Imetysuutisia 1/2018

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

1 / 2018

Imetyksen tuki

20v!

Miten imetyksen vertaistuki käynnistyi

Vauvamyönteinen sairaala imetystä tukemassa

Sisällys Imetysuutisia 1/2018 3

Pääkirjoitus

4

Imetyksen tuki 20 vuotta

10 Imetystuen kuumalinja 12 Naisvoimaa ja äitiviisautta 14 Ritva Kuusisto: Miten lähdin uimaan vastavirtaan 18 Yhden imetysmatkan alku 22 Hyvä synnytyskokemus edesauttaa imetystä

4

25 Vauvamyönteinen sairaala imetystä tukemassa 28 Väitös: Äidinmaitoa keskosille 29 Täällä voit imettää -tarra 30 Yhdistys & Uutiset

25 Ehkä ilman tietoa sitä olisi luovuttanut aika helposti."

–Yhden imetysmatkan alku, s. 18

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Miina Korpi Toimitussihteeri Jenni Tolonen Toimitus Katri Pääkkö-Matilainen, Liisa Ansio, Laura Lounasheimo, Saija Laitinen, Maria Rissanen, Niina Mäkinen, Anna Groundstroem, Suvi Finne, Karla Loppi, Riikka Käkelä-Rantalainen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@ imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 1000 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Miina Korpi

Imetysuutisia 1/2018 2

Pääkirjoitus

Iloa ja imetystukea Arvoisa lukija! Pitelet käsissäsi Imetysuutisten juhlanumeroa. Iloitsen siitä, että saan kunnian aloittaa päätoimittajuuteni Imetyksen tuki ry:n 20-vuotisjuhlavuotena.

Tästä numerosta saamme lukea, miten suuri merkitys yhdistyksellä on ollut monen ihmisen elämään.

Lukemattomat äidit ovat saaneet tukea imetykseen ja vanhemmuuden alkumetreille, osa heistä on löytänyt vapaaehtoistyön jonka kautta he ovat voineet antaa takaisin sitä hyvää jota ovat itse saaneet. Onpa jokunen saanut myös työskennellä yhdistyksessä. Useat tukiäidit työskentelevät myös terveydenhuoltoalan ammatissa, tehden merkittävää työtä imetyksen ja vauvamyönteisyyden edistämisen parissa. Osa heistä on innostunut alalle toimittuaan imetyksen vertaistukijana.

Imetyksen tukeminen on paitsi kovin tärkeä, myös erittäin hauska ja iloinen tehtävä. Haluankin päätoimittajana tuoda esille imetyksen ja sen tukemisen monet puolet. Iloitsen suuresti, että oma polkuni ohjautui imetystuen peruskurssille ja että ryhdyin tukiäidiksi, vaikka kurssille mennessä tarkoitukseni olivat jossain ihan muualla. Tukiryhmän ohjaamisen ja paikallistoiminnan kehittämisen kautta tieni vei nopeasti Imetysuutisten pariin. Tässäkin tehtävässä saan hyödyntää taitojani hyvän asian puolesta ja oppia jatkuvasti uutta. Imetyksen tuen kautta olen löytänyt elämääni tärkeän harrastuksen ja upeita ystäviä, ”tukiäitikollegoita” ympäri Suomen.

Iloitsenkin kaikista rohkeista ja taitavista tukiäideistä. Sanotaan, että kukaan ei voi yksin tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain. Imetystuki on aikanaan rantautunut Suomeen ihan tavallisten naisten toimesta. Äitien, jotka tunnistivat, että nyt on kyse jostakin tärkeästä ja jotka ymmärsivät, että he voisivat osaltaan auttaa lähellä olevia kanssaäitejä.

Kaikessa tavallisuudessa heissä on kuitenkin jotain erityistä. Lue itse esimerkiksi loistavan Ritva Kuusiston tarina tämän lehden sivuilta. Toivon, että nautit lukukokemuksestasi!

Kuten huomasit, tämän numeron kantta koristaa ”pehmotissi” – oivallinen työväline odottavien ja imettävien perheiden ohjaamiseen. Seinäjoella ahkerat vapaaehtoiset neuloivat ja lahjoittivat niitä sairaalan ohjaustyöhön suuren kasan. Imetyskouluttajat kiittivät lahjoituksesta ja kertoivat pehmotissien olleen avuksi käsinlypsyn ja imetysasentojen ohjaamisessa äideille.

Onnittelemme puolestamme Seinäjoen keskussairaalaa vauvamyönteisyyssertifikaatista! Juhlavuoteen liittyen pehmotissi on myös seikkaillut yhdessä tukiäitipinssin kanssa somekanavilla, kertoen missä kaikkialla imetystukea ja –tietoa tänä päivänä jaetaan. Voit seurata kampanjaa #tissipinssi –tunnisteen avulla.

Imetysuutisia 1/2018 3

Miina Korpi päätoimittaja

Imetyksen tuki 20 vuotta

Imetyksen tuki 20 vuotta – Imetystuen historiaa Suomessa

Virallisesti imetystukitoiminta alkoi vuonna 1998, kun tuolloin Vauvamyönteisyys ry nimellä toiminut yhdistys rekisteröitiin. Tässä artikkelissa pääsemme tutustumaan Imetyksen tuen vaiheisiin, parhaillaan työstettävän 20-vuotisjuhlahistoriikin pohjalta. Artikkelin lähteinä on käytetty sähköpostihaastatteluja sekä ITU:n vanhoja nettisivuja sekä toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia. Kuinka yhdistyksen toiminta ja vertaistuki onkaan muuttunut 20 vuoden aikana?

TEKSTI KATRI PÄÄKKÖ-MATILAINEN KUVAT ARKISTO, MIINA KORPI, RIIKKA KÄKELÄ-RANTALAINEN, KARLA LOPPI

Imetysuutisia 1/2018 4

Imetyksen tuki 20 vuotta

SYKSYN TUKIÄITIPÄIVÄT 2017.

KUVA MIINA KORPI.

Varhainen epävirallinen imetystukitoiminta Varhaisimmat vertaistukea imetykseen antaneet ryhmät olivat Suomessa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuolella samanikäisten vauvojen äideistä muodostuneita vapaamuotoisia ryhmiä. Ensimmäisen varsinaisen Keravan neuvolassa toimineen vertaistukiryhmän aloitti Ritva Kuusisto vuonna 1982. Tämän alkuperäisen ryhmän kävijät pitivät 1980-luvulla myös omia vauvaryhmiään muissa neuvoloissa.

Kaija-Leena Kaijaluoto aloitti Jyväskylässä Tissiliigan nimellä kulkeneen imetystukiryhmän vuonna 1993.

Ulkomailla kansainvälisen La Leche Leaguen toiminnassa mukana ollut Merete Willis perusti Helsinkiin ensimmäisen imetystukiryhmän vuosina 1994–1996 ja sitten Poriin muutettuaan myös sinne imetystukiryhmän vuonna 1996. Helsingin Annankadun ryhmä jatkoi Ritva Kuusiston johdolla ja myös Espoossa on tiettävästi jossain varhaisessa vaiheessa toiminut

Tukisiskot-niminen imetystukiryhmä.

Epävirallisen toiminnan vuosina tärkeimmät toimintamuodot olivat imetystukiryhmien kokoontumiset sekä sähköpostilista nimeltä Imetystukilista.

Vauvamyönteisyys ry:n perustaminen ja alkuvuodet La Leche League on kansainvälinen imetysjärjestö, jonka alaisten imetystukiryhmien perustamista harkittiin ensin 1990-luvun lopulla. Tuon ajan aktiivien kesken päädyttiin kuitenkin oman suomalaisen imetystä edistävän järjestön perustamiseen.

Vauvamyönteisyys ry rekisteröitiin yhdistykseksi 22.5.1998. Yhdistykselle valittu nimi viittaa WHO:n vauvamyönteisyysohjelmaan. ”Vamy”-lempinimellä yhdistys ehti tulla tutuksi viiden aktiivisen toimintavuoden ajan. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 2000-luvun alkuvuosina aktiivisen toiminnan ansiosta hurjasti: vuoden 1999 lopun 55 jäsenestä vuoden 2002 lopun 271 jäseneen. Ennen

Imetysuutisia 1/2018 5

työntekijöiden palkkaamiseen saatua rahoitusta yhdistyksen keskeisenä toimintatapana oli hallituksen lisäksi lukuisten erilaisten työryhmien pyörittäminen, joiden avulla vastuuta jaettiin aktiivien oman kiinnostuksen ja asiantuntemuksen mukaan. Vuosittain työryhmät määriteltiin kunkin vuoden toiminnan tavoitteiden mukaan.

Yhteistyö ja tiedottaminen ulospäin kasvoi yhdistyksessä vahvasti 2000-luvun alkuvuosina. Yhdistys järjesti muun muassa Pohjoismaisen imetysviikon tapahtumia, kuten vuodesta 2002 lähtien ammattilaisjärjestöjen kanssa yhteisen imetysseminaarin aina lokakuussa. Yhdistys osallistui myös muihin seminaareihin, Vauva- ja Lapsi -messuille, esittäytyi Kätilöpäivillä ja Kätilöopiston synnytyssairaalalla sekä järjesti kesäisin retkejä ja perhepiknikejä.

Yhdistyksen julkaiseman lehden ensimmäinen nimi oli Ituja. Vuodesta 2000 asti lehden nimi on ollut Imetysuutisia. Ensimmäiset www-sivut yhdistykselle avattiin vuonna 2000.

>

Imetyksen tuki 20 vuotta

KARLA LOPPI KÄTILÖPÄIVILLÄ KUOPIOSSA 2006.

Sähköpostilistana aloittanut Imetystukilista loi myös oman imetystietoartikkelien kokoelmansa. Imetyksen tuelle päätettiin vuonna 2003 varata domain imetys.fi, joka tuli käyttöön vuodesta 2004 alkaen. Imetys.fi-domainista luotiin sitten vuonna 2004 portaali, joka yhdisti yhdistyksen ja Imetystukilistan vanhojen nettisivujen tiedot. Ärhäkkä imetysaktivismi, nykytermein laktivismi, kuului Vamy:n toimintaan olennaisena osana. Yhdistys liittyi International Baby Food Action Network (IBFAN) -järjestöön ja toimi Suomessa WHO:n äidinmaidon korvikkeiden markkinointia rajoittavan korvikekoodin aktiivisena esiin nostajana. Karla Loppi ja Maarit Kuoppala kävivät vierailulla Elintarvikevirastossa ja virastoon sekä kauppiaisiin kohdistetun kirjelmöinnin seurauksena Elintarvike­virasto antoikin kir-

jalliset ohjeet korvikekoodin toteuttamisesta Suomessa, mikä alkoi vähitellen vähentää esimerkiksi korvikkeiden koodinvastaista alennusmyyntiä kaupoissa. Vamy teki myös kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle vuonna 2004 käynnissä olleesta korviketutkimuksesta, johon värvättiin ihmisiä synnytyssairaaloista ilmaisine korvikkeineen. Oikeusasiamies antoi asiasta ratkaisunsa vuonna 2006.

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on yhdistyksen alkuaikoina kuulunut ylipäätään vauvamyönteisemmän ilmapiirin luominen Suomeen. Esimerkiksi vuoden 2000 toimintakertomuksessa kerrotaan yhdistyksen olleen yhteydessä elokuvateatteri Kinopalatsin omistajaan, Sandrew Metronome Finlandiin, vauvaystävällisten elokuvanäytösten järjestämiseksi.

Yhdistys on siis yksi keskeinen aloit-

Imetysuutisia 1/2018 6

teentekijä 2010-luvun aikana ympäri Suomea levinneille vauvakinonäytöksille!

Vamyn imetystukitoiminta Imetystukiryhmiä oli hajallaan pitkin Suomea, ja yhdistys piti niistä lukua ja keräsi yhteen tietoa missä ja milloin imetystukiryhmiä Suomessa kokoontuu. Ensimmäisen imetyksen perustietovihkon teki Pia Ruohotie vuonna 2001 WHO:n imetysohjaajamateriaalin sekä ulkomaisen kirjallisuuden pohjalta ja sitä käytettiin imetyksestä kiinnostuneille ja imetystukiäidiksi haluaville tarkoitetuilla perustietokursseilla. Jatkokoulutuksena oli ryhmänvetäjäkurssi.

Ensimmäinen, Ritva Kuusiston vetämä kurssi päättyi keväällä 2000 Helsingissä, seuraavat pidettiin vuosina 2001–2002 ja 2003–2004. Ensimmäinen pk-seudun ulkopuolinen kurssi

Imetyksen tuki 20 vuotta

pidettiin Oulussa vuonna 2004. Imetystukiryhmien vetäjille on järjestetty ryhmänvetäjätapaamisia jo ainakin vuodesta 2003 alkaen.

Vuonna 2000 Vamy:n hallitus vahvisti yhdistyksen eettiset säännöt, joiden noudattamiseen piti tuosta eteenpäin sitoutua yhdistyksen virallisten imetystukiryhmien vetäjänä. Aluksi virallisia ryhmiä olivat lähinnä pääkaupunkiseudun ryhmät, koska ensimmäiset ryhmänvetäjäkurssit järjestettiin Helsingissä.

