Imetysuutisia 2/2012

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

Tanskassa äitejä ympäröi leppoisa ilmapiiri

2 / 2012 5 €

SIVU 13

Taaperon haastattelu: ”Hyvempää kuin jäätelö” SIVU 12

Tutkimus: Imetys parantaa äidin unen laatua SIVU 20

Teema: Imetys nyt ja aina

Sisällys Imetysuutisia 2/2012

KUVA: HEINI KETTUNEN

Uudet tutkimukset valottavat oksitosiinin merkitystä rauhoittumis- ja kiintymyshormonina.

Helsingin Naistenklinikalla vastasyntynyt viettää ensimmäisen tunnin rauhassa ihokontaktissa.

3 4 6 7 8 12 13 16 18 20 21 22 26 28

Pääkirjoitus Näin vaikutat kuntalaisena Vammainen äiti kohtaa ennakkoluuloja Syyskokous Historia valottaa imetyksen asemaa terveydenhuollossa ”Hyvempää kuin jäätelö” Imetysmyönteinen Tanska suosii kotikäyntejä Täysimetys pelastaisi miljoona lasta Iho ihoa vasten alkaa uusi elämä Tutkimus: Yöimetys parantaa äidin unen laatua Kolumni: Ovatko tissit tasa-arvokysymys?

Taapero tervehtii tuttuja Imetyshetkiä Yhdistys & Uutiset

12 Kansi Minna Mäkinen ja Jenna Toivola, Imetyshetkiä -valokuvaprojekti. ”Imetys on yksi maailman luonnollisimmista asioista.”

Lisää valokuvaprojektin kuvia sivulla 26.

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Heini Kettunen Toimitussihteeri Anna Groundstroem Toimitus Paula Andreasen, Johanna Korhonen, Anu Lehto, Laura Lounasheimo, Minna Mäkinen, Päivi Peltoniemi, Leena Pikkumäki, Katri Pääkkö-Matilainen, Riikka Raski, Jenna Toivola, Amu Urhonen Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Malminkatu 22 E 00100 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Maarit Kuoppala maarit.kuoppala@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitustilamyynti@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Jyväskylä, painos 450kpl ISSN 1798-8349. Kannen kuva Minna Mäkinen ja Jenna Toivola, Imetyshetkiä -valokuvaprojekti.

Imetysuutisia 2/2012 2

KUVA: ANNA GROUNDSTROEM, TAAPERON HAASTATTELU

18

Pääkirjoitus

Olemme kaikki linkkejä sukupolvien välisessä pitkässä ketjussa. Imetyskokemuksia on siirretty äidiltä tyttärelle, isoäidiltä miniälle vuosituhansien ajan. Joskus tuo linkki on katkennut tai tieto on ollut vanhentunutta, jolloin imetykseen liittyvä tieto on täytynyt etsiä uudelleen.

Tämän vuoden imetysviikon teema on: imetys nyt ja aina. Se on myös tämän Imetysuutisia-lehden numeron kantava teema, jota käsitellään monista eri näkökulmista.

Menneisyydestä nykypäivään vievät jutut imetyksen historiasta sekä taaperoimettäjän päiväkirja.

Syksyn lehden aiheita ovat muun muassa oksitosiinin ja ihokontaktin merkitys, sillä uusin tutkimus valaisee tämän rauhoittumis- ja kiintymyshormonin merkitystä. Vierailemme Helsingin Naistenklinikalla katsomassa, kuinka ensi-imetys sujuu.

Muissa Pohjoismaissa imetysluvut ovat Suomea korkeammat, joten voit lukea siitä miten Tanskassa imetystä tuetaan. Unicef arvioi, että kehitysmaissa täysimetys voisi pelastaa miljoona lasta vuodessa.

Tutustummekin Unicefin hankintakeskuksen toimintaan Kööpenhaminassa.

tä lehdestä. Toivon, että kirjasta löytyy lohtua ja tukea myös niille vaikeille imetykseen liittyville tunteille.

Oma muistoni – tällä kertaa onnellinen sellainen – liittyy Kööpenhaminan eläintarhaan, jonka kupeessa perheemme asui kolme vuotta. Kuopuksemme oli tuolloin noin 7–8 kuukauden ikäinen ja nälkä iski kesken mukavan retkipäivän. Istuin imettämään penkille, josta oli suora näkyvyys leijonien aitaukseen. Siellähän se leijonaemo oli samoissa puuhissa imettämässä pentujaan. Sillä hetkellä koin vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta leijonaemon kanssa. Mitäs me äidit ja leijonaemot! Tajusin kuinka vahvasti me ihmiset olemme osa luontoa. Äidinmaito – mikä kätevässä retkipakkauksessa oleva luomutuote. Jos ei luonto olisi sitä jo keksinyt, joku suuryritys patentoisi tuotteen varmasti kiireen vilkkaa.

Mukavia lukuhetkiä!

Imetysmuistoja on lähes jokaisella äidillä, olivat ne sitten onnellisia tai kipeitä tai vähän molempia.

Imetyksen tuki julkaiseekin imetyspettymyksiä kokoavan lohtukirjan, jonka esittelyn voit lukea täs-

Imetysuutisia 2/2012 3

Heini Kettunen Päätoimittaja

Näin vaikutat

kuntalaisena TEKSTI HEINI KETTUNEN

Moni äiti jää vaille imetysohjausta. Ohjauksen saaminen riippuu paljon siitä, missä vauva sattuu syntymään, uutisoi Yle syyskuussa (Yle Uutiset 13.9.) Suomessa on neljä synnytyssairaalaa, jotka ovat saaneet kansainvälisen sertifikaatin vauvamyönteisyydestä. Yksi näistä on Vammalan aluesairaala, jossa syntyneistä neljän kuukauden ikäisistä vauvoista 80 prosenttia on täysimetyksessä. Muualla maassa luku on keskimäärin 34 prosenttia.

Suomalaiset vauvat syntyvät siis epätasa-arvoisina imetyksen tukemisen suhteen. Helsingin Naistenklinikan kätilö Anu Suomalainen esittää sivulla 18 ehdotuksen, että avoterveydenhuoltoon tarvittaisiin imetyspisteitä tai –klinikoita. Mielenkiintoinen ajatus, mutta miten niitä päätöksiä kunnissa oikein tehdään?

Kuntavaalien tulos vaikuttaa moniin lapsiperheitä koskeviin asioihin kuten terveyskeskuksen lääkäripalveluihin. Kuntapäättäjät valitsevat, paljonko rahaa annetaan neuvoloille tai terveydenhoitajien täydennyskoulutukseen, mikä heijastuu myös imettävien äitien ja vauvaperheiden elämään. Tässä

muutamia vinkkejä, miten vaikuttaa asioihin.

1. Äänestä Vaaleissa äänestäminen on demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Kunnanvaltuuston vaalien lisäksi kunnissa voidaan järjestää kansanäänestyksiä.

Kysele ehdokkailta etukäteen vaaliteltoilla, sähköpostilla tai muuten, miten imetystä pitäisi edistää.

Vaalien jälkeen uudet kunnanvaltuustot kokoontuvat ja arjessa kuntalainen voi vaikuttaa myös monella muulla tapaa.

2. Osallistu kunnan järjestämiin tiedotusja keskustelutilaisuuksiin.

dan poistamiseksi tai uuden palvelun aloittamiseksi. Aloite tehdään vapaamuotoisesti ja se lähetetään kunnan kirjaamoon, josta se ohjataan oikealle valmistelijalle. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet.

Jos aloitteen allekirjoittajana on vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista, on se otettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä.

4. Hae muutosta tehdystä päätöksestä Muutosta voidaan hakea vain lopulliseen päätökseen.

5. Poliittinen vaikuttaminen

Kunta voi kartoittaa asukkaidensa mielipiteitä myös erilaisten kyselyjen avulla.

Kansalaiset voivat vaikuttaa aatteellisissa yhdistyksissä, puolueissa ja ammattiliitoissa.

3. Tee aloite

6. Henkilökohtainen vaikuttaminen

Kuntalain mukaan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa, esimerkiksi jonkin epäkoh-

Imetysuutisia 2/2012 4

Ota yhteyttä suoraan asian valmistelijaan. Yhteystiedot on yleensä mainittu kuulutuksissa ja erilaisis-

Mitä on vauvamyönteisyys?

Vauvamyönteisyydellä tarkoitetaan imetyksen suojelemista, edistämistä ja tukemista synnytyssairaaloissa, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Vauvamyönteisyyttä arvioidaan Maailman kansanterveysjärjestön (WHO) ja Unicefin kriteereillä.

Jos synnytyssairaalan toiminta täyttää kriteerit, sairaala voi hakea hyvästä imetyksen tuesta kertovaa vauvamyönteisyyssertifikaattia.

Vauvamyönteiset sairaalat Suomessa Suomessa on kertaalleen auditoitu neljän sairaalan synnytysyksiköt: Kätilöopiston sairaala (2010) Salon aluesairaala (2003) Vammalan aluesairaala (1999) Keski-Suomen keskussairaala (1997) Lähde: THL

sa ilmoituksissa. Voit myös soittaa asianomaiseen virastoon ja kysyä, kuka asiaa käsittelee. Voit kirjoittaa lehtiin, kerätä nimilistoja ja järjestää tapahtumia.

7. Osallistu järjestötoimintaan Imetyksen tuki ry pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan niin, että olosuhteet imetyksen ja imettävän äidin ympärillä olisivat mahdollisimman suotuisat. Laktivisti puhuu äideistä isona joukkona, imetysluvuista ja kokonaistilanteesta.

8. Imetys päätyy mediaan juttuvinkkien, tiedotteiden ja myös henkilökohtaisten suhteiden avulla.

Tee selkeä ja kiinnostava tiedote, jossa tärkein asia on ensin. Muista yhteystiedot ja lukuja sekä faktoja imetyksestä.o

Lähteet: Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas, Anne Ilvonen.

Laktivistin opas, Leena Pikkumäki.

Jos kaipaat apua k irjeen kirjoittamiseen pää ttäjälle, Laktivistin op paasta sivulta 21 löyty y toiminnanjohtaja Ma arit Kuoppalan vinkkejä .

Opastilaukset osoi ttees Oppaan hinta on tu ta itu@imetys.fi. ki sen jäsenille 15 e ja äideille 10 e, yhdistykmuille 30 e.

Imetysuutisia 2/2012 5

Vammainen äiti kohtaa ennakkoluuloja TEKSTI AMU URHONEN KUVA HEINI KETTUNEN

Odottaessani tytärtäni minulle tuli selväksi, että olin harvinaisuus. Pyörätuolia käyttävä odottaja oli uusi asia sekä neuvolassa että sairaalassa. Kaikki sujui onneksi hyvin, imetyskin. Löysin toimivat asennot ja maitoa tuli riittävästi.

Mikään käyttämistäni lääkkeistä ei estänyt imettämistä. Jäin kuitenkin miettimään, miten vammaisuus voi vaikuttaa imettämiseen.

Vammaisuus ei sinänsä ole ongelma, mutta väärät asenteet ovat.

Perinteisesti vammaisia ihmisiä pidetään erittäin passiivisina. Siksi meidän asioistamme halutaan päättää meidän puolestamme. Hyvin helposti todetaan, ettei vammainen ihminen pysty johonkin

edes miettimättä toisenlaisia tapoja toimia. Imetyksen kohdalla tämä saattaa tarkoittaa vaikkapa sitä, että yleisimmät imetysasennot eivät vamman takia onnistu ja siksi päätetään luopua imetyksestä kokonaan.

Toisen henkilön avun tarvitsemista pidetään yhteiskunnassamme heikkouden merkkinä, joten sitä halutaan välttää viimeiseen asti.

Vaikeasti vammaisen ihmisen kohdalla henkilökohtainen avustaja voi kuitenkin olla avain oman elämän haltuunottoon – myös imetyksen suhteen. Harva tietää, että henkilökohtainen avustaja on nykyään vaikeavammaiselle lakisääteinen oikeus. Imetyksen on-

Imetysuutisia 2/2012 6

nistumista mietittäessä kannattaa käydä läpi, voisiko henkilökohtainen apu olla ratkaisu.

Vammainen äiti voi tarvita monen ammattiryhmän apua, että imetys sujuu. Asentoja mietitään fysioterapeutin kanssa, lääkärin kanssa keskustellaan lääkityksestä ja niin edelleen. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, että ammattilaiset eivät ala keskustella vain keskenään vammaisen ihmisen yli.

Imetyksessäkin tärkeintä on tehdä asiat niin kuin itsestä tuntuu parhaalta.o

Kirjoittaja on Kynnys ry:n puheenjohtaja ja 1,5-vuotiaan tyttären äiti.

Tervetuloa syyskokoukseen!

Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi syyskokoukseen Helsinkiin lauantaina 17.11.2012.

Kokous pidetään klo 10-17.30 Helsingin keskustassa MTKL:n koulutustilassa, osoitteessa Ratakatu 9.

Kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja hallitus sekä käsitellään sääntömääräiset asiat. Tuo oma osaamisesi mukaan hallitukseen ja tule edistämään imetystä Imetyksen tuki ry:n kautta!

Jottei päivä menisi pelkäksi kokoustamiseksi, on tarjolla muutakin mielenkiintoista ohjelmaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet, tukiäidit, laktivistit, laktosiipat ja muut imetyksen ystävät. Ihana, puhutteleva Imetyshetkiä -valokuvanäyttely on myös esillä syyskokouksen yhteydessä. Näyttelyn ovat toteuttaneet imetystukiäidit Minna Mäkinen ja Jenna Toivola.

Yhdistys tarjoaa kokouspäivänä ruoat sekä korvaa jäsentensä matkakuluja. Tuttuun tapaan lapsille on omaa ohjelmaa aikuisten ohjelman ajaksi.

Tarkempia tietoja päivän kulusta löydät nettisivuiltamme imetys.fi/syyskokous2012.

Lisätietoja antaa Anna Groundstroem, p. 044 5225 038 tai anna@imetys.fi.

HALLITUSTYÖSKENTELYÄ IMETYKSEN TUKI RY:SSÄ KESÄLLÄ 2012. KUVAT ANNA GROUNDSTROEM.

Imetysuutisia 2/2012 7

Historia valottaa imetyksen asemaa terveydenhuollossa TEKSTI KATRI PÄÄKKÖ-MATILAINEN

Imetys on ollut suurimman osan ihmiskunnan historiasta vallitseva tapa ruokkia ihmislajin jälkeläisiä. Tilanne on sama tänä päivänäkin maailman monissa maissa.

Missä sitten mentiin vikaan, kun korvikkeet pääsivät valtaamaan länsimaisen terveydenhuollon ja imetyksestä on tullut kulttuurissamme jotain niin vaikeaa, etteivät siihen osaa ohjata ja sen haasteissa neuvoa monet ammattilaisetkaan?

Tässä artikkelissa pyrin hahmottamaan muutamia käännekohtia ja olennaisia taustatekijöitä imetyksen asemaan terveydenhuollossa.

Äitikuolleisuus ja sairaalaolosuhteet Vaihtoehtoisia tapoja ruokkia vauvoja tunnetaan kyllä kaukaakin historiasta, koska äitejä on kautta aikojen menehtynyt synnytyksiin ja vanhemmat ovat hylänneet lapsiaan. Taidehistorioitsija Suvi Niinisalon mukaan esimerkiksi Neitsyt Marian kuvissa on keskiajalta asti ollut myös kuvia, joissa Maria imettämisen sijaan juottaa Jeesus-lasta lehmänsarvesta ja muista vastaavista tuttipullon edeltäjistä. Olen itsekin nähnyt italialaisen pikkukylän museossa omin silmin sellaisen maalauksen.

Synnytys- ja lapsivuodekuolleisuus naisilla ei parantunut synnytyssairaaloihin siirtymisestä vielä 1800-luvulla. Ennen käsihygienian tärkeyden oivaltamista lääkärit levittivät tauteja äidistä toiseen tehdessään sisätutkimuksia osastoilla pesemättä käsiään potilaiden välissä. Hygienian merkitykseen havahduttiin ja bakteerien olemassaolo ymmärrettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä, ja sitten mentiinkin 1940–50-luvuilla toiseen ääripäähän. Malla Rautaparran mukaan jopa äitiä itseään pidettiin vaarana vastasyntyneille ja aikakauden lastenhoito-oppaiden kuvissa imettäjällä saattoi olla jopa hengityssuojain. Tästä syystä vauvat myös eristettiin sairaaloissa steriileihin vauvoloihin ja samassa huoneessa äitien kanssa nukkumisesta varoiteltiin.

Korvikkeiden historiaa Lehmänmaito-vesi-vehnäjauhoseoksiin verrattuna teollisten, edes etäisesti äidinmaitoa muistuttavien korvikkeiden kehitys oli lapsikuolleisuuden ja lasten terveyden kannalta erittäin olennainen tekijä. Samoin kuin särkylääkkeiden ja lukemattomien muidenkin lääketieteellisten edistysaskelten

Imetysuutisia 2/2012 8

kanssa, myös korvikkeiden kanssa kävi niin, että valmistavat yhtiöt huomasivat hyvän bisneksen. Lääketeollisuuden tuotteiden kysyntä, tuotantomäärät ja sitä myöten voitot osakkeenomistajille kasvavat huimasti, kun saadaan tuotetta myyntiin myös terveille ihmisille, jotka eivät sitä tarvitsisi. Sama pätee imetykseen ja korvikkeisiin.

Korvikevalmistajat aloittivatkin aggressiivisen markkinoinnin saadakseen korvikkeiden kysynnän ylittämään niiden todellisen tarpeen lääketieteellisistä syistä tai äidittömien lasten hoitamiseen.

Korvikemarkkinointi sai alkunsa 1920–30-luvuilla USA:ssa. Markkinointi levisi 1940–50-luvuilla laajalti Euroopassa ja vaikutti 1960–70-luvuilla jo Suomen kaltaisissa syrjäisemmissäkin maissa ja on tänä päivänä valitettavasti levinnyt kutakuinkin kaikkialle.

Korvikemarkkinointi pyrkii esittämään korvikkeen vastaavana, tai jopa parempana ravintona kuin äidinmaito. Kiinassa viime vuosina matkustaneet suomalaisäidit ovat kertoneet, kuinka siellä supermarketeissa valkoisiin takkeihin pukeutuneet asiantuntijuutta huokuvat markkinointihenkilöt seisovat myyntiesittelypöytien takana ker-

DSTUFF VINTAGEADSAN

tomassa korvikkeen terveyttä edistävistä vaikutteista. Suomenkielinen korvikkeen vanha nimitys vastike on tällainen markkinointinimike, jonka piiloviesti on juuri vastaavuus, ei korvaavuus suhteessa äidinmaitoon.

Joissain maissa, kuten Mongoliassa, markkinoinnin vaikutus ei kuitenkaan ole ollut merkittävää, vaan imetys on pysynyt luonnollisena ja parhaana keinona ruokkia isompiakin lapsia. Amerikkalaisen Motheringlehden jutussa kerrottiin pari vuotta sitten mongolialaisen sanonnan mukaan vielä 6-vuotiaana rintaa imevistä tulevan parhaita painijoita – ja paini on Mongolian kansallisurheilua.

Imetystä heikentäneet tekijät länsimaisessa kulttuurissa Maatalousvaltaisina aikoina imetys oli yleisempää, joskaan ei mikään itseisarvoinen universaali ihanne, kuten välillä kuulee esitettävän. Suvi Niinisalo toteaa Äidin sylissä -teoksessaan että, mitä köyhempi äiti, sitä todennäköisemmin oli tehtävä töitä vauvanhoitoon keskittymisen sijasta ja selvittävä aliravitsemuksen kanssa, joten esteitä imetykselle on ollut

1750 Imetysvalistusta su omalaisille 1859 Elias Lönnrot vetoa a sarviruokinnan lopettamiseksi 1867 Nestlé aloittaa Sveit sissä 1926 1. äitiysneuvola av ataan 1937 1. äitiyspakkaus 1950 La Leche League perustetaan 1974 Äitiyslomalaki Suom een 1997 Imetystukipuhelin al oittaa

ennen 1900-lukuakin. Euroopan kuninkaallisista ja muista ylimysperheistä lähtien jo keskiajalla on ollut muodikasta jättää jälkeläiset imettäjille. Riika Huitti-Malkan mukaan 1600 –1700-luvulla erityisesti kaupunkien itsenäiset porvarisnaiset lähettivät vauvojaan maaseudulle imettäjän kasvatettaviksi. Myös yhä useammat keskiluokkaiset porvarisnaiset palkkasivat 1800 -luvulla ja 1900-luvun alkupuolella lastenhoitajia, nukuttivat lasta omassa huoneessaan ja myös korvasivat imetyksen joko imettäjän palkkaamalla tai korvaavia vellejä syöttämällä. Huitti-Malkan mukaan naturalismin hengessä vastareaktiona alettiin ihannoida äidin roolia lasten hoivaajana ja ydinperhemalli sai Keski-Euroopasta alkunsa leviten Suomeenkin.

Tehdastyön aikakaudella naisten palkkatyö alkoi yleistyä ja sen arvostus nousta. Vauvat tuli tavaksi antaa hoitoon yhä lyhyemmän äitiysloman jälkeen. Naisasialiike Euroopassa 1960 –80-luvuilla korosti tasa-arvoa nimenomaan siinä mielessä, että naisella on oikeus tehdä töitä siinä missä miehilläkin. Kotirouvuus ja -äitiys nähtiin alistumisena miesten ylivallal-

Imetysuutisia 2/2012 9

le. Vasta feminismin tuoreemmassa aallossa 1990 –2000-luvulla on nostettu uudestaan arvoonsa naiseuden kaikki osa-alueet, myös äiteys. Kuten esimerkiksi Hesarin kohua nostattanut mielipidekirjoitus pari vuotta sitten osoittaa, edelleen korvikeruokintaa puolustetaan väittämällä sitä tasa-arvoiseksi, kun isät voivat syöttää pullosta siinä missä äiditkin.

Neuvolajärjestelmän rakentaminen ja synnytysten keskittäminen sairaaloihin sai aikaan paljon hyvääkin äiti- ja lapsikuolleisuutta pienentäessään, mutta imetyksen suhteen vaikutteet olivat pitkälti haitalliset. Sairaalakulttuuriin ja potilaiden hoitoon kuului rutinoituneita tapoja, kuten jo mainittu hygieniasta huolehtiminen sekä tarkkaan kellon mukaan menevät rytmit osaston toiminnassa. Äitien myös oletettiin tarvitsevan unta ja omaa rauhaa heti synnytyksen jälkeen, etenkin illalla ja yöllä tapahtuneen synnytyksen jälkeen. Malla Rautaparran mukaan ensi-imetys saattoi tapahtua vasta 12 –24 tunnin päästä synnytyksestä, jotta äiti saisi ensin levätä. Nämä käytännöt saivat vastasyntyneiden hoivaan sovellettuna aikaan sen, että vain harvojen naisten maidontuotan-

to ja vauvojen vaistojen vahvuus riitti onnistuneeseen imetykseen lykkääntyneiden ensi-imetysten ja liian harvojen ja lyhyiden imetyskertojen takia. Sairaalassa myös oltiin synnytyksen jälkeen paljon pidempiä aikoja kuin nykyään. Äitini kertoman mukaan 1980-luvullakin viikko oli aivan normaali aika keskivertoäidille suomalaisessa sairaalassa.

Mikäli äiti onnistui saamaan imetyksen onnistuneesti alulle sairaalassa tai viimeistään kotiuduttuaan, vastassa oli vahva korvikemarkkinointi ja sille altistuneet neuvolahoitajat ja -lääkärit. Neuvoloiden kasvukäyrät perustuivat korvikeruokittujen lasten kasvuun ja tuottivat hyvin helposti tulkinnan, ettei pelkkä rintamaito riitä. Imetyslääkäri Jack Newmanin mukaan varhaisimmat kasvukäyrät tehtiin 1960-luvulla yhdestä idaholaisesta pikkukaupungista, pääosin korvikeruokittujen, valkoihoisten lasten otannasta. Oman äitini muistelmien mukaan neuvolasta annettiin 1980-luvulla hyvin herkästi se kuva, että korviketta kannattaa antaa varmuuden vuoksi ja että sitä tarvitsee lähes jokainen äiti. Myös kiinteisiin siirtymistä suositeltiin mahdollisimman varhain. Anoppini muistelee sitä, että häntä kehotettiin vuonna 1976 antamaan kaksikuiselle esikoiselleen perunavelliä, jonka tämä sitten oksensi ulos valtavassa kaaressa.

