Imetysuutisia 2/2022

Vauvamyönteisyysohjelman ydin on imetyksen tukeminen

TEKSTI PIIA ÄIJÖ, JOHANNA MITJONEN-ARINO

Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2018–2022 tavoitteena on ollut, että 80 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista olisi täysimetettyjä 4–6 kuukauden iässä vuonna 2022.

Toimintaohjelman kausi on ollut haasteellinen, sillä pandemia on tuonut omat haasteensa terveydenhuoltoon ja heijastunut sitä kautta perheiden saamaan imetystukeen. Viime aikoina jatkuvasti paheneva pula ammattilaisista terveydenhoidossa, on myös ollut ongelmana.

Toimintaohjelmaan on kuulunut kansainvälinen WHO:n ja Unicefin lanseeraama Vauvamyönteisyysohjelma.

Se on näyttöön perustuva imetyksen edistämisen toimintaohjelma. Suomessa on käytössä kolme eri Vauvamyönteisyysohjelmaa, joiden tavoitteena on imetyksen edistäminen.

Ohjelmat on tarkoitettu eri yksiköille. Ohjelman tavoitteena on imetyksen tukeminen kaikissa sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Ohjelmat ovat: synnytyssairaaloiden BFHI-vauvamyönteisyysohjelma, vastasyntyneiden osastojen NEO-BFHI-vauvamyönteisyysohjelma ja neuvoloiden vauvamyönteisyysohjelma.

Terveydenhuollon yksikkö voi ohjelmaan liittyen hakea itselleen vauvamyönteisyyssertifikaattia, jonka se voi saada auditoinnin kautta. Vauvamyönteisyyssertifikaatti kertoo, että terveydenhuollon yksikkö tukee imetyksen onnistumista.

Imetyksen tukeminen keskiössä

Tampereen yliopistollinen sairaala Tays sai ensimmäisenä yliopistosairaalana Suomessa sertifikaatin kesällä. Viime vuonna Taysissa syntyi 4 742 vauvaa ja sitä edellisenä 4 349 vauvaa.

Muut sairaalat, joilla sertifikaatti tällä hetkellä on, ovat: Keski-Suomen keskussairaala (2019), Satasairaala (2019), Seinäjoen keskussairaala (2017), Lohjan sairaala (2015, 2021), Vaasan keskussairaala (2013, 2018).

Vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen avulla Taysissa tuetaan perheiden hyvinvointia monella tapaa. Toimintaa ohjaa imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma. Siinä perheet saavat tietoa esimerkiksi rintamaidon tärkeydestä.

Imetysohjaus alkaa jo raskausaikana. Taysissa on tehty tiivistä yhteistyötä alueen neuvoloiden kanssa.

− Raskausaikana annettu imetysohjaus vahvistaa imetysluottamusta ja luo imetysmyönteistä ilmapiiriä. Imetys otetaan odottajien kanssa puheeksi äitiyspoliklinikkakäynneillä sekä raskaana olevien osastolla, Vauvamyönteinen Pirkanmaa -projektin projektipäällikkö Jenni Rainio kertoo.

Vastasyntyneet pääsevät välittömästi syntymänsä jälkeen ihokontaktiin vanhemman rintakehälle ja ensi-imetys tapahtuu tavallisesti jo synnytyssalissa. Ensi-imetys tapahtuu yleensä omaan tahtiinsa, useimmiten vauvan ollessa noin tunnin ikäinen.

Taysissa vauvat viettävät paljon aikaa ihokontaktissa vanhempiensa kanssa. Rainio kertoo, että suurin osa vauvoista saa vaatteet päällensä ensimmäistä kertaa kotiin lähtiessä.

− Ihokontaktissa oleminen herättelee ja vahvistaa vastasyntyneen imemiseen liittyviä viettejä ja imetys käynnistyykin yleensä helpommin, kun silloin kun vauvat olivat puettuina ja kapaloituina.

Rainio kertoo, että äidit imettävät aiempaa enemmän, ja vanhemmat ovat valmiimpia hoitamaan vauvojansa. Myös vastasyntyneiden matalat verensokeriarvot ja lämmönsäätelyn vaikeudet ovat vähentyneet vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen lisääntymisen myötä.

Lisämaitoa annetaan pääsääntöisesti lääketieteellisten perusteiden pohjalta.

− Joskus lisämaitoakin tarvitaan. Pääsääntöisesti sitä annetaan lääketieteellisten syiden perusteella. Jotta imetys pääsee parhaaseen mahdolliseen alkuun, käytetään lisämaidon antamisessa imetystä tukevia tapoja, kuten imetysapulaitetta tai sormiruokintaa.

Taysissa kaikille äideille neuvotaan rintojen käsinlypsy.

− Rintojen lypsäminen käsin vauhdittaa maidonnousua. Ensisijaisena lisämaitona käytetään äidin omaa lypsymaitoa.

Rainio sanoo tärkeintä olevan, että perheet saavat riittävästi asianmukaista tietoa.

− Aina imetys ei ole mahdollista ja joskus imettämättömyys on perheen oma valinta. Ketään ei painosteta imettämään, jos perhe itse on näin valinnut. Myös ei-imettäviä perheitä hoidetaan vauvamyönteisten periaatteiden mukaisesti. Ihokontaktista hyötyy jokainen vauva ja vanhempi.

Tulevaisuudessa myös neuvoloiden on mahdollista saada sertifiointi

Suomessa vielä yksikään neuvola ei ole hakeutunut auditointiin, mutta monella paikkakunnalla prosessi on jo käynnissä.

Neuvoloissa sertifikaatin saaminen edellyttää sekä terveydenhoitajille että lääkäreille tarjottavaa imetystietoa ja ohjaustaitoja lisäävää koulutusta, ja lisäksi muillekin ammattiryhmille tulee antaa koulutusta imetyksen hyödyistä.

Terveydenhoitajilla pitää olla vähintään WHO:n 20 tunnin imetysohjaajakoulutus suoritettuna, ja mielellään ainakin yhdellä tulisi olla suoritettuna imetyskouluttajakoulutus ja/tai IBCLC-tutkinto. Lisäksi terveydenhoitajille ja lääkäreille tulee järjestää täydennyskoulutusta ja arvioida heidän imetysohjausosaamistaan kahden vuoden välein.

THL:n Imetyksen edistämisen seurantaryhmän jäsenenä toimiva ylihoitaja Kirsi Otronen kertoo, että neuvoloiden auditointiprosessia valmistellaan. Hän pitää ohjelman tavoitteita tärkeinä.

− Meillä on niin vahvaa näyttöä imetyksen hyödyistä lapsille ja äideille, ettei sitä voi ohittaa. Vielä on kuitenkin tehtävää, että siihen osoitetaan resursseja, hän sanoo.

− Luomalla systemaattisia rakenteita hoitotyön ja imetysohjauksen säännölliseen arviointiin lisätään sillä ammattilaisten taitoa tunnistaa ja tiedostaa, mitä ohjauksen pitää sisältää ja mihin asioihin kiinnittää ohjauksessa huomiota. Taustalla ovat tutkimustietoon perustuvat hoitokäytännöt siitä, miten perheitä tulisi ohjata: minkälaista tietoa heidän tulisi saada raskauden aikana ja imetysongelmissa.