IQ - Inspectan asiakaslehti 2/2014

INSPECTA STORIES

2 2014

Infran hallintaa Eroon yli- tai alikorjaamisesta säännöllisillä tarkastuksilla ja tarkalla seurannalla.

JÄLJENNETARKASTUKSIA HELSINGIN ENERGIALLA

DIGITALISAATIOTA KOHTI

Materiaalianalyysi kertoo materiaalin eliniän vaiheen.

”Eväinä hyvä suunnittelu, maltti ja läpinäkyvyys.”

Ville Välikangas, Inspecta

LAADUN KAHDET KASVOT

Kumpi tulee ensin: muna vai kana, teoria vai käytäntö?

MITÄ JOS...

Carpe Diem TEKSTI KARIN METSÄPELTO KUVA SHUTTERSTOCK

HETKESSÄ ELÄMINEN tuntuu olevan ihmislajille aina vain haastavampaa. Loppu on yhä lähempänä ja laittaa ajattelemaan huomista. Vai laittaako?

TUTKIMUSTEN MUKAAN vähemmistössä ovat ne, jotka tekevät päätöksiä pitkällä tähtäimellä. Nopea tyydytys vie voiton niin työtehtävien priorisoinnissa kuin kuluttamiseen ja jopa omaan terveyteen vaikuttavissa päätöksissä. Tarvitseeko tulevaisuuteen tähystää, jos sinne ei kuitenkaan näe selvästi?

MITÄ JOS investoisimme ennakointiin? Mitä jos esimerkiksi rakentamisen laatuun ja sen myötä rakennuskannan kestävyyteen olisi aina varaa? Sisustussuunnitelmien sijaan tehtäisiin laatuvaatimussuunnitelmia. Sohvan värillä ei olisi väliä, siihen käytetyn puutavaran alkuperällä olisi. Etenkin väliä olisi sillä, miten ja kuka sohvan alla olevan lattian on valanut ja minkä tasoista johtaminen, turvallisuus ja valvonta rakennustyömaalla on ollut. Asumisen laatu alkaisi kaikkien mielestä sieltä mistä rakentaminenkin: vastuullisista ja kestävistä valinnoista joka tasolla ja vaiheessa. Kuluttajille sekä loppukäyttäjille olisi itsestään selvää, että laatuun kannattaa satsata. Vähempään ei olisi pitkällä tähtäimellä varaa.

IQ – INSPECTA STORIES

Päätoimittaja: Karin Metsäpelto, karin.metsapelto@inspecta.com

Julkaisija: Inspecta Oy, PL 1000, 00581 Helsinki Puh. 010 521 600

Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland

www.inspecta.com

Graafinen suunnittelu: Jussi Kokkarinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Olli Urpela

2

IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella.

ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai asiakaspalvelu@inspecta.com

2 2014 06

”Tärkein tehtävämme liikeelämässä on haistella ja vangita niitä virtauksia, jotka mahdollistavat kasvun.” sivu 5

Tavoitteena turvallinen digitalisaatio.

Timo Okkonen CCO, Inspecta Group

Digiympäristössä Inspecta voi tarjota asiakkailleen parempaa palvelua.

10

Komponenttien elököitymisen ennakointia.

Jäljennetarkastuksilla vältetään Helsingin Energian voimalaitosten sairasloma ja taataan häiriöitön käyttö.

18

Sillat ja muut betonirakenteet tarkempaan syyniin.

Sillat, majakat, padot, kanavat, satamarakenteet ja merimerkit on tarkastettava säännöllisesti.

15

VV-Autossa vaaditaan laitteiden ja mittareiden moitteetonta toimintaa.

16

Teorian ja käytännön ikuisuuskysymys – kumpi tulee ensin?

21

Mikroaalloilla sähköäjohtamattoman materiaalin pinnan alle.

22

Helena Kunttu etsii reittejä riskeistä mahdollisuuksiin.

KOMMENT TI

Uusia näkökulmia uutena maajohtajana kesäkuun alussa 2014 oli vaikea ennakoida, millaista työ tai työyhteisö uudessa tehtävässä olisi.

Minulla oli paljon odotuksia ja positiivisia ennakkokäsityksiä Inspectasta, ja ilokseni ne ovat minulle käytännössä myös todentuneet. Tärkeintä ei kuitenkaan ole odotusten ja lopputulosten kohtaaminen vaan tulevaan asennoituminen.