Tällä tavalla ryhmien synty pääosin eteni: ensin perustettiin eri paikkakunnilla vapaamuotoisia ryhmiä, jahka niiden vetäjille tuli kokemusta ja ryhmänvetäjäkoulutus suoritetuksi, ne pääsivät yhdistyksen virallisiksi ryhmiksi. Imetystukiryhmien lisäksi tukea annettiin imetystukipuhelimen kautta.

Nimenmuutos Imetyksen tueksi Kesäkuussa 2003 pidetyssä ylimääräisessä jäsenkokouksessa Taivallahden leikkipuistossa Helsingissä Vauvamyönteisyys-nimestä päätettiin useita tunteja kestäneen pitkän keskustelun päätteeksi luopua. Nimi oli tuottanut suuren yleisön keskuudessa ja rahoittajatahoilla hämmennystä sen suhteen, liittyykö yhdistyksen toiminta vauvojenhoitoon ylipäänsä vai ainoastaan imetykseen. Uudeksi nimeksi päätettiin tuolloin Imetyksen tuki ry, Amningshjälpen rf, jotta nimi kertoisi yhdistyksen yksiselitteisen linjan imetysasioihin keskittymisestä.

Nimenvaihdoksen lisäksi 2000 -luvun puolivälissä ja lopulla etsit-

tiin linjaa myös sen suhteen, mikä on yhdistyksen toiminnan tavoite ja kohderyhmä.

Ammattilaiset olivat perustaneet oman Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:nsä vuonna 2001. Vielä vuosina 2006–2009 yhdistyksessä toimi ammattilaistyöryhmä, joka pyrki media-aktiivisuuteen ammattilaislehdissä, korvikekoodin esille tuomiseen ammattilaispiireissä sekä toimi tukiverkostona kansainvälistä IBCLC-imetysohjaajatutkintoa suorittaville. Vaiheittain ITU jäi keskittymään yhä enemmän nimenomaan imetyksen vertaistukeen.

Nimenvaihdoksen jälkeen vuodesta 2004 alkaen toiminta alkoi levitä yhä enemmän Helsingin ulkopuolelle. Uusi ryhmänvetäjäkoulutus alkoi vuonna 2004 Oulussa.

Käännekohta ajoittuu 2000-luvun puoleen väliin: toimintasuunnitelmissa vuosille 2005 ja 2006 tämä toiminnan levittäminen laajemmalti pitkin Suomea näkyy keskeisenä painopisteenä. Virallisia ryhmiä tuli 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän pitkin maata.

Järjestö- ja viranomaisyhteistyö Yhdistys sai vuodesta 2007 lähtien kasvavia määriä RAY-tukea ja työntekijöitä. Vuodesta 2010 lähtien ITU on ollut RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen piirissä. Aluksi toiminta-avustuksella työllistettiin vuonna 2010 kahta osa-aikaista työntekijää,

Imetysuutisia 1/2018 7

sitten saatiin 2011–2013 myös projektiavustus ”Esteetön imetys ”, joka työllisti yhden osa-aikaisen työntekijän. ITU on saanut verkostoitumisapua Sexpo ry:ltä ja myös vireille yhteistyötä Väestöliiton ja Lastensuojelun keskusliiton suuntaan. Sekä Sexpo ry että Mielenterveyden keskusliitto ovat olleet Imetyksen tuen yhteistyötahoja imetystukipuhelimen RAY-rahoitteisessa kehittämisprojektissa vuosina 2007–2009. Vuodelle 2010 tehdyssä toimintasuunnitelmassa toteutuneiden ja suunniteltujen yhteistyökuvioiden kumppaneiden lista oli jo laajentunut 28 eri yhdistystä kattavaksi listaksi.

Viranomaistahojen suuntaan yhdistys on ollut aktiivinen. Yhdistys on ollut vuosina 2003, 2003, 2004, 2006 ja 2011 lausunnon antajana sosiaali- ja terveysministeriölle koskien Lastenneuvolaopasta, WHO:n imetysohjaajakouluttajien julkaisu-työryhmää sekä kansallisen Imetyksen edistämisohjelman laatimisia. Yhdessä Kätilöliiton ja Terveydenhoitajalii-

>

Imetyksen tuki 20 vuotta

SUOJELE IMETYSTÄ -SEMINAARIN PANEELISSA 2006 POLIITIKKOJA.

ton kanssa ITU toteutti vuonna 2016 Lisämaitojen purkukampanjan, jossa luotiin neuvola- ja vertaistukiasiakkaille jakoon lisämaitojen purkukalenteri sekä ojenteet suomeksi ja ruotsiksi vauvantahtisesta pulloruokintatekniikasta.

Nyt 2010-luvulla tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on ollut Ensija Turvakotien Liitto, jonka doulien imetyskoulutuksesta ITU on vastannut yhteistyöprojektissa ”Imetys ilman stressiä”. Paikallistasolla Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimii yhä useammalla paikkakunnalla imetystukiryhmien kanssa yhteistyössä järjestäen esimerkiksi perhekahviloita, joissa päivystää paikalla myös ITU:n kouluttama imetystukiäiti. Yhdistys on Sosiaali-alan työnantajaliiton, Naisjärjestöjen keskusliitto ry:n, Kultti ry:n, Soste Suomen sosiaali- ja terveys ry:n sekä PuhEet-neuvottelukunnan (Vapaaehtoisen puhelin- ja verkko-auttamisen eettisten periaatteiden neu-

vottelukunta) jäsen Suomessa. Kansainvälisistä järjestöistä ITU on imetysviikkoa organisoivan World Alliance for Breastfeeding Action WABA:n, sekä korvikekoodia valvovan IBFAN:in jäsen.

Koulutukset, materiaalit ja tapaamiset imetystukiäideille Projektityöntekijäksi vuonna 2007 palkattu Leena Pikkumäki päivitti peruskurssin kurssimateriaalin käyttäen pohjana muun muassa Marika Koskilahti-Viidan ja Jaana Reinikan tietoartikkeleita. Uusimman päivityksen peruskurssin materiaaliin on tehnyt koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen. Vuonna 2016 peruskurssiin lisättiin neljäs päivä, joka keskittyy imetystukiäitinä toimimiseen. Kursseille valitaan suuren kysynnän vuoksi enää vain imetystukiäidiksi haluavia ja käyttöön otettiin vuonna 2016 hakemusmenettely oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Imetysuutisia 1/2018 8

Varhaisin versio tukiäitityöhön tarkoitetusta materiaalipaketista oli ryhmänperustamisen kansio vuodelta 2006, johon Jaana Reinikka kokosi tietoartikkeleita ja ohjeistuksia parin muun tukiäidin/hallituksen jäsenen avustuksella. Kansiota kopioitiin ja sitä sai tilata pieneen hintaan postitettavaksi tukiäideille. Sitä kehitettiin edelleen tukiäidin oppaaksi Marika Koskilahti-Viidan ja Jaana Reinikan yhteistyönä vuonna 2010. Vuonna 2012 julkaistiin Tukiäidin/Laktivistin opas. Oppaan tuorein uudistus on määrä toteutua vuoden 2018 aikana koulutuskoordinaattori Niina Mäkisen tekemänä.

Tukityötä tekeviä äitejä on kokoontunut laajemmin yhteen 2000luvun alusta alkaen. Tapaamisten tarkoitus oli työnohjauksellinen ja yhteistyöverkostoja rakentava. Nykyään niitä nimitetään tukiäitipäiviksi ja ne järjestetään säännöllisesti kevät- ja syyskokousten kanssa samoina viikonloppuina kiertäen

sia

uti

su

ety

Im

tys a ime

a ihan

man

Tee

ja Satu

Vinkki: Saat läpät taitettua siistimmin, kun painat ennen taittamista kartongin taustapuolelle urat läppien taitoskohtaan. Työvälineeksi käy esimerkiksi sukkapuikko tai vanha, kuivunut kuulakärkikynä.

Apuna voi käyttää myös viivotinta.

Imetyksen tuki 20 vuotta

HESPERIAN PUISTON IMETYSPIKNIK KESÄKUUSSA 2005.

niin, että yleensä tavataan kerran vuodessa Helsingissä ja toisen kerran jossain muualla Suomessa.

Tukimuotojen laajentuminen nettiin Maitolaituri-keskustelufoorumi perustettiin 2000-luvun alussa suosituksi nousseelle phpbb-keskustelualustalle keväällä 2005. Vuosina 2007–2008 imetystukea annettiin myös Skype-yhteydellä ja irc-kanavalla, mutta Maitolaituri oli tärkein kanava. Maitolaituri kasvoi 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa hyvin vilkkaaksi imetyksen vertaistuen kohtaamispaikaksi ja yhdistyksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän alustaksi. Vertaistuen hakeminen netistä siirtyi kuitenkin yhdistyksen Facebook-ryhmän perustamisen jälkeen yhä enemmän sille puolelle ja viime vuonna Maitolaituri päätettiin lakkauttaa.

Facebook-ryhmän perustaminen sai aikaan 2010-luvun puolivälissä

imetyksen vertaistuen näkyvyyden ja saatavuuden valtavan nousun, jonka myötä yhdistyksen jäsenten, tukiäitien ja annetun imetystuen määrä on noussut moninkertaiseksi. Uusimpana verkkotuen muotona käyttöön otettiin vuonna 2017 chat-palvelu, joka tarjoaa paremman tietoturvan sekä anonymiteetin niin tukijoille kuin tuettaville.

Toimintasuunnitelmat ja tulevaisuus Alkuvuosien toimintasuunnitelmissa mainitaan yhdistyksen tavoitteeksi toiminnan jatkaminen ja vakiinnuttaminen sekä julkisen rahoituksen etsiminen toiminnalle. Työ tuotti tulosta RAY-projektirahoituksella, joka myönnettiin ensimmäisen kerran vuodelle 2005. Toimintasuunnitelmissa vuosille 2006–2008 mainitaan yhdistyksen pitkän tähtäimen tavoitteeksi se,

Imetysuutisia 1/2018 9

että kaikissa Suomen sairaaloissa olisi käytössä WHO:n Vauvamyönteisyysohjelma. Seuraavana vuonna eli toimintasuunnitelmassa vuodelle 2008 mainitaan jo vielä suurisuuntaisempi pitkän aikavälin tavoite: Imetystalo. Vuoden 2008 syksyllä vahvistetussa toimintasuunnitelmassa 2009 on luovuttu Vauvamyönteisyysohjelman tai Imetystalon kaltaisista konkreettisista tavoitteista ja muotoiltu yhdistykselle yleisemmän tason tavoite, joka on käytössä vielä vuonna 2018: ”Imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa.”

Imetyksen tuki 20 vuotta

Imetystuen kuumalinja Puheluita hiekkalaatikoille ja joulupöytään TEKSTI LIISA ANSIO

Imetystukitoiminta alkoi ryhmämuotoisena, mutta pian syntyi ajatus tarjota apua ja tukea myös puhelimitse. 1990-luvulla puhelinpalvelut ja neuvontapuhelimet olivat tavallisia.

– Meillä oli silloin hätä. Moni imetys meni vaikeaksi eikä kukaan neuvonut äitejä, muistelee terveydenhoitaja Karla Loppi, joka oli kehittämässä imetystukipuhelimen toimintaa sen alkuaikoina.

Lankapuhelimesta citykännykkään Helsinkiläinen imetystukiäiti Terttu Tennilä antoi oman lankapuhelimensa imetystuen käyttöön. Kun kännykät yleistyivät, hankittiin imetystukea varten City-kännykkä, jonka kuuluvuusalue oli vain isoimmissa kaupungeissa. Imetystukipuhelimen numero oli puhelinluettelossa.

Kännykkä kulki tukiäidiltä toiselle. Kännykän mukana oli vihko, johon tukiäidit kirjasivat puhelut ja tekivät

puheluista muistiinpanoja. Imetystukea annettiin missä ja milloin vain.

Kun puhelin soi, siihen vastattiin, olipa tukiäiti sitten hiekkalaatikolla tai ruokapöydässä. Tukiäidit pohtivat, onko tukipuhelin sopivaa sulkea jouluaterian ajaksi vai pitäisikö sen olla aina auki. Halu auttaa toisia oli suuri ja imetystuki koettiin tärkeäksi.

Maanlaajuisen maitopiirin puheluketjut Kännyköiden yleistyttyä ja tekniikan kehittyessä imetystukea varten hankittiin liittymä, johon saattoi soittaa eri puolilta Suomea. Imetyksen tuki ry haki Raha-automaattiyhdistykseltä rahaa imetystukipuhelimen kehittämiseen. Saadun projektin turvin yhdistykseen palkattiin ensimmäinen työntekijä, imetystukiäitinä toiminut Karla Loppi. Karlan työajasta osa oli varattu imetystukipuhelimessa päivystämiseen. – Vastasin moniin satoihin imetystukipuheluihin, muistelee Karla.

