Imetysuutisia 2/2017 by Imetyksen tuki ry

imetys IMETYKSEN TUKI RY

uutisia

2 / 2017

Imetysviikko: Yhdessä imetyksen tukena Rikas ja monipuolinen äidinmaito

Imetystukea äidiltä tyttärelle

Sisällys Imetysuutisia 2/2017 3

Pääkirjoitus

Imetysviikko

6 Imetys julkisella paikalla 10

Olgasta tuli äiti, Elinasta imetystuki-isoäiti

Kolumni

15 Imetykseen pettynyt 16 Imetysmuistoja 18 Nykymutsin imetyskirja 20 Oman äidin maitoa taaperolle

24 Ei ookkaan pitkästä aikaa otettu maitoa 26 Tasapainoilua tandemilla 28 Imetys on elämää 31 Yhdistys & uutiset

Otin uudelleen Dunder-Kuusistoon yhteyttä ja kysyin, voisimmeko tutkia jälleen maitoani. Tulokset yllättivät meidät molemmat. " –Oman äidin maitoa taaperolle, s. 20

Julkaisija Imetyksen tuki ry Päätoimittaja Liisa Ansio Toimitussihteeri Miina Korpi Toimitus Tiina Boucht, Sallamaari Hietanen, Riikka Ikonen, Miina Korpi, Raili Korpi, Eija Luoma, Niina Mäkinen, Maria Rissanen, Maiju Talasoja, Merita Uusitalo Ulkoasu Teija Lammi Yhteystiedot Karjalankatu 2 A, 00520 Helsinki Osoitteenmuutokset www.imetys.fi/jasenyys Lotta Viinikka lotta.viinikka@imetys.fi Ilmoitukset ilmoitukset@imetys.fi Painopaikka Kirjapaino Ässä, Vaajakoski, painos 800 kpl ISSN 1798-8349 www imetys.fi/imetysuutisia, facebook.com/ImetysuutisiaLehti Kannen kuva Miina Korpi

Imetysuutisia 2/2017 2

Pääkirjoitus

Vauva syntyy osaksi yhteisöä. Vaikka äidistä saattaa pienen vauvan kanssa tuntua, että maailman kutistuu vauvan ympärille, ovat äiti, vauva ja muu perhe osa isompaa yhteisöä. Koko kylä kannattelee äitiä ja vauvaa, tai jättää heidät yksin. Imetys koskettaa jollain tavalla jokaista synnyttävää naista. Samoin imetys liittyy niihin kohtaamisiin, joita äidillä on eri elämänpiireissä. Kun äiti lähtee kauppareissulle, on ratkaistava jollain tavalla, miten imetys hoidetaan sinä aikana. Löytyykö kaupasta sopivaa paikkaa imettää? Kun äiti käy lääkärissä, täytyy imetys ottaa huomioon lääkitystä tai muuta hoitoa suunniteltaessa, silloinkin kun hoidettava vaiva ei liity imetykseen. Muistaako lääkäri kysyä imetyksestä? Miten hän kommentoi saamaansa vastausta? Kun lapsi aloittaa hoidon vauvavuoden aikana tai taaperona, voi imetys olla silloinkin ajankohtainen aihe. Miten päivähoidossa suhtaudutaan imetykseen? Saako hoitopaikassa imettää? Miten lapselle vastataan, jos hän kaipaa imetystä hoitopäivän aikana? Imetys on myös aihe, josta moni ajattelee voivansa sanoa äidille miltei mitä tahansa. Uskomukset, väärä tieto ja arvostelu ovat tavallisia imetyskeskusteluissa. Jyrkät mielipiteet ja epäkohteliaat sanavalinnat voivat koskettaa imettävää äitiä syvästi. Ne saattavat haavoittaa tavalla, jonka äiti ymmärtää vasta paljon myöhemmin. Töykeä ja vähättelevä ilmapiiri voi saada äidin luopumaan imetyksestä aiemmin kuin hän olisi halunnut tai ennen kuin lapsi olisi ollut valmis vieroittumaan.

Imetyksen tukeminen on yhteinen asia Nolaamisen, hämmästelyn ja arvostelun sijaan äiti kaipaa tukea, rohkaisua ja hyväksyntää. Joskus parasta tukea on, ettei imetystä kommentoida sen kummemmin, onhan kyse hyvin arkisesta ja käytännöllisestä asiasta. Imetyksessä kohtaavatkin arkinen ja aivan erityinen, jopa jollain tapaa pyhä. Tätä aivan erityistä arkista imetystä on täynnä tämäkin Imetysuutisia-lehti. Imetysviikon teema, Imetyksen tukena yhdessä, näkyy jollain tavalla kaikissa lehden jutuissa. Hienolla tavalla se näkyy jutussa, jota varten haastattelimme pieniä lapsia imetyksestä. Lapsille arkinenkin on merkityksellistä, aivan erityisellä tavalla. Imetys on tärkeä asia, kuten helikopterit, kuorma-autot, äidin syli ja pikkusisaruksen syntymä. Imetysviikon teeman kutsuu meitä kannattelemaan yhdessä imettäjiä ja tekemään yhdessä yhteiskunnastamme lämmin paikka imettäville äideille!

Imetysuutisia 2/2017 3

Liisa Ansio päätoimittaja

Imetysviikko 2017

Imetysviikkoa vietetään Suomessa 16.–22.10.2017

Imetyksen tukena yhdessä - Sustaining Breastfeeding Together

Imetysviikolla imetystä tarkastellaan laajempana kuin vain äitiä ja lasta koskevana ilmiönä. Jokainen voi yksilönä ja yhdessä toisten kanssa edistää ja tukea imetystä eri tavoin. Eri toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista saada vaikuttavampia tuloksia kuin yksin. KIRJOITTANUT LIISA ANSIO JA NIINA MÄKINEN LÄHDE WABA, IMETYSVIIKON MATERIAALI

Imetys on kiinteä osa vauva- ja pikkulapsiperheiden elämää. Jos imetys sujuu, se vaikuttaa elämään ja jos imetys ei suju, on silläkin merkitystä. Imetys on myös aihe, jota monet perheen ulkopuoliset kommentoivat: joku hämmästelee, toinen ihastelee ja kolmatta imetys ällöttää. Yhtä kaikki imetys tulee esiin monissa sellaisissa yhteyksissä, joita ei automaattisesti ajatella imetyksen edistämisen kannalta olennaisiksi.

Kohtaamiset vaikuttavat imetykseen Kuitenkin kaikki kohtaamiset, joissa imetys tulee puheeksi tai huomion kohteeksi, vaikuttavat osaltaan äitien imetysvalintoihin. Toiset kommentit harmittavat, jostain kohtaamisesta tulee rohkaistunut ja hyvä mieli.

Ajattelemattomat sanat saattavat lannistaa epävarman äidin. Joskus epäonniset neuvot voivat sisuunnuttaa äidin etsimään lisää tietoa oman toiminnan tai valintojen tueksi. Toisaalta tuntemattoman ihmisen kannustus tai imetyksen pitäminen luonnollisena voi vahvistaa äidin halua imettää ja syventää äidin imetysluottamusta.

Ammattilaiset ja asiantuntijat imetyksen tukena Imetysviikon yhteistyöteema haluaa havahduttaa myös muut kuin varsinaista imetysohjausta antavat ammattilaiset tiedostamaan oman merkityksensä imetyksen edistämisessä. Heitä ovat esimerkiksi päättäjät, toimittajat, varhaiskasvattajat,

Imetysuutisia 2/2017 4

sosiaalityöntekijät, lääkärit, hammashoitajat ravitsemusterapeutit sekä ravintoloiden ja muiden julkisten tilojen henkilökunta. Mitä imettävälle äidille sanotaan julkisissa tiloissa, jos hän imettää lastaan? Miten toimittaja kirjoittaa imetyksestä, imettäjistä tai vauvoista? Kuinka päivähoidon henkilökunta kommentoi hoitoon tulevan taaperon imetystä? Imetykseen vaikuttavat mm. terveys- ja perhepoliittiset päätökset, imetystä suojeleva lainsäädäntö sekä se, miten imetykseen suhtaudutaan yhteiskunnassa. Siksi jokaisen asenteilla on merkitystä.

Julkinen imetys Suomessa imetysviikon yhdeksi ulottuvuudeksi onkin haluttu nostaa

Imetysviikko 2017

myönteinen suhtautuminen julkiimetykseen. Asenteet julki-imetykseen vaihtelevat ja usein julki-imetys saa kommentteja myös niiltä, joita imetys ei varsinaisesti kosketa. Usein eniten tunteita herättää imettäminen aikuisten ruokailuun varatuissa paikoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Harvoissa julkisissa tiloissa on imetykseen sopivia paikkoja. Usein ratkaisuksi ehdotetaan wc:tä. Tämä on kuitenkin huono vaihtoehto: epäsiisti tai pieni tila, jossa ei ole mukavaa tuolia tai sohvaa imettävälle äidille. Imetys voi, etenkin pienen vauvan kanssa, viedä niin pitkän aikaa, että on kohtuutonta antaa esimerkiksi liikuntaesteisen odottaa vuoroaan niin kauaa. Missä olisi kahvila tai ravintola, jossa olisi mukava rauhallinen paikka, jossa äiti voi imettää, mutta olla myös osa seuruettaan? Julki-imetys on kysymys siitä, missä imetys saa näkyä. Lisäksi se on kysymys siitä, missä on äidin ja vauvan paikka. Onko naisen äidiksi tultuaan jättäydyttävä kodin, kerhojen ja leikkipuistojen maailmaan? Vai saako nainen lapsineen olla yhä kaduilla, kaupoissa, kahviloissa?

Yhdessä imetyksen tukena Jokainen voi olla imettävän äidin tukena ja luomassa imetysmyönteistä yhteiskuntaa. Imetysmyönteinen yhteiskunta on eri-ikäisten ja erilaisten jäsentensä tarpeille. Imetysmyönteisyys vähentää äitien yksinäisyyttä. Imetysmyönteisessä yhteiskunnassa on apua saatavilla helposti, silloin kun sitä tarvitaan. Jos yhteisö on avoin imetykselle, se ymmärtää myös imettämättömyyttä ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia turvalliseen pulloruokintaan. Imetysviikolla imetystukiryhmät eri puolilla Suomea järjestävät tapahtumia. Tule mukaan! Imetyksen tukeminen on yhteinen asia!

Tiesitkö että? – Aliravitsemus aiheuttaa 45% alle viisivuotiaiden kuolemista. Imetys vähentää tehokkaasti aliravitsemusta.

– Imettämättömyys aiheuttaa globaalisti 302 miljardin dollarin kustannukset vuosittain, mikä on 0,49% maailman brutto-kansantuotteesta.

– Yhden korvikejauhekilon tuottamiseen tarvitaan 4000 litraa vettä.

– Jos imetyssuositukset toteutuisivat, vältettäisiin 823 000 lapsen kuolemaa ja 20 000 äidin kuolemaa vuosittain. - Joka vuosi kuolee 5,9 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Joka päivä kuolee 16 000 lasta.

– Imetettyjen vauvojen älykkyysosamäärä on keskimäärin 2,6 pistettä korkeampi kuin ei imetetyillä. Imetyksen positiivinen vaikutus näkyy etenkin pitkään imetetyillä.

– Ainoastaan 53% maailman valtioista täyttää vähintään 14 viikon vähimmäissuosituksen äitiysloman kestosta.

Imetysuutisia 2/2017 5

Imetysuutisia 2/2017 6

Imetys julkisella paikalla - miltä se tuntuu ja mitä tiede siitä tietää Imetysuutisia 2/2017 7

TEKSTI MIINA KORPI KUVAT TIINA BOUCHT, RAILI KORPI, MERITA UUSITALO

Julkisilla paikoilla imettäminen nousee otsikoihin ja somekanavien jutunaiheeksi aina tasaisin väliajoin. Joskus yksittäisen, lastaan ruokkivan tai lohduttavan äidin toiminnasta tulee armottoman arvostelun kohde. Toisinaan julkisten tilojen toimijat, kauppiaat tai ravintoloitsijat, tekevät omia linjauksiaan siitä, missä on sopivaa imettää ja missä ei. Monesti kyse on kuitenkin ollut yksittäisen työntekijän ajattelemattomuudesta, jota jälkikäteen esimiestaso julkisesti korjaa ja pahoittelee. Epäluonnollisen kielteistä suhtautumista imetykseen on ikävää lukea. Ilahduttaviakin esiintuloja tuotetaan

medioihin, etenkin ulkomailla julkkisäidit saattavat puolustaa imetyksen luonnollisuutta julkaisemalla henkilökohtaisia imetyskuvia. Kun äiti imettää julkisella paikalla, ilman kodin tuomaa turvallisuudentunnetta, häntä saattaa hävettää (Bonia et al. 2013). Miksi? Onko imetys yhtä vaivaannuttavaa äideille joilla on hyvä itsetunto kuin heille jotka eivät muutoinkaan ole itsevarmoja omassa kehossaan? Tottuuko julkisilla paikoilla imetykseen täysin koskaan? Julkisilla paikoilla imetystä on tutkittu, mutta äitien kokemuksia aiheesta on selvitetty vähemmän. Yhden tutkimuksen mukaan (Sheeska et al. 2001) pullolla vauvaansa ruokkiviin äitiin verrattuna, imettävät äidit saivat vain vähissä määrin enemmän huomiota vauvan ruokaillessa ravintoloissa tai ostoskeskuksissa. Silti imettävät äidit kokivat itsensä hermostuneiksi ja haavoittuvaisiksi. Toisen tutkimuksen (Augustin et al. 2014) perusteella häpeän tunne imettäessä muiden läsnäollessa on kuitenkin vain harvoin syy imetyksen lopettamiselle. Silti voimme olettaa, että jos äiti kokee imetyksen sujuvan mukavasti julkisilla paikoilla liikkuessa, helpottaa se äidin elämää. Imetystä koskevat asenteet muodostuvat kulttuurisista ja sosiaalisista arvoista ja normeista, käsityksestä siitä mikä on yksityistä ja mikä ei. Imetys nähdään usein äidin yksityisenä asiana. Suomalaisessa tutkimuksessa kulttuuristen tekijöiden, kuten julki-imetyksen haasteellisuuden, on voitu nähdä vähentävän imetystä (HuittiMalka, 2005), joskin tutkimusta tästä on tehty varsin vähän. Se kuitenkin tiedetään, että sosiaalinen ympäristö luo puitteet asenteille ja uskomuksille. Siis me, ihmiset, yhteisöt. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman ympäristönsä imetysmyönteisyyteen.

Lähteet:

Augustin, A. L., Donovan, K., Lozano, E. A., Massucci, D. J. & Wohlgemuth, F. (2014). Still nursing at 6 months: A survey of breastfeeding mothers. The American Journal of Maternal/Child Nursing, 39 (1). Bonia, K., Twells, L., Halfyard, B., Ludlow, V., Newhook, L. A. & MurphyGoodridge, J. (2013). A qualitative study exploring factors associated with mothers’ decision to formula-feed their infants in Newfoundland and Labrador, Canada. BMC Public Health, 13:645.

Imetysuutisia 2/2017 8

Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. (2009). Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009-2012. Pitonyak, J. S. (2014). The Issue Is— Occupational therapy and breastfeeding promotion: Our role in societal health. American Journal of Occupational Therapy (68), e90–e96. Sheeshka, J. Potter, B., Norrie, e., Valaitis, R., Adams, G. & Kuczynski, L. (2001). Women’s Experiences Breastfeeding in Public Places. Journal of Human Lactation, 17(1), 31-38.

Imetysuutisia 2/2017 9

Olgasta tuli äiti,

Elinasta tuli imetystukiisoäiti TEKSTI LIISA ANSIO KUVAT LIISA ANSIO JA MIINA KORPI

Imetysuutisia 2/2017 10

Kun imetystukiryhmä aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1994, oli tapaamissa mukana myös pikkuinen Olga äitinsä Elinan ja sisarustensa kanssa. Nyt Olga on Lin äiti ja saanut paljon tukea äidiksi kasvamiseen omalta äidiltään, mutta myös etsinyt omia ratkaisujaan. Imetysuutisia 2/2017 11

Silloin kun imetystukiryhmä perustettiin, meillä oli kauhea huoli niistä vauvoista. Halusimme kovasti, että he saisivat kasvaa arvokkaina ja ehjinä."

Elina Fuchs oli saanut kipinän raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden äitien tukemiseen jo opiskellessaan diakonissaksi. Kun hänestä itsestään tuli äiti, vahvistui ajatus. Äidit tarvitsevat toisia äitejä kasvaessaan vanhempana. Vauvat tarvitsevat kiintymystä, hoivaa ja läsnäoloa. Äitien yhteisö voisi kannatella tuoretta äitiä ja vauvaa. Kotikaupungistaan Jyväskylästä Elina löysi muita äitejä, joilla oli samoja ajatuksia. Elinalla on tiiviit suhteet miehensä kotimaahan Saksaan, muilla äideillä oli tiiviitä suhteita muihin Euroopan maihin. Mallia ja esikuvia Elina ja muut äidit saivat ulkomailta, La Leche League -toiminnasta ja lempeästä vanhemmuudesta. Niin perustettiin Jyväskylän imetystukiryhmä. – Se oli kyllä elämän onnellisinta aikaa, Elina huokaa. Se äitien yhteys, joka meillä oli, oli ainutlaatuista. Olga ei paljon muista Imetystukiryhmän tapaamisista, mutta kun löytyy vanhoja kuvia imetystukiäideistä ja imetystukiryhmän kokoontumisista, hän tunnistaa kaikki kuvien ihmiset, etenkin toiset lapset. Äitien yhteisössä oli paljon leikkitovereita ja ystäviä.

Imetystukiäidistä isoäidiksi Olgan tytär Li on nyt kahdeksan kuukautta vanha. Hän konttaa ja kiipeää pystyyn. Isoäidin kotona on paljon kiinnostavaa ja ennen kaikkea tutut ja rakkaat isovanhemmat.

– Äiti ja isä on ihan tosi hyviä vauvan kanssa, Olga sanoo. Sen huomaa heti, kun he ottavat vauvan syliin. Oman tyttären äidiksi tuleminen oli tärkeää Elinalle. Erityisen läheiseksi isovanhemmuuden tekee se, että Olga asuu perheineen vain muutaman kilometrin päässä Elinasta. – Meillä on ollut hyvä tilanne, kun molemmat isovanhemmat asuvat ihan lähellä ja ovat sitoutuneita isovanhempia, Olga miettii. Mummola onkin tuttu pysähdys- ja levähdyspaikka Olgalle ja Lille. Aktiivisen imetystukiryhmän vetämisen jälkeen Elina on antanut imetystukea lähipiirinsä äideille ja tyttärille. Lisäksi työssään seurakunnassa hän on ollut tekemisissä vauvaperheiden kanssa. Tuntuma vauva-aikaan on siis säilynyt, vaikka omat lapset ovat kasvaneet jo aikuisiksi. – Olen yrittänyt olla Olgalle nyt sellainen äiti, jolta voi kysyä, Elina sanoo. Valmiita vastauksia hän ei ole tuputtanut, vaikka hänellä on tietoa ja näkemyksiä paljon. Olga on halunnut ottaa asioista selvää myös itse ja tehdä itse omat valintansa. – Jos olisin valinnut jotain ihan eri lailla kuin äiti on ajatellut, niin varmasti siitä olisi kuullut, mutta olisin osannut kyllä sitten sanoakin äidille takaisin, Olga naurahtaa. – On joitain asioita, joita mieluummin kysyy vieraalta kuin omalta äidiltään, Olga huomauttaa. – Minä tässä olen oppimassa, pohtii Elina. Tuo babylead weaning, esimerkiksi, se on ihan uusi juttu. Silloin en-

Imetysuutisia 2/2017 12

nen vain muussattiin kaikki ja varottiin, ettei vauva tukehdu. – Ei Li edes söisi soseita, Olga epäilee mutta lisää: Ajattelen että jokainen voi olla vauvan kanssa vähän omalla tavallaan. Että jos äiti antaisi soseita, niin ei se niin kamalaa olisi.

Äitien ketjussa Syksyinen aurinko paistaa lämpimästi vanhan hirsitalon ikkunoista. Li nousee seisomaan sohvan reunaa vasten ja nauraa äidilleen ja isoäidilleen. – Silloin kun imetystukiryhmä perustettiin, meillä oli kauhea huoli niistä vauvoista. Halusimme kovasti, että he saisivat kasvaa arvokkaina ja ehjinä. Siihen aikaan oli paljon vanhoja, kylmiä käsityksiä vauvoista, Elina muistelee. Imetystukiryhmän perustaneita äitejä yhdisti samanlainen arvomaailma ja samanlainen käsitys lapsen ko-

Jyväskylän meininki tarttui myös imettäviin äiteihin

kemuksen tärkeydestä. – Ei silloin vielä paljon puhuttu kiintymyssuhteesta eikä ajateltu vanhemmuutta kiintymyssuhdeteorian kautta, mutta me luimme mieheni kanssa paljon näistä asioista. Luimme kirjoja intiaaneista, jotka kantoivat lapsiaan. Olimme molemmat todella kiinnostuneita niistä asioista, Elina miettii. Olga muistelee omaa lapsuuttaan lämmöllä. Äiti ja isä olivat paljon läsnä. Onni ja ilo lapsista välittyi. – Olimme molemmat tosi innostuneita vanhempia ja kiinnostuneita lapsista. Rakensimme kodistamme sellaisen, että täällä on hyvä olla ja kasvaa. Sellaisen, missä on vähän satua myös, Elina kertoo. – Joskus sanoittekin, että me lapset olimme teille harrastus, Olga huomauttaa. Raskaudesta, synnytyksistä ja imetyksestä Fuchseilla on puhuttu aina, milloin suomeksi milloin saksaksi. Moni asia oli siis tuttua, kun Olga alkoi odottaa Litä. – Kun Li syntyi, minusta tuntui tosi helpolta hoitaa häntä. Hän tuntui heti tosi rakkaalta, Olga kertoo.

Äidiksi kasvaminen on ollut hänelle luontevaa. Omasta lapsuudesta tuttu välittäminen ja lapsen kunnioittaminen näkyvät Olgan tavassa hoivata pientä tytärtään. Toisaalta myös Elinan esimerkki siitä, ettei äidin kuulu eikä tarvitse olla vain yksin kotona lapsen kanssa, on rohkaissut Olgaa etsimään itselleen mieluisaa puuhaa Lin kanssa. – Käymme paljon kerhoissa ja käymme usein isovanhemmilla. Joskus tuon tänne ystäviänikin vauvojensa kanssa. Hekin saavat täällä olla ja levätä, Olga sanoo. Elina ja Olga ovat yhtä mieltä siitä, ettei äidin ja pienten lasten kuulu olla yksin. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, ovat he tasavertaisia vanhempia. Toiset äidit ovat tärkeä verkosto. Toisaalta Elina kokee edelleen omaksi tehtäväkseen tuoreiden äitien tukemisen ja rohkaisemisen. Koti puutarhan keskellä on avoinna lapsille ja lasten ystäville. – Kun ajattelen mummua, äitiä sekä itseäni ja Litä, mietin, että me olemme kuin maatuskat. Yhden sisältä tulee toinen, samanlainen ja kuitenkin omansa, Olga pohtii.

Imetysuutisia 2/2017 13

Imetystukiryhmä aloitti toimintansa Jyväskylässä aikana, jolloin imetystukea vertaisuuteen perustuvana ei vielä tunnettu Suomessa. Ryhmä on toiminut perustamisestaan alkaen pääosin samoin periaattein ja imetystuki-iltoja on järjestetty joka toinen viikko. Uutta ryhmää oli perustamassa joukko naisia, joilla oli rohkeutta ja intoa tehdä asioita, joita kukaan muu ei ollut vielä tehnyt. Heillä oli pienet lapset ja valtava palo tehdä asioita, joita he kokivat oikeaksi. Innon lisäksi heillä oli osaamista. Joukossa oli monen alan ammattilaisia ja monilla heistä oli yhteyksiä muihin Euroopan maihin. Imetystukiryhmä ei siis syntynyt tyhjästä. Taustalla oli myös vauvamyönteisyysohjelma ja 10 askelta hyvään imetykseen. Keski-Suomen keskussairaala noudatti vauvamyönteisyysohjelmaa yhtenä harvoista suomalaisista sairaaloista. Näin taannoin Jyväskylän meininki -dokumentin, joka kertoi jyväskyläläisestä punkliikkeestä erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosikymmeninä. Väistämättä mieleen nousivat imetystukityön uranuurtajat. Samaa vimmaa, yhdessä tekemisen voimaa ja halua vaikuttaa omaan ympäristöön oli näissä naisissa ja noissa punkliikkeen vaikuttajissa. Jokin Jyväskylän meiningissä on sellaista, että se saa ihmiset tulemaan yhteen ja siirtämään ideat toiminnaksi. Liisa Ansio

Kolumni

Luonnollinen imetys Iskulauseella ”Imetys on luonnollista!” halutaan yleensä korostaa imetyksen normaaliutta. Sanakirjan mukaan luonnollinen tarkoittaa asiaa, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa, mahdollisimman tavallinen ja koristelematon tai luonnonlaeilla selitettävissä oleva. On helppo olla samaa mieltä määritelmän kanssa: imetys on ekologista, tavallista ja koristelematonta ja pohjautuu äidin ja lapsen fysiologiaan ja äidinmaidon hyvää tekeviin molekyyleihin. Imetys on biologinen normi, ja sekä äidin että lapsen elimistö tarvitsee hyvin toimiakseen imetystä. Imetyksen luonnollisuutta pidetään myös perusteena sille, miksi se saa näkyä ja olla läsnä yhteiskunnassa ja arjessa. Kun imetys liitetään normaalin ruokkimisen ja syömisen kontekstiin, saadaan pitävä perustelu sille, miksi myös vauvalla on oikeus syödä ravintoloissa, gastropubeissa ja puistoissa. Toisaalta luonnollisuudesta saadaan helposti myös ase imetystä vastaan, kun se liitetään yleensä yksityisesti tehtävien luonnollisten toimintojen joukkoon. Tällöin voidaan väittää, että vaikka virtsaaminen ja seksi ovat nekin luonnollisia, ne on tapana hoitaa ulkopuolisten katseilta suojassa, esimerkiksi WC-tiloissa tai kotona. Kyse on näkökulmasta: onko imetys syömiseen vai erittämiseen tai seksuaalisuuteen liittyvä luonnollinen toiminto? Imetyksen väitetty luonnollisuus voi tuntua vastasyntyneen äidistä musertavalta. Luonnollisuuden määritelmässäkin näkyvä tavallisuus sisältää oletuksen siitä, että imetyksen pitäisi sujua luonnostaan, ilman opettelua. Nykyisessä yhteiskunnassa imetyksen luonnollinen opettelu on tehty vaikeaksi – se kun tapahtuu paljon ennen oman lapsen saamista. Luonnollisesti imettämään opitaan esimerkin avulla. Eräässä suosikkitarinassani eläintarhan gorillaäiti ei osannut imettää poikastaan, vaan yritti epätoivoisesti tyynnyttää itkevää vauvaansa. Eläintarha oli kuitenkin keksinyt kutsua paikallisia imetystukiäitejä imettämään gorillaäidin aitauksen viereen. Gorilla seurasi esimerkkiä ja imetys lähti sujumaan. Toisaalta välillä on intouduttu opettamaan vähän liikaakin. Vielä muutama vuosi sitten suosiossa ollut tarkka imetysasentojen opettaminen saattoi ennemminkin haitata äitejä ja vauvoja. Vastavoimana tuli onneksi Biological Nurturing, jossa pääpaino on vaistonvarainen, äidin ja lapsen luonnollisiin

