Imetys muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa

TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN KUVA TIINA BOUCHT/BY TIINAB

Suomessa imetys mielletään usein vauvaikään kuuluvaksi. Isomman lapsen imetystä saatetaan vierastaa, joskus jopa painostaa imetyksen lopettamiseen. Äidille taaperon tai leikkiikäisen imettäminen on hyvin erilaista kuin pikkuvauvan.

Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittaa täysimetystä 6 kk:n ikään asti ja imetyksen jatkamista vähintään vuoden ikään tai pidempään perheen niin halutessa. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa imetyksen jatkamista vähintään 2 vuoden ikään. Yleensä lasten luonnollinen vieroittuminen rinnalta ajoittuu 2–7 ikävuoteen. Tästä huolimatta imetys nähdään usein vain vauvaikään kuuluvana, ja sen lopettamista perustellaan useasta eri näkökulmasta.

Itsekin imetystukiäitinä toimiva Jaana Meronen järjesti 7-vuotiaalle esikoiselleen juhlat imetyksen loppumisen kunniaksi vuosi sitten. 3,5-vuotias kuopus käy edelleen rinnalla, mutta ei enää lapsentahtisesti. – Pitkät imetykset ovat tavallaan kunnia-asia ja tuntuneet luonnollisilta, kun ympärillä on ollut muitakin pitkään imettäviä äitejä, Meronen kertoo.

Tuttavapiirin suhtautuminen taaperoimetykseen on vaihdellut. Oma äiti on ollut kannustava, vaikka aikoinaan hänen oma imetyksensä on kestänyt vain muutamia kuukausia.

Negatiivistakin suhtautumista on kuitenkin ollut. – 4 ikävuoden jälkeen en ole oikeastaan perheen ulkopuolisten kanssa keskustellut imetyksestä, Meronen kertoo.

Pitkä imetys ei suinkaan ollut Meroselle itsestäänselvää. Esikoisen syntyessä tietoa imetyksestä oli saatavilla vähän ja kaikki oli uutta. Vauva oli 1,5 kk, kun Meronen sai sattumalta kontaktin imetystukiäitiin, joka kehotti tulemaan tukiryhmään. – Hän itse imetti silloin 3-vuotiasta lasta ja olin siitä järkyttynyt. Sain kuitenkin hyviä vinkkejä ja hakeuduin imetystuen peruskurssille, kun oma esikoinen oli 4 kuukautta.

Vastasyntyneen vauvan imetys on elintärkeää ja imetyksessä korostuu lapsen ruokkiminen. Vauvan kasvaessa taaperoksi ja leikki-ikäiseksi myös imetys muuttuu. Imetys voi tuoda lapsen lähemmäksi äitiä tai auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita. – Äidin vapaus määritellä omat rajansa lisääntyy lapsen kasvaessa. Isomman lapsen kanssa voi myös neuvotella, milloin lapsi käy rinnalla ja milloin ei, esimerkiksi raskausaikana säännöstelin imetystä jonkin verran, Meronen pohtii.

Taaperoimetykseen liittyy usein myös tandemimetys eli kahden lapsen imettäminen samanaikaisesti. Ensisijaisesti rinnalla käy vauva, sitten vasta isompi sisarus. – Maidon noustessa isompi lapsi oli tehokas rintojen tyhjentäjä, eikä maito päässyt pakkautumaan, Meronen muistelee.

Kaikki johtuu imetyksestä

Kuten imetys yleensä, myös taaperoimetys voi olla kommentoinnin ja arvostelun kohde. Taaperon ja leikki-ikäisen imettämiseen liittyy paljon negatiivisia ennakkoasenteita ja vääriäkin luuloja. Meronen haluaisi oikaista niistä yleisimpiä. – Monesti ajatellaan, että pitkä imetys on äidin vaikeutta päästää irti. Tämä on tuntunut pahalta, koska esikoinen on erityisherkkä ja muutenkin takertuva. Kuitenkaan verrattuna muihin herkkiin lapsiin, hän ei ole tavallista takertuvampi.

Usein myös huonosta nukkumisesta ja syömisestä syytetään imetyksen pitkää kestoa. Unirytmi on kuitenkin yksilöllistä ja yöimetysten lopettaminen vaikuttaa lapsen nukkumiseen melko vähän. Rintamaito ei myöskään korvaa kasvavan lapsen monipuolisia aterioita vaan se voi olla yhtenä osana ravitsemusta. Imetyskertoja päivässä saattaa olla myös vain muutamia, joten haasteet syömisessä liittyvät usein muihin tekijöihin.

– Usein äidillä voi olla ristiriitainen olo, koska ei voi varmasti perustella, etteikö asia olisi näin, Meronen harmittelee.

Painetta imetyksen lopettamiseen voi tulla myös esimerkiksi hammashoitolasta, etenkin, jos lapsella hampaat reikiintyvät helposti. Kuitenkin huolellisella hampaiden hoitamisella on imetystä suurempi merkitys suun tervey­delle.

Valitettavasti joskus tuodaan esille, että imetys olisi hyvä lopettaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Moni äiti kuulee vieläkin neuvoja, joiden mukaan imetetyn lapsen olisi vaikeampi jäädä päivähoitoon tai nukahtaa siellä päiväunille. Usein tällaiset lausahdukset kertovat imetystiedon puutteesta. Imetyksen jatkumiselle varhaiskasvatuksen alettua ei ole mitään estettä. Oikeammin, imetyksen jatkuminen kotihoidosta varhaiskasvatukseen siirryttäessä voi tuoda lapselle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mikä tukee ja auttaa siirtymävaiheessa. Isompien lasten kohdalla imetys ei välttämättä näy varhaiskasvatuksessa mitenkään. Imetyskerratkin voivat monesti ajoittua aamuun ja iltaan.

– Lapset osaavat yhdistää imetyksen omaan äitiin, eivätkä vaadi hoitajalta rintaa, perhepäivähoitajana toiminut Meronen kuvailee.

Neuvolan tulisi myös pyrkiä suojelemaan ja tukemaan imetystä ja nykyisin valmistuvat terveydenhoitajat saavat opintojen osana imetysohjaajakoulutuksen. Imetysasiat kuitenkin helposti sivuutetaan, etenkin isompien lasten kohdalla. Asiaa ei välttämättä oteta edes puheeksi. – Usein terveydenhoitajasta riippuu, miten rennosti asiasta voi jutella. Terveydenhoitajan imetysmyönteisyys on tärkeää, Meronen pohtii.

Imetyksen tuki pyrkii tekemään näkyväksi kaikenlaista imetystä, myös isompien lasten imetystä. Ensisijaisesti imetyksen lopettaminen ja jatkaminen ovat äidin ja lapsen päätettävissä.

Minäkö taaperoimettäjä?

TEKSTI JOHANNA JUNTUNEN

En ole mieltänyt itseäni taaperoimettäjäksi, vaikka olen ollut imettäjä. Oman lapsen kohdalla usein unohtaa laskea viikkoja, kuukausia tai vuosia. Imetys jatkuu, koska se on äidille ja lapselle tärkeää, tai sitä ei koe tarpeelliseksi lopettaa. Yhtäkkiä huomaa imettävänsä 2-vuotiasta.

Olen imettänyt kahta lastani kolme vuotta. Esikoisen kanssa matka päättyi 1-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Menevä lapsi ei viihtynyt enää sylissä niin kauan, että olisi käynyt rinnalla. Esikoisen vauva-aikaan en itse ollut imetystukiäiti, enkä tiennyt imetyksestä paljoakaan. En nähnyt ympärillä imettäviä äitejä, saati niitä, jotka imettävät isompaa lasta. Sain esimerkiksi neuvolasta kannustusta jatkaa imetystä, koska se onnistui ilman suurempia haasteita. Neuvolassa ei koskaan tarjottu imetyksen lopettamista ratkaisuksi huonoihin yöuniin tai huonoon ruokahaluun, tästä olen ollut kiitollinen. Esikoinen alkoi nukkua täydet yöt kolmevuotiaana, ja on edelleen ajoittain nirso, vaikka täytti juuri kahdeksan.

Kuopuksen imetysmatka kesti hieman yli kaksi vuotta, vaikka en ollut varsinaisesti asettanut sille erityisiä tavoitteita. Toki olin perehtyneempi, ja tiesin imetyksestä enemmän. Aika ei vain missään vaiheessa tuntunut oikealta lopettamiselle, eikä lapsikaan tuntunut olevan siihen valmis. Onneksi puoliso ja lasten isovanhemmat ovat suhtautuneet imetykseen ymmärtäväisesti, eikä painetta lopettamiseen ole tullut ulkopuolelta. 5-vuotias tyttäreni on syntynyt elokuussa ja kun hän täytti yksi, ajattelin imetyksen loppuvan syksyn aikana. Aloitin kuitenkin opinnot toisella paikkakunnalla, asuimme lasten kanssa viikot muualla ja lapset menivät päivähoitoon. Imetyksen lopettaminen ei tuossa elämäntilanteessa ollut etusijalla. Pyrin turvaamaan säännöllistä päivärytmiä epäsäännöllisessä elämässä. Jos siihen kuuluisi imetys muutaman kerran päivässä, olkoon niin. Päiväkodissa asiaa ei otettu puheeksi, koska se ei näkynyt hoidossa millään tavalla.

Opintojen vuoksi aika kului nopeasti ja lapsen 2-vuotispäivä lähestyi. Siinä vaiheessa huomasin, ettei imetyksestä oikeastaan enää kyselty, eikä keskusteltu. Ehkä ulkopuoliset olettivat sen loppuneen, se ei näkynyt ulospäin. En itsekään ottanut sitä aktiivisesti puheeksi. Vähän syntymäpäivien jälkeen imetys meillä päättyi. Silloin molemmat olivat valmiita.

Jälkeenpäin olen ajatellut, että kaikki imetykset ovat erilaisia, kaikki ovat eri mittaisia. On hyvä muistaa, että imetys on aina äidin ja lapsen välinen asia. Se on myös vain äidin ja lapsen välinen asia. Tärkeää on tukea ja edistää kaikenlaista imetystä.