Imetysuutisia 1/2018 10

Maanlaajuinen maitopiiri -projektissa oli tavoitteena tuottaa imetystietomateriaaleja, tarjota imetystukea puhelimitse koko Suomen alueelle ja luoda verkostoja eri sidosryhmien kanssa.

– Neuvoloissa oli hyvin vähän spesifiä imetysosaamista silloin. Kun näytin ammattilaisille listoja, joihin olin kerännyt imetystukipuheluiden aiheita, se avasi heille hyvin sitä, mitä he eivät osanneet riittävästi, Karla pohtii. Työntekijän lisäksi imetystukipuhelimeen vastasivat vapaaehtoiset imetystukiäidit. Vuosittain vastattuja puheluita oli tuhansia, mikä on moninkertainen määrä verrattuna moniin muihin auttaviin puhelimiin.

Imetystukipuhelimen käytössä oli useita kännyköitä, jotka oli yhdistetty toisiinsa soitonsiirroilla. Jos yksi puhelin ei vastannut, siirtyi puhelu seuraavaan. Soittaja joutui toisinaan odottamaan pitkään, ennen kuin puheluun vastattiin.

Imetyksen tuki 20 vuotta

– Olin ylpeä, kun saimme vaihteen.

Se oli ainutlaatuinen, eikä muilla järjestöillä ollut samanlaista. Maarit Kuoppala, joka oli silloin myös töissä Imetyksen tuki ry:ssä, oli kehittämässä vaihteesta juuri meille sopivaa, Karla muistelee.

Vaihde mahdollisti myös sen, että imetystukipuhelut olivat anonyymeja. Soittajan tai vastaajan puhelinnumero ei välity vaihteesta. Anonyymiys on tärkeä osa puhelinauttamisen etiikkaa.

Imetystukipuhelimen toimintakulttuuri poikkesi monista muista puhelinauttamista tekevistä järjestöistä.

Tukiäidit päivystivät oman elämänsä keskeltä eikä Imetystukipuhelinta varten ollut päivystyskeskusta. Posti kuljetti luureja tukiäidiltä toiselle.

Maanlaaja maitopiiri ei siis ainoastaan tarjonnut imetystukea joka puolelle maata vaan myös tarjosi mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä joka puolella Suomea.

Kriisistä uuteen alkuun Syksyllä 2009 imetystukipuhelimen toiminta ajautui kriisiin. Raha-automaattiyhdistys muutti avustusehtoja ja Imetyksen tuki ry:n saama avustus uhkasi vähentyä niin että toimintaa

olisi vaikea järjestää jatkossa.

Työntekijät ja aktiiviset tukiäidit järjestivät kampanjan imetystukipuhelimen ja koko yhdistyksen rahoituksen pelastamiseksi. Mielenosoituksessa ripoteltiin pieniä sukkia Eduskuntatalon portaille kuvastamaan Imetystukipuhelimeen tulevia yhteydenottoja. Yhdistykselle oli selvää, että tilastojen takana oli tavallisia äitejä ja vauvoja, jotka tarvitsivat apua ja tukea imetykseen. Tämä viesti tavoitti päättäjät ja rahoitus saatiin turvattua.

Päivystystä, koulutusta ja uusi vaihde Projektissa ja sen jälkeen imetystukipuhelimen toimintaa kehitettiin.

Puheluiden tilastoinnissa vanhat ruutuvihkot korvattiin sähköisellä kyselyllä. Myös tukiäitien koulutusta muokattiin.

Uusien tukiäitisukupolvien myötä tuli tarve joustavammille päivystysajoille. Samoihin aikoihin vanhat imetystukipuhelimen luurit alkoivat olla työuransa lopussa. Oli aika löytää vaihde, joka palvelisi myös mobiilisti. Kun tällainen löytyi, vaihdettiin vaihdetta. Imetystukipuhelimen luurien postittamisesta voitiin luopua ja

Imetysuutisia 1/2018 11

tukiäidit saattoivat päivystää omilla älypuhelimillaan.

Uudessa vaihteessa päivystysaikojen muuttaminen oli helppoa. Imetystukipuhelin päivysti vähintään kahtena päivänä viikossa ja päivystysajoista tiedotettiin internetsivuilla ja Facebookissa.

Imetystuen uudet muodot Imetystiedon määrä on lisääntynyt imetystukipuhelimen alkuajoista räjähdysmäisesti ja tietoa on helppo löytää internetistä. Imetystukipuhelimen rinnalle on syntynyt muita, helposti tavoitettavia tukimuotoja. Imetyksen tuki ry:n nettisivuilla toimiva chat on osittain korvannut Imetystukipuhelimen.

Anonyymissa tukichatissa kirjoittaminen voi tuntua helpommalta kuin puhelimella soittaminen.

Imetystuen tavoitteet ovat kuitenkin säilyneet samoina. Äidit tarjoavat tukea ja neuvoja toisille äideille. Jokainen imetys on omanlaisensa ja toisinaan tulee hetkiä, jolloin kaipaa sitä, että voi jutella imetyksestä toisen äidin kanssa. Edelleen tukiäidit vastaavat oman elämänsä keskeltä, se jos mikä tekee Imetystukipuhelimesta ainutlaatuisen.

Naisvoimaa ja äitiviisautta Seuraavilla tarinoilla on kaikilla jotakin yhteistä.

Asiasta, johon kerran tuli lähdettyä mukaan, on tullut jotakin pysyvää. Yksi lähti hakemaan vertaistukea, toinen ajautui mukaan ammatillisen kiinnostuksen myötä. Monilla aiheeseen nivoutuu omien lasten imetystarinat. Me Imetysuutisilla halusimme kuulla ja tuoda esille oikeiden henkilöiden kertomuksia siitä, miksi Imetyksen tuki on tärkeä ja mikä merkitys yhdistyksellä on ollut heidän elämässään.

Haastateltavat esiintyvät jutussa nimellä tai nimimerkillä.

TEKSTI JA KUVA MIINA KORPI

Henna, 25 v. Orivesi Tukiäiti

Ansa, 30v. Hämeenlinna Tukea saanut äiti Miten ja milloin kuulit Imetyksen tuesta ensimmäisen kerran?

Esikoiseni synnyttyä.

Miten imetys ja imetyksen tukeminen on liittynyt elämääsi?

Esikoisen imetys oli haastavaa ensimmäiset viikot. Perinteinen tarina siis. Sain apua Imetyksen tuki ry:ltä, tukiäidit valoivat minuun uskoa ja kertoivat faktoja. Toisen lapsen odotusaikana lähdin itse mukaan toimintaan tukiäitinä, ja toisen lapsen imetys olikin helpompi ja jatkuu yhä.

Mikä merkitys Imetyksen tuki ry:n toiminnalla on ollut sinulle?

Vertaistuki on ollut merkittävää. Olen saanut ystäviä. Toiminnassa mukana oleminen on auttanut hahmottamaan kokonaisuutena sitä, millainen äiti haluan olla.

Miten ja milloin kuulit Imetyksen tuesta ensimmäisen kerran?

Kuulin yhdistyksestä esikoiseni odotusaikana eli alkuvuodesta 2015. Muistaakseni löysin yhdistyksen netistä tietoa hakiessani.

Miten imetys ja imetyksen tukeminen on liittynyt elämääsi?

Hurahdin imetysaiheeseen esikoisen synnyttyä ja nyt olen itsekin tukiäiti ja imetysohjaaja.

Tulevaisuudessa toivottavasti pääsen käyttämään taitojani enemmänkin, esimerkiksi ammatin puolesta.

Mikä merkitys Imetyksen tuki ry:n toiminnalla on ollut sinulle?

Olen saanut ensin tärkeää tukea ja infoa, sittemmin se on tuonut elämääni muiden tukemisen. Yhdistyksen toiminnan kautta olen löytänyt myös uusia ystäviä.

Imetysuutisia 1/2018 12

Merete, 53 v. Luvia Kätilö, th, vauvamyönteisyyskouluttaja, IBCLC Miten ja milloin kuulit Imetyksen tuesta ensimmäisen kerran?

Silloin kun osa äideistä meidän Munkkivuoren imetystukiryhmästä (1990–1995) lähtivät siihen mukaan Miten imetys ja imetyksen tukeminen on liittynyt elämääsi?

Monellakin tapaa! Ensin tutustuin imetykseen koulutukseni kautta (pinnallisesti) ja lukemalla LLLI:n (La Leche League International) Womanly Art of Breastfeeding -kirjan, joka oli aikamoinen kokemus vastavalmistuneelle kätilölle siihen aikaan. Sitten aihe on tullut omakohtaisesti tutuksi omien neljän imetysten kautta.

Ohella on ollut imetystukiryhmätoimintaa LLL-leaderina, myöhemmin toimiessani ITU:n imetystukiäitinä.

Muutamaa tukiäiti-ryhmää olen ollut kouluttamassa.

Palattuani työelämään olen toiminut imetysasioiden edistäjänä omalla työpaikalla ja nyt imetyspolihoitajana. Ohessa on tullut suoritettua vielä Vauvamyönteisyyskouluttaja-koulutus sekä IBCLC -tutkinto. Kyllä imetys se vaan jaksaa edelleen kiinnostaa!

Mikä merkitys Imetyksen tuki ry:n toiminnalla on ollut sinulle?

Tällä hetkellä toimiessani terveydenhuollon ammattilaisena – myös imetysasioissa – olen erittäin kiitollinen juuristani vertaistuessa. Joka ikinen päivä huomaan sen. Tiedostan, että sen ansiosta äidin (ja vauvan) näkökulma on minulla aina vahvana mielessä. Ammattilaisena minulla ei ole koskaan ollut sitä ennakkoluulon taakkaa vertaistukitoimintaa kohtaan, joka ainakin aiemmin oli varsin yleinen ammattilaisten keskuudessa. Nyt vertaistukea arvostetaan onneksi yleisestikin enemmän. Imetyksen tuki ry on tehnyt valtavasti ja valtavan hienosti työtä – lehti ja nettisivut ovat upeat, ja sieltä löytyy todella hienosti tietoa ja tukea äideille.

Ammattilaispuolella on vielä kehittämisen varaa. Onneksi on tehty paljon yhteistyötä viime vuosina, josta syntynyt materiaaleja, jotka ainakin meillä ahkerasti käytössä.

Leena, 44v. Jyväskylä Tukiäiti, kouluttaja, toiminut myös Imetyksen tuen työntekijänä Miten ja milloin kuulit Imetyksen tuesta ensimmäisen kerran?

Imetystukilistalla vuonna 1998, kun yhdistys oli edellisenä vuotena perustettu. Silloin se oli Vauvamyönteisyys ry. Imetyksen tuki ry:n kanssa tein yhteistyötä ensi kerran, kun Jyväskylään tarvittiin imetystuen peruskurssin kouluttajia ehkä joskus 2003 vuoden paikkeilla.

Miten imetys ja imetyksen tukeminen on liittynyt elämääsi?

Olin mukana imetystuessa tavalla tai toisella yhteensä 13 vuotta. Alun perin imetystukikurssi oli vain yksi kiinnostava lisäkoulutus, joka tuli käytyä. Sitten lähdin mukaan imetystukiäitien toimintaan, koska he kokoontuivat lähellä kotiamme ja harrastukseen pystyi ottamaan kätevästi lapset mukaan.

Mikä merkitys Imetyksen tuki ry:n toiminnalla on ollut sinulle?

Sanat eivät riitä kertomaan. Oli etuoikeus osallistua Imetyksen tuen kasvun vuosiin. Tein työtä sydämestäni ja opin valtavasti. Sain olla osa ainutlaatuista äitien ja lasten yhteisöä. Tukiäitien ja yhteistyökumppanien verkostossa oli valtava määrä naisvoimaa ja äitiviisautta, toisista huolehtimista ja kehittämishalua. Löysin työn myötä myös uuden suunnan, mitä haluan opiskella, ja uusi tutkinto alkaa olla loppusuoralla.

Paula, 56 v. Hämeenlinna Terveydenhoitaja Miten ja milloin kuulit Imetyksen tuesta ensimmäisen kerran?

Noin 20 vuotta sitten, työskennellessäni kätilönä.

Miten imetys ja imetyksen tukeminen on liittynyt elämääsi?

Minulla on pitkä kokemus imetysohjaajana ja nykyisin -kouluttajana, lisäksi itselläni on takana kahden lapsen imetykset kestoltaan 1v2kk ja 2v 2kk.

Mikä merkitys Imetyksen tuki ry:n toiminnalla on ollut sinulle?

Yhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä terveydenhuollossa ja sillä on tärkeä rooli asiakkaiden tukemisessa vertaistuen muodossa.

Imetysuutisia 1/2018 13

Ritva Kuusisto:

Miten lähdin uimaan vastavirtaan Imetyksen vertaistuen emo Suomessa on terveydenhoitaja Ritva Kuusisto, 67. Hän opiskeli 1970-luvulla Yhdysvalloissa ja toi meille La Leche Leaguen ajatuksen imetyksen vertaistuesta.

