Indeksi 3/2016

Indeksi

3 / 2 0 1 6

Indeksi

4

sisallys

00 Päätoimittajan tervehdys:.................................................

01 Puheenjohtajan sana:........................................................

02 Opintosihteerin sana:.......................................................

03 Minne menet Ukraina, länteen vai itään?

04 Opinnäytetyö(kuumotus)gallup 05 Jäsenjärjestöjen palsta

5.1 T-Klubi:.........................................................................

5.2 Sklubi:...........................................................................

5.3 Statistika:......................................................................

06 SYY:.....................................................................................

07 “Ruisexcu” 08 Yhteiskuntatieteilijäpäivät Turussa

5

sisallys

.............................Poliisi, turisti ja tyhjän paperin syndrooma

.............................Vanhenemisen puolesta!

.............................Opintopisteiden saamisen sietämätön keveys

.............................Taloustieteen perusperiaatteet: (erittäin) lyhyt oppimäärä

............................FAQ: Sosiologia

............................Heittotyylin vaikutus osumatarkkuuteen: tapaus Beer Pong

.............................SYYtä säästää sadepäivän varalle?

Mediatiedot: päätoimittaja Laura Mettälä (lauramettala@gmail.com) / kirjoittajat: Joonas Laito, Petri Nyström, Anne Härkälä, Elias Ruutti, Joel Haapamäki, Joni Keto-Tokoi, Erik Manelius, Sonja Perkiö, v.i.p, Iiris Komulainen / mainosmyynnin vastuuhenkilö TiiaMaria Kankaanpää / taitto ja ulkoasu Laura Mettälä / julkaisija Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry / painopaikka Painosalama, Turku / ISSN 2323-7252 / ISSN-L 23237244 / painosmäärä 120 / kannen kuva Laura Mettälä, ”Turku on Suomen...”

Päätoimittajan t e r v e h d y s : Poliisi, turisti ja tyhjän paperin s y n d r o o m a

6

7

teksti & kuva Laura Mettälä Serbian lainsäädännön mukaan kaikkien ulkomaalaisten on rekisteröidyttävä oman alueen poliisilaitoksella 24 tunnin kuluessa maahantulosta. Hotellit hoitavat rekisteröinnin vieraidensa puolesta; me yövyimme airbnb-asunnossa, jonka omistaja asui Roomassa ja jonka avaimet ja käskyn jättää ne lähtiessämme keittiön pöydälle saimme vähäpuheiselta Veseliniltä.

Käveltyämme karttaan merkitylle lähimmälle poliisiasemalle löysimme jokirannasta 1,5 m x 1,5 m kopin, jossa istuskeli nuori serbipoliisi AK47 juttukaverinaan. Tältä saimme toistaiseksi ketään maassa tapaamaamme eheämmällä englannilla ohjeistuksen oikealle poliisiasemalle sekä selityksen, että laki on oikeastaan olemassa pakolaisia varten.

Kahdella eri julkisella kulkemisen sijaan päätimme ohjeista poiketen käyttää omaa harkintaamme ja tästä tyytyväsenä myhäillen lähdimme matkaan kävellen.

Myhäilyn vähentyessä lähestulkoon eksponentiaalisesti ensimmäisen tunnin aikana kävelimmekin ohi paikallisten kalastajien, läpi valtavien Belgrade Waterfront -turistiprojektin työmaiden ja pitkin jalkakäytävättömiä tehdasalueita. Kävelimme vain kulkeaksemme kaksi sillanväliä liian kauas, jotta lopulta löysimme kohdan, jossa jokirannasta ylipäätään oli rautatieaidan raosta mahdollista kääntyä takaisin kaupunkiin päin.

Saavuimme poliisiasemalle, ja keksustelumme kopissaan lasin takana istuvan keskiikäisen, kesivartalolihavan sekä keskimääräisen ikävystyneen oloisen poliisin kanssa sujui jokseenkin seuraavanlaisesti. Kerroimme asiamme, poliisi vaikutti samaan aikaan hieman epätietoiselta ja epäileväiseltä. Hän ei juuri ymmärtänyt englannin kieltä tai kyseistä lakipykälää – tai kumpaakaan. Hän ei ollut kuullut airbnb:stä. ”Who is she?”, hän osoitti minua. Sitten poliisi tarttui lankapuhelimen luuriin ja alkoi soittaa puhelua. Hetken oli miltei kaikille osapuolille epäselvää, jatkuiko keskustelumme edelleen, mutta tilanne selkeni poliisin nyökätessä toisen, toisesta kopista tulevan poliisin suuntaan.

Toinen poliisi kysyi meiltä samat kysymykset. Saimme sanallistetun version samasta vastauksesta: ”No, you can’t do it.” Meidän pitäisi tulla uudestaan majoittajamme kanssa. Kerroimme tämän asuvan Roomassa. Meidän pitäisi tulla uudestaan ”with that guy who gave you the kees”. Nyökkäilimme, hymyilimme ja poistuimme poliisiasemalta.

– Ei mennä enää uudestaan.

– Ei. Me ollaan liian tunnollisia tähän maahan.

Emme menneet. Ylitimme rajan. Bosnia Herzegovinan puolella emme juuri muistaneet saman laikipykälän olemassa oloa, emmekä menneet.

Tyhjän paperin syndrooma, kuukauden verran lähinnä ”päätoimittajan tervehdys” -otsikon kattava pääkirjoitus ja lähestyvä lehden painopäivä: lopulta löysin itsestäni palan balkanilaista tunnollisuutta – luuri korvalle ja ole kuin olisit jo tehnyt homman.

Vallattomia lukuhetkiä, toivottaa päätoimittaja!

8

puheenjohtajan sana

teksti Joonas Laito kuva Indexin arkistot

Vanhenemisen puolesta!

9

”Opiskelijajärjestön tapauksessa 20 vuoteen mahtuu kuitenkin yhtä monta uutta fuksikertaa, yhtä monta hallitusta ja ehkä myös yksi ikiopiskelija joka on nähnyt kaiken tuon.”

Varsinaiset fuksitapahtumat alkavat olla takanapäin, joskin tätä kirjoitettaessa Indexin lähihistorian suurimmat sitsit (184 osallistujaa) ovat vielä edessä.

Yksin eivät akateemiset pöytäjuhlat ole kuitenkaan jääneet väenpaljoudessaan. Aarteenmetsästys keräsi ensimmäisellä viikolla Puolalanpuiston jälleen täyteen innokkaita kiertäjiä. Kastajaisissa sama linja jatkui ja oli yksi hienoimpia Index-hetkiä, kun liki 200 ihmistä toisti fuksivalaa. Valtaisan iso kiitos kaikille näihin tapahtumiin osallistujille! Kiitokset myös tuutoreille, jäsenjärjestöjen hallituksille ja kaikille vanhemmille opiskelijoille, jotka ovat rohkaisseet uusia opiskelijoita lähtemään omaa lintukotoa pidemmälle katsastamaan juhlia.

Juhlista prameimmat ovat kuitenkin vielä edessä.

Index täyttää tänä vuonna 63 vuotta ja tätä saavutusta juhlitaan sitten lokakuun puolivälissä. Suhtaudun itse syntymäpäiviin suhteellisen välinpitämättömästi.

En omalta osaltani pitänyt kovin ihmeellisenä saavutuksena esimerkiksi 20. ikävuoden saavuttamista, emmehän elä 1300-lukua ja mustan surman aikaa. Toki syntymäpäivät ovat oiva syy kerätä ihmiset yhteen ja pitää hauskaa! Opiskelijajärjestön tapauksessa 20 vuoteen mahtuu kuitenkin yhtä monta uutta fuksikertaa, yhtä monta hallitusta ja ehkä myös yksi ikiopiskelija joka on nähnyt kaiken tuon. Vanheneminen ei siis tule automaattisesti järjestöille, vaan niiden tulee kyetä uudistumaan eikä tyytyä toistamaan samaa vuodesta toiseen.

Jokainen voi olla omalta osaltaan mukana tässä uudistamisprosessissa hakemalla erilaisiin

luottamustoimiin, joita järjestöillä on tarjota. Ajankin saa riittämään, kunhan vain opettelee käyttämään kalenteria ja selvittää mitä priorisoinnilla tarkoitetaan.

Lopulta käytetty aika kuluu huipputyyppien seurassa. Tapahtumia järjestettäessä ja kokouksissa istuttaessa tuppaa ystävystymään muiden kanssa.

Koska jokainen järjestö pyrkii myös enemmän tai vähemmän ylläpitämään ulkosuhteitaan, tulee tutustuneeksi varsin laajaan joukkoon eri toimijoita.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan puolelta hieno tunnustus tärkeästä toiminnasta on myös vihdoin läpimennyt aloite, jonka pohjalta järjestötoiminnasta alkaa saada opintopisteitä. Jos siis edes hieman polttelee ajatus hakemisesta, niin kannattaa kysellä vanhoilta ja nykyisiltä toimijoilta eri tehtävistä.

Loppuun vielä lyhyt katsaus puolikaukaiseen tulevaisuuteen. Indexin syksyssä on tänä vuonna melkoinen aukko, kun Uusiksella järjestettävät Kotibileet jäävät ainakin paikan osalta unholaan.

Vaihtoehtoisten tilojen löytämisen vaikeus kielii valitettavasta ongelmasta bilepaikkojen suhteen. Yritämme kuitenkin saada tämän perinteisen tapahtuman jollain tavalla onnistumaan! Marraskuussa on vuorossa vielä Yhteiskuntatieteilijäpäivät. Tuolloin pariin päivään mahtuu erilaisia workshoppeja sekä luentoja ja poikkiyliopistollista iltatoimintaakin. Kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti kyseisestä tapahtumasta, varsinkin kun pääset tekemään sen ilmaiseksi.

Kirjoittaja on Indexin hallituksen puheenjohtaja.

10

Opintopisteiden saamisen sietämätön k e v e y s opintosihteerin sana

Siis onhan se nyt vaan niin, että opintopisteitä satelee ovista ja ikkunoista, jos vaan ihan pikkuisen jaksaa keskittyä. Opiskelijan päätoiminen tehtävä on opiskella ja fokusoida kaikki voimavaransa vain ja ainoastaan opintopisteiden keräämiseen sekä valmistumiseen ylhäältä asetetussa tavoiteajassa.

Siihen ei vaadita muuta kuin tarpeeksi itsehillintää, teräksiset pakarat ja aikaa. Paljon aikaa.

Jos kuitenkin on sen kaltainen utopistinen ja lähes ennennäkemätön tilanne, että niitä opintopisteitä ei tulekaan aivan suunnitellulla tavalla, esimerkiksi harrastusten, töiden tai muiden opiskelijalle oikeastaan kuulumattomien askareiden johdosta, on kuluvan lukuvuoden alusta

teksti Petri Nyström

alkaen ollut yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla ollut erinomainen mahdollisuus hankkia helposti aivan järjetön kasa noppia: hankkiutuminen luottamustehtäviin esimerkiksi ainejärjestössä. Kuluvan lukuvuoden alusta alkaen on näet ollut mahdollista saada opintopisteitä aktiivisesta toiminnasta luottamustehtävissä, joihin luetaan – mukaan lukien mutta ei rajoitettuna – aktiivinen toimiminen aine- tai tiedekuntajärjestön hallituksessa, TYYn hallituksessa, edustajiston jäsenenä tai esimerkiksi speksin tuotantotiimissä.

Kyseisentapainen järjestely on jo olemassa Turun yliopistossa jo muun muassa humanistisessa tiedekunnassa, jossa on mahdollista suorittaa

11 työelämävalmiuksien sivuainekokonaisuus ja työelämävalmiuksien opintojakso. Sivuainekokonaisuudesta humanisteilla on mahdollisuus saada 20 – 25 opintopistettä ja opintojaksosta 5 – 10. Meillä – luonnollisesti humanisteja ahkerimmilla opiskelijoilla – ei ole vielä mahdollisuutta kuin korkeintaan 10 opintopisteen saalistamiseen kyseisenlaisella toimenpiteellä, mutta järjestelmät eivät ole aivan yhteneviä, ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aktiivitoimintapalkitsemisjärjestelmä ottaa vasta haparoivia ensiaskeliaan. Odottamaan jäämme raskaiden akateemisten rattaiden pyörähdystä niin, että palkitsemisjärjestelmä kattaa koko yliopiston, kuten asia on esimerkiksi Jyväskylässä (vuodesta 2013).

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan intrassa (ja myöhemmin – joskus hyvin epämääräisen ajan kuluttua – opinto-oppaassa) olevien ohjeiden mukaan luottamustehtävissä toimimisen osaamistavoitteina on, että opiskelija ymmärtää organisaation toimintaa, erityisesti asioiden valmistelua ja päätöksentekoa, tuntee keskeiset organisaation toimintaa ohjaavat normit ja periaatteet, pystyy vaikuttamaan yhteisiin asioihin rakentavasti, vastuullisesti ja erilaisia näkökulmia huomioon ottaen, toimii aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti erilaisissa ryhmissä sekä oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. Eli hyvin pitkälti samoja taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Onkin ainoastaan positiivista, ja jopa mahdollinen kilpailuetu työmarkkinoilla, jos opintojen päätteeksi on kertynyt jo tietynlainen osaaminen ihan perusasioista, kuten kokouskäytännöistä, lähtien. Näitä perustaitoja oppii hyvin ja pitkän kaavan mukaisesti toimimalla aktiivisesti luottamustoimissa. Joissakin toimissa, kuten erinäisissä taloudenhoidon luottamustehtävissä, saa vielä esimerkiksi kirjanpidollista erityisosaamista.

Aktiivitoiminnasta saatavia opintopisteitä vastustettiin pääasiassa periaatteelliselta pohjalta.

Joidenkin vastustajien mielestä erityisesti ainejärjestöihin liittyvän oli toimittava vapaaehtoisuudesta ja intohimosta järjestötoimintaa kohtaan, eikä suinkaan opintopisteiden saamisen takia. Oli huoli, että järjestötoimiin hakeutuu ihmisiä, jotka vain velttoilevat eivätkä ole kiinnostuneet toiminnasta itsestään vaan ainoastaan siitä saatavista opintopisteistä (kädenväännön alkaessa oli kyse opintoviikoista; akateemiset raskaat rattaat, nääs).

Toinen esimerkki oli vastustus sillä periaatteella, että järjestöt ovat pääosin yliopiston ulkopuolisia, eivätkä siten yliopiston palkitsemisjärjestelmässä.

Onneksi näistä ajatuksista suurin osa vastustajistakin pääsi ajan saatossa irti. Todellisuudessa suurin osa luottamustoimista on sen verran työläitä, että ne muutamat opintopisteet tuskin motivoivat ketään lähtemään vuoden mittaiselle exculle, jossa joutuu oikeasti tekemään töitä niiden noppien eteen.

Toiseksi on hienoa, että myös yliopiston suunnalta tulee kädenojennus sille työlle, jota aktiiviset

”Meillä – luonnollisesti humanisteja ahkerimmilla opiskelijoilla – ei ole vielä mahdollisuutta kuin korkeintaan 10 opintopisteen saalistamiseen kyseisenlaisella toimenpiteellä [luottamustoimilla]--.” järjestöt ja muut toimijat tekevät, ja sille osaamiselle, jota opiskelijat kartuttavat toimiessaan näissä instansseissa. Opintopisteiden määrän puolesta kädenojennus on symbolinen. Kädenojennuksen tärkeyttä se ei silti vähennä.

Siis onhan sitä nyt tehtävä muutakin, kuin opiskeltava, vaikka joku mukafiksu ihan vähän aikaa sitten jossain kirjoitti, että ”Opiskelijan päätoiminen tehtävä on opiskella ja fokusoida kaikki voimavaransa vain ja ainoastaan opintopisteiden keräämiseen […]”, ja että ”opintopisteitä satelee ovista ja ikkunoista, jos vaan ihan pikkuisen jaksaa keskittyä [.]”, mutta jos noppia ei vaan tule, niin ennen kuin alkaisin niitä viimeisenä oljenkortenani raapimaan kasaan aktiivisesta toiminnasta luottamustehtävissä, niin tekisin perusteellisen opinto- ja ajankäyttösuunnitelman ja noudattaisin sitä ihan oikeasti. Aktiivitoiminta eri instansseissa on erittäin antoisa, opettava ja kaikin puolin hyödyllinen tapa oppia monia taitoja ja verkostoitua niin ystäväkuin ammattimielessäkin, mutta jos motivaatio roikkuu ainoastaan niissä muutamassa nopassa, jotka toiminnasta saa, niin eroanomus löytää hyvinkin pian tiensä puheenjohtajan pöydälle.

Summa summarum: aktiivisesta toiminnasta luottamustehtävissä saa opintopisteitä, kokemusta ja tietotaitoja, kuten myös ainutkertaisia kokemuksia, laajennusta sosiaaliseen verkostoon sekä usein myös krapulan. Niitä aktiiveja, jotka minä olen tavannut omissa luottamustehtävissäni toimiessani, yhdistää yksi asia: yllä olevasta listasta heitä kaikkein vähiten kiinnostaa siitä saatavat opintopisteet.

P.S. Kaikenmoiset luottamustehtävähaut alkavat taas syksyllä. Hae ja osallistu toimintaan, se kannattaa!

Oikein mahtavaa syksyn jatkoa kaikille!

Kirjoittaja on Indexin hallituksen opintosihteeri eli koulutuspoliittinen vastaava

12

Minne menet Ukraina, länteen vai itään ?

13

teksti Anne Härkälä kuvat Laura Mettälä

“Ukraine is torn between a good but brutal husband and a desired but cold lover” (Vladimir Fesenko, 2015)

Ukrainan silloinen presidentti Viktor Janukovytš kieltäytyi vuoden 2013 marraskuussa allekirjoittamasta EU Association Agreement – sopimusta, jonka ennalta arvaamattomat seuraukset jättävät jälkensä paitsi Ukrainan, mutta myös koko Euroopan historiaan. En ollut koskaan perehtynyt Ukrainan ulko- tai sisäpolitiikkaan, ja koko polemiikki iski räjäyttävästi monen muunkin tajuntaan. Miten tähän oikein tultiin? Mikä sai näennäisesti suvereenin valtion ajautumaan kriisiin, josta koko Eurooppa puhuu, ja antaa suomalaisille historiapoliittisen Déjà Vu -kokemuksen. Putinista tuli kahvipöytäkeskusteluissa Putler, joka vielä varmasti rullaisi tankit Helsinkiin ja ottaisi häpäiseviä selfieitä Mannerheimin patsaan kanssa.

SuomiAreenassa on keskusteltu hartaudella Suomen turvallisuusuhista ja mahdollisuudesta torjua niitä. Yritin ottaa selvää siitä, mihin Ukrainan sisäinen kahtiajako oikein perustuu, koska sen olemassaolo loi jännitteen, joka on nyt eskaloitunut Itä-Ukrainassa käytäväksi hybridisodaksi.

Ukrainassa on Neuvostoliiton jälkeisenä aikana kuohunut ennen Euromaidaniakin.

Oranssi vallankumous vuonna 2004 oli poliittisten puolueiden välinen valtakamppailu, jossa länsimieliset liberaalit sekä nationalistit nostettiin tekaistujen vaalitulosten sytyttämien mielenosoitusten seurauksena maan johtoon ja heitä johtamaan asettui Viktor Juštšenko. Maidan-aukio Kiovassa koreili oranssin vaalikoalition väreissä

”Putinista tuli kahvipöytäkeskusteluissa Putler, joka vielä varmasti rullaisi tankit Helsinkiin ja ottaisi häpäiseviä selfieitä Mannerheimin patsaan kanssa.”

14 ja ihmiset halusivat uskoa paremmin johdettuun Ukrainaan. Euromaidan puolestaan oli enemmän muun muassa some-aktiivisuuden yllyttämä kansalaisyhteiskunnan protestointi. Luotto jopa oppositiopuolueisiin katosi, koska Oranssin vallankumouksen jälkeinen valtakausi ei tuonut konkreettista muutosta Ukrainan olosuhteisiin koalition kaaduttua sisäisiin ristiriitoihinsa.

Sekä Oranssin vallankumouksen että Euromaidanin tapahtumia määrittää se tosiasia, etteivät nämä vallankumoukselliset liikkeet nousseet yksinomaan tiettyjen yksittäisten tapahtumien seurauksena. Yksistään vääristetyt vaalitulokset, tai pettymys EU-integraation lykkääntymiseen eivät saaneet sisällissotaa syttymään. Pitkällinen turhautuminen maan läpikotaisin korruptoituneeseen politiikkaan kulminoituu näihin tapahtumiin, ja länsimielisten poliitikkojen ja kansalaisten näkökulmasta myös ideologinen suunta on ollut väärä.

Euromaidanin protesteissa länteen suuntautuneet liberaalit ja kansallismieliset ovat tehneet yhteistyötä saman tavoitteen eteen.

Särähtääkö korvaan? Ei ihme, jos katselee vain oman maamme poliittista kansallismielistä diskurssia; läntiset arvot symboloivat tapakristillisyyden ja konservatismin arvopohjacombolla ratsastavan kansanosan perspektiivissä vain suvakkismia, heteroseksuaaliseen avioliittoinstituutioon kajoamista, ja suomalaistyttöjen koskemattomuutta loukkaavia ihonvärejä.

Ukrainassa idän autoritäärinen ja Kremlistä käsin kontrolloiva varjo on kuitenkin historiallisesti käsinkosketeltavampi, ja on 2010-luvulle asti Ukrainan poliittisessa regiimissä ja taloudellisessa kentässä vahvasti läsnä.

Ukrainassa nationalismi tarkoitti siis ainakin joiltain osin EU:hun ja läntiseen poliittiseen hallintavaltaan siirtymistä, joka voimistaisi suojaa Venäjän turhankin isovelimäistä auktoriteettia vastaan. Ukrainan liittyminen EU:hun on vielä kovin kaukainen asia, jolle lännessäkin saatetaan jopa ivallisesti naurahtaakin, mutta on myös mielenkiintoinen seikka, miten syvän syvästä euron kriisistä huolimatta Ukrainasta on löytynyt vahvaa tahtoa tiivistää yhteistyötä läntisen Euroopan kanssa. Tahto löytää paikka läntisestä yhteisöstä ei siis perustu yksinomaan yltiörationaaliseen ajatukseen taloudellisten olojen kohentamisesta. EU symboloi ennen Euromaidania osalle ukrainalaisista mahdollisuutta parempiin elinolosuhteisiin ja hallintoon.

Mikään kahtiajako ei ole koskaan puhdas ja yksiselitteinen. Kirjoitan nyt tätä artikkelia, koska minua kiinnosti valtavasti tämän kriisin ideologiset juuret. Tutustuttuani aineistoon ja saatuani opetusta olen myös saanut jonkinlaista varmuutta siitä, miten Ukrainan tilannetta on hyvinkin paljon yksinkertaistettu mediassa. Tämä saattaa tuntua pilkunviilaukselta, mutta ensimmäinen virhe

tulee puhuttaessa Itä-Ukrainasta ongelmalapsena, koska missään tieteellisessä aineistossa ei puhuta yksinomaan Ukrainan itäisistä osista, vaan myös eteläisistä. Länsimielisethän löytyvät puolestaan Ukrainan länsi- ja keski-osista. Minun on kuitenkin myönnettävä, että selkeä maantieteellisesti paikantuva ero teollisuuteen nojautuvaan ItäUkrainaan ja länsimieliseen nationalistiseen LänsiUkrainaan on olemassa, vaikka se ei läpäisisikään edes täydellisesti kaikkia kansallisen identiteetin ulottuvuuksia. On myös huomautettava, miten Ukrainan kriisiä ja sen eskaloitumista aseelliseksi konfliktiksi on käsitelty Länsi-Euroopan demokratioissa lähinnä arvolatautuneena kiistana, kun taas puolestaan Venäjällä se on otettu pikemminkin geopoliittisena, maantieteelliseen arvovaltaan liittyvänä taistona.

Ukrainan historia nykyisenmuotoisena valtiona ennen Neuvostoliiton miehitystä on huomattavasti lyhempi, kuin esimerkiksi samankaltaisesta etnisestä monimuotoisuudesta huolimatta aseelliselta konfliktilta säästyneiden Baltian maiden (joka sekin oli vain noin 20 vuotta). Se omalta osaltaan selittää sen, miksi Ukrainan on ollut vaikea löytää kansallishistoriallista pohjaa, jolle kiinnittyä Neuvostoliiton kaaduttua. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Ukraina oli harmillisesti kahden eurooppalaisen imperiumin, Itävalta-Unkarin ja Venäjän fyysisessä välimaastossa, joka sittemmin

”Vastaukseksi [ukrainalaiselta tutkijalta] sain vain, että ukrainalaisuus määrittyy lähinnä siitä, että he eivät koe itseään sen kummemmin länsieurooppalaisiksi kuin venäläisiksikään.” sodan myötä vahvisti maan sisäistä jakoa ja luo kaiut tähän päivään asti. Tällaiset historialliset olosuhteet ovat huomattavasti vaikeuttaneet Ukrainan omaa suvereenin ja aatteellisesti muista erillisen valtion rakentamista ja vakauttamista.

Kysyin kerran ukrainalaiselta tutkijalta, onko nykymuotoinen Ukraina määriteltävissä todelliseksi kansallisvaltioksi, jossa vallitsee benedictandersonilainen kuvitteellinen yhteisö. Vastaukseksi sain vain, että ukrainalaisuus määrittyy lähinnä siitä, että he eivät koe itseään sen kummemmin länsi-eurooppalaisiksi kuin venäläisiksikään. Kuten

15

mikä tahansa nationalistinen aate, idea itsestään ja yhteisöstään nousee me-muut –ajattelusta.

Ukrainassa sisällä etniset identiteetit ovat jakautuneet monitahoisesti. Toisaalta suurin osa, lähes 80 prosenttia on etnisesti ukrainalaisia, ja yksinkertaistettuna loput etnisiä venäläisiä (eli ovat muuttaneet Venäjältä Ukrainaan itsenäisyyden aikana tai ovat osa neuvostolaista diasporaa).

Ukrainan ja venäjän kielen muodostama kaksikielisyyden punos kuitenkin antaa venäjän kielelle suhteellisesti vaikutusvaltaisen aseman.

Kielikysymykset ja Ukrainan ulkosuhteet Venäjään toistuvatkin säännöllisesti vaaliteemoissa niin sanottuna ”the Russian question” -ilmiönä. Venäjän kiistaton vahva asema ei tule yksisuuntaisena

”Venäjä ei vain pistä tuottamastaan viihteestä kopioita Ukrainan postiluukkuun, vaan samalla hävittää kutsut NATO:n bileisiin ja järkkää itse omasta mielestään paremmat.”

16 syöttönä itänaapurista, vaan se yksinkertaisesti on välttämätön osa ukrainalaista sosiaalista todellisuutta.

Arvopohjaa kuvaa tietyllä tavalla myös eri uskontojen symbolinen valtataistelu.

Mielenkiintoista tosin onkin, miten iso osa länsiukrainalaisista on kreikkalaiskatolisia, ja mutta koko väestöstä suurin osuus, noin 68 prosenttia identifioituu ortodoksikristityiksi. Tästä huolimatta suurimmat kiistat ovatkin ortodoksikristittyjen sisällä, eivätkä näiden kahden eri uskontokunnan välillä. Kahtiajako syntyy siitä, kumpaa patriarkaattia ukrainalainen ortodoksi päättää kunnioittaa – sitä, joka sijaitsee Kiovassa, vai puolestaan Moskovassa. Jako patriarkaatin mukaan noudattelee yllätyksettömästi samaa maantieteellistä linjaa kuin puoluepoliittinen jako Länsi- ja KeskiUkrainaan sekä Itä- ja Etelä-Ukrainaan.

On enemmän totta, että länsimieliset ukrainalaiset eivät halua olla missään tekemisissä itäisen naapurimaansa kanssa, kuin että idän separatistit tai miedommin Venäjää sympatisoivat haluaisivat pysäyttää integraation EU:hun. Oli kyse sitten Ukrainan poliittisesta eliitistä, tai maata asuttavasta väestöstä, ei selkeää ja puhdasta linjavetoa ole pystytty tekemään kumpaankaan integroitumisvaihtoehtoon. Läntisen integraation syventämisessä kiehtoo eritoten taloudelliset mahdollisuudet ja aivan erityisesti sen tuomat myönteiset sivuvaikutukset, kuten elintason nousu, tasapuolisesti kaikkia, myös auktoriteettia koskeva laillisuusperiaate, ja sosio-ekonominen vakaus.

Hieman pintapuolisesti ajatellen EU-integraatio merkitsee ukrainalaisen mielessä yksinkertaisesti parempaa elämänlaatua. Merkittävä kansanosa uskoo, että mainittuja tavoitteita Ukraina ei tule saavuttamaan ilman EU:n konkreettista apua.

EU:sta vieraannuttaa toki jonkin verran hyvin liberaali arvomaailma, joka ei täysin soinnu yhteen konservatiivisen uskonnon ja sosiaalisen perinteen kanssa.

Venäjä puolestaan, vaikkakin toteuttaa itseään ulkopoliittisesti häikäilemättömällä tavalla, on kuitenkin jotenkin rinnastettavissa vanhaan totuttuun naapuriin. Sillä on paljon isompi ja ravinteikkaampi tontti, rantapalsta ja purjevene.

Se pakottaa köyhemmän naapurinsa ottamaan yhteisen kaasusopimuksen ja kasvattaa isoja puita juuri aidan liepeille niin, että lehdet varisevat omalle pihamaalle. Toisaalta se myös kutsuu kahville

ja saunomaan, lainaa rahaa tarvittaessa, auttaa (vaikka väkisin) oman kasvimaan istutuksessa ja näillä kahdella naapuruksella on paljon yhteistä rupateltavaa, ja muisteloita riittää. Venäjä ei toisaalta harrasta nenänsä tunkemista Ukrainan tontille ainoastaan poliittisissa tai taloudellisissa asioissa, vaan harjoittaa myös ahkeraa TV-propagandaa. Iso osa ukrainalaisten populaarikulttuurin kulutuksesta koostuu bulkkimaisesti Venäjä-naapurin omasta tuotannosta. Venäjä ei vain pistä tuottamastaan viihteestä kopioita Ukrainan postiluukkuun, vaan samalla hävittää kutsut NATO:n bileisiin ja järkkää itse omasta mielestään paremmat.

Mitä tästä kaikesta voisi päätellä? Ukraina kokonaisuutena on kaiken kaikkiaan soutanut ja huovannut molempien mahdollisten integraatiosuuntausten välillä osaamatta päättää, mitä tekisi. Ukraina on entisenä Neuvostoliiton osana tavallaan uniikki siten, että sillä on syvimmät mentaliteettiin liittyvät sidokset entiseen emämaahansa, jossa myös vilpittömästi koetaan vastakaikua. Se, että länsimieliset ukrainalaiset toivovat eurooppalaista integraatiota, ei poista Venäjän vahvaa ja kattavaa vaikutusvaltaa.

Korruption luomien riippuvuussuhteiden Venäjän suuntaan ja vakiintumattoman valtiollisen historian ja identiteetin voisi nähdä koituneen Ukrainan kiroukseksi, jolle ei ole vieläkään keksitty kumoavaa taikaa. On myös Venäjää toki aiheellisesti syyllistettäessä huomautettava, että Länsi-Eurooppa on ollut kauniisti sanottuna vastahakoinen ottamaan koppia Ukrainan lamaannuttavasta poliittisesta ilmapiiristä. Sille on ollut ehkä perusteensa, mutta se on myös kasvattanut pettymystä länttä kohtaan ukrainalaisten mielissä, jolla venäjänmielisten poliitikkojen on ollut helppo ratsastaa. Ukrainan tilanteen päätyminen Pohjois-Irlannin kaltaiseksi jäätyneeksi konfliktiksi merkitsisi kaikkien osapuolien epäonnistumista.

”On myös Venäjää toki aiheellisesti syyllistettäessä huomautettava, että Länsi-Eurooppa on ollut kauniisti sanottuna vastahakoinen ottamaan koppia Ukrainan lamaannuttavasta poliittisesta ilmapiiristä.”

Kirjallisuus: Eurasian Integration – the View From Within. Toimittaneet P. Dutkiewicz ja Richard Sakwa, 2015, Routledge, erityisesti Vladimir Fesenko: Ukraine – between Europe and Eurasia

17

”Ukrainan tilanteen päätyminen Pohjois-Irlannin kaltaiseksi jäätyneeksi konfliktiksi merkitsisi kaikkien osapuolien epäonnistumista.”

kandi

18

pro gradu

gallup 1. Kuka olet ?

2. Mitä opinnäytetyösi käsittelee ?

3. Miksi juuri valitsemasi aihe ?

kypsyysnäyte

19 Minna Laukkanen / Filosofia / Dialectica / 5. vuosi Kandi: ”Terrorismin moraalinen oikeutus äärimmäisissä olosuhteissa” Tarkastelen kandissani, millaisten ehtojen täyttyessä terrorismiin kuuluva viattomiin kohdistuva väkivalta on oikeutettua muutaman aiheesta kirjoittaneen filosofin mukaan, jos terroriteolla olisi estettävissä kansanmurha tai etninen puhdistus.

Kun pohdin viime vuonna, mistä kirjoittaisin kandin, tapahtui Charlie Hebdo -isku ja tämän myötä mieleeni tuli ensimmäistä kertaa, että voisin kirjoittaa kandini terrorismista. Jo aiemmin olin päätynyt siihen, että kandini tulee todennäköisesti liittymään etiikkaan, joten terrorismin oikeutus tuli aiheeksi yhdistämällä nämä kaksi.

Kiira Järvisilta / Sosiologia / Sklubi / 3. vuosi Kandi: työotsikkona ”Ikääntyneiden lääkkeiden käyttö sosiaalisena ilmiönä” Kanditutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on selvittää millaista ikääntyneiden toimijuus on ja mikä sitä uhkaa lääkehoidossa. Aiheen parissa on tarkoitus jatkaa gradussa, kvantitaativisilla menetelmillä tutkia ja selvittää millaisia ikääntyneet ovat lääkkeiden käyttäjinä sen perusteella.

Oma aikaisempi koulutus (sairaanhoitaja) ja kiinnostus gerontologiaan sekä kansanterveystieteeseen ohjasi aiheen valintaa. Ikääntyneiden toimijuus on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen kääntymisen myötä. Lopullisen aiheen valintaan sai apua oppiaineen henkilökunnalta.

Olli Saarinen / Poliittinen historia / P-klubi / 3. opiskeluvuosi alko nyt, mut kandi on siks jo tehty, kun tulin avoimen väylän kautta niin oli opintoja jo pohjalla.

Kandi: ”Armahtaa vai eikö armahtaa? Sosialidemokraattisen puolueen ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajien käymä eduskuntakeskustelu vuoden 1920 armahduslaista” Tutkimuksen kohteena oli ensimmäinen eduskunnan käsitelty punavankien armahduslaki, sitä ennen kaikki armahdukset oltiin annettu valtionhoitajan suoralla armahduksella. Tutkielman tarkoitus on havainnollistaa, minkälaisia puoltavia ja vastustavia argumentteja Sosialidemokraattisen puolueen ja Kansallisen Kokoomuksen edustajat käyttivät keskusteltaessa armahduslaista. Myös se, kuinka vallinnut yhteiskunnallinen tila heijastui näihin argumentteihin, oli yksi tutkielman pääteemoista.

Aihe tuli niin, et tutkin jotai muuta juttua varten vanhoja sanomalehtiä ja sieltä löyty tämmönen aihe, joka kiinnosti ja tarttin aiheen nii siinähän se.

20 Meeri Sarkkinen / Yleinen kasvatustiede / Katko / 5. vuosi Kandi: haastattelututkimus korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöiden vaikutuksista lukion uranvalinnanohjaukseen Haastattelin lukion opinto-ohjaajia tänä keväänä käyttöön otetuista korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöiden vaikutuksista.

Tutkin teemahaastattelulla sitä, miten opinto-ohjaajat kokivat kiintiöiden vaikuttaneen uranvalinnanohjaukseen ja toisaalta omaan asiantuntijuuteensa antaa uranvalinnanohjausta.

Valitsin aiheen sen ajankohtaisuuden takia. Kiintiöt ovat puhuttaneet mediassa paljon ja saaneet melko kriittisen vastaanoton, joten oli kiinnostavaa kuulla asian parissa päivittäin työskentelevien opintoohjaajien näkökulma asiaan.

Tommi Isoniemi / Taloustiede / T-Klubi / 3. vuosi menossa Kandi: “Julkisen sektorin tarjoamien tilapalveluiden hinnoittelu sisäisen vuokran avulla” Perehdyn tutkimuksessa kuntien, kaupunkien ja näiden liikelaitosten käytössä olevaan tilakustannusten hinnoittelumalliin, sisäiseen vuokraan. Julkinen sektori omistaa huomattavan kiinteistömassan, josta suurin osa on markkinoiden ulkopuolella. Näille tiloille, esim. koulut ja sote-rakennukset, on kuitenkin muodostettava jonkinlainen hinta, joka tilojen käyttäjiltä peritään. Oikein määritellyt tilakustannukset mahdollistavat tarvittavan kiinteistöverkon optimoinnin kustannusten suhteen.

Aihe on erittäin ajankohtainen erityisesti sote-uudistuksen takia. Valitsin aiheen koska työskentelen kiinteistönjohdon konsultointiyrityksessä, jonka yksi ydinpalveluista on sisäisen vuokran määritys.

Kaaren Erhola / Sosiaalipolitiikka / Kompleksi / Aloitin opinnot v 2010, olen vaihtanut pääainetta, ollut vaihdossa ja pitänyt yhden välivuoden, en tiiä minkä vuoden opiskelija oon Gradu: työnimeä ei ole, mutta vaikka avioerolasten hyvinvointi nuoressa aikuisuudessa Tutkin aineistolla lapsuudessa vanhempien avioeron kokeneita lapsia nuorina aikuisina. Millainen on heidän toimeentulonsa ja koulutuksensa? Eroavatko he merkittävästi ns. ydinperheiden lapsista?

Lisäksi yritän selvittää, löytyisikö jokin vanhempiin liittyvä taustatekijä (esim. vanhempien toimeentulo, koulutus tai työmarkkina-asema), joka selittäisi ko. lasten hyvinvointia vanhempiean avioeroa paremmin.

Graduni lähti liikkeelle aineistoinnostuksesta. Innostuin THL:n Syntymäkohortti 1987 -aineistosta, jossa on seurattu jokaista Suomessa vuonna -87 syntynyttä sikiökaudelta nuoreen aikuisuuteen (n=yli 60 000!).

Joni Keto-Tokoi / Tilastotiede / T-Klubi / 4. opiskeluvuosi Kandi: Uudelleenpoimintamenetelmät koneoppimismenetelmien tarkkuuden arvioinnissa.

Koneoppimismenetelmät ovat käytännössä ennustavia tilastollisia malleja. Mallit eivät kuitenkaan koskaan täysin vastaa todellisuutta, vaan niihin sisältyy jonkinlaista virhettä/epätarkkuutta. Tutkielmassani käyn läpi kahta uudelleenpoimintamenetelmää, joilla tätä virhettä pystytään estimoimaan – ristiinvalidointia sekä Bootstrap-menetelmää.

Läpikäymäni menetelmät ovat todella monikäyttöisiä monella tilastotieteen alalla, joten halusin oppia ne hyvin. Mallien tarkkuuden arviointi on muutenkin hyvin suuressa osassa nykypäivän tilastotieteessä.​ Katri Blomqvist / Psykologia / Fobia / 4. vuosi Gradu: ”Koulukiusaamisesta kertomista selittäviä tekijöitä” (työnimi) Valmis aineisto. Teen rakenneyhtälömallin, jonka on tarkoitus selittää, miksi joku koulukiusattu kertoo kiusaamisesta ja joku ei. Entä kenelle kerrotaan: opettajalle, vanhemmille, muille koulun aikuisille? Selittäviä tekijöitä ovat mm. sukupuoli, ikä ja oppilaan käsitys opettajan suhtautumisesta kiusaamiseen.

Aiheesta on vain vähän tutkimusta, joten on tärkeää tietää, miksi ihmiset kertovat/eivät kerro kiusaamisesta. Vasta kun kiusaamisesta tiedetään, siihen voidaan puuttua.

Inkeri Laine / Logopedia / PuTeX / 4. vuosi Gradu: ”Varhennetun suomenkielen opetuksen vaikutus 4-5-vuotiaiden suomea L2-kielenä puhuvien lasten kerrontataitoihin” (työnimi) Pro gradu -työni on osa Turun alueella käynnissä olevaa PAULAhanketta (pakolais- ja ulkomaalaistaustaiset lapset), jossa tutkitaan suomea toisena kielenä puhuvien kaksikielisten lasten kielellisiä taitoja.

Lisäksi tutkimuksessa selvitetään päiväkodissa järjestetyn varhennetun suomenkielen opetuksen vaikutusta kielellisten taitojen kehittymiseen.

Varhennettu suomenkielen opetus toteutetaan päiväkotien pienryhmätoimintana. Tutkimukseen osallistuu 20 lasta, joista puolet osallistuvat pienryhmätoimintaan ja puolet eivät osallistu vastaavaan toimintaan. Lasten kielellisiä taitoja testataan puheen ymmärtämisen, sanaston, ääntämisen ja kerronnan osalta. Tutkittaville tehdään kielelliset testit ennen pienryhmätoiminnan alkamista, pienryhmien päätyttyä sekä puoli vuotta pienryhmien päättymisen jälkeen.

Tavoitteenani on analysoida lasten kerrontataitojen kehittymistä pienryhmissä sekä vertailla kehitystä niihin lapsiin, jotka eivät osallistuneet pienryhmiin. PAULA-hankkeesn tulosten avulla saadaan tietoa mahdollisista keinoista tukea kaksikielisten suomenkielen kehitystä ennen kouluikää.

Lähdin hankkeeseen mukaan jo kolmantena vuonna ja tein kandin kaksikielisten lasten kerrontataidoista, joten oli luontevaa jatkaa samasta aiheesta graduun. Aihe on ajankohtainen ja hyödyllinen tulevan työn kannalta, sillä monikielisyys näkyy yhä enemmän puheterapeuttienkin vastaanotolla.

22

Ta l o u s t i e t e e n perusperiaatteet: (erittäin) lyhyt o p p i m ä ä r ä

Taloustieteen Klubi ry

teksti Elias Ruutti

4.

Kun sain ainejärjestömme puheenjohtajalta toimeksiannon Indeksi-lehden jäsenjärjestöpalstan kirjoittamisesta, mietin aihetta hyvän tovin. ”Back to basics” tuntui laaja-alaisen, nykyisin jo useamman tiedekunnan alueelle ulottuvan tiedekuntajärjestömme viitekehyksessä luontevalta lähtökohdalta. Niinpä otin pohjaksi Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjasta löytyvät taloustieteen perusperiaatteet ja täydensin niitä muun muassa Stefan Valavanisin näkemyksillä, omia mutkien suoraksivetoja unohtamatta.

Lopputuloksena on jonkinlainen ämpärillinen, tai pitäisikö ehkä T-Klubin ominaisuudessa sanoa ennemminkin ”rännillinen”, perusasioita taloustieteen kiehtovasta maailmasta. Etenkin vallitsevassa talouspoliittisesti

tulenarassa yhteiskunnallisessa tilanteessa on syytä lähteä liikkeelle perusteista, joista meidän kaikkien on suhteellisen helppo olla yhtä mieltä. Havainnot kentältä ovat antaneet ymmärtää, että on paljon tarkoituksenmukaisempaa puhua perusasioista, kuin lähteä aukomaan monimutkaisia ja rajattuja tutkimuskohteita. Terminologiaa ei ole tarkoitus selitellä tämän tekstin puitteissa kuin osittain, joten termien avaamisen jätän pääasiassa lukijan vastuulle.

Taloustiede on tiede, joka selittää ihmisten taloudellista toimintaa. Me kaikki teemme taloudellisia päätöksiä, jotka yhdessä muodostavat taloudeksi kutsutun kokonaisuuden. Erityisen jännittävän taloustieteestä tekee se, että sille on aikojen saatossa kehitetty varsin laaja matemaattinen

23 teoriapohja, vaikka kyse onkin selkeästi yhteiskuntaeikä luonnontieteestä. Taloustiedettä jossain määrin suotta mystifioidaan, mutta kyse ei ole sen enempää voodoosta kuin ennustamisestakaan.

Ennustaminen ei määritelmällisesti ole etenkään ihmisten käyttäytymisen suhteen edes mahdollista, mutta kuten tiedämme, pitkälle pääsee jo sillä, että tiedostamme, mitä tiedämme ja mitä emme tiedä.

Taloustieteessä puhutaan usein taloudellisten toimijoiden rationaalisuudesta ja sen olettamisesta.

Se ei tarkoita, että olettaisimme kaikkien markkinatoimijoiden tietävän kaiken, vaan kyse on siitä, että jollain tasolla voimme olettaa taloudellisten toimijoiden pyrkivän omalta (mahdollisesti epärationaalisiin oletuksiin perustuvalta) kannaltaan parhaaseen mahdolliseen lopputulemaan. Erilaisten mallien avulla pyrimme selittämään ja jossain määrin myös ennakoimaan taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä. ”Kaikki mallit ovat väärin, mutta jotkin niistä voivat olla hyödyllisiä.” On helppo ymmärtää, ettei 1:1-mittasuhteessa olevan karttakaan ole erityisen mielekäs sovellus. Arvolatautuneisuus nostetaan taloustieteestä puhuttaessa joskus ongelmaksi, mutta täysin arvoneutraalia yhteiskuntatiedettä tuskin on olemassakaan.

Aloitetaan perusasioiden läpikäynti rajallisista resursseista. Mikään resurssi, oli kyse sitten raakaaineista tai vaikkapa käytettävissä olevasta ajasta, ei ole ääretön. Tästä syystä joudumme toteamaan, että taloudessa vallitsee alati niukkuus. Kyse ei ole köyhyydestä, vaan yksinkertaisesti siitä, että olemassa olevat resurssit eivät koskaan riitä kaikkien kuviteltavissa olevien tarpeiden tyydyttämiseen.

Puhutaan sitten tarvehierarkioista tai mistä tahansa tarpeiden viitekehyksestä, historia on osoittanut, että ihmisten tarpeet eivät niitä tyydyttämällä lopu. Tästä syystä taloustiedettä kutsutaan usein myös opiksi siitä, miten rajallisia resursseja allokoidaan tyydyttämään rajattomia tarpeita. Aina kun teemme jonkin valinnan, luovumme jostakin toisesta. Puhutaan vaihtoehtoiskustannuksista, eli mistä joudumme luopumaan tehdäksemme haluamamme valinnan.

Kaikelle on määriteltävissä jonkinlainen vaihtosuhde, vaikka monille asioille sellaisen määrittely ei tunnu mielekkäältä. Arvokysymys toki tämäkin.

Markkinat ovat instituutio, jossa erilaisten asioiden myyjät ja ostajat kohtaavat. Markkinat perustuvat vaihdantaan. On luonnollista ajatella, että miten rajalliset resurssit ikinä ovatkaan jakautuneet taloudellisten toimijoiden kesken, kaikilla tuskin on automaattisesti vain ja ainoastaan tarvitsemiaan asioita hallussaan. Taloudellisten toimijoiden tarpeet ohjaavat vaihdettavien asioiden kysyntää ja tarjontaa, joista taas muodostuu hinta kullekin vaihdon kohteelle. Adam Smith puhui ”näkymättömästä kädestä”. Taloustieteilijöiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta. Sen sijaan, että kaikkitietävä sosiaalinen suunnittelija määrittää

ihmisten tarpeet ja niiden tyydyttämisen, on luontevaa antaa yksittäisten markkinatoimijoiden ratkoa hajautetusti resurssien ja muiden vaihdon kohteiden allokaatio keskenään.

Taloustieteen selkeimpiä rajalinjoja on jako mikroja makrotaloustieteeseen. Nykyisin nämä molemmat pohjautuvat vahvasti mikrotaloustieteellisiin perusteisiin. Mikrotaloustiede on etupäässä yksittäisten taloudellisten toimijoiden (rationaalisten) päätösten ja toiminnan tutkimista.

Makrotaloustiede taas keskittyy talouskasvun, suhdannevaihtelujen, työttömyyden ja inflaation kaltaisiin kokonaistaloudellisiin ilmiöihin.

”Kaikki mallit ovat väärin, mutta jotkin niistä voivat olla hyödyllisiä.”

Aggregaattitasollakin perusteet ovat täysin samoja.

Kasa yksittäisten taloudellisten toimijoiden päätöksiä muodostaa kokonaisuuden, kuten jo aiemmin sivuttiin.

Jonkinlaisena välietappina lienee syytä todeta, että oli arvolataus talousjärjestelmiä kohtaan sitten millainen tahansa, markkinat ovat aina olemassa.

Tavalla tai toisella. Vaikka markkinoiden toimintaa yrittäisi miten jonkin jalon tai vähemmän jalon sosiaalisen tavoitteen nimissä rajoittaa tai tuhota, eivät markkinat katoa mihinkään. On myös muistettava, että taloudellinen toimintaympäristö muuttuu alati. Tässä piilee osa taloustieteen mielenkiintoisuudesta, mutta se tekee valitettavasti myös ilmiöiden hahmottamisesta entistä vaikeampaa.

Makrotasolla huomaamme nopeasti, että järjestelmä joustaa aina jostakin. Makrotaloudellisten muuttujien kiinnittäminen tai ”seinälle naulaaminen” johtaa mahdollisten muutosten siirtymiseen jonnekin muualle.

Toivottavasti lukijalle olisi viimeistään tässä kohtaa jäänyt jonkinlainen polte jännittävän tieteenalamme tarkempaan tutkiskeluun. Matti Pohjola korostaa oppikirjassaan, että jo matalakin osaamistaso taloustieteen alueella antaa välineitä meitä kaikkia ympäröivän taloudellisen toimintaympäristön tutkimiseen. Lukuvinkkeinä tämän samaisen oppikirjan ohella olen usein tuonut esiin Sixten Korkmanin teoksen ”Talous ja utopia”, joka antaa sopivissa määrin valmiiksi pureskeltuja näkökulmia taloustieteeseen, soveltuen myös hyvin matalan lähtötason omaaville lukijoille. Tämä monologi on luonteva päättää Pohjolan kirjastakin löytyvään Alfred Marshallin sitaattiin: ”Economics is a study of mankind in the ordinary business of life.”

Hienoa, että jaksoit lukea tähän saakka. Onnea ja viisautta talouden rattaana (tai rattaiden välissä olevana hiekkana) pyörimiseen!

24

Sosiologian Klubi ry

teksti Joel Haapamäki

F A Q : S o s i o l o g i a ”Työmarkkinoilla sosiologit sijoittuvat jonnekin presidentin ja työttömän välille.”

5.

Turun yliopiston sosiologian opiskelijat kerääntyivät Facebookiin keskustelemaan oppiaineemme ikuisuuskysymyksistä Sklubi ry:n huippusalaisessa Facebook-ryhmässä. Keskusteluissa selvisi, että sosiologia on samaan aikaan muurahaispesän tökkimistä ja ylivertaista yhteiskuntatiedettä.

Nyt tuon virtuaalisen aivoriihen tulokset on kerätty yksien kansien väliin. Keskustelualustan tulenarasta luonteesta johtuen vastaajien nimi, ikä ja sukupuoli on piilotettu. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille!

”Mikä sosiologia?”

Kuten odottaa saattoi, kirvoitti kysymys sosiologian perimmäisestä olemuksesta paljon mielikuvituksellisia, vertauskuvallisia, ja abstrakteja vastauksia. Jossain tulkinnoissa näkyi sosiologien itseironinen suhtautuminen oppiaineensa määritelmiä pakenevaan perusluonteeseen. ”Kun muut ihmiset kiitävät elämässä kohti erilaisia päämääriään, sosiologit ovat niitä, jotka tarkkailevat, kirjaavat ja analysoivat näitä ja tekevät siitä oman päämääränsä.” ”Kun psykologia kertoo sen, miten ihminen käyttäytyy, sosiologia kertoo sen, miten ryhmät käyttäytvät.” ”Työmarkkinoilla sosiologit sijoittuvat jonnekin

presidentin ja työttömän välille.” ”Suurin osa ajasta sosiologian määrittelemisessä kuluu sen seikan selvittämiseen, etteivät sosiologia ja sosiaalityö ole sama juttu.” ”Sosiologia ei ole sosiaalityötä, sosiaalipolitiikkaa, eikä sosiaalialaa. Sosiologia on yhteiskuntateoreettista pohdintaa, jota voidaan käyttää hallinnon päätöksenteon tukena. Sosiologit ovat laatikon ulkopuolisia ajattelijoita.” ”Sosiologia voisi kuvata kepin kanssa muurahaispesän edessä leikkiväksi lapseksi. Toisaalta lapsi hämmästelee pesän tökkimisestä aiheutuvaa kuhinaa, mutta toisaalta hän nautiskelee muurahaisten pissasta kepin kera. Muurahaispesä voi olla prototyyppi yhteiskunnasta, yhteisöstä tai mistä vaan sosiaalisesta rakennelmasta.” ”Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, joka tutkii mitä vain liittyen yhteiskuntaan, yhteisöihin ja sosiaaliseen. Tosin tämä vastaus ei yleensä ole juuri lisännyt kysyjän tietämystä…” ”Yleensä tyydyn kysyttäessä mutisemaan vain jotain yhteiskuntatieteiden opiskelusta, mutta se on kyllä pahimmanlaatuista sosiologian vähättelyä.” ”Sosiologia tutkii ihmisten välisiä suhteita ja entiteettejä ihmisten välillä. Sosiologian mielenkiinto on toiminnassa, ei käyttäytymisessä.”

25

”Miksi sosiologia?”

Tie sosiologian opintoihin kulkee usein mutkien ja välipysäkkien kautta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että sosiologiasta tiedetään yliopiston ulkopuolella niin vähän: esimerkiksi lukiossa sosiologia jää usein muiden yhteiskuntatieteiden varjoon. Moni turkulaissosiologi onkin löytänyt pääaineensa jopa hieman sattumalta. ”Halusin vaihtaa pääainettani. Päädyin ensin hakemaan sosiaalipolitiikkaan, mutta sitten huomasin siirtoväylän sosiologiaan. Tunsin entuudestaan hyviä tyyppejä sosiologian oppiaineesta, joten päätinkin lopulta hakea opiskelemaan sitä ja jättää sosiaalipolitiikan muille.” ”Kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoista jäi päähän pyörimään kappale, jossa mainittiin ohimennen sosiologia. Päätin ottaa selvää, mitä sosiologia oikeastaan on: ostin huuto.netistä kolmella eurolla sosiologian pääsykoekirjan, lukaisin sen läpi, ja tajusin löytäneeni oikean alan.” ”Itsellä perimmäinen syy oli silloisen pääsykoekirjan herättämät ajatukset siitä, että maailmaa voi tarkastella hyvin erilaisista näkökulmista kuin siihen asti sitä olin tarkastellut. Se herätti mielenkiinnon uteliaassa ihmisessä, joka oli vaipunut osittaiseen apatiaan työelämässä väkisin roikkumisen kautta.” ”Innostuin sosiologiasta lukion elämänkatsomustiedon tunnilla ehkä osin siksi, että kaikki muut ryhmäläiset vaikuttivat inhoavan sitä ja se tuntui hankalalta. Vuoden 2007 hakijatilastojen matalahko sisäänpääsypistemäärä ja vihreät haalarit vaikuttivat myös asiaan.” ”Tietojenkäsittelytieteiden jälkeen halusin opiskella psykologiaa. Sisko vinkkasi kuitenkin sosiologiasta ja pienen lueskelun jälkeen päätin kokeilla onneani pääsykokeissa. Vielä vuosi aloittamisen jälkeenkin halusin suunnata psykaan, mutta nykyään taidan olla koukussa sosiologiaan.” ”Lukiossa olin kiinnostunut yhteiskuntaopista ja yliopiston tutustumistapahtumasta jäi mieleen sosiologia. Sosiologia osoittautuikin yllättävän mielenkiintoiseksi ja nyt en voisi kuvitellakaan itseäni millekään muulle alalle.” ”Aloin opiskella sosiologiaa avoimessa yliopistossa, missä rakastuin siihen toden teolla. Siitä täytyi jatkaa yliopistoon, kun homma tuntui niin mielekkäältä.

Samaan aikaan toteutin itseäni myös vanhan rakkauteni historian kanssa. Olen ollut onnellisessa moniavioisessa suhteessa nyt jo vuosia.” ”Valtio.oppi vaikutti sosiologiaan verrattuna liian yksipuoliselta. Täällä sitä ollaan. Ei kaduta.” ”En ollut koulussa kovin kiinnostunut historiasta tai yhteiskuntaopista. En myöskään voinut sietää lukemista. Kummasti siihenkin on sittemmin tullut totuttua. Kun sosiologisten tekstien jälkeen jumittuu pyörittelemään abstrakteja aatoksia parhaimmillaan päiväkausiksi, niin kyllähän se palkitsee.”

”Mitä muuta kuin sosiologia?”

Sosiologit ovat tunnetusti melko kaikkiruokaisia sivuaineidensa suhteen. Generalistisen luonteensa vuoksi sosiologian opintojen kaveriksi sopii oppiaineita aina lääketieteistä mediatutkimukseen. ”Tilastotieteen perusopinnot luovat hyvää pohjaa opiskeluille, koska ne lujittavat tilastollista tietoutta ja helpottavat oppiaineen omilla tilastokursseilla sekä gradun tekemisessä.” ”Kansantaloustiedettä opiskellessani olen oppinut ymmärtämään miten ”vastapuoli” ajattelee. Varsinkin institutionaalinen taloustiede on huomattavan hyödyllistä ja päällekkäistä taloussosiologian kanssa. Filosofiasta olen ammentanut eniten yhteiskuntafilosofian opinnoista ja metafysiikasta, jotta saisin edes jollain tasolla selville, mikä helvetti on yhteiskunta, ja jotta tietäisin, mitä ihmettä on edes olemassa ja mitä siitä voi sanoa.” ”Suosittelen sivuaineeksi ympäristötiedettä, koska oppiaine on hyvin poikkitieteellinen. Ympäristön kemikalisoitumista käsitellyt kurssi on paras luentokurssi, jolla olen koskaan ollut, ja kenttäkurssin jäkälämääritys oli mahtavaa vastapainoa ainaiselle kirjastossa istumiselle.” ”Opiskelen psykologiaa koska siinä pääsee ihmisen pään sisäpuolelle ja filosofiaa koska siinä pääsee ulkopuolelle, vai miten päin sen nyt menikään?” ”Kulttuurihistorialla ja sosiologialla on paljon annettavaa toisilleen. Sosiologi oppii ilmiöiden historiallisuudesta ja historioitsija rakenteista.” ”Kieliä kannattaa ihan ehdottomasti opiskella.

Eräs tunnettu proffa sanoi lisäksi joskus, että kirjoitustaidoton yhteiskuntatieteilijä on hyödytön.” ”Kauppatieteitä dissataan meillä ihan turhaan. Ainakin itselleni ne ovat tuoneet kauan kaivattua konkretiaa teoriamössöön ja opettaneet käytännönläheiseen case- ja tiimityöskentelyyn.

Kauppisluennot on mukaansatempaavia ja vuorovaikutuksellisia: sinne ei mennä nukkumaan, vaan saamaan oivalluksia. Tosin ihan fuksille en tätä komboa välttämättä suosittelisi. Voi mennä prioriteetit sekaisin, ellei ole pohjalla jo vähän ymmärrystä siitä, miten tämä yhteiskunta makaa. Kauppatieteellinen ymmärrys yhdistettynä sosiologiseen ajatteluun voi olla järeä ase.”

Sosiologien tiedetään opiskelevan myös näitä sivuaineita: poliittinen historia, tulevaisuudentutkimus, sukupuolentutkimus, lääketiede, kulttuuriantropologia, biolgia, luova kirjoittaminen, mediatutkimus ja sosiaalipsykologia.

26

Statistika ry

teksti Joni Keto-Tokoi & Erik Manelius

Heittotyylin vaikutus osumatarkkuuteen: t a p a u s B e e r Po n g 6.

Hei Indexläiset! Moni teistä on varmaan opiskeluelämän ohella törmännyt Beer Pong nimiseen (juoma)peliin. Pelin tarkoituksenahan on heittää pingispalloja vastustajan kuppeihin, ja näin saada vastustaja juomaan kuppinsa tyhjäksi. Tilastotieteilijöinä ja pelin satunnaisina harrastajina haluamme tietenkin maksimoida omat voittomahdollisuutemme.

Toteutimme siis tutkimuksen, jossa tutkitaan, onko pallo parempi heittää kuppiin suoraan ilmassa vaiko pompauttamalla se pöydän kautta.

Aineiston keruu aloitettiin vuoden 2014 syksyllä, silloin Kammiona tunnetussa Beer Pong -laboratoriossa Publicumin neljännessä kerroksessa.

Heittopaikka oli valmistettu vastaamaan Beer Pongin maailman cupin sääntöjä.

• 6 mukia hieman nesteellä täytettynä kolmioon aseteltuna.

• Heittoetäisyys 220cm mukikolmion takareunasta laskettuna.

• Heittäessä sekä jalat että kyynärpää viivan takana.

• Pompun paikalle on omat sääntönsä, jotka oli merkattu pöytään.

• Vain mukin pohjalle jääneet pallot lasketaan – pallo saattaa siis pyörähtää ulos mukin reunasta.

• Mukia ei oteta pois osuman jälkeen, joten jokaisella heitolla pöydässä on edelleen kaikki 6 mukia.

27 Koehenkilöt haettiin Publicumilla pyörineistä henkilöistä. Todellinen satunnaisotanta siis! Kukin koehenkilö heitti yhteensä 20 palloa – 10 kertaa suoraan ilmassa ja 10 kertaa pompun kautta.

Heittojärjestys (pompulla/ilmassa) oli satunnaistettu koehenkilön opiskelijanumeron mukaan, joten näin itse koetilanteessa tapahtuva oppiminen on minimoitu. Yhdelle koehenkilölle tuli siis tulokseksi kaksi lukua. Suoraan ilmassa mukiin jääneiden pallojen määrä sekä pompun kautta mukiin jääneiden pallojen määrä. Lisäksi tutkimme olisiko, esimerkiksi iällä, sukupuolella tai heittäjän pituudella vaikutusta tulokseen.

Noh, mites sitten kävi! Tutkimukseen osallistui lopulta 29 henkilöä. Voima-analyysillä selvisi, että aineistoa on tarpeeksi, jotta mahdollinen ero olisi mahdollista todeta. Kymmenestä heitosta koehenkilö osui mukeihin suoraan ilmassa heittämällä keskimäärin 1.52 kertaa, kun taas pompulla heittämällä 1.93 kertaa. Kummallakin heittotyylillä koehenkilöiden tulokset vaihtelevat välillä [0,5].

Keskihajonta suoraan heitetyillä oli 1.24 ja pompulla heitetyillä 1.49.

Analyysimme nollahypoteesina on, että heittotyylien erotus on 0. Vastahypoteesina on siis, että heittotyylien erotus eroaa nollasta. Eli siis: jossa, d on erotus, μ on odotusarvo kymmenestä suoraan heitetystä ja μ on odotusarvo kymmenestä pompulla heitetystä pallosta. Alkuun tutkimme siis vain heittotyylin vaikutusta ilman muiden muuttujien huomioimista.

Yksittäisiä havaintoja voidaan mallintaa kaavalla

jossa μ on heittotyylin osumien keskiarvo/10 heittoa, kuvaa heittäjästä tulevaa satunnaisuutta ja on virhetermi. Siis,

Joten malli erotukselle d on,

Jossa . Virhetermit oletetaan toisistaan riippumattomiksi ja normaalijakautuneiksi, keskiarvolla 0 ja varianssilla . Erotuksen ei siis tulisi riippua heittäjästä. Sekä μ että μ ovat välillä [0; 10], joten erotuksen tulee olla välillä [-10,10].

Histogrammin perusteella erotus vaikuttaisi olevan likimain normaalijakautunut.

Jatkossa aineisto olisi tarkoitus analysoida parittaisena t-testinä, joten testataan muuttujan erotus normaalisuutta. Shapiro-Wilkin normaalisuustestin p-arvo 0.407 ei anna evidenssiä normaalisuusoletuksesta poikkeamiselle.

Vasteet Osumat suoraan ja Osumat pompulla ovat siis kerätty aina pareittain samalta koehenkilöltä, joten otetaan huomioon kyseinen parittaisuus t-testiä tehdessä. Suoritetaan siis kaksipuolinen parittainen t-testi vasteille Osumat suoraan ja Osumat pompulla.

Parittaisen t-testin testisuureen arvoksi saamme -1.28, ja vapausasteita kyseisellä t-jakaumalla on 29-1 = 28.

Testin merkitsevyystasona käytetään arvoa 0.05 ja tällöin p-arvoksi saadaan 0.2115. 95% luottamusväli erotukselle on [-1:08; 0:25]. Testejä tehdään vain yksi, joten ei ole tarvetta korjata parvoa. Evidenssiä nollahypoteesin hylkäämiseksi ei siis löydy.

Heittotyylien väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa tasolla 0.05. Emme siis voi sanoa, että kumpikaan heittotyyleistä olisi parempi kuin toinen. Voidaan siis jatkossakin jatkaa heittämistä kummalla tahansa tyylillä. Noh, ainakin on hyvä syy pelata lisää Beer Pongia – ja vielä tieteen nimissä!

28

teksti Sonja Perkiö

kuva Laura Mettälä

29

S Y Y tä säästää sadepäivän varalle?

SYYn jäseneduista puhuttaessa olet saattanut kuulla mainintoja myös työttömyyskassasta. Asia voi jäädä helposti etäiseksi, eihän valmistumisen jälkeinen työttömyys tai sen varalle säästäminen tunnu ehkä ajankohtaisimmalta asialta opintoihin keskittyessä.

Jatkahan kuitenkin lukemista, mikäli pieni ja nopea tiivistelmä aiheesta kiinnostaa!

Mikä työttömyyskassa?

Ammattiliittoon kuuluessa on halutessaan mahdollista liittyä myös työttömyyskassaan ja alkaa kerryttää jo opiskeluaikanaan työssäoloehtoa, jonka täytyttyä on oikeutettu valmistumisen jälkeen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yhteiskuntaalan korkeakoulutetut ry:n palkansaajajäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon. Kassan etuuksiin ovat lain mukaan oikeutettuja 17 – 64-vuotiaat henkilöt.

Työssäoloehdon täyttyminen?

Kassan jäsenenä on ensin täytettävä 26 viikon (noin kuuden kuukauden) työssäoloehto, jotta olisi oikeutettu ansiopäivärahaan valmistumisen jälkeen. Ehtoa voi kerätä kaikista töistä, joissa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja joista saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa (tai vähintään 1173 euroa/kk täysipäiväisestä työstä). Työn ei siis tarvitse olla yhteiskunta-alalta, vaan mikä tahansa työ käy, kun se täyttää edellä mainitut ehdot.

26 viikon työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhtäjaksoisesti vaan sen kerryttäminen onnistuu esimerkiksi eri vuosina tehdyistä kesätöistä. Muilla jäsenillä 26 viikon työssäoloehdon on täytyttävä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana, mutta opiskelijoille tähän ehtoon myönnetään seitsemän vuoden pidennys. Ehdon täyttymiseen on siis opiskelijana niinkin paljon aikaa kuin 9 vuotta ja 4 kuukautta.

Miksi liittyä?

Valmistumisen jälkeen eteen voi tulla työttömyysjaksoja, vaikkakin yhteiskunta-alalla ne ovat usein vain lyhyitä pätkiä. Vastavalmistuneiden työsuhteille yleisesti luonteenomaista on kuitenkin määräaikaisuus, ja työttömyysjaksot liittyvät usein eri työsuhteiden välissä oleviin pätkiin.

Työttömyyskassan jäsenet ovat työssäoloehdon kerrytettyään heti valmistumisen jälkeen oikeutettuja työttömyyskuukausina Kelan myöntämän peruspäivärahan lisäksi myös ansiopäivärahaan.

Esimerkkimääriä työttömyyskassan ansiopäivärahasta löytyy vaikkapa SYYn sivuilta.

Miten liittyä?

Työttömyyskassaan voi opiskelijana liittyä jo samalla, kun liittyy SYYn jäseneksi tai vasta myöhemmässä vaiheessa jäsenyyttään, kun työssäoloehdon täyttävän työn tekeminen tulee ajankohtaiseksi. Kassaan ei voi liittyä takautuvasti. Kassaan liittyminen onnistuu maksamalla vuodessa opiskelijan perusjäsenmaksun lisäksi maksua työttömyyskassasta, joka määräytyy sen mukaan, miten monta kuukautta työssäoloehdon täyttävää työtä tekee. Esimerkiksi työssäoloehdon täyttävää työtä 1-4 kuukautta tekevän opiskelijan vuosittainen jäsenmaksu vuonna 2016 olisi 100 euroa (sisältäen perusjäsenmaksun 28 euroa).

Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä vuosittain eikä näiltä vuosilta tarvitse siten maksaa kassamaksuakaan.

Huomioitavaa on kuitenkin, että kerran aloittaessaan kassan kerryttämisen on sitä maksettava aina sellaisina vuosina, kun tekee työssäoloehdon täyttävää työtä. Mikäli tällaisina vuosina ei maksa riittävästi kassamaksua, tulkitaan se eroamiseksi kassasta ja aiemmin kerrytetyt työssäoloviikot nollautuvat.

Lähteet: http://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/ http://www.yhteiskunta-ala.fi/edut-ja-palvelut/ tyottomyysturva/

30

”Ruisexcu” eli kohtalaisen informaali sentimentaalisilla muisteloilla höystetty raportti erinäisten indexläisten ja yhden loikanneen luonnontieteilijän erittäin informaalista Ruisrock-excursiosta heinäkuussa 2016

31

Seuraavassa lokikirjamaisia otteita menneen kesän ”Ruisexcursiolla” sattuneista ja tapahtuneista.

teksti nimimerkki v.i.p

Mieleni Ruisrock-kansion kohdalle arkistoidut indexintäyteiset festarimuistot liikahtelivat mielessäni.

Kahdeksan kilometrin apostolinkyyti pitsapaikan kautta jatkoille, opiskelutoverin tuutulaulu ennen sängyn ylikansoittamista ja sunnuntain uutta festarikoitosta edeltäviä kahden tunnin hataria yöunia. Lämpöisessä meressä kahlailu First Aid Kitin folkahtavissa tunnelmissa SiljaLinelle vilkutellen – kunnes joku huomasi, että tavaramme huuhtoutuivat mereen. Moshpitissa ruhjottu varvas nostalgisen Disco Ensemblen keikalla. Indexläisiä rivissä kädet toistensa olkapäillä Mewin Conforting Soundsia herkistellessä. Eskaloituva vesisota vedenottopisteellä.

“I don’t walk, I dance” –mentaliteetti edetessä kohti kaljatelttaa. Maailmanparannuskeskusteluita sekä kyynistymiskeskusteluita kävellessä puolieksyksissä tuntikausia kotiin, vaikka pyörätkin olisi.

kuvat Laura Mettälä

Vastoin kaikkia alkukesän merkkejä Ruisrock, tuo Turun kulttuurinen sulatusuuni, jonne lapsiperheet vaeltavat autokaravaaneissa, nuoret pyöräilevät enemmän tai vähemmän mutkittelevaa linjaa ja vanhukset tuodaan laivoissa, oli jälleen sulatusuuni – nimittäin maagisesti vuosi toisensa jälkeen hellerajat rikkova sellainen.

Alun perin ulkopaikkakuntalaisena opiskelijana turkulaistumisen asteeni oli niin pitkällä, että suuntasin kolmen päivän festarikoitokseen jo kolmatta kertaa.

32 perjantai 21.50 Saavun töistä Raisiosta kolmisen kertaa matkan varrella eksyttyäni. Juhlat ovat jo käynnissä. MØn hittiluritukset kantautuvat telttalavalta vessajonoon ja ensimmäinen festivaalihuumasta humaltunut on ehtinyt sammua bajamajaan. Alku on, noh, sosiologisen observoinnin näkökulmasta mielenkiintoinen.

22.10 Törmään ystävään, joka johdattaa minut, pahaa aavistamattoman, Antti Tuiskun keikalle, koska ilmeisesti “täytyy se nähdä, siitä kaikki kuitenkin huomenna puhuu”.

Havaitsen hyvän hetken koittaneen Fafa’sin falafelien jonottamiselle, ja ystävän mukaan olenkin tuolloin julistanut: “Mä tulin tänne syömään”. (Tätä en kuitenkaan suosittelisi kanssaopiskelijoilleni festivaaliviikonlopun pääprinsiipiksi annoosten hinta-koko-suhteet huomioon ottaen.)

23.00 Ilmassa värähtelee Air, suoraan Ranskasta ja rauhoittavalla lavapresenssillä varustettuna.

00.30 Polkaisemme kotia kohti Turun linnan kautta jokirannan “maisemareittiä”. Mieli lepää. On aika valmistautua todellisen koitoksen alkuun.

33

lauantai 16.45 Vieläkö soitan banjoa?

17.45 Meren rannalla, Aperol Sprizien ääressä, Vikingin pyyhältäessä ohi keskustellaan pitkällisesti ehkäisystä ja muistellaan yhteiskunnallisiin väittelyihin päättyneitä moninaisia juhlia.

18.30 “Riki-Tikissä mikserin takana”, kiertää puskaradiossa sana. Ja niin kokoontuvat sekalainen lauma Indexläisiä pääaineestaan ja musiikkimaustaan huolimatta mikserikopin takana, koska klassikko. Huhutaan joukkoon soluttautuneen yhden luonnontieteilijänkin, tarkemmin sanoen biokemistin. Joka tapauksessa tunnelma on mitä miellyttävin. Eräs Turusta kesäpaossa ollut indexläinen tervehtii kaikkia hilpeän passiivisaggressiivisesti sanoin: “Nii oonki ryypänny, mitä sitte?”

20.15 Vesala haluaa tequilaa kaadettavan napaansa.

1.30 Paperi T ei ole vieläkään päässyt yli exästään.

2.30 Index-lauma on jossain määrin hajaantunut, mutta onneksi joku porilainen haluaa vaihtaa kaljaa kahviin. Vaaleapaahtoisella Juhlamokallakin on huippuhetkensä, usko tai älä. sunnuntai 13.30 Sovittu lähtöaika. Perinteisesti olen noin puolitoista tuntia aikataulusta myöhässä. Siinä meni Saimaa.

16.45 Ruger Hauerin mikserikopin taakse selviytyvien Indexläisten askelet ovat käyneet laahustavammiksi. Haukotukset kiertävät kehässä.

21.30 Macklemore puhuu enemmän muffinsseista kuin laulaa. Fiilis on silti raukea, joskin kollektiivista päivittelyä esiintyy siitä, kuinka vanhoiksi sitä on tultu. Enemmän puhetta ruoasta ja jalkapallosta kuin jatkoista.

23.00 Ristiaskelta harjoittelevalta kanssafestaroijalta siunautuu oivia parisuhdevinkkejä, kuten “Sano sille kotiin jääneelle nörttipoikaystävälles että keskity, mies voi viedä tämmösessä paikassa kauniin naisen”. Neidonryöstöhuolet jäävät omaan arvoonsa ja arvottomuutseensa.

XX.XX (tuntematon kellonaika) Viikonlopun pyöräilysaldo on noin 47,6 kilometriä, hauskojen tarinoiden saldo sitäkin pidempi. Ilta päättyy nostalgisesti Humaliston kebabiin ja pudotus oikeaan elämään alkaa: falafelit ovat kyllä puolet halvempia ja annokset puolet isompia, mutta elämän ja vapauden maku puuttuu.

34

teksti Iiris Komulainen

Yht e i s kunt at iete il ijäpäivät T u r u s s a Tuntuuko joskus siltä, että opinnot ovat vain yksinäistä puurtamista Edun lukusalissa? Kaipaatko kirjakasaa konkreettisempia eväitä työelämään tai inspiraatiota opintoihin? Oletko joskus pohtinut millaisia opiskelijoita tuolla susirajan takana, kuten Jyväskylässä, opiskelee? Miten esittää oma osaaminen mahdolliselle työnantajalle?

Marraskuiseen harmauteen tuo piristystä Turussa järjestettävä opiskelijoiden Yhteiskuntatieteilijäpäivät - siis just sellanen tapahtuma, jossa muun muassa ratkotaan edellä mainittuja pulmia. Tapahtuma kokoaa yhteen yhteiskunta-alan opiskelijoita kaikkialta Suomesta 17.-18.11.

Työpajat tarjoavat työkaluja oman osaamisen kehittämiseen. Luennot ja paneeli taas herättelevät opintopistejahdissa uuvahtaneita aivonystyröitä.

Torstai-iltana tietenkin tutustutaan uusiin tyyppeihin ja hytkytään musiikin tahdissa salaisessa paikassa. Perjantaiaamun brunssi tarjoaa jazzia, lempeyttä ja ruumiin ravintoa ennen tapahtuman kruunaavaa Keynotepuhujaa.

Kaikille Indexläisille avoimen tapahtuman ilmoittautuminen alkaa 17.10. Ja päättyy 4.11. Lisäinfoa ja fiilistelyä löydät FB-tapahtumasta, sähköpostistasi sekä osoitteesta www.yhtis2016.blogspot.fi. Tuu mukaan, innostu, ilahdu ja nauti!

PR PR PR PR PR PR PR PR HA HA PR HA PR PR HA PR PR HA EU HA PR PR EU EU HA HA IC JO TO KE TO PA TA KE HA HA TO KO KU PÄ MY PÄ MA YH OS TA MA KE RE YK TO HE KA AP MY PE PA LA TU SO AS AS RA OS AL YK OH AL JÄ OH SE SIJ AS RY DI TIE KO TO PA KE KA PÄ TIL CO SA PA SIV RIS AV BU AS FIN TE TIE AP AL ES TIE AP KU PR JÄ AI VIC SIJ KA VA DE SIJ AP IN ED TII PA TA VA VU SU AP KO KA JO

ROJEKTIKOORDINAATTORI ROJEKTISIHTEERI ROJEKTITYÖNTEKIJÄ ROJEKTIASSISTENTTI ROJEKTIAVUSTAJA ROJEKTIJOHTAJA ROJEKTIVASTAAVA ROJECT MANAGER ANKEPÄÄLLIKKÖ ANKESUUNNITTELIJA ROJEKTIASIANTUNTIJA ANKEVASTAAVA ROJEKTIKEHITTÄJÄ ROGRAM COORDINATOR ANKENEUVOJA ROJEKTINEUVOJA ROGRAM MANAGER ANKEASIANTUNTIJA U-PROJEKTIKOORDINAATTORI ANKEVETÄJÄ ROJECT OFFICER ROJEKTINJOHTAJA U-HANKEKOORDINAATTORI U-PROJEKTINEUVOJA ANKEJOHTAJA ANKESIHTEERI CT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ OHTAJA OIMINNANJOHTAJA EHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ OIMITUSJOHTAJA ALVELUPÄÄLLIKKÖ ALOUSPÄÄLLIKKÖ EHITYSPÄÄLLIKKÖ ALLINTOPÄÄLLIKKÖ ALLINTOJOHTAJA OIMISTOPÄÄLLIKKÖ OULUTUSPÄÄLLIKKÖ UNNANJOHTAJA ÄÄSIHTEERI YYNTIPÄÄLLIKKÖ ÄÄLLIKKÖ ARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ HTEYSPÄÄLLIKKÖ SASTOPÄÄLLIKKÖ ALOUSJOHTAJA ANAGER EHITYSJOHTAJA EHTORI KSIKÖN PÄÄLLIKKÖ OIMISTONJOHTAJA ENKILÖSTÖJOHTAJA AUPUNGINJOHTAJA PULAISJOHTAJA YYNTIJOHTAJA ERUSTURVAJOHTAJA ANKINJOHTAJA ASKENTAPÄÄLLIKKÖ UOTEPÄÄLLIKKÖ OSIAALIJOHTAJA SIAKASPÄÄLLIKKÖ SIAKKUUSPÄÄLIKKÖ AHOITUSPÄÄLLIKKÖ SASTONJOHTAJA LUEPÄÄLLIKKÖ KSIKÖN JOHTAJA HJELMAPÄÄLLIKKÖ LUEJOHTAJA ÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ HJELMAJOHTAJA ENIOR MANAGER JOITUSJOHTAJA SIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ YHMÄPÄÄLLIKKÖ IRECTOR ETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ OULUTUSJOHTAJA OIMIALAJOHTAJA ALVELUESIMIES EHITTÄMISJOHTAJA ANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN ÄÄLLIKKÖ LASTOPÄÄLLIKKÖ OMMUNICATIONS MANAGER ALES MANAGER ALVELUJOHTAJA VISTYSTOIMENJOHTAJA SKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ VOPALVELUNJOHTAJA USINESS MANAGER SIAKKUUSJOHTAJA NANCIAL MANAGER EAM LEADER ETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ PULAISTOIMISTONJOHTAJA LUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ SIMIES ETOHALLINTOJOHTAJA PULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ UNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ RODUCT MANAGER ÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ IKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ CE PRESIDENT JOITUSPÄÄLLIKKÖ ASSANJOHTAJA ARATOIMITUSJOHTAJA EVELOPMENT MANAGER JOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ PULAISKAUPUNGINJOHTAJA NTENDENTTI DUNVALVONTAJOHTAJA IMINVETÄJÄ AIKALLISJOHTAJA ARKASTUSPÄÄLLIKKÖ ALMIUSPÄÄLLIKKÖ UOROPÄÄLLIKKÖ UUNNITTELUJOHTAJA PULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ ORVAUSPÄÄLLIKKÖ ANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN OHTAJA

OPISKELIJAPALVELUIDEN CONTROLLER KAUPUNKITARKASTAJA HELSINGIN YLIOPISTO FCG FINNISH C KOMMUNALHÖGSKOLAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF PÄÄLLIKKÖ INFORMAATIKKO LUOTONVALVOJA KANSANELÄKELAITOS GEOLOGIAN T TALOUSTUTKIMUS OY FORTUM OYJ LUOTTOPÄÄLLIKKÖ ASIAMIES TALOUSTARKASTAJA TILASTOKESKUS GLAXOSMITHK AKTIA PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA PARTNER KEHITTÄMISKONSULTTI TULLITARKASTAJA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN HALLINNON T CISION FINLAND OY KEHITYSVAMMALIITTO RY YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA NEUVONANTAJA TULLIVEROTARKASTAJA LAITOS THL KUS HALTIK HÄMEEN ELY-KESKUS KERAVAN KAUPUNKI YHTEYSJOHTAJA ERITYISAVUSTAJA VALMISTELIJA ULKOASIAINMINISTERIÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO- HELSINGIN HA ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ SPESIALISTI VALTIOSIHTEERI TAMPEREEN YLIOPISTO HELSINGIN TYÖ ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- PIIRI ASSOCIATE EXPERT HARJOITTELIJA ALIVALTIOSIHTEERI NOKIA OYJ IBM RASTO KESKO OYJ HANKINTAPÄÄLLIKKÖ VEROASIANTUNTIJA AVUSTAVA ULOSOTTOMIES TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ITÄ-SUOMEN S KAINUUN MAAKUNTAKIRKKOHALLITUS AIKUISKOULUTUSJOHTAJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA HALLINTOVIRKAMIES TURUN KAUPUNKI OSAAMISKESK KUNTAYHTYMÄ KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMENJOHTAJA CONSULTANT LEHTORI TAMPEREEN KAUPUNKI JULKISTEN JA KOUVOLAN KAUPUNKI ELINKEINOTOIMISTO ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ ACCOUNT MANAGER OPETTAJA ESPOON KAUPUNKI LOGICA SUOMI OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN JEN LIITTO JHL JAOSTOPÄÄLLIKKÖ SIJOITUSASIANTUNTIJA KOULUTTAJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN T NURMIJÄRVEN KUNTA YLIOPISTO JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ PÄÄEKONOMISTI TUNTIOPETTAJA AALTO-YLIOPISTO ELINKEINOTOI POHJOLA VAKUUTUS OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY JULKAISUPÄÄLLIKKÖ ELÄKEASIANTUNTIJA KOULUKURAATTORI TURUN YLIOPISTO KAJAANIN AM SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE OPSTOCK OY KASVATUSJOHTAJA TIETOASIANTUNTIJA AMANUENSSI SISÄASIAINMINISTERIÖ LU VALTION TALOUS- JA OUTOKUMPU OYJ KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SALKUNHOITAJA OHJAAJA EDUSKUNTA KANSALLISKIR HENKILÖSTÖHALLINNON PIRKKALAN KUNTA KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ERIKOISASIANTUNTIJA OPINTO-OHJAAJA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PALVELUKESKUS KEMIN KAUPU POHJANMAAN ELY-KESKUS KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ PALVELUASIANTUNTIJA YLIOPETTAJA VANTAAN KAUPUNKI KUSTANNUS O VEROHALLITUS POHJOIS-KARJALAN TYÖVOIMANEUVOJA VEROTARKASTAJA YLIOPISTONLEHTORI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ KUUROJEN LIIT VR-YHTYMÄ OY SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TYÖVOIMAOHJAAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA LUOKANOPETTAJA MAAHANMUUTTOVIRASTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON- MAA- JA ELINT ASIAKASNEUVOJA EU-ASIANTUNTIJA YLIASSISTENTTI OIKEUSMINISTERIÖ TUTKIMUSKES ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS SERNI ASIAKASSIHTEERI SENIOR CONSULTANT OPETUSNEUVOS VALTIOVARAINMINISTERIÖ MANDATUM H KIRKKONUMMEN KUNTA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAPALVELUNEUVOJA JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA KURAATTORI KEVA OSAKEYHTIÖ LAHDEN KAUPUNKI KOULU ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA RATKAISUASIANTUNTIJA ERITYISOPETTAJA SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MERENKULKU PLAN SUOMI SÄÄTIÖ URASUUNNITTELIJA EDUNVALVOJA LASTENTARHANOPETTAJA TYÖTERVEYSLAITOS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY JA TUTKIMUSK YRITYSNEUVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA YKSILÖOHJAAJA ELÄKETURVAKESKUS PRICEWATERHOUSECOOPERS OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO MIKKELIN TE-T YKSILÖVALMENTAJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI TYÖVALMENTAJA SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN MONIKA-NAIS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTE- SATAKUNNAN ELY-KESKUS REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA OHJAAVA OPETTAJA LIITTO SVAL RY RIÖ NAANTALIN KA SUOMEN ITSENÄISYYDEN JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA ASSISTANT CONTROLLER OPPILAANOHJAAJA SVENSKA STUDIECENTRALEN RF NORDIC INVES OP-POHJOLA JUHLARAHASTO SITRA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TEKNINEN ASIANTUNTIJA VERKKOPEDAGOGI TAMPEREEN EV.LUT. LAPIN YLIOPISTO NURMIJÄRVEN TURUN TE-TOIMISTO TYÖVOIMAKONSULTTI FINANCE CONTROLLER YLIOPISTO-OPETTAJA SEURAKUNTAYHTYMÄ TAPIOLA-RYHMÄ TO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ AKTUAARI ERITYISLUOKANOPETTAJA TEATTERIKORKEAKOULU VALTIONTALOUDEN OIKEUSHALLIN VÄESTÖREKISTERIKESKUS TIEDOTTAJA VALMENNUSKONSULTTI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ UUDENMAAN LIITTO TARKASTUSVIRASTO PALVELUKESKU AKAVA RY JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VALTIOKONTTORI VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JUNIORKONSULTTI ÅLANDS LANDSKAPSREGERING PIRKANMAAN DIAKONIAVIESTINTÄJOHTAJA KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELSINGIN TE-TOIMISTO KOULUTUSKO AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN LASTENVALVOJA VIESTINTÄKONSULTTI INFORMATION SPECIALIST SUOMEN KUNTALIITTO KUNTAYHTYM ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SUOMEN PUNAINEN RISTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RISKIANALYYTIKKO DESTIA POHJOIS-KARJ ETERA - KESKINÄINEN SOSIAALISIHTEERI TOIMITTAJA TYÖMARKKINA-ASIAMIES EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU SAIRAANHOIT TULLIHALLITUS ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KRIISITYÖNTEKIJÄ ELINKEINOELÄMÄN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA BUSINESS CONTROLLER PUOLUSTUSMINISTERIÖ KUNTAYHTYM FINNAIR OYJ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA COPYWRITER CRM-ANALYYTIKKO TUTKIMUSLAITOS ETLA PUOLUSTUSVOIMAT PRETAX TOIMI INNOLINK RESEARCH OY PSYKOLOGI ERNST & YOUNG OY PÄÄTOIMITTAJA JOHTAVA KONSULTTI UUDENMAAN ELY-KESKUS PROMENADE R KPMG OY AB SOSIAALIPSYKOLOGI ESPOON MAISTRAATTI TIEDOTUSSIHTEERI EDUNVALVONTASIHTEERI VALTIONEUVOSTON KANSLIA PÄIJÄT-HÄMEE KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS OSASTONHOITAJA VERKKOTOIMITTAJA TIEDEASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄKAUPUNK LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FIM OY SOSIAALIOHJAAJA FREELANCER VIESTINTÄASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS VEROTOIMISTO ORION PHARMA OYJ PERHENEUVOJA HAMINAN KAUPUNKI COMMUNICATIONS SPECIALIST RESEARCH-KONSULTTI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTE- OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO RAISION KAUP LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL RAJAVARTIOLA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA RIÖ PIRKANMAAN LIITTO SOSIAALIASIAMIES HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY SATAKUNNAN VIESTINTÄKOORDINAATTORI EU-AVUSTAJA PIRKANMAAN ELY-KESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KUNTOUTUSNEUVOJA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULU TOIMITUSSIHTEERI TIETOPALVELUASIANTUNTIJA OULUN KAUPUNKI ELY-KESKUS JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA HÄMEENLINNAN SEUDUN KUSTANNUSTOIMITTAJA TALOUSNEUVOJA SAVON AMMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU RAUTARUUKKI OYJ KOULUAVUSTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA PÄÄANALYYTIKKO VAASAN YLIOPISTO AIKUISOPISTO SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KUNTOUTUSSIHTEERI ISS PALVELUT OY VERKKOTIEDOTTAJA DEALER SILTA-VALMEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SUOJELUPOLIISI PERHETYÖNTEKIJÄ MEDIA-ANALYYTIKKO DATA-ANALYYTIKKO SAIRAANHOITOPIIRI/HUS SITO OY TAMPEREEN AMMATTIKORKEA- JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POTILASASIAMIES KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SOMERON KAU ALUETIEDOTTAJA LAINANHOITAJA ACCENTURE OY KOULU TUKIHENKILÖ WEB-TOIMITTAJA APPLICATION SPECIALIST SOTAINVALIDI IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU KAARINAN KAUPUNKI KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KEHITYSVAMMAISTEN INFORMATION DESIGNER RAHOITUSASIANTUNTIJA SUOMEN GALL KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU- VARSINAIS-SUOMEN SIHTEERI PALVELUSÄÄTIÖ COMMUNICATIONS DIRECTOR YLEINEN EDUNVALVOJA SUOMEN LÄHI TUSYHTIÖ VARMA SAIRAANHOITOPIIRIN KEMIRA OYJ ERIKOISTOIMITTAJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖSIHTEERI LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE- KUNTAYHTYMÄ PERUSHOITAJA KILPAILUVIRASTO LEHDISTÖAVUSTAJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI OPINTOSIHTEERI SUOMEN LÄÄK RIÖ DELOITTE OY FINANSSISIHTEERI KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ SUOMEN MES MEDIASEURAAJA TUOTEKEHITTÄJÄ LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS- ESPOON TE-TOIMISTO TALOUSSIHTEERI KRIISINHALLINTAKESKUS CMC MEDIASIHTEERI ERITYISOHJAAJA SUOMEN NUO TO TRAFI FINPRO RY OPINTONEUVOJA FINLAND TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ MANPOWER OY ALLIANSSI RY HANDELSBANKEN TILINTARKASTAJA KYMENLAAKSON AMMATTIKOR- SVENSKA ÖSTE VIESTINNÄN TUOTTAJA AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ VALTION TEKNILLINEN HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY KOULUTUSSIHTEERI KEAKOULU VIESTINTÄASSISTENTTI CHIEF DEALER FÖRBUND TUTKIMUSKESKUS HYVINKÄÄN KAUPUNKI TIETOPALVELUSIHTEERI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO VIESTINTÄMARKKINACLIENT MANAGER ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ TAITOPROFIILI KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI ILMARINEN LAPIN ELY-KESKUS ASIANTUNTIJA CUSTOMER SERVICE ADVISOR TAMPEREEN YL KOKKOLAN KAUPUNKI KAUPUNGINSIHTEERI VIESTINTÄVASTAAVA DATA MANAGER ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPIN LIITTO KESKUSSAIRAA ALUESIHTEERI COMMUNICATIONS OFFICER ELINKEINOASIAMIES TASAVALLAN P VIRASTO LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU LOHJAN KAUPUNKI POLIITTINEN SIHTEERI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSLIA CORPORATE COMMUNICATIONS ELINKEINOPOLIITTINEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LIIKENNEVIRASTO MAAKUNTASIHTEERI METSÄHALLITUS MANAGER ASIANTUNTIJA TEHY RY OPETUSHALLITUS LOUNAIS-SUOMEN KAUPALLINEN SIHTEERI MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- TEKNOLOGIAT DIRECTOR OF COMMUNICATIONS JÄRJESTÖOHJAAJA SUOMEN AKATEMIA ALUEHALLINTOVIRASTO KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI LU PUBLIC RELATIONS KORKEAKOULUHARJOITTELIJA TURUN AMMA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS METALLITYÖVÄEN TULLISIHTEERI MIKKELIN KAUPUNKI EU-ALUETIEDOTTAJA KOULUTUSVASTAAVA TELIASONERA OYJ WÄRTSILÄ OYJ TYÖTTÖMYYSKASSA KANSLIASIHTEERI NIRAS FINLAND OY INFORMATIONSANSVARIG KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NET EFFECT OY YHTYNEET KU VIENTISIHTEERI PELLERVON TALOUDELLINEN JULKAISUTOIMITTAJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA POHJOLA PANKKI OYJ ADECCO FINLA NOKIA SIEMENS NETWORKS OPINTOTUKISIHTEERI HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ LASKENTAEKONOMI AHLSTROM OY TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES- PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSLAITOS KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KUS TEKES HENKILÖSTÖKONSULTTI MARKET SPECIALIST AKAVAN ERITY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIRKANMAAN AMMATILLISEN YMPÄRISTÖSIHTEERI KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ AKTIA SKADEF HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA OHJELMA-ASIANTUNTIJA VAASAN KAUPUNKI PELASTAKAA LAPSET RY ASUNTOSIHTEERI HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA AB/AKTIA VAH VALTION TALOUDELLINEN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS-KARJALAN APULAISVEROSIHTEERI KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ HR-SPECIALIST PROGRAMME ANALYST A-LEHDET OY TUTKIMUSKESKUS PORVOON KAUPUNKI ARKISTONHOITAJA POHJOIS-SAVON LIITTO TYÖNSUUNNITTELIJA PROGRAMMER ITELLA OYJ AMIEDU PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA POLIISIHALLITUS HR-ASIANTUNTIJA RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI JOENSUUN KAUPUNKI AMNESTY INTE TERVEYDENHUOLLON KOULUSIHTEERI PSYCON OY HR-KONSULTTI RECRUITMENT SPECIALIST SUOMEN OSA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ KULTTUURISIHTEERI RAASEPORIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖASSISTENTTI REKRYTOIJA AREK OY KUOPION KAUPUNKI RAMBOLL MANAGEMENT KURSSISIHTEERI ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- CERTIA OY HR-MANAGER SENIOR ADVISOR LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN CONSULTING OPINTOASIAINSIHTEERI HENKILÖSTÖSIHTEERI SENIOR SPECIALIST CMC/EUMM G ALUEHALLINTOVIRASTO SAK - SUOMEN AMMATTILIITTO- KOULU PAKOLAISSIHTEERI ROVANIEMEN KOULUTUSKUNHENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA SOPIMUSTOIMITSIJA DANSKE CAPIT POHJOIS-KARJALAN JEN KESKUSJÄRJESTÖ RY PÖYTÄKIRJASIHTEERI TAYHTYMÄ HR ASSISTANT SOVELLUSASIANTUNTIJA AMMATTIKORKEAKOULU OYJ SEINÄJOEN KAUPUNKI REKISTERISIHTEERI HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI TALOUSASIANTUNTIJA SAMPO PANKKI OYJ EDUCODE OY SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- SIEMENS IT SOLUTIONS AND TIEDESIHTEERI SERVICES OY HR-KOORDINAATTORI TEAM ASSISTANT SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA EDUSKUNNAN TILASTOSIHTEERI SPRING HOUSE OY HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ TOIMINNANOHJAAJA TAMPEREEN TEKNILLINEN ELAN IT RESOU TAMPEREEN AMMATILLINEN TOIMIALASIHTEERI STORA ENSO OYJ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TUOTEASIANTUNTIJA ELINTARVIKET YLIOPISTO AIKUISKOULUTUSKESKUS ALUEKEHITYSSIHTEERI SUOMEN LÄHETYSSEURA HR DIRECTOR TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO TO EVIRA TIETO FINLAND OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO APULAISKAUPUNGINSIHTEERI SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA EU-EDUSTUST HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL- VAHINKOASIANTUNTIJA ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI FINAVIA OYJ AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS RY LIKKÖ VARAINHOITAJA EUROOPAN PA FUJITSU SERVICES OY ELATUSTURVASIHTEERI HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ VASTAAVA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA- SUOMEN WORLD VISION RY FCG EFEKO OY ELINKEINOSIHTEERI SVENSKA HANDELSBANKEN AB FIDIDA RY HRD-KONSULTTI VIENTIASSISTENTTI ELÄKE-FENNIA KOULU HANKINTASIHTEERI HR-SUUNNITTELIJA YRITYSASIANTUNTIJA GREY-HEN OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS SÄTEILYTURVAKESKUS JAOSTOSIHTEERI TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO HELSINGIN KA BUSINESS HR YRITYSKONSULTTI MAASEUTUVIRASTO HELSINGIN OP PANKKI OYJ TUTKIJA TEK RY HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI YLITARKASTAJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELU- KESKUSRIKOSPOLIISI HELSINKI KYNN ERIKOISTUTKIJA TUUSULAN KUNTA HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA TARKASTAJA HUHTAMÄKI O LIITTO KIRKON ULKOMAANAPU TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY HUOLTOVARM HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA- NEUVOTTELEVA VIRKAMIES PORIN KAUPUNKI LIEDON KUNTA PROJEKTITUTKIJA VAKUUTUSOIKEUS JA ULKOASIAINSIHTEERI RIKOSSEURAAMUSLAITOS IAET-KASSA LUOTTOKUNTA TOHTORIKOULUTETTAVA VIESTINTÄTOIMISTO HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA SALON KAUPUNKI IKEA OY METSÄLIITTO TUTKIJAKOULUTETTAVA POHJOISRANTA OY HENKILÖSTÖVASTAAVA TULLIYLITARKASTAJA TAMPEREEN TE-TOIMISTO INARIN KUNTA MUSTASAAREN KUNTA TUTKIMUSAVUSTAJA VIESTINTÄVIRASTO HR ADMINISTRATOR ESITTELIJÄ INTERNATIONA CIMO KANSAINVÄLISEN OULUN YLIOPISTO TUTKIMUSASSISTENTTI YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HR ASSISTENTTI NOTAARI FOR MIGRATIO LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN PIETARSAAREN KAUPUNKI TUTKIJATOHTORI ÅLANDSBANKEN ABP HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA KUNNANSIHTEERI KESKUS INTERQUEST O STADEN JAKOBSTAD TUTKIMUSSIHTEERI HR OFFICER VEROSIHTEERI ABB INDUSTRY OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- ROVANIEMEN KAUPUNKI ITÄMERI-INSTI HR PROJEKTIKOORDINAATTORI LÄHETYSTÖNEUVOS PROFESSORI ARCADA-NYLANDS SVENSKA JÄMSÄN KAUP KOULU SIPOON KUNTA HR TRAINEE KANSANEDUSTAJA TUTKIMUSKOORDINAATTORI YRKESHÖGSKOLA KEHITYSYHTEISTYÖN KAINUUN ELYTNS GALLUP OY HRM ASIANTUNTIJA APULAISTARKASTAJA TUTKIMUSJOHTAJA PALVELUKESKUS RY KEPA KANTA-HÄMEE TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ASUMISEN RAHOITUS- JA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ ALKOHOLITARKASTAJA TILASTOTUTKIJA KEHITTÄMISKESKUS SOK PIIRIN KY. UPM-KYMMENE OYJ HR-PARTNER KAUPALLINEN NEUVOS TUTKIMUSAPULAINEN KASVUN YHTE UUDENMAAN VEROVIRASTO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI- ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MINISTERI MATEMAATIKKO ATTENDO MEDONE OY ÅBO AKADEMI KEHITYSVAMM MISTO HRS SYSTEMS SPECIALIST RIKOSTARKASTAJA TILASTOTIETEILIJÄ BAYER SCHERING PHARMA OY ELISA OYJ RY VEIKKAUS OY AB HR-VASTAAVA VEROVALMISTELIJA BIOSTATISTIKKO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE KEMI-TORNION INVALIDILIITTO RY VEROHALLINTO HUMAN RESOURCES MANAGER KOULUTUSTARKASTAJA BIOSTAATIKKO ETELÄINEN TULLIPIIRI METROPOLIA AMMATTIKORKEA- VÄESTÖLIITTO RY KOULU ASIANTUNTIJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TUTKIMUSAMANUENSSI ETELÄ-POHJANMAAN KESKI-UUDENM KOULU YLEISRADIO OY ERITYISASIANTUNTIJA TARKASTUSNEUVOS VANHEMPI TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS KOILLISMAAN YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. KONSULTTI FINANSSINEUVOS MARKKINATUTKIJA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII- ELINKEINOTOI POHJOIS-KARJALAN AUDIATOR OY ANALYYTIKKO FIRST SECRETARY TUTKIMUSKONSULTTI RIN KUNTAYHTYMÄ MAAKUNTALIITTO KOKEMÄEN KA BARONA HENKILÖSTÖPALVELU

35

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

36

Yliopisto-opiskelija, hae OP-Visaa nyt ilman opintopisterajoitusta.

OP-Visa on monipuolinen maksukortti, joka toimii missä ja milloin vain, juuri sinun tarpeidesi mukaan.

Voit itse valita, veloitetaanko ostoksesi debit-puolelta eli suoraan pankkitililtäsi vai credit-puolelta, jolloin voit hyödyntää kortin maksuaikaa tai käyttää kortin luottoa. Luottoa voit lyhentää valintasi mukaan joko haluamissasi erissä tai maksaa sen kokonaan kerralla.

Lisätiedot ja ajanvaraus netissä op.fi/turunseutu tai soita 010 256 9213.

Muista ottaa mukaasi joko opintorekisteriote tai voimassa oleva opiskelijakortti. Kyseessä on OP Turun Seudun ja OP Helsingin yliopisto-opiskelijoille suunnattu pilotti, joten toimi nopeasti päästäksesi mukaan.

Yhdessä hyvä tulee.