reflekseihin pohjautuva hyvän imetysasennon hakeminen. Toivottavasti liike pysähtyy ennen toiseen äärilaitaan menoa: imettäjä tarvitsee edelleen ohjausta, apua ja tukea imetykseen. Kun imetys on luonnollista toimintaa, oletetaan, että se sujuu ilman tarvetta puuttua siihen. Ajatus on tuttu luonnollisen alatiesynnytyksen kontekstista. Valitettavasti tämä saattaa johtaa välillä siihen, että imetystä ei tunnisteta hoidettavaksi asiaksi. Luonnollisen imetyksen ihanteeseen eivät kuulu kirurgista hoitoa vaativat kireät kielijänteet, lääkettä tarvitsevat sammakset eivätkä sitkeät, bakteeriviljelyjä ja dreneerausta vaativat rintatulehdukset. Myös luonnollisen imetyksen yhdistämistä ei-luonnolliseen lääkehoitoon epäröidään usein tarpeettomasti. Synnytysten hoidossa ollaan ehkä saavuttamassa tasapainotilanne: tunnistetaan ne tilanteet, joissa on tarpeen puuttua lääketieteellisin keinoin luontoäidin tekemisiin, mutta osataan jättää puuttumatta ne synnytykset, joissa synnytyksen luonnolliseen kulkuun ei ole tarpeen lääketieteellisesti puuttua. Valitettavasti imetys ei ole ainakaan vielä saanut kokea tuota ylihoitamisen aikakautta, vaan lääketieteelliset keinot auttaa imettäjää ja imetettävää ovat vakavasti alikäytettyjä terveydenhuollossa. Luonnollisuuden määritelmään kuuluu koristelemattomuus. Imetyksen luonnollisuus ei anna tilaa ylimääräisille tavaroille. Vuosien saatossa imetystä on yritetty valjastaa markkinavoimille mitä hauskimmilla esineillä: on ehdotettu rinnan täyttymisen tunnistavaa anturia, joka ohjaa äidin imettämään vuorotellen eri rinnoista ja täristintä, jonka luvataan hoitavan rintatulehdus. Imettävät äidin naurahtavat turhakkeille, kopaisevat kouratuntumalla täydemmän tuntuisen rinnan lapsen ulottuville ja nojautuvat taaksepäin. Lapsen tyytyväinen huokaus, äidin ja lapsen lurpahtelevat silmät ja lämmin maidon tuoksu levittävät tavallista, sopusointuista ja koristelematonta rauhaa. Riikka Ikonen Kirjoittaja on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän viimeistelee väitöskirjaa, jossa imetyksen luonnollisuus saa tehdä tilaa vastasyntyneiden teho-osaston teknologialle, lypsypumpuille, teorioille ja tutkimusmetodologialle.

Imetysuutisia 2/2017 14

Minun tarinani

Imetykseen pettynyt TEKSTI MAIJU TALASOJA

Imetys on tarinoita, kertomuksia kahden ihmisen hetkistä iholla. Imetys on tilanteita, toiveita, ihanteita, hymyjä. Väsymystä, epätoivoa, kyyneleitä. Selviytymistä. Kolmesta imetysmatkastani yksi on suuri pettymys. Se, joka jatkuu vielä pian kaksivuotiaan kuopukseni kanssa. Kuopukseni syntyi säännöllisellä alatiesynnytyksellä, oli hyvän kokoinen ja pääsi heti synnyttyään ihokontaktiin. Imuote oli suppea, ja myöhemmin syyksi selvisi kireän huulijänteen aiheuttamat ongelmat. Painonnousu laahasi, ja lopulta pysähtyi lähes kokonaan. Olin ahdistunut painonnousun vähyydestä imetyksen tehostamisyrityksistä huolimatta ja koin ankaria riittämättömyyden tunteita. Edelliset onnistuneet imetyskokemukset nostivat riman niin korkealle, että ajatus tämän imetyksen epäonnistumisesta oli sietämätön. Edelleen kannan huonoa omaatuntoa vauvan aluksi huonosta painonkehityksestä. Imetyspettymystä on vaikea unohtaa. Ymmärrän nyt ihan uudella tavalla, miksi isoäitimme muistavat edelleen omat imetystaipaleensa onnistumisista epäonnistumisiin. Pettymyksen karvas kokemus ei häviä kieltämällä tai taka-alalle painamalla, mutta helpottuu kokemuksia jakamalla. Vertaistuen saaminen ja kipeiden asioiden kohtaaminen on lievittänyt tuskaani. Imetyspettymyksen kokeneenakin pääsen vielä tilanteeseen, jossa negatiiviset tunteet haalistuvat ja muuttuvat osaksi pehmeämpiä muistoja.

Imetysuutisia 2/2017 15

Kirjauutinen:

Nykymutsin imetyskirja äitikaveriksi imettävälle äidille Mistä idea projektiinne syntyi?

TEKSTI MIINA KORPI KUVAT NYKYMUTSIN IMETYSKIRJA

Keväällä 2017 kaksi äitiä ryhtyivät keräämään netin kautta materiaalia imetyskirjaa varten. Äitien kokemuksista ammentava kirjaprojekti on näkyvillä Facebookissa, jossa “Nykymutsin imetyskirja” sivulla on reilu tuhat seuraajaa. Lisäksi projektilla on oma nettisivusto, instagram-tili sekä uutiskirje. Nettisivuilla luvataan, että lopputuloksena on kirjan verran vertaistukea ja kannustusta imettäville äideille ja heidän tukihenkilöilleen. Modernia kirjaprojektia luotsaavat Laura Talvitie ja Pauliina Ahonen kertovat Imetysuutisille, mistä oikein on kyse.

Imetysuutisia 2/2017 16

– Idea lähti liikkeelle tarpeesta kertoa äitien erilaisista imetyskokemuksista ja ajatuksista imetykseen liittyen. Vaikka imetystietoakin on jonkin verran saatavilla, saattaa moni asia konkreettisessa imetystapahtumassa tulla yllätyksenä. Projekti tarjoaakin mahdollisuuden pohtia omaa imetystaivaltaan jo etukäteen, kertovat Laura Talvitie ja Pauliina Ahonen, kirjaprojektin aikaansaavat naiset. Pauliinan suunnittelemien verkkomateriaalien värikäs ja rento ulkoasu mukailee tulevan kirjan tyyliä. – Koska imetys on hyvin monenlaisia tunteita herättävä asia, tahdomme pitää kirjan ja koko projektin perusvireen positiivisena ja tsemppihenkisenä. Haluamme tuoda imetyskeskusteluun ripauksen iloa ja kepeyttä ja rohkaista äitejä tekemään omannäköisiä ratkaisuja. Se ei tarkoita, etteikö vaikeitakin aiheita voisi käsitellä vaan päinvastoin: meidän filosofiamme mukaan kaikki tunteet ovat imetyksessä sallittuja ja tyyli vapaa! Laura ja Pauliina pohtivat. – Imetyksen tullessa ajankohtaiseksi voi kirjasta löytää hyviä käytännön vinkkejä ja vertaistukea omiin pohdintoihin sekä käytännön pulmiin. Me uskomme, että monet ongelmat tuntuvat vähemmän ylitsepääsemättömiltä, kun tietää, että joku muukin on ollut joskus samassa tilanteessa ja käynyt samanlaisia tunteita läpi, vertaistuen voimaan uskovat äidit jatkavat.

Niin, miksi juuri te ryhdyitte tähän projektiin?

“ – Olemme molemmat esikoisten äitejä ja meillä molemmilla on omanlaiset imetyskokemukset takana, Laura kertoo. – Kummallakin on ollut omat haasteensa matkan varrella ja tarve vertaistuelle. Vanhoina lapsuudenystävinä oli yhteistyön synty lopulta aika luontevaa. Meillä on molemmilla selkeät omat vahvuudet. Kirjan suhteen työnjako meneekin niin, että Laura kirjoittaa kirjan tekstit ja Pauliina vastaa sen visuaalisesta ilmeestä. Muut tehtävät naiset jakavat yhdessä. – Somekanavien päivittämisestä uutiskirjeisiin hääräämme yhdessä vuorovedoin, Laura toteaa.

Kirjan materiaali kerätään tosiaan somen avulla, miten se siis tapahtuu? “ –Tarinoita on kerätty kesän ajan Facebook-sivuillamme. Olemme keränneet vastauksia eri teemoista kyselylomakkeilla, joihin on mahdollista vastata anonyymisti. Sivu on avoin kaikille ja kysymyksiä pääse katsomaan ja niihin vastaamaan, vaikkei Facebookissa olisikaan. Vaikka olemme jo loppusuoralla kysymysten kanssa, voi niihin käydä vastaamassa vielä myöhemminkin. Tekijöiden mukaan vastauksia on kertynyt haastatteluumme mennessä jo noin 400. Tarinoita ja vastauksia kerätään tämän vuoden loppuun saakka.

Imetyskirjoja on julkaistu ja kirjoitettukin suomeksi, ja niin imetystietoa kuin vertaistukea on melko helposti saatavilla monessa muodossa. Mitä toivotte teidän kirjanne antavan ihmisille? “

– Toivomme, että kirja toimii samoin kuin hyvä äitikaveri: antaa hyväksi havaittuja vinkkejä sekä lohduttaa ja tsemppaa tarpeen vaatiessa, mutta ei koskaan syyllistä tai paasaa. Emme pistä pahaksi, jos se saa aikaan muutaman naurunpyrskähdyksenkin. Näillä äideillä on visio julkaistavan kirjan merkityksestä kotisohvalla ihmettelevälle imettäjälle. – Se antaa tietoa imetyksestä helposti lähestyttävässä muodossa ja

Imetysuutisia 2/2017 17

tarjoaa vinkkejä niin imetyspulmiin kuin parhaisiin eväisiin tai viihdykkeisiin imetyspuuhien aikana. Jätämme kirjaan tilaa myös omille merkinnöille, joten kirja toimii myös kivana muistona imetystaipaleelta. Nykymutsin imetyskirjan tiedotuskanavilta saa tietoa osallistumisen tavoista ja projektin etenemisestä. Kirjan on tarkoitus rakentua valmiiksi vuoden loppuun mennessä ja julkaisua voidaan odottaa vuoden 2018 keväällä.

Imetysmuistoja TEKSTI IMETYSUUTISTEN TYÖRYHMÄ KUVAT IMETYSUUTISTEN LUKIJOIDEN KOTIALBUMEISTA

Moni haluaa tallentaa elämän tärkeitä asioita jollain tapaa. Imetys synnyttää muistoja, joita äidit vaalivat.

Imetysmuistojen ei tarvitse kuitenkaan jäädä vain muistin varaan, vaan imetyksen herkät, erityiset hetket voi tallettaa monilla tavoin.

Imetysuutisia 2/2017 18

Imetyksen lopett amisjuhlat Monessa perheessä vie te kunniaksi. Juhlassa vo tään juhlia imetyksen lopettamisen i olla tarjolla aiheesee n sopivia tarjottavia, esim. täytekakkua ja vieroittunut lapsi voi saada lahjan. Joskus äidin ystävät hemmot televat äitiä.

Valokuvat

Valokuvat säilyttävät imetysmuistot. Monet perheet tilaavat kuvaajan paikalle, mutta hyviä kuvia voi ottaa myös imetettävän toinen vanhempi tai perheen ystävä. Joskus imetyshetket päätyvät kuviksi vähän sattumalta, esimerkiksi yksivuotiskuvauksen yhteydessä. Yksi imetyskuvatyyppi on Tree of life -kuvat, joissa valokuvaa on käsitelty niin, että elämän puu yhdistää äidin ja vauvan.

Korut

Koruilla v Äidinm oi olla muist oja kan aidosta net vo lapselle teetetty i tehdä koruja tavanaan. sestä. K tai äidil koru vo o le i vanhem run voi teettä muistuttaa im tai ä myös pi kiito etyklapse dinmait kseksi äidil le imet n toinen okoruja yks valmis min De taa Su estä. Äisign. omessa Jas-

Tatuoinnit

Äidiksi tuleminen ja imetys piirtävät kuvia äidin ja vauvan muistoihin. Muistot voi piirtää myös ihoon. Tatuoinnit ovat suosittuja myös äitien keskuudessa ja monilla äideillä onkin muistoja ihollaan. Imetysmuisto voi olla myös haikea, kuten Tiinalla: “Taidan yhä surra "kesken jäänyttä" imetystaivalta, mutta koen silti, että teimme parhaamme ja onnistuin ruokkimaan pientäni omalla maidolla niinkin pitkään, vaikeuksista huolimatta. Siksi halusin ottaa imetyskoru-tatuoinnin, hatunnostona meille molemmille.” Imetysaikana tatuointien ottamista ei suositella, mutta imetyksen jälkeen voi tatuoinnin ottaa. Imetysuutisia 2/2017 19

Sokerilitkua vai kermapisaroita?

Oman Ã¤idin maitoa taaperolle TEKSTI MARIA RISSANEN KUVA PIXABAY

Imetysuutisia 2/2017 20

Poikalapsen maito Lapsen ikä

8vrk 3kk 6kk 11kk 1v8kk, vasen 1v8kk, oikea 1v11kk

Rasva g/100ml

Proteiini g/100ml

Hiilihydraatti g/100ml

Kalorit kcal/100ml

2,6

1,4

7,6

1,6

0,7

7,3

1,7

0,7

7,4

1,8

0,7

7,5

7,1

6,8

6,7

9,4

1,4

6,7

121

Kaikki olemme kuulleet joskus jonkin uskomuksen, joka liittyy vauvaa isomman lapsen imetykseen. Maito muuttuu kuin taikaiskusta yhden yön aikana vesiliruksi vauvan täyttäessä yhden vuoden. Maidosta ei ole mitään ravitsemuksellista hyötyä, eikä lapsi saa maidosta enää mitään, mitä ei saisi kiinteästä ruoasta. Pelkkää sokerilientä ja hampaatkin reikiintyvät taatusti. Missään nimessä ei kannata imettää useammin kuin vain muutaman kerran päivässä. On sama lopettaa saman tien. Mitä siellä maidossa sitten on ja onko se huonoa vauvaiän jälkeen? Tutkimukset ovat osoittaneet, että maito muuttuu imetetyn lapsen tarpeiden mukaan. Kun imetyksiä on vain muutama päivässä, maito itse asiassa tiivistyy ja on oikeaa tehoeliksiiriä. Kun vauva on kipeä, maitoon muodostuu vasta-aineita ja äidinmaito taistelee jopa syöpäsoluja vastaan. Lisäksi Harvardin tutkimuksen mukaan poika- ja tyttövauvojen saama rintamaito eroaa. Poikavauvojen mai-

to on rasvaisempaa ja siinä on enemmän proteiinia. Tyttövauvojen maidossa on enemmän kalsiumia ja sitä on määrällisesti enemmän.

Maidon tutkiminen Imetysuutisia-lehden numerossa 2/16 oli juttu maidonluovutuksesta. Kävin haastattelemassa Seinäjoen äidinmaitokeittiössä työskentelevää Sirkka-Liisa Dunder-Kuusistoa (sh, imetysvastaava, IBCLC). Tuolloin sain kuulla, että joka maitoerästä tutkitaan rasva, proteiini, hiilihydraatit ja kalorit. Näin luovutettu maito voidaan kohdentaa sitä tarvitsevalle vauvalle. Asia alkoi kiinnostaa sisälläni asuvaa pientä tutkijaa siinä määrin, että pyysin tiedot omasta maidostani, ajalta jolloin itse luovutin maitoa. Tästä alkoikin omatoiminen tutkimukseni, jossa sain tietää maitoni koostumuksen kahden vuoden ajalta. Poikani oli tuolloin 11kk ikäinen ja haastattelun aikana oma maitoni luvattiin tutkia uudelleen. Sain käteeni heti kupin, johon lypsin käsin riittä-

Imetysuutisia 2/2017 21

Sokerilitkua!

vän määrän maitoa. Tulokset yllättivät meidät molemmat. Maito olisi vieläkin sopivaa luovutukseen ja arvot olivat oikein hyviä. Jäin miettimään asiaa ja, jo silloin kävi mielessä, että olisipa jännittävää tietää, mitä maitoni sisältää, kun lapseni kasvaa. Kuopukseni oli 1,5 vuotias, kun palasin töihin ja imetyksemme väheni siinä vaiheessa olosuhteiden pakosta jonkin verran. Imetin öisin ja muutaman kerran päivässä.

Tyttölapsen maito Lapsen ikä

Rasva g/100ml

Proteiini g/100ml

Hiilihydraatti g/100ml

Kalorit kcal/100ml

7vrk

2,9

1,4

7,7

14vrk

3,4

0,9

8,1

1kk

2,5

0,7

8,3

2kk

1,8

0,5

8,2

4kk

2,1

0,5

7,7

5kk

2,5

0,5

8,1

1v5kk

4,1

0,7

7,1

Vesilirua!

Otin uudelleen Dunder-Kuusistoon yhteyttä ja kysyin, voisimmeko tutkia jälleen maitoani. Tämä sopi ja vein maitoani minigrip-pussissa äidinmaitokeittiölle. Tulokset yllättivät meidät molemmat jälleen ja erityisesti hämmästytti rasvan määrä! Sovimme, että tulen vielä lähempänä syksyä uudelleen, kun kuopukseni on melkein 2-vuotias. Viimeisen mittauksen aikaan imetin kerran yöllä ja muutaman kerran päivällä, keskimäärin noin neljä kertaa. Tuloksista nähdään, että maito todellakin tiivistyy ja muuntuu isomman lapsen tarpeita vastaavaksi. RasTEKSTI MÄKINEN KUVA MIINAkuin KORPI vaa on MINNA huikean paljon enemmän vastasyntyneen maidossa. Lähes ne-

linkertainen määrä. Proteiinin määrä on samoissa kahden vuoden kohdalla, vaikka se välissä laskeekin ja hiilihydraattien määrä ei juuri muutu missään vaiheessa, oikeastaan laskee. Että sellaista sokerilirua! Kalorien määrä nousee koko ajan ja niin sen pitääkin. Aktiivinen 2-vuotias niitä paljon tarvitseekin.

Muiden äitien maito Onko muiden äitien maito samanlaista kuin minun maitoni? Päätin selvittää senkin. Sain maitoa tutkittavaksi jopa eräältä tandemimettäjältä, jolla on vauva toisella rinnalla ja esikoinen toisella! Jo näinkin pienellä otannalla nähdään, että imetyskerrat vaikuttavat maidon koostumukseen. Kun imetyskertoja on vähän, maito tiivistyy ja luonto pyrkii näin turvaamaan lapsen ravinnonsaantia. Kun imetys on lapsentahtista ja kertoja tulee päivään useita, on yh-

Imetysuutisia 2/2017 22

Anna sille jo oikeaa maitoa!

dessä annoksessa maitoa vähemmän eri komponentteja ja näin täytyykin olla, että kasvu on tasaista ja hyvää. Hieman nähdään myös eroja tyttöja poikalapsen maidoissa. Otanta on kuitenkin niin pieni, ettei tästä voida tehdä mitään johtopäätöksiä. Paitsi sen, että maito on hyvää myös isompaa lasta imettävällä äidillä, se ei ole vesilirua tai sokerilitkua, vaan tuhtia ja ravitsevaa. Jokainen imetyskerta on tärkeä!

Tahmeaa kermaa Tämä pieni tutkimus oli valtavan kiinnostava. Sirkka-Liisa Dunder-

Eri lasten maidot Äiti

Lapsen ikä

Sukupuoli

Rasva g/100ml

Proteiini g/100ml

Hiilihydraatti g/100ml

Kalorit kcal/100ml

Imetyskertojen määrä/vrk

Tandem 3kk

Poika

3,2

0,9

7,1

Lapsentahtisesti usein

Tandem 2v

Poika

4,5

6,9

6-7

1v5kk

Tyttö

4,1

0,7

7,1

1v11kk

Tyttö

10,6

2,7

5,4

134

1-2

1v11kk

Poika

9,4

1,4

6,7

121

4v11kk

Tyttö

7,2

2,1

3,7

Meinaatko vielä koululaistakin imettää?

Tutkimukseen osallistui äidit, jotka imettävät: •

• •

Kuusiston apu ja mielenkiinto ilahduttivat. Ilman häntä tutkimus ei olisi onnistunut. Eikä ilman muita äitejä. Tutkimuksen alussa meitä äitejä oli kaiken kaikkiaan seitsemän. Kaksi yritti lypsää maitoa tutkittavaksi, mutta yrityksistä huolimatta eivät siinä onnistuneet. Toisella maito oli niin rasvaista, ettei sitä saanut kuin tipan kerralla ulos ja nekin ainoat tipat tarttuivat astian reunoille niin tiiviisti, ettei niitä saanut enää tutkimusta varten kerättyä. Toinen äiti taas yritti ja yritti, mutta ei valitettavasti saanut rintaa herumaan.

•

Äiti A tandemissa 3kk ja 2v vanhoja poikia. Vauva käy rinnalla lapsentahtisesti useita kertoja päivässä ja 2-vuotias 6-7 kertaa vuorokaudessa. Lapsilla on pääasiassa omat rinnat, mutta joskus öisin pienempi saattaa ottaa myös esikoisen rinnasta. Lisäksi sitkeissä piimäkokkaretapauksissa voidaan käyttää isompaa apuna. Äiti B 1,5-vuotiasta tyttöä noin 10 kertaa vuorokaudessa. Äiti C hiukan alle 2-vuotiasta tyttöä noin kerran päivässä. Äiti kertoi, että maidon pumppauksen aikaan tyttö oli hiukan räkäinen. Tämä voi osaltaan selittää maidon suurta rasva- ja proteiinikoostumusta. Äiti D hiukan alle 2-vuotiasta poikaa, joka käy rinnalla lapsentahtisesti noin 4 kertaa päivässä. Jos äiti on lomalla tai lapsi kipeänä, saattaa imetyskerrat hetkellisesti nousta. Äiti E hiukan alle 5-vuotiasta tyttöä, joka käy rinnalla kerran päivässä. Äiti kertoo, että maito on selvästi hiipumassa ja tyttö sanookin välillä, että maitoa ei tule. Tytön kanssa on sovittu, että imetys loppuu kun tyttö täyttää 5v. Äiti kertoo, että menevät sitten pienelle kaupunkilomalle kotimaassa ja käyvät jossakin kivassa kohteessa, jonka sopivat lapsen kanssa yhdessä vähän ennen synttäreitä.

Imetysuutisia 2/2017 23

“Ei ookaan pitkästä aikaa otettu tissiä” Työkaverisi, asiakaspalvelija kaupan tiskillä, satunnainen ohikulkija, taaperoimettäjä… TEKSTI MIINA KORPI, LIISA ANSIO KUVAT LOTTA HAAPALA

Taapero- tai leikki-ikäisen imetys ei aina näy ulkopuolisille, imetyshetket kun osuvat isommilla lapsilla usein aamuihin tai iltoihin kotona äidin kanssa. Jotkut lapset käyvät rinnalla tiheästi läheisyyttä tankaten, toiset pitävät taitoa yllä enää harvoin ja vain kotosalla. Yhtä kaikki, omaan tahtiinsa lapsi kuitenkin voi kaivata ja tarvita lohtua, turvaa tai “muuten vaan”-tissiä missä ja milloin vain, ja ilmaista sen silloin hyvinkin kuuluvasti.

Imetysuutisia 2/2017 24

Taaperoimetys herättää paljon erilaisia tunteita ja monilla on siitä mielipide, vaikkei kukaan sitä kysyisikään. Mutta nyt Imetysuutisia-lehti kysyi taaperoimetyksen asiantuntijoilta, mitä lapset itse ajattelevat imetyksestä?

Hauskaa imetystä Lapsen kokevat imetyshetket hauskoina. Imetys on iloinen osa lasten elämää. “Imetys on hauskaa”, kertoo kolme-

Keskustelijat viimeisillään raskaana oleva äiti ja kaksi ja puolivuotias poika. Äiti: “Tiedäthän rakas, että äidin tissit on tosi pipit ja maitoa ei ehkä kauan enää tule..?” Poika: “Minä voin hakea kaapista laastarit ja laittaa ne äiti sinulle, auttaako se?” Äiti: “Voi kulta, käyhän se, mutta muistatko että sitten tissiä ei voi enää syödä?” Poika: “Hihi, höpö höpö, sinä olet ihan hupsu äiti!”

Mä olen imetystukilapsi ja mulla on monia imetyshommia. Isona musta tulee myös imetystukiäiti. Mä aion ottaa maitoa vielä niin kauan, että mä olen viisi. Ja kun mä olen kymmenen, mä otan silloinkin vielä maitoa. Maito on mun parasta herkkua! J, poika, kolme vuotta

vuotias Tähkä. Melkein seitsemänvuotias Lumi on samaa mieltä, “Imetys on kivaa.” Kun imetyksestä nyt tulee puhe, kolmevuotias J haluaa kertoa, miten imetys sujuu: “Näin otetaan maitoa. Ensin avataan paita ja otetaan molemmilla käsillä maidosta kiinni sivuilta näin. Sitten maistetaan maitoa namnamnam.” Yksivuotias Mattu hymyilee ja nyökkää. “Joo.”

Arkista elämää Lapsilla, joita on imetetty pitkään, on mutkaton suhtautuminen imetykseen. He myös ymmärtävät monia imetykseen liittyviä asioita hyvin. Kolme vuotta kahdeksan kuukautta vanha Kiiuska miettii: “Mun tisseistä ei tuu vielä maitoa. Äitin tissit on kipeät, kun äidin masussa kasvaa vauva.” Imetys on Kiiuskalle tärkeää: “Siitä tulee aina hyvä mieli.” Imetys saa Kiiuskan ajatukset muihin lempiasioihin: “Muuten, hevosetkin imettää. Eikö puhuttaisi välillä hevosista.”

Mattu osallistuu keskusteluun nyökkäämällä ja sanomalla “mm-mm.”.

Tärkeitä hetkiä

Herkullista maitoa

Imetys liittyy elämän tärkeisiin hetkiin. Useimmat lapset kaipaavat imetystä, jos heihin on sattunut, he ovat käymässä nukkumaan tai ovat juuri heräämässä. Myös vieraissa ja jännittävissä tilanteissa imetys luo turvaa. Kolmevuotias Titimonsteri on pitää imetystä hyvin tärkeänä: “Nukkumisessa ja lohduttamisessa mä tarviin 50 tuntia tai puol tuntia.“ Nelivuotias Eltsu on samaa mieltä: “Mammaa tarvitaan jos tulee pipi tai on paha mieli. Mamma auttaa aina - helposti ja varmasti!” Äidinmaidon ja imetyksen tehosta ei ole epäilystäkään. “Silloin kun itkettää, maito auttaa”, vahvistaa myös viisivuotias Agentti 105. Matun mielestä haastatteluhetki kuuluu näihin tärkeisiin hetkiin: “Avvaako?” hän kysyy ja alkaa avata äidin paitaa.

Äidinmaito on lapsista erityisen herkullista. Monien lasten mielestä se on parempaa herkkua kuin jäätelö, suklaa tai hedelmät. ”Maistuu tooooosi tooooosi hyvältä, namnamnamnam”, J kertoo. Varmistuakseen asiasta hän maistaa äidinmaitoa. Imetyksen loputtua hän toteaa: “Maistuu toooosi hyvältä!” Kaksivuotias Kasper on samaa mieltä: “Maito on tosi hyvää ja herkullista!” Kiiuska vertaa makua lehmän maitoon, Tähkästä äidinmaito muistuttaa kauramaitoa, jota juodaan pillillä. Kasperin mielestä äidinmaito on aivan erityistä: “Se on minun omaa maitoani.” Mattu on lopettelemassa imetystä. “Kopperi”, hän toteaa, helikopterit ovat parasta, mitä hän tietää. “Hyvvää. Herkkua. Lempparia!” Mattu pohtii.

Imetysuutisia 2/2017 25

a u l i o n a i Tas pa tandemilla Vauva käy rinnalla vauvantahtiin. Mutta miten käy imetyksen, kun perheeseen syntyy uusi vauva imetysaikana? Kun isomman lapsen imetys ei pääty uuden vauvan syntymään, puhutaan tandemimetyksestä. Miltä tandemimetys tuntuu? Miten arki sujuu kahden eri-ikäisen imetettävän kanssa? TEKSTI SALLAMAARI HAHTOKARI KUVAT EIJA LUOMA

Imetysuutisia 2/2017 26

Äitijoukko tapaa yhteisen ystävän luona. On elokuinen iltapäivä. Äidit juttelevat ja kahvittelevat samaan aikaan kun isommat lapset leikkivät pihalla ja pienemmät lapset touhuilevat omiaan. Leean vauva nukkuu äidin sylissä. Välillä joku lapsista kipaisee äidin luo ja pyytää maitoa. Sandran laskettu aika on jo ohitettu, nyt enää odotellaan, koska vauva päättää saapua. Vauvaa odottaa kovasti myös tuleva isoveli 2v 8kk. Isoveli on auttanut äitiä silittämään ja viikkaamaan kantoliinat ja hän tietää, että vauva muuttaa arkea. Sandra on kertonut, että vauva syö vain rintamaitoa. Isoveli taas syö kaikenlaista muutakin. Sandra arvelee, että alkuun isoveli tahtoo rinnalle useammin kuin tällä hetkellä ja koska

imetys jatkuu, ei ehkä tarvitse tuntea suurta mustasukkaisuutta paljon rinnalla viihtyvää vauvaa kohtaan.

Vastenmielistä imetystä Sandralla on ollut raskausaikana hetkiä, joina imetys ei ole tuntunut hyvältä. Vastenmielisyyden yli on auttanut tieto siitä, että tunne johtuu hormoneista ja että se menee yleensä ohi synnytyksen jälkeen. – Sitten kun vauva syntyy, imetys tuntuu taas erilaiselta, Leea rohkaisee Sandraa, sillä hänellä on kokemus siitä, että vastenmielisyyden tunne loppui synnytyssaliin. Hänen esikoisensa oli 1v9kk vauvan syntyessä. Raskausaikana epämiellyttävä olo tuli aaltoina, siitä pääsi yli keskittymällä imetyshetkessä esimer-

Imetysuutisia 2/2017 27

kiksi lukemiseen. Leea piti tärkeänä, ettei pikkuinen esikoinen joudu luopumaan imetyksestä vain siksi, että vanhemmat halusivat toisenkin lapsen. Äidit pohtivat, pystyykö vastenmielisyyden tunteen piilottamaan lapselta. Sandra on opetellut kertomaan tunteistaan lapsentasoisesti. Hänen todetessaan, että nyt tuntuu pahalta ja sattuu, napsauttaa lapsi imetysliivin luukun kiinni. Lotalla vastenmielisyys esikoisen imetystä kohtaan jatkui synnytyksen jälkeen, eikä hän pystynyt enää jatkamaan sitä. Hän pumppasi esikoiselle hetken maitoa ja vähitellen sekin jäi pois. – Olen tyytyväinen, että edes kokeilin tandemimetystä, vaikka se tuntui

ikävältä. Se oli tärkeää minulle ja lapsilleni, Lotta miettii.

Harkittuja ratkaisuja Tandemimetys on yleensä aika pitkä imetys. Sekin herättää tunteita niin äidillä itsellään kuin muillakin. Joidenkin äitien on vaikea nauttia imetysaikana rinnoista seksuaalisesti. Kun imetys jatkuu keskeytyksettä vuodesta toiseen, voi äitiä ja hänen kumppaniaan mietityttää, milloin saa tissit mukaan seksiin. Ympäristöstä taas murehditaan, ovatko raskaushormonit isommalle imetetylle vaarallisia tai onko ne ravinteet, joita imetetty lapsi saa, pois sikiöltä. – Väärät uskomukset ei hetkauta, kun olen etukäteen perehtynyt asioihin. Leea tuumii. Toisaalta ratkaisun imetyksen kestosta tekee viime kädessä imetettävä. Anun lapsi vieroittui itse rinnalta raskausaikana, eikä hän palannut rinnalle pikkusisaruksen synnyttyä. – Esikoisen pyynnöstä hänelle tarjoamani maito lähinnä nauratti tuoretta isosiskoa ja koska toiveeni kahden vuoden imetyksestä oli täynnä, ei imetyksen loppuminen toisen vauvan odotukseen surettanut, Anu kertoo.

Yhdessä ja erikseen Leea ei pidä lastensa yhtäaikaisesta imettämisestä. – Siinä tapahtuu liikaa asioita kerralla. On paljon mukavampaa imettää lapset eri aikaan. Iso pieni esikoinen saa äidin jakamattoman huomion, yhteisen hetken johon aamulla juostaan ilosta kiljuen, Leea miettii. Pienen vauvan kanssa taas imetys vie vauvakuplaan, vaikka muu perhe hääräilisi omiaan lähettyvillä. Myös samanaikaiset imetyshetket voivat olla herkkiä ja odotettuja. Kun molemmat lapset ovat rinnalla, voi nukkumaan käyminen helpottua. Yhtäaikainen imetys saattaa myös tarjota rauhallisen hetken kaikille päivän aikana.

Tandemimetyksessä imetettäviä on kaksi •

Tandemimetykseksi kutsutaan imetystä, jossa imetettävänä on kaksi lasta.

•

Imetettävät voivat olla monikkolapset tai kaksi eri-ikäistä sisarusta.

•

Äidinmaitoa riittää kysynnän mukaan imetettäville.

•

Tandemimetyksessä maito mukautuu molempien imetettävien tarpeisiin.

•

Myös tandemimetyksessä vastasyntynyt vauva saa kolostrumia ihan normaalisti.

•

Tandemimetyksen hyötyjä: Isompi imetettävä auttaa tasaamaan maidontuotantoa, jos imetyksen alkupäivinä on ylituotantoa.

•

Isompi imetettävä jaksaa nostaa maitomäärää riittäväksi, jos vastasyntynyt on heikko tai maidon nousu on hidasta.

•

Useassa perheessä koetaan, että tandemimetys vähentää sisarusten välistä mustasukkaisuutta.

•

Pientä isosisarusta ei tarvitse vieroittaa, kun uusi vauva syntyy.

•

Tandemimetyksen haasteita: Äiti voi tuntea vastemielisyyttä isoa imetettävää kohtaan.

•

Pienen isosisaruksen voi olla vaikea ymmärtää, miksi vauva saa maitoa usein ja hän vain harvoin.

•

Imetys kuluttaa äidin voimavaroja ja lisää äidin energian tarvetta.

Imetysuutisia 2/2017 28

Imetys on elämää! TEKSTI MIINA KORPI KUVA TIINA BOUCHT

Imetys merkitsee monia asioita lapselle; ruokaa, turvaa, läheisyyttä. Imetyksen osapuolena lapsi on aktiivinen toimija: hän omilla viesteillään - itkulla, kehonkielellä – muistuttaa vanhempiaan ja pyytää tarvitsemaansa. Muun muassa yksilölliset temperamenttierot vaikuttavat siihen, millä voimakkuudella vauva ilmaisee itseään.

Imeminen on taito Yhtä kaikki, vauvan ensipäivät äidin ulkopuolella ovat täynnä uutta ja opettelua. On ymmärrettävää että pienet hienoudet, kuten optimaalisen imuotteen harjaantuminen, voivat jäädä odottelemaan myöhempiä imetyshetkiä. Myös itse imeminen edellyttää vauvalta esimerkiksi sensorisia ja motorisia valmiuksia, jotka ovat luonnollisesti vahvoja. Toisaalta taidot voivat heiketä, esimerkiksi silloin kun vauva sairastuu.

Imetys on äidin toimintaa Vauvan kokemuksen rinnalla imetys on myös äidin kannalta monimutkai-

Imetysuutisia 2/2017 29

nen toimintakokonaisuus, joka on osa jo itsessään haastavaa elämänvaihetta. Imettämistä voidaan tarkastella toimintona, jossa äitiin kohdistuu esimerkiksi monia fyysisiä vaatimuksia, kehollisia valmiuksia ja psykososiaalisia taitoja. Jo nämä ovat valtavan monitahoisia tekijöitä. Fysiologisesti imettäminen on useimmille naisille täysin mahdollista. Kehon ominaisuuksiin, kuten rintarauhasten kokoon tai maitotiehyiden määrään, ei oikein voi vaikuttaa. Sitten taas vaikkapa kyky huomioida ja vastata lapsen tarpeisiin vaihtelee päivittäin ja hetkittäin. Siihen vaikuttavat esimerkiksi mieliala ja jaksaminen. Kyky hoivata on osittain sisäsyntyistä, vaistojen ohjaamaa, mutta äidin voi olla hyödyllistä saada sopivaa tietoa, henkistä tukea tai ihan arkista apua.

Ihokontakti vahvistaa suhdetta vauvaan Imetys toimii tehokkaasti ajankäytön ohjaimena. Se sitoo äitiä kehollisesti, jos ei kotiin, niin ainakin yhteen vauvan kanssa, ja aiheuttaa myös tunteiden myllerrystä ja muutoksia jopa aivojen tasolla. Yhtäkkinen läheisyys uuden vauvan kanssa saattaa joskus, erityisesti aluksi, jopa ahdistaa, mutta toisaalta imetykseen kiinteästi liittyvä ihokontakti punoo

äitiä ja lasta tunnetasolla vahvasti yhteen.

Merkittävä imetys Äidin on myös tärkeää muistaa, että imetys on vain yksi osa hänen rooliaan äitinä. Äitiys ja vanhemmuus ylipäänsä eivät ole laadultaan muuttumattomia vaan muokkautuvat jatkuvasti. Onkin hyvä ajoittain pysähtyä pohtimaan, mitä imetys juuri minulle merkitsee juuri nyt? Mitä se merkitsee lapselleni? Ja jos jossakin kohtaa tuntuu muutoksen tarvetta, miten etenemme jotta ratkaisu olisi meidän perheellemme mahdollisimman oikea?

Imetys on perheen arkea Imeväisikäinen lapsi tuo toki oman mausteensa arjen pyörittämiseen, ja varsinkin pienen vauvan kohdalla kotoa lähtemiset ja menot kulkevat usein vauvan ehdoilla tai ainakin hänen aikataulunsa ohjaamina. Imetys ei vaikuta pelkästään äitiin ja lapseen, vaan koskettaa jokaista perheenjäsentä ja heidän kanssaan läheisesti toimivia ihmisiä. Imettävän äidin pitää myös saada ja voida keskittyä imetykseen välillä ihan rauhassa, ja tässä muilla aikuisilla on merkittävä rooli arkiaskareiden ja perheen muiden lasten hoitamisessa. Toisaalta imetys ei usein alun

opettelun jälkeen vaikuta arkeen sen suuremmin kuin mikään muukaan yksittäinen asia. Toimintojen rutinoituessa ja molempien osapuolten taitojen kehittyessä imetyksestäkin tulee ”vain” osa elämää. Parhaimmillaan imetyshetket antavat sekä äidille että lapselle mahdollisuuden rauhoittumiseen. Vauvan ja isomman lapsen imetys tuottaa myös usein hauskoja tilanteita ja muistoja. Imetys ei olekaan yksinomaan nautinto tai pelkkä pulmien vyyhti, vaan aina kokonaisuus, jossa ilot ja surut aaltoilevat.

Imetyksestä saa puhua Jotta asiat eivät pääsisi vaikuttamaan turhan yksinkertaisilta, imetys tapahtuu tietenkin aina jossain kontekstissa, eli ympäröivä maailma asenteineen ja uskomuksineen, rajoitteineen ja mahdollisuuksineen, vaikuttaa siihen miltä imetys näyttää, miten se koetaan ja miten siitä puhutaan. Onkin tärkeää, että imetyksestä saa puhua ja saatavilla on niin tutkittua tietoa kuin kokemusperäistäkin tietoa. Näin mahdollisimman moni tarvitseva saa oikeanlaista tukea ja mahdollistuu sujuva, omannäköinen arki sekä imetysilon löytyminen. Kirjoittaja on äiti, toimintaterapeutti sekä imetystukiäiti.

Imetystukipuhelin 09 4241 5300

Imetysuutisia 2/2017 30

Yhdistys & Uutiset

Tule tekemään Imetysuutisia! Oletko kiinnostunut kirjoittamisesta? Entä pidätkö piirtämisestä tai valokuvaamisesta? Onko myyntityö salainen intohimosi? Imetysuutisia – Suomen ainoa imetysaiheinen lehti – hakee toimituskuntaansa erityisesti näitä uusia tekijöitä: Päätoimittaja: Vastaa lehden journalistisesta linjasta ja kokonaisuudesta sekä toimii toimituskunnan vetäjänä. Päätoimittajalle maksetaan palkkio vapaaehtoistyöstä. Toimitussihteeri: Avustaa päätoimittajaa ja pitää osaltaan yhteyttä muihin työryhmäläisiin. Työryhmän jäsen: kirjoittaa lehteen juttuja, kuvittaa juttuja piiroksin tai valokuvin. Esittäydy ja ilmoittaudu mukaan: imetysuutisia@imetys.fi Mainostilamyyjä: On yhteydessä mahdollisiin mainostajiin ja myy ilmoitustilaa Imetysuutisia-lehden numeroihin kaksi kertaa vuodessa. Lisätietoja tehtävänkuvista antaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jaana Reinikka (jaana.reinikka@imetys.fi). Ota yhteyttä ja kerro tarkemmin itsestäsi marraskuun 2017 loppuun mennessä.

Tervetuloa mukavaan tiimiin tekemään merkityksellistä ja palkitsevaa vapaaehtoistyötä!

Imetysuutisia 2/2017 31

Imetysuutisia 2/2017 32

Imetys - paras alku äidille ja vauvalle

Lansinoh valikoima: 100% Hypoallergeeninen HPA® lanoliini, Rintapumput, NaturalWave tuttipullot, Rintakumit, Äidinmaidon säilytysratkaisut, Therapearl rintojen lämmitys- ja viilennystyynyt, Nänninkohottaja, Puhdistuspyyhkeet ja Liivinsuojat.

www.lansinoh.fi Lansinoh.indd 1

Imetysuutisia 2/2017 33

12.6.2017 9.53

100% LUOMUVILLA

Unten maille suloinen unipussi Tilaa ilmainen Villavauva-opas kotisivultamme tai p. 03-871460 Tutustu valikoimaan ja hanki parasta:

ruskovilla.fi

Imetyksen lohtukirja on ensimmäinen suomalainen imetyskirja, joka puhuu imetyksestä äitien kokemusten näkökulmasta. Se purkaa ja pohtii imetyspettymystä, imetysvaikeuksia ja imetyksen esteitä. Se tarjoaa vertaistukea imetyspettymyksen hetkellä, jotta äidit voisivat löytää lohtua toisten äitien kertomuksista. Imetyksen lohtukirjaan uskaltaa tarttua, vaikka oma imetys olisi rikkonut kaikki toiveet, normit ja säännöt. Kirjan hinta on 25 euroa. Tilaukset itu@imetys.fi. Imetyksen lohtukirja on myös luettavissa maksutta sähköisesti osoitteessa http://issuu.com/imetyksentuki Imetyksen lohtukirja on syntynyt järjestöyhteistyönä Esteetön Imetys -projektissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Mukana on ollut Imetyksen tuki ry ja kaksitoista kansalaisjärjestöä: Keskosvanhempien yhdistys Kevyt, Kynnys ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Leijonaemot ry, Mielenterveyden keskusliitto, ProMama ry, Refluksilapset ry, Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen Monikkoperheet ry ja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry. Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio.

Imetysuutisia 2/2017 34

Imetykse lohtukirjan

Hoitava ja parantava rintasidos

Estävätkö kipeät rinnanpäät imetyksen? Imetyksellä on tärkeä rooli lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymisessä. Kipeiden rinnanpäiden ei tarvitse olla enää imetyksen esteenä.

Lue lisää Nursicaresta ja äitien kokemuksista

osoitteessa www.nursicare.fi Maahantuoja Steripolar Oy www.steripolar.fi 09 417 606 00

Tue imetystĂ¤ ja liity nyt jĂ¤seneksi! http://www.imetys.fi/jasenyys

Imetyksen tuki ry