Ritva on myös ansioitunut vauvan tarpeiden sanoittaja sekä ammattimaisen imetysohjauksen sinnikäs kehittäjä.

TEKSTI JA KUVA LAURA LOUNASHEIMO

Imetysuutisia 1/2018 14

Ritvan syntyessä 50-luvulla oli normaalia, että kokeneet äidit imettivät. Imetyksen sujuminen koettiin kuitenkin kohtalon asiaksi: maitoa oli tai sitä ei ollut, ja siihen oli tyytyminen.

Miten lähdit vauvojen asialle?

– Hoidin jo lapsena lähipiirin vauvoja, ja minulla oli onni saada luoda syviä suhteita vauvoihin ihmisinä. Opiskellessani terveydenhoitajaksi kohtasin harjoittelussa lapsivuode-osastolla äitien ja vauvojen ahdistuksen, kun heidät pidettiin erossa toisistaan sen ajan käytäntöjen mukaan.

– Valmistuttuani lähdimme mieheni kanssa opiskelemaan Yhdysvaltoihin vuonna 1975, ja siellä oli jo imetystukijärjestö La Leche Leaguen vallankumous vauhdissa. Tajusin, että terveydenhoitajanakaan en tiedä imetyksestä mitään. Ostin kirjoja ja tapasin ihmisiä, imin tietoa.

– Palasimme Suomeen synnyttämään, kun ensimmäinen kolmesta lapsestamme syntyi vuonna 1976.

Vallitsevat vauvanhoidon käytännöt loivat minuun valtavan yksinäisyyden, mutta myös taistelumielen.

Synnytyssairaalassa sai neljän tunnin välein lainata lastaan imetettäväksi, kapaloa ei saanut avata ja vasta puolentoista vuorokauden päästä vauvan sai vierihoitoon. Käytäntöjä perusteltiin sillä, että ”äiti tarvitsee lepoa, eikä ensimmäisinä päivinä tule vielä maitoa." Imetyskirjoissani sanottiin toisin, ja siltä minusta tuntui, joten lähdin uimaan vastavirtaan, Ritva kertoo.

Miten vertaistuki käynnistyi?

Imetyksen vertaistuen Ritva aloitti kuin vahingossa.

– Meitä oli Kontulassa kaksi äidinmaidonluovuttajaa ja kummallakin jo yksi äitikaveri. Kun kaikilla oli saman ikäiset vauvat, aloimme kokoontua "Kontulan nelosten” kesken. Saimme paljon iloa ja myös imetystukea toisiltamme, ja pidämme yhä yhteyttä.

– Olin pitänyt Naistenklinikalla luennon ja KaksPlus-lehti halusi haastatella minua uusista imetystiedoista. Lehtijutun jälkeen aloin saada jopa useita puheluita illassa epätoivoisilta äideiltä. Turhautti, että moni imetyspulma oli maailmalla jo ratkaistu, mutta Suomessa tietoa ei jaettu. Mieheni kannustamana kirjoitin kirjan, joka julkaistiin vuonna 1981 nimellä Imetä oikein.

– Imetystuki muuttui elämäntavaksi oikeastaan koko perheellemme. Vuosikymmeniä hoidin epävirallista imetyspuhelinta ja meillä kävi äitejä vauvoineen imetysongelmissaan. Perheitä on nukkunut milloin sängyissä, milloin olohuoneemme lattialla, kun imemisotetta tai maitomäärää on tehostettu yönkin yli. Omat lapsetkin tottuivat, että kotona voi milloin vain olla vieraita.

– Pidän tärkeänä, että akuutissa vaiheessa äidit ja vauvat saavat onnistumisen kokemuksia, sillä yksin jäädessään äiti saattaa menettää toivoaan. Yleensä sovimme, että äiti soittaa tai lähettää viestin minulle

RITVA KUUSISTO, S. 1950 ESPOOSSA. PERHEENSÄ 4. LAPSI, JOTA IMETETTIIN 9 KK. KOLME LASTA JA VIISI LASTENLASTA.

joka ilta kahden viikon ajan. Imetyksen tehostaminen voi olla yksinäistä puuhaa, jota lähipiiri tai puolisokaan ei aina ymmärrä. Silloin helpottaa, että tietää jonkun olevan kiinnostunut päivän kulusta, Ritva pohtii.

Miten imetyspuhe täsmentyi?

Kuusistojen koti on ollut myös monen kansainvälisen imetysasiantuntijan majapaikka viikkojenkin ajan.

Kontaktien luominen alkoi 80-luvun alussa, kun Tampereen yliopistossa oli aloitettu ensimmäinen suomalainen imetystutkimus, ja Ritva lähti yhdessä tutkijoiden kanssa imetyskonferenssiin Tel Aviviin.

Imetysuutisia 1/2018 15

– Se oli suuri silmien avaaja, sillä tajusimme siellä imemisotteen ohjaamisen merkityksen imetyksen sujumiseen. Imemisotteen rakentumista ei ollut aiemmin osattu kuvailla.

Seuraavien vuosien konferensseissa tämä olikin kuumin aihe.

– Sitä mukaa, kun opin sanoittamaan imetystilannetta, opin myös kyselemään täsmällisemmin ja auttamaan myös ”hands off”. Vaikeissa tapauksissa, joissa vauvalla on jo imetyspettymys, ”hands on” on yhä hyvä aloitus. Kun vauva onnistuu, myös äidin toivo herää. Joskus siirrän oman tehtäväni seuraavaksi isälle ja viimeiseksi äidille, jotta äiti ei jää yksin ja vauva ehtii saada monta onnistumista.

>

Tulevaisuuden Suomeen ja perheiden emotionaaliseen hyvinvointiin imetyksen edistäminen vaikuttaa enemmän kuin arvataankaan. Ollaan ylpeitä siitä, mitä tehdään!"

– Sanat, joilla kuvailemme äitiä, vauvaa, rintaa ja imetystä muokkaavat voimakkaasti mielikuviamme.

Siksi puhun mieluummin imemislakosta kuin rintaraivarista. Lakkolainen ei raivoa rinnalle, vaan on tyytymätön työoloihinsa. Kansainvälisesti siirryttiin sanasta rinnan imu (suck) aktiivisempaa lihastyötä kuvaavaan sanaan: imeminen (suckle). Emme puhu maidontuotannosta, vaan maidon muodostumisesta.

– Keksin myös käsitteen ”herumisrefleksi”, joka on kuvaavampi kuin tyhjentymisrefleksi, jota lääketieteen kirjat ennen käyttivät. Samoin suosin suomalaista sanaa imetys mieluummin kuin rintaruokintaa, sillä imetys on paljon muutakin kuin ruokintaa.

Miten imetystukiryhmien toiminta alkoi?

– Kolmannen lapsemme synnyttyä vuonna 1982 perustin kotikuntamme Keravan neuvolaan avoimen vauvakerhon, joka kokoontui 1–2 viikon välein. Tuolloin neuvolan mielestä "imetystukiryhmä" olisi koettu poissulkevaksi. Myöhemmin kävijöistä osa alkoi vetää ryhmiä muissa neuvoloissa.

– Neuvolan työntekijät suosittelivat ryhmään tuloa yksinäisille tai imetysongelmaisille äideille. Ajoittain työntekijät kokivat kielteisenä sen, että "nyt ne äidit eivät enää tottelekaan meidän neuvoja." Minulle aika oli hyvin opettavaista. Tapaamisista ja puhelinohjauksesta ammensin myöhempiin koulutuksiini elävöittä-

viä esimerkkejä. Myös vauvan kello -ajatukseni pohjautuu käytännön kokemuksiini, Ritva juttelee.

Vuonna 1984 järjestettiin Euroopan ensimmäinen imetystukiäitien tapaaminen WHO:n ja Unicefin sponsoroimana Bonnissa. Siellä kohtasivat nyt ensi kertaa eri maiden aktivistit ja aloittelevat imetystukijärjestöt. Yhteyttä pidettiin kirjoittamalla kirjeitä, nykyään taas Skypellä. Kontaktien kautta Keravan kotisohvalle päätyivät muiden muassa kanadalainen sairaanhoitaja, myöhemmin IBCLC Joan Fisher, yhdysvaltalainen psykoterapeutti, IBCLC Elizabeth Hormann ja imetyskirjailija, WHO:n neuvonantaja Maureen Minchin Australiasta.

– Järjestin asiantuntijoille audienssit suomalaisiin synnytyssairaaloihin ja samalla saimme soppahintaan pidettyä koulutusta tai neuvoteltua ylihoitajien tai lastenlääkärien kanssa imetysohjauksesta.

Vierailut olivat kullan arvoisia, sillä miten muuten olisin päässyt näiden gurujen koulutuksiin ulkomaille kolmen lapsen kotiäitinä.

Miten imetysasenteet kehittyivät?

1980-luvun alussa Ensi- ja turvakotien liitto piti kätilötyön kehittäjä Leena Valvanteen johdolla hoitoalan ammattilaisille tarkoitettuja Lapsen hyvä hoito -kursseja, joihin kuului edistyksellisesti mm. aktiivisynnytystä, vauvahierontaa ja sylihoitoa.

Ritva kävi kurssin kesäyliopistossa 1984 ja ehdotti Valvanteelle, et-

Imetysuutisia 1/2018 16

tä imetyskin sisältyisi koulutukseen. Näin tehtiin ja Ritva ja Leena kiersivät Suomea lähes kymmenen vuoden ajan kouluttamassa kurssia yhdessä. Näin Suomessa alkoi epävirallinen imetysohjaajien koulutus jo ennen Maailman terveysjärjestö WHO:n 18 tunnin koulutuksen julkistamista vuonna 1989.

Terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuminen imetykseen heijasteli Ritvan mukaan 1980-luvulla usein pettymystä. Äidinmaito koettiin arvokkaana, mutta oikullisena. Kätilön tai terveydenhoitajan kannustus kuului parhaimmillaan: "Imetä vaan, kyllä sieltä maitoa tulee" ja heikoimmillaan: ”Eihän noista rinnoista ole imetykseen.”

Lastenlääkärit kokivat imetyksen kiusallisen sumeana, koska rinnan kyljestä puuttui se asteikko, joka pullon kyljessä oli. Sairaaloiden hoitokäytännöt heijastivat sekä ammattilaisten omia imetyspettymyksiä että ajantasaisen tiedon puutetta. Äitien korkea motivaatio imettää kaatui usein vanhoihin hoitokäytäntöihin ja ohjauksen puutteeseen. Kun hoitajakin pettyi, seuraavaa äitiä kannustettiin sitäkin vähemmän.

– Koska sote-viranomaiset näkivät imetyksen tärkeänä vain kehitysmaissa, ei sen edistämiseen ollut kiinnostusta. Ainoat valistusaineistot olivat lastenruokateollisuudentuottamia. Niissä asiantuntijana oli lastenlääkäri, joka vertaili äidinmaidon koostumusta korvikkeeseen. Ruokaohjeissa perunamuusiin ja puuroon tarvittiin 2 dl maitoa. Mistähän imet-

täjä tuon lypsää? Helpompina vaihtoehtoina olivat sitten teolliset vellit ja purkit.

Mikä muuttaa asenteita?

Hoitoalan ammattiliittojenkin suhtautuminen imetysohjauksen kehittämiseen oli pitkään nihkeää. Virallisen aseman saaminen imetysohjaukselle ja -koulutukselle vaati näkemystä, verkostoitumista, sitkeää lobbausta sekä ilmaistyötä, kuten materiaalien kääntämistä.

– Asennemuutos lähtee siitä, kun ammattilainen saa työkalujen avulla tuntea, että imetysohjaus voi tuoda työhön iloa. Imetyksen etujen paukuttaminen nostaa muutosvastarintaa. Vauvan tarpeiden ymmärtäminen taas synnyttää halua vastata niihin, ja imetys vastaa niihin kaikkiin.

Samoin äitejä ohjatessa viesti on räätälöitävä omanlaisekseen eri eetoksella ja peloilla varustetuille äideille. Imetystuessa on oltava hieman sensitiivinen ja hieman uskalias, Ritva summaa.

– Näen ITUn työn voimaannuttamistehtävänä.

Huomaat, että sinulla on lupa ottaa vastaan tukea odotus- ja vauva-aikana. Sitten huomaat, että imetys, äitiys ja parisuhde ovat asioita, joissa ei voi vain odotella onnistuuko vai meneekö pieleen. On satsattava tärkeänä pitämiinsä asioihin, vaikka kaikki muut tekisivät toisin.

– Tulevaisuuden Suomeen ja perheiden emotionaaliseen hyvinvointiin imetyksen edistäminen vaikuttaa enemmän kuin arvataankaan. Ollaan ylpeitä siitä, mitä tehdään!

Mottoni kuuluu: Maailman muuttaminen on mahdotonta, kaikkihan sen tietävät. Sitten on niitä, jotka eivät sitä tiedä, ja he muuttavat maailman. Onnea ITUlle!

Uranuurtajan merkkipaaluja 1977 Aloittaa imetyskoulutuksen HUS/Naistenklinikalla.

