imetys IMETYKSEN TUKI RY
uutisia
Työ&täysimetys:
1 / 2013 77 €€
Lounasvieraana vauva SIVU 8
Isät kertovat:
Juoksupoika ja työpari SIVU 10
Sisällys Imetysuutisia 1/2013
– sivu 18
18 3 Pääkirjoitus 4 Työ kutsuu imettävää äitiä 8 Työ&täysimetys: Lounasvieraana vauva 10 Isät kertovat: Juoksupoika ja työpari 12 Kaunokirjallisuuden imetyskuvauksia 14 “Mikään ei ole ihanampaa kuin naku vauva rinnalla” 18 Intialainen äiti imettää kodin seinien suojassa 22 Kolumni: Miten korvikekoodia kierretään yhä hienovaraisemmin 24 Yhdistys&Uutiset: Terveisiä tukiäitipäiviltä 26 Tiedeuutisia
24
Lukijoiden työhönpaluukysely: “Imetys helpottaa edelleen hoitopäivän jälkeen kotiutumista, kun väsynyt lapsi saa tehotipat läheisyyttä.” – sivu 4 Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Jaana Reinikka Toimitus Paula Andreasen, Liisa Ansio, Vitaly Djuma, Anna Groundstroem, Maija Koskinen, Silja Vuorikuru Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Maarit Kuoppala maarit.kuoppala@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Jyväskylä, painos 600kpl ISSN 1798-8349. www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti. Kannen kuva Hartphotography/Shutterstock
Imetysuutisia 1/2013 2
KUVA: ANNA GROUNDSTROEM, TUKIÄITIPÄIVÄT
KUVA: VITALY DJUMA
Intialaisen perheen pojat saavat tyttöjä ravitsevampaa ruokaa, jos perheen ruokarahat ovat vähissä. Korvikkeen virkaa toimittaa lehmänmaidon ja veden sekoitus
Kesä on uusiutumisen ja kasvun aikaa. Maasta työntyvät yrtit ja voikukat. Linnunpoikaset ahtavat hyönteisiä suuhunsa noustakseen joku päivä omille siivilleen. Lapset kasvavat, sukupolvet vaihtuvat. Ajan hiljainen soljuminen eteen päin saa katsomaan myös menneeseen ja siihen, miten tähän on tultu. Jos mietitään Imetyksen tukea yhdistyksenä, sen nimen muodostavat kaksi sanaa: imetys ja tuki. Juuri tästä yhdistyksen perustehtävässä on kysymys. Me tuemme imetystä. Kasvua on tapahtunut myös yhdistyksessä. Imetyksen tuki on saavuttanut hienoja rajapyykkejä: 10 000 ihmistä on vertaistuen piirissä. Tukikontakteja on yhä enemmän ja asenteet tuntuvat muuttuvan yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa hiljalleen yhä imetysmyönteisimmiksi. Imetysmyönteisyys näkyy myös sairaaloiden käytäntöjen muuttumisena. Jyväskylän synnytyssairaala on edelläkävijä ihokontaktin käytössä, kun vanhemmat siirtyvät vauvoineen synnytyssalista vuodeosastolle. Uuden perheenjäsenen syntymän tuomista onnen hetkistä voit lukea tämän lehden Jyväskylän synnytysosastolta kertovasta reportaasistamme.
KUVA: ANTTI ISOMÄKI
Pääkirjoitus
leen? Kysyimme tätä monenlaisilta perheiltä, joiden tarinat ja elämäntilanteet toivottavasti antavat pilkahduksen kumppaneiden tunnoista vauvaperheissä. Työelämän ja imetyksen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä puolestaan selvitettiin Imetysuutisia-lehden nettisivulla lukijoille toteutetussa kyselyssä. Lukijoilta kysyttiin, miten he ovat yhdistäneet työhönpaluun ja imetyksen. Pienten lasten äidit kaipaavat työelämältä tukea ja joustoja, jotta uudet elämänvaiheet lähtisivät sujumaan mahdollisimman vaivattomasti. Esille nousi myös vastauksia, joiden mukaan päivähoitopäivän jälkeen imetys voi olla lasta rauhoittava ja läheisyyttä tarjoava hetki. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että imetys saattaa vähentää lasten sairastumista infektioihin. Kevään uusien ideoiden siemenet on kylvetty ja ne toivottavasti versovat sadonkorjuunaikaan taas jotain uutta. Aurinkoisin terveisin ja antoisia lukuhetkiä toivotellen,
Lähipiiri imetyksen tukijana on tässä lehdessä erityisesti esillä, kun isät ja kumppanit pääsevät ääneen. Tarinoissa kulkee mukana ajatus kasvusta vanhemmuuteen ja isyyteen. Millaisia ajatuksia ja tunteita vauvan syntymä ja imetys nostaa kumppanin mie-
Imetysuutisia 1/2013 3
Heini Kettunen Päätoimittaja
Teema > Imetys ja työ
Työ kutsuu
imettävää äitiä
TEKSTI: JAANA REINIKKA KUVA: HEINI KETTUNEN
Naisten työurasta imetysaika kestää suhteellisen lyhyen ajan, ja työelämän joustot voivat helpottaa imettävän äidin paluuta työelämään. Pienten lasten äidit ovat työvoimaresurssi, jonka hyödyntämisessä on järkevää kuunnella äitien toiveita sekä huomioida tulevien veronmaksajienkin etuja.
Pienten lasten äitien työssäkäynti on yleistynyt, vaikka useimmissa perheissä äidit ovat edelleen niitä, jotka jäävät vanhempainvapaakauden jälkeen kotiin hoitamaan alle 3-vuotiaita lapsia kotihoidontuella. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli noin 66 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli noin 59 prosenttia. Imetysuutisia päätti kysyä lukijoiltaan, miten paluu töihin on sujunut. Imetysuutisia -lehden verkkosivuilla toteutettuun kyselyyn vastasi 57 lukijaa, joista suurin osa oli palannut työelämään lapsen ollessa 1-1,5 -vuotias. Suomessa imetyssuositukset kannustavat äitejä puolen vuoden täysimetykseen ja sen jälkeen jatkamaan imetystä muun ruuan ohella
Imetysuutisia 1/2013 4
lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään asti. WHO suosittaa äitejä jatkamaan imetystä, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta ja senkin jälkeen, jos äiti ja lapsi sitä haluavat. Imetyksen tuki ry:n jäsenlehden kyselyyn vastaajista suurin osa on WHO:n kannalla. Vastaajilla imetys on jatkunut sen jälkeen kun äiti on palannut töihin. ”Lapsi oli jo niin iso (2v 8kk) palatessani töihin, ettei imetyksen ja työhönpaluun yhdistäminen ollut mikään ongelma.” ”Sopeuduin ja lapsikin sopeutui imetykseen ja työpäivään hyvin. Alussa tietysti eroahdistus hoitopäivän jälkeen vaivasi, mutta niin kävi senkin lapsen kanssa, jota en enää imettänyt töihin paluun aikaan.” ”Lapsi oli kuitenkin melkein kaksi vuotta, eli hyvin pärjäsi sen ajan ilman
Teema > Imetys ja työ
Kuinka pitkään imetystä jatkui työhönpalaamisesi jälkeen?
”Imetys helpottaa edelleen hoitopäivän jälkeen kotiutumista, kun väsynyt lapsi saa tehotipat läheisyyttä.”
yli 3 vuotta 5% yli 2.5 vuotta 4%
Imetys jatkuu edelleen 32 %
yli 2 vuotta 5%
yli 1.5 v 18% 1-2 kk 2%
2-4 kk 5% 4-6kk 5% 6-8kk 2% yli vuoden 21%
maitoa ja kotona ollessani sai sitten maitoa niin paljon kuin halusi.” ”Olin positiivisesti yllättynyt, että töihin paluun ja imettämisen yhteensovittaminen oli aivan ongelmatonta – asian eteen ei tarvinnut tehdä mitään!” ”Ison taaperon imetys sopi erinomaisesti yhteen töihinpaluun kanssa. Lapsi kaipasi luonnollisesti paljon läheisyyttä ja huomiota elämänmuutoksen myötä.” ”Koin lopulta, että imettäminen töihin mennessä oli todella hyvä ja rauhoittava keino saada tämä ´elämänvaihe´ menemään suht kivuttomasti eteenpäin.” Kaikilla eivät kokemukset imetyksen ja työelämän yhdistämisestä olleet näin auvoisia. Jos vauva oli kovin pieni tai kävi erittäin usein rinnalla, imetyksen jatkaminen koettiin tavallista hankalampana.