Imetystä on heikentänyt myös miesten ja erityisesti mieslääkärien kasvanut vaikutus. Jo 1800-luvulta lähtien on tullut yhä laajempaan muotiin kirjoittaa ja lukea vauvanhoito-oppaita, joissa useimmiten vailla minkäänlaista tieteellistä tutkimustaustaa tai monikulttuurista kokemusta kerrottiin äideille, kuinka vauvoja hoidetaan. Esimerkiksi suosituista tohtori Benjamin Spockin teoksista paistaa se, kuinka aikakauden ja kulttuurimme ihanteiden mukaan

tarkka kellonmukainen aikataulu, vähäinen fyysinen kosketus ja mahdollisimman vähän vaivaa aikuiselle tuottavat hoitotavat nostettiin suosituksiksi. Oletan syyksi sen, että pitihän naisille jäädä aikaa myös miestensä ruokkimiseen, hoivaamiseen ja kodin ylläpitoon.

Herääminen muutoksen tarpeeseen Imetys ei kaikilla naisilla ja kaikissa suvuissa koskaan menettänyt merkitystään, vaan kaikkina aikoina on ollut pitkään imetettyjä lapsia. Se on vaan pitänyt pitää salassa, kuten ystävääni 5-vuotiaaksi 1970-luvulla imettänyt äiti muisteli.

Imetyksen arvon ymmärtävät naiset ovat koko korvikevallankumouksen ajan taistelleet vastaan sekä lainsäädännön, asennevaikuttamisen, tiedon levittämisen että yksittäisten äitien auttamisen tasolla. Lapsentahtisen imetyksen liike La Leche League (LLL) perustettiin 1950-luvulla ja Malla Rautaparran mukaan sen ideat levisivät Suomeen 1980-luvulla. Imetyksen tuki ry perustettiin Suomeen 1990-luvun lopulla tekemään vastaavaa imetyksen edistämistyötä, kuin LLL tekee kansainvälisesti.

Korvikemarkkinoinnin rajoittamisen tarpeeseen herättiin 1970-luvulla, kun erityisesti Nestlen aggressiivinen markkinointi kehitysmaissa tuotti vauvakuolemia, kun korvikejauhetta sekoitettiin likaiseen veteen. Kansalaisjärjestöt La Leche League etunenässä kampanjoivat korvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen puolesta.

Suuri voitto kampanjalle saatiinkin, kun YK:n alainen Maailman terveysjärjestö loi 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin. Yleisesti korvikekoodin nimellä kulkevassa sopimuksessa valtiot sitoutuvat rajoittamaan korvikemainontaa

Imetysuutisia 2/2012 10

maassaan. Imetykseen ja lasten terveyteen ja sairauksiin yleensä liittyvän lääketieteellisen tutkimustiedon karttuessa korvikkeiden vajavuus ravintona äidinmaitoon verrattuna on tullut 1990-luvulta lähtien yhä ilmeisemmäksi.

Imetyksen puolesta taistelun hedelmät ovat alkaneetkin näkyä 1990- ja 2000-luvulla, kun imetystilastot ovat parantuneet, kätilöiden ja terveydenhoitajien koulutusta pikkuhiljaa päivitetään ja vertaistukiverkostot ovat Suomessakin valtakunnallistuneet. Uskon vakaasti, että taistelu imetyksen puolesta tullaan vääjäämättä voittamaan, koska imetys on lajityypillinen, terveellisin, luonnollisin, ja hyvän valmennuksen ja tuen myötä myös helpoin tapa ruokkia ihmislapsia.o

Lähteitä: Aittokoski – Huitti-Malka – Salokoski: Imetyksen Aikakirja.

Suvi Niinisalo: Äidin sylissä ja muita näkökulmia äitiyteen.

Kirjoittaja on imetystukiäiti, tandemimettävä kotiäiti, ammatiltaan historianopettaja

in. rinoita eteen pä rtovat suvun ta ke t ise a. na Iid en ja lv dit Tyyne Neljän sukupo vauva sekä isoäi liOi än sä lis sy Kuvassa Irma

uvassa sisasa mukana. K is re ka as n je ar .

Lapset kulkivat o-enon sylissä Esa. Nuorin Le ja ri ar H , ili O rukset

Vauva-ajan muistelua keinustuolissa TEKSTI ANU LEHTO KUVAT KOTIALBUMI

”Yhdestä lapsesta on yhtä paljon työtä kuin yhdeksästä”, muistelee Irma, 74, oman mummunsa sanoneen. Irman oma pesue kasvoi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden välein seitsemällä lapsella 1950- ja 60-luvuilla. ”Imetys oli tuohon aikaan itsestäänselvyys, eikä vaihtoehtoja ollut edes tarjolla”, sanoo Irma.

Irman kaksi ensimmäistä lasta on syntynyt kotona ja loput sairaalassa. Tapana oli, että vauva pestiin heti syntymän jälkeen ja tuotiin ensi-imetykseen kapalossa. Irma muistelee saaneensa kätilöltä neuvoja imetykseen ensimmäisen lapsen synnyttyä ja terveyssisar kävi kotona useampaan kertaan ensimmäisinä viikkoina. ”Alkuun ohjattiin neljän tunnin syöttöväli, mutta kotona käynyt terveyssisar totesi, että lapsen saa ruokkia silloin, kun sen on nälkä.” Myöhemmin ohjausta ei enää ollut. ”Kun lapsia tuli taajaan, oli imetys jo opittua”, naurahtaa Irma.

Irma kokee imetystensä olleen helppoja. ”Puolivuotiaaksi yritin

kaikkia imettää. Toiset imettivät pidempäänkin, kaksivuotiaiksikin”, hän kertoo. ”Raskauden aikana imetys kehotettiin lopettamaan, ja siinä tilassa maito tuntuikin vähenevän. Vierottaessa ja sen jälkeen lehmänmaitoa annettiin tuttipullosta vedellä laimennettuna. Myös vehnäjauhovelliä ja muita vastaavia syötettiin pullosta jo melko varhain.” Koska perhe asui maalaistalossa, saatiin maito omista lehmistä. ”Vauvoille juotettu maito keitettiin, mutta jo reilun vuodenikäiset joivat tavallista maitoa”, selittää Irma.

Villa ehkäisi rintatulehduksia Rintatulehduksia ohjattiin ehkäisemään pitämällä itsensä lämpimänä ja peittämällä rinnat villaisella ulkona. Myös käsien lämpimänä pito oli oleellista, kun esimerkiksi pestiin pyykkiä, joka tapahtui tuolloin vielä käsin ulkorakennuksessa. ”Yhden kerran minulle tuli talvella

Imetysuutisia 2/2012 11

tulehdus, ja se oli tosi kipeä. Imettäminen kipeästä rinnasta sattui, mutta auttoi lopulta. Sain tulehdukseen jotain lääkettäkin, ja lisäksi rintaa voideltiin pehmentävällä voiteella”, kertaa Irma. Rinnasta kieltäytymistä Irma muistelee esiintyneen pulloon siirryttäessä, mutta hän sai rinnan kelpaamaan pullon ohella kun sitkeästi yritti.

Imetys oli arkista, mutta tavanomaista vieraampien kyläilijöiden edessä Irma ei muista imettäneensä. ”Perhetuttavien ja sukulaisten läsnä ollessa saatoin imettää samassakin tilassa, mutta naapureiden kyläillessä imetin toisessa huoneessa”.

Vaikka lapsia oli monta, Irman kaikki imetysmuistot ovat lämpimiä: ”Istuin keinustuolissa imettämässä, ja toiset lapset leikkivät lattialla. Nautin aina siitä hetkestä, kun pienimmän sai vierelle ja vauva tuhisi sylissä.”o

”Hyvempää kuin jäätelö” TEKSTI JA KUVAT ANNA GROUNDSTROEM

Pian neljävuotias Gisela on äidinmaidon erityisasiantuntija. Imetyshetket ovat kuuluneet hänen elämäänsä aivan ensitunneista lähtien, eikä hänellä ole aikeita vieroittautua vielä pitkään aikaan. Ja miksipä olisi, kun makukin on kohdallaan.

– Se on hyvempää kuin jäätelö. Parasta herkkua!

Vilkkaasti puhuvan leikki-ikäisen imetys tuo arkeen hupaisia hetkiä.

Viime aikoina Gisela on pohtinut, kumpi hänelle oikeastaan on tärkeämpi asia, rintamaito vai iPad. Kun pituutta on jo yli metrin verran, hyvää imetysasentoa saa hakea sylistä joskus pitkäänkin. Onneksi on kotisohvan pehmeät tyynyt, joista saa tukea. Pitkillä jaloilla voi rinnalla ollessakin vähän tökkiä isoveljeä. Veli onkin lanseerannut pikkusiskonsa kasvatuskeinoksi tissiminuutit, joita menettää jos ei tottele.

Gisela leikkii ystäviensä kanssa toisinaan raskasvatsaa ja imetystukiryhmää. Ryhmässä vauvoja maltetaan imettää muutama sekunti, jonka jälkeen vetäjältä pyydetään tutti. Tulevaisuus äitinä on kirkas.

– Kun minä tulen äidiksi niin sitten annan minun vauvoillekin tissikkää. Minulla on kymmenen vauvaa. Ja kun ne huutaa äitiä niin minä juoksen niiden luo ihan kipsunkapsun.

Saanko minä äiti sitten sinun korkokengät ja meikit?

Hoitopäivän jälkeen Giselalle on erityisen tärkeää saada viettää hetki rinnalla. Pehmeä poski on vasten äidin ihoa ja pieni käsi silittelee. Nämä tuokiot ovat ruuhkavuosien keskellä tärkeä muistutus siitä, miten jokainen kaipaa kiireettömyyttä ja kosketusta.

– Äiti, sinun iho tuoksuu kuin hajuvedelle, mumisee pieni tyttö rinta suussa.o

Tukeva imuote, reipas laulelu ja ponnekas röyhtäytys kuuluvat Giselan nukkeperheen imetyshetkiin.

Imetysuutisia 2/2012 12

Raportti

Imetysmyönteinen Tanska suosii kotikäyntejä TEKSTI PAULA ANDREASEN KUVAT HEINI KETTUNEN JA PAULA ANDREASEN

Henriksenin mukaan riittävän aikaisella kotikäynnillä synnytyksen jälkeen on selvästi merkitystä imetyksen onnistumiseksi.

Äitejä ympäröi positiivinen ilmapiiri

TANSKASSA TERVEYDENHOITAJAT LUOVAT ÄIDEILLE LEPPOISAN TUNNELMAN. KUVASSA JANNI HENRIKSEN (VAS.) JA ZORANA HOUGAARD. KUVA PAULA ANDREASEN.

Kööpenhaminan lähistöllä sijaitsevan Egedalin kunnan terveydenhoitajat Zorana Hougaard ja Janni Henriksen vastaavat yhdessä kahdentoista kollegansa kanssa alueen äitien kotikäynneistä synnytyksen jälkeen. Tanskalaiseen tapaan imetysohjaus aloitetaan jo

ennen synnytystä, kun kätilö tapaa äidin noin 20 raskausviiikolla.

Lähes kaikki äidit imettävät sairaalasta lähtiessään. Terveydenhoitaja tapaa äidin heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen, jolloin imetys yleensä on jo käynnissä, jos maidontulo on jo käynnistynyt.

Imetysuutisia 2/2012 13

Hougaard ja Henriksen työskentelevät alueella, jossa on noin 470 äitiä vuosittain. Osa terveydenhoitajan työstä on avoimen ryhmävastaanoton pitämistä kerran kahdessa viikossa, jolloin äidit käyvät terveysaseman järjestämässä tilassa. Vastaanotoilla voi vierailla myös psykologi, sosiaalityöntekijä tai muu asiantuntija.

Imetysohjaus Egedalissa on etupäässä puuttumista ongelmatilanteisiin eikä niinkään äitien rohkaisemista imetykseen. Äideille tärkeää myönteistä, mukavaa ilmapiiriä vaalitaan, koska sen tiedetään olevan yhteydessä hyvään imetyskäytäntöön. Terveydenhoitaja Janni Henrikson kertoo, että useimmiten myös isät suhtautuvat imetykseen myönteisesti ja sillä on varsin suuri vaikutus äitien imetysaktiivisuuteen.

Tanskassa ympäristön suhtautuminen imetykseen on myönteisestä ja ilmapiiri on suvaitsevainen. Julkisilla paikoilla ja lähes kaikkialla ravintoloissa imettäminen on täysin hyväksyttyä. Äidit ovat jopa ylpeitä siitä, että ovat

TANSKALAISET OVAT LAPSIYSTÄVÄLLISIÄ, JA KÖÖPENHAMINAN KÄVELYKADUILLA VILISEEKIN VAUVANVAUNUJA. KUVA HEINI KETTUNEN.

’hyviä äitejä’ imettäessään lapsiaan. Yleisesti on selvästi vallalla samanlainen ajattelu.

Myös epäonnistumisen kokemukset vaikuttavat äiteihin. Terveydenhoitajan ryhmävastaanotoilla ne äidit, jotka eivät ole voineet imettää ovat usein haluttomia puhumaan äideille, joilla ei ole asiaan liittyviä ongelmia. Henriksen ja Hougaard tukevat työssään erityisesti niitä äitejä, jotka eivät ole syystä tai toisesta pystyneet imettämään.

Ohjeita rennosti ilman stressiä Täysimetystä suositellaan Tanskassa puolivuotiaaksi asti WHO:n suositusten mukaisesti. Kiinteiden aloittamista 4 kuukauden iäs-

sä suositellaan, mikäli lapsen vointi ja äidin kokonaistilanne niin edellyttävät. Yleisimmät syyt imetyksestä luopumiseen liittyvät kiireiseen elämäntapaan tai äidin fysiologisiin esteisiin. Joissakin tapauksissa äiti pelkää omaan ruumiinkuvaan liittyviä esteettisiä haittoja.

Hougaardin ja Henriksenin pitkän kokemuksen mukaan äidin ikä vaikuttaa imetysmyönteisyyteen. Nuoret äidit ovat entistä kiireisempiä tai he menevät usein takaisin töihin melko pian lapsen syntymän jälkeen. Imetyksestä luopuminen liittyy ajan riittämättömyyteen muiden askareiden lisäksi. Yli 30-vuotiaat äidit puolestaan ovat halukkaampia jatkamaan imetystä mahdollisimman pitkään,

Imetysuutisia 2/2012 14

sillä he ovat vakuuttuneita sen merkityksestä.

– Imetyksessä on pitkälti kysymys psykologiasta, huomauttaa terveydenhoitaja Zorana Hougaard.

– Imettämiseen liittyvät ohjeistukset eivät saa painostaa äitiä liikaa, sillä se voi lisätä äidin stressiä.

Haastattelun päättyessä on helppo uskoa, että äideille tulee mukava olo ja luottamus omiin voimavaroihinsa näiden terveydenhoitajien kanssa asioidessa.o

Kirjoittaja on Terveydenhoitaja, Terveystieteen kandidaatti (TtK)

Tanskalaisäiti arvostaa saamaansa tukea TEKSTI PAULA ANDREASEN

Kööpenhaminan keskustassa asuva Natasha on kahden kuukauden ikäisten kaksostyttöjen äiti, jolla on jo kokemusta imettämisestä 6-vuotiaan esikoisensa kanssa.

Hän aloitti kaksosten imetyksen sairaalassa heti synnytyksen jälkeen ja halusi jatkaa mahdollisimman pitkään täysimetyksellä. Esikoistaan Natasha oli imettänyt 2 vuotta ja 9 kuukautta.

Sairaalan henkilökunta rohkaisi täysimetykseen, mutta samanaikainen kaksosten imetys oli Natashan mielestä liian vaativaa. Vauvat eivät olleet hereillä eivätkä rinnalla yhtaikaa, mikä sai äidin luopumaan synkronoidusta imetyksestä.

Sairaalassa esiteltiin myös kupista juomista, jotta vauvat eivät tottui-

si pulloon. Vastasyntyneiden ravinnon riittävyys oli turvattava jo sairaalassa korvikkeella äidinmaidon lisäksi, ettei kaksosten paino lähtisi laskemaan.

Kotona kaksoset saavat rintamaitoa vuorotellen korvikkeen kanssa. Haastatteluhetkellä noin 10 % vauvojen ravinnosta tulee äidinmaidosta. Natasha aikoo kokeilla vielä maidon antamista kupista pulloruokintaa vähentääkseen.

Täysimetyksestä luopuminen heti sairaalassa tuntui äidistä ikävältä, mutta Natasha ei ole jäänyt asiaa harmittelemaan vaan on ajatellut jatkaa osittaisimetystä pitkään.

Pulloruokinta on Natashan mielestä hankalahkoa, mutta toisaalta silloin on selvillä miten paljon

maitoa vauvat saavat. Imetyksen nautittavuus on hänestä yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä. Kaksosten äiti imettää mieluiten silloin kun on riittävästi aikaa yhdelle vauvalle kerrallaan.

Natashan mielestä imetyksen suosioon Tanskassa vaikuttaa eniten hyväksyvä ja suvaitsevainen kulttuuri. Hänen kotonaan käyvä terveydenhoitajakaan ei ole ehdoton, vaikka imetystä selvästi suosiikin. Hoitaja huomioi aina tilanteen ja miettii, miten äiti, lapset ja koko perhe voivat hyvin. Natasha on tukeen tyytyväinen, mutta hän kokee voivansa sanoa viimeisen sanan ja olevansa oman elämänsä asiantuntija.o

Suomessa imetetään muihin Pohjoismaihin verrattuna vähiten. Muissa Pohjoismaissa valtiovalta ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat jo vuosia tukeneet imetystä suunnitelmallisesti, mikä näkyy maiden imetystilastoissa. Esimerkiksi Ruotsissa sairaaloiden hoito- ja ohjauskäytäntöjen kehittäminen imetystä tukeviksi näkyi etenkin täysimetyksen yleistymisenä 1990-luvulla. Vuonna 1999 Tukholman alueella tehdyssä tutkimuksessa vain noin neljäsosa vastasyntyneistä sai lisäruokaa alle viikon ikäisenä, kun loput olivat täysimetettyjä.

LAPSEN IKÄ JA IMETYS MAA

Suomi

VUOSI 2005 (*1997–2005)

6 kk

4 kk

1v

täysimetys %

imetys %

täysimetys %

imetys %

imetys %

34

72

1

60

18*

Ruotsi

2006

60

81

15

69

17

Norja

2006–2007

46

85

9

80

46

Tanska

2000

60-70

75-78

20-25

63

14-17

Islanti

2000

47

75

13

65

13

Lähde: Imetyksen edistäminen Suomessa, Toimintaohjelma 2009–2012, THL

Imetysuutisia 2/2012 15

VAPAAEHTOISET KOKOAVAT VAUHDIKKAASTI LELUPAKKAUKSIA KRIISIALUEILLE.

Unicef: Täysimetys pelastaisi miljoona lasta kehitysmaissa TEKSTI JA KUVAT HEINI KETTUNEN

Vapaaehtoiset kokoavat kätilöpakkauksia ja lelulaatikoita kriisialueille Nosturit kohoavat kirkkaansinistä taivasta vasten Kööpenhaminan Nordhavnin satama-alueella.

Edmund Dianbiir seisoo henkilökunnan pyöröportin edessä ja katselee ympärilleen. Ghanalainen sairaanhoidon opettaja on pestautunut vapaaehtoistöihin, mutta portin takana ei näy ketään. Pienen selvittelyn jälkeen tie Unicefin hankintakeskukseen aukeaa.

Kun kutsu käy, hankintakeskus on valmis lähettämään hätäapua 250 000 ihmiselle 48 tunnin kuluessa minne päin maailmaa tahansa. Tämä on maailman suurin humanitaarinen varasto, jossa säilytetään muuta kuin ruokatarvikkeita. Halli vastaa kooltaan vajaata kolmea jalkapallokenttää.

Vapaaehtoisia on paikalla kello kahdeksalta alkavassa aamuvuo-

rossa viitisenkymmentä, iltapäivällä vuoroon tulee saman verran väkeä. Vapaaehtoisia tarvitaan auttamaan vakiväkeä silloin kun kriisiavusta on maailmalla kova kysyntä. Vakituisesti hankintakeskuksessa on töissä 300 henkilöä.

Täysimetys tehokas tapa vähentää lapsikuolleisuutta Miljoonan lapsen henki voisi säästyä kehitysmaissa vuodessa, jos vauvoja ruokittaisiin imettämällä, Unicef arvioi. Kehitysmaissa lapsille annetaan usein maidon lisäksi vettä, mutta likainen vesi voi sellaisenaan tai äidinmaidonkorvikkeeseen lisättynä olla lapselle vaarallista.

Täysimetyksen edistäminen on kustannustehokkain tapa estää

Imetysuutisia 2/2012 16

lapsikuolemia, sillä se suojaa tappavilta taudeilta kuten ripulilta ja keuhkokuumeelta. Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsi, joka ei ole saanut äidinmaitoa, menehtyy 14 kertaa todennäköisemmin kuin äidinmaitoa saanut lapsi.

Perheet pakkaavat yhdessä kätilöpakkauksia Varastohallissa innostunut joukko kouluikäisiä lapsia jakaa lääkepakkauksia pieniin pahvilaatikoihin.

Kätilöille tarkoitettuun laatikkoon pakataan muun muassa nukutusainetta ja astmalääkettä, jolla voidaan vähentää liiallista supistelua synnytyksen aikana tai ehkäistä ennenaikaista synnytystä.

Lääkkeet tulevat tarpeeseen, sil-

YASMINE KANTAA KONKARIN OTTEIN KÄTILÖLAATIKOITA.

lä raskaus tai synnytys on kehitysmaassa elävän nuoren naisen yleisin kuolinsyy.

The Lancetin mukaan maailmassa kuolee vuosittain lähes 350 000 naista raskaudesta ja synnytyksestä johtuviin syihin. Naisista 99 prosenttia kuolee kehitysmaissa, ja kuolemantapaukset ehkäistäisiin usein yksinkertaisilla, moderneilla lääkkeillä ja terveydenhuollon menetelmillä.

Anita Ehrhardt Unicefin henkilöstöosastolta on talkoissa aviomiehensä ja 7-vuotiaan Yasminetyttärensä kanssa. Yasmine kantaa lääkepakkauksia ammattilaisen ottein, sillä hän on ollut vapaaehtoisena ennenkin.

– Edellisen kerran jälkeen Yasmine puhui talkoista monta päivää, perheen äiti hymyilee.

– Täällä on hauskaa, Yasmine huikkaa tummat hiukset heiluen ja jatkaa hommia.

Sairastapausten vuoksi vapaaehtoisista on pulaa, joten tarjoudun auttamaan. Jaan lääkepaketteja pahvilaatikoihin. Jokaisessa nukutusainepaketissa on 50 ampullia, ja paketteja tulee laatikkoon

viisi kappaletta. Yhteensä siis 250 lääkeampullia. Joku niistä ehkä pelastaa tulevan äidin hengen.

Pakkaukset lähetetään Norsunluurannikolle ja Libyaan.

Tunnen tekeväni tärkeää työtä, kun liimaan tarroja pahvilaatikoiden päälle: säilytettävä alle +8 asteessa. Kätilöpakkausten täytöllä on kiire, sillä lääkelaatikot pitää saada pian takaisin kylmävarastoon. Lääkkeet lennätetään avustuskohteisiin, kun taas muut tarvikkeet kulkevat perille rekkojen ja laivojen kyydissä.

Järjestöllä on myös school-ina-box –pakkauksia, jotka tarjoavat koululuokalle oppimateriaalit leiriolosuhteissa.

Kun vapaaehtoiset ovat lähteneet kotiin, 1500 kiiltävää lelulaatikkoa seisoo korkeissa pinoissa lastausalueella.

Viivakoodista luetaan lastin tiedot tietokoneelle, ja sitten trukit ajavat pakkaukset rekan kyytiin.

Koodin lisäksi tarrassa lukee avustuskuljetuksen määränpää: Misrata, Libya.o

Lapset tarvitsevat myös leluja kriisin keskellä Vapaaehtoiset kokoavat leikki-ikäisille lapsille virikelaatikoita, joissa on mukavaa puuhaa noin 50 lapselle. Suuren matkalaukun kokoiseen alumiinilaatikkoon pakataan muun muassa värikkäitä puupalikoita, palapelejä, pehmoleluja, värikyniä ja piirustusvihkoja. Unicefin tiedottaja Joan Howe muistuttaa, että kriisin keskellä eläville lapsille on tärkeää saada puuhaa, joka vie heidän huomionsa pois ympäröivistä tapahtumista.

Imetysuutisia 2/2012 17

Kirjoittaja on vieraillut Unicefin hankintakeskuksessa Kööpenhaminassa huhtikuussa 2011.

Iho ihoa vasten alkaa uusi elämä TEKSTI JA KUVAT HEINI KETTUNEN

Naistenklinikalla tunnustetaan oksitosiinin merkitys Pinkin sairaalakaavun liepeen alta paljastuu jotain jännittävää.

–En voi uskoa, että minusta on tullut äiti, Darja Savolainen hymyilee onnellisena vastasyntynyt vauva kainalossaan. Hän on tuntia aiemmin synnyttänyt esikoispoikansa.

Kätilö Anu Suomalainen astuu synnytyshuoneeseen ja avustaa Darjaa vaihtamaan asentoa ja nostaa vastasyntyneen äitinsä rinnalle. Pikkuinen poika parkaisee ensin protestiksi, mutta alkaa hetken kuluttua hamuilla. Pian vauva imee ponnekkaasti, irrottaa hetkeksi, aivastaa ja jatkaa sitten syömistä.

Tämä on arkipäivää Helsingin Naistenklinikalla, jossa ihokontaktia ja ensi-imetystä pidetään tärkeänä.

–Kun vauva on ensimmäisen tunnin rinnalla, kohtu supistuu ja äidit ovat parempikuntoisia lähtiessään suihkuun, kertoo kätilö Anu Suomalainen. Naistenklinikan 50 kätilöstä lähes kaikki ovat käyneet WHO:n imetysohjaajakurssin, joka on laajuudeltaan 20 tuntia.

– Kun äiti kotiutuu, hän voi kahden viikon ajan kääntyä hänet kotiuttaneen osaston puoleen, Suomalainen valottaa Naistenklinikan käytäntöjä. Sairaanhoitopiirien välillä on kuitenkin suuria eroja.

Kätilöt vinkkaavat myös imetystukiryhmistä ja -puhelimesta,

mikäli äidit haluavat vertaistukea.

Sektioissa ja keskosvauvojen kanssa suositaan myös ihokontaktia. Naistenklinikalla myös sektioäidille vauva nostetaan pikaiseen ihokontaktiin, mutta ensi-imetykseen on mahdollisuus vasta kun äiti siirretään osastolle 2– 4 tunnin kuluttua.

– Unelmana on, että äiti voi olla koko ajan vauvan kanssa. Sairaalan käytäntöjen pitää sitä ennen vielä muuttua, Suomalainen visioi.

Keskosvauvat siirretään Naistenklinikalta Lastenklinikan puolelle, jossa kenguruhoitoa toteutetaan myös heti kun ensihoito on annettu.

–Äidinmaito on suoranaista lääkettä keskoselle, Suomalainen toteaa. Kenguruhoidossa myös keskosen stressitaso alenee, sillä ihokontaktissa erittyvä oksitosiini toimii vastavoimana stressihormoneille. Tarvittaessa äitiä ohjataan käsinlypsyyn, joka on konetta hellävaraisempi tapa ottaa maitopisarat talteen. Keskosvauvoille annetaan mahdollisimman paljon äidinmaitoa, kun se vain on mahdollista.

– Jos äiti lähtee leikkuriin, isä on vauvan kanssa ehdottomasti ihokontaktissa. Näin isä saa konkreettisesti olla apuna äidille, kokenut kätilö kertoo. Käytännössä isä tuetaan puoli-istuvaan asentoon

Imetysuutisia 2/2012 18

sängyssä ja vauva laitetaan rinnan päälle. Lämmin pyyhe lämmittää vauvan selkää.

Suurin osa vauvoista kotiutuu täysimetettyinä, ja kotona neuvotaan jatkamaan imetystä vauvantahtisesti. Naistenklinikalla tietoa annetaan koko perheelle, sillä kumppani on tuoreen äidin tärkein kannustaja.

Kätilöt ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten vauva-arki kotona sujuu.

– Äidit jäävät aika yksin. Neuvoloilla ei ole resursseja imetystukeen. Kätilö Anu Suomalainen esittääkin päättäjille idean, että avoterveydenhuoltoon pitäisi perustaa imetyspisteitä tai imetyspo-

KÄTILÖ ANU SUOMALAINEN AUTTAA DARJA SAVOLAISTA ESIKOISEN ENSI-IMETYKSESSÄ.

liklinikkoja, joista pulmiin voisi etsiä apua.

–Imetyksellä on valtavat pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja se pitäisi nähdä ennalta ehkäisevänä työnä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan imetys vähentää muun muassa vauvan ripulitaudin ja korvatulehdusten riskiä. Myös molempien diabetestyyppien sekä myöhemmän lihavuuden riskit pienenevät. Lisäksi imettävän äidin rinta- ja munasarjasyövän, kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskit pienenevät.

– Virheellinen käsitys on, että imetys on asia, joka vain tapahtuu.

Siinä on älyttömästi pulmatilanteita, joissa tarvitaan tutkittua tietoa. Äideille pitää antaa mahdollisuus imetyksen onnistumiseen, Suomalainen muistuttaa.o

Oksitosiinin merkitys Oksitosiini on stressihormonien vastakohta “rauhoittumishormoni”, joka on yhteydessä muun muassa sosiaaliseen käytökseen ja kiintymyssuhteeseen.

Ruotsalaisprofessori Kerstin Uvnäs Moberg on tutkinut oksitosiinin vaikutusta. Karoliinisessa sairaalassa tehdyt tutkimukset osoittivat, että imetyksen yhteydessä veren oksitosiinitaso korreloi naisten mielenrauhaan, rauhallisuuteen ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa vauvojen kanssa.

Oksitosiini liittyy synnytykseen ja maidoneritykseen, mutta sillä on todettu olevan myös muita tärkeitä tehtäviä. Oksitosiini edistää terveyttä, sillä imettävän naisen verenpaine sekä stressihormoni kortisolin taso hänen veressään laskee. Äiti kokee vähemmän fyysistä stressiä kuin muulloin. Mitä useammin hän saa lisää oksitosiinia, sitä kauemmin rauhoittava vaikutus kestää. Vauvat hyötyvät myös isien kanssa kenguruhoidossa olosta, sillä ihokontakti ja esimerkiksi hieronta saa oksitosiinia erittymään.

Lähde: Kerstin Uvnäs Moberg, Rauhoittava kosketus – Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa.

Imetysuutisia 2/2012 19

Tutkimus:

Yöimetys parantaa äidin unen laatua TEKSTI LAURA LOUNASHEIMO KUVA ANNA GROUNDSTROEM

Täysimetys ja vauvan lähellä nukkuminen antavat äidille mahdollisimman paljon hyvää unta. Tutkimuskoosteen mukaan korvikeruokinta yöllä vähentää äidin unen määrää ja heikentää unen laatua. Univajeeseen liittyy kohonnut masennusriski.

Vuosikymmenen aikana julkaistujen viiden tutkimuksen tulokset kumoavat usein kuullun väitteen, että öinen korvikeruokinta takaisi äidille paremmat unet kuin yöimetys. Vuonna 2009 Sleep-tiedelehdessä julkaistussa väestötutkimuksessa todettiin, että seitsemänviikkoisten vauvojen äideillä masennusriskiä nostivat mm. univaje, ensimmäinen lapsi ja se, että vauvaa ei täysimetetty.

Kolmessa pienemmässä tutkimuksessa havaittiin, että täysimettävät ja perhepedissä tai vauvansa lähellä nukkuvat äidit saivat 20 – 45 minuuttia enemmän unta yössä kuin osittain tai yksinomaan korvikkeella ruokkivat äidit. Journal of Sleep Research –lehdessä julkaistu tutkimus mittasi, että täysimettävät äidit saivat yli kaksi kertaa enemmän päiväväsymystä vähentävää hidasaaltoista unta kuin saman ikäiset nai-

set, joilla ei ollut vauvaa, ja jopa kolme kertaa enemmän kuin samanikäistä vauvaa korvikeruokkivat äidit.

Tutkimuskooste julkaistiin elokuussa imetysmyönteisellä Babygooroo.com-sivustolla. Kirjoittaja oli psykologian tohtori Kathleen Kendall-Tackett, joka on suorittanut kansainvälisen imetysohjaajakoulutuksen IBCLC:n ja on La Leche Leaguen imetystukiäiti.o

Tutkimuskooste luettavissa: www. babygooroo.com > Breastfeeding > Nighttime Breastfeeding & Maternal Mental Health.

Imetysuutisia 2/2012 20

Kolumni

Ovatko tissit tasa-arvokysymys?

Puolella maailman väestöstä on ne. Maailmanlaajuista miljardibisnestä pyöritetään niiden avulla. Kun ne vilahtavat televisiossa, amerikkalaiset kohahtavat.

Kun sellainen julkaistaan Time Magazinen kannessa taaperon suussa, mielipiteiden myrsky puhkeaa raivoisaksi ja jopa tappouhkauksia jaellaan. Kyllä, sano vaan se ääneen. Tissit. Punastuitko tai vilkaisitko ympärillesi, ettei kai kukaan kuullut ?

Naisen rintavarustukseen liitetään niin paljon seksuaalisia merkityksiä, että niiden alkuperäinen tarkoitus on unohtunut. Me olemme nisäkkäitä, joiden pennut imevät emon nisästä ravintonsa.

Eikä seksibisneksessä vielä kaikki. Tissit on otettu tasa-arvon taistelujen lyömäaseeksi. Miten imetyksen vaihtaminen pulloruokintaan nostaisi naisen 80 senttiä mystisesti euroksi? Työnteko ja uran luominen onnistuu myös imettävältä äidiltä. No entäs isien vastuu vauvanhoidosta? Yöheräilyt halutaan jakaa vanhempien kesken, joku huutaa takarivistä. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että imetys tuo äideille laadukkaampaa unta – ja pidempään.

Vauvanhoidossa ja kotitöissä riittää varmasti työnsarkaa molemmille vanhemmille, vaikka vauvan ruokintaa ei jaettaisikaan 50/50-periaatteella. Isä voi vaikka pestä puklupyykit, puunata talon ja leipoa pakkasen täyteen karjalanpiirakoita ristiäisiä odottamaan, sillä aikaa kun tuore äiti imettää ja nukkuu univelkojaan pois.

Tulipalo oli muutamaan otteeseen lähellä kun keittelin kumilusikoita pohjaan, joten totesin että ihan turvallisuussyistä on parasta antaa tissiä, varsinkin yöaikaan.

Suhteemme tissitön osapuoli totesi yhtenä iltana aiheesta keskustellessamme, että imetys on asioita, joissa lapsen etu menee tasa-arvon edelle. Lapsen terveys on meistä tärkeämpi asia kuin sen laskeminen, kuka tekee mitä ja montako minuuttia tässä perheessä.

Kun esikoisemme täytti vuoden, ja synttärisiivous oli edessä laskeskelin, että en ollut tainnut äitinä ollessani vielä kertaakaan tarttua imuriin. Vihaan imurointia enkä tietenkään voinut imettäessä imuroida. Vauvakin pelkäsi imurin ääntä. Meidän perheessä minä siis imetin 100 prosenttisesti, ja mies imuroi 100 prosenttisesti. Imetys – mikä ihana tekosyy! o

Vauvan pitäminen ihokontaktissa auttaa myös isää luomaan kiintymyssuhteen vauvaan eikä tähän tarvita pienokaisen ruokkimista.

Imetysuutisia 2/2012 21

Heini Kettunen

Taapero tervehtii vanhoja tuttuja TEKSTI JA KUVAT RIIKKA RASKI

Rakas päiväkirja I: ANTA

MAAN

Herään mieheni herätyskellon ääneen klo 5.50. Melkein puolitoistavuotias tyttäreni tuhisee kainalossani ja raottaa hieman silmiään. Miehen kesäloma on loppu, ja nyt jo melkein unohtunut kellon ääni herättelee aamuun. Mieheni nousee sängystä, ja samassa lapsikin havahtuu. ”Mammaa” kuuluu makuuhuoneen hämärässä. On aamumaitojen aika. Tyttäreni saa kaipaamansa maidon ja nukahtaa tyytyväisenä rinnalleni.

Myös minä nukahdan uudelleen.

Unet saavat näin jatkua vielä melkein kahdeksaan ennen kuin perheemme toinen lapsi, viisivuotias esikoisemme kömpii omasta sän-

gystään viereen ”hyvät huomenet” toivottaen. Aurinko pilkistää verhon raosta, ja aamu alkaa mukavasti aamupuurolla. Perheen nuorimmaisen poskihampaiden tulon aiheuttamat yölevottomuudet tuntuvat onneksi jääneen pikkuhiljaa taakse. Yölliset heräilyt ovat koetelleet sekä pikkuista että minua. Onneksi särkylääkkeen lisäksi myös taas hetkellisesti lisääntyneet yölliset imetyshetket ovat tuntuneet kuitenkin helpottavan lapsen oloa.

Aamiaisen jälkeen on leikin aika. Isosisko jo pyytelee pienempäänsä legoleikkiin. Nämä yhteiset leikit ovat molempien mieleen.

Pikkusiskonkin käsissä legoukot ratsastavat, ajelevat autolla, nukkuvat sekä melko usein myös ottavat ”mammaa”. Myös minä saan tälläkin kertaa näitä imetettäviä syliini.

Aurinkoinen sää kutsuu ulkoilemaan. Taapero pyytää pienet kulaukset rintamaitoa välipalaksi, ja sitten suuntaamme pihalle. Omassa pihassa vierähtää tuttuun tapaan aika kivasti. Marjapuskien

Imetysuutisia 2/2012 22

viimeiset punaiset viinimarjat houkuttelevat molempia lapsia maistelemaan. Minun suussani viinimarjat maistuvat liian happamilta, mutta molemmat tytöt tuntuvat niistä pitävän. Taaperonkin pienet kädet poimivat tottuneesti marjoja suuhun asti.

Marjojen popsimisesta huolimatta lounas maistuu molemmille reilun tunnin ulkoilun jälkeen hyvin. Molempien lautaset tyhjenevät tällä kertaa reippaasti. Pienimmällekin tuntuu taas ruoka maistuvan, hampaiden tulon aikaan kun tuntui, ettei ravinnoksi oikein kelpaisi muu kuin rintamaito. Nyt kuitenkin perunat ja broilerifileet tekevät taas kauppansa. Iso lasi piimää hujahtaa hetkessä alas ja heleä-ääninen ”kiitti” kertoo masun olevan täynnä.

Lounaan jälkeen perheen nuorimmainen hakee jo tottuneesti lempikirjaansa minun vielä siivoillessani astioita pois pöydästä. Kirja luetaan hänen istuessaan potalla, jonne yleensä ruokailun jälkeen tuleekin asiaa. Yksi kirja ei tälläkään kertaa lapselle riitä,

mutta kolmen jälkeen minä olen jo sitä mieltä, että nyt on päiväunien aika.

Päiväunien jälkeen on ihanaa sylitellä ja antaa lapsen heräillä rauhassa. Nyt, kuten usein ennenkin, rintamaitotilkan jälkeen on taas mukava jatkaa leikkejä. Tänään tuntuu, että molemmat lapset kaipaavat pitkän loman jälkeen töihin palannutta isää tavallista enemmän. Etenkin nuorimmainen tuntuu haluavan enemmän aikaa äidin sylissä ja rinnalla kuin yleensä.

Tuleehan se isäkin kotiin, ja kaikki haluavat kertoa päivän kuulumisia yhteen ääneen. Yhteisen päivällisen jälkeen ilta jatkuu kuitenkin tavalliseen tapaansa perheen kesken ulkoillessa, leikkiessä ja kotitöiden parissa.

Iltapuuhien jälkeen yhteinen iltasatu sohvalla toimii meidän perheessä hyvänä rauhoittumiskeinona. Taapero pyytää tällä kertaa ”mammansa” jo satua kuunnellessaan, tavanomaisen sohvajumppailun sijaan. Tosin sohvajumppaa voi hänen mielestään harrastaa myös

rinnalla ollessa. Kirja tulee luettua ja siskokset toivottelevat toisilleen hyvät yöt. Uni-imetys jatkuu vielä makuuhuoneen puolella. Kuluu vain pieni hetki kun rinnalta alkaakin kuulua tuttua unituhinaa.

Minä nousen vielä sängystä hetkeksi katsomaan lempisarjaani ja juttelemaan mieheni kanssa ennen kuin uni kutsuu minuakin.

TIISTAI:

Tänään on esikoisen kerhopäivä. Aamupäivä kuluu kotona tavalliseen tapaan. Lounaan jälkeen pakataan kerhoeväät kassiin ja startataan auton nokka kohti kerhopaikkaa. Saateltuamme esikoisen kerholle, lähdemme nuorimmaisen kanssa kauppareissulle.

Ennen sitä haemme kuitenkin vielä lasten mummun, minun äitini, mukaan ostoksille.

Ostoslista on taas pitkä ja kau-

Imetysuutisia 2/2012 23

passa kuluu aikansa. Onneksi mummu on oiva apu viihdyttämään kassalla jonottamiseen kyllästyvää lasta. Lykätessäni ostoskärryjä autolle tulee taaperolle mieleen haluta maitoa. Huomaankin, että lounaasta on jo aikaa emmekä tällä kertaa poikenneet edes marketin kahvilassa, kuten useasti on ollut tapana. Eipä siis auta muu kuin tankata maitoa auton etupenkillä vielä ennen kotimatkaa. Näin pääsemme kotiin asti rauhallinen lapsi istuimessaan pulisten. Ihan kätevää, mietin.

Kotiin päästyämme tyttö haluaa auttaa ostosten purkamisessa. Tällä kertaa kanamunatkin säilyvät ehjinä kaappiin asti ja kauppakassit tyhjentyvät pikavauhtia. Välipalaksi maistuvat kaupasta tuodut hedelmät.

Kohta onkin jo aika aloittaa päivällisen valmistaminen. Taapero leikkii keittiön lattialla kippoja kolistellen. Välillä minä saan toimia keitosten makutuomarina. Myös pyykkikoneen tyhjentämisessä ja uudelleen täyttämisessä saan apua reippaasta taaperosta. Pyykkiko-

neen täyttämisessä olen tällä kertaa tarkkana. Eräänä päivänä kun koneeseen joutui ylimääräisenä parin pyykkipojan lisäksi myös kumisaapas.

Toisetkin tulevat pian töistä ja kerhosta kotiin, joten saamme aloittaa yhteisen päivällisen. Ruoan jälkeen minä lähden ystäväni kanssa lenkille ja isä lähtee lasten kanssa ulos. Huomenna onkin taas miehen lenkkipäivä.

O: VIIKK

KESKI

Tämän päivän vietämme kotosalla. Päivällä nuorimmaisen nukkuessa uniaan vietämme esikoisen kanssa aikaa yhdessä pelaillen Afrikan tähteä. Taaperon herättyä uniltaan on taas maitoaika. Onneksi imetys onnistuu myös kirjaa lukien. Näin molemmat lapset saavat huomionsa ja äitikin pienen lepohetken.

Pienin on oppinut uuden sanan.

Hän on oppinut sanomaan kohteliaasti ”päivää”. Tuttujen ja vieraiden ihmisten lisäksi hän tervehtii myös imetysliivin suojasta paljastuvaa rintaani kohteliaasti. Minulla on jokseenkin naurussa pitelemistä kun aloittaessamme imetyshetkeä, hän katsoo rintaani ja kajauttaa heleällä, mutta kuuluvalla äänellä ”päivää”! Tyttö tuntuu itsekin käsittävän tilanteen koomisuuden ja hymyilee veikeästi tempaukselleen.

Iltapäivällä isosisko pyytää pikkusiskoaan nukkekotileikkiin. Siinä pienillä tuoleilla istuessa, pienempi tytöistä keikahtaa alas ja mustelmahan siihen otsalle alkaa nousta. Voi itku! Minä pidän sylissä ja lohduttelen aikansa, mutta tällä kertaa se ei tunnu riittävän.

Taapero pääsee rinnalleni ja itku ja paha mielikin unohtuvat melko

pian. Onneksi selvittiin säikähdyksellä.

TORS

TAI:

Tänään onkin aivan erilainen päivä. Minä olen menossa puhumaan imetyksen vertaistuesta ja muista imetysasioista kotikaupungistamme valmistuville terveydenhoitajille. Itseäni vähän jännittää esiintymisen lisäksi se, miten taapero reagoi äidin tavallista pidempään poissaoloon. Onneksi mummu on tuttu hoitaja. Aamuimetyksellä sängyssä juttelen tulevasta päivästä lapsille. Esikoinen kyselee tavalliseen viisivuotiaan tapaansa toistakymmentä ”miksi”-kysymystä. Hän saa vastauksensa, ainakin melkein. Taapero kuuntelee sujuvasti maitoaan samalla nauttien.

Sana ”mummu” on tuttu ja saakin heti vastakaikua. Iso hymy leviää pienille kasvoille. Suusta kuului hiljainen kuiskaus ”mummu”.

Kertomani meni ilmeisesti hyväksytysti läpi. Lähden koululle vähän paremmalla mielellä.

Palaan hyvillä mielin mielestäni onnistuneen matkan jälkeen kotiin. Kotiovesta sisään päästyäni taapero katsoo minuun pitkään.

Mummu kysyy ”kuka tuli?” Hetken mietittyään, lapsen vastaus kuuluu ”mamma”! Äitini kertoo, että minua (ja ”mammaa”) on kyselty vain kerran ja vastaukseksi saatu ”äiti tulee pian” sekä tukeva välipala ison maitolasillisen kera on riittänyt leikkien jatkumiseen hyvillä mielin. Taapero saa rintamaitonsa ja ruoanlaitto sekä muut kotiaskareet sujuvat jonkin aikaa lapsi kantorepussa. Siinä on hyvä tankata läheisyyttä ja tarvittaessa ottaa myös maitohörpyt.

Esikoinen saapuu kerhosta isän kyydissä. Isän ja isosiskon kanssa

Imetysuutisia 2/2012 24

leikit taas kiinnostavat enemmän lattiatasolla.

AI: PERJANT

Tänään aloitamme lasten kanssa yhdessä perhekerhossa. Kerho alkaa aamulla kello yhdeksän ja kestää kaksi tuntia. Aamu on meille tavallisesta poikkeava, joten kaikkia tuntuu vähän jännittävän. Nuorimmainen juoksee aamutoimista ilman vaatteita karkuun ja tuleehan vaipatta ollessa se pissavahinko, tietenkin olohuoneen matolle.

Saamme kuin saammekin kaikki vaatteet päällemme ja pääsemme kerhoonkin ihan ajoissa. Lapset tuntuvat olevan innoissaan uudesta harrastuksesta. Esikoinen leikkii heti sujuvasti ikäistensä kanssa. Taaperokin vapautuu hetken sylistäni katseltuaan hymyilemään muille lapsille ja aikuisillekin. Eikä aikaakaan kun hän jo istuu lattialla muiden pienten seassa leikkien, minun vielä lopetellessani teekupillistani. Hymyilen itsekseni kun hetken päästä saan lelulehmän ”imetettäväksi”. Eräs äiti katsahtaa meitä hieman hymyillen.

Etukäteen olen hieman jännittänyt sitä, miten jo yli yksivuotiaan lapsen imetykseen kerhossa suhtaudutaan. Olen huomannut muutenkin alkavani hieman arastella imetystä julkisesti, vaikka se imetyspaidan ”raosta” aina tapahtuukin. Taaperoimetyksestä kun ei aina puhuta niin positiiviseen sävyyn. Toisaalta en välitä muiden mielipiteistä, onhan tämä meidän oma ratkaisumme. Kerhossa parituntinen vierähtää kuitenkin yllättävän nopeasti ja imetyskin sujuu kerhon aulassa olevalla pehmeällä sohvalla mukavasti ja rauhassa. Huomaan aluksi tarkkailevani imettäessäni muiden reaktiota…

mitään erityistä huomioitavaa ei ilmene.

Kerhon jälkeen syömme lounaan, ja sitten onkin taas taaperon päiväuniaika. Tänään lähdemme esikoisen kanssa kävelylle ja taapero saa nukkua päiväunensa vaunuissa. Oman maitonsa saatuaan tyttö imettää vaunuissa mukana olevaa unipupuaan pitkään ja antaumuksella. Maiskuttelu vaihtuu pian hiljaiseen ”taitava” hokemaan. Jälleen on siis opittu uusi sana. Taapero ja pupu ovat nyt molemmat saaneet ”mammansa”, ja seuraavat pari tuntia kuluvat päiväunia katsellen.

Iltapäivä ja ilta sujuvat tavalliseen tapaansa. Illalla taapero nukahtaa yöunilleen, mutta herää pian kuin pelästyen yhtäkkiä pimenneitä syysiltoja. Vai liekö syynä touhukkaan päivän tuoma jännitys. Lohduttelen pientä hetken aikaa ja rinnalla hän viimein rauhoittuu uudelleen nukkumaan.

AI: LAUANT

Tänään on isän vapaapäivä. Nukumme kaikki pitkään ja nautimme rennosta aamusta koko perheen yhteisellä aamiaisella.

Taapero ei muista pyydellä edes aamumaitoaan, vaan iskän päällä kiipeily kiinnostaa enemmän.

Aamiaisen jälkeen lähdetään lähipuistoon. Esikoinen pääsee harjoittelemaan melko tuoretta taitoaan, liikenteen seassa pyöräilyä, ja taapero pääsee isänsä kyytiin kantoreppuun. Isän selässä on hauska matkustaa. Puistossa ei kuitenkaan malteta repussa olla, vaan puistoon saavuttuamme on heti päästävä kiipeilemään, liukumaan ja tietysti keinumaan. Puistoreissun jälkeen väsymys iskee pienimmäl-

le yhtäkkiä ja kotiin päästyämme on jo itku tulla, kun maitoa ei saa heti paikalla ja pian! Päiväuni tuleekin tällä kertaa jo rinnalla.

SUNNU

NTAI:

Tänään aiomme lähteä lähimetsään katsomaan, löydämmekö puolukoita. Yöllä on satanut, joten lapsille puetaan kurahousut ja kaikille tietysti saappaat. Lapset eivät oikein innostu kurahousujen pukemisesta ja esikoista harmittaa, kun housut eivät suostu menemään ensi yrittämällä jalkaan. Pienellä avustuksella housut kuitenkin saadaan puettua ja harmistus unohtuu jo ulko-ovesta ulos astuttaessa.

Lähdemme matkaan tällä kertaa kaikki kävellen. Metsässä on vielä vihreää ja kaunis auringonpaiste valaisee puiden lomasta kulkemaamme metsäpolkua. Taapero on innoissaan päästessään kiipeilemään isosiskon kanssa ja vaikka välillä vähän kompuroidaankin, matka jatkuu taas hymyssä suin.

Minä haluaisin vähän auttaa liukkaalla polulla, mutta itse on kuitenkin saatava yrittää tätäkin. Yhdessä ihmettelemme kaikenlaista, jäkälää ja isoa mäntyä. Lapset innostuvat rakentamaan puiden oksista majaa, isäkin saa tällä kertaa auttaa. Puolukoita löytyy paljon ja taaperokin pitää niiden mausta jo ensi maistamalla, etenkin kun saa itse poimia ne mättäältä suuhunsa.

Leikin ja touhuamisen tiimellyksessä alkaa tietysti janottaa. Nautimme eväitä kivellä istuen. Myös pienimmäinen saa pyytämänsä rintamaidon tällä kertaa luonnon helmassa. Tämän jälkeen on hyvä jatkaa matkaa kotiinpäin.

Päiväunta ei tarvitse kotona kauan odottaa.

Imetysuutisia 2/2012 25

Nuorimman päiväunien jälkeen päätämme piipahtaa vielä isän vanhempien luona. Mummu ja pappa kuulevatkin mielellään metsäretkestämme. Mummun kahvipöydän herkut maistuvat kaikille ja pieninkin saa omia herkkujaan.

Ilta koittaa ja on kotiinlähdön aika. Touhukas päivä alkaa näkyä jo esikoisenkin väsymyksenä. Kotiin päästyä tehdään reippaasti iltapesut. Väsymys on mennyt molemmilla kuin vaivihkaa jo hieman ”yli” ja ympäri taloa juokseminen tuntuu nyt erityisen hauskalta puuhalta, lasten mielestä. Iltasadun rauhoittamat lapset alkavat kuitenkin nuokahdella jo heti sänkyyn päästyään.

Menen taaperon kanssa pitkäkseni sängylle. Omatkin silmäni painuvat jo melkein kiinni tyttöä imettäessäni. Uni tulee pienelle äkkiä. Minä katselen hetken pientä, nukkuvaa pellavapäätä ennen kuin nousen vielä tekemään päivän askareita loppuun. Hyvää yötä, nukkukaa hyvin rakkaat lapseni. Huomenna on taas uusi päivä, touhua täynnä.o

Taaperoiden tarinoita FB:n Taaperolistalta.

luettavissa

Kaksi imetyskokemustani on ollut kuin yö ja päivä.

Ensimmäisen lapsen kohdalla minulla oli tietoa liian vähän, en myöskään osannut pyytää tai etsiä apua.

Imetys ei mennyt niin kuin olisin halunnut tai oppikirjoissa lukee.

Toisen lapsen kohdalla innostuin imetyksestä ihan uudella tavalla, koska sain vertaistukea ja apua ongelmiin.

Tuntuu hienolta, kun on niin tärkeä jollekin.

Korvaamaton.

Imetysuutisia 2/2012 26

IMETYSHETKIÄ TEKSTI ANU LEHTO KUVAT MINNA MÄKINEN JA JENNA TOIVOLA

Imetyshetkiä on kahden imetystukiäidin, Jenna Toivolan ja Minna Mäkisen, ideoima ja toteuttama projekti. He pyysivät mukaan äitejä pohtimaan omaa imetyskokemustaan, ja millainen olisi heille erityinen ja merkityksellinen imetyskuva. Kuvia on näyttelyssä kaksitoista ja jokaiseen niistä kuuluu oma tarinansa. Nuorin näyttelykuvien imeväinen on kaksi viikkoa ja vanhin kolme vuotta. Minna ja Jenna kertovat, että kuvaukset piti suunnitella todella tarkasti ja kuvat oli otettava nopeasti. –Isompien vauvojen imetyshetket olivat pikaisia, ja äidit joutuivat miettimään keinoja, miten vauvan saa syömään kauemmin. Syömiseen ei myös aina ollut helppo keskittyä kameraa seuratessa tai sovitun ulkokuvauksen aikaan saattoi sataa kaatamalla, nauravat Minna ja Jenna.

Näyttelyn tavoitteena on kertoa, että jokainen imetystarina on ainutkertainen, ja jotta imetyskokemuksesta saa hyvän, tarvitsee äiti tietoa ja tukea. – Imetyshetket eivät ole aina pelkästään ihania hetkiä.

Ne voivat olla yksinäisiä, vaikeita ja kivuliaitakin hetkiä, mutta meidän kuviemme äideille ne ovat tärkeitä hetkiä.

Imetyshetkiä-valokuvanäyttely aloittaa kiertueensa 10. –29. 9. 2012 Nurmon kirjastosta. Näyttelyn saa maksutta omalle paikkakunnalleen etsimällä sopivan näyttelytilan (esim. neuvola tai kirjasto) ja hoitamalla järjestelyt. Kuvien lähetyskustannuksiin voi pyytää sponsorointia vaikka paikalliselta yritykseltä.o

Näyttelytiedustelut ja lisätiedot: makinen.minna@gmail.com (puh. 0400 778 928) tai jenna.toivola@hotmail.com.

Katso myös Facebookista Imetyshetkiä-valokuvaprojekti.

Imetyshetkiä-valokuvaprojekti liittyy Esteetön imetys -projektiin, joka on saanut RAY:n tukea.

"Siinä se mupeltaa", me isäsi kanssa häkeltyneinä ihasteltiin.

Ja minä tunsin itseni, enemmän kuin koskaan, naiseksi.

Imetysuutisia 2/2012 27

Yhdistys & Uutiset ”Olin koko ajan pyörtymisen partaalla, mutta silti piti pystyä rentoutumaan ja tuottamaan maitoa lapsille... Ei mikään tuntunut silloin hyvältä, joten ei imetyskään tietysti.”

– Imetyksen lohtukirja

TEKSTI LEENA PIKKUMÄKI KUVA MAIJARIITTA KARHULAHTI

Imetyksen tuki ry julkaisee Imetyksen lohtukirjan, joka on erityisesti jo imettäneille äideille suunnattu kirja. Kirjan tavoite on lohduttaa imetysvaikeuksia kokeneita äitejä, kertoa imetyksen moninaisuudesta ja antaa myös välineitä toimia toisin, jos perhe vielä kasvaa. Kautta kirjan kulkee punainen lanka: äideillä täytyy olla tilaa imettää ja olla imettämättä, valita itse. Jos valinnanvaraa ei ole ollut, täytyy olla tilaa surra ja käsitellä kokemusta.

Imetyksen lohtukirjaa tekevät äidit itse. Nämä äidit on kutsut-

tu koolle Esteetön imetys -projektin kautta yhteistyöjärjestöistä.

Työpajoissa on pohdittu, miten äidin tai lapsen sairaus vaikuttaa imetykseen ja vauva-arkeen.

Esimerkiksi rintasyövän ennaltaehkäisyn ja kehonkuvan asiantuntija ProMama ry keskustelutti työryhmää siitä, miten naiseus ja seksuaalisuus toteutuu äitiyden ensimmäisinä vuosina ja kuinka imetyskokemukset vaikuttavat naiseuteen.

Yhdistysten jäsenet ovat päässet mukaan kirjantekoon myös helposti omilta kotikoneiltaan, kyselyjen avulla. Jo pelkät kyselyt ovat todistaneet, että aihe tarvitsee sanoja ja puhumisen paikkoja. Äidit vastaavat pitkiinkin

kysymyksiin huolellisesti. Moni äiti kiittää kyselyn lopuksi, että onpa hyvä, kun tätä aihetta nyt pohditaan, koska se olisi tullut

”Välillä vieläkin tunnen syyllisyyttä, että lopetin imetyksen alkuunsa, vaikka tiedän ettei minulla silloin ollut muuta mahdollisuutta.”

”Vauva on ihmistaimi: pieni ja hentokin, mutta täynnä kasvuvoimaa ja tahtoa.”

Imetysuutisia 2/2012 28

niin tarpeeseen silloin oman esikoisen vauvavuotena.

Imetyksen tuki kartoitti imettäville äideille tehdyssä kyselyssä isän roolia imetyksen tukena. Kyselyn palauteosio osoitti, että idyllioletuksen purkaminen on yksi lohtukirjan tavoitteista. Osa vastaajista tivasi, miksi kysely olettaa, että isä voisi loukata äitiä imetysaikana tai voisi olla imetyksen es-

Yhdistys & Uutiset

”Valitettavasti omalta osaltani en täysin osannut koskaan hyväksyä sitä ruokinta-automaatin roolia, samalla tavalla kuin en ihan tuntenut oloani luontevaksi raskausaikana.” te. Toiset taas kertoivat isästä, joka oli mustasukkainen vauvalle, tyrkytti tai antoi salaa korviketta tai petti puolisoa imetysaikaiseen haluttomuuteen vedoten.

Imetys on yksi osa hapuilevaa, uudenkarheaa elämänvaihetta. Kun opetellaan uutta, joskus sattuu. Ja joskus sattuu oikein pahasti. Mitä lapsi tekee, kun sattuu?

Hän menee äidin luo, ja äiti lohduttaa. Imetyksen lohtukirjan tavoite on, että äidit lohduttavat äitejä. Kirjan myötä lohdutuksesta päästään vielä pari askelta eteenpäin: kipeä asia tunnistetaan trau-

maksi ja tuo trauma saa sanoja, joilla se muuttuu suruksi. Surutyön myötä siitä voi vapautua.

Imetyksen lohtukirja julkaistaan netisssä yhteensä kolmena osana. Sähköisessä muodossaan kirja on äitien saatavilla maksutta.o

Kirjoittaja on kirjan toimittaja.

Imetysuutisia 2/2012 29

”Vauvat ovat pelkkää aistimusta, tunnetta, havaintoa ja hätää.”

Yhdistys & Uutiset

Pelkkää rintaruokintaa vai sittenkin täysimetystä?

TEKSTI PÄIVI PELTONIEMI

Keväällä 2008 valmistui väitöstutkimus täysimetyksen vaikutuksesta allergioihin (Pesonen 2008).

Tutkimuksen mukaan täysimetyksen pitkittäminen yli suositetun kuuden kuukauden ei tehosta imetyksen allergioilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukautta kestäneeseen täysimetykseen saattaa liittyä riski allergisen oireilun lisääntymisestä. Lehdistö uutisoi tulokset näyttävästi, mutta virheellisesti.

Tutkin terminologisen käsiteanalyysin keinoin, mitä uutisoinnissa tapahtui (Peltoniemi 2011). Aineistona käytin 27 Internetistä löytämääni uutista, englannin- ja suomenkielisiä väitöstiivistelmiä, Helsingin yliopiston väitöstiedotetta ja STT:n uutistiedotetta korjauksineen.

Uutisista vain kaksi oli laadittu alun perin oikein.

Neljä muuta korjattiin yhteydenottojen jälkeen oikeaan muotoon. Analyysini mukaan ongelmia tuotti suomenkielisen väitöstiivistelmän ja -tiedotteen sanatarkasti englannista käännetty ilmaus ”yksinomainen rintaruokinta”. STT kansantajuisti sen muotoon ”pelkkä rintaruokinta”. Suomen kieleen vakiintunut termi ”täysimetys” olisi kuitenkin ollut tuttu vauvan vanhemmille ja terveydenhuollon henkilöstölle mm. neuvolakortista.

Uutisoinnissa käsitteellä yksinomainen rintaruokinta ymmärrettiin samaa kuin pitkä imetys, pitkä rintaruokinta tai rintaruokinta. Toisaalta myös käsitteiden pelkkä rintaruokinta ja yksinomainen rintaruokinta ajateltiin tarkoittavan samaa kuin rintaruokinta.

Ajanmääreet lisäsivät entisestään termien ja käsitteiden sekaannusta: käsitteen täysimetys merkitykseksi ajateltiin ’yli puoli vuotta kestävä imetys’.

Imetyksen tuki ry julkaisi sekavan uutisoinnin seurauksena 10 sanan imetyssanaston medialle. Viestinnän selkeyttämiseksi näin on hyvä tehdä. Terminolo-

gin näkökulmasta sanasto vaatisi kuitenkin hieman hiomista. Lisäksi siihen kannattaisi täydentää käsitteiden määritelmät ja englanninkieliset vastineet – tulkintojen ja sanasanaisten käännösten estämiseksi, kun kotoisa termi on tarjolla.

Yhdistyksen viestinnässä kannattaa myös jatkaa täysimetys-termin käyttöä. Se täyttää hyvän termin vaatimukset: on omakielinen ja merkitykseltään läpinäkyvä.o

Kirjoittaja on FM, kääntäjä-terminologi.

Viitteet Peltoniemi, P. (2011). Imetystä, rintaruokintaa vai täysimetystä? Käsitteet ja termit sekaisin imetysuutisoinnissa [online]. Teoksessa: Nissilä, N. & Siponkoski, N. (toim.).

Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. Vaasa: Vaasan yliopisto, 279–290. [Lainattu 16.9.2012]. Saatavilla: http://www.vakki.net/publications/2011/VAKKI2011_Peltoniemi.pdf.

Pesonen, M. (2008). Early life determinants of atopy: A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns [online]. Helsingin yliopisto. [Lainattu 16.9.2012].

Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4596-7.

Imetysuutisia 2/2012 30

Yhdistys & Uutiset

Hämeenlinnan imetysryhmä esittäytyy TEKSTI JOHANNA KORHONEN

Ryhmämme on perustettu vuonna 2000 ja toimii vertaistukiperiaatteella odottaville ja imettäville äideille sekä muille imetyksestä kiinnostuneille. Ryhmällämme on pitkät perinteet, mutta vuodesta 2011 alkaen olemme toimineet Imetyksen tuki ry:n nimissä. Vetäjinä toimivat vapaaehtoiset koulutetut vertaistukiäidit: Matleena, Johanna, Katja ja Linda.

Kokoonnumme kerran kuukaudessa ennalta suunnitellun aiheen ympärille. Aiheesta riippumatta keskustelua viriää myös usein raskauteen, synnytykseen, imetykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista.

Vetäjien vaihtumisen vuoksi ryhmämme toiminta hakee vielä muotoaan. Kehitämme innokkaasti toimintaamme, ja teemme ryhmäämme näkyvämmäksi. Esimerkiksi imetysviikolla ryhmämme jalkautuu Kanta-Hämeen sairaalan synnytysvuodeosastolle, jossa pääsemme keskustelemaan imetyksen ensipäivistä.

Tapaamiset ovat maksuttomia ja avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Ryhmä toimii vapaaehtoisvoi-

min, ja tarkoituksena on tarjota vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, ja vauvat ovat kunniavieraita! Ryhmä kokoontuu kuun ensimmäisenä tiistaina klo 17.30-19.30 Hämeenlinnan MLL:n tiloissa.

MLL:n sivuilla on lisää tietoa Hämeenlinnan imetysryhmästä ja Facebookissa Hämeenlinnan imetysryhmä -nimellä.

Eri puolilla Suomea toimivista imetystukiryhmistä löytyy tietoa nettiosoitteesta: http://imetys.fi/ryhmat.

Tervetuloa imettävät ja odottavat äidit vauvoineen!

Odotus/imetys: BOOB • Carriwell • Glamourmom • Torrelle • Paola Maria • Doomoo • Lansinoh

Laadukkaat odotus- ja imetysvaatteet, imetystyynyt ja muut imetystuotteet.

Luonnonmukaiset vauvanvaatteet ja hygieniatuotteet.

Kestovaipat, kantoreput- ja liinat. Sekä paljon muuta.

Tule kokemaan kiireetön ja yksilöllinen palvelu avaraan myymäläämme tai asioi vaivattomasti verkossa.

Järjestämme imetystuki- ja muita teemailtoja.

Piispanportti 5, Espoo. Iso-Omenan tuntumassa.

Puh. 040 565 0841 Myymälä avoinna ti, to ja pe 10-15, ke 12-19 ja la 10-14.

Vuokraamme erittäin laadukasta sähkökäyttöistä Meleda-rintapumppua.

Ihanteellinen äideille, joille imetys ei ole mahdollista. Kysy lisää!

Vaipat: Muksut • Tirsokas • Nalle • Many months • Imse Vimse • Bummi • Bumgenius • Bitti d’Lish • Bitti tutto • FuzzyBunz Liinat/reput: Catbirdbaby • Girasol • Manduca • Amazonas • MamEco • Storchenwiege

Imetysuutisia 2/2012 31

bebes ÄITIYDEN ERIKOISLIIKE

me m ä s s ä l ä Myym ntevaa palveluan tu isten liivie n a i s a t a sa nla a e k i o a ja apu hankinnassa!

Laajasta vaLikoimastamme Löydät mm:

• imetysliivit • imetyspaidat ja - mekot • imetysyöasut • liivinsuojat • imetystyynyt • rintapumput KAUPPAKESKUS KAMPPI 3.KRS puh. 09 737 007 info@bebes.fi verkkokauppa avoinna 24/7

www.bebes.fi | www.bebesinfo.fi

Imetysuutisia 2/2012 32

®

Vauvanvaatteita vaativille vanhemmille.

Myös vuokrattavana.

“VUODEN DESIGNTEKO 2012” SPECIAL RECOGNITION AWARD

EUWIIN 2011

European Union Women Inventors & Innovators Network

SILVER MEDAL SUF 2011

VUODEN DESIGNTEKO 2012

Imetysuutisia 2/2012 33

UNIIKKI DESIGN •säätövara | koot 40-90cm •vähän saumoja •ei lappuja sisäpuolella

“Tyyliä ja tukea imetykseen kätilön kaupasta” 3 Kauniit imetysvaatteet 3 Laadukkaat imetyksen apuvälineet ammattitaitoisella ohjauksella (mm. imetysapulaite)

3 Vuokrauspalvelu: synnytyssairaaloista tuttu Elite rintapumppu, vauvavaakoja, kantoliinoja, imetystyynyjä

3 Imetysohjausta ja tukea uuteen elämäntilanteeseen 3 Lämmintä palvelua kauniissa myymälässämme: Neljäs Linja 24 , 00530 Helsinki

www.avonainen.fi

3 Myös verkkokauppa: www.avonainen.fi/kauppa

Kätilöpalvelut Anu Lampinen äiti, kätilö, akupunktioterapeutti, joogaohjaaja Heket-Tmi

Anu Lampinen Salomonkatu 19, Helsinki 050-301 9631 anu.lampinen@ heket.fi www.heket.fi

• • • • •

imetysneuvonta synnytysvalmennus ei-lääketieteelliset kivunlievityskeinot kotisynnytys synnytystraumojen työstöapua

Akupunktio ja -painanta • raskausajan vaivat • synnytykseen valmistautumisneulottelu • akupainanta synnytyksessä -opetus (kumppani-t mukaan) • lapsivuodejan krempat • maidonnostatus yms.

• akupunktio myös ei-raskaanaoleville

All also in english

Imetysuutisia 2/2012 34

Imetysuutisia 2/2012 35

Onnistuneeseen imetykseen Rintapumppu.fi on Amedaa maahantuovan Medi10 Oy:n imetystuotteisiin erikoistunut nettikauppa. Myymme ja vuokraamme sairaalatasoisia Ameda-rintapumppuja kaikkialle Suomeen.

Ameda-tuoteperhe koostuu WHO:n imetyskoodin mukaisista turvallisista ja testatuista tuotteista.

Meiltä löydät imetystuotteet- ja tarvikkeet vauva-ajan tarpeisiin - sähköpumput tuplapumppauksella: henkilökohtaiseen käyttöön sopiva Lactaline Personal ja sairaalatasoinen Elite, jonka voit vuokrata kotiin - pullosarjat ja eri kokoiset imusuppilot - rinnanpään kohottajat - ComfortGel viilentävät ja pitkäkestoiset hydrogeelisuojat aristaville rinnanpäille - ComfortLan tuoksuton ja valkoinen puhtain lanoliinivoide, 100% luonnontuote - tukivyöt ennen ja jälkeen raskauden - laastarikuumemittarit - vauvan vaa’at Tutustu laajaan valikoimaamme netissä!

rintapumppu.fi Imetysuutisia 2/2012 36

Läntinen teollisuuskatu 18 02920 Espoo p. 09 6122250 s-posti: service@rehamed.fi www.rintapumppu.fi