1981 Julkaisee kirjan Imetä oikein.

1980–90-luvuilla Imetysaiheinen kysymys-vastauspalsta Kaksplussassa.

1980-luvulla Osallistuu Nestlé-boikotin viestintään Suomessa kirjailija Risto Isomäen kanssa.

1980 lähtien Osallistuu WHO-koodityöhön ja myöhemmin Baby Friendly Hospital Initiativen (BFHI) kehittämiseen Suomen edustajana.

1989 Ilmestyy toinen kirja Imetän ja hoivaan. Aloittaa koulutukset Neuvosto-Virossa.

1991 Luennoi Vauvan kellosta, josta tulee imetystuen ydinkäsitteitä.

1993 Tuo Suomeen kansainvälisen imetysviikon tapahtumat.

1993 Osallistuu kouluttajakoulutuksen ja auditoinnin kehittämiseen Pietarissa (koulutus 280 IVY-maiden lastenlääkärille).

1993 Puhuu Elisabeth Rehnille, joka puhuu Stakesin (nyk. THL) pääjohtaja Vappu Taipaleelle BFHI-työn käynnistämisestä Suomessa.

1994–1996 Jäseneksi Stakesin BFHI-työryhmään, jossa aloitetaan STM:n Imeväisen ravitsemus -kartoitus 1994–2004 Suomentaa imetysohjaajien koulutusmateriaalit ja alkaa kouluttaa Suomessa.

1994 Aloittaa nyk. Metropolian kanssa Vauvamessut/Lasten messut.

1996 Auditoimassa Tammisaaren synnytyssairaalaa BFHI-kriteerein 1. suomalaisena sairaalana.

1996 Suomentaa imetysohjaajakouluttajien koulutusmateriaalit ja kouluttaa Suomentanut ja Suomen oloihin muokannut noin 40 lastenhoitokirjaa, joista sai "paljon kaikenlaisia hulluuksia pois".

1982–2005 Veti imetystukiryhmiä pääkaupunkiseudulla.

Jatkaa tukityötä ja kansainvälistä verkostoitumista suurella sydämellä.

Imetysuutisia 1/2018 17

Yhden imetysmatkan alku Tässä jutussa tapaamme 30-vuotiaan Satun sekä pienen Nella-tytön.

Imetysuutisia on seurannut Satun ja hänen perheensä matkaa odotusajalta vauvan tuloon ja ensimmäisten vauvakuukausien yli. Miten ajatukset imetyksestä muuttuivat kokemuksen myötä? Palatkaamme nyt viime vuoden syksyyn, kun Satu vasta valmistautui esikoislapsensa syntymään ja tulevaan imetysmatkaan.

TEKSTI MIINA KORPI KUVAT SATUN KOTIALBUMI

Imetysuutisia 1/2018 18

Mitä tietoa sinulla on imetyksestä nyt kun odotat vauvaa?

– Olen etsinyt tietoa eri lähteistä, ja ainakin terveyteen liittyen olen lukenut imetyksen vähentävän allergioita ja ilmeisesti parantavan lapsen vastustuskykyä. Myös äidin terveyden kannalta imetys on hyödyllistä. Minulla itselläni on siis endometrioosi, johon imetys auttaa tasoittamalla kiertoa. Ajattelen siis, että olisi hyvä imettää. Sitten tietysti varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta se olisi tärkeää, imetys tukee myös sitä.

Myös kokemustietoa on tihkunut odottajan korviin. Satulla on tuttavapiirissä pienten vauvojen vanhempia.

– Mä olen kuullut, että alkuun imetys voi olla aika vaikeaa. Toki se voi mennä smoothisti, mutta ei välttämättä. Olisi myös tärkeä hoitaa niitä rintoja, ettei tule esimerkiksi rintatulehduksia.

Neuvolalta Satu kaipaa enemmän imetykseen liittyen.

– Sitä toivoisi, että imetyksestä olisi puhuttu muuallakin kuin perhevalmennuksessa jossa hiljattain kävimme. Myös valmennusillassa vieraana ollut äiti oli sanonut kaivanneensa enemmän imetystietoa ennen synnytystä.

– Se äiti kertoi, että sairaalassa oli ollut aika avuton olo kaiken uuden edessä. Että olisi hyvä, jos etukäteen ei mietittäisi vain sitä, miten synnytys sujuu, vaan myös mitä sen jälkeen tapahtuu.

– Kyllähän äidit nykyään osaavat etsiä tietoa, mutta mitä sitten, jos ei oikein edes tiedä mitä etsiä, Satu pohtii.

Herättääkö imetys tunteita odottajasta?

Kysyimme, mitä muuta kuin tietoa imetykseen liittyen Satulla on.

-Minulla ei niinkään ole imetykseen liittyen herännyt tunteita, mutta ajatuksia toki. Mä olen vähän sellainen ihminen, joka on valmistautumassa aina pahimpaan. Myös siis imetyksen suhteen olen ajatellut, että mulle tulee tietysti se rintatulehdus ja että miten mä sen sitten hand-

laan… Ja että mulla ei sitten nouse se maito kuitenkaan, että ehkä joudutaan olemaan vähän pidempään siellä sairaalassa. Mietin etukäteen, mikä voi mennä pieleen ja miten voin asian ratkaista, Satu kuvailee ajatuksenjuoksuaan.

Joillakin äideillä huonot kokemukset imetyksen ajalta voivat jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa, puhutaan myös imetyspettymyksestä. Satu toteaakin, että ilmiö on tullut tutuksi lähipiirissä.

– Meidän äidillä on aika paha pettymyskokemus taustalla, minun kanssani. Minut kasvatettiin korvikkeella, ja äitini on ollut pahoillaan siitä, että imetyksestä tehtiin silloin niin iso numero.

Aihe puhuttelee Satua.

– Äitini onkin nyt korostanut minulle, että ei ole merkitystä, jos imetys ei onnistu. Äidilleni kokemus on ollut voimakas, ja nämä negatiiviset tunteet imetykseen liittyen nousevat edelleen pintaan, vaikka pikkuveljeni kohdalla imetys onnistui sitten ihan hyvin.

Toisaalta muiden kertomista kokemuksista huolimatta Satu on valmistautumassa omalle imetystaipaleelle avoimin mielin. Satu miettii, että nyt kun on käytössä paljon tietoa esimerkiksi internetin kautta, se helpottaa tuoretta äitiä.

– Että ei ole pelkästään sen varassa, mitä vaikka oman äidin tai neuvolan kautta kuulee.

Niin, mitä toiveita sinulla on tulevan imetyksen suhteen?

Ajattelen, että kyllä mä haluaisin imettää jo ihan taloudellisista syistä ja koska se on helppoa, kun ruoka

Imetysuutisia 1/2018 19

on tavallaan koko ajan mukana.

Mutta toisaalta, oman äidin kokemus vaikuttaa ajatuksiini myös ja en ota asiasta paineita. Jos ei onnistu niin sitten ei. Toki ensisijaisesti haluaisin kokeilla.

Satu pohtii, että jos ensimmäiset viikot jaksaa imettää lapsentahtisesti, niin se voisi auttaa hyvään alkuun.

Miten muuten imetykseen on valmistauduttu perheessä?

– No me olimme siellä perhevalmennusillassa ja itse olen katsonut esimerkiksi videoita imetysasennoista. Ja olenhan mä hankkinut kaikkea tavaraa: imetystyynyn ja pumpun, voiteita ja imetysliivejä.

Tästä juttu jatkuukin muiden vauvatarvikkeiden esittelyyn. Perheen pieni koira seuraa kiinnostuneena mukana, kun vaunuja ja vaatteita katsellaan.

Kun vauva tuli taloon Muutamaa kuukautta myöhemmin Imetysuutiset saapuu vierailulle vauvantuoksuiseen kotiin. Heti ovella tuore äiti-ihminen puuskahtaa että ”nyt niitä tunteita piisaa!” ja nauraa perään. Onnitteluiden jälkeen käymme asiaan. Mikä on siis muuttunut, ja miltä nyt tuntuu?

– Niin, imetys olikin alkuun hankalampaa kuin odotin ja kova huoli liittyi ensipäiviin sairaalassa. Vauva oli synnyttyään kovin uninen ja paino laski aika paljon. Kyllähän se sitten onneksi muutaman päivän päästä lähti rullaamaan, ja kotiin tullessa vielä paremmin. Vauva kasvoi ja muuttui virkeämmäksi, jolloin imetyskin helpotti.

Ihan aluksi vauva vain nukahti tissille!

>

Satulla on nyt paljon kerrottavaa.

Imetys on siis alkanut ja tuonut mukanaan yllätyksiä, hyvästä valmistautumisesta huolimatta.

– Aika lailla se tuli päin naamaa, että tätäkö se on, vaikka sen tiesi, että imettämään pääsee usein. Silti tämä intensiivisyys yllätti! Ja se että kukaan muu ei imetyksessä voi sillä tavalla kuitenkaan auttaa. Imettäminen on tavallaan aika yksinäistä hommaa.

Olemme jakaneet vähän vastuuta öisinkin siten, että puoliso silloin vaihtaa vaipat.

Satu jatkaa: – Moni samassa elämäntilanteessa oleva on sanonut samaa, että se alku tavallaan yllättää ja se imetyksen sitovuus. Niin kuin itse olen käynyt tähän mennessä kännykkää vilkuillen verotoimistossa ja marketissa. Suunnitella joutuu enemmän, kuten imettämään ennen lähtöä, että voi sitten olla sen pari tuntia poissa.

Alku oli kivuliasta – Myös kivuliaisuus on yllättänyt, en osannut ajatella, että se sattuisi jotenkin, tai kuvitella sitä miltä imetys tuntuu konkreettisesti: se on jotain kivun ja tavallaan hyvältä tuntuvan hämmennyksen väliltä.

Rinnoista on tosiaan pidettävä huolta, sen olen huomannut. Minähän pelkäsin sitä rintatulehdusta koko ajan, siitä huolehdin edelleen ihan neuroottisena. Sen on kyllä huomannut, että jos on vaikka pari tuntia imettämättä niin se tuntuu aika kipeältä!

Kyllä muistuu mieleen, että hetkonen, olisiko imetyksen aika.

Satu kertoo aluksi kipua tulleen esimeriksi siitä, kun rinnanpäät olivat kovilla vauvan vasta harjoitellessa imuotetta ja kun rintoihin alkoi nousta turvotusta. Imetyksen alku-

taipaleella vauva sai lisämaitoa, Satu pumppaili ja antoi välillä korvikettakin. Maito lähti lopulta nousemaan hyvin, mutta vauvan oli vaikea saada otetta matalasta rinnanpäästä ja tarkalle neidille kelpasi vain yksi rintakumimerkki. Rintakumin kanssa imetystä kesti muutaman viikon, mutta harjoittelun myötä siitäkin päästiin luopumaan.

– Nyt kun kaikki alkaa tasoittumaan, kun rintakumista päästiin ja kipu on hellittänyt, niin alkaa helpottaa. Yötkin ovat vähän rauhoittuneet, kun pullojen kanssa pelaaminen on vaihtunut muutamaan yösyöttöön. Iltaisin vauva tosin tarvitsee tällä hetkellä vaunulenkin, jonka jälkeen imetän hänet ja sitten hän rauhoittuu pidemmälle unipätkälle.

Kuitenkin Satu pohtii imetyksen helpottavan vauva-arjessa aloittelevaa pientä perhettä.

– Ajatellen, kuinka paljon imetyskertoja nyt tulee, niin onhan tämä imetys paljon helpompaa kuin aluksi korvikkeiden ja pullojen kanssa taiteilu. Ja onhan nää hetket vauvan kanssa mukavia, saa hengailla rauhassa, vähän katsella telkkaria samalla...varsinkin silloin kun on imetyskori vieressä, jossa on kätevästi kaukosäätimet ja vesipullot käden ulottuvilla. Tämänkään tarpeellisuudesta en aiemmin tiennyt!

Omasta jaksamisesta huolehtiminen tärkeää – Olen huomannut, että jos ei pidä itsestään huolta, siis jos vaikka juominen tai syöminen jää, niin sekin vaikuttaa maidontuloon. Ja onhan se sitäkin, että pitää vain luottaa itseensä, siitä tulee hyvä fiilis. Vaikka olihan se imetys alkuun kaukana luonnollisesta, tuntui että vauva ei tajua

Imetysuutisia 1/2018 20

yhtään mitään, eikä se itsestäkään aluksi tuntunut niin luonnolliselta kuin oli ajatellut. Että se oikeasti vaatii vähän opettelua. Nyt se meillä jo sujuu, kun on treenailtu. Ja kovastihan sitä treeniä tulee, kun se on alkuun vaan tätä jatkuvaa imettämistä.

Tuntuiko keräämästäsi tiedosta olleen sitten hyötyä alun haasteissa?

– No, kyllä tietoa kannatti kerätä etukäteen. Pienet vinkit, kuten kaalinlehdet turvotusta helpottamaan ja erilaiset imetysasennot, olivat tosi tärkeitä. Enhän minä sitä kaikkea itse heti muistanut, mutta kun kätilöt sairaalassa neuvoivat ja auttoivat, niin opit muistuivat mieleen. Osasin myös itse kysyä neuvoa aina uudelleen ja uudelleen. Ehkä tieto auttoi sen tunnemylläkän keskellä juurikin luottamaan, että pääsemme kyllä kriittisen vaiheen yli. Ehkä ilman tietoa sitä olisi luovuttanut aika helposti, kun vauva vaan itkee ja sitä imettää ja imettää ja tuntuu et ei mikään vaan riitä.

Meidän vauvalla osui tiheän imemisen vaihe juuri jonnekin kahden viikon tienoille. Kyllä silloin lohdutti tieto siitä, että tämä on nyt tällainen vaihe. Sen voimalla jaksoi niiden parin pahimman päivän yli.

◊ Imetystyyny

Lapsentahtisesti eteenpäin

◊ Lahjaksi saatu imetyskoru

Lapsentahtinen imetys on toisaalta myös palkinnut: – Olen huomannut, että maitoa tulee yhä enemmän, ja se kannustaa jatkamaan.

Vauva on huolehtinut itsekin riittävästä ravinnonsaannista omilla viesteillään.

– Joo, tämä vauva olikin sellainen, että aika nopeasti huomasi, ettei tarvinnutkaan laittaa sitä puhelinta enää muistuttamaan kolmen tunnin välein. Kyllä hän ilmoittaa sitten kun hänellä on nälkä! Enemmän kuin aivan alussa, luotan jotenkin vauvaan ja siihen, että tiedän, milloin hän tarvitsee maitoa. Tietenkin sekin helpottaa, kun näkee neuvolassa, että paino nousee.

Tulevaisuuden tavoitteista Satu toteaa nyt, että vuoden imetys on edelleen toiveena.

– Tuttuni huomautti minun olevan aina murehtimassa jo seuraavaa ja sitä seuraavaa vaihetta. Olen saanut kuulla, että vauvan elämä on yhtä vaihetta toisen perään. Koitan elää nyt vain päivä kerrallaan, ja vielä jotenkin ajattelen, jos maito tyrehtyy, niin sitten se tyrehtyy. Nyt kun tämä on sujunut ihan hyvin, niin on minulla kuitenkin luottavainen fiilis. Olen suunnitellut meneväni töihin vuoden jälkeen, joten ehkä siinä vaiheessa sitten vieroitellaan.

– Toisaalta, lapsi on kyllä opettanut jo tässä vaiheessa sen, että elää pitää hetki kerrallaan.

◊ Imetysliivit ja liivinsuojukset

Satun hyödyllisiksi osoittautuneet hankinnat:

Puolison rooli Puolisoni on ollut suureksi avuksi. Esimerkiksi tiheän imun kauden aikana hän on ollut hyvin tukena etukäteen hankkimamme tiedon ansiosta: hän toimi tsempparina, kun itsellä jaksaminen oli aika kovilla siinä. Hän on auttanut myös ihan konkreettisesti imetysasentojen kanssa ja katsonut imuotetta, jonka toinen näkee paremmin, kun katsoo eri kulmasta. Myös jo sairaalassa, kun pumppailin, hän nappasi maitopisarat talteen ruiskuun. Yhteistyönä sekin onnistui helpommin.

Satu kertoo puolison auttaneen myös vaipanvaihdoissa ja muissa jutuissa, ”kun itse olen lähinnä vaan imettänyt”. ”Hän pystyi rintakumeja steriloimaan ja etsimään kaupoista sitä oikean merkkistä, mikä olisi vastasyntyneen kanssa yksin ollut minulle aika haasteellista” Kun mies on hoivannut itkevää vauvaa, hän ei ole epäillyt maidon riittävyyttä tai ehdottanut korviketta, vaan tukenut imetykseen. ”On siis hyvä, että kumppani tietää myös imetyksestä. Tsempparin rooli on ollut varmasti kaikkein tärkein.”

Imetysuutisia 1/2018 21

Hyvä synnytyskokemus edesauttaa onnistunutta imetystä TEKSTI JA KUVAT SAIJA LAITINEN

Imetysuutisia 1/2018 22

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa synnyttäneitä äitejä ja hyväkuntoisia vastasyntyneitä hoidetaan osaston lisäksi myös potilashotellissa Perheonni-yksikössä. Yksikön perhehuoneessa äiti, vastasyntynyt ja isä tai tukihenkilö saavat yhdessä tutustua ja olla toistensa kanssa ympärivuorokauden.

Synnytyssalista on mahdollista päästä 5–6 tunnin kuluttua synnytyksestä Perheonneen, mikäli kriteerit vauvan ja äidin voinnista ja kunnosta täyttyvät. Perheonni-yksikössä työskentelee ympärivuorokautisesti kaksi hoitajaa. Vastasyntynyttä tulee käydä näyttämässä hoitajille, jokaisessa hoitajien työvuorossa ainakin kerran eli kolme kertaa vuorokaudessa (klo 8–10, 16–20, 00–05). Tällöin hoitaja voi arvioida vastasyntyneen ja äidin vointia. Hoitajien huone sijaitsee samassa kerroksessa perhehuoneiden kanssa. Hoitajat ovat käytettävissä ympäri vuorokauden, ja heiltä saa apua ja neuvoja tarvittaessa.

Keskimääräinen hoitoaika on kaksi vuorokautta ja useimmiten äiti ja vauva kotiutuvat Perheonni-yksiköstä. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiutumista. Perhe voi myös tulla Perheonni-yksikköön kotiutumisen jälkeen, jos vauva tarvitsee valohoitoa.

Perheonni-yksikössä on 17 huonetta, jotka toimivat perhehuoneina.

Jokaisessa huoneessa on suihku, wc ja hoitopöytä. Lisäksi yksiköstä saa vauvalle tarpeellisia hoitotarvikkeita, kuten vaippoja, harsoja ja vaatteita. Omien vaatteiden käyttö on sallittua, mutta sairaalan vaatteita on myös mahdollista käyttää.

Potilashotelli tarjoilee aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan potilashotellin ravintolassa. Vastasyntyneen voi jättää tarkkailuun hoitajille tai huoneessa oleva isä tai muu tukihenkilö voi hoitaa vauvaa tai hakea äidille ruuan huoneeseen. Synnytyspäivältä peritään hoitopäivämaksu ja Perheonni-yksikössä äidiltä peritään

poliklinikkamaksu jokaiselta päivältä, myös kotiinlähtöpäivältä. Erilliseen hintaan voi isä tai tukihenkilö myös yöpyä hotellissa.

Vierailuajat Perheonni-yksikössä ovat vapaat ja perheet itse huolehtivat vieraiden kutsusta.

Onnistunut synnytys auttoi alkuun Saimme perheeseemme odotettua lisäystä tammikuisena perjantai-iltana, kun maailmaa valloittamaan saapui ihastuttava poikamme. Synnytin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, ja olin kuullut tuttaviltani paljon hyvää Perheonni-yksiköstä. Toivoin tietenkin, että meillä kaikki sujuisi mallikkaasti ja pääsisimme myös nauttimaan hotellin antimista.

Pohjustuksena sen verran, että esikoisen synnytys kokemuksesta minulle jäi lievä synnytyspelko, ja olin varautunut samoihin tunnetiloihin toisen lapsen kohdalla. Synnytin esikoisemme eri paikkakunnalla. Myös

Imetysuutisia 1/2018 23

esikoisen kanssa saatu kiireellinen imetysohjaus ja kurja kokemus olivat mielessäni. Tähän toiseen synnytykseeni saimme ihanan, rauhallisen ja ammattitaitoisen kätilön, joka valoi minuun uskoa kivuliailla hetkillä. Mukana synnytyksessä oli mieheni, joka hänkin tsemppasi minua epätoivon hetkillä. Synnytyskokemus osoittautui hyväksi kokemukseksi ja nautin synnytyksen jälkeen epätodelliselta tuntuvalta euforian tilasta, jossa kaikki oli mahtavaa ja ihanaa. Kätilö oli niin hyvä, että minulla oli jo heti synnytyssaliin päästyäni turvallinen olo, vaikka huusinkin naama punaisena kivusta.

Synnytyksen jälkeen jäimme ihastelemaan paitani sisällä tuhisevaa uutta pienokaista. Pääsimme heti ihokontaktiin ja vastasyntyneemme ei epäröinyt kauaa, kun hän jo tarrasi rinnasta kiinni ja otti ensi-imaisunsa tärkeää äidinmaitoa. Kun vauva oli tyytyväinen, ja synnyttänyt kaipasi jo suihkuun, kätilö laittoi vauvan

>

isän syliin vierihoitoon. Niin vasta parin tunnin ikäinen vauvamme pääsi myös heti isänsä iholle. Tampereen yliopistollinen sairaala noudattaa vauvamyönteistä hoitolinjaa, jossa suositaan vierihoitoa, imetyksen tärkeyttä sekä pyritään välttämään tutin ja pullojen käyttöä. Lisämaitoa annetaan lääketieteellisistä syistä. Niinpä ihokontaktiin pääseminen molempien vanhempien sylissä oli kätilöillekin tärkeää ja pukemisen ja punnitusten kanssa ei pidetty kiirettä.

Emme ensimmäisenä yönä päässeet potilashotellin Perheonni-yksikköön, vaan vietimme ensimmäisen yön vuodeosastolla. Seuraavana aamuna täytimme kuitenkin tarvittavat kriteerit, ja pääsimme siirtymään.

Olin innoissani, sillä näkisin pian myös esikoisemme, joka pääsisi rauhassa ilman kiirettä tai vierailuaikoja tutustumaan pikkuveljeensä.

Päästyäni hotellihuoneeseeni en voinut kuin ihastella – saisin aivan rauhassa tutustua vauvaani ja saisin lisäksi tarvittaessa kätilöiden opastusta ja hoitoa. Minulle esiteltiin yk-

sikön toimintaperiaatteet kattavasti ja sain erittäin lämpimän vastaanoton.

Vierähti tunti ja esikoisemme isänsä kanssa saapui meitä katsomaan.

Nautimme kiireettömästä ajasta, nukuimme yhdessä päiväunet ja lisäksi esikoinen pääsi mukaan kätilöiden huoneeseen, jossa kävimme näyttämässä vastasyntynyttämme. Lisäksi kehunsa ansaitsee ruoka, jota äiti sai hakea huoneeseen tai syödä hotellin aulan ravintolassa. Buffetpöydän antimista ei jäänyt nälkä ja olo oli suorastaan hemmoteltu.

Yöpyminen muiden perheenjäsenten osalta olisi ollut mahdollista, mutta koska meillä kotona odotti myös kaikenkarvaiset nelijalkaisemme, oli illalla muun perheen aika lähteä kotiin nukkumaan. Minua odotti herkullinen iltapala, tyytyväinen vauva sekä lauantai-illan viihde tv:stä. Koska parin päivä hulinat olivat kaikessa uutuudessaan minut väsyttäneet, nukahdimme kuitenkin pian vauvani kanssa, molemmat nenät vastatusten tuhisten. Yöllä heräsimme luonnollisesti tissille ja samal-

Imetysuutisia 1/2018 24

la kävin vauvaa näyttämässä yöhoitajille.

Seuraavana aamuna olimme kotiinlähtökunnossa. Lääkärintarkastuksen jälkeen saimme tarvittavat paperit sekä ohjeistukset ja pääsimme lähtemään kotiin. Olemme todella tyytyväisiä kokemukseen kokonaisuudessaan, se on auttanut positiiviseen ja itsevarmaan alkuun vauvan hoidossa ja imetyksessä. Vaikka minulla oli imetyskokemusta esikoisesta takana kolme vuotta ja imetyskoulutus käytynä, sain nyt loistavaa ohjausta, kun sitä pyysin.

Hoitajat Perheonni-yksikössä olivat lempeitä, ja asiansa tuntevia.

Vauvan lisäksi myös äidin kunnosta ja voinnista pidettiin huolta eikä minulla ollut missään vaiheessa hoitojaksoni aikana synnytyssalissa, vuodeosastolla tai Perheonni-yksikössä tunnetta, että minulle ei olisi ollut kiireen vuoksi aikaa. Koen, että koko tämän synnytyskokemuksen ja hoidon ansiosta pääsin heti alkuun nauttimaan vauvasta kirjaimellisesti täysin rinnoin.

Vauvamyönteinen

sairaala

imetystä tukemassa TEKSTI JA KUVAT MARIA RISSANEN

Maailman terveysjärjestö WHO:n Baby-Friendly Hospital Initiative:n eli suomeksi vauvamyönteisyys-ohjelman (1991) tarkoituksena on mahdollistaa hyvä alku imetykselle synnytyssairaalassa, tukea kuuden kuukauden täysimetystä ja edesauttaa imetyksen jatkumista kuuden kuukauden jälkeen kiinteän lisäruoan ohella vuoden ikään tai pidempään.