”Rankka alku, imetin 9-kuisen aamulla, vein hoitoon, pumppasin työpaikan pukuhuoneessa lounastauolla lapselle seuraavan päiväkotipäivän maidot, säilytin niitä taukotilan jääkaapissa ja vein kylmälaukussa yöksi päiväkodin jääkaappiin. Otin lapset mukaani, imetin, ruokin, olin yksin illat lasten kanssa, imetin yöllä, aamulla sama alusta.” ”Aluksi tilanne oli hankala, sillä imetin hyvin monta kertaa vuorokaudessa ja työpäivän aikana rinnat olivat räjähtää.” ”Vaikka käytännössä imetyksen ja opiskelun yhdistäminen onnistui hienosti, en ryhtyisi siihen enää uudestaan.” Yli puolella vastaajista lapsi jatkoi kotihoidossa isän tai jonkun muun hoitajan kanssa. Vajaalla kolmanneksella lapsi siirtyi päivähoitoon kodin
Imetysuutisia 1/2013 5
ulkopuolelle. Kummassakin tapauksessa imetyshetki äidin työpäivän jälkeen koettiin rauhoittumisena, läheisyyden tankkaamisena ja eräänlaisena palautumisena työ- ja päiväkotipäivän rasituksista. ”Imetys helpottaa edelleen hoitopäivän jälkeen kotiutumista, kun väsynyt lapsi saa tehotipat läheisyyttä.” ”Lapselle imetys heti töistä ja päiväkodista tulon jälkeen oli todella tärkeä, siinä tankattiin läheisyyttä. Se oli meille molemmille tärkeää.” ”Aluksi lapsi söi ja joi hoidossa huonosti, joten olen tyytyväinen etten lopettanut imetystä ennen töihin paluuta, koska imetys hoitopäivän jälkeen oli lapselle tärkeä jo ravinnon takia.” ”Imetin aamulla ennen päiväkotiin lähtöä ja seuraavan kerran päiväkodin eteisessä iltapäivällä :) Alun jälkeen
Teema > Imetys ja työ Minkä ikäinen lapsesi oli palatessasi työelämään? yli 3 v. 4% 2,5-3 v. 9%
1-1,5 v. 26%
6-8 kk 11%
10-12 kk 14%
”Työpaikallani tuettiin ja kannustettiin imetyksen jatkamiseen ja sain aina imettää vauvani joka päivä työpäivän aikana, vaikka minulla ei olisikaan ollut juuri taukoa, kun vauva ja isä tulivat käymään.”
1,5-2v. 21% 8-10 kk 16% rinnatkin sopeutuivat päivän pidempään taukoon oikein hyvin.” ”Koin kuitenkin, että oli lapselle lempeämpi vaihtoehto, että imetys jatkui kuin että hänen olisi pitänyt samalla kertaa opetella olemaan päivä ilman äitiä ja luopua kokonaan rinnasta.” ”En kokenut työhönpaluun ja imetyksen yhdistämistä mitenkään hankalana, vaan varsin luonnollisena. Olisin kokenut huomattavasti hankalampana alkaa vieroittaa lapsi työhönpaluun takia.” Äitien työpaikat ovat suhtautuneet imetykseen eri tavoin. Osassa on ollut mahdollisuus erilliseen pumppaustilaan ja maidon säilyttämiseen, toisissa paikoissa mitään erityistä ei ole imettävälle äidille voitu järjestää. Työkaverit ja päiväkotien henkilökunnat ovat suhtautuneet imettäjään ja imetettävään vaihtelevasti. ”Työpaikallani tuettiin ja kannustettiin imetyksen jatkamiseen ja sain aina imettää vauvani joka päivä työpäivän aikana, vaikka minulla ei olisi-
kaan ollut juuri taukoa, kun vauva ja isä tulivat käymään.” ”Jotkut työkaverit ihmettelivät, miksi imetän niin isoa lasta.” ” Mies toi vauvan imetettäväksi koululle lounastauoilla tai kävin itse kotona.” ”Kummassakin harjoittelupaikassa oli jääkaappi vastaaotto/työhuoneessa, jossa sain säilyttää maitoa. Muutenkin ohjaajat suhtautuivat tilanteeseeni hyvin.” ”Työpaikallani ei imetystä ole huomioitu mitenkään, mutta käytössä on kyllä jääkaappi, jossa voi myös pumpattua maitoa säilyttää.” ”Tiedän, että meidän työpaikalla ei imetystä mitenkään kannustettaisi.” ”Päiväkotikin suhtautui imetykseen myönteisesti.” ”Imetin lasta myös leikkihuoneessa ollessamme tutustumassa päiväkotiin, mikä auttoi häntä sopeutumaan paikkaan. Paikka, jossa on saanut ammua ei voi olla ihan huono paikka :). Hoitajat suhtautuivat koko ajan neutraalisti.” Työterveyslaitos ja UKK-instituutti ovat tutkineet äitien paluuta töihin
Imetysuutisia 1/2013 6
perhevapaiden jälkeen. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Kaisu Kauppinen summaa tilannetta toteamalla, että joustavien työaikaratkaisujen luominen mahdollistaisi paremmin työn ja hoivan yhdistämisen pikkulapsivaiheessa sekä vastaisi paremmin äitien ja perheiden odotuksia. Lisäksi perhevapaalla olevien äitien hyvinvoinnissa olisi parantamisen varaa, sillä vain puolet heistä kokee voivansa riittävän hyvin yhdistääkseen työn ja perhe-elämän. Työelämään palaamisen ja imetyksen yhdistämisen miettiminen voi tuntua joskus jopa ahdistavalta. ”Itselleni oli sopeutuminen vaikeaa, koska olisin tahtonut olla kotona pidempään.” ”En ole vielä palannut töihin, ja koko asia ahdistaa. En tiedä ahdistaako enemmän jäädä kotiin vai mennä töihin.” Työelämän ja imetyksen yhteensovittamista on myös mahdollista helpottaa. UKK-instituutin tutkimusjoh-
Teema > Imetys ja työ
Missä lapsesi oli hoidossa työpäiväsi aikana?
Kotona isän kanssa
28
39%
Päiväkodissa 24 34% Kotona jonkun muun hoitajan kanssa
11
15%
Perhepäivähoidossa 4 6% Jokin muu järjestely
3
4%
Ryhmäperhepäivähoidossa 1 1%
0
5
10
15
20
taja, dosentti Riitta Luoto ehdottaa, että perhevapaalta palaavien äitien työhönpaluuta helpottamaan voisi työpaikoilla järjestää kehityskeskusteluja, joissa aiheena olisivat palaajan odotukset ja toivomukset. Keskusteluissa olisi luontevaa nostaa esiin myös imetykseen liittyvät kysymykset. o
LÄHTEET: Työterveyslaitos, tiedote 3/2013: Työelämäkäytäntöjen parantaminen ja hyvinvoinnin lisääminen nopeuttaisivat äitien paluuta töihin. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto: 18 – 64-vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen, perheaseman ja lasten iän mukaan 2006 – 2011. Imetyksen tuki ry, Imetysuutisia-lehti 2013: kysely imetyksen ja työhönpaluun yhdistämisestä.
25
30
Imetys auttaa ehkäisemään infektioita HEINI KETTUNEN
Päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidossa olevat, erityisesti alle kolmevuotiaana. Vauvan tai taaperon imetyksen jatkaminen päivähoidon alkaessa voi auttaa ehkäisemään sairastelukierrettä. THL:n Imetyksen edistäminen Suomessa -toimintaohjelman mukaan imetys suojaa myös länsimaissa imeväisiä vaikeilta hengitystietulehduksilta, ripulitaudeilta ja korvatulehduksilta. Huipputason terveydenhuollon maissa ripuli tai infektiot eivät ole lapsille kohtalokkaita kuten kehitysmaissa, mutta kaikkein vakavimmissa tapauksissa pikkupotilas voi joutua länsimaissakin osastohoitoon. Vaikka imeväisistä vain harva joutuu sairaalahoitoon tulehdustautien takia, kustannussäästöt voivat olla melkoiset, jos tätäkin sairaalahoidon tarvetta voidaan vähentää imetyksen ansiosta. Imeväisikäisen riski joutua sairaalahoitoon ensimmäisen ikävuoden aikana vaikean alahengitystieinfektion takia vähenee 72 %, jos lasta on imetetty vähintään neljä kuukautta. Samanlaisia tuloksia on saatu myös laajoista eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista aineistoista, joiden mukaan imetys, varsinkin täysimetys, vähentää imeväisten sairaalahoidon tarvetta hengitystietulehdusten ja ripulitaudin takia. Imetys näyttää suojaavan pikkulapsia myös virtsatietulehduksilta. Lähteet: THL: Imetyksen edistäminen Suomessa – Toimintaohjelma 2009 – 2012. STM: Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa
Imetysuutisia 1/2013 7
Teema > Imetys ja työ
Lounasvieraana vauva TEKSTI JA KUVAT: ANNA GROUNDSTROEM
Millaista on palata äitiyslomalta töihin, kun vauva on lähes täysin äidinmaidon varassa? Kiia Aarnio oli juuri sopinut töihinpaluusta äitiysloman päättyessä, kun puolivuotias Isla aloitti kiinteät ruoat. Pian vauvalla puhkesi raju ruoka-aineallergia. – Pahimmillaan vauvan iho oli kauttaaltaan vereslihalla. Ryhdyin tiukalle imetysdieetille ja Islan vointi parani onneksi nopeasti. Arki kolmen pienen lapsen kanssa on hektistä, joten töihinpaluu oli tuntunut mukavalta muutokselta. Kesä teki tuloaan ja Kiian mies oli jäämässä kotiin hoitamaan Islaa ja isompia sisaruksia. Äitiysloman vii-
meiset viikot menivät kuitenkin huolehtiessa, miten työ ja täysimetys saataisiin sopimaan yhteen. Töihinpaluun päivämäärä oli lyöty lukkoon, eikä sitä voinut enää perua. – Kun palasin kesäkuussa kokopäivätyöhön, yhdeksänkuisella Islalla oli äidinmaidon lisäksi ruokavaliossaan vain kaura. Hän söi aivan pieniä määriä kiinteää ruokaa, joten maito oli hänelle pääasiallinen ravinto. En oikein herunut pumpulle, joten lypsäminenkään ei ollut vaihtoehto. Onneksi työpaikka sijaitsi melko lähellä kotia. Islan isä toi vauvan pari kertaa päivässä syömään ja Kiian tauot kuluivat työpaikan sohvalla imettäen. Järjestely rajasi perheen
Imetysuutisia 1/2013 8
menoja, mutta allergisen vauvan ravinnon turvaaminen oli toki etusijalla.
Pomo mukana synnytyksessä
Työ äitiys- ja vauvantarvikeliikkeessä sopi mainiosti pienten lasten äidille, sillä asiakkaat olivat samassa elämänvaiheessa. Heidän kanssaan sai päivittäin keskustella odotuksesta, synnytyksestä ja imetyksestä, mikä sopi hyvin pitkään tukiäitityötä tehneelle Kiialle. Työpaikalla oli hyvin perhemyönteinen ilmapiiri, sillä moni Kiian työkavereista imetti edelleen lapsiaan ja pienimmät olivat tervetulleita mukaan myös kou-
Teema > Imetys ja työ lutuspäiviin. Kiian esimies oli Islan synnytyksessä doulana ja vaikutti suuresti siihen, että perhe sai toivomansa vesisynnytyksen. Kiian perhe vietti aurinkoista kesää läheisissä leikkipuistoissa, Isla isänsä selässä kantorepussa matkustaen. Yöt nukuttiin perhepedissä kainalokkain. Työpäivät tuntuivat kuitenkin välillä vaikeilta, sillä ikävä oli kova. – Erossaolo vauvasta oli rankkaa. Tuntui, että minun olisi pitänyt olla kotona imettämässä hitaasti kasvavaa Islaa, jonka painokäyrä oli laskussa. Ikävä tuntui suorastaan kipuna kehossa. Kesän vaihtuessa syksyksi arki alkoi helpottaa. Kiian kokopäivätyö muuttui osa-aikaiseksi. Islan kotihoitoa voitiin jatkaa, sillä isä meni töihin aamuvuoroon ja äiti iltavuoroon. Ruokavaliokin laajeni, kun Islalle alkoi sopia kauran lisäksi myös kana ja avokado. – Työvuoron päätteeksi hain usein lähikaupasta grillatun kanan ja söimme sitä iltapalaksi koko perhe. Vauvalle säästimme kaikkein rasvaisimmat suupalat.
Voimakas ikävä yllätti
Isla ei missään vaiheessa tuntunut reagoivan äidin töihinpaluuseen, vaan oli oma, iloinen itsensä. Viisihenkisen perheen vilinässä vaikutti siltä, ettei vauva aina edes huomannut äidin poissaoloa. Öisin hän tankkasi tiuhaan rinnalla maitoa ja läheisyyttä, mutta se oli ollut vauvalla tapana aivan pienestä saakka. Edelliseltä perhevapaalta Kiia oli palannut töihin isompien lasten ollessa yksi- ja kolmevuotiaat. Kokeneelle äidille tulikin yllätyksenä, miten vaikeaa oli olla erossa muutaman kuukauden nuoremmasta lapsesta. – Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi ratkaisu palata suoraan osaaikatyöhön kuten edelliselläkin kerralla. Väsymystä kestin hyvin, mutta koko päivän ero vauvaikäisestä oli rankka juttu. Töihinpaluuta onneksi helpotti se, että työpaikka oli tuttu,
sain imettää joustavasti työpäivien aikana ja välit työkavereihin olivat läheiset. Viime syksynä Isla täytti kaksi vuotta ja aloitti päivähoidon sisarusryhmässä. Imetys jatkuu edelleen ja allergiatkin ovat lähes kokonaan kadonneet. Taaperoimetys merkitsee
Imetysuutisia 1/2013 9
Kiian perheessä paitsi läheisyyttä, myös helpompaa arkea. Työpäivän jälkeen on ihanaa levähtää sylikkäin sohvalla ja aamuisin unet jatkuvat rinnalla hetken pidempään. Imetyshetki on myös oiva keino rauhoittaa touhukas, puhelias taapero – edes hetkeksi.o
Juoksupoika ja työpari Vauvan isän roolit muokkautuvat arjessa TEKSTI JA KUVAT: LIISA ANSIO
Äidit imettävät pidempään ja ovat tyytyväisempiä imetykseen, jos he saavat tukea ja apua puolisoltaan. Tutkimukset paljastavat, että puolison imetystieto on yhtä tärkeää kuin äidin omat tiedot imetyksestä ja sen hyödyistä. Samoin molempien vanhempien hoivalla ja hellyydellä on suuri vaikutus lapsen hyvinvointiin kokonaisuudessaan. Mutta mitä ajattelevat isät itse? Miltä näyttää imetys isän silmiin? Miltä tuntuu olla imettävän naisen puoliso?
Vauva on isän paras opettaja Voin sanoa rehellisesti, että en ole koskaan nauttinut vauva-ajasta. Osaksi varmaankin siksi, että vauva on niin riippuvainen tissistä ja isänä olen tuntenut usein jääväni ulkopuoliseksi. Vaikka imetys on luonnollinen asia, alkuun oli hämmentävää, että tissit olivat niin iso osa arkea. Ei ainoastaan oman puolison, vaan myös kaikkien vieraiden, joilla oli vauva. Kolmen lapsen myötä tietämykseni imetyksestä on kasvanut. Samoin ymmärrykseni, miten tuen ja autan puolisoani, että imetys sujuisi. Toisaalta vastuu isommista lapsista on myös kasvanut ja riittämättömyyden tunne siinä samalla. Silti olen iloinen, että olemme valinneet luonnol-
Imetysuutisia 1/2013 10
lisen tien. Lapsemme ovat saaneet ravintoa ja läheisyyttä imetyksestä. Parisuhde muuttuu, se on väistämätöntä. Toisaalta raskausaika ja imetys ovat lähentäneet parisuhdettamme, toisaalta ajanut meitä kauemmaksi toisistamme. Rakkaus jakautuu. Työ lisääntyy, mutta myös palkkio kasvaa. Ei seksuaalisuus ole juuri muuttunut lapsien myötä. Aika sille on vähentynyt mutta kosketukset ja hyväily ovat voimistuneet. Itse aktiin vauva-aika vaikuttaa, mutta mielestäni seksuaalisuus on paljon muutakin. Kun osaa kuunnella ja luottaa vaistoon, vauva on vanhempiensa paras opettaja. Kimmo, kolmen lapsen isä
”Kolmen lapsen myötä tietämykseni imetyksestä on kasvanut. Samoin ymmärrykseni, miten tuen ja autan puolisoani, että imetys sujuisi.”
”Imetyksen aikana toimin juoksupoikana, toin vettä sekä tarvittaessa syömistä sekä hoidin muita asioita, jotka helpottivat vaimoani.”
Imettäjän juoksupojasta pikkulapsen isäksi Meillä on kolme lasta ja vaimoni on imettänyt heitä, minusta ei siihen ollut. Imetys on mielestäni hyvin luonnollinen ja hyvä asia. En ole sitä paikalla ollessani hävennyt, olimme sitten ravintolassa, kahvilassa tai liikuntatapahtumissa. Joskus tunsin jääväni hieman ulkopuoliseksi mutta ei se ole minua juurikaan haitannut. Imetyksen aikana toimin juoksupoikana, toin vettä sekä tarvittaessa syömistä sekä hoidin muita asioita, jotka helpottivat vaimoani. Oma roolini vanhempana alkoi löytyä parhaiten vasta, kun vauvoista alkoi kuoriutua lapsia. Silti en ole kokenut, että imettävä vaimoni olisi
saanut suurta etulyöntiasemaa roolinsa takia. Parisuhteestamme voisi kai sanoa, että se on monesti jäänyt taka-alalle joko imetyksen, väsymyksen taikka tekemättömien töiden takia. Haluttomuudesta puhumattakaan. Imettävällä äidillä jäävät joskus yöunet niin vähiin, että silloin on aika turhaa yrittää edes aloittaa keskustelua seksistä. Olemme siis monesti joutuneet siirtämään lemmenhetket jonnekin tulevaisuuteen. Parisuhteestamme on tullut vahva. Me teemme töitä sen eteen emmekä halua missään nimessä luovuttaa. Yhdessä tässä sopassa ollaan. Vuosien varrella on tullut myös hetkiä, kun olen ollut mustasukkainen vauvalle, hänhän saa kuitenkin rintaa aina kun haluaa, toisin kuin mi-
Imetysuutisia 1/2013 11
nä. Totta tämäkin. Imetys on molempien vanhempien yhteinen projekti. Isän on hyvä auttaa äitiä erilaisissa tehtävissä niin äidin imettäessä kuin muunakin aikana. Hän voi kannustaa äitiä ja auttaa jaksamaan. Omia murheita ei kannata työntää äidin niskaan.o Petri, kolmen lapsen isä
Haastattelut: Liisa Ansio
”Ihanin rinnoin minua imetit” – Mare ja hänen poikansa -näytelmä
Kaunokirjallisuuden imetyskuvauksia TEKSTI SILJA VUORIKURU
”Millä maksan maammon maion?” kysytään suomalaisessa kansanrunossa. ”Maammon maito” kasvaa runossa koko vanhemmuuden symboliksi. Vanhemmuus merkitsee runossa huolta ja huolenpitoa, joista lapsi jää kiitollisuudenvelkaan vielä aikuiseksi vartuttuaankin. Mikäli kansanrunoja on uskominen, äidinmaito on paitsi ravinnon myös voiman ja viisauden lähde. ”Poika juomaa rakkahinta / nautti rinnan lähtehestä, / kasvoi äitinsä iloksi, / lohdutuksen antajaksi, / kuivaajaksi kyynelvirran. / Äiti vauvaansa ravitsi / rinnoillansa kolme vuotta, / sitten vasta vieroittaen”, kuuluvat virolaiskirjailija Fr. R. Kreutzwaldtin kansanrunojen pohjalta sommittelemat säkeet Viron kansalliseepoksessa Kalevipoegissa (suom. Kyösti Kettunen). Pitkä imetys selittää osaltaan eepoksen sankarin Kalevi-pojan myöhemmät ihmevoimat. Taaperoimetystä ei kek-
sitty nykyaikana – väitetäänpä Eino Leinoakin imetetyn kolmen vanhaksi. Kaunokirjallisuudessa kuvataan myös imetyksen synkempää historiaa. Suomalais-virolainen kirjailija Aino Kallas kuvaa tuotannossaan useampaan otteeseen imettäjiä, jotka eivät olleet aikansa imetysaktiiveja, vaan enemmän tai vähemmän sorrettuja naisia. Imettäjä joutui jättämään lapsensa muiden hoitoon ja kehnon ravinnon varaan vauraan perheen palveluksen päästyään. Tandemimetyksestä ei tuossa maailmassa puhuttu mitään. Novellissa Ingel nuori imettäjä haetuttaa hetken mielijohteesta oman lapsensa luokseen, mutta ei yrityksistään huolimatta saa lasta enää imemään rintaa. Imettäjälle tarjoutuu kuitenkin salaista valtaa: Kallaksen novellissa Kuolinrippi vanha imettäjä tunnustaa vasta kuolinvuoteellaan, että vaihtoi aikanaan
Imetysuutisia 1/2013 12
”Yritän imettää yksin, mutta en löydä sopivaa asentoa eikä vauva saa kiinni rinnasta. Olkapäätä ja niskaa repii kipu; väärä imetysasento kostautuu heti. Uskonnollisten maalausten äitilapsi-asetelman kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.” – Anna-Leena Härkönen
oman lapsensa ja palvelemansa herrasväen lapsen keskenään – mahdollistaen tällä tavoin lapselleen helpomman elämän. Ingel-novellin imettäjä yrittää samaa, mutta jää teostaan kiinni kovin seuraamuksin: hänet ruoskitetaan ja ajetaan talosta. Äidinmaidolla ruokkiminen ja äidin rakkaus lapseensa kietoutuvat Kallaksen teoksissa usein toisiinsa. ”Me olemme samaa juurta ja vesaa. Ihanin rinnoin minua imetit. Minä tulin aina sinuun, niin kuin olisin suustasi pudonnut,” lausuu aikuiseksi kasvanut poika äitinsä rakkautta muuten traagisessa näytelmässä Mare ja hänen poikansa – hetkeä ennen äidin ja pojan kuolemaa.
Arkirealismi ja huumori nykykirjallisuudessa esillä Nykykirjallisuus tarjoaa raadollisempiakin imetyskuvauksia. Anna-Leena Härkösen romaanissa Heikosti positiivinen epäonnistunut imetys sinetöi äidin ja keskosvauvan vaikean, tuetta jääneen alkutaipaleen. ”Kun seuraava syöttöaika tulee, ketään ei ilmesty katsomaan. (--) Yritän imettää yksin, mutta en löydä sopivaa asentoa eikä vauva saa kiinni rinnasta. Olkapäätä ja niskaa repii kipu; väärä imetysasento kostautuu heti. Uskonnollisten maalausten äiti-lapsi-asetelman kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.” Cia Kiiskisen Äitiyspakkauksessa imetyksen ahdistus kiertyy lenkiksi äidin karttuvan masennuksen ketjuun. Imetys herättää tuskaa ja raivoa – tunteita, joista imetyksen tai ylipäätään äitiyden yhteydessä edelleen vähän puhutaan. ”Puren hampaita etten ravistelisi käsiäni, kun viskaan vauvan patjalle ja kiroillen täytän hänen suunsa. Pieni pää vapisee kiihtymyksestä, lapsi imee nopeasti, nielee pahaa aavis-
tamatta raivon myrkyttämän nesteen. (--) Hyvinäkään hetkinä rintani eivät ole olleet lapselle pelkästään ravinnon ja mielihyvän lähde. Toisinaan kesken kiireetöntä ja rauhallista aamua tai iltaa maito muuttuu pahaksi ja saa lapsen tyytymättömäksi, väänteleh”Vaiti valvon pimeässä, / timään tuskasta. Silloin se rinnassani täyttyvässä hyvä, joka ruumiistani he/ maito kivistää. ruu, saattaa lapsen pakokauhuun, ja minä satutan Ime, pieni sudenpentu, häntä.” / ime, silkkipää.” Kulttuurisiin tabuihin lukeutuu toisaalta myös leikki-ikäisen imetys. Eve Hietamies kuvaa tätä aihetta suositussa Yösyöttö-romaanissa kärjistyksin aikaansaadun huumorin keinoin. Viisivuotiastaan imettävä äiti on puistoäitien ja yhden puistoisän oudoksuma viherpiipertäjä, mutta romaanin terveydenhoitaja katsoo yllättäen asiaa avarammin. ”Kuka lopulta päättää imetyksestä? (--) Joillekin äideille sopi lapsentahtinen vieroitus eli lapsi saa itse päättää, milloin haluaa sen loppuvan. Pitkä imetys vähentää äidin riskiä sairastua tiettyihin syöpiin, ja sen avulla saa rauhoitettua lasta, ja se tuo läheisyyttä…(--) Luonnollinen vieroitusikä on kolmesta seitsemään.” Mikä on suomalaisen kirjallisuuden tunnelmallisin imetyskuvaus? Ei liene Aale Tynnin Silkkipää-runon voittanutta. Runo on yhtä aikaa kuvaus imetyksen ihanuudesta ja äitiyteen vääjäämättä kietoutuvasta huolesta. ”Vaiti valvon pimeässä, / rinnassani täyttyvässä / maito kivistää. Ime, pieni sudenpentu, / ime, silkkipää.” Niin imettävälle kuin imetettävälle on kyse enemmästäkin kuin ravinnosta, väittävät Tynnin säkeet runon kielellä. ”Tietoasi ensimmäistä / ime rintojeni päistä, / ime, silkkipää.”o
Imetysuutisia 1/2013 13
Raportti
Imetysuutisia 1/2013 14
Raportti
”Mikään ei ole ihanampaa kuin naku vauva rinnalla” TEKSTI: LIISA ANSIO JA MAIJA KOSKINEN, KUVAT: MAIJA KOSKINEN
Keski-Suomen keskussairaalassa vauvat siirtyvät ihokontaktissa synnytyssalista lapsivuodeosastolle
Pekka sai vauvan rinnalleen Keväisenä perjantaina päivä valkeni Pekka Jalosen ja Minna Alénin perheelle aivan erilaisena kuin aiemmin. Perheeseen syntyi poikavauva suunnitellulla sektiolla ja isä sai vastasyntyneen poikansa rinnalleen. – Vauva itki aluksi, mutta rauhoittui siinä iholla tosi pian, Pekka kertoo seuraavana päivänä Jyväskylän imetystukiryhmän doulille, jotka olivat osastolla perheitä tervehtimässä. Minna ehti tervehtiä vauvaa nopeasti heti syntymän jälkeen, mutta vauva sai jäädä isän hoiviin sektion jälkeen. Pekka oli valmistautunut vauvan vastaanottamiseen jo odotusaikana. – Olin lukenut ihokontaktista ja miltä se tuntuu. Kyllä se jännitti, että jos se ei tunnukaan oikealta, sel-
Imetysuutisia 1/2013 15
laiselta kuin kerrotaan, Pekka muistelee. Jännitys oli turhaa. Isän ja pojan ensimmäiset yhteiset hetket olivat rauhallisia ja onnellisia. Rakkaus syntyi heti. Keski-Suomen keskussairaalassa ihokontaktia ehdotetaan perheelle, jos vauvan ja äidin vointi sen vain sallii. Sektion jälkeen vauvan pitämistä ihokontaktissa ehdotetaan puolisolle tai tukihenkilölle äidin ollessa leikkaussalissa ja heräämössä. Alatiesynnytyksen jälkeen vauva saa olla äidin iholla, kun perhe on synnytyssalissa syntymän jälkeen. Kun vanhemmat nauttivat onnittelukahveja, vauvalle tehdään välttämättömimmät mittaukset ja hoitotoimenpiteet. Jos äiti ei jostain syystä halua
Raportti elämäntarinat ovat hyvin erilaisia, Nykänen pohtii.
Ensi-imetys heräämössä
Minna sai vastasyntyneen poikansa luokseen heräämöön hetkeksi. Hän osasi jo odottaa ensi-imetystä. Myös Minnan vanhemmat lapset ovat syntyneet sektiolla. Äiti ja vauva saivat tutustua hetken heräämössä. Vauva oli puettu ja kapaloitu ennen äidille tuomista, sillä Pekka ei päässyt tulemaan heräämöön. – Nappasin kapalon heti auki. Halusin nähdä koko paketin, millainen vauva on syntynyt. Unilta herännyt vauva oli valpas. Minna halusi pitää vauvaa iholla. Kapaloituna vauva on iso paketti, jonka käsitteleminen makuulla, sektiohaavaa varoen on hankalaa. Vähäpukeinen vauva pysyy paremmin äidin käsissä. Ero vanhempien lasten ensi-imetyksiin oli iso. – Vauva tiesi heti, miten imetys sujuu, Minna kertoo. Vauva esittelee samalla mallikasta hamuiluaan ja hienoa imemisotettaan.
Ihokontakti hyödyttää
tai voi ottaa vauvaa iholle, synnytykseen osallistuvalle puolisolle tai tukijalle ehdotetaan ihokontaktia. – Kätilö ehdotti, että voisin ottaa vauvan ihokontaktiin. Kun vauva oli rinnan päällä, se tuntui heti oikealta. Tosi nopeasti vauva siinä rinnalla rauhoittui. Ainakin 45 minuuttia vauva siinä availi silmiään ja katseli. Eikä siinä itsekään enää jännittänyt, kun näki ja tunsi miten vauva rauhoittui. Se tuntui hyvältä ja itsekin rentouduin, Pekka kertoo.
Perheet ovat ottaneet uuden käytännön hyvin vastaan Jokainen kätilö tekee työtään omalla tavallaan, mutta yhteisenä linjana on, ettei vanhempia painosteta ihokontaktiin. – On kauhean haasteellista lukea vanhempia, synnytysosastolla työskentelevä kätilö Siw Nykänen sanoo. – Joskus äidillä on taustallaan sellainen syy, ettei äiti halua pitää vauvaa iholla. Synnyttäjien tilanteet ja
Imetysuutisia 1/2013 16
Vauvan pitäminen iholla on monille synnyttäjille luontevaa, mutta monelle synnytyksessä mukana olijalle ehdotus ihokontaktista tulee yllätyksenä. Perheet tarvitsisivatkin enemmän tietoa jo ennakolta ihokontaktin mahdollisuudesta ja se eduista koko perheelle. – Ihokontakti auttaa vauvan sopeutumaan syntymän jälkeen tähän maailmaan, kätilö Siw Nykänen perustelee hoitokäytäntöä. Vauva saa oman perheen bakteerit, joihin äidillä on vastustuskyky. Myös ruumiinlämpö ja verensokeri pysyvät hyvinä ihokontaktissa. Toisaalta ihokontakti tarvitsee vain vähän perusteluja. – Äidin iho on vauvan oikea paikka. Eihän yksikään eläin tyrkkää
Raportti vastasyntynyttä poikastaan naapuri pesään toisten hoidettavaksi, Siw Nykänen sanoo. – Eikä mikään ole niin ihanaa kuin naku vauva rinnalla. Minnassa on vastasynnyttäneen äidin kaunis hehku. Perhe toivoo kotiutuvansa pian, koska kaikki on mennyt niin hyvin ja imetyskin on lähtenyt sujumaan mallikkaasti. Isän sylissä vauva etsii katsetta ja alkaa taas hamuilla. Pekka antaa pienen pojan Minnalle. Muutaman napakan imun jälkeen uni voittaa ja huoneeseen leviää vastasyntyneen unen rauha.
Pitkä matka salista osastolle
Syntymän jälkeen vauva putsataan, punnitaan ja mitataan nopeasti, hänelle laitetaan myssy ja vaippa. Kun perhe siirtyy lapsivuodeosastolle, vauva on äidin rintaa vasten yöpaidan alla. Äidin ja vauvan päällä on sairaalan yöpaita ja peitto, mutta erityisiä paketointeja ei tarvita, vaikka matka synnytyssaleista vuodeosastolle on pitkä. Jyväskylässä synnytyssalit sijaitsevat erillisessä moduulisairaalassa, kun taas vuodeosastot sijaitsevat pääsairaalan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ihokontaktin suosiminen synnytyksen yhteydessä helpottaa ihokontaktin ehdottamista myöhemmin vuodeosastolla. – Joskus jos imetys ei lähde sujumaan ja äidille tulee jo vähän toivoton olo, ehdotan ihokontaktia. Usein se imetys sitten alkaakin siitä, kuvailee kätilö Marika Salojärvi-Kinnunen. Synnytysosastolla saatu malli ihokontaktin toimivuudesta rohkaisee vanhempia pitämään vauvaa iholla myös kotiutumisen jälkeen. Siitä se yhteinen elämä alkaa. o Juttua varten on haastateltu synnytysyksikön kätilöitä Maija Saarikoski, Marika SalojärviKinnunen, Kirsi Pynnönen ja Siw Nykänen sekä IBCL-kätilö Taina Palve.
Minna halusi pitää vauvaa iholla. Kapaloituna vauva on iso paketti, jonka käsitteleminen makuulla, sektiohaavaa varoen on hankalaa. Vähäpukeinen vauva pysyy paremmin äidin käsissä.
Ihokontakti hyödyttää sekä äitiä että vauvaa Keski-Suomen keskussairaalassa on huhtikuussa alettu toteuttaa käytäntöä, jossa vauvat siirtyvät ihokontaktissa synnytyssalista lapsivuodeosastolle. Ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan syntymänjälkeiseen maailmaan ja imetyksen käynnistymisessä. Vauva saa oman perheen bakteerikannan heti synnyttyään. Ihokontaktilla on paljon myönteisiä vaikutuksia vauvaan. Kaikki vauvat siirretään ihokontaktissa synnytyssalista lapsivuodeosastolle, jos se vain on mahdollista. Vauvalla on päällään myssy ja vaippa sekä yhteinen peitto äidin kanssa. Vauva on äidin ihoa vasten sängyssä tai pyörätuolissa kuljetuksen ajan. Vuodeosastolla kätilö tarkistaa vauvan ja antaa vauvan takaisin äidille ihokontaktiin tai puettuna jos perhe niin toivoo. Häiriötön ensikontakti onnistuu suurimmassa osassa synnytyksiä. Vastasyntyneiden vauvojen vaihtuminen maaliskuussa Jyväskylässä on vauhdittanut synnytyssairaalan käytäntöjen kehittämistä.
Jutun kirjoittajat ovat jyväskyläläisiä imetysdoulia, jotka käyvät lapsivuodeosastolla antamassa vertaistukea vastasynnyttäneille äideille.
Imetysuutisia 1/2013 17
Raportti
Imetysuutisia 1/2013 18
Raportti
Intialainen äiti imettää kodin seinien suojassa TEKSTI: PAULA ANDREASEN, KUVAT: VITALY DJUMA
Etelä-Intiassa kaduilla ja julkisilla paikoilla ei näy lainkaan imettäviä äitejä. Varmaan yksi syy on se, että intialaisessa kulttuurissa naisen ei ole sopivaa paljastaa ylävartaloaan muiden ihmisten edessä. Perinteinen pukeutuminen ei myöskään salli säärien paljastamista, toisin kuin esimerkiksi Afrikassa.
Imetysuutisia 1/2013 19
Raportti
Maaseudullakin säännöt ovat samat, joten äiti voi imettää vain kotona ollessaan. Pukeutumistavoista huolimatta imettäminen on suosittua ja lähes kaikki äidit imettävät vastasyntynyttä, mikäli äidillä ei ole aliravitsemusta tai muuta estettä imetykselle. Synnytyssairaalat tai kotona käyvät kätilöt kannustavat äitejä imettämään. 80–90 % äideistä aloittaa imetyksen alle viiden tunnin kuluttua synnytyksestä.
Perheen pojat saavat tyttöjä ravitsevampaa ruokaa
Valtaosa alueen perheistä kärsii rahan puutteesta, ja se vaikuttaa lasten ravitsemukseen. Imetystä jatketaan niin kauan kuin se suinkin onnistuu, ellei äiti mene töihin ennen kuin vauva täyttää vuoden. Noin 20:tä prosenttia lapsista imetetään yli kahden vuoden ikäiseksi. Tehdasvalmisteiden äidinmaidonkorvikkeita ei ole juuri lainkaan saatavilla, mut-
Imetysuutisia 1/2013 20
ta lehmänmaidon ja veden sekoitusta saatetaan antaa alle vuoden ikäiselle vauvalle korvikkeena. Tyttölapsien syrjintä on varsin yleistä, ja tämä vaikuttaa jo ihan vastasyntyneiden tyttöjenkin kohteluun. Jos perheessä on esimerkiksi pulaa ruoasta, niin poikalapsi saattaa saada paremmanlaatuista ravintoa perheessä. Samoin tyttölapsen terveysongelmia saatetaan vähätellä tai jopa jättää hoitamatta. Tyttöjen syrjintä juontaa juurensa perinteeseen, jos-
Raportti
sa tytön myötäjäiset tulevat hänen perheensä maksettaviksi. Useamman kuin yhden tytön syntyminen perheeseen saattaa ajaa taloudelliseen perikatoon, sillä naimisiin mennessä on tytön perheen maksettava myötäjäisiä huomattava summa sulhasen perheelle.
Intiassa imetykseen liittyvät kysymykset osin tabuja
Suurin osa tytöistä menee naimisiin jo ennen 22 vuoden ikää. Naimisiinmeno samaan sukuun kuuluvan kanssa on yleistä vieläkin. Perheen varallisuudesta ja sosiaaliluokasta riippuen tytöt pääsevät kouluun. Joissakin köyhissä perheissä vieläkin valitaan poika, joka voi mennä kouluun, tytön jäädessä kotiin. Pienten lasten äideistä suurin osa käy töissä, ja tällöin isovanhemmat useimmiten huolehtivat lapsista. Miniät jäävät myös usein huolehtimaan ikääntyneistä appivanhemmistaan, sillä perinteen mukaan vanhim-
man pojan vaimo ottaa hoitaakseen ja usein omaan asuntoonsa appivanhempansa. On tietysti myös poikkeuksia ja äitejä, jotka voivat keskittyä lastensaannin jälkeen omaan työuraansa. Imetys tuntuu vielä olevan aihe, josta ei ole soveliasta puhua kuin terveyteen liittyvissä yhteyksissä, esimerkiksi äitiysklinikalla tai terveydenhoitajan kotikäynnillä. Isät suhtautuvat kannustavasti imetykseen ja tukevat ja rohkaisevat äitejä imettämään kotona. Imetystä pidetään luontaisena ja parhaana keinona vauvan ruokkimiseksi. Kuitenkin yhtä mieltä ollaan siitä, että julkisilla paikoilla imettäminen ei ole sallittua ja on häpäisevää paljastaa ihoaan edes imettääkseen. o
Kirjoittaja on Master of International Health (MIH) ja terveydenhoitaja. Kirjoittaja on vieraillut Etelä-Intiassa marras– joulukuussa 2012.
Imetysuutisia 1/2013 21
fakta Intian väestö kasvaa edelleen nopeasti Intia on yksi maailman väkirikkaimmista maista. Asukasluku on 1,17 miljardia vuoden 2010 arvion mukaan. Väestöstä alle 14-vuotiaita on lähes joka kolmas. Maan asukasluvun on ennustettu nousevan 1,4 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Kulttuuri ja perinteet vaikuttavat lastenhoitoon ja imetykseen Intiassa. Unicefin mukaan intialaisvauvoista vain 46 prosenttia on täysimetyksellä. Lapsikuolleisuustilastot ovat edelleen synkkiä. Intian osuus vastasyntyneiden kuolemista maailmassa on lähes 30 prosenttia.
Lähteet: Suomen ulkoministeriö, Unicef
Kolumni
Lastenruokien markkinointi Puhelin soi. Vastaan tuttuun numeroon, sillä freelancerille soitto todennäköisesti tietää lisää töitä. Tällä kertaa joudun kuitenkin kohteliaasti kieltäytymään tarjotusta työtehtävästä, sillä tunnetun lastenruokafirman tuotteisiin liittyvä juttukeikka on minulle eettisesti ristiriidassa Imetysuutisia-lehden päätoimittajan pestin kanssa. Mainitsen puhelimessa sanan korvikekoodi. Mielessäni mietin, kuinka korvikekoodin rajamailla markkinointia tänä päivänä tehdäänkään. Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin eli WHO–koodin tavoite on myötävaikuttaa lasten turvalliseen ja riittävään ravitsemukseen turvaamalla ja edistämällä imetystä. Markkinointikoodia sovelletaan myös Suomessa. Lastenruuat ja äidinmaidon korvikkeet ovat isoa bisnestä ja markkinamiehet myyvät tuotteiden lisäksi mielikuvia. ”Vain parasta lapsellesi”. Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään, millaisia piiloviestejä mainoslauseiden taakse kätkeytyy. Kun markkinointikampanjaan lisätään vielä viralliselta kuulostavien auktoriteettien tai asiantuntijoiden kommentteja tyyliin ”yhteistyössä lastenlääkärien kanssa” tai ” ravitsemusterapeutti vastaa”, niin johan kuulostaa vakuuttavalta. Nettisivuilla hymyilevät vauvat tehostavat pienten lasten vanhempien suostuttelua. Äidinmaidonkorvikkeita ja lastenruokia valmistavien yritysten tarkoitus on kuitenkin sama kuin kaikkien muidenkin yritysten: myydä tuotteitaan ja tuottaa omistajilleen voittoa. Korvike otetaan käyttöön yleensä silloin kun imetys ei jostain syystä ole onnistunut tai se ei ole ollut mahdollista. Kärjistetysti – toisen epäonnistuminen on toisen rahantekoväline. Vauvojen puuroja, vellejä ja soseita markkinoidaan alkaen neljän kuukauden iästä, vaikka täysimetystä suositellaan neuvolassa puolen vuoden ikään saakka. Liikutaanko tässä markkinoinnissa jo korvikekoodin harmaalla alueella kun kuluttajan annetaan ymmärtää, että soseet ja vellit kuuluvat jo neljän kuukauden ikäisen vauvan ruokavalioon? Mielikuvien muokkaus on ollut tehokasta, sil-
lä Suomessa syötetään vauvoille paljon teollisesti valmistettua lastenruokaa. Esimerkiksi Tanskassa asuessamme purkkiruokavalikoima kaupoissa ei ollut ollenkaan niin laaja kuin Suomessa vaan vanhemmat tekivät vauvojen ateriat etupäässä itse tuoreista, mielellään luomuaineksista. Vieroitusvalmisteet ovat uusi mielenkiintoinen tuoteryhmä, sillä mainonta luo kuluttajalle uuden tarpeen ja myy tuotetta tätä tarvetta täyttämään. Missä vaiheessa äidinmaidosta vieroitukseenkin on tarvittu oma valmisteensa, vaikka neuvolan ohjeissa suositellaan noin 10 kuukauden ikäisestä alkaen pikkuhiljaa siirtymistä hapanmaitotuotteiden kautta tavalliseen lehmämaitoon noin vuoden iässä? Blogistien houkutteleminen tuotteiden testaajaksi on markkinoijille oiva ja edullinen tapa saavuttaa laaja lapsiperheyleisö, sillä tänä päivänä sosiaalisen median kautta yritys tavoittaa massat helpommin ja trendikkäämmin kuin mainoslippusia jakamalla postilaatikoihin. Luurin sulkiessani pohdin, kuinka moni vanhempi huomaa markkinoijien yhä hienovaraisemmat piilovaikuttamisen muodot. Kaikkihan meistä haluavat parasta lapselleen. Olisikohan se aina kuin vain mahdollista luonnon ihan oma tuote? Heini Kettunen
Imetysuutisia 1/2013 22
KUVA: SHUTTERSTOCK
– kuinka korvikekoodia kierretään yhä hienovaraisemmin
Yhdistys & Uutiset
Puheenjohtajan esittely
Rohkeasti tulevaisuuteen Hallitusvuosieni aikana olen saanut olla mukana monenlaisessa toiminnassa ja yhdistyksen kehittämisessä sen kasvaessa ja vakiintuessa. Vilkutus kaikille teille tukiäideille, joita olen matkan varrella saanut kunnian kouluttaa. Lämmöllä muistelen myös ryhmänvetäjänä seitsemän vuoden aikana tapaamiani äitejä ja vauvoja sekä useita satoja tukipuheluita ja Imetystukilista- sekä Maitolaiturikontakteja. Ihmiset ovat tämän yhdistyksen perusta. On ollut hienoa huomata, miten uusi polvi tukiäitejä on tullut mukaan toimintaan. Jatketaan innostuneen vapaaehtoistyön ylläpitoa ja levittämistä sekä yhteistyötä ja sen kehittämistä! Luottamuksesta kiittäen ja rohkeasti tulevaisuuteen katsoen Jaana Reinikka
KUVA: ANNA GROUNDSTROEM
Alkaessani odottaa esikoistani kevättalvella 2001 olin aika untuvikko internetin ihmeellisessä maailmassa. Siitä huolimatta löysin itseni pian Imetystukilistan sivuilta, heti perään Imetystukilistalta ja 2002 vuoden keväällä silloisen Vauvamyönteisyys ry:n hallituksen kokouksesta yhdessä erään ystäväni kanssa. Kokouksessa kerroimme, että olimme perustamassa uutta imetystukiryhmää. Meidät ja uutinen otettiin ilolla vastaan. Jos silloin joku olisi minulle sanonut, että olen reilun kymmenen vuoden kuluttua yhdistyksen puheenjohtaja, en olisi uskonut. Kuitenkin tuossa kokouksessa mukanaolo oli tämän tien alkupää. Joukko asiastaan innostuneita naisia sai aikaan sen, että keväällä 2003 aloitin yhdistyksen hallituksessa, enkä ole mukaantuloani katunut.
Imetyksen tuki ry:n hallitus: Alarivissä vasemmalta oikealle: Maria Hämäläinen, Jaana Reinikka, Maisa, Satu Orajärvi ylärivissä vasemmalta oikealle: Heini Kettunen, Riikka Ikonen, Elina Rauhala, Christina Pönkkö, Noora Askinen.
Imetysuutisia 1/2013 23
Yhdistys & Uutiset
Viikonloppu täynnä tukiäitivoimaa KUVAT ANNA GROUNDSTROEM
Imetyksen tuen kevätkokousviikonloppua vietettiin huhtikuussa Helsingissä. Samalla kokoonnuimme viettämään Tukiäitipäiviä yli kolmenkymmenen tukiäidin ja lapsen voimin. Lauantaina kätilö Katja Koskinen kertoi miksi, miten ja milloin lisämaitoa annetaan. Katjan kaksituntinen oli täynnä mielenkiintoista asiaa, kysymyksiä ja kokemuksia eri puolilta Suomea. Sunnuntaina vietimme tukiäitien voimailupäivää. Aamupalan jälkeen verryttelimme kielenkannat, keskustelimme tukitilanteista ja jaoimme omien ryhmien haasteita ja hyviä kokemuksia. Iloisesti porisseen keskustelun lomassa neuloimme pikkusukkapäivän sukkia ja solmimme uusia tuttavuuksia. Pienet sukat valmistuivat neuletukiäitien hyvässä ohjauksessa. Päivän päätteeksi eväspusseihin pakattiin uutta innostusta, tuoreita näkökulmia ja yhteenkuuluvuutta toisten tukiäitien kanssa. Kiitos kaikille mukaan päässeille ja hengessä mukana olleille! Nähdään taas pian! Vertaistukikoordinaattorit Liisa ja Anna
Imetysuutisia 1/2013 24
Yhdistys & Uutiset Haluaisitko jutella tukiäitiydestä, koulutuksista tai imetyksen edistämisestä? Soita vertaistukikoordinaattoreille! Liisa Ansio (tukiäidit, koulutukset), p. 044 5225 037 tai liisa@imetys.fi Anna Groundstroem (tukiäidit, imetystukipuhelin ja viestintä), p. 044 5225 038 tai anna@imetys.fi
KUVAT: ANNA GROUNDSTROEM
Lisämaidon hörppyyttäminen: Tue vauva melko pystyyn asentoon. Laita pieni kuppi vauvan alahuulta vasten. Voit käyttää esimerkiksi mehupullon korkkia tai pientä muovipikaria. Kallista nestettä kupin reunaan, mutta älä kaada. Vauva lipoo tai ryystää maitoa. Jos vauva ei heti huomaa kupissa olevan maitoa, voit koskettaa vauvan ylähuulta siten, että maito kostuttaa sen. Silloin vauva yleensä aloittaa syömisen. Vauvat pitävät syömisessä taukoja. Lapsen käsien heiluminen syödessä on normaalia. Vinkit: Katja Koskinen, imetysohjauksen IBCLC-tutkinto, kätilö
Imetysviikko lähellä äitiä Tämän vuoden Imetysviikon teema ”Breastfeeding support: Close to Mothers” korostaa erilaisten vertaistukijoiden merkitystä. Pohjoismaista Imetysviikkoa vietetään Suomessa lokakuussa, viikolla 42. Imetysviikon aiheen määrittelee WABA (World Alliance of Breastfeeding Assosiation). Suomessa imetyksen hyvästä alusta huolimatta moni imetys päättyy ensimmäisten kuukausien aikana. Tuore äiti ja vauva käyvät kerran kuussa neuvolassa, ja useilla paikkakunnilla äitiysneuvolan terveydenhoitaja vaihtuu lastenneuvolan terveydenhoitajaan. Samalla imetysohjauksen polku katkeaa. Sen sijaan äidin ja vauvan lähellä pysyvät perhe, ystävät ja sukulaiset sekä myös koulutetut imetystukiäidit. Vapaaehtoinen imetystukitoiminta on äitien tavoitettavissa. Parasta imetystukea on jatkuva ja päivittäinen kannustus äidin lähipiiriltä. Äitiä ja imetystä tukevat niin perhe kuin sosiaalinen verkostokin. Naiset itse ovat tukipiirien keskipisteessä, sillä tuen olemassaolo tai puuttuminen vaikuttaa heihin suoraan. Lisäksi naisilla itsellään on tärkeä rooli tuen vakiinnuttamisessa ja tarjoamisessa muille.
Imetysuutisia 1/2013 25
Yhdistys & Uutiset
Tiedeuutisia Imetys saattaa suojata kariekselta Uumajan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kariekselta (strep. mutans) suojaavaa lactobasilli-maitohappobakteeria löydettiin imetettyjen ja osittaisimetettyjen lasten sylkinäytteistä. Korvikeruokituilta tätä maitohappobakteeria ei löydetty. Tutkimukseen osallistui 207 kolmikuista vauvaa, joista suurin osa sai ravinnokseen äidinmaitoa. Lähde: Oral Microbial Profile Discriminates Breast-fed From Formula-fed Intants, Uumaja 2013.
Äidinmaito tukee erilaista suoliston bakteerikantaa kuin korvike Tutkijat Duken yliopistosta ovat löytäneet ainutlaatuisen ainesosan, joka tekee äidinmaidosta korviketta paremman, kun kyse on tulehdusten ja sairauksien estämisestä vauvalla. Tutkimusten mukaan ainoastaan äidinmaito näyttää tukevan terveellistä hyödyllisten bakteerien kolonisaatiota suolistossa. Kun tutkijoille eri puolilla maailmaa on selvinnyt suoliston merkitys ihmisen terveydelle, he ovat myös oppineet arvostamaan sitä, miten vauvojen varhainen ruokavalio voi vaikuttaa suoliston hyödylliseen bakteerikantaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä äidinmaidon ylivertaisuudesta vauvan ruokkimisessa, sanoo Duken lastenosaston apulaisjohtaja.
Koonnut: Jaana Reinikka
WHO:n maailmanlaajuiset tavoitteet vuodelle 2025 WHO:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet äitien sekä vauvojen ja lasten ravitsemuksen tavoitteet vuodelle 2025. Tavoitteena on vähentää 40 prosentilla alle viisivuotiaiden lasten aliravitsemusta, 50 prosentilla lisääntymisikäisten naisten anemiaa ja 30 prosentilla pienipainoisena syntyneiden lasten määrää. 0–6 kk ikäisten vauvojen täysimetyslukuja pyritään kasvattamaan vähintään puolella ja lapsuusiän ylipainon kehittyminen pyritään pysäyttämään. Tavoitteiden saavuttamiseksi WHA (World Health Assembly) kannustaa jäsenvaltioitaan muun muassa kehittämään ja vahvistamaan lainsäädäntöä ja muita käytäntöjä, jotka koskevat äidinmaidonkorvikkeiden myyntirajoituksia.
Patogeeneiltä suojeleva sokeriyhdiste Illinois'n yliopistossa on eristetty äidinmaidosta sokeriyhdiste, joka suojaa vauvoja patogeeneiltä. Tätä äidinmaidon oligosakkaridia ei ole aikaisemmin lisätty korvikkeisiin sen kalleuden vuoksi. Nyt kyseistä terveydelle erittäin hyödyllistä sokeriyhdistettä voidaan helpommin käyttää myös muissa ravintovalmisteissa. Lähde: http://www.sciencedaily.com/releases/2012/09/120910143405.htm
Lähde: http://www.sciencedaily.com/releases/2012/08/120827094353.htm
Imetysuutisia 1/2013 26
KUVA: ANNA GROUNDSTROEM
Villasukkia pienistä pienimmille Imetyksen tuki ry osallistui 875 grammaa -kampanjaan organisoimalla pikkuisten villasukkien neulontatapahtuman. Pikkusukkapäivää vietettiin yhdistyksen kevätkokous- ja tukiäitiviikonloppuna. Toukokuun puoliväliin asti puikkojen kilinä kaikui eri puolilla Suomea. Keskosvauvojen jalkapohjat ovat usein kipeät ja arat, sillä verinäytteet otetaan pienistä kantapäistä. Pienistä sukista on sairaaloissa pulaa, joten lämpimät, hoitavat villasukat tulivat tarpeeseen. Sukat neulottiin niin, että niiden terään jäi tilaa vauvan vointia seuraavalle saturaatiomittarille. Sukkaohjeen laati Sirpa Kurittu. Pikkusukkapäivän lämmin ja suloinen viesti innosti monet imetyksen tukijat neulomaan. Puikkoihin tarttuivat rohkeasti myös sellaiset, jotka eivät ole kouluvuosien jälkeen neuloneet. Pikkuinen sukka on äkkiä valmis, eikä hankala kantapääkään kauhistuta, kun se on pieni ja soma. Pikkuiset vauvansukat lahjoitettiin eri puolille Suomea keskosvauvoja hoitaville osastoille. Osastot antoivat lahjasukat perheille. Jokaiseen sukkapariin liitettiin tervehdys, josta löytyivät myös imetyksen vertaistuen yhteystiedot. Pikkusukkapäivän sukat ovat yksilöllisiä ja omanlaisiaan, aivan kuin jokainen saajansakin.
Vyöhyketerapiaa stressiin ja jännitykseen kehon kipuihin ja kolotuksiin l raskausajan vaivoihin, vauvan koliikkiin l synnytyksen käynnistymisen vauhditukseen l synnytyksen jälkeiseen palautumiseen ja imetysongelmiin www.doulapiia.wordpress.com l l
Alkoiko neulotuttaa? Keskossukan ohjeen löydät osoitteesta imetys.fi/pikkusukka. Sukkia voi lahjoittaa oman alueen keskosia hoitavalle sairaalalle jatkossakin.
Varaa aikasi: 050-4096868/Piia Jokela doulapiia@yahoo.fi
Liisa Ansio
Taidolla ja kokemuksella
Imetysuutisia 1/2013 27
Maahantuonti ja tiedustelut Babyidea Oy, 09-41108520
Carriwellin ehdoton bestseller, Seamless Nursing Bra • Varma valinta jokaiselle imettävälle äidille. Sopivat jo raskausaikana. • Mukana jatkopala, jolla saa pidennettyä liivien ympärysmittaa. • Yhdellä kädellä avattava klipsi helppoon imettämiseen. • Uusin väri puuteri, tarjolla myös valkoisena, mustana ja viininpunaisena.
UUTUUS Seamless padded nursing bra Nyt suositusta luukkuimetysliivistä tarjolla kevyesti topattu ja hyvin tukea antava malli. • Muotoillut kuppiosat, leveät olkaimet sekä jatkopala tarjoavat erinomaisen käyttömukavuuden. • Liivien sisätaskussa olevat irralliset toppaukset suojaavat vaatetusta maidon herumiselta. • Pehmeä, hengittävä ja joustava materiaali. • Sopii erinomaisesti t-paitojen ja tyköistuvien yläosien kanssa käytettäväksi. • Väreinä valkoinen ja musta.
IMETTÄVI
PARAS LE
E RINNOIL LL
Ei kaaritukia
Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien liivien valintaan.
AvoNainen Finland Oy A-T Lastenturva Baby Style Jyväskylä Baby Style Espoo Baby Style Tampere Baby Style Vaasa Baby Style Oulu Crocoliini Ekopuoti Viipero Hattentatti Joensuun Päivänsäde Ky Kultapieni Lappeenrannan Tenavapiste Lasten Oz Oy Muksutalli Pepino Pienten Parhaaksi Pikku-Hurmuri Pikku-Papoose Pikkuveikka Lastenpuoti Potito Reha Shop Sebwil Taikapilvi Vaippatalo Vauvauva Vekaravintti Villiankka
Helsinki Jyväskylä Espoo Tampere Vaasa Oulu Lappeenranta Helsinki Kerava Joensuu Orimattila Lappeenranta Turku Tampere Nokia Vilppula Kerava Pori Kuopio Lappeenranta Helsinki Söderkulla Espoo Porvoo Jyväskylä Kerava Espoo
www.avonainen.fi www.lastenturva.fi www.babystyle.fi www.babystyle.fi www.babystyle.fi www.babystyle.fi www.babystyle.fi www.crocoliini.fi www.viipero.fi www.hattentatti.fi www.joensuunpaivansade.fi www.kultapieni.fi Tel: 05 453 0945 www.ozbaby.fi www.muksutalli.fi www.pepino.fi www.peintenparhaaksi.fi www.pikkuhurmuri.fi www.pikku-papoose.fi www.pikkuveikka.fi www.potito.fi www.rehashop.fi www.sebwil.fi www.taikapilvi.fi www.vaippatalo.fi www.vauvauva.fi www.vekaravintti.fi www.villiankka.fi
Baby Style Oy Oulu - Vaasa - Jyväskylä - Tampere - Espoo www.babystyle.fi
Imetysuutisia 1/2013 28
Imetysuutisia 1/2013 29
Imetyksen erikoisliike vuodesta 1999
Kätilöpalvelut Anu Lampinen äiti, kätilö, akupunktioterapeutti, joogaohjaaja Heket-Tmi
Nettiemo.fi
Anu Lampinen Salomonkatu 19, Helsinki 050-301 9631 anu.lampinen@ heket.fi www.heket.fi
• • • • •
imetysneuvonta synnytysvalmennus ei-lääketieteelliset kivunlievityskeinot kotisynnytys synnytystraumojen työstöapua
Akupunktio ja -painanta • raskausajan vaivat • synnytykseen valmistautumisneulottelu • akupainanta synnytyksessä -opetus (kumppani-t mukaan) • lapsivuodejan krempat • maidonnostatus yms. • akupunktio myös ei-raskaanaoleville
All also in english
Imetysapuvälineet sairaala- ja kotikäyttöön • rintapumput ja –suppilosetit • rintakumit • liivinsuojat • maidonkerääjät • tuttipullot, pullo- ja huvitutit • kertakäyttötuttipullot • erikoissyöttölaitteet halkiolapsille • SNS-imetysapulaite • imetystyynyt • Miris-äidinmaidonanalysaattori
Tutustu tuotteisiimme sivuillamme www.pedihealth.fi
Imetysuutisia 1/2013 30
MamaMia.fi
Muotitietoiselle äidille
Doulakka
Veera Gindonis - sertifioitu synnytysdoula (CAPPA)
ystävällistä ja osaavaa doulapalvelua perheille laadukasta doulakoulutusta doulille
p. 045 3223022 veera@doulakka.fi
www.facebook.com/doulakka
www.doulakka.fi
Imettävän äidin avuksi
Rinnanlämmittimet villaa ja hellivää silkkiä
Liivinsuojat hengittävää luomupuuvillaa
Ruskovillan
KLASSIKOT
Ilmainen toimitus!
Hyvinvointia arkeen
www.mamamia.fi Tilaa ilmainen tuoteluettelo ja Villavauva-esite: p. 03-871 460 • www.ruskovilla.fi
Imetysuutisia 1/2013 31
sta ihania Omama -nettikaupa isille u tuotteita lapsille ja aik
Omama-tuotteet ovat suomalaista käsityötä, jotka suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa.
Kukkarot ja laukut Pipot ja vaatteet Ruokalaput Kestovaipat ja -tuotteet Mittatilaustyöt
DOULAPALVELUA l
Tilaa uutiskirje lähettämällä sähköposti:
omama.info@gmail.com,
saat 15% etusetelin!
palvelupaketit synnytykseen kotidoulapalvelu synnytyksen jälkeen l synnytyspelkoryhmät (myös yksilöasiakkaat) l Äitiysjuhlien järjestäminen (Mother’s blessing) l Meksikolainen ’Closing Seremony’ –rituaali synnytyksen jälkeen www.doulapiia.wordpress.com l
facebook.com/omamadesign
Varaa aikasi: 050-4096868/Piia Jokela doulapiia@yahoo.fi Taidolla ja kokemuksella
Imetysuutisia 1/2013 32
Ilahduta yst채v채채, anoppia tai neuvolaa Imetysuutisten vuositilauksella! imetys.fi/imetysuutisia
Imetysuutisia 1/2013 33
Nyt on aika vaihtaa Lunette-tuotteet löydät apteekeista, Stockmann-tavarataloista, Löytötex-myymälöistä sekä ekokauppa Ruohonjuurista. Myös valikoiduista verkkokaupoista.
Lunette-kuukautiskuppi on kotimainen, turvallinen ja hygieeninen vaihtoehto siteille ja tamponeille. Nyt myös ihanissa väreissä! Mitä enää odotat?
www.lunette.fi
www.facebook.com/Lunettecup www.twitter.com/Lunettecup www.youtube.com/Lunettecup
Imetysuutisia 1/2013 34
速
速
Imetysuutisia 1/2013 35
AMEDA PLATINUM JA ELITE
AMMATTILAISKÄYTTÖÖN - AMEDA Platinum- ja Elite-sähköpumput sairaalakäyttöön. Yksilölliset, portaattomat säädöt pumppausnopeudelle ja imuteholle. Mahdollistavat molempien rintojen yhtäaikaisen pumppaamisen. Sopivat mainiosti myös maidontuotannon käynnistämiseen ja ylläpitoon. Meiltä saat kaikki Amedan imetys- ja hoitotuotteet sekä -tarvikkeeta, myös varaosat. Huollon ajaksi annamme lainapumpun veloituksetta käyttöönne. CHARDER-VAA’AT Valikoimassamme kaikki Charder-tuotteet mukaan lukien vauvan vaa’at.
KANMED BABYBED JA BABYWARMER
CHARDER MS2400
KANMED BABYBED JA BABYWARMER Keskosten ja vastasyntyneiden lämmittämiseen ja lämmön ylläpitoon tarkoitettu järjestelmä, joka mahdollistaa läheisyyden ja ihokontaktin vauvan kanssa erityisolosuhteista huolimatta. BabyWarmer-järjestelmään kuuluu lämpöelementti, keskusyksikkö ja vesipatja (myös geelivaihtoehto). Pehmeäreunaisessa lämpökehdossa on tasku patjalle ja lämpöelementille. VUOKRAUS KAIKKIALLE SUOMEEN Rintapumppu.fi-verkkokaupan kautta rintapumppujen ja vaakojen vuokraus kaikkialle Suomeen!
Myymme lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltuja tuotteita, jotka täyttävät kaikki ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden vaatimukset. Me myös huollamme kaikki myymämme tuotteet.
RehaMed
avain jota etsit
Läntinen teollisuuskatu 18, 02920 Espoo Puh: 09 6122250 Web: www.rehamed.fi service@rehamed.fi tilaukset@rehamed.fi