ALOITTAESSANI INSPECTAN

KÄDESSÄSI OLEVAN ASIAKASLEHTEMME teemana on ennakointi, varautuminen tulevaan. Inspec-

tassa me pyrimme elämään hetkessä mutta katsomaan samalla jatkuvasti tulevaan, käymään jopa muutosten ja muiden edellä. Tästä ovat esimerkkinä jutut panostuksestamme pilvipalveluihin, ennakoiviin kiinteistöpalveluihin ja uusiin, ainutlaatuisiin tarkastuslaitteistoihin. SaTopi Saarenhovi novat, että vain muutos on pysyMaajohtaja, vää. Siihen on hyvä Inspecta Suomi asennoitua.

3

INSPECTA KUVINA

www.inspecta.com Turvallisuuden varmistamista, järjestelmällisyyttä, sertifiointia, vastuullisuutta ja hyödyllisen tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi. Kaikesta tästä on Inspecta tehty. Lue lisää ajankohtaisia uutisia verkkosivuiltamme.

A

Muutostilanteet vaativat koneiden turvallisuuden varmistamista Koneiden turvallisuutta on arvioitava järjestelmällisesti tietyin väliajoin.

Arviointi tulee ajankohtaiseksi myös erityisesti tuotannon ja työmenetelmien muuttuessa, koneiden hankinnan yhteydessä, koneita muutettaessa sekä mahdollisesti organisaation muuttuessa.

B

Inspecta tarkasti Finnairin maailmanpyörän

Finnairin sponsoroima Katajanokan maailmanpyörä, Helsinki Sky Wheel, avattiin yleisölle 3.6. Inspectan johtava asiantuntija tarkasti laitteen turvallisuuden ennen avajaisia.

C

Uudelle mikrobilaboratoriolle suoraviljelyn akkreditointi

A

Kiinteistö- ja rakenneteknisen konsulttitoimisto Kiratek Oy:n yritysoston myötä Inspectan palveluvalikoima laajeni laboratoriopalveluilla. KiraLab-toiminimellä rekisteröity laboratorio käsittää betonija asbestilaboratorion sekä mikrobilaboratorion, jonka pätevyysalueeseen lisättiin elokuussa rakennusmateriaalinäytteiden suoraviljelymenetelmä.

B

D

Sikoja säkissä? Alihankintojen vastuullisuusarviointi kiinnostaa Vastuullisuus puhuttaa paljon, mutta mitä kaikkea se käsittää ja mihin asti se ulottuu? ”Käsittämätön määrä yrityksiä tekee alihankintoja ja ostaa tuotantoa tai tuotteita pelkän palvelukuvauksen, teknisten speksien ja hinnan perusteella”, hämmästelee Inspectan liiketoimintapäällikkö Kaj von Weissenberg.

C

E

D

Satamanosturien kuntoanalyysi Ruotsissa

Norrköpingin satamassa Ruotsissa käsitellään vuosittain noin neljä miljoonaa tonnia rahtia, joten sataman 11 nosturia altistuvat kovalle kulutukselle. Inspecta Ruotsi ehdotti sataman päättäjille nosturien kuntoanalyysiä, jonka avulla huoltojen ja investointien suunnittelu saatiin toteutettua kustannustehokkaasti.

Lue englanninkielinen juttu Inspecta Groupin sivuilta.

F

E

Sertifiointiasiakkaiden päivä keräsi kiitosta

Inspecta järjesti syyskuun alussa perinteisen tapahtuman sertifiointiasiakkailleen. Kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja sertifiointiin liittyviä kysymyksiä oli pohtimassa ennätykselliset yli 200 osallistujaa.

F

4

KOLUMNI

Huokoset auki ja kasvua kohti SYKSYN YLIOPPILASKIRJOITUKSET ovat juuri alkaneet, kun kirjoittelen tätä kolumnia toimistollamme. On kiva ajatella, että nuoret osaajat ympäri maatamme osoittavat tällä tavalla haluaan osata ja oppia. Monet kokeiden tehtävistä mittaavat suorituskykyä. Lisäksi on tehtäviä, jotka pistävät ajattelemaan. Niillä mitataan ajatushuokosten avoimuutta, kykyä kasvuun.

”Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat lyövät läpi askelittain kaikessa tekemisessä.”

liike-elämässä on haistella ja vangita niitä virtauksia, jotka mahdollistavat kasvun. Kasvu ei voi perustua enää luonnonvarojen käytön lisäämiseen, vaan se on haettava muunnoksesta, jota käymme ihmiskuntana läpi. Tämä muunnos tulee tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä, kun uudet teknologiat valtaavat sekä strategiamme että mielemme. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat lyövät läpi askelittain kaikessa tekemisessä.

TÄRKEIN TEHTÄVÄMME

Inspectassa ovat vuodessa 2020. Kehitämme liiketoimintaamme kolmella pääalueella: teolliset kohteet, rakennettu ympäristö ja sertifioitu toiminta. Olemme arvioineet testaus-, tarkastusja sertifiointimarkkinamme noin 1,5 miljardiksi euroksi, ja liikevaihto-osuutemme siitä on tällä hetkellä noin 180 miljoonaa euroa. Olemme kahdeksan maan alueellamme markkinajohtaja. Kaksi kolmasosaa liikevaihdostamme tulee teollisuudesta ja yksi kolmasosa kiinteistö- ja palvelusektoreista.

KASVUAJATUKSEMME

on merkittävä teollisten kohteiden turvallisuuden tarkastamisessa Ruotsissa ja Suomessa, kun taas Norjassa, Tanskassa ja Baltiassa voimme nostaa osuuttamme huomattavasti. Myös Puolassa olemme aloittaneet NDT-toiminnan, kesällä julkaistun yritysoston kautta.

MARKKINAOSUUTEMME

VANKALTA TEOLLISUUSPOHJALTA

haluamme edetä reippain askelin raTimo Okkonen kennetun ympäristön vahvimmaksi turvallisuus- ja laatutaloksi ItäKaupallinen johtaja meren alueella. Tästä kertoo esimerkiksi Kiratekin liiketoiminnan osto Inspecta Group Suomessa sekä tarkastustoiminnan kasvu Ruotsissa ja Norjassa. Kiinteistö- ja infrakohteet kiinnostavat meitä kovasti, koska diagnooseillamme voidaan varmistaa turvallisuus, estää riskejä ja luoda arvoa.

SERTIFIOINTIALALLA TÄHTÄÄMME vastuullisuuden eri osa-alueita tukevaan arviointityöhön, jossa kuunnellaan entistä tarkemmin asiakkaan tarpeita. Uudistuvat standardit ja ajankohtaiset teemat nostavat jatkuvasti esimerkiksi palvelualan tavoitetasoa. Neutraalina arvioijana autamme löytämään parhaita lääkityksiä.

KUVA MILKA ALANEN

ASIAKASLEHTEMME OTSIKKO viittaa ensi ajatuksella älykkyysosamäärään, joka on ollut yksi perinteisistä inhimillisen suorituskyvyn mittareista. Koska liikeideamme on tuottaa laadukasta tietoa asiakkaamme päätöksentekoon, syntyi markkinointikumppanimme pöydällä otsikko iQ. Se tuntui heti hyvältä. Asiakaspalautteen perusteella palveluidemme tilaaminen perustuu kuitenkin edelleen laki- ja standardivaatimuksiin, ei asiakkaalle tuotettavaan tietoon. Visioomme on siis vielä matkaa!

5

ASENNE

Askel askeleelta kohti Inspectan digitalisaatiota Inspectan liikeidea on tiedon tuottaminen asiakkaan päätöksenteon tueksi. Älykäs tieto on digitaliosoitua.

Inspecta on käynnistämässä kolmen vuoden digitalisaatio-ohjelmaa, jonka aikana työstä tehdään täysin digitaalista ja monella liiketoiminta-alueella otetaan käyttöön myös pilvipalveluja.

TEKSTI JOANNA SINCLAIR KUVAT PETRI JUNTUNEN

L

äpinäkyvyys, hyvä suunnittelutyö ja huolellinen, askel askeleelta etenevä toteutus leimaavat Inspectan muutosta. ”Asiakkaillemme viestitään digitalisaatio-ohjelmasta alusta alkaen, jotteivät uudet työtavat ja työkalut tule täytenä yllätyksenä myöhemmin”, Inspecta-konsernin kaupallinen johtaja Timo Okkonen kertoo.

Okkonen korostaa, ettei Inspecta rakenna ERP (Enterprise Resourse Planning) -toiminnanohjausjärjestelmää. Se luo digitaalisen ympäristön, jossa Inspectan asiantuntijat ja asiakkaat voivat viestiä avoimesti ja ketterästi. Digiympäristössä Inspecta voi myös toteuttaa palvelunsa entistäkin paremmin ja kestävämmin: ”Tehtävämme on turvallisuus- ja laatutiedon tuottaminen korkealaatuiseen tarkastus- ja sertifiointityöhön perustuen. Palvelumme arvo on tuotetussa tiedossa, jonka viestiminen asiakkaillemme on toimintamme keskiössä. Älykäs viestintä on digitaalista.”

Inspecta vie digitaalisuushanketta eteenpäin liiketoiminta-alue ja sovellus kerrallaan. Hiukan yllättäen jokaiseen ratkaisuun tarjotaan joustoa: jos joku Inspectan yksikkö on tyytyväinen tiettyyn käytäntöönsä, ei Okkonen tiimeineen painosta heitä vaihtamaan uuteen. Jokaisella yksiköllä on mahdollisuus ot-

taa vaiheittain käyttöön uuden liiketoimintaprosessin ne moduulit, jotka parhaiten edistävät työntekoa. ”Monet organisaatiot yrittävät muuttaa kaiken yhdessä yössä.

Inspectan muutostyö etenee eri lailla. Haluamme olla varmoja, että jokainen vaihe toimii ja jokaisesta muutoksesta on hyötyä, ennen kuin siirrymme eteenpäin. Hyvä puoli tässä lähestymistavassa on kiinnostuksen, ei siis pakottamisen, kautta etenevä muutos. Muutoshanke hyötyy askelittaisen etenemisen tuomista opeista.”

TIETOTURVA ON TÄRKEINTÄ Inspecta toteutti digitalisaatio-ohjelmansa pilotin Suomessa alkuvuodesta ja käynnistää kolmivuotisen muutosohjelman vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Liiketoiminta digitalisoidaan ja pilvipalvelut otetaan käyttöön vaiheittain: ensimmäisenä vuonna kiinteistöliiketoiminnassa, toisena teollisuusliiketoiminnassa ja kolmantena sertifiointi- ja koulutusliiketoiminnassa. Tarkoituksena on saavuttaa täysi digitaalisuustaso vuoden 2017 loppuun mennessä. Inspectalla on liiketoimintaa kahdeksassa maassa, ja kaikista työkaluista ja palveluista tehdään kieliversiot jokaisen maan pääkielille ja englanniksi.

Konsernin liiketoimintatiedon päällikkö Ville Välikangas on uuden ympäristön tekninen pääarkkitehti. Hän korostaa tietoturvan tulevan ensin. Missään ei edetä, ennen kuin tietoturva on hiottu kohdalleen.

Uusi ympäristö pohjautuu Salesforce-alustaan ja ServiceMax-kenttäsovellukseen. ”Pilvipalveluista puhuttaessa tietoturva on aina asialistalla. Se on äärimmäisen keskeistä hankkeellemme, sillä tulemme hyödyntämään pilvi-

7

Timo Okkonen, kaupallinen johtaja, Inspecta Group ”Digitalisaatiohankkeen suurimpia voittajia ovat Inspectan asiakkaat, mutta sen täytyy tuoda arvoa myös kaikille omille työntekijöille.” tekniikkaa varsin laajasti parantaessamme työn suunnittelua, tarkastustoimintaa ja asiakasviestintää”, Välikangas kertoo. ”Teimme perusteellisen taustaselvityksen järjestelmää valitessamme ja otimme mukaamme ulkopuolista asiantuntemusta verrataksemme tietoturvan tasoa alan parhaisiin käytäntöihin”, Okkonen toteaa. ”Tuottamastamme tiedosta suuri osa on luonteeltaan julkista, mutta mukana on toki kriittisempääkin ja myös ehdottoman salaista tietoa. Meidän on pystyttävä käsittelemään tiedon koko kirjo.” ”Luokittelemme kaiken tiedon, ennen kuin mitään laitetaan järjestelmään”, Välikangas jatkaa ajatusta. ”Lopullisen päätöksen uusien sovellusten käyttöönotosta tekee jokaisen maayhtiömme toimitusjohtaja. Iso osa tiedosta on täysin turvassa suljetussa pilvipalvelussa, johon avataan pääsy tarpeen mukaan Inspectan asiantuntijoille ja asiakkaiden avainhenkilöille. On tietysti tietoa, jota ei koskaan laiteta pilveen. Asiakkaat voivat olla varmoja, että teemme kaiken tietoturvan varmistamiseksi, ja meillä on luonnollisesti varasuunnitelma, joka takaa palvelutoimintamme jatkuvuuden kaikissa tilanteissa”, Välikangas vakuuttaa.

HYMYILEVÄ HENKILÖSTÖ LUO ONNELLISET ASIAKKAAT Okkonen muistuttaa asiakkaiden tietotarpeiden ajavan Inspectan digitalisaatiohanketta. ”Asiakkaamme toivovat tietoa kätevästi ja älykkäässä paketissa. He haluavat kirjautua palveluun ja nähdä koko kiinteistönsä tarkastustilanteen – edellyttäen toki, että heillä on tietoturvaluokitus, joka avaa kyseiset tiedot järjestelmässämme. Kestävä kehitys on myös tärkeä asia. Älykkäät mobiiliratkaisut parantavat työsuunnittelua ja kalenterihallintaa ja auttavat pienentämään esimerkiksi matkustamisen hiilijalanjälkeä. Myös hyvinvointimme paranee, kun käytämme uusia työkaluja ja olemme suunnitelmallisempia.”

Vaikka digitalisaatiohankkeen suurimpia voittajia ovat Inspectan asiakkaat, Okkonen korostaa käyttäjätyytyväisyyden olevan muutosohjelman ensisijainen arvo, josta ei tingitä missään olosuhteissa. ”Digitaalisen ympäristön täytyy tuoda arvoa kaikille työntekijöille. Vain silloin asiakkaat saavat siitä täyden hyödyn. Jokainen askel eteenpäin otetaan vasta, kun olemme täysin vakuuttuneita siitä, että käyttäjät ovat ottaneet omikseen uudet sovellukset. Tämä pätee niin kenttä- kuin toimistohenkilökuntaamme. Palvelutoimintamme pyörittäminen on koko organisaatiomme käsittävä viestintäprosessi. Hyvä energia on sen oleellinen osa, vahvan asiantuntemuksen lisäksi”, Okkonen painottaa.

Pilviteknologiassa palvelu ratkaisee kolmivaiheisen digitalisaatiohankkeen pääkumppaneista on ohjelmistoyritys ServiceMax. Sen toimitusjohtaja David Yarnoldin mukaan yritysten olisi varmistettava jokaisen asiakaskohtaamisen onnistuminen, jos palvelu on yrityksen päätuote. ”Palveluyritykset tarvitsevat tietoa ymmärtääkseen, miten asiakkaat käyttävät heidän palveluitaan, ennakoidakseen asiakkaille tärkeitä asioita ja ratkaistakseen ongelmia nopeasti ja tehokkaasti. Me autamme yrityksiä paitsi hankkimaan myös ymmärtämään sitä massiivista tietomäärää, jota kentältä kerätään ja on saatavissa. Tiedon valjastaminen liiketoimintaoivalluksiksi on merkittävä etu, joka auttaa yrityksiä luomaan ainutlaatuista palvelua asiakkaille ja lisää tuottoa.” ”Testaaminen on menestyksen edellytys kaikissa yrityssovelluksissa. ServiceMaxin kaltaisilla pilvipalveluilla yritykset voivat aloittaa pienestä ja kasvaa nopeasti, kuten Inspecta nyt tekeekin.

Inspectalla on erinomainen lähestymistapa, joka varmistaa ratkaisujen toimivuuden ja mahdollisten päivitys- ja muutostarpeiden havaitsemisen ensimmäisten käyttökokemusten avulla, ennen kuin ratkaisua tarjotaan laajemmalle käyttäjäryhmälle. Usein soYKSI INSPECTAN

velluksen testaus oikeilla käyttäjillä auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia näkökulmia hienosäätötarpeisiin. Ihannetilanteessa tällaiset pikku muutokset saadaan pilvipalvelussa tunnistettua ja jalkautettua käyttöön muutamassa minuutissa.” on lähellä Yarnoldin sydäntä: ”Tänä vuonna ServiceMaxin tärkeä teema (ja tietysti avainsana eli risuaita sosiaalisessa mediassa) on ajatus niin tyytyväisistä asiakkaista, että heitä voi kutsua raivoinnokkaiksi faneiksi, eli yksinkertaisesti #ravingfans. Parasta on tietysti kuulla korkeasta käyttöönottoasteesta, siitä kuinka palvelumme tekevät ihmisten elämän helpommaksi tai auttavat yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa ja tuottoa. Eräs asiakas kertoi minulle juuri yli 95 prosentin käyttöönottoasteesta vain muutama kuukausi ServiceMaxin esittelyn jälkeen. Toinen mieleen jäänyt palaute tuli johtajalta, joka tunnusti voivansa viimeinkin rentoutua ja lähteä lomalle, kun iPadista saa yhdellä vilkaisulla tarkistettua kaiken sujuvan yrityksessä ongelmitta. Yritän aina saada mahdollisimman paljon asiakaspalautetta, ja ServiceMax tekee yrityksenä kaikkensa tehdäkseen jokaisesta asiakkaasta aidon fanin.”

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

David Yarnold, toimitusjohtaja, ServiceMax ”Tiedon valjastaminen liiketoimintaoivalluksiksi on merkittävä etu, joka auttaa yrityksiä luomaan ainutlaatuista palvelua asiakkaille ja lisää tuottoa.”

8

HÄIRIÖ KÄYT 10

HELSINGIN ENERGIA

ÖTÖN TTÖ

Kaikilla materiaaleilla on elinikänsä. Inspectan toteuttamin materiaalianalyysein saadaan selville, missä kohtaa elinikää mennään. Helsingin Energialle jäljennetarkastukset ovat synonyymi turvallisuudelle, ennakoitavuudelle ja kustannustehokkuudelle.

TEKSTI HELI SATULI KUVAT HELSINGIN ENERGIA

11

I

nspectan logoin varustettuihin asuihin pukeutunut työpari tuijottaa tiiviisti mikroskooppeihin. Tutkimushuoneen pöydällä lepää pieniä numeroituja levyjä ja kaksi kannettavaa tietokonetta. Keskittyneen tunnelman rikkoo vain ajoittainen näppäimistön naputus. Olemme Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksessa ja työparina ovat tekniset asiantuntijat Johanna Tuiremo Suomen ja Jan Wåle Ruotsin Inspectalta. ”He analysoivat parhaillaan voimalaitoksemme höyryputkesta otettuja jäljenteitä. Tämä työ on osa Inspectan meille toteuttamaa laitoksen eliniän seurantaa”, kertoo materiaalien käyttövarmuudesta Helsingin Energialla vastaava ryhmäpäällikkö Juha Viuhko.

RISKIT MINIMIIN, KÄYTTÖ MAKSIMIIN Painelaitelaki velvoittaa käyttäjän seuraamaan laitteiden kuntoa niiden turvallisen käytön varmistamiseksi. Teräksen viruminen eli muodonmuutos on kovassa kuumuudessa väistämätön ilmiö. Korkeissa lämpötiloissa toimivat laitteet ja niihin liittyvät putkistot mitoitetaan yleensä materiaalin virumislujuuden perusteella. Päämääränä on joko 100 000 tai 200 000 käyttötuntia jopa yli 500 asteen käyttölämpötilassa. Luvut ovat aina teoreettisia. Voimalaitokselta voi löytyä osia, joiden elinikä loppuu jo huomattavasti aiemmin esimerkiksi korroosion tai ylikuumenemisen takia.

Inspecta suosittelee asiakkailleen mittausten aloittamista, kun takana on 100 000 käyttötuntia. Viran-

omaiset velvoittavat tekemään tarkastuksen 200 000 käyttötunnin jälkeen. Sen jälkeen käyttöä voidaan jatkaa, mikäli osien kunto sen sallii.

Lain velvoittamat tarkastukset ovat vähimmäisvaatimus. Inspectan toteuttamassa yrityksen omaehtoisessa seurannassa on kyse kattavammasta eliniänhallinnasta. Inspecta toteuttaa materiaaliteknisiä elinikäanalyysejä energia- ja prosessiteollisuuden yrityksille. Helsingin Energia on yksi pitkäaikaisimmista asiakkaista. ”Elinikäanalyysein ja tarkastuksin pyritään arvioimaan laitoksen jäljellä olevaa käyttöikää sekä vahinko- ja vaurioriskejä. Kattavan ennakoinnin tavoite on yksinkertainen: varmistaa laitoksen häiriötön käyttö”, kiteyttää Helsingin Energian Viuhko.

Systemaattinen ja säännöllinen komponenttien eliniän arviointi tuo hallittavuutta ja luotettavuutta yrityksen toimintaan. Materiaaliteknisten tarkastustulosten perusteella korjauksiin voidaan varautua hyvissä ajoin. Investoinnit voidaan budjetoida ja suunnitella, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa liiketoiminnalle. ”Ennakoimalla mahdolliset vikatilanteet yritys välttää yllättävät komponenttien vikaantumiset. Ne voivat vaikuttaa koko laitoksen käyttöön”, selventää Inspectan materiaaliteknisistä tarkastuksista Etelä-Suomessa vastaava aluepäällikkö Sauli Heikkinen.

Viuhko vahvistaa, että vikatilanteessa käsissä voi olla melkoinen ongelma. Energiantuotantolaitos saatetaan joutua ajamaan alas. Siitä syntyy käyttökaudella korjauskustannusten lisäksi aina myös tuotantokustannuksia. Harvinaisempien osien toimitusaika saattaa olla pitkä, helposti jopa vuosi.

OIKEA PAIKKA, OIKEAAN AIKAAN Ennen kuin Inspectan asiantuntijat pääsevät kurkistamaan mikroskooppeihin, on takana jo monta työvaihetta. Prosessi alkaa yhteistyössä asiakkaan kanssa tehtävästä suunnitelmasta. Siinä selvitetään tarkastettavien kohteiden käyttöhistoria eli onko kohdetta esimerkiksi korjattu aiemmin.

Inspecta tiivistää rajat ylittävää yhteistyötä INSPECTAN TEKNISET asiantuntijat toteuttivat materiaalitekniset jäljenneanalyysit Helsingin Energian voimalaitoksissa yhteistyössä ruotsalaisten kollegoidensa kanssa. ”Inspecta on tehnyt myös Ruotsissa jäljenneanalyysejä jo pitkään. Vuosikymmenten varrella vastaan on tullut sellaisia ilmiöitä ja tilanteita, joita Suomessa ei ole koettu. Nyt voimme hyödyntää ruotsalaisten kokemukset palvellessamme suomalaisia asiakkaita”, yhteistyön koordinoinnista Inspectalla vastaava Johanna Tuiremo toteaa.

YHTEISTOIMINTA MAIDEN VÄLILLÄ mahdollistaa Inspectan asiantuntijoille erikoistumisen tiettyihin tekniikoihin ja palveluihin.

Merkittävien asiakasprojektien lisäksi yhteistyö toimii Tuiremon mukaan arkisissa pikkuasioissa. ”Kun asiakkaalla on ongelma, voin tarvittaessa keskustella ja ideoita ruotsalaiskollegan kanssa parasta ratkaisutapaa. Tiedonvaihto hioo myös prosesseista entistäkin tehokkaampia.”

Helsingin Energian elinikäanalyysit ovat vain yksi esimerkki Inspectan rajat ylittävästä yhteistyöstä.

URUGUAYSTA POHJANMERELLE.

”NDT:n eli materiaalia rikkomattoman testauksen puolella meillä on käynnissä kehitysprojekti Norjan ja Ruotsin Inspectan kanssa. Sen tuloksena voimme tuottaa korkealuokkaisia NDTtarkastuksia vaativalle offshore-teollisuudelle”, kertoo Inspectan myyntijohtaja Jukka Verho. kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä myös ydinvoimaloiden NDT-tarkastuksissa, joissa ruotsalaisilla on erityisosaamista. Yksi eksoottisimmista projekteista on puolestaan Uruguayn sellutehdashanke, jossa Inspectan asiantuntijat huolehtivat ruotsalaisten kollegoidensa kanssa QC (Quality Control)- eli laadunvarmistuspalveluista. Viron, Latvian ja Liettuan toimipisteistä Inspecta saa lisäresursseja esimerkiksi tarkastuksien huippupiikkejä tasoittamaan. Verho odottaa yhteistoiminnan vain vilkastuvan tulevaisuudessa. ”Odotan tiivistä yhteistyötä myös uuden Puolan-yhtiömme kanssa. Tarkoituksena on syventää määrätietoisesti rajat ylittävää yhteistoimintaa kaikkien toimipaikkojemme kanssa asiakkaitten eduksi.”

RUOTSIN INSPECTAN

Johanna Tuiremo, materiaalitekniikan asiantuntija, Inspecta. ”Tarvittaessa voin keskustella ja ideoita ruotsalaiskollegan kanssa asiakkaalle parasta ratkaisutapaa. Tiedonvaihto hioo myös prosesseista entistäkin tehokkaampia.”

12

Helsingin Energia on Inspectalle poikkeuksellinen asiakas, sillä yrityksellä on talon sisällä vahvaa omaa osaamista materiaaliseurannasta ja oma tiimi.

Sitten määritellään laitoksen kriittisimmät kohteet ja mitä niissä on mahdollisesti odotettavissa.

Virumisherkimpiä kohtia ovat käyrät komponentit ja hitsaussaumat linjojen haarautumiskohdissa. Kaikki analysoitaviksi päätyvät kymmenet komponentit listataan taulukkoon, johon vuosittain kirjataan löydökset ja komponentin seuraava analysointiajankohta Inspectan suosituksen perusteella. ”On tärkeää tehdä vain tarkoituksenmukaisia tutkimuksia kriittisille komponenteille ja oikeaan aikaan, jotta jäljenteiden otto ja analysointityö on kustannustehokasta”, huomauttaa Tuiremo.

Helsingin Energialla työt on aloitettu jo ennen Inspectan asiantuntijoiden saapumista. Laitos on seisokissa ja tarkastettavien kohteiden ympäriltä on purettu eristeet, telineet on kiinnitetty valmiiksi ja voimalaitoksen materiaalitiimi on tehnyt komponenttien särötarkastuksen magneettijauheella. Seuraavaksi hitsisaumat hiotaan ja kiillotetaan elektrolyyttisesti noin sentin kokoiselta alueelta.

Alue syövytetään hapolla ja siitä otetaan jäljennös muoville. Muovijäljenne on nyt valmis analysoitavaksi mikroskoopilla. Löydös saa yhdestä viiteen ulottuvan virumisluokan. Luokka yksi tarkoittaa materiaalia, jossa virumisvauriota ei ole lainkaan. Vitonen puolestaan merkitsee, että komponentin virumavaurio on jo edennyt makrosäröiksi ja se on korjattava välittömästi. ”Keskeistä on, ettei itse materiaalia tarvitse rikkoa. Kyseessä olisi ihan toisen kokoluokan projekti, jos höyrylinjastosta pitäisi ottaa pala pois”, toteaa Tuiremo.

AKROBAATIN KYVYISTÄ ETUA Projekti ei silti ole ohi parissa tunnissa. Helsingin Energialla työ kestää vähintään kaksi viikkoa. Koska materiaalitekniset tarkastukset toteutetaan vuosihuollon yhteydessä, laitoksella on usein samaan aikaan käynnissä huoltotöitä. Joskus työtä hidastavat myös fyysisesti vaativat olosuhteet, sillä näytteenottopaikka saattaa sijaita hankalassa paikassa.

”On tärkeää tehdä vain tarkoituksenmukaisia tutkimuksia kriittisille komponenteille ja oikeaan aikaan.”

”Olemme toteuttaneet analysoinnit joillain asiakkailla nopeammassakin aikataulussa. Päivät venyvät toisinaan pitkiksi ja kotisänkyyn pääsen kellahtamaan vasta puoliltaöin”, hymyilee Tuiremo.

Inspectan loppuraportti sisältää suositukset seuraavasta tarkastusajankohdasta, mutta lopullinen päätös on aina asiakkaan. Heikkisen ja Tuiremon mukaan asiakkaat suhtautuvat suosituksiin eri tavoin. Toiset panostavat enemmän ennakoivaan hallintaan, toiset keskittyvät vasta korjaavaan kunnossapitoon. Helsingin Energialla jäljenneseurantaa tehdään Inspectan löydöksistä riippuen 15–50 000 käyttötunnin välein. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan kirjataan, milloin kriittiset komponentit on tarkoitus uusia. ”Helsingin Energia on poikkeuksellinen asiakas, sillä yrityksellä on talon sisällä vahvaa omaa osaamista materiaaliseurannasta ja oma tiimi. Asiakkaalla ei tarvitse olla omia resursseja, vaan Inspecta voi hoitaa koko analysointiprosessin”, kertoo Heikkinen.

13

Materiaalijäljennetekniikalla voidaan määrittää komponenttia rikkomatta esimerkiksi säröjen syntymekanismia ja sitä kautta arvioida tarvittavia toimenpiteitä.

”Kaikilla materiaaleilla on elinikänsä. Samaa ajatustapaa voi näin ollen soveltaa oikeastaan mille tahansa teollisuuden alalle. Ennakoiva toiminta kannattaa aina.”

ENNAKOINTI KANNATTAA Helsingin Energia siirtyy käyttämään hiilivoimaloidensa polttoaineena puupellettien ja kivihiilen seosta entisen hiilen sijaan. Uudistus on merkittävä panostus bioenergiaan. Tähän muutokseen liittyen Inspecta suoritti voimalaitoksilla tänä ja viime kesänä laajamittaisen kattiloiden tulipesän tarkastuksen. ”Turvallisuuden varmistaminen on Helsingin Energialla kaiken työn lähtökohta. Eliniän analysoinnin merkitys korostuu tällaisen prosessimuutoksen yhteydessä. Puupelletit poltetaan korkeassa lämpötilassa hyvällä hyötysuhteella, mutta kattila on suunniteltu hiilipölyn polttoon”, selventää Viuhko.

Mutta entä ne tämänvuotisen jäljennetarkastuksen löydökset? Tulos saa Viuhkon suupielet hymyyn. ”Mitään merkittäviä säröjä ei löytynyt tänäkään vuonna.

Kiitos systemaattisen seurannan, voimalaitoksillamme ei ole ollut pahoja virumisvaurioita tai pitkiä käyttökatkoja vaatineita vikoja.”

Materiaalijäljennetekniikalla voidaan tutkia paljon muitakin asioita kuin teräksen virumista. Menetelmällä voidaan määrittää komponenttia rikkomatta esimerkiksi säröjen syntymekanismia ja sitä kautta arvioida tarvittavia toimenpiteitä. Tuiremo muistuttaa, että ennakoiva työ edellyttää koko prosessin hallintaa.

Ajattelutapa on otettava mukaan jo laitoksen suunnitteluvaiheessa.

Materiaalien valinta ja valmistus on tehtävä laatuvaatimusten mukaisesti. Ennen kaikkea laitoksen käytön on oltava ammattimaista ja dokumentoitua. Vain näin voidaan arvioida tulevia riskejä ja välttää niitä. ”Kaikilla materiaaleilla on elinikänsä. Samaa ajatustapaa voi näin ollen soveltaa oikeastaan mille tahansa teollisuudenalalle. Ennakoiva toiminta kannattaa aina”, kiteyttää Tuiremo.

Avaimet materiaalin eliniän hyvään hallintaan ASENNE: ennakoiva ja ammattimainen ajattelutapa kaikessa toiminnassa.

oikea-aikaiset analysoinnit vain kriittisille komponenteille.

KUSTANNUSKURI:

YHTEISTYÖ: tarkastuslaitos mukaan jo laitteen eliniänhallintaa suunniteltaessa.