Kansainvälinen vauvamyönteisyyssertifikaatti kertoo synnytyssairaalan täyttävän WHO:n ja Unicefin kriteerit. Maailmalla vauvamyönteisiä sairaaloita on yli 22 000. Suomalaiset sairaalat, joilla tällä hetkellä on voimassa oleva vauvamyönteisyyssertifikaatti, ovat Helsingin kätilöopiston sairaala, Vaasan keskussairaala, Lohjan ja Hyvinkään sairaalat sekä nyt uutena Seinäjoen keskussairaala.

Kohti sertifikaattia Auditoitumisprosessin ensimmäisessä vaiheessa synnytyssairaala alkaa tehdä työtä vauvamyönteisyyden saavuttamiseksi. Jos vauvamyönteisyyden kriteerit täyttyvät ja täysimetysprosentti on sairaalan tekemän tilastoinnin mukaan vähintään 75% (tähän lukuun sisältyvät myös lääketieteellisestä syystä lisämaitoa saaneet vauvat), synnytyssairaala voi pyytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) vauvamyönteisyyden ulkoista auditointia.

THL myöntää sertifikaatin, jos arvioinnin tehnyt auditointiryhmä esittää sen myöntämistä. Vauvamyönteisyyssertifikaatti on voimassa viisi vuotta, jonka päättyessä sairaala voi arvioida toimintaansa uudelleen ja hakea uu-

Imetysuutisia 1/2018 25

delleenauditointia. Kun haetaan sertifikaattia uudelleen, ovat ehdot sen myöntämiselle samat kuin haettaessa sertifikaattia ensimmäisen kerran.

Vauvamyönteisyyden kriteerit ovat: • Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee.

• Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta.

• Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, miten imetys onnistuu.

• Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan.

• Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen

>

ETELÄ-POHJANMAAN IMETYSTUKIÄIDIT LAHJOITTIVAT VIERIHOITO-OSASTOLLE JOULUKUUSSA 2017 VIRKATTUJA JA NEULOTTUJA IMETYSOHJAUSTISSEJÄ. TISSIT OVAT PÄÄSSEET KÄYTTÖÖN. NEULETISSIT OVAT TODELLA HIENOJA SEKÄ HYVIÄ OHJATESSA ÄITEJÄ KÄSINLYPSYÄ VARTEN. NEULETISSEILLÄ ON MYÖS OLLUT HELPPO NÄYTTÄÄ VAUVAN ASENTOA RINNALLA, IMETYSKOULUTTAJAT KERTOVAT.

•

•

•

•

•

ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan.

Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen) imetykseen.

Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tuttipullosta.

Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettäviä äitejä ohjataan niihin.

Vauvamyönteiset käytännöt osaksi arkea Seinäjoella Seinäjoen keskussairaala sai pitkän työn päätteeksi vauvamyönteisyyssertifikaatin marraskuussa 2017. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Kysyimme asiaa Seinäjoen keskussairaalan imetyskouluttajilta.

– Vauvamyönteisyys ja sen tuomat hoitokäytänteet eivät ole tulleet hetkessä, vaan uusia käytäntöjä on otettu vuosien saatossa yhtä, kahta asiaa kerralla käyttöön. Näin kaikki työntekijät ovat tottuneet pikkuhiljaa toimimaan sertifikaatin edellyttämällä tavalla, kouluttajien joukosta todetaan.

Imetysuutisia 1/2018 26

– Sertifikaatin hakeminen on ollut useamman vuoden projekti. Siihen liittyy useita erilaisia tilastoja niin virallisia kuin omavalvontaan liittyviä.

Esimerkiksi joka kuukausi lasketaan lisämaitoprosentti ja tehdään tilasto mihin ja kuinka paljon lisämaitoa on kulunut. Tämä on se virallinen tilasto, jota myös THL seuraa, kun sertifikaatin uusimista haetaan. Äiti-vauva parille vauvamyönteisyys näkyy jo synnyttämään tultaessa ja se jatkuu edelleen kotiutumiseen asti.

– Yksittäisen äidin kohdalla imetysmyönteisyys näkyy jo synnyttäessä. Synnytyksessä pyritään mahdollisimman luonnonmukaiseen kivunlievitykseen unohtamatta kui-

Ennen sertifikaattia äiti-vauva parien osastolla vierailu oli normitetumpaa, vauvojen syömisissä oli tarkkoja kellonaikoja, lisämaitoja meni reilusti ja ne kaikki annettiin pullolla vauvalle.

Nykyään vierailut ovat hyvin yksilöllisiä. Vauvan syömiset ja nukkumiset menevät omaa tahtiaan.

tenkaan äidin toiveita. Synnytyksen jälkeen vauva nostetaan äidin rinnalle, jossa hän saa olla koko ajan. Punnitukset ja muut tarvittavat toimenpiteet tehdään kaikessa rauhassa yli tunnin kuluttua syntymästä.

– Synnytysosastolla vauvat saavat rauhassa tutustua rintaan ja edetä omien valmiuksien mukaan syömään.

Osastolla ihokontakti jatkuu kotiutumiseen asti, jossa käydään ihokontaktin merkitystä imetyksen suhteen lävitse, henkilökunta kertoo.

– Ennen sertifikaattia äiti-vauva parien osastolla vierailu oli normitetumpaa, vauvojen syömisissä oli tarkkoja kellonaikoja, lisämaitoja meni reilusti ja ne kaikki annettiin pullolla vauvalle. Nykyään vierailut ovat hyvin yksilöllisiä. Vauvan syömiset ja nukkumiset menevät omaa tahtiaan.

Sairaalan käytänteet, kuten painon, kuulon ja bilirubiinin mittaukset tehdään vauvan tahdissa. Perhehuoneita on lisätty huomattavasti ja aina osaston tilanteen salliessa teemme perhehuoneita lisää.

Kun alku on haasteellinen Vauvamyönteisyys huomioidaan myös silloin, kun kaikki ei sujukaan normaalisti. Mitä tilanteita nämä käytännössä ovat?

– Sektiossa vauvat pääsevät suoraan syntymän jälkeen äidin iholle, jossa vauva voi olla koko leikkauksen loppuun ja tällöin perheet siirtyvät yhdessä takaisin synnytysosastolle leikkauksen jälkihoitoon. Jos äiti on jostain syystä estynyt pitämään vau-

vaa iholla, ohjataan vauvat isälle ihokontaktiin.

– Vauvan ollessa bilipedillä, hän on äidin vierellä ja äiti pystyy imettämään ilman, että valohoitoa tarvitsee katkaista. Myös tuplavalohoidossa olevaa vauvaa voidaan hoitaa äidin vierellä. Vauvamyönteisyys näkyy myös esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osastolla, jossa vauvat ovat enemmän iholla ja äitejä ohjataan lypsämään vauvan vierellä enemmän, jos imetys ei jostain syystä onnistu. Äidit voivat käydä vauvan luona vuorokauden ajasta riippumatta.

Lisämaitoa annetaan lääketieteellisestä syystä ja äidin toivetta kunnioittaen.

– Lisämaidon antotapa on ensisijaisesti ruisku. Tällä pyritään turvaamaan oikea imuote. Imetysapu-

laitetta käytetään myös paljon. Lisämaidon käyttämisestä neuvotellaan aina äidin kanssa ja mietitään sen tarpeellisuutta.

– Kun lisämaidon tarvetta arvioidaan, havainnoidaan ensin imetystä.

Tarkistetaan imetysten tiheys, kesto, vauvan asento rinnalla, imuote, imemisen tehokkuus ja nielemisäänet sekä huomioidaan virtsan ja ulosteiden määrä ja väri. Tärkeää tietoa on myös se, miten äiti itse kokee imetyksen.

Työ imetyksen ja sertifikaatin eteen jatkuu ja saavutettu taso halutaan säilyttää jatkossakin. Seinäjoen keskussairaalassa syntyy vuosittain runsaat kaksi tuhatta vauvaa.

Kysymyksiin vastasivat imetyskouluttajat Päivi Autio, Mirkka Kiviniemi, Mervi Ekman, Heli Ojanperä ja Kati Mastosalo.

THL:n hyväksymät syyt lisämaidon lääketieteelliseen antoon ovat • • • • • • •

Vauvan verensokeri < 2,6 Ennenaikaisuus < 37 Painonlasku > 10 % Äiti ei voi imettää (HIV, imetyksen estävä lääkitys, aktiivinen hoitamaton tuberkuloosi, aktiivinen rinnanpään herpes) Äidin päätös olla kokonaan imettämättä Muu lääkärin määräys Joissain tapauksissa voidaan harkitusti hyväksyä myös muita syitä

Imetysuutisia 1/2018 27

a i s i t u u Tiede

Teksti Niina Mäkinen ja Anna Groundstroem

Väitös:

Äidinmaitoa keskosille TtT Riikka Ikonen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan keskosvauvojen äitien lypsämiseen liittyviä kokemuksia, käytäntöjä ja selviytymismenetelmiä.

Oman äidin maito on keskosvauvalle ensisijainen ravinnonlähde. Äidinmaito suojaa vauvaa keskosuuskauden henkeä uhkaavilta infektioilta, sepsikseltä ja nekrotisoivalta enterokoliitilta. Äidinmaidon hyödyt parantavat ennenaikaisen syntyneen vauvan ennustetta kiistattomasti.

Tästä johtuen keskosvauvojen äidit kokevat äidinmaidon lypsämisen paitsi merkitykselliseksi tavaksi osallistua vauvan hoitoon ja toteuttaa äitiyttä, myös välttämättömänä vaatimuksena. Lypsäviä äitejä kuormittavat uupumus, turhautuminen, lypsämisen aikataulutus, haasteet riittävän maitomäärän saavuttamisessa ja ylläpidossa sekä erossaolo vauvasta. Tutkimuksessa piirtyi esiin useita äitien käyttämiä selviytymismenetelmiä, joiden avulla äidit motivoivat itseään ja jaksoivat lypsämistä.

Niitä olivat esimerkiksi itsensä muistuttaminen äidinmaidon merkityksellisyydestä vauvalle, onnis-tumiseen

uskominen ja lypsämisen ajatteleminen normaalina osana elämää. Äidit saattoivat myös ajatella lypsämisen väliaikaisvaiheena, joka pohjusti tulevaa imetystä. Myös lypsämisen lopettaminen tuli esiin selviytymismenetelmissä. Osa äideistä todella lopetti lypsämisen ylitsepääsemättömiksi koettujen haasteiden takia, mutta osalle riitti lohduttava ajatus siitä, että lopettaminen on tarvittaessa mahdollista. Äidit myös hakivat aktiivisesti tukea ja tietoa ja tarkkailivat maitomääriä. Äidit käyttivät runsaasti erilaisia selviytymismenelmiä, mutta lypsäminen koettiin kuitenkin vain kohtalaisen stressaavaksi. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista poiketen Ikosen tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä äitien kokeman stressin ja lypsämisfrekvenssin välillä. Lypsämisen kannalta epäedullisten käytäntöjen, kuten myöhäisen aloituksen ja liian pitkien lypsyvälien taustalta löytyi muita tekijöitä, kuten aiempi kokemus vastasyntyneiden osastolta, keisarileikkaus, vauvan isompi gestaatioikä sekä äidin huono psyykkinen vointi. Vaikka äitien selviytymisme-

netelmien tukeminen ohjauksen keinoin ei ehkä vaikuta suoraan äitien lypsämistiheyteen, se voi olla keino lisätä äitien luottamusta omaan pärjäämiseen.

Kaksivaiheisen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Ikonen selvitti äitien kokemuksia ja selviytymismenetelmiä integroivan kirjallisuuskatsauksen ja äitien kertomusten (n=130) pohjalta. Tutkimuksen toisessa, määrällisessä vaiheessa luotiin mittari keskosvauvalle lypsävien äitien selvitymismenetelmien tarkasteluun (Coping with Milk Expressing for Preterm Infant -scale CMEPI).

Mittarin psykometrisiä ominaisuuksia testattiin käyttäen sekä sairaalahoidossa olevien että kotiutuneiden keskosen äitien kyselyaineistoja (n=174). Lisäksi selvitettiin sairaalahoidossa olevien keskosten äitien (n = 129) sosiodemografisten ominaisuuksien, lypsämiskäytäntöjen, lypsämiseen liittyvän stressin, selviytymismenetelmien ja lypsämisessä pärjäämisen välisiä yhteyksiä.

Imetyksen tuki ry onnittelee Riikka Ikosta upean työn johdosta!

Väitöskirja on julkaistu sähköisesti osoitteessa http://tampub.uta.fi/handle/10024/102777

Imetysuutisia 1/2018 28

Imetystarra_printtiin.pdf

Täällä voit imettää -tarra

1

27.4.2017

13.14

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

TEKSTI SUVI FINNE

Parina viime vuonna Suomen mediassa on noussut useampikin imetyskohu, joissa on tullut esille imettäviin äiteihin kohdistuvia vihamielisiä reaktioita. Suomen Kätilöliitto ry on saanut yhteydenottoja eri puolilta Suomea tilanteista, joissa äidit eivät ole saaneet vapaasti imettää lapsiaan.

Negatiivisten asenteiden vuoksi monet äidit jännittävät julki-imettämistä ja saattavat jopa vältellä liikkumista julkisilla paikoilla imeväisensä kanssa. Näin käy varsinkin silloin, kun on aiemmin saanut negatiivista palautetta rintaruokinnasta.

Kätilöliitossa ryhdyttiin viime vuonna kehittelemään Täällä voit imettää -tarraa. Tarralla yritys voisi kertoa potentiaalisille äitiasiakkaille, että heidän tiloissaan voi imettää ilman pelkoa, että joku pyytää imettäjää poistumaan paikalta tai menemään vessaan imettämään. Ajatuksena oli tuoda julki-imettämisen liittyvät ongelmat julkiseen keskusteluun.

Kätilöliitossa tiedettiin, että käytössä on ollut joitakin paikallisia tarroja, joilla on haluttu kertoa äideille imetysmyönteisyydestä. Uudesta tarrasta haluttiin tehdä valtakunnallinen ja se haluttiin tehdä yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n kanssa, kertoo Anitta Nykyri, Kätilöliiton hallituksen jäsen ja liiton imetysvastaava.

Tarran kautta yrityksellä olisi mahdollisuus profiloitua vauva- ja perhemyönteisenä. Vastaavasti äitien olisi helppo löytää vauvamyönteiset yritykset.

Täällä voit imettää -tarran jakelu perustuu yritysten puolelta vapaaehtoisuuteen ja tähän asti oma-aloitteellisuuteen. Ajatuksena on, että yritykset ottavat itse yhteyttä.

Tarran käyttöön ottavien yritysten tulee pitää tarraa esillä ja heidän tiloissaan pitää todella saada imettää vapaasti. Muita vaatimuksia tarran saamiseen ei ole. Kätilöliitosta on toivottu, että yritykset käyttäisivät tar-

Imetysuutisia 1/2018 29

raa mainostaessaan Instagramissa aihetunnistetta #täällävoitimettää.

Tarra on yritykselle ilmainen.

Kansallisen imetysviikon aikana lokakuussa 2017 kymmenet yritykset ottivat tarran käyttöönsä. Viime aikoina Kätilöliitto ry on jälleen ottanut yhteyttä potentiaalisiin uusiin yhteistyökumppaneihin. Anitta Nykyri kertoo: – Muutama yritys onkin vastannut, etteivät koe imettämistä tiloissaan ongelmallisena. Toivottavasti näin on. Sehän olisi hienoa.

Kaikissa näissä yrityksissä ei ole kuitenkaan haluttu ottaa tarraa käyttöön. Tarran avulla imettävä äiti voisi kuitenkin tunnistaa vauvamyönteisen yrityksen helposti.

Kevään 2018 aikana Suomen Kätilöliiton sivuille luodaan tarralle oma nettisivu. Sinne tulee ohjeet tarran tilaamiseen sekä luettelo tarran jo käyttöön ottaneista yrityksistä.

Yhdistys & Uutiset

Toiminnanjohtajan terveiset

Imetyksen tuki ry viettää 20-vuotisjuhlavuotta hienoissa tunnelmissa! Imetystuki tavoittaa suuren määrän perheitä ja toiminnan kehittäminen on ollut tuloksellista. Vuodelta 2017 kerätyt tilastot kertovat, että imetystukiäidit vastasivat vuoden aikana lähes 30 000 tukipyyntöön.

Vertailun vuoksi: 2015 vastattiin noin 21 000 tukipyyntöön. Kasvu on ollut melkoinen! Täydellisesti uudistettu verkkosivusto www.imetys.fi on kaksinkertaistanut kävijämääränsä. Sivustolla on keskimäärin 72 000 kävijää kuukaudessa.

2017 toiminnassa oli mukana noin 350 aktiivista imetystukiäitiä. Imetystukea annettiin imetystukiryhmissä 60 paikkakunnalla sekä valtakunnallisesti ImetysChatissa ja imetystukipuhelimessa. Facebookin vertaistukiyhteisössä oli vuoden 2017 lopussa noin 32 000 jäsentä.

Tavallisimmat aiheet, joihin tukea toivotaan imetystaipaleen alussa, ovat imetyskipu, imuote, maidon riittävyys ja lisämaidoista eroon pääseminen. Muutaman kuukauden ikäisten vauvojen kohdalla haasteena usein on vauvan käyttäytyminen rinnalla ja rintaraivarit.

Imetyksen vertaistukitoiminnan kasvu ja kehittyminen on huomioitu Imetyksen tuki ry:n rahoituksessa.

2018 Imetyksen tuki saa Sosiaali- ja terveysministeriöltä toiminta-avustusta yhteensä 225 000 euroa, mikä on 28 000 euroa enemmän kuin vuosina 2016 ja 2017.

Juhlavuonna on tehty tärkeää vaikuttamistyötä imetyksen edistämiseksi. Suomesta puuttuu koordinaattori, joka vastaisi valtakunnallisesti imetysohjauksen toteutumisesta ja kehittämisestä. Imetyksen tuki oli tammikuussa mukana luovuttamassa asiaan liittyvää adressia peruspalveluministeri Annika Saarikolle. Adressin oli laatinut Suomen Vauvamyönteisyyskouluttajat ry.

Imetyksen tuki otti kantaa myös suunnitteilla olevaan perhevapaauudistukseen. Keskeinen viesti oli, että perhevapaauudistus tulee toteuttaa niin, ettei se ole ristiriidassa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman ja imetyssuositusten kanssa. Perhevapaamallin pitää myös olla joustava ja huomioida perheiden moninaisuus ja erilaiset tilanteet. Pian kannanoton julkaisemisen jälkeen kävi ilmi, että maan tämänhetkinen hallitus ei vie perhevapaauudistusta eteenpäin. Keskustelua on kuitenkin tärkeä jatkaa, koska uudistus tulee todennäköisesti olemaan vuonna 2019 valittavan eduskunnan asialistalla. Imetyksen tuki ry:n kannanotto on luettavissa verkkosivustolla www.imetys.fi.

Imetysuutisia 1/2018 30

Lotta Viinikka Toiminnanjohtaja Imetyksen tuki ry

Yhdistys & Uutiset

Tukityötä suurella sydämellä voimia säästämättä

Olen ollut tätä kirjoittaessani äiti 16 vuotta ja kolme kuukautta. Lähestulkoon yhtä pitkän ajan olen ollut myös imetystukiäiti ja Imetyksen tuki ry:n jäsen. Näiden vuosien aikana imetys on ollut osa elämääni tavalla tai toisella: Ensimmäiset vuodet itse imettävänä äitinä, ja siinä rinnalla sekä sen jälkeen muita imettäviä äitejä tukien puhelimessa, virtuaalisesti kuin ryhmänvetäjänäkin. Maailma muuttuu ja imetyksen vertaistuen eri muodot siinä mukana. Olen saanut kunnian olla eräänlaisella aitiopaikalla seuraamassa suomalaisen imetystuen kehityskulkua ja sitä määrätietoista työtä, mitä imetystuen eteen on Suomessa tehty. Vaikka imetys itsessään ei juurikaan ole muuttunut, tietoa siitä on tullut hurjasti lisää. Imetystiedon kanssa kulkee myös vastuu siitä, miten ihminen, imettävä äiti, kohdataan.

Aloittaessani tukiäitinä oli tärkeää tietää paljon imetyksestä. Tietoa sai lukemalla pääasiassa englanninkielisiä kirjoja ja siihen aikaan vielä aika harvoja nettisivuja. Legendaarisella Imetystukilistalla imetystietoutta syvennettiin ja selvitettiin usean viisaan tukiäidin voimin. He toivat Suomeen ja muille tukiäideille viimeisimmät tiedot imetykseen liittyvistä tutkimuksista maailmalla. Imetystieto levisi ympäri Suomen aktiivisten tukiäitien myötä ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Silloinkin jo usea tukiäiti oli terveydenhuollon ammattilainen: kätilö tai terveydenhoitaja.

Hiljalleen imetyksen vertaistuessa ryhdyttiin siirtämään painopistettä kohtaamiseen. Enää tukiäidin ei tullut olla ratkaisuautomaatti, vaan imettävän äidin vierellä kulkija, ihminen, joka osaa valaa luottamusta äitiin, etsiä imetyskysymyksiin luotettavia vastauksia sekä ohjata eteenpäin silloin, kun äiti haasteita kohtaa. Tukiäitien tärkeä tehtävä on toimia sukupolvien välisenä linkkinä ja sanoittaa myös vauvojen tyypillistä käyttäytymistä sekä imetykseen liittyviä lainalaisuuksia.

Sosiaalisen median läpimurron myötä imetystuki on tullut helposti kaikkien saataville. Kun vielä muutama vuosi sitten imetystukea etsiviä äitejä tukiäideistä puhumattakaan pidettiin hippihenkisinä kantoliinoja käyttävinä, luomuruokaa tarjoavina, perhepedissä nukkuvina, taaperoimetykseen tähtäävinä hörhöinä, on imetys nyt noussut näkyviin ihan eri tavalla. Voidaan melkein jo puhua uudesta normaalista, ja se jos mikä lämmittää tällaisen ”elämäntapatukiäidin” sydäntä. Pidetään siis tämä suunta, ja tähdätään seuraavien 20 vuoden päähän näin hyvällä ja hedelmällisellä myötätuulella, määrätietoisesti mutta lempeästi.

Imetysuutisia 1/2018 31

Jaana Reinikka Puheenjohtaja Imetyksen tuki ry

NBO -koulutus ammattilaisille 11.–12.9. 2018

Newborn Behavioral Observation (NBO)

Espoo, TerapiaLampi

Vastasyntyneen käyttäytymisen havainnointi

Kahden päivän koulutuksessa opiskellaan vauvan käyttäytymisen havainnointia, jonka tarkoituksena on tukea vanhempia heidän kyvyssään havainnoida vauvan viestejä ja vihjeitä. Tämä edistää myönteistä vuorovaikutusta, lisää vanhempien kokemusta omasta kyvykkyydestään ja työntekijän tietoisuutta ja varmuutta.

NBO eli vastasyntyneen käyttäytymisen havainnointi on perhekeskeinen, vuorovaikutteinen ja yhteyttä rakentava työväline. NBO:n tavoitteena on edistää vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta sekä tukea vanhempien ja työntekijän yhteistyötä.

Koulutus on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät vauvaperheiden kanssa ja haluavat oppia lisää vauvan käyttäytymisestä ja sen havainnoinnista.

Katso lisää www.terapialampi.fi Kouluttajat: Kari Slinning, Unni Vannebo (Norja) Koulutuskieli englanti Hinta: EarlyBird 18.5. 2018 asti 820 € (1016,80 € sis. alv 24%) 18.5.2018 jälkeen 950 € (1178 € sis. alv 24%) Lisätietoja ja ilmottautumiset: hanna.lampi@terapialampi.fi www.terapialampi.fi

NBO koostuu 18 osiosta, joissa havainnoidaan vauvan hermostollisten reaktioiden vaikutusta käyttäytymiseen, mm: • vauvan kykyä tottua ulkoiseen valo- ja ääniärsykkeeseen (unen suojaaminen) • vauvan aktiivisuuden ja motorisen toiminnan laatua • vauvan kykyä itsesäätelyyn (ml. itkeminen ja rauhoittuminen) • vauvan valppautta ja vastetta stressiin ja ärsykkeisiin NBO:n tarjoaa vanhemmille yksilöllistä tietoa vauvasta ja auttaa huomaamaan vauvan kykyjä ja herkkyyttä. NBO auttaa vanhempia ymmärtämään vauvaa paremmin ja antaa vanhemmille lisää keinoja vastata vauvan yksilöllisiin tarpeisiin.

NBO vauvanhavainnointi 90 minuutin tapaaminen 100 €.

www.terapialampi.fi Imetysuutisia 1/2018 32

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen?

Imetyksellä on tärkeä rooli lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymisessä.

Kipeiden rinnanpäiden ei tarvitse enää olla imetyksen esteenä.

Lue lisää Nursicaresta ja äitien kokemuksista

osoitteessa www.nursicare.fi Maahantuoja Steripolar Oy www.steripolar.fi 09 417 606 00

Imetystukipuhelin

09 4241 5300 Imetys - paras alku äidille ja vauvalle

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

www.lansinoh.fi Lansinoh.indd 1

12.6.2017 9.53

IMETYSLIIVIT

RUNSAAMMILLE MUODOILLE

MU

E LIK A A RIT U

O T O IHIN

GE

uss uu tu ut U Uu 7 0117 2 20

Palkitut imetysliivit ainutlaatuisella geelikaarituella.

Tukevat ja hyväntuntuiset liivit isommille rinnoille, koot M-XXL. Jo raskausaikaiseen käyttöön.

Mukana jatkopala.

N

KI

M

TOPATUT JA SAUMATTOMAT ®+ GELWIRE IMETYSLIIVIT

UK

A U T U U RI N

N

A

Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien Carriwell-tuotteiden valintaan. Uutuudet kätevästi myös verkkokaupastamme www.mamidea.com. Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy,puh. 09-41108520, sposti info@mamidea.com.

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry