Imetysuutisia 1/2014

imetys IMETYKSENTUKI TUKIRY RY IMETYKSEN

uutisia

Imetys ja hoitoala: Näin Suomi kouluttaa

2014 21//2013 7€

SIVU 4

Nuoren perheen raivoisa imetysarki SIVU 10

Kun masennus iskee: Ihana kamala imetys SIVU 14

Sisällys Imetysuutisia 1/2014

Imetysuutisiaraportti:

Millaiseksi arvioit valmiutesi ottaa imetys huomioon työssäsi valmistuttuasi? (asteikko 1-5)

3 4 8 10 14 18 19 20 21 22 24

11 %

14 %

26 %

27 %

21 %

1

2

3

4

5

4

Pääkirjoitus Imetys ja hoitoala: Näin Suomi kouluttaa Imetys ilman stressiä -projekti Mistä on nuoret äidit tehty Kun äiti on masentunut Leikki-ikäinen muistelee Imetyksen ja työn yhdistämisessä edelleen haasteita Meidän imetystarinamme Millaista on toimia imetystukiäitinä Kolumni Yhdistys & Uutiset

Kysyimme terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemuksia imetyskoulutuksesta.

Kohtaavatko teoria ja käytännön hoitotyö – lue lisää laajasta kyselystä sivulta 4.

14

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Jaana Reinikka Toimitus Liisa Ansio, Tarja Ahokas-Heikkilä, Anna Groundstroem, Riikka Ikonen, Minna Mäkinen, Satu Orajärvi, Christina Pönkkö, Marika Ruokonen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Aino Sarkia aino.sarkia@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Jyväskylä, painos 600kpl ISSN 1798-8349. www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Lena S / Shutterstock

Imetysuutisia 1/2014 2

Suomenkielessä sana tieto on saanut alkunsa tien käsitteestä. Tien tuntemiseen tarvitaan pätevää tietoa ja tiedon avulla voi löytää onnistuneesti perille. Oikeanlainen tieto on tärkeää myös imetystaipaleella, jotta perheet löytävät perille valetiedon suossa ja aikansa eläneiden neuvojen heitteikössä. Ajantasaisen tiedon jakamisessa koulutus on avainasemassa, sillä vaikka virtuaalimaailma tarjoaa valtavan tietotulvan, oikean ja olennaisen tiedon suodattaminen tästä infomassasta voi olla vaikeaa.

Tuoreet äidit kärsivät myös usein univajeesta ja kroonisesta ajanpuutteesta, jolloin valtavan tietomäärän kahlaaminen on vielä haastavampaa. Imetystiedon oppaita ja olennaisen tiedon tarjoajia siis tarvitaan myös nykyisessä tietoähkystä kärsivässä kulttuurissamme.

Imetyksen tuki ry astuu tässä kuvaan mukaan ja tarjoaa vertaistuen lisäksi koulutusta imetystiedon parissa. Tämän Imetysuutisia-lehden teemana onkin koulutus. Käsittelemme laajaa aihetta monesta eri näkökulmasta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksesta tavallisen vertaistukiäidin kurssitukseen.

Imetysuutisia-lehden työryhmä selvitti terveydenhuoltoalan oppilaitosten tarjoamaa imetyskoulutusta eri puolilla Suomea. Kiinnostavasta aiheesta voi lukea enemmän sivulta 4.

KUVA: ANTTI ISOMÄKI

Pääkirjoitus

sille aktiiveille ja pulppuilla perheille yhdistyksestä ulos päin. Kuopion kevätkokouksesta välittyi lämmin tunnelma kokouksen ulkopuolellekin. Kohtaamisten kautta luodaan uusia yhteyksiä, jaetaan imetystietoa ja tukea, jotta imetyksestä tulisi entistä useammalle äidille iloinen piknik eikä tuskien taival orjantappurakruunu ohimoilla.

Uusia imetystukiryhmiä on syntynyt muun muassa Sipooseen ja Helsinkiin, jossa nyt on mahdollista saada imetystukea myös toisella kotimaisella. Äidinkieli on meille tunnekieli, jonka avulla voi viestiä niitä kaikkein herkimpiä ajatuksia, tunteita ja toiveita. Pienen vauvan kanssa äiti ja koko perhe ovat uuden ihmeellisen maailman äärellä. Oman äidinkielen käyttäminen on merkityksellistä tilanteissa, joissa ehkä hapuilee oikeiden sanojen löytämisessä jo muutenkin.

Tiedon poluilla taivaltaessa yhdistyksen aktiivit ovat tärkeänä tukena ja oppaina perheille. Kiitos kaikille yhdistyksen aktiiveille ja jäsenille, jotka olette mahdollistamassa Imetyksen tuen toiminnan. Tämä lehti on omistettu juuri teille kaikille.

Mukavia hetkiä tuoreen Imetysuutisia-lehden parissa toivotellen,

Aurinko on luonnon lisäksi puhaltanut lämpöä yhdistyksen innostuneisiin aktiiveihin. Vertaistuesta on kuulunut ”hyvää pöhinää”. Pullataikinan tapaan kuplivalla innolla on tapana laajeta ja tuoda iloa myös uu-

Imetysuutisia 1/2014 3

Heini Kettunen Päätoimittaja

Raportti

Selvitimme terveydenhuollon ammattilaisten imetyskoulutusta: ”Ilman WHO:n kurssia ei minkäänlaisia valmiuksia” TEKSTI: MINNA MÄKINEN / IMETYSUUTISIA-TYÖRYHMÄ, KUVA: HEINI KETTUNEN

Vastavalmistunut neuvolantäti, sairaanhoitaja keskolassa tai terveyskeskuksen vastaanotolla. Hammashoitaja, psykologi tai lastenhoitaja sairaalan infektio-osastolla. Terveydenhuollon ammattihenkilöt antavat ohjeita imetykseen, mutta millä koulutustaustalla?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Imetyksen edistäminen Suomessa – toimintaohjelma 2009–2012 antaa monta suositusta kohti entistä onnistuneempia imetyskokemuksia. Yksi suosituksista on imetystietouden kehittäminen lääkärien ja hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Imetysuutisten työryhmä selvitti, kuinka jo vuonna 2009 annetut ohjeistukset on otettu käytäntöön.

WHO:n imetysohjaajakoulutus tarjoaa perustiedot ja –taidot imetysohjaukseen. Toimintaohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen olisi tullut sisällyttää imetysohjaajakoulutus terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusohjelmiin mieluiten pakollisina opintoina jo neljä vuotta

Imetysuutisia 1/2014 4

Raportti

”Koulutuksen pitäisi olla konreettisempaa, enemmän ohjaustilanteita!” sitten. Lasten sairaanhoitajien opintoihin tulisi sisällyttää perustiedot imetyksestä kuin myös psykologien ja suuhygienistien koulutuksiin.

Kysyimme terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden kokemuksia saamastaan imetysopetuksesta ja heidän valmiuksistaan kohdata imetystä työssään. Selvitimme myös, mikä on oppilaitosten tarjonta ja millaisiksi opettajat kokevat valmistuvien opiskelijoiden taidot kohdata imetystä. Vastauksia saimme 170 alan ammattilaiselta tai opiskelijalta sekä 13 ammattikorkeakoulusta. Kysely toteutettiin verkossa lähettämällä lomake oppilaitoksiin heidän tarjonnastaan sekä levittämällä kyselylinkkiä ammattilaisten ja opiskelijoiden keskuudessa.

Psykologien koulutuksessa imetys nousee esille kehityspsykologian opinnoissa. Imetyksen merkitys varhaisessa vuorovaikutuksessa sekä kiintymyssuhteen muodostumisessa nostetaan esille voimakkaasti. Kasvatus- ja kehityspsykologian puolelle suuntautuvat opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä tarkemmin myös imetysasioihin.

Suuhygienistit saavat osana lasten suun terveydenhoidon opintoja tietoa myös imetyksestä. Heidän opinnoissaan imetystä käsitellään perustuen ajankohtaiseen tutkimusnäyttöön ja suosituksiin, mutta kontaktiopetuksen vähäisyyden vuoksi paljon opiskeltavaa jää omalle vastuulle.

Lähihoitajista lasten hoitoon suuntautuvien opinnoissa saatetaan

”Ottaen huomioon miten vähän muitakin asioita käsitellään, WHO:n kurssi terveydenhoitajaopiskelijalle on riittävä JOS kouluttaja on pätevä ja tieto ajantasaista, mitä se ei yleensä ole.” ”Ainoa opintokokonaisuus, jossa tämän hetkisessä terveydenhoitajakoulutuksessa käydään läpi imetystä on yhden opintopisteen laajuinen WHO imetysohjaajasisältöinen kurssi, mikä on todella riittämätön ohjaamaan ja tukemaan imetystä esim. neuvolatyössä.” ”Koulussa järjestettiin WHO:n imetysohjaajakoulutus.

Siitä kuitenkin jäi erinäisistä syistä puuttumaan muun muassa maidon erityksen ylläpitäminen ja erityistilanteiden imetysohjaus. Siitä huolimatta ryhmämme saa imetysohjaajakoulutuksesta todistuksen. Ja jälleen valmistuu ryhmä terveydenhuollon ammattilaisia varustettuna puutteellisella imetystiedolla.” ”WHO:n imetysohjaajakoulutus oli kattava paketti imetystietoutta.” ”Mielestäni oli hyvin antoisaa päästä paikallisen keskussairaalan vastasyntyneiden osastolle havainnoimaan ja ohjaamaan imetystä. Saimme lisäksi kätilön antamaa ohjausta imetykseen liittyen. Tällainen tutustumiskäynti oli avartavaa koulussa käydyn teorian rinnalla.” ”Ilman WHO:n kurssia ei minkäänlaisia valmiuksia.

Kurssi on vain kätilöopiskelijoille pakollinen.” ”Tärkeä asia kätilöille ja lasten parissa työskenteleville, mutta en näe tarpeelliseksi itselleni osata tällaista asiaa, kun ei ole millään tapaa ajankohtaista ja olen siitä tyytyväinen, ettei tällaista koulutusta ole pakolla minulle koululta tuputettu. Monta muutakin koulutusta jää kuitenkin koulutuksesta pois jo nyt, niin miksei sitten tällainenkin.”

Artikkelin lainaukset kyselyistä terveysalan koulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille sekä terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Imetysuutisia 1/2014 5

Raportti

”

Kätilökoulutuksen saanut opettaja kertoi lyhyesti imetyksestä. Tieto oli hänen omaa näkemystään tukeva. Hän kauhisteli 1-vuotiaan imetystä ja että jopa sitä vanhempia lapsia imetetään. Minulla onneksi on jo omaa kokemusta ja tietämystä imetyksestä. Mutta entä opiskelijat, joilla ei ole ja omaksuvat opettajan kielteisen näkemyksen? käsitellä oppilaitoksesta riippuen jonkin verran imetystä. Lähihoitajien määrä lastenhoitajina sairaaloissa ja synnytysosastoilla vähenee koko ajan, ja vastasyntyneen hoito kuuluu heidän työhönsä yhä harvemmin.

Kätilöjen opintoihin tulisi kuulua WHO:n imetysohjaajakoulutus pakollisena. Terveydenhoitajien koulutuksessa taas imetyskoulutus saattaa olla vapaaehtoinen tai sitä ei ole kaikissa oppilaitoksissa tarjolla ollenkaan. Sairaanhoitajien koulutukseen kuuluu myöskin oppilaitoksesta riippuen koulutusta vapaavalintaisena, lyhyesti esimerkiksi lasten hoitotyön opinnoissa tai ei ollenkaan.

Lääkärien perusopinnoissa imetystä käsitellään ainakin fysiologian, farmakologian ja lasten ravitsemuksen näkökulmasta eri kursseilla. Käytännössä aiheita käsitellään melko pintapuolisesti, joten myös lääkärin oma kiinnostus vaikuttaa imetystiedon laajuuteen. o

Lähteet: THL:n Imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2009–2012 Suomen Psykologiliitto ry Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Kyselyt terveysalan koulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille & terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille

”

fakta

THL: Terveydenhoitajan lisäkoulutuksella jonkin verran merkitystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa ”Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010” on selvitetty myös imetettyjen lasten osuutta terveydenhoitajan taustatietojen mukaan.

Imetyksen yleisyydessä terveydenhoitajan saaman imetysohjaukseen liittyvän lisäkoulutuksen mukaan esiintyi pieniä eroja. Täysimetys oli hieman yleisempää 2–3 kuukauden ikäisillä ja imetys 4–7 kuukauden ikäisillä lapsilla, joiden terveydenhoitajalla oli imetysohjaajakoulutus.

Täysimetyksen yleisyydessä ei havaittu merkittäviä eroja terveydenhoitajan päätoimisuuden mukaan. Terveydenhoitajan päätoiminen työskentely lastenneuvolassa taas oli yhteydessä hieman yleisempään imetykseen 7-10 kuukauden iässä.

Lähde: Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010, THL-raportti 8/2012

Imetysuutisia 1/2014 6

Raportti

Imetyskoulutus oppilaitoksissa Kyselyyn vastasi 13 hoitotyön koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua, joissa koulutusta tarjottiin kätilöille, terveydenhoitajille ja sairaanhoitajille.

Mihin opintoihin WHO:n imetysohjaajakoulutus kuuluu pakollisena?

Terveydenhoitajaopintoihin 90 % Kätilöopintoihin 100 % Sairaanhoitajaopintoihin 0% Koulutus ei ole oppilaitoksessamme pakollinen 6%

Miten arvioitte valmistuneiden opiskelijoidenne valmiuksia ottaa imetys huomioon työssään? (asteikko 1-5)

0%

0%

15%

38%

46%

1

2

3

4

5

Opiskelijoiden kokemus imetyskoulutuksesta Kyselyyn vastasi 170 hoitotyön opiskelijaa ja ammattilaista: kätilöitä, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia ja lähihoitajia.

Millaista imetyskoulutusta olet saanut tai tulet saamaan opinnoissasi?

WHO:n imetysohjaajakoulutus pakollisena WHO:n imetysohjaajakoulutus vapaaehtoisena Muuta imetysaiheista koulutusta Ei mitään

Millaiseksi arvioit valmiutesi ottaa imetys huomioon työssäsi valmistuttuasi? (asteikko 1-5)

11 %

14 %

26 %

27 %

21 %

1

2

3

4

5

Imetysuutisia 1/2014 7

37 % 12 % 14 % 37 %

Imetys ilman st

– doulille tietoja ja imetyksessä tukem TEKSTI: LIISA ANSIO, KUVAT: IMETYS ILMAN STRESSIÄ – HANKE / SOFIA JERNSTRÖM 2013

Imetysuutisia 1/2014 8

tressiä

misen taitoja

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksillä ja Folk-hälsanilla on doulatoimintaa 19 doularyhmässä eri puolilla Suomea. Vapaaehtoisia doulia on noin 300. Doulat tekevät vapaaehtoistyötä raskaanaolevien, synnyttävien ja vastasynnyttäneiden perheiden kanssa. Doulat kulkevat rinnalla tärkeät viikot odotuksesta syntymän ihmeeseen ja ensimmäisiin viikkoihin vauvan kanssa.

Ensi- ja turvakotien liitolla ja Folkhälsanilla on Imetys ilman stressiä -hanke. Projektin aikana pyritään vahvistamaan monilla tavoin doulatoimintaa ja doulille tarjotaan koulutusta ja ohjausta. Projektin yhtenä tavoitteena on vahvistaa doulien osaamista imetyksen tukemisessa ja siksi doulille tarjotaan siihen koulutusta. Imetys on tärkeässä osassa raskauden ja vauvan ensihetkien ja -viikkojen aikana, joten imetystieto ja imetyksessä tukemisen taito tulevat doulille tarpeeseen. Imetyksen tuki ry tekeekin hankkeessa koulutusyhteistyötä. Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutus toteutetaan doularyhmien ja paikallisten kouluttaja-tukiäitien yhteistyönä.

Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutus pohjautuu Imetystiedon peruskurssiin ja kursseilla onkin mukana usein myös tukiäidiksi aikovia. Yhteistyö ja monenlaiset kokemukset tuovat kursseille syvyyttä.

Kurssit ovat olleet tykättyjä.

Tänä vuonna yhteistyökursseja toteutetaan Oulussa, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa, Outokummussa ja Lappeenrannan, Kotkan ja Iisalmen doularyhmien kanssa. o

Imetysuutisia 1/2014 9

Raportti

Mistä on nuoret äidit tehty?

Rohkeudesta, pärjäämisestä, ennakkoluulottomuudesta.

TEKSTI: ANNA GROUNDSTROEM, KUVAT: ANNIINA SALMINEN, SHUTTERSTOCK

Imetysuutisia 1/2014 10

Raportti

Hämmästys oli Anniina Salmisen lähipiirin ensireaktio, kun hän 18-vuotiaana kertoi odottavansa toivottua esikoistaan Juulia.

– Olin aina ollut sitä mieltä, että lapset ovat kamalia enkä halua omia lapsia ollenkaan. Muutama kuukausi ennen Juulin odotusta olin tullut yllättäen raskaaksi ja sain keskenmenon. Se muutti ajatuksiani.

Anniina opiskeli ammattikoulussa tekstiilialaa, ja mies oli juuri päässyt armeijasta. Vauvan myllertäessä vatsassa elämänmuutoksen tuomat ajatukset myllersivät pään sisällä. Välillä ajatus omasta lapsesta tuntui oudolta. Ei pelottanut, mutta jännitti.

– Mietin, millainen luonne vauva mahtaisi olla. Miten me hänen kanssaan pärjäisimme. Raha-asiat mietityttivät myös.

Onnen aikaa Odotus oli Anniinalle ja hänen miehelleen onnellista aikaa. Ennen raskautta he olivat meneviä, mutta raskausaikana kumpikin vietti mielellään aikaa kotona. Kaveripiiri vaihtui, ja vain pitkäaikaisimmat ystävät jäivät. Kaikki olivat vauvasta innois-

Imetysuutisia 1/2014 11

saan, vaikka ystävillä ei omista lapsista vielä kokemusta ollutkaan.

– Mieheni äiti arvasi raskauteni jo aikaisemmin, mutta omalle äidilleni kerroimme vasta raskausviikolla 32. Juuli syntyi kuuden viikon päästä viikolla 38. Siskolleni kerroin vauvauutisen puhelimessa, kun kysyin lainaksi vauvanvaatteita. Sukulaiset olivat vauvasta tohkeissaan. Äitini kyllä ensin ihmetteli, mikä kiire meillä oli lapsen saamisen kanssa ollut.

Imetys tuntui Anniinasta luonnolliselta ajatukselta. Neuvolassa ei tulevasta imetyksestä juurikaan puhuttu. Imetystietoa Anniina sai netin mammaryhmien keskusteluissa, joissa imetysasioita pohdittiin odottajien kesken. Synnytyksen jälkeen imetys lähti hyvin käyntiin.

– Synnytyssalissa vastasyntynyt Juuli pääsi heti rinnalle. Verensokerit olivat alkuun alhaiset ja vauva sai lisämaitoa. Sairaalan imetysperehdytyksessä tarkistettiin imuote ja kokeiltiin, että eri imetysasennot sujuivat. Jos imetys olisi ollut hankalampaa, tuo perehdytys olisi ollut vähäistä. Meillä ote oli kuitenkin kunnossa.

Raportti

Tukea neuvolasta

NETTIKESKUSTELUT IMETYKSEN VAIKUTUKSESTA RINTOJEN ULKONÄKÖÖN EIVÄT HUOLETA MEELA-KUOPUSTAAN IMETTÄVÄÄ ANNIINAA.

Raivoisa imetysarki Vauvan saavuttua maailmaan Anniinan tärkein tukija oli oma puoliso. Kolmen kuukauden iässä alkoivat rintaraivarit, ja silloin läheisten tuki oli todella tarpeen.

– Mies käveli asuntoa ympäriinsä vauva sylissä, rauhoitti raivaria ja toi sitten takaisin tissille. Äitinikin auttoi rintaraivareissa ja oli tyytyväinen, että imetin.

Imetys oli Anniinan lapsuusperheelle tuttu asia. Anniinan oma äiti oli imettänyt lapsiaan pitkään, vanhin sisaruksista kävi rinnalla noin kolmevuotiaaksi. Netin mammaryhmästä sai myös tukea, mutta lapseton livekaveripiiri ei pystynyt tukemaan yhä haasteellisemmaksi muuttuvassa imetysarjessa.

– Pari kertaa kavereitani oli paikalla kun imetin rintaa hylkivää, raivoavaa vauvaa. He varmaan mielessään miettivät, että “tollastako tuo sitten on”, Anniina muistelee.

Viikkojen kuluessa rintaraivarit ti-

henivät ja nuori perhe yritti erilaisia apukeinoja syömisen helpottamiseksi. Alkuun vanhemmat ajattelivat, että vauva kyllä syö sitten kun hänen on nälkä ja he välttivät pullosta syöttämistä. Yksi syöttö saattoi kestää pitkäänkin, kun se keskeytyi itkevän vauvan tyynnyttämiseen. Pieni Juuli hermostui rinnalle, mutta myöhemmin myös pullomaito sai osakseen raivoa. Alkuun Anniina pumppasi maitoa pakkaseen. Kun vauva täytti puoli vuotta ja imetys rinnasta ei onnistunut enää ollenkaan, siirryttiin korvikkeeseen.

– Rintaraivareiden aika oli henkisesti rankkaa, etenkin loppua kohden kun vauva hermostui jokaisella syötöllä. Koin epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteita ja pidättelin itkua monet kerrat. Edelleen mietin, olisiko jokin keino tepsinyt ja imetys olisi voinut jatkua. Toisaalta Juuli on itsenäisempi luonne kuin kaksi pikkusisarustaan. Hän jätti yösyötöt jo viikon ikäisenä ja nukkui rauhallisimmin omassa sängyssään.

Imetysuutisia 1/2014 12

Pulloruokinta helpotti Anniinan arkea, sillä pullon sai houkuteltua vauvan suuhun. Rinnasta vauva ei halunnut ottaa otetta ollenkaan. Imetys jäi kuitenkin hyväksi muistoksi. Äidin ja lapsen tiiviit yhteiset hetket Anniina kokee tärkeiksi vuorovaikutussuhteen kannalta.

– Toki pullovauvaakin olisi pitänyt lähellä samalla tavalla kuin rintaruokittua vauvaa. Mutta silloin syöttöjä olisi tullut jaettua helpommin miehen ja isovanhempien kesken. Tiivistä yhteistä aikaa olisi ollut vauvan kanssa vähemmän.

Anniinan tukijoukkoihin on kuulunut myös neuvolan terveydenhoitaja, joka rohkaisi nuoria vanhempia ja piti heidän ikäänsä positiivisena asiana. Kohtaamiset terveydenhuollon kanssa ovat olleet pääosin hyviä kokemuksia, mutta ennakkoluuloihinkin Anniina on törmännyt.

– Keskenmenon aikaan sairaalan lääkäri ajatteli, että olisin kahdeksantoistavuotiaana ollut liian nuori äidiksi.

Ei ikärajaa imetykselle Anniinan perheeseen on syntynyt muutamassa vuodessa kolme lasta.

Yksivuotias kuopus käy vielä rinnalla ja Anniina aikoo jatkaa lasten kotihoitoa niin pitkään, että pienimmäinen on ainakin 2,5 -vuotias. Sen jälkeen on opintojen vuoro.

Juulin pikkusisarusten imetykset ovat sujuneet leppoisammissa merkeissä. Oma ajatusmaailma on äitiyden myötä mullistunut.

– En olisi aikaisemmin osannut ajatella itseäni taaperoimettäjänä. Pidin vuoden ikää imetyksen takarajana, minulla oli siitä voimakas mielipide.

Imetyspettymys muutti ajatuksiani.

Enää en asettaisi imetykselle ikärajoja. o

Raportti

Imetys on nuorelle äidille luonnollinen asia Vanhemmaksi tuleminen ei ole aina helppoa, olipa ikävuosia mittarissa kaksikymmentä tai neljäkymmentä. Helsingin Tyttöjen Talolla tehdään jatkuvaa tukityötä nuorten odottajien ja äitien vertaisryhmissä. Nuoret naiset tulevat toimintaan mukaan vapaaehtoisesti. Elämäntilanteet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta yhteneväisiä tekijöitä on paljon.

– Nuoruuden kehityksen keskeneräisyys ja äitiyden vaatimukset ovat yksi suurimpia haasteita nuorena äidiksi tulevalle naiselle. Ympäristö on usein äidin pärjäämisestä huolissaan ja asettaa tällä tavoin lisää paineita nuorelle vanhemmalle.

Nuoret pärjäävät kuitenkin yleensä hyvin, kunhan saavat tukea vanhemmuuteensa, kertoo nuorten äitien toiminnasta vastaava ohjaaja Katja VillanenJuvakka.

Tyttöjen Talon odottajien ryhmissä osallistujien lasketut ajat ovat lähellä toisiaan. Synnytyksen jälkeen kokoontumisia jatketaan äitivauva-ryhmissä. Tuki on kokonaisvaltaista, ja keskustelujen teemat nousevat äitien omista tarpeista. Synnytystä ja imetystä käsitellään osana tyttöyttä ja naiseutta.

Nuorten suhtautuminen imetykseen on usein ennakkoluulotonta. Nuoren äidin omassa lapsuusperheessä saattaa olla pieniä pikkusisaruksia, joita hänen oma äitinsä vielä imettää – Äitiys on nuorelle uusi asia, ja imetys on yksi luonnollinen osa koko pakettia. Nuori saattaa hämmästyä kysymystä siitä, aikooko hän imettää vauvaansa, kuvailee Villanen-Juvakka.

Avoimesta suhtautumisesta huolimatta äidit tarvitsevat imetysohjausta ja -tukea. Tyttöjen Talon tiiviit tapaamiset ovat tärkeitä voimanlähteitä. Tu-

kitahojen ollessa loma-aikaan tauolla, myös nuorten äitien imetys saattaa päättyä varhemmin.

– Kiinnitimme muutama vuosi sitten pitkän kesätaukomme jälkeen huomiota siihen, että moni kesällä synnyttänyt äiti oli syksyllä harmissaan imetyksen varhaisesta päättymisestä. Imetys oli saattanut loppua rintatulehdukseen, vauvan sairastumiseen tai muuhun tekijään, jonka ei oikeasti olisi tarvinnut merkitä imetyksen loppumista. Kokonaisvaltaisessa elämäntilanteessa imetys ei välttämättä ole se asia, johon erikseen tulee pyydettyä ohjausta. Vertaisryhmissä nämä asiat tulevat puheeksi muiden kuulumisten yhteydessä.

Ryhmätapaamisten ulkopuolella äidit hakevat tukea ja tietoa usein netistä. Jos omat tiedot imetyksestä pohjaavat lähinnä netin keskusteluryhmien tietotaitoon, äiti voi olla hyvin heikoilla. Vaikka sosiaalisessa mediassa on paljon hyvääkin, äitien keskusteluryhmissä mielipiteet ovat usein voimakkaita ja tuomitseminen rajua.

Toisaalta moni nuorena äidiksi tullut on tottunut siihen, että omia valintoja joutuu perustelemaan ympäristölle. Valtavirrasta poikkeavat, rohkeat elämänvalinnat tuovat nuorelle erityisyyden kokemuksen.

Ajan kuluessa nuorena lapsen saanut äiti voi olla roolimalli ja tuki vanhalle kaveripiirille, kun hekin yksi toisensa jälkeen perheellistyvät.

– Nuorten äitien vahvuus on siinä, että elämä on vielä vaihtuvaista ja eläväistä. He sopeutuvat äärettömän hyvin erilaisiin tilanteisiin. Äitiyteenkin solahtaminen tapahtuu vaivattomammin kuin vanhemmalla iällä. Nuoret ovat usein mallikelpoisia äitejä. He luottavat siihen, että tuntevat itsensä ja oman lapsensa. o

Imetysuutisia 1/2014 13

Imetysuutisia 1/2014 14

kun äiti on masentunut -voiko imetystukiäiti auttaa?

TEKSTI: MINNA MÄKINEN, KUVAT: HEINI KETTUNEN

Imetystukiäiti on usein tilanteessa, jossa äidiltä pääsee itku. Imetys tuntuu vaikealta, hormonit myrskyävät ja vauva-arki loputtomine kotitöineen on yllättänyt totaalisesti. Kun mukaan tulevat vielä imetyskipu, vauvan sairastelu tai puolison reissutyö, niin ei ole ihme, että itkettää. Mutta milloin on kyse tavallisesta, uuteen elämänvaiheeseen liittyvästä tunnekuohusta ja milloin sairaudesta, masennuksesta?

Baby Blues vai masennus?

Useimmat äidit tuntevat pian synnytyksen jälkeen herkistymistä, baby bluesia, joka menee ohi tavallisesti parin viikon sisällä. Mielialat heittelevät, itku on herkässä ja ruokahaluttomuus tai unettomuus vaivaavat.

Tällöin imetyskin ihanuudessaan ja kamaluudessaan realisoituu äidille, ja ensimmäinen puhelu imetystukiäidille pirahtaa. Uudessa elämäntilanteessa helpottaa, että joku kuuntelee ja ymmärtää. Onkin tavallista, että ennemmin tai myöhemmin tu-

kiäidin kanssa jutellessa tirautetaan pienet itkut.

Kuitenkin herkistymistä voi seurata myös vakavampi tilanne: synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10% äideistä. Masennuksesta on kyse, kun paha olo jatkuu pitempään. Äitiä ahdistaa, olo on surullinen ja elämästä katoaa ilo. Pitkään odotettu vauva tuntuukin vieraalta, ja äiti kokee itsensä epäonnistuneeksi. Oireet voivat vaihdella, ja välillä vointi tuntuu paremmalta.

Toimintakykykin voi olla hyvä, ja äiti saattaa vähätellä omia tunteitaan.

Imetysuutisia 1/2014 15

Syyllisyys on monella takaraivossa: ”Miksi minusta tuntuu tältä, kaikkihan on hyvin!” Synnytyksen jälkeiselle masennukselle altistavat aikaisempi masennus, vauvan sairaus tai vähäinen tukiverkko. Kipu ja imetysvaikeudet lisäävät myös riskiä. Masennukseen voi kuitenkin sairastua kuka tahansa, silloinkin, kun kaikki menee kuin oppikirjoissa.

Vakavasta sairaudesta on kuitenkin hyvä ennuste toipua täysin. Tärkeä askel on ottaa oma olo puheeksi neuvolassa, jonka kautta saa parhaiten keskusteluapua ja kodinhoito-

apua. Tänä päivänä masentuneisuutta kartoitetaan neuvolassa testien avulla järjestelmällisesti. Vertaistuki on monelle tärkein apu toipumiseen.

Tarvittaessa lääkäri voi aloittaa masennuslääkityksen.

Ihana kamala imetys Imetyksen jatkaminen masennuksen aikana on monitahoinen juttu. Koska lyhyen imetyksen ja masennuksen syy-seuraus -suhde ei ole kuitenkaan selvillä, on mahdollista, että imetyksen lopettaminen voi lisätä masentuneisuutta. Imettävän äidin uni on parempaa laadultaan kuin ei-imettävän.

Imetys on äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta tukeva tekijä ja siksi imetys voi olla erityisen tärkeää masentuneelle äidille ja hänen vauvalleen. Masentuneet äidit voivat kokea imetyksen lohdullisena ja voimauttavana, vaikka imetys ei aina sujuisikaan helposti.

Imetysongelmiin äiti tarvitsee riittävän paneutunutta tukea. Monta erilaista vinkkiä voivat ahdistaa ja saada imetyksen tuntumaan liian vaikealta ja monimutkaiselta. Olo voi tuntua riittämättömältä, kun ei pysty kaikkea kokeilemaan. Siksi on tärkeää kuunnella äitiä ja miettiä hänen kanssaan yhdessä mitä hänen kannattaisi yrittää nyt, mitä myöhemmin ja milloin olla yrittämättä. Ihokontakti on hyödyllistä, imetti äiti tai ei, jos se vain äidistä tuntuu hyvältä, sillä sen on todettu lievittävän ainakin baby bluesin oireita.

Imetystukiäiti lähellä äitiä Joskus imetystukiäiti on ensimmäinen, jonka kanssa jutellessa äidin paha olo pääsee sanoiksi asti. Masentunut äiti voi kokea imetyksen

Imetysuutisia 1/2014 16

täyttämän arjen olevan yhtä kaaosta ja hakee siksi apua tukiäidiltä toivoen, että kun imetysvaikeuksiin saa ratkaisun, arki ja oma olo helpottuvat. Keskustelut imetystukiäidin kanssa ovat tavallisesti hyvin luottamuksellisia ja intiimejä, ja imetystukiäiti huomaa nopeasti, jos kaikki ei ole kunnossa. Tukiäiti voi kannustaa tuettavaa kertomaan ajatuksistaan neuvolassa riippumatta siitä, epäileekö tukiäiti tämän olevan masentunut.

Kun imetystukiäitinä kohtaa masentuneen äidin, voi toisen paha olo kouraista syvältä. Tuntuisi oikealta mennä halaamaan ja hoivaamaan äitiä, tehdä kotityöt ja hoitaa isommat sisarukset, soittaa hänen puolestaan neuvolaan ja kertoa huolesta.

Jos tuettava on läheinen, niin varmasti mikään edellä mainittu ei ole väärin, ja mikä ettei imetystukiryhmässä tavatulle vieraammallekin äidille voisi antaa myös konkreettista apua. Imetystukiäidin eettisten periaatteiden mukaan kuitenkin lääketieteelliset asiat, kuten masennuksen diagnosointi kuuluvat ammattilaisille. Imetystukiäiti ei voi myöskään ottaa yhteyttä neuvolaan äidin puolesta, ellei äiti sitä pyydä. Jos kuitenkin hätä on suuri esimerkiksi äidin harhaisten tai itsetuhoisten ajatusten vuoksi ja pelkäät äidin, vauvan tai jonkun muun välittömän turvallisuuden puolesta, ota heti yhteys hätänumeroon. Onneksi tällaisia tilanteita on hyvin harvoin! Tärkein apu on kertoa äidille, että olet huolissasi hänen voinnistaan ja pyydät häntä ottamaan yhteyden neuvolaan mahdollisimman pian.

Masentuneen äidin tapaaminen imetystuessa ei ole arkipäivää. Monesti tilannetta jää miettimään ja murehtimaan. Silloin on tärkeää ot-

taa yhteys vertaistukikoordinaattoriin tai toisiin imetystukiäiteihin.

Oma jaksaminen kannattaa muistaa muutenkin: jos masentunut äiti ottaa sinuun usein yhteyttä, voivat omat voimat loppua. Ohjaa siis silloin rohkeasti äitiä hakemaan tukea enemmän ammattilaisavun piiristä.

Parhaimmillaan imetystukiäiti on kullanarvoinen jo varhaisessa vaiheessa tukiessaan masentunutta äitiä. Imetystukiäidille saa puhua kaikista imetykseen liittyvistä tunteista, ja mitä voimakkaammin tuomme esille sitä, että myös negatiiviset tunteet ovat sallittuja, sitä useammin äidit niitä uskaltavat ottaa esille.

Joskus äiti ottaa yhteyden imetystukiäitiin vain hakeakseen varmistusta, ”lupaa”, imetyksen lopettamiselle.

Vakavat mielenterveyden ongelmat voivat tuntua tukiäidistä pelottavilta asioilta. Muista kuitenkin aina, että masentunut äiti on ensisijaisesti äiti, nainen ja ihminen, arvoineen ja toi-

veineen. Jokainen haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään. Ja senhän me imetystukiäidit osaamme. o

Lähteet: EROLA, J. 2010. Raskausaikana, synnytyksen ja imetyksen jälkeen masentuneiden äitien imetyskokemuksia. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://publications.theseus. fi/bitstream/handle/10024/24530/erola_jenni. pdf?sequence=1.

HERMANSON, E. 2012. Synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus. http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=kot00207.

HUTTUNEN, M. 2012. Synnytyksen jälkeinen masennus. http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00505&.

ILCA 2013. Core Curriculum for lactation consultant practice.

RIORDAN, J. & WAMBACH, K. 2010. Breastfeeding and human lactation.

Luettavaa: Imetyksen lohtukirja HAARALA, PIIA 2006: Vauvan varjo: kokemuksia synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.

SHIELDS, B. 2006. Tuli sade rankka: miten selvisin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

fakta

Imetys synnytyksenjälkeisen masennuksen aikana Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että kun imetys lähtee hyvin käyntiin ja sujuu hyvin, se voi suojella äitejä synnytyksenjälkeisen masennuksen hajoittavilta vaikutuksilta.

Tutkimusten valossa on erityisen tärkeää, että sekä äitiys- että lapsineuvoloissa kiinnitetään huomiota mahdollisiin masennusoireisiin riittävän ajoissa ja näin päästään ajoissa tukemaan äitejä selviämään myös niistä luonnollisista haasteista, jotka on yhdistetty imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen.

Lähde: http://www.ingentaconnect.com/content/springer/ clac/2014/00000005/00000001/art00002

Imetysuutisia 1/2014 17

Leikki-ikäinen muistelee: Tissimaitoa kaksi kertaa päivässä TEKSTI JA KUVAT: ANNA GROUNDSTROEM

Imetysuutisten numerossa 2/2012 pieni Gisela kertoi oman näkemyksensä taaperoimetyksestä. Giselan imetys päättyi lopulta reilun neljän vuoden iässä. Muistaako nyt viisivuotiaaksi ehtinyt tyttö aikaa, kun hän vielä kävi rinnalla?

- En! (kikatusta) Silloin maito oli hyvää. Nyt jäätelö on parempaa.

Imetyksen päättyminen tapahtui hiljalleen. Päivän viimeinen imetyskerta oli pitkään iltaimetys vähän ennen nukkumaanmenoa. Gisela muisteli ja ikävöikin imetyshetkiä vielä kuukausia vieroittumisen jälkeen. Läheisyyttä tarvittiin tavallista enemmän ja joskus sylissä käytiin kokeilemassa rinnalla oloa.

- Pienenä minä söin tissimaitoa ja nyt syön kaikkea. Minun lempiruokia on kaikki herkut ja sitten pinaattikeitto ja pasta ja kurkku.

Lähipiirissä ei tällä hetkellä ole ihan pieniä vauvoja, joten imetys ei näy Giselan ja sisarusten arkipäivässä. Vauvatietämystä kuitenkin löytyy.

- Vauvat syö tissimaitoa, kun niillä ei ole hampaita. Jos vauvoilla olis tekohampaat, niin sitten ne voisi syödä kaikkea. Tissimaitoa ne syö kaksi kertaa päivässä: aamulla ja ihan keskiyöllä.

Vaikka rinnalla käyminen on enää kikatuttava muisto, osittainen ihokontakti on tärkeää viisivuotiaallekin. Gisela nukahtaa mieluiten käsi äidin kaulalla, samassa kohdassa, jota hän imetyshetkinä silitteli. Paha mieli taas hälvenee helpoiten sylissä, kun poski on ihoa vasten. o

”Hyve kuin mpää jääte lö”

TEKSTI

JA KUVA T ANNA

GROUND

STROEM

Pian neljäv uotias hetket Gisela ov on äidi kä häne at kuulunee nmaido t häne llä ole n eläm n erity aikeita kun m äänsä isasiant akukin vi aiva un on kohd eroittautua - Se on vielä pi n ensitunnei tija. Imetys al la an. hyvem sta läht tkään pää ku Vilkka aikaan in jäät asti pu . Ja mik ien, eiel Viime hu ö. sipä ol van le Parast aikoin isi, a herk ikki-ik a Gise asia, ri kua! äisen la on po ntamai imetys ht inut, ku to vai tuo ar Kun pi iPad. keen hu mpi hä tuutta nelle oi paisia sylistä on jo keasta hetkiä yli met joskus an on . rin ve pitkää ta saa tärkeä rran, hy nkin. tukea. mpi Onnek vä Pitkill jeä. Ve ä imetys si on ä jaloill li onki kotisoh asento a n vo tit, joita lansee a saa van pe i rinnal rannut hakea hm menet la eä ol lessak t tyyn pikkus tää jos Gisela in vähä yt, jois iskons ei tott a kasv n tökk ele. ryhmää leikkii ystä atuske iä isov viensä . Ryhm inoksi elkanssa ässä va jälkee tissim toisinaa n vetä inuuuvoja jältä py n m ra al skasva tetaan - Kun ydetää ts minä im aa n et tu ja tää m tti. Tu tulen kää. M imet uutam levais äidiks inulla uus äi a seku ystukii niin on kym Saanko tinä on nti, jo sitten menen minä nka annan kirkas vauvaa . minun Hoitopä äiti sitten si . Ja ku vauvoi nun ko ivän jä n ne hu lle ihoa ja rk lk ki okengä een Gi n tissi utaa äi pieni selalle kt ja mei tiä käsi si kaipaa niin m on erity kit? littele kiireett inä ju is e. en Nämä oksen ömyytt tärkeä - Äiti, niiden tuokio ä saad ä ja ko sinun t ovat luo ih sketus iho tu ruuhka a viettää he an kips ta. oksuu tki rinn vuosie unkaps kuin ha alla. Pe n kesk un. juvede ellä tä lle, mum rkeä m hmeä poski on vast Tukeva isee pi uistut eni tytt us siitä en äidi imuote , reipas ö rinta n , mite n joka suussa laulelu inen .o ja ponn ekas rö yhtäyt ys kuul uvat Gi selan nu kkeper heen im etyshe tkiin.

Imetysuutisia 1/2014 18

Imetys

uutisia

2/2012

12

Imet

P&P-lehti: Imetyksen ja työn yhdistämisessä edelleen haasteita TEKSTI JA KUVA: HEINI KETTUNEN

Imetystä ei edelleenkään mielletä osaksi työssä käyvän naisen elämää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimintaohjelma imetyksen edistämiseksi julistaa, että imettävällä äidillä on oikeus osallistua työelämään niin, ettei se vaadi imetyksen lopettamista. Imetystä työelämässä suojelevat säännökset laahaavat kuitenkin perässä.

Väestöliiton Pari&perhe –lehteen 1/2014 haastateltu SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että lain mukaan imettävällä äidillä on oikeus lepoon. Suomen laki ei kuitenkaan tunne työssä käyvien äitien oikeutta imettää.

Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILOn äitiyssuojelusopimusta, johon sisältyy imettävien äitien oikeus taukoihin työpäivän aikana.

– Sen sijaan Suomea sitoo EU:n raskaussuojelusopimus, jossa oikeus imettämiseen turvataan. Oikeus on siis olemassa, vaikka sitä ole mainittu missään laissa, SAK:n laskimies Anu-Tuija Lehto selventää P&P-lehden haastattelussa.

Suomen työsopimuslakien mukaan jokaisen lapsen vanhemmalla on subjektiivinen oikeus tehdä halutessaan lyhyempää työaikaa lapsen toisen lukuvuoden loppuun. Työnantajan ja työntekijän sopimuksesta riippuu, hyödynnetäänkö tätä oikeutta, jos äidille tulee tarvetta pumpata, lypsää tai imettää työpäivän aikana. Käytännön syistä kaikilta työpaikoilta ei voi poistua imettämään, mutta pumppaamisen tai lypsämisen pitäisi onnistua, P&Plehdessä muistutetaan. o

Imetysuutisia 1/2014 19

Meidän imetyst arinam

me

Marik

a Ruok o

nen ja Max

Max syntyi helmikuun alussa 2013 suunnitellulla sektiolla. Imetys sujui alusta saakka hyvin.

Noin kolmen viikon iässä Maxilla alkoi koliikki. Kokeilimme kaikkea vyöhyketerapiasta imetysdieetteihin, mutta mistään ei tuntunut olevan huomattavaa apua. Ainoa lohtu Maxille oli rinnalla oleminen ja imeminen. Tästä syystä imettämisestä tuli minulle aivan erityisen tärkeää. Sanottiin, että jatkuva imeminen pahentaa koliikin oireita, mutta sydäntä raastavaa itkua en äitinä voinut kuunnella, kun tiesin rinnalla olon rauhoittavan vauvan.

Max oli rinnalla useita tunteja päivässä ja otti siinä ”tissiunia”.

Koliikki loppui vähitellen 3-4 kuukauden iässä.

Max ei koskaan huolinut tuttia, ja tuttipullollekin hän oppi vasta yhdeksän kuukauden iässä. Täysimetin Maxia viiden kuukauden ikään ja imetyksen lopetin Maxin ollessa 9-10 kuukauden ikäinen.

Imetysuutisia 1/2014 20

Millaista on toimia tukiäitinä – omakohtaisia kokemuksia TEKSTI: CHRISTINA PÖNKKÖ, KUVA: ANNA GROUNDSTROEM

Tarinani on varmaankin aika tavallinen. Oli esikoinen ja imetysongelmia. Lähin imetystukiryhmä kokoontui melko kaukana, ja ajaminen sinne iltaitkuisen vauvan kanssa oli turhan haasteellista. Onneksi sain apua netistä ja selätin imetysongelmat. Pikkuhiljaa ajatus omasta ryhmästä alkoi muhia mielessä. Olisi hienoa pystyä auttamaan muita äitejä, joko ihan konkreettisin vinkein tai yleensäkin vain päästä puhumaan imetyksestä imetysmyönteisessä seurassa.

Lapseni oli jo taapero, kun käytin häntä hammashoitolassa. Siellä katselin aikani kuluksi neuvolan ja hammashoitolan yhteistä ilmoitustaulua.

Silmiini pomppasi ilmoitus: Lähtisitkö perustamaan kanssani imetystukiryhmää? Otin puhelinnumeron talteen, soitin ilmoituksen laatijalle Anne-Maria Tokolalle ja sovin tapaamisen. Siitä se alkoi. Parin viikon päästä Raahen imetystukiryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa. Oli kevät 2002.

Kun pääsin imetystiedon peruskurssille, tajusin, miten valtavan laaja asia imetys on. Pohjimmiltaan imetys perustuu hormonitoimintaan sekä kysynnän ja tarjonnan lakiin, mutta niin monet asiat vaikuttavat siihen, millainen äiti-lapsi -parin imetyksestä muodostuu. Myös imetyksen yhteiskunnallinen ulottuvuus on merkittävä. Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 vauvaa. Imetys koskettaa siis aika montaa perhettä joka vuosi.

Ammatillinen taustani on kaukana hoito- tai opetusalasta, mutta Itussa nörteimmästäkin nörtistä voi

kuoriutua vuorovaikutustaitoinen imetystiedon välittäjä. Pidän edelleenkin itseäni parempana kirjoittajana kuin puhujana, mutta onneksi tukiäitiydessä ei ole niinkään kyse puhumisesta, vaan kuuntelemisesta.

Joskus riittää, että esittää äidille tarkentavia kysymyksiä ja tämä voi jäsentää ajatuksensa siinä samalla, kun kertoo imetyshuolistaan.

Olen kuitenkin huomannut, että nälkä kasvaa syödessä. En ole vielä tavannut ketään tukiäitiä, joka ei haluaisi tietää tarkempia taustoja jollekin imetyksen erityistilanteelle. Ei siksi, että tuettava äiti niitä tarvitsisi, vaan koska tukiäiti itse janoaa lisätietoa ja haluaa yhdistellä langanpäitä kehittyäkseen yhä taitavammaksi Joskus tukiäidiltä kysytään asioita, jotka oikeastaan kuuluisivat ammatti-ihmisten hoidettavaksi. Jos saan puhelun äidiltä, jonka vastasyntynyt kasvaa hitaasti, eettinen velvollisuuteni on kehottaa äiti neuvolaan tai lääkäriin. Totta kai voin kuunnella ja tukea ja neuvoa, miten maidontuotantoa lisätään, mutta en voi ottaa vastuuta vauvan kasvun seurannasta. Jos tällaisen kohtaamisen jälkeen minulla on epävarma olo ja kaipaan tukea, voin soittaa tukiäitikaverille tai Itun vertaistukikoordinaattorille saadakseni työnohjausta. Ei sitä suotta sanota, että tämä on vaativaa vapaaehtoistyötä. Kyllä ne ihmiskohtalot monesti mietityttävät.

Imetysuutisia 1/2014 21

Mutta tukiäitijoukossa on voimaa! Sosiaalisessa mediassa on helppo verkostoitua eri puolilla Suomea toimivien tukiäitien kanssa, jolloin tukiäitipäivissä kohdatut ihmiset ovat tavallaan jo entuudestaan tuttuja. Vertaistukikoordinaattorit saa tarvittaessa kiinni vaikka Facebookista, ja kaiken viestinnän taustalla on vahva yhteishenki: kaveria ei jätetä.

Keskustelut tukiäitien omassa Facebook-ryhmässä ovat turvallinen tapa oppia uusia asioita. Olen kysellyt jos jonkinlaisia asioita ilman, että kertaakaan olen joutunut ajattelemaan, kehtaanko tai voinko.

Ei ole yhtä ”oikeaa” tapaa olla tukiäiti. Minulle kirjoittaminen on luonteva tapa viestiä, niinpä vastaan mielelläni Maitolaiturin ja Itun FBryhmän viesteihin. Yhtä lailla imetystukea voi antaa omalla paikkakunnalla imetystukiryhmässä, hiekkalaatikolla, äiti-lapsi -piirissä tai perhekahvilassa, tai voi vastata valtakunnalliseen Imetystukipuhelimeen.

Jokainen voi siis löytää oman tapansa toimia ja olla mukana palkitsevassa vapaaehtoistyössä. o

Kolumni

Kiltit vauvat, viisaat äidit TEKSTI: RIIKKA IKONEN, KUVA: DMITRY LOBANOV

Onko vauva kiltti? Tämän kysymyksen tuore äiti kuulee tyypillisesti jo sairaalaan vierailulle tulleilta sukulaisiltaan. Kysymys tulee äidille varsin tutuksi seuraavien kuukausien aikana. Hyvä äiti on saattanut jo valmistautuakin tulevaan, ja vakuuttaa sukulaisilleen ja tuttavilleen: kiltiltä vauvalta tämä vaikuttaa.

Millainen on kiltti vauva? Tietenkin kiltti vauva nukkuu paljon. Hän ilmoittaa nälästään vienosti ja jaksaa odotella, jos maitoa ei heti kuulu. Kiltti vauva syö säännöllisin ja ennustettavin aikavälein, mieluummin harvemmin kuin useammin. Kiltti vauva nukahtaa kiitollisena rinnalle ja jatkaa uniaan sängyssään seuraavaan ateriaan asti. Muutamalla sanalla sanoen: kiltti vauva häiritsee mahdollisimman vähän äitinsä elämää.

Entä sitten ne tuhmat vauvat? He ovat otuksia, jotka karjuvat pää punaisena ennen kuin saavat silmänsä auki. He haluavat maitonsa HETI. Tuhmat vauvat syövät koko ajan, he riippuvat rinnassa, nyhtävät ja lupsuttavat. He saattavat uinahtaakin, mutta auta armias, jos erehdyt ottamaan rintaa pois suusta. He kyllä ilmoittavat, jos maitoa tulee liian hitaasti tai liian nopeasti. Tuhman vauva sänky jää vaippavarastoksi; vauva ei siellä suostu nukkumaan. Tuhmat vauvat eivät päästä äitiään helpolla: yleensä he eivät päästä äidistään ollenkaan.

Tuhmat vauvat ovat olleet väärinymmärretty joukko vuosikymmenien ajan. Menneinä vuosikymmeninä kiltti, neljän tunnin välein syövä vauva oli muotti, johon myös siihen taipumattomat vauvat yritettiin survoa. Lastenlääkärit suosittelivat jopa rauhoittavia lääkkeitä vauvoille, jotta he olisivat nukkuneet nuo säädetyt neljä tuntia.

Tuhma vauva huumattiin kiltiksi. Nykyään tuhman vauvan äiti saa kestää ankaraa sosiaalista painetta, jos vau-

va valvottaa öisin tai roikkuu rinnassa koko perhekerhon puolitoistatuntisen laulu-leikki-kahvittelurutiinin ajan. Äidin parhaaksi tarkoitettuja neuvoja jaellaan auliisti: etkö ole kuullut unikoulusta, anna sille tutti, pistä se nyt hetkeksi tuohon sitteriin ja juo kahvisi rauhassa.

Onneksi kautta aikojen on ollut myös tuhmia äitejä. He ovat niitä, jotka ovat imettäneet vastoin ohjeita vaikka tuota maagista neljää tuntia ei olisi kulunutkaan.

Tuhmat äidit ovat uhmanneet lastenlääkäreitä, neuvoloita ja normeja ja antautuneet vauvansa käytettäviksi. Nykyajan tuhma äiti hyväksyy vauvan jakamaan sänkynsä ja viettää päivät sohvalla yöpuvussa saippuasarjat seuranaan. Hän ei unikouluta, vaikka puolen vuoden ikäinen vauva söisikin tiheästi yöllä. Tuhmat äidit ovat ymmärtäneet, että vauva on viisas.

Kaikista viisaimpia ovat ne äidit, jotka ymmärtävät olla huolissaan kiltistä vauvastaan. He hakevat apua, koska vauva nukkuu paljon, heräilee laiskasti, nukahtaa hiukan rintaa lupsutettuaan ja nukkuu taas pitkään. He ymmär-

Imetysuutisia 1/2014 22

tävät, että kiltti vauva on vaarassa; maito ja äidin läheisyys on elämä. Kiltti vauva tarvitsee erityistä hoivaa, tarkkailua ja erityisen viisaan äidin. Hyvällä hoivalla kiltistäkin vauvasta voi tulla lellitty, piloille hemmoteltu, tuhma vauva. Ja viisaasta äidistä tuhma äiti. o

Riikka Ikonen on Imetyksen tuki ry:n kouluttajatukiäiti, joka työskentelee sairaanhoitajana vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Riikka on koulutukseltaan myös terveystieteiden maisteri ja valmistelee parhaillaan väitöstutkimustaan keskosvauvojen imetykseen liittyen.

Imetysuutisia 1/2014 23

Yhdistys & Uutiset

Aino tuli taloon Hei!

Olen 35-vuotias kahden pienen pojan, Paavon ja Tuomaksen, äiti. Yhden miehen puoliso ja yhden kissan emäntä. Olen myös innokas jumppaaja ja lenkkeilijä ja vanhan talon korjaaja. Puutarhahommiakin tykkään tehdä kesällä.

Imetyksen tukeen siirryin Suomen UNICEFilta, kotimaan vaikuttamistyön yksiköstä. UNICEFilla työskentelin vuodesta 2006. Kotimaan vaikuttamistyössä tavoitteenamme oli, että jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään toteutuu. Toivon, että tätä päämäärää kohden kuljemme myös Imetyksen tuessa. Pidän myös tärkeänä sitä, että jokaisella äidillä taustaan katsomatta olisi mahdollisuus saada tarvittaessa tukea imetykseen ja siinä Itun vapaaehtoiset ovat korvaamattoman tärkeitä.

Uskon, että yhteistyöllä saamme paljon aikaan.

Tämän jutun kirjoittamishetkellä olen ehtinyt työskennellä Itussa muutaman päivän ja täytyy sanoa, että olen vaikuttunut kaikesta siitä, mitä yhdistyksessä on saatu aikaan. Tukiäititoiminta, tuotetut materiaalit, erilaiset projektit – kaikki tämä on näyttänyt ”ulkopuolisen” silmin hienolta ja ehdottoman tarpeelliselta. Pidetään tästä tekemisen meiningistä kiinni jatkossakin!

Tulevaisuudessa toivon, että imetysasiat näkyvät myös sosiaalisessa mediassa entistä enemmän. Jaetaan imetysuutisia, kutsutaan ystäviä tykkäämään Itusta, ollaan äänekkäitä.

Odotan innolla tulevia hetkiä Itussa ja toivon, että toimintamme tulee olemaan energistä ja uutta luovaa. Mielelläni olen yhteydessä jäseniimme, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä kun siltä tuntuu!

Yhteystiedot: aino.sarkia@imetys.fi puh. 044 5225 032

Imetysuutisia 1/2014 24

KUVAT: HEINI KETTUNEN

Olen Aino Sarkia, Imetyksen tuen uusi toiminnanjohtaja.

Yhdistys & Uutiset

Vertaistarinat lohduttavat imetyspettymyksen hetkellä Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista.

Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt.

Kirjan ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun. Uusintapainos on tulossa pian painosta ja otamme vastaan varauksia.

Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry.

Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetykse lohtukirjan

Uusintapainos tulossa, varaa omasi!

Imetysuutisia 1/2014 25

Yhdistys & Uutiset

Raikas kevätkokous kokosi TEKSTI: CHRISTINA PÖNKKÖ. KUVAT: ANNA GROUNDSTROEM

Imetyksen tuen kevätkokousviikonloppua vietettiin huhtikuun alussa Kuopiossa. Ammattiopisto Luovin tiloihin oli kokoontunut yli 40 aikuista ja lähes 30 lasta kokoustamaan ja viettämään tukiäitipäivää lauantaina 5. huhtikuuta.

Kokouksessa hyväksyttiin viime vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä annettiin vastuuvapaus vuoden 2013 hallitukselle. Kokous oli lyhyt ja napakka, joten tukiäitien koulutukselle jäi reilusti aikaa. Riikka Ikosen esitys vauvantahtisesta pulloruokinnasta herätti paljon kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita. Äidit pohtivat ensin ryhmissä ja sitten koko porukalla, millaisia asioita tukiäidin olisi hyvä pulloruokinnasta tietää.

Monen suusta kuului sama ajatus: voi kun tämän olisi tiennyt silloin, kun oma vauva tarvitsi pullomaitoa.

Iltapäivällä vietettiin myös projektipäällikkö Leena Pikkumäen läksiäisiä. Hän oli yhdistyksen työntekijänä monissa eri tehtävissä noin seitsemän vuoden ajan. Esteetön imetys -projektin tuotokset, kuten Imetyksen lohtukirja, jäävät elämään yhdistyksen toiminnassa tulevaisuudessakin. Samoin Tukiäidin opas –kirja hyödyttää yhdistyksen aktiiveja vielä pitkään.

Päivän päätteeksi vertaistukikoordinaattorit Liisa ja Anna kertoivat tukiäititoiminnasta ja sen monista muodoista. Lopuksi väki keskusteli imetyksen tukemisesta sosiaalisessa mediassa.

Lämpimät kiitokset Kuopion tukiäideille ihanasta ja voimaannuttavasta viikonlopusta. Tavataan viimeistään syyskokous- ja tukiäitiviikonlopussa Helsingissä 11.–12.10.2014!

PS: Kiinnostaisiko Sinun alueesi tukiäitejä olla mukana järjestämässä kokousviikonloppua tukiäititapahtumineen yhdessä Itun työntekijöiden kanssa? Ota yhteyttä Ainoon, aino@imetys.fi.

Imetysuutisia 1/2014 26

Yhdistys & Uutiset

aktiivit Kuopioon

Imetysuutisia 1/2014 27

Yhdistys & Uutiset Imetyksen tuki ry:n hallitus 2014 esittäytyy 1. Kerro itsestäsi, kuka olet ja mistä tulet?

2. Mikä sai sinut lähtemään hallitukseen mukaan?

3. Miten näet Itun tulevaisuuden?

1. Olen Kiia Aarnio, helsinkiläinen, kolmen lapsen äiti.

2. Olen ollut Itun toiminnassa mukana vuodesta 2005 lähtien ja nykyään lähinnä koulutuspuuhissa.

3. Hallitukseen halusin lähteä mukaan, koska pidän imetystä tärkeänä asiana ja haluan olla mukana vaikuttamassa hyvän asian puolesta.

1. Olen Noora Askinen, kuopiolainen kolmen koko ajan vauva-ajat enemmän taakseen jättävän lapsen äiti. Työskentelen ammatillisena erityisopettajana ja taustaltani olen tekstiilimuotoilija. Olen ollut eri tavoin mukana reilut kymmenen vuotta.

2. Hallitukseen hakeutuminen syyskokouksessa 2011 oli luonteva jatko Itu-polullani. Olin toiminut jo pitkään tukiäitinä Kuopiossa, kouluttautunut, päivystänyt Imetystukipuhelimessa ja kouluttanut. Imettävien äitien tukeminen tuntuu yhteiskunnan perustehtävältä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että jokaisen vauvan perheen olisi mahdollista valita itse, kuinka ja kuinka pitkään imetys perheen elämään kuuluu, ja saada asiallista tietoon perustuvaa tukea valintaansa.

3. Imetyksen tuki ry:n tulevaisuus ovat vauvat ja perheet. Jokaista uutta vauvojen vuosikertaa yhdistys huomioi jatkossakin perustehtäväänsä keskittyen. Jatkossakin toiminnan ydin on tavallisten äitien tarjoamassa imetyksen vertaistuessa ja tätä tukevassa tukiäitien koulutuksessa. Lisäksi Imetyksen tuen merkitys yhteiskunnallisena asennevaikuttajana ja imetyksen ja vertaistukitoiminnan asiantuntijana kasvaa koko ajan.

1. Olen Reinikan Jaana Keravalta. Kolmen alakouluikäisen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo.

2. Alunperin, vuonna 2003, lähdin hallitukseen mukaan, kun pyydettiin. :) Hallitusvuosia kertyi tuosta lähes seitsemän, joista viisi viimeisintä toimin myös hallituksen sihteerinä. Imetystukiäitinä koin, että vertaistukemisen ja vertaiskouluttamisen lisäksi minulla oli vielä annettavaa hallinnonkin puolella. Kun parin vuoden tauon jälkeen minut valittiin uudelleen hallitukseen vuodeksi 2013, tulin mukaan edistämään yhdistyksen toimintaa. Puheenjohtajuuden otin hoitaakseni keväällä 2013, ja siinä tehtävässä pyrin vakauttamaan yhdistyksen toimintaa niin, että perustehtävän toteuttaminen työntekijöiden ohjauksessa on entistä sujuvampaa ja että yhdistys todellakin näkyy ja on esillä ympäri Suomen.

3. Tällä hetkellä valoisana :) Meillä on loistava joukko vapaaehtoistyölleen omistautuneita tukiäitejä ja vertaistukikouluttajia sekä aikaansaava työntekijätiimi.

1. Olen Heini Kettunen, helsinkiläinen kahden lapsen äiti. Työskentelen viestintäalalla ja Imetysuutisia-lehden päätoimittajana.

2. Imetys on lähellä sydäntäni. Halusin tuoda viestintäosaamiseni yhdistyksen käyttöön, sillä näen että vertaistuen lisäksi viestintä on olennainen osa Itun toimintaa. Hallituksessa toimin varapuheenjohtajana.

3. Meidän yhdistyksellä on mahtava vapaaehtoisten porukka, jolla ideoita ja intoa riittää niin että vain taivas on rajana. :) 1. Olen Elina Rauhala, yhden lapsen äiti Riihimäeltä.

2. Itun hallituksessa olen ollut vaikuttamassa vuodesta 2013 lähtien.

1. Satsa Orajärvi, 3-vuotiaan Maisan ja Sampo-vauvan äiti Mäntsälästä.

2. Olen "pitkän linjan" järjestöihminen, ja harrastanut erilaista yhdistystoimintaa jo vuosikymmeniä. Itun hallitukseen lähdin alunperin pyynnöstä, ja olen siellä nyt kolmatta vuotta. Toivottavasti jatkossakin, hallitustyöskentely on vastuullisuudestaan huolimatta todella antoisaa.

3. Valoisana! Itun vahvuus on erinomainen joukko aktiivisia, lämminsydämisiä tukiäitejä, joita yhdistää halu tehdä työtä imetyksen eteen. Kun meillä tämän lisäksi on vielä motivoituneet työntekijät ja innovatiivinen hallitus, niin suunta voi olla vain ylöspäin. :)

Imetysuutisia 1/2014 28

Yhdistys & Uutiset 1. Olen Christina Pönkkö, tuttavallisemmin Stina, Raahesta.

2. Tämä on neljäs vuoteni hallituksessa. Halusin jatkaa, koska tämä on mielekästä työtä mukavassa porukassa. Hallituksessa pääsee näkemään yhdistystoimintaa monelta eri kantilta.

3. Pohjoissuomalaisena vedän mielelläni vähän kotiinpäin: haluan olla mukana kehittämässä valtakunnallista toimintaa niin, että imetystukiverkosto jonakin päivänä kattaa koko Suomen Hangosta Utsjoelle. Pitkällehän olemme jo päässeet.

1. Olen Meri Niinimäki Riihimäeltä. Perheeseeni kuuluvat mies ja neljä vauhdikasta poikaa.

2. Koen Itun tekemän työn tärkeäksi ja itselleni läheiseksi. Hallituksessa toivon olevani asialle ja yhdistykselle omalta osaltani hyödyksi. Hallitustyöskentelystä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta, joten mukaan lähtemisessä oli myös hieman uteliaisuutta taustalla.

3. Toivoisin Itun jatkavan vahvasti perustehtävässään vertaistuen tarjoajana ja tukiäitien tukijana. Imetyksen tuki tulee varmasti olemaan tärkeässä asemassa vielä vuosienkin päästä ja toivon yhdistyksen saavan tulevaisuudessa lisää näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia.

1. Olen Outi Einistö, opiskelijaäiti Oulusta. Perheeseeni kuuluu mies ja parivuotias lapsi.

2. Ajattelin, että hallitus hyötyisi mahdollisimman laajasta näkökulmien kirjosta, joten lähdin hallitukseen tuoreena itulaisena pohjoisesta. Toistaiseksi hallitustyöskentely on ollut opettavaista ja antoisaa.

3. Valoisana. Feeniks-lintuna, joka kohoaa uljaana ylös menneistä tuhkista.

Imetystukiryhmien kuulumisia Tukiäiti-illat innostavat ja voimauttavat

Imetystukikuhina käy ympäri Suomen

Seinäjoella, Oulussa ja Hämeenlinnassa tukiäidit ovat järjestäneet innostavia ja voimauttavia yhteisiä kokoontumisia. Tukiäiti-illoissa kouluttaudutaan, suunnitellaan tulevaa ja viihdytään yhdessä. Mukaan on kutsuttu myös toiminnasta kiinnostuneita uusia kasvoja sekä naapurikuntien tukiäitikollegoja. Tukiäidit ovat saaneet tapahtumien järjestämiseen yhdistykseltä taloudellista tukea.

Seinäjoella tukiäidit saivat täydennyskoulutusta äidin masennuksesta ÄIMÄ ry:ltä. Oulussa ja Hämeenlinnassa alustamassa oli sairaanhoitaja, TtM, kouluttajatukiäiti Riikka Ikonen, joka kertoi väitöstutkimukseensa liittyen keskosvauvojen äitien imetyskokemuksista sekä vauvantahtisesta pulloruokinnasta.

– Tukiäititoiminnalla on Oulussa hyvät näkymät. Mukana oli 15 äitiä lapsineen ja puolet heistä uusia. Imetystiedon peruskurssista oli moni kiinnostunut ja jatkokurssiakin kyseltiin, kertoo tukiäiti Outi Einistö paikkakunnan iltamien jälkeen.

Imetystukitoiminnassa on käynyt alkuvuonna kova kuhina.

Yhdistyksen järjestämät kurssit ovat olleet tupaten täynnä.

Uutta ryhmätoimintaa on käynnistetty muun muassa Keminmaalla, Sipoossa ja Helsingin keskustassa, jossa tukea on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.

Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti kokoontunut Jyväskylän imetystukiryhmä on ehtinyt hehkuvaan naisen ikään. Edelleen vireästi toimiva ryhmä täytti tammikuussa 20 vuotta.

Vaikka vuosi on vasta puolessa välissä, olemme saaneet mukaamme upean joukon uusia tukiäitejä muun muassa Oulusta, Etelä-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta ja Turun seudulta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Imetystukiryhmien tapaamiset ja tukiäitien yhteystiedot löydät osoitteesta imetys.fi/ryhmat

Imetysuutisia 1/2014 29

Yhdistys & Uutiset

Imetystukiryhmien kuulumisia Tukiäitipäivä Kurikassa TEKSTI: MINNA MÄKINEN, KUVAT: TARJA AHOKAS-HEIKKILÄ JA MINNA MÄKINEN

Kun Etelä-Pohjanmaan tukiäitiporukka oli kasvanut kymmenellä uudella, päätimme suunnitella Sallamaari Hietasen johdolla yhteistä tutustumis-, koulutus- ja virkistyspäivää. Ja ei muuta kuin tuumasta toimeen! Kun päivän kulku ja budjetti hahmottui yhteisen Facebook-keskustelun pohjalta, lähdimme reippaasti tiedustelemaan Imetyksen tuki ry:n hallitukselta, olisiko mahdollista saada tukea päiväämme. Lastenhoito ja ruuat saatiin järjestettyä yhdistyksen piikkiin. Vertaistukikoordinaattorit olivat kullanarvoisena tukena. Ja vielä kun mukaan lupautui Terhi Hyväkkä, vertaistukiäiti ÄIMÄ ry:stä luennoimaan, olimme innoissamme odottamassa päivää.

1.3.2014 siis valtasimme avoimen päiväkoti SoPeVan Kurikasta. Todellakin valtasimme, sillä tukiäitejä oli yksitoista ja lapsia kuusitoista! Flunssakausi aiheutti sen, että lastenhoitajia oli kolmen sijaan kaksi, joten kiirettä piti heilläkin.

Tutustuimme toisiimme ja suunnittelimme tulevaa toimintaamme, ja tuloksekkaasti heti seuraavalla viikolla pyörähtivätkin käyntiin pitkään tauolla olleet tukiäitien vierailut synnyttäneiden osastolla Seinäjoen keskussairaalassa. Ruuaksi nautimme pääkokki Tarja Ahokas-Heikkilän bravuurinakkikeittoa sekä välipalaksi itse tehtyjä laskiaispullia.

Terhi Hyväkän puheenvuoro äidin masennuksesta pysäytti meidät kaikki. Terhin oma kokemus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta oli koskettava ja herätti aivan uudenlaisia ajatuksia tukiäideille esimerkiksi äidin levon ja unen tarpeesta synnytyssairaalassa. Terhin vakava masennus alkoi jo sairaalassa koetusta unettomuudesta. ÄIMÄ ry:n vertaistuki oli hänelle tärkeä apu toipumisessa, ja nyt hän on jo vuosien ajan päivystänyt niin ÄIMÄ:n vertaistukipuhelimessa kuin vetänyt Suomen aktiivisinta ÄIMÄ:n vertaistukiryhmää Seinäjoella.

Päivä antoi paljon evästä tulevaan, niin tukiäitinä toimimiseen kuin tukiäitien tapaamisten järjestämiseenkin. Palautetta osallistuneilta kerättiin netin kautta anonyymisti ja sen perusteella jatkossa panostamme entistä huolellisemmin suunniteltuun aikatauluun ja ohjelmaan. Kokoonnumme myös enemmän ilman lapsia. Ehdottomasti hyödynnämme jatkossakin muiden yhdistysten ja ammattilaisten osaamista.

Haluaisitko järjestää omalla alueellasi virkistystoimintaa tukiäideille? Ota yhteys Annaan tai Liisaan: vertaistuki@imetys.fi

Imetysuutisia 1/2014 30

Yhdistys & Uutiset

Imetystukiryhmien kuulumisia Positiivinen palaute vakuutti peruskurssien tarpeellisuudesta Helsingissä Imetystieto kiinnostaa yhä useampia. Imetyksen tuki ry järjestää tänä keväänä kaksi imetystiedon peruskurssia Helsingissä. Ensimmäiselle tammi-maaliskuussa järjestetylle kurssille osallistui 13 innostunutta kurssilaista.

Tunnelma kolmesta kurssipäivästä koostuvalla peruskurssilla oli rento, vapautunut ja innostunut. Kurssipalautteen mukaan yksi tärkeimpiä syitä kurssille hakeutumiseen oli oman imetystiedon lisääminen. Aika monella siinsi mielessä myös tukiäitiys.

– Halusin päästä imetystukiäidiksi. Tunsin paljon kurssin käyneitä äitejä ja olin kuullut heiltä, miten hyvä kurssi on, kertoo helsinkiläinen Sanna Strandberg kurssille lähtemisen motiiveista.

– Mietin toki myös tukiäidiksi ryhtymistä, mutta ensisijaisesti halusin itselleni lisää tietoa ja vahvistusta imettämiseen, sanoo mäntsäläläinen Jaana Meronen.

Peruskurssin keskeisenä teemana on perusterveen täysiaikaisen lapsen imetyksen tavallinen kulku alkupäivistä aina vieroittumiseen saakka. Lisäksi käydään läpi imetykseen kuuluvia erilaisia vaiheita, maidontuotannon periaatteita ja äidinmaidon koostumusta, joitakin imetyksen erityistilanteita, vauvan viestien tulkintaa sekä imetyksen tukemista. Unohtamatta lyhyttä katsausta imetystuen historiaan ja imetyksen lähtökohtiin Suomessa.

Peruskurssin yhtenä tavoitteena on antaa perustietoa imetyksestä. Toisena, ihan yhtä tärkeänä, tavoitteena on käydä läpi kurssilaisten omia imetystarinoita. Peruskurssi on myös ”ovi” tukiäitiyteen, sillä jo peruskurssin jälkeen voi tietyin edellytyksin alkaa toimimaan imetystukiäitinä.

Antoisimmaksi kurssilla koettiin samanhenkinen seura ja vertaistuki, sekä tiedon lisääntyminen.

– Parasta oli tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joilla on samanlaisia arvoja kuin minulla. Tärkeää oli myös purkaa omaa imetystaipaletta ja saada vertaistukea, Jaana Meronen toteaa.

– Parasta oli muiden äitien tapaaminen ja keskustelu imetyksestä. Tietoni imetyksestä tarkentuivat myös, mikä on hyvä juttu, jatkaa Sanna Strandberg. Kummatkin suosittelisivat kurssia kaikille imetyksestä kiinnostuneille.

Kouluttajanäkökulmasta Helsingin peruskurssia oli todella hienoa vetää, mukaan oli valikoitunut mahtava joukko lämminsydämisiä äiti-ihmsiä, joista toivon mukaan mahdollisimman monta nähdään jatkossa yhdistyksen toiminnassa mukana.

Tervetuloa peruskurssille!

Satu Orajärvi kirjoittaja toimii Imetyksen tuen kouluttajatukiäitinä

Imetysuutisia 1/2014 31

a i s i t u Tiedeu Koonnut: Jaana Reinikka

Oman imetyksen läpikäymisestä apuväline asennemuokkaukseen Britanniassa yli 90 %:lla naisista imetys jää lyhyemmäksi kuin mitä naiset haluaisivat siitäkin huolimatta, että imetyksen eduista on kattavasti tietoa saatavilla. Imetyslukujen alhaisuuteen saattaa osansa olla sillä, että imetystä tukevilla ammattilaisilla on joko negatiivinen asenne imetykseen tai vähäinen tietomäärä siitä, miten imetys toimii.

Englantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin kahden eri ryhmän imetystietoutta ja -asenteita. Nämä ryhmät koostuivat kätilöopiskelijoista ja koulutetuista imetyksen vertaistukijoista, ja näitä verrattiin ryhmään imettäviä äitejä.

Vaikka kaikilla ryhmillä imetystiedon määrä oli korkea ja imetykseen liittyvät asenteet positiivisia, koulutettujen imetyksen vertaistukijoiden tiedot ja asenne erottuivat huomattavasti edukseen. Ero voi selittyä sillä, että vertaistukijat ovat tehokkaan koulutuksensa aikana joutuneet haastamaan omat imetysansenteensa sekä käymään läpi omat imetyskokemuksensa. Tutkijat epäilevät, että kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden imetysasenteisiin vaikuttavat sekä työyhteisön asenteet että omat imetyskokemukset. Tutkijat ehdottavatkin, että kätilöopiskelussa tulisi enenevässä määrin ottaa huomioon myös psykologinen puoli ja sisällyttää oman imetyskokemuksen läpikäyminen mukaan opintoihin.

Lähde: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/ S1471595314000201

Äidinmaito ohjaa vauvan suolistoa ja sen mikrobeita Syntymänsä hetkellä vauva saa äidiltään joko joukon erilaisia mikrobeita, jotka ovat vauvalle elintärkeitä.

Nämä mikrobit auttavat kasvavaa lasta ruuansulatuksessa ja haitallisten mikrobien torjunnassa. Äidinmaidossa olevat sokeriyhdisteet näyttävät myös valikoiden ruokkivan vauvan tarvitsemaa hyödyllistä suoliston mikrobistoa.

Nykyään tutkijat tunnistavat entistä enemmän niitä äidinmaidon ominaisuuksia, jotka vaikuttavat suoliston mikrobikantoihin, jotka vuorostaan vahvistavat immuunijärjestelmää niin, että vakavien sairauksien riski myöhemmin elämässä on pienempi.

Lähde: http://phenomena.nationalgeographic. com/2014/02/03/how-breast-milk-engineers-a-babys-gutand-gut-microbes/

Ympäristöystävällisyydestä apua imetyspäätöksiin USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan äitien imetyspäätöksiin sekä jo imettävillä että asiaa pohtivilla odottavilla äideillä vaikutti se, miten ympäristöystävällisesti imetyksestä puhuttiin. Näin pystyttiin myös lähestymään imetyssuosituksia.

Lähde: http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1041023 6.2013.840483#.UzcSuChyjFQ

Lisäkoulutuksesta potkua imetyslukuihin Terveydenhuoltohenkilökuntaa kouluttamalla voidaan parantaa imetykseen liittyvää tietotaitoa, asenteita ja ohjausta. Kun koulutuksella myös varmistetaan sekä äitiys- että lapsineuvolan antaman imetysohjauksen jatkuvuus, voidaan parantaa imetyslukuja.

Lähde: http://jhl.sagepub.com/content/30/1/88.short

Imetysuutisia 1/2014 32

Imetystuen vaikutukset kiinteiden ruokien aloittamiseen

Hyvät bakteerit äidin suolistosta

Kun imettävällä äidillä on tarvittaessa rajoittamaton pääsy imetysohjaajan puheille, hän aloittaa lisäruokien tarjoamisen vauvalle myöhemmin kuin äiti, jolla ei ole imetysohjaajan palveluita käytettävissään, todetaan islantilaisessa tutkimuksessa. Imetysohjaajan vaikutus näkyi myös siinä, että vauvan kiinteiden aterioiden määrä puolivuotiaana oli selvästi pienempi kuin toisella ryhmällä.

Imetyksen kokonaiskestoon puolestaan vaikutti enemmän se, oliko vauva täysimetyksellä puolivuotiaaksi vai ei. Ne äidit, jotka aloittivat kiinteät nelikuiselle vauvalle imettivät kokonaisuudessaan lyhyemmän aikaa, vaikka olivatkin saaneet imetysohjaajalta apua.

Tutkijat ovat saaneet selville, että vauva saa tärkeät hyvät bakteerit äitinsä suolistosta äidinmaidon välityksellä. Sveitsiläinen tutkimus julkaistiin Environmental Microbiology -lehdessä elokuussa 2013. Tutkijat löysivät Bifidobactericum breve - ja usean Clostridium -suvun suoliston hyvinvointiin vaikuttavia bakteerikantoja sekä äidinmaidosta että äidin ja vastasyntyneen ulosteista. Äidinmaidosta löydetyt bakteerikannat voivat olla osallisina muodostamassa tärkeää ravitsemuksellista tasapainoa vauvan suolistossa ja estämässä suolistosairauksia. Siitä ei vielä ole varmuutta, millä tavalla suolistobakteerit kulkeutuvat äidinmaitoon, mutta tutkijat ovat varmoja siitä, että kyse on samoista bakteerikannoista.

Lähde: http://online.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/ bfm.2013.0094

Lähde: www.sciencedaily.com: Wiley (2013). Breast is best: Good bacteria arrive from mum’s gut via breast milk.

Luontaistuotteiden verkkokaupasta Lootuskaupasta raskauteen, imetykseen ja synnytyksestä toipumiseen löytyy luonnollisia tukiapuja.

Vitamiinit, hivenaineet, superfoodit, hyvät öljyt, yrtit, laadukkaat proteiinit (luonnollinen Plantforce-riisiproteiini) ja muut luontaistuotteet kätevästi postitse.

Voit myös kysyä neuvoa sinua askarruttaviin kysymyksiin 2 lapsen äidiltä, luontaistuoteneuvoja Emili Osaralta puh. 0600 302230 (1,35e/min+ppm) www.lootuskauppa.fi

Imetysuutisia 1/2014 33

MamaMia.fi

Muotitietoiselle äidille

Vyöhyketerapiaa stressiin ja jännitykseen kehon kipuihin ja kolotuksiin l raskausajan vaivoihin, vauvan koliikkiin l synnytyksen käynnistymisen vauhditukseen l synnytyksen jälkeiseen palautumiseen ja imetysongelmiin www.doulapiia.wordpress.com l l

Ilmainen toimitus!

Varaa aikasi: 050-4096868/Piia Jokela doulapiia@yahoo.fi

www.mamamia.fi

Taidolla ja kokemuksella

Imetysuutisia 1/2014 34

PaRaS KeKSintö iKinä heLPOttaMaan naiSten aRKea. POiS en vaihda!

KuuKuPPi On aivan Mahtava! en enää Käytä Muuta - iKinä!

ah miten helppoa olla nainen <3.

Lunette rules!

PaRaSta! MieLLyttävä, heLPPO, vaPauttava.

Kätevä Käyttää.

SääStää intiiMiaLuetta.

Kätilöpalvelut Anu Lampinen äiti, kätilö, akupunktioterapeutti, joogaohjaaja Heket-Tmi

On tehnyt niin festarit kuin ulkomaanreissut, niin paljon miellyttävämpi.

Kiitos!

Anu Lampinen Salomonkatu 19, Helsinki 050-301 9631 anu.lampinen@ heket.fi www.heket.fi

Tekstit naisten kokemuksia Lunettesta, Terveysmessut 2012.

Lunette-tuotteet löydät apteekeista, Stockmann-tavarataloista, Löytötexmyymälöistä sekä ekokauppa Ruohonjuurista.

Myös valikoiduista verkkokaupoista.

Imetysuutisia 1/2014 35

• • • • •

imetysneuvonta synnytysvalmennus ei-lääketieteelliset kivunlievityskeinot kotisynnytys synnytystraumojen työstöapua

Akupunktio ja -painanta • raskausajan vaivat • synnytykseen valmistautumisneulottelu • akupainanta synnytyksessä -opetus (kumppani-t mukaan) • lapsivuodejan krempat • maidonnostatus yms.

• akupunktio myös ei-raskaanaoleville

All also in english

Tue imetystä ja liity nyt jäseneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry Imetysuutisia 1/2014 36