Indeksi 1/2023

Kannen piirros: Matilda Heikkilä, Stella-koiran muistoa kunnioittaen

INDEKSI 1/2023

PÄÄTOIMITTAJA

Anton Valtonen

anton.m.valtonen@utu.fi

TOIMITUSKUNTA

Valtteri Haapaniemi Markus Heinonen

Victoria Luovikari

Ville Kokko

Mimosa Torittu

Matilda Heikkilä

MUUT KIRJOITTAJAT

Tuomas Ansio Ella Partanen

KUVAT

Markus Heinonen

Anton Valtonen

Mimosa Torittu

Matilda Heikkilä

MAINOSMYYNTI

Akseli Collander Pyry Päivärinne

JULKAISIJA

Index-yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry

LEVIKKI

15 kpl ja verkkojulkaisu: issuu.com/indexry

Painopaikka

Painosalama

Tykistökatu 4A

20520 Turku

ISSN 2323-7252 - ISSN-L 2323-7244

Kuva: Anton Valtonen

PÄÄTOIMITTAJALTA

Ajatuksia alkaneelle vuodelle

alusta alkoi elämäni ensimmäinen vuosi järjestötoimijana, kun aloitin kauteni Indeksi-lehden päätoimittajana. Alusta asti on jännittänyt, pystynkö täyttämään annetun luottamuksen tuomat painavat vastuut, erityisesti kun katsoo aikaisempien päätoimittajien työnjälkeä. Hiipivä pelko itselläni onkin, että ennen pitkää kaikille paljastuu, että en oikeastaan ymmärrä lehden toimittamisesta mitään. Tätä orastavaa huijarisyndroomaa helpottaa se, kun tämä pääkirjoitus vihdoin päätyy ihmisten luettavaksi, sillä se todistaa, että ensimmäinen lehti on ilmestynyt!

Tammikuun

Nykyinen, paljon puhuttu perinteisen

printtimedian kriisi ei ylety Indeksiin, joka ilmestyy yhä myös paperisena ja on sellaisena luettavissa ainakin Indexin konttorilla. Myöskään Indeksin

Päätoimittajan vastuisiin totutellessa on hyvä muistella, kuinka tähän asti on päädytty. Ensimmäinen kosketukseni Indeksiin ja oikeastaan koko yliopistoon oli viikko ennen opintojen alkua postiluukusta tullut Fuksi-Indeksi. Tyylikkäillä toisensa leikkaavilla ympyröillä kuvitetulla kannella varustettu lehti teki heti minuun vaikutuksen ja opin siitä jo ennen ensimmäistä opiskelupäivääni olennaisen

Indexistä, sen jäsenjärjestöistä ja IO-Speksista. Siitä lähtien olen halunnut tavalla tai toisella päästä mukaan Indeksin toimintaan ja kehittämiseen. Nyt minulla on siihen täysi mahdollisuus.

toimituskunta tai sisältö eivät osoita näivettymisen merkkejä; päinvastoin, toimituskuntaamme on liittynyt useita jäseniä alkuvuoden aikana. Jotta Indeksi säilyy elinvoimaisena jatkossakin, ei se voi olla pelkkä pienen piirin harrastus, ja toivommekin siksi lisää vapaaehtoisia mukaan toimituskuntaan tai lähettämään sisältöään lehteen. Toimituskunta järjesti tammikuussa houkutteluillan uusille tulokkaille, mutta toimituskuntaan voi liittyä läpi koko vuoden, ja sen kokoukset ovat myös avoimia jäsenistölle.

Alkanut vuosi on myös rakkaan järjestömme 70-vuotisjuhlavuosi, mikä tulee myös näkymään Indeksin sivuilla koko vuoden aikana. Juhlavuoden avaavassa numerossa merkkivuosi näkyy jo heti kannen ja alkusivujen kullankeltaisessa teemassa. Toivotankin oikein hyvää alkanutta vuotta, ja toivon, että vuodesta tulee erityinen niin Indeksi-lehdelle kuin Indexin upealle ja poikkitieteellisen moninaiselle jäsenistölle.

Teksti ja kuva: Anton Valtonen

KUVANOSTO

Kuohuva Myllykoski Mimosa Toritun kuvassa

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Teksti ja kuva: Victoria Luovikari

Kiva päästä toteamaan, että pitkästä aikaa vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja ilman rajoituksia!

Ensimmäistä puheenjohtajan tervehdystä ideoidessani lähdin luonnollisesti miettimään, mikä on ollut ensimmäinen muistoni Indexistä. Pohdinnoissani päädyin siihen, että sen on oltava fuksikirjeen mukana tullut Fuksi-Indeksi –lehti. Nyt neljää vuotta myöhemmin tuntuu edelleen hurjalta miettiä, että pääsen itse kirjoittamaan oman tervehdykseni puheenjohtajan palstalla.

Index on heti fuksiviikoista lähtien ollut itselle henkilökohtaisesti tärkeä ja rakas järjestö, jonka kautta opiskelijaelämässä on tullut vietettyä unohtumattomia hetkiä. Matkan varrella elämään on tarttunut myös lukuisia uusia poikkitieteellisiä ystäviä.

Järjestötoimintaan täysin hurahtaneena omat eläköitymissuunnitelmat hallitushommista muuttuivatkin edellisen vuoden kuluessa ja päätin olla mukana vielä sen kuuluisan yhden kauden.

Toistaiseksi ainakin olen ollut päätökseen erittäin tyytyväinen! Vaikka ihan näin meidän kesken, pakko myöntää, että ajoittain pj-saappaat tuntuvat noin puolta kokoa liian suurilta.

}Vuonna 2023 Index täyttää komeat 70 vuotta ja odottelen jo innolla, mitä kaikkea keksitään tulevalle vuodelle!

Onneksemme jälleen kerran hallitukseen on kasattu mahtava porukka, jonka kanssa on kiva ideoida ja toteuttaa toimintaa yhdessä ihanan jäsenistön kanssa! Vuonna 2023 Index täyttää komeat 70 vuotta ja odottelen jo innolla, mitä kaikkea keksitään tulevalle vuodelle!

Tsemppiä kevääseen <3 , kyllä se vappu siellä jo melkein häämöttää!

Index (ja tietysti oma ainejärjestö Katko) on tuonut elämääni myös hallitustoiminnan, jonka myötä olen saanut rutkasti opettavaisia kokemuksia ja päässyt osaksi hienoja juttuja.

Kirjoittaja on intohimoinen järjestöaktiivi ja kasvatustieteen (melkein) kandi sekä

Indexin vuoden 2023 puheenjohtaja

OPINTOVASTAAVAN PALSTA

S isältö : L iina Valta ja Tiinu Grün

HALLITUSESITTELY

2023

Kuvat Suomen Joutsenesta ja Boresta: Markus Heinonen

Victoria Luovikari

Pesti: Varapuheenjohtaja

Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, 2. vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus?

ESFP-T, Viihdyttäjä

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Pesti: Puheenjohtaja

Pääaine ja vuosikurssi: Kasvatustiede, 4. vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Lempparikysymys <3

Myers-Briggs: ESFP eli viihdyttäjä ja horoskooppien big 3: vaaka, neitsyt & kaksonen

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Indexin 2019 aarteenmetsästyksen voittajajoukkueeseen kuuluminen

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

En usko häpeään.

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Muksusta tuntsusta

Aino Sipilä

Marvel maratonin jatkaminen endgamen jälkeen… (meni puol vuotta tän kynnyksen ylittämiseen)

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Hiljaisuuden aliarvostaminen

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan? Hyvästä meiningistä B)

Leena Hakala

Pesti: Taloudenhoitaja ja tuutorivastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalitieteet, 3. vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Entertainer (ESFP-A)

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Se miten ihania ihmisiä olen saanut kerättyä ympärilleni!

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Lol, en todellakaan kerro

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Toivottavasti vastuuvapauden saamisesta

Liina Valta

Pesti: Sihteeri, SYY-Turku-vastaava ja lippu-upseeri

Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede, 3. vsk.

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Jungilainen arkkityyppini on internet-testin mukaan viisas vanhus

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Keräsin toisella luokalla UNICEF-käve -

lyssä kamelipassin täyteen tarroja

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Haen välillä pikaruokaa sillä ruuanlaitto

tarkoittaisi lisää tiskaamista

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Toivottavasti jos ei muusta niin vähintään hilpeistä pöytäkirjoista

Jaakko Niskakangas

Pesti: Kopo, ympäristövastaava, vara-hallopedkoordinaattori, fobian edustaja indexissä

Pääaine ja vuosikurssi: Psykologia, 4. vsk

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Aurinkomerkki on vesimies, kuu vesimies ja nouseva jousimies. mää oon myös infp eli sovittelija :3

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Elämästä selviäminen tänne asti

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Yltiöoptimismi paikasta toiseen liikkumiseen kuluvan ajan arvioinnissa

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Bängereistä kopomaileista <3 kannattaa kattoo nopee

Pesti: Excursio- ja kv-vastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalipolitiikan maisteriopiskelija

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus?

Aktivisti, ENFP-A

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Mun koiru on kiva tyyppi. Ja aina välillä havahdun elämäni olevan yleisesti ottaen sellaista, että sitä on hauska elää, sekin tuntuu mukavalta saavutukselta

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Hukkaan avaimet, kuulokkeet, puhelimen ja pääni kolme kertaa päivässä

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Superkivasta excureissusta!!

Paula Keinonen

Pesti: Tiedottaja, hyvinvointivastaava

Pääaine ja vuosikurssi: polittiinen historia/valtio-oppi, Fuksi

Jenni Mäkiranta

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Horoskooppi: härkä rising sign: leijona, moon sign: jousimies

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Kaikkea on koettu mutta kaikesta ollaan selvitty

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Tiskivuoren kasaaminen

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan? Se jää nähtäväksi :)

Pesti: Ekskuvastaava, yhdenvertaisuusvastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Logopedia, 2. vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Yliajattelija

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Oon pitäny mun huonekasvit jo ainaki vuoden hengissä

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Kotona lauleskeluu, sori naapurit

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Parittomista sukista

Triinu Grün

Pesti: Opintovastaava, työelämävastaava, halloped-koordinaattori

Pääaine ja vuosikurssi: Poliittinen historia, 2. vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Vaaka

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Voitin mitallin Hippo-kisoissa

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Lipsync peilin eessä itekseen kotona

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Miljoonat sähköpostit

Hanna Terho

Jere Toikka

Pesti: Kulttuurivastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede, toinen vuosikurssi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? ENFP-A

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Pääsin opiskelee

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

En häpeä mitään!

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Maailman parhaasta lähiökierroksesta

Pesti: P-klubin Index-vastaava, Indexin hallituksessa juhlavastaava sekä varainhankintavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Poliittinen historia aloitusvuosi 2022

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? 16 Personalities testin perusteella Advocate INFJ-A/INFJ-T

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Unissapuhuminen Viron suurlähetystössä esityksen aikana yleisön kuuntelemana Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Pitkään valvominen vain siitä syystä, että on liian vaivalloista mennä nukkumaan Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Jokaisessa (bile)tapahtumassa läsnä

Pyry Päivärinne

Anton

Pesti: Alumni- ulkosuhde ja varainhankintavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Erityispedagogiikka, fuksi

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? ENFJ-A

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

En oo kattonu jaksookaa temppareit, love islandii tms tms....

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Oon ommellu mun 30 merkistä ite kolme

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Indexin 70v megavujuist

Siiri Harju

Pesti: Juhlavastaava

Akseli Collander

Pääaine ja vuosikurssi: Filosofia 1. vsk.

Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus?

Olen ylpeä INFJ eli asianajaja

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Syntynimen on kyllä ollu tähän astisen elämäni suurin saavutus

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Liika yliajattelu

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Siitä et varmista saman asian aivan liian monta kertaa...ja sit

totta kai hyvist kemuist

Aleksi Elo Dean

Pesti: Vuosijuhlavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: Sosiaalitieteet ja 2 vsk. Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Protagonist

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Järkkäsin fuksivuonna vujut

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Fruit ninjan pelaaminen vuonna 2023

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

70v vuosijuhlat!!

Salla Kalliorinne & Aleksi Elo Dean

Salla Kalliorinne

Pesti: Oon hallituksessa toinen vuosijuhlavastaava

Pääaine ja vuosikurssi: opiskelen neljättä vuotta taloussosiologiaa Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Libra Sun, Leo Moon, Gemini

Rising

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Mun ihanat ystävät ja se, että oon vihdoin onnistunut pitämään yhden viherkasvin melkein vuoden hengissä

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Ruoan tilaaminen vähän turhan usein

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Toivottavasti ikimuistoisista vujuista ja  silliksestä!

Anton Valtonen

Pesti: Indeksi-lehden päätoimittaja

Pääaine ja vuosikurssi: Taloustiede, 3. vsk Erittäin ”tieteellinen” persoonallisuuskuvaus? Horoskooppi: kaksonen, hallitsijaplaneetta: Merkurius

Merkittävin saavutuksesi ihmisenä?

Päivittäinen selviytyminen

Harjoittamasi asia, jota häpeät?

Oikeastaan häpeän vain asioita, jotka olen jättänyt tekemättä

Mistä kautesi hallituksessa tullaan muistamaan?

Tästä hallistusesittelystä ja muista Indeksin jutuista vuoden varrella

Teksti: Ville.V.Kokko Kuvat: Markus Heinonen

olin kuullut ”efektiivisestä altruismista” jo kauan sitten. Typistäen ja yliyksinkertaistaen sen idea filosofisena ajatuksena on suunnilleen tämä: Peter Singer on sanonut, että jos on väärin kulkea ohi mitään tekemättä, kun lapsi on hukkumassa vieressä, niin eikö ole yhtä väärin olla auttamatta jossain kaukana olevia lapsia esimerkiksi lahjoittamalla rahaa, jos kerran voi?

Filosofiassa

verran osaa EA Finlandin tapahtumiin, joita varten olen kyllä joutunut matkustamaan Helsinkiin. Tällä hetkellä käynnissä oleva lukupiiri on sentään etänä.

Kriittistä ajattelua ja tehokasta auttamista

Tätä kautta ajateltuna kyseessä on lähinnä kiusallinen filosofinen ajatus, ehkä jopa totuus, että varmaan pitäisi elää aivan eri tavalla kuin elämme, mutta harva todennäköisesti tulee ikinä tekemään niin.

Siksi olikin hyvin kiinnostavaa, kun törmäsin viime syksynä efektiiviseen altruismiin (EA) liikkeenä, joka oli tavallaan sama asia, mutta tavallaan aivan eri. Sen sijaan, että kyseessä olisi vain teoria, jonka mukaan melkein kaikki ihmiset tekevät moraalisesti väärin, koska eivät tee tarpeeksi, kyse olikin tässä sen tutkimisesta ja toteuttamisesta, miten voi tehdä hyvää mahdollisimman tehokkaasti.

Aloitin käymällä efektiivisen altruismin esittelykurssin Turussa, ja olen sen jälkeen ottanut jonkin

EA:n esittelykurssilla pidin heti siitä, miten siellä keskityttiin tehokkaiden auttamisen tapojen lisäksi siihen, miten ajatella sitä, mikä on tehokasta. Vaikka valmiitakin vastauksia annettiin – hölmöähän sitä olisi olla tekemättä, kun tehokkaita keinoja tehdä hyvää on jo tutkittu – kaikkea oltiin valmiita kyseenalaistamaan, eikä näitä vastauksia tarjottu ilman perusteluja tai lopullisina. Tähän liittyen kurssin (ja EA:n) lähestymistapa olikin myös toisella tavalla minulle erittäin mieluisa: siihen sisältyi yhtä aikaa itsessään nautinnollinen kiinnostava pohdiskelu ja keskustelu, ja mahdollisuus oikeasti saada aikaan muutosta maailmassa.

EA:ssa pyritään siis käyttämään omia resursseja mahdollisimman tehokkaasti niin, että saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvää. Jotta näin voi todella tehdä, on tietenkin ensin otettava selvää,

mitkä keinot ylipäätään ovat tehokkaita. Tämä voi johtaa hyvin moneen suuntaan. Helppo esimerkki on se, että on tutkittu, että joihinkin hyväntekeväisyyksiin lahjoitettu raha voi saada aikaan satoja tai tuhansia kertoja enemmän euroa kohti kuin joihinkin toisiin, laskettuna siinä, kuinka monen ihmisen henkeen, terveyteen yms. se vaikuttaa ja kuinka paljon. Tämän pohjalta on ilmeisesti lähtenytkin stereotyyppi, jonka mukaan EA:n ajatus on ansaita paljon rahaa ja lahjoittaa sitä tehokkaasti. Näin ei kuitenkaan ole. EA:ssa harrastetaan myös uraneuvontaa ja -suunnittelua sen pohjalta, missä työssä voisi tehokkaasti saada aikaan hyvää, eikä siellä suinkaan neuvota kaikkia luomaan muuten hyödytöntä korkeapalkkaista uraa ja lahjoittamaan paljon rahaa. Ajatus mahdollisimman suuren positiivisen vaikutuksen saamisesta aikaan maailmassa voi, kuten sanottua, johtaa moneen eri suuntaan. Varakkaissa maissa asuvien on esimerkiksi oikeaan paikkaan lahjoittamalla mahdollista saada aikaan paljon hyvää köyhissä maissa. Vielä enemmän kärsimystä tehtaillaan maailmanlaajuisesti eläinten tehotuotannossa, joten siinäkin on paikka, jossa on mahdollista vaikuttaa paljon esimerkiksi parantamalla eläinten oloja mutta toisaalta myös kehittämällä vaihtoehtoja

lihalle.

Isommassa mittakaavassa potentiaalisesti suuri vaikutus voi olla siinä, että vaikutetaan maailmanlaajuisiin kriiseihin tai mahdollisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, tulevaisuuden pandemioiden ehkäisemiseen, tai ydinsodan mahdollisuuteen. Vielä suuremmassa mittakaavassa voidaan ajatella sitä, kuinka monta tulevaisuuden sukupolvea voisi jäädä syntymättä, jos ihmiskunta ei selviä ja kehity eteenpäin, varsinkin, kun tässä paikkeilla voidaan ainakin jonkin verran perustellusti arvella olevan historian käännekohta, jossa ihmiset voivat joko tuhota itsensä tai päästä kynnyksen yli parempaan tulevaisuuteen.

Näitä moninaisia ideoita ei tosiaan tarvinnut niellä pureskelematta, ja kurssilla käsiteltiin lähes kaikkea kriittisesti, alkaen siitä, miten aikaan saadun hyvän määrää edes voidaan laskea tai arvioida. Tähän annettiin hyviä, perusteltuja vastauksia, joita silti myös kyseenalaistettiin. EA:n lähestymistapa tuntui tosiaan lähtevän aivan alusta lähtien, laatikon ulkopuolelta ja olettamatta paljon mitään, ja antavan mahdollisimman hyvin perusteltuja vastauksia

kysymyksiin siitä, mitä kannattaa pitää hyvänä auttamisen tapana

}EA:ss a pyritään siis käyttämään omia resursseja mahdollisimman tehokkaasti niin, että saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvää.

Tietenkin on mahdollista, että EA tulee rakentaneeksi joitakin omia laatikoitaan. En esimerkiksi olisi yllättynyt – vaikka en väitä asiaa nyt tietäväni – jos kävisi ilmi, että huoli tekoälystä uhkana ihmiskunnalle on enemmän (EA:nkin piirissä) menestynyt meemi kuin rationaalisesti vakavasti otettava riski. Oletan kuitenkin kokemuksieni perusteella, että asiasta voisi keskustella EA:ssa vapaasti.

Ylipäätään on vaikea vertailla todistetusti tehokkaita lyhyen tähtäimen vaikutuksia suuremman kontekstin pitkän tähtäimen projekteihin. Olen kuitenkin varma, että on hyvä, että molempiin keskitytään, ja niin EA:ssa tehdään.

Käytännön ratkaisu polttavaan teoreettiseen ongelmaan

EA liikkeenä voi toimia käytännöllisenä ratkaisuna filosofiselle ongelmalle, jonka mainitsin jo alussa filosofisen efektiivisen altruismin yhteydessä, ja jota on käsitellyt myös muiden muassa filosofi Thomas Nagel kirjassaan

The View from Nowhere. Ongelma on se, että varsin suoraviivaisen eettisen ajattelun kautta päädytään helposti ja nopeasti siihen johtopäätökseen, että kaikkien hyväosaisten pitäisi ilmeisesti omistaa suuri osa elämästään huonompiosaisten auttamiseen.

Ottaen huomioon, kuinka huonosti valtavalla määrällä ihmisiä menee (puhumattakaan vaikka tuotantoeläimistä), on vaikea välttää ajatusta, että on kohtuutonta olla auttamatta heitä. Ensinäkemältä myös pitäisi auttaa niin paljon, että kaikkien pitäisi suunnilleen matkustaa avustamaan ihmisiä köyhissä maissa omilla käsillään. Toisaalta normaalin ajattelun mukaan on kohtuutonta, jos vaaditaan, että kaikki omistavat elämänsä kaukana olevien ihmisten (tai muiden eläinten) auttamiseen. Nagel nostaakin ongelmaksi sen, mitä tapahtuu, jos hyvin tekeminen ja hyvin eläminen eivät sovi yhteen.

Olen pitkään ajatellut, että ratkaisu tähän löytynee ainakin periaatteessa siitä, että ihmisten tulisi löytää tasapaino sen välillä, miten auttaa toisia ja miten silti elää omaa elämäänsä. Loppujen lopuksi ei liene toimivaa vaatia ihmisiä

(yleensä edes omalta kohdalta itseään) uhraamaan itsensä auttamiselle, ja siksi se ei voi olla velvollisuuskaan. EA näyttää, miten on mahdollista todella auttaa mahdollisimman paljon, ja usein tavoilla, jotka eivät sinänsä edes vaadi niin paljoa. Lisäksi juuri tämä tekee mahdolliseksi sen, että puolueettoman eettisen ajattelun esiin nostama velvollisuus auttaa huonompiosaisia ei ehkä olekaan ristiriidassa oman elämän muiden tavoitteiden kanssa. Ei ehkä olekaan tehokasta mennä paikan päälle auttamaan omilla käsillä – vaikka se olisikin suurempi uhraus – vaan jopa se voi olla tehokkaampaa, että tekee normaalia työtä ja lahjoittaa ansioistaan edes osan. Vielä tehokkaampaa voi olla tehdä itselle mielekästä työtä, joka ei edes ole erityisen epämukavaa, mutta samalla nimenomaan saa aikaan paljon hyvää.

Lisäksi EA:lla on suurta potentiaalia saada aikaan paljon hyvää, vaikka siinä mukana olevat ihmiset eivät edes omistaisi suurta osaa elämästään sille. On eri asia, kuinka suuren osan elämästään ihmiset omistavat auttamiselle, ja kuinka paljon heidän panoksensa vaikuttaa maailmaan, ja vaikka EA voi potentiaalisesti kasvattaa molempia, niin sen vaikutus jälkimmäiseen on luultavasti lopputuloksen kannalta paljon suurempi.

Jos monet ihmiset, vaikka vain lahjoittavat suhteellisen pienen määrän ansioistaan tehokkaasti, ja muuten elävät omaa elämäänsä, miten haluavat, tällä voi silti olla suuri vaikutus verrattuna siihen, että ihmiset eivät tekisi tätäkään. Toisin sanottuna vaikka ihmiset eivät edelleenkään tekisi niin paljon, kuin voidaan sanoa heillä olevan velvollisuus, silti voidaan saada aikaan paljon hyvää – ja ainakin ihmiset pääsevät tekemään jonkin osan velvollisuudestaan.

}Lisäksi EA:lla on suurta potentiaalia saada aikaan paljon hyvää, vaikka siinä mukana olevat ihmiset eivät edes omistaisi suurta osaa elämästään sille.

Tukiviittomin kohti vappua!

Teksti ja kuvat: Ella Partanen

Tukiviittomat ovat yksinkertaistettuja viittomia viittomakielestä. Avainsanat viittomalla ne toimivat erinomaisesti kommunikoinnin tukena sekä puheen täydentäjänä. Tukiviittomia käytetään pääsääntöisesti lapsen kielen kehityksen tukena, kun puhe ei ole riittävä keino kommunikoidessa. Tällä kertaa tukiviittomat toimivat tukena tulevan vapun juhlinnassa. Eiköhän aloiteta!

Tarina vapusta

Ennen vappua täytyy opiskella ahkerasti, että

voi juhlia iloisesti.

Vappuaatto alkaa boolituksella yliopistonmäellä

ja jatkuu sieltä Indexin tansseihin Päivän aikana on hyvä pitää huolta

nesteytyksen (alkoholipitoisen sellaisen) ohella

syömisestä

etteivät juhlat loppuisi liian aikaisin.

Yliopistolta matka jatkuu kohti lakitusta, jossa aukaistaan viimeistään

ensimmäisetkin skumpat (kuvittele pullo käsiisi ja ravista sitä formulakuskientavoin).

Iltaa voi jatkaa ystävien kanssa

juoden vettä simaa

tai vaikkapa viiniä

Vappuaamuna suunta kohti perinteistä piknikkiä (levitä kuvitteellinen viltti)

ä h t e e t : P a p u n e t n e t , s u v i v i i t t o m a t n e t , fi n s l s i g n w i k i o r g , h t t p s : / / w w w y o u t u b e c o m / w a t c h ? v = N U n 7 j H i m L m E

kera ystävien, serpentiinien ja munkkien.

Linkin takaa paljastuu vielä hauska viitottujen alkoholijuomien visailu. https://finsl.signwiki.org/index.php/Alkoholivisa

Aurinkoista kevään odotusta toivottaa, Ella Partanen

Yritys- ja ulkosuhdevastaava, alumnivastaava

Kiitos myös Ilona Spiliotopoulos avusta!

Sananen filosofian

koskemattomuudesta

Teksti: Tuomas Ansio

aikaa sitten törmäsin Twitterissä typerryttävään väitteeseen. Väite oli seuraava: “A sufficiently good theory of psychology would solve almost all open questions in philosophy.” Tämä on mahtipontisesti sanottu ja twiitin saamista tykkäyksistä päätellen moni oli samaa mieltä. Tämä ei ole ensimmäinen, saati viimeinen kerta kun filosofin ylpeyttä koetellaan. Mutta voiko yllä esitetty väite pitää paikkansa? Voiko psykologia, tai mikään muu empiirinen tiede – vaikkapa fysiikka tai biologia – tehdä filosofian tyhjäksi ja sisällyttää sen itseensä? (Tässä kohtaa on vielä sanottava, että seuraava teksti ei missään nimessä ole hyökkäys muita tieteitä kohtaan, vaikka sävy kenties hieman poleemiselta saattaa vaikuttaakin.)

Jonkin

dattomuuden periaatteesta. Hän ei voisi tiedostaa arvostelmansa vastakohdan olevan ristiriidassa esitetyn arvostelman kanssa. Toisin sanoen arvostelman käsite on yhtä kuin pätevän arvostelman käsite. Tästä huomaamme, että arvostelmaa ei voida käsittää minkään pelkästään empiirisen tapahtuman käsitteen kautta. Miksi? Koska pelkästään empiirinen tapahtuma, esimerkiksi ihmisen aivojen tila jollakin hetkellä, sellaisenaan niin sanotusti pelkkänä raakana tosiasiana tarkasteltuna, ei millään tavalla sisällä ajatusta omasta pätevyydestään. Arvostelma ei voi olla pelkkä raaka tosiasia (factum brutum), sillä raa’an tosiasian käsitteen kautta ei voida käsittää arvostelmaa, jonka käsite on samalla arvostelman pätevyyden käsite.

Psykologia on empiirinen tiede. Koko laajuudessaan se tutkii ihmismielen ilmiöitä ja ihmisen käyttäytymistä. Kaikki empiiriset tieteet, psykologia mukaan lukien, ovat empiirisiä ”tosiasiatieteitä”. Ne tuottavat eräänlaisia kuvauksia ja arvostelmia maailman tosiasioista, kuten planeettojen liikkeestä tai aivojen toiminnasta. Sikäli kun näitä arvostelmia esitetään, niitä pidetään pätevinä ja tosina. Arvostelma, väite, on jotain johon sisältyy ajatus omasta pätevyydestään. Ilman tätä ajatusta, ei arvostelman tekijä voisi tiedostaa arvostellessaan arvostelmansa olevan osallinen loogisista suhteista, esimerkiksi ristirii-

Arvostelmia, joista kaikki tieteet koostuvat, ei voida siis käsittää empiiristen kuvausten ja yleistysten kautta. Arvostelma ei voi tyhjentyä empiirisen tutkimuksen alaan, sillä sen käsite – ja sikäli arvostelmia tuottavan empiirisen tieteen mahdollisuuden ehto! – ei ole empiirinen. Yksinkertaisesti ilmaistuna tämä tarkoittaa, että ne arvostelmat, joista esimerkiksi psykologia tieteenä koostuu, eivät itse ole käsitettävissä psykologian metodien ja käsitteiden kautta.

}Voiko psykologia, tai mikään muu empiirinen tiede –vaikkapa fysiikka tai biologia – tehdä filosofian tyhjäksi ja sisällyttää sen itseensä?

Sama pätee yhtä lailla fysiikkaan, biologiaan jne. Empiirinen tiede rakentuu itselleen vieraalle maaperälle. Se ei empiirisenä tieteenä pysty tekemään omaa mahdollisuuttaan ymmärrettäväksi, ja tällaista yrittäessään päätyisi vain tuhoamaan itsensä, sillä arvostelma on mahdotonta ymmärtää minkään sellaisen kautta joka ei voi perustaa omaa pätevyyttään. Kuten filosofi Sebastian Rödl asian niin hyvin muotoilee: ”A judgment that conforms to its own concept of validity is incapable of being explained by something that does not establish its validity.” (Self-consciousness and Objectivity, Harvard University Press, 2018, s. 90)

Filosofian horjuttamattomuus perustuu siihen, että se on kykenevä artikuloimaan kaiken tiedollisen toiminnan mahdollisuuden ehdot ja implikaatiot. Ainoastaan filosofia on totaliteetin tiede. Siksi minua huvittaakin kun välillä näen joidenkin fyysikkojen puhuvan ”kaiken teoriasta”. Täydellistä luonnontieteellistä ”kaiken teoriaa” on aivan turha havitella, sillä edes tällaisen oletetun teorian mahdollisuus ei olisi selitettävissä itsestään käsin. Tämän päivän trendeihin liittyvänä sivuhuomiona mainittakoon myös, että itserefleksiivisyyden vaatimuksella on mielenkiintoisia seurauksia myös mielenfilosofian kannalta ja esittää suuria vaikeuksia niin sanotuille materialistisille tietoisuuden teorioille. Minkäänlaisen tietoisuuden teorian muotoilu itsessään jo edellyttää mieleltä ominaisuuksia, joita ei reduktiivis-materialistisen viitekehyksen sisässä voida selittää. Mutta nämä kysymykset jääkööt laajemmin käsiteltäväksi muissa yhteyksissä.

Luonnontieteiden kulttuurillinen hegemonia tänä päivänä ei liity sen ylivertaisuuteen ihmishengen pyrkimyksenä, vaan sen yhteensopivuuteen kapitalistisen yhteiskunnan taloudellisten intressien kanssa. Kun puhutaan vaikkapa akateemisten alojen rahoituksesta, tästä hegemoniasta ei tarvitse kaukaa esimerkkejä etsiä. Niitä löytyy omastakin yliopistostamme aivan viime viikkojen ajalta. Matemaattisten luonnontieteiden välineellinen arvo teknologiseen kehitykseen on tietenkin kiistämätön, mutta esimerkiksi teknologian kehitystä palvovan yhteiskunnan perustaviin ideologisiin muotoihin sen on omine välineineen mahdotonta pureutua. Vaikka tieteellistä prosessia usein kuvaillaankin itsekriittiseksi ja itseään korjaavaksi, luonnontieteissä tapahtuva itsekriittisyys ei kuitenkaan tapahdu sen itsensä hyväksymien ja käyttämien ennakko-oletusten ja kategorioiden

tasolla. Tässä mielessä niiltä puuttuu itsekriittisyys, ja viitekehyksiään tarkastellakseen niiden on astuttava luonnontieteen ulkopuolelle. Otamme usein annettuna oletetun tieteellisen konsensuksen – emmekä tietenkään täysin syyttä –, vaikkeivat asiat olekaan aivan niin itsestään selviä, konsensuksen käsitteellisten perustojen jäädessä vaille kriittistä tarkastelua.

Ajatus siitä, että jokin filosofian ulkopuolinen tiede kykenisi korvaamaan sen sisällyttämällä sen itseensä on siis vulgaari positivistinen harhakuva, joka kertoo pahanlaatuisesta itsereflektion puutteesta. Oman tuntumani mukaan pitää myös paikkansa se, että mediassa suuremmin esillä olevien luonnontieteilijöiden filosofinen yleissivistys on huomattavasti alhaisempaa kuin 1900-luvulla. Einsteinkin, vaikka ei mikään suuri filosofi ollutkaan, oli kuitenkin Kantinsa lukenut. Nykypäivän luonnontieteen tunnetut hahmot, maailman eskovaltaojat, eivät tunne filosofiaa nimeksikään, ehkä juuri Wikipedia-artikkelin verran. Hyvällä tuurilla he ovat ehkä lukeneet Bertrand Russelin surullisenkuuluisan, joskin viihdyttävän länsimaisen filosofian historiateoksen. Myötähäpeän määrä onkin melkoinen, kun esimerkiksi kuuluisa biologi Richard Dawkins Twitterissä töräyttää katteettomalla itseluottamuksella jotakin tahditonta ja typerää Platonista. Oman tieteenalansa ja omien henkilökohtaisten rajoitustensa tunnustaminen olisi suotavaa meille kaikille.

}Filosofian horjuttamattomuus perustuu siihen, että se on kykenevä artikuloimaan kaiken tiedollisen toiminnan mahdollisuuden ehdot ja implikaatiot.

Kuva: Markus Heinonen

SYY-Turku: Usein

Kysytyt Kysymykset

Teksti: SYY-Turun hallitus

K: Mikä on SYY?

V: SYY ry eli Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat on kaikkien suomalaisten yhteiskunta-alojen opiskeljoiden etujärjestö. SYY on opiskelijoille suunnattu YKA:n alajärjestö.

K: Mikä on YKA?

YKA eli Yhteiskunta-alan Korkeakoulutetut ry on yhteiskunta-alojen korkeakoulutettujen etujärjestö.

K: Mikä on SYY-Turku?

V: SYY-Turku ry toimii Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteiskunnallisten tiedekuntien opiskelijoiden yhteistoimintajärjestönä. SYY-Turku on yksi SYY:n paikallishallituksista – muissa kaupungeissa on siis omat paikallishallituksensa. SYY-Turun jäsenjärjestöjä ovat Index, Sosklubi, P-klubi, T-klubi, Dialectica ja SF-Klubben.

K: Mitä SYY tekee?

V: SYY valvoo yhteiskunta-alojen opiskelijoiden etuja sekä paikallisesti että koko Suomen tasolla. Käytännössä SYY esimerkiksi julkaisee kannanottoja sekä järjestää erilaisia työelämäaiheisia tapahtumia.

K: Mitä SYY-Turku tekee?

V: Levitämme tietoisuutta SYY:n toiminnasta turkulaisille yhteiskunta-alojen opiskelijoille. SYY:n toiminnan painopiste on työelämään liittyvissä asioissa, joten järjestämme erilaisia työelämätapahtumia, kuten esimerkiksi ekskursioita yhteiskunta-alan osaajien työpaikoille. SYY-Turku myös osallistuu erilaisten opiskelijatapahtumien järjestämiseen- vappuna meidät voi bongata TYY:n vappubooleilla ja syksyn alussa SYY-Turku järjestää jo perinteeksi muodostuneet SYYsbileet.

K: Miksi kannattaa liittyä SYY:n/YKA:n jäseneksi?

V: Liittymällä SYY:n jäseneksi liityt samalla myös YKA:n jäseneksi. Jäsenyydestä on monia etuja: voit saada esimerkiksi apua työnhakuun ja työllistymiseen liittyvissä asioissa ja pääset osaksi yhteiskunta-alan osaajien yhteisöä. YKA tarjoaa jäsenilleen erilaisia koulutuksia, lakineuvontaa ja muita palveluita. Saat liittyessäsi myös kattavat matka- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutukset. Halutessasi voit myös liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Opiskelijajäsenyys maksaa vain 28 euroa vuodessa!

K: Miten liityn SYY:n jäseneksi?

V: Liittyminen onnistuu kätevästi internetin kautta osoitteessa https://yka.fi/palvelumme/liity-jaseneksi/.

K: Mistä meidät löytää?

V: Kannattaa ottaa SYY-Turun sometilit seurantaan: instagram @syyturku, facebook @SYY-Turku, kotisivut @https://syyturku.wordpress.com. YKA:n toiminnasta löytää lisää tietoa osoitteesta https://yka.fi/ ja SYY:n toiminnasta osoitteesta https://yka.fi/syy/. SYY-Turun hallituksen voi myös toisinaan bongata kampusalueelta esimerkiksi pitämässä ständiä, ja viimeistään vaaleanpunaiseen asuun sonnustautuneen SYY-miehen bongaaminen on varma merkki SYY-Turun läsnäolosta.

Teksti: Valtteri Haapaniemi

MITEN TIETOISUUS SYNTYY?

Luonnon suurimman mysteerin ratkaisemiseksi tehdään töitä Publicumin kellarissa

Kaikille meille tutun Publicumin tiedekuntarakennuksen aulasta alkaa laboratoriot-kyltillä merkattu portaikko. Sen alapäästä löytää lukitun oven pimeään kellariin ja lapun, jossa koehenkilöitä ohjeistetaan odottamaan. Koehenkilöitä käykin kellarissa osallistumassa muun muassa viime vuoden syksyllä alkaneeseen tutkimukseen, jossa pyritään selvittämään EEG-mittauksen avulla tietoisuuden syntyä.

}Kukaan ei tiedä, mitä tietoisuus on tai kuinka sitä voi tutkia tai mitata

Haastatteluun suostunut neurotieteen maisteriopiskelija Sampo Tanskanen on yksi tietoisuustutkimuksen parissa työskentelevistä. Kaiken kaikkiaan tutkimus on osa laajempaa työtä, josta vastaa psykologian väitöskirjatutkija Dmitri Filimonov. Tanskanen tekee samalla opinnäytteensä omasta osastaan tutkimuksessa. Tanskanen kertoo, että tietoisuuden tutkiminen on kiinnostanut häntä pitkään. Hän kuvaa myös, kuinka vaikeasta aiheesta kyse onkaan. Alalla puhutaan tietoisuuden kovasta ongelmasta eli siitä mysteeristä, miten jokin mitattava ja objektiivinen voi tuottaa jotain ei-mitattavaa ja subjektiivista. Käytännössä kysy-

mys on siitä, miten aivot voivat tulevat tietoiseksi itsestään. – Kukaan ei tiedä, mitä tietoisuus on tai kuinka sitä voi tutkia tai mitata. Me yritämme selvittää, mitkä ovat ne prosessit, jotka vähintään tarvitaan, jotta saadaan jonkinlainen tietoinen kokemus syntymään, Tanskanen selittää. Tietoisuuden tutkimisessa onkin yleistä, että tutkijat pyrkivät purkamaan ilmiötä osiin ja alakategorioihin ja keskittymään johonkin tiettyyn hypoteesiin, tietoisuuden muotoon tai vaikka ilmenemistapaan. Myös erilaisia koulukuntia on olemassa.

Pubin kellarissa tehtävä tietoisuustutkimus on hyvä esimerkki tiettyihin osa-alueisiin keskittymisestä, sillä tutkijat seuraavat tietoisen kuulemisen kokemuksen syntyä. Siihen liittyen tutkijoita kiinnostaa recurrent processing -teorian ja global neuronal workspace -teorian välinen debatti.

Käytännössä teoriat pyrkivät määrittämään sitä ajallista hetkeä, jolloin tietoisuus ärsykkeen jälkeen syntyy. Tutkijat pyrkivät liittämään nämä teoriat erääseen muuhun hypoteesiin.

Tutkijoiden käyttämä EEG eli aivosähkökäyrämittaus on työkaluna yleinen. Samassa kellaritilassa on käynnissä kolme muutakin EEG-koetta. Hienompiin menetelmiin verrattuna EEG:ssä on tiettyjä epätarkkuuksia, mutta aivotoiminnan ajallisesta järjestyksestä kiinnostuneelle tutkimukselle mittaustapa on hyvä.

– EEG on vanha tutkimusmenetelmä. Haittapuolia on, että sillä ei hirveän tarkkaan pystytä näkemään, missä päin aivoja se prosessi, jota yritimme mitata, tapahtuu. Toisenlaiset kuvantamismenetelmät ovat parempia kohdistamaan, missä aivoissa tapahtuu, mutta niiden ajallinen resoluutio on vähän huonompi.

Tanskanen tekee kaikkia tutkimusarkeen liittyviä töitä. Koehenkilöitä hän etsii sosiaalisen median ja muiden väylien kautta tiedottamalla. Potentiaalisen koehenkilön ottaessa yhteyttä Tanskanen varmistaa vielä, että henkilöllä ei ole esteitä osallistumiselle ja sopii ajan. Hän myös ohjaa suurimman osan varsinaisista koetilanteista.

Itse laboratoriotila ei ole erityisen ihmeellinen vaan pikemminkin suoraa jatkoa Pubin arkiselle virastomaisuudelle. Kellarissa on myös muun muassa siivouksen tiloja, varastohuoneita ja väestönsuoja. Ajatus tiedekunnan kellarissa lymyämisestä kuitenkin naurattaa Tanskasta.

Tämä on jonkun viiden vuoden koti. Joillakin on tuolla ihanat ainejärjestöjen huoneet ja sitten jotain kummallista tapahtuu niiden talossa. Oli hauska tajuta, että muutkin ihmiset käyttävät tätä rakennusta. Paikalle Tanskanen pyrkii tulemaan aina hyvissä ajoin ennen sovitun kokeen alkua. Valmisteluun kuuluu tietokoneiden käynnistäminen ja asetusten tarkistaminen. Tanskanen valmistelee myös

geelin, jota käytetään EEG-tutkimuksessa, jotta päähän tuleva mittaushattu saisi kerättyä vahvempaa signaalia. – Osallistuja tulee, minä esittelen työtilat ja annan luettavaksi suostumuslomakkeen. Jos osallistuja on samaa mieltä, allekirjoitamme sen. Sitten alamme kokeilemaan EEG-hattuja. Etsimme sopivankokoisen eli tiukan hatun. Alan laittamaan sitä geeliä siihen ja samalla selittelen, mitä tutkimuksessa tehdään. Käynnistän tietokoneohjelman, jota osallistuja seuraa. Jätän osallistujan yksin huoneeseen ja menen viereiseen huoneeseen seuraamaan monitoreista signaalia.

Kokeen jälkeen Tanskanen yleensä jutustelee osallistujan kanssa, saattaa tämän ulos ja siivoaa laboratorion. Hän lisää, että kokeen jälkeen osallistujat ovat yleensä väsyneitä mutta uteliaita ja tyytyväisä kokemukseen. Osallistujiksi kelpaavat 18–35-vuotiaat oikeakätiset, jolla ei ole psyykkisiä tai neurologisia sairauksia, ja jotka näkevät ja kuulevat normaalisti. Psykologian tutkinto- ja sivuaineopiskelijat saavat osallistumalla suoritettua koehenkilövelvollisuuttaan. Tanskanen arvelee, että muut osallistujat tulevat mukaan auttamishalun, kiinnostuksen tai ”ämpärilistan” täydentämisen takia..

Lisätietoa kokeesta ja osallistumisesta:

psykoehlot.utu.fi/main/experiment/97 tai

sampo.k.tanskanen@utu.fi

}Tanskanen arvelee, että muut osallistujat tulevat mukaan auttamishalun, kiinnostuksen tai ”ämpärilistan” täydentämisen takia

KOHTI TYÖELÄMÄÄ YKAN KANSSA

YKA on ammattiliittojen edelläkävijä ja mukana matkallasi työelämään.

Autamme löytämään uravaihtoehtoja ja kehittämään ammatti-identiteettiä

Valvomme yhteiskunta-alan opiskelijoiden etuja

Toimintamme on yhteisöllistä: ykalaiset kohtaavat tapahtumissa, opiskelijatoiminnassa, vertaisverkostoissa, paikallisyhdistyksissä ja mentoroinnissa

Lue lisää: yka.fi

Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa