Imetysuutisia 2/2022

Äidinmaito hoitaa kipua

Vauvojen kivunhoito on muuttunut valtavasti viimeisten kymmenien vuosien aikana. Hoivan, kosketuksen ja perheiden osallistumisen merkitys tiedostetaan yhä paremmin sairaalahoidossa. Imetys on tutkimusten mukaan tehokas vauvan kivun lievittäjä.

TEKSTI MAIJA REPO

Kahden kuukauden ikäinen vauva makoilee videolla äitinsä rinnalla. Äiti imettää, samalla kun hoitaja desinfioi vauvan paljaalta reideltä sopivan kohdan ja pistää rokotuksen. Vauvan ilme ei värähdäkään ja imetys jatkuu.

– Uskomatonta, miten tehokas kivunlievittäjä imettäminen voi olla, toteaa hoitotieteen professori Tarja Pölkki Oulun yliopistolta.

Asia jaksaa ihmetyttää, vaikka Pölkki on tutkinut lääkkeettömiä kivunlievityksen menetelmiä jo usean vuosikymmenen. YouTubesta löytyvän videon ovat toteuttaneet Pölkin kollegat Ottawan yliopistosta Kanadasta. Be Sweet to Babies -tutkimusryhmä tutkii ja pyrkii samalla lisäämään tietoisuutta vauvojen lääkkeettömästä kivunhoidosta. Tiedon jakamista tarvitaan, sillä ryhmän mukaan näitä kivunhoidon menetelmiä ei edelleenkään käytetä tarpeeksi.

Ennen luultiin, etteivät vauvat tunne kipua

Vielä 1980-luvulla lääketieteessä uskottiin, että vauvat eivät koe kipua

lainkaan, Tarja Pölkki kertoo. Pienille vauvoille tehtiin monia toimenpiteitä ilman kivunlievitystä. Nykykäsityksen mukaan kipuaistimuksia käsittelevä hermosto kehittyy 20. raskausviikolla. Tuolloin kipureseptoreita on jo koko kehossa, siis ennen kuin vauva on syntynytkään. Toisaalta kipua vaimentava hermosto ei ole vielä kypsynyt.

– Tämä tekee vauvoista ja etenkin keskosista, todella herkkiä kivun aiheuttamille haittavaikutuksille, Pölkki sanoo.

Vauvojen kivunhoito on kehittynyt valtavasti viimeisten kymmenien vuosien aikana. Tekniikan, kuten keskoskaappien ja tietojärjestelmien kehittymisen ohella nykyään

ymmärretään yhä paremmin hoivan, kosketuksen ja vanhempien osallistumisen merkitys sairaalahoidossa. Jos muutama vuosikymmen sitten vanhemmat katselivat vauvansa hoitoa lasiseinän takaa tai käyntejä rajoittivat tiukat vierailuajat, niin nykyään sairaaloihin rakennetaan perhehuoneita, joissa vanhemmat voivat asua vauvan sairaalahoidon ajan.

Lääkkeettömät kivunhoidon menetelmät avuksi

Erilaisista lääkkeettömistä kivunhoidon menetelmistä tulee koko ajan valtavasti uutta tutkimustietoa. Imetyksen lisäksi tutkimuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi ihokontaktin eli niin kutsutun kenguruhoidon, vauvan suuhun annettavan sokerin, kapaloinnin, ääniympäristön sekä asennon vaikutus vauvan kipuun.

Kivun hoitaminen lähtee aina kivun havaitsemisesta ja arvioimisesta. Pienten vauvojen kohdalla se ei aina ole helppoa.

– Mitä pienemmästä keskosesta tai mitä sairaammasta lapsesta on kyse, sitä todennäköisemmin hän on kipeä, mutta sitä todennäköisemmin hän ei pysty itse edes ilmentämään sitä, kertoo Oulun yliopistollisessa sairaalassa lasten teholla apulaisosastonhoitajana työskentelevä Anna-Kaija Palomaa.

Tehohoidossa olevan vauvan kipua arvioidaan fysiologisia tekijöitä kuten happisaturaatiota ja sydämen sykettä seuraamalla. Lisäksi ammattilaisten on osattava arvioida hyvin hienovaraisiakin muutoksia vauvan käytöksessä.

– On osattava erotella esimerkiksi, miten vauva nyt kurtisti kulmiaan tai oliko itku nyyhkytystä vai sittenkin kovempaa itkua. Kyse on taidosta ja herkkyydestä, Anna-Kaija Palomaa kuvailee.

Näiden pohjalta arvioidaan, milloin kipu on niin voimakasta, että myös lääkkeellistä hoitoa tarvitaan. Lääkkeettömät kivunhoidon menetelmät ovat sen sijaan mukana aina.

Ammattilaisille ja vanhemmille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan yleisimmin käytettyjä kivunhoidon menetelmiä vastasyntyneiden tehohoidossa Suomessa olivat sokeri yhdistettynä tutin käyttöön sekä käsikapalo, Tarja Pölkki kertoo. Käsikapalo tarkoittaa, että hoitaja tai vanhempi tukee vauvan käsiensä avulla tiiviiseen sikiöasentoon. Asento on vauvalle kohdusta tuttu ja tarjoaa mahdollisimman paljon kosketusta. Sokeriliuosta voidaan antaa pieni määrä vauvan suuhun juuri ennen toimenpidettä. Sen on osoitettu lieventävän tehokkaasti kipua. Samalla tavalla, tai vielä paremmin, toimii äidinmaito.

Imetys on tutkimusten mukaan erittäin tehokas kivunhoidon menetelmä, mutta Tarja Pölkin tutkimusryhmän tekemien kyselyjen mukaan sitä ei käytetä riittävästi sairaalahoidossa Suomessa.

Tässä tarvittaisiin ajattelun ja toimintakulttuurin muutosta, Pölkki toteaa.

Äidinmaito voi korvata sokeriliuoksen

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa imetys ja äidinmaidon käyttäminen ovat kuitenkin olleet tärkeä osa vauvojen sairaalahoitoa jo pitkään. Tilannetta tukee se, että vuonna 2015 valmistuneeseen uuteen yliopistosairaalaan rakennettiin 18 perhehuonetta. Tällä hetkellä kaikki tehohoitoon tulevat vauvat saavat oman perhehuoneen, jossa voivat majoittua lapsen molemmat vanhemmat sekä myös sisarukset.

– Kun äiti saa olla koko ajan lapsen äärellä ja näkee hänet, käynnistyy maidontuotantokin ihan eri tavalla, kertoo apulaisosastonhoitaja Minna Jäntti-Leivo.

Kuopiossa on luovuttu kokonaan sokeriliuoksen käytöstä vauvojen kivunhoidossa ja sen sijaan käytetään äidin omaa maitoa, joka annetaan tippoina pienen keskosen suuhun.

– Kätilöt lypsävät tai ohjaavat äidin lypsämiseen jo siellä synnytyssalin puolella ja kiikuttavat sitten ne maitopisarat tänne vastasyntyneiden teho-osastolle, että vauva saisi mahdollisimman nopeasti oman äidin maitoa, Jäntti-Leivo kertoo.

Kuopiossa imetykseen on panostettu vahvasti. Kaikki hoitajat ovat saaneet imetysohjaajakoulutuksen. Myös perheille annetaan tietoa imetyksestä ja sen hyödyistä sekä opastetaan äitejä rintamaidon lypsämiseen jo ennen synnytystä. Kuopion yliopistosairaalassa on käytäntönä, että toimenpiteitä, kuten verinäytteiden ottoa, pyritään tekemään samalla, kun vauva on vanhemman ihokontaktissa tai äiti imettää vauvaa. Jäntti-Leivo kertoo todistaneensa monesti samanlaisia tilanteita kuin Be Sweet to Babies -ryhmän videolla.

– Kun pistetään, niin vauvan ilme ei värähdäkään, kun äidin maito on suussa, oli se sitten rinnassa tai että vauva saa maitotippoja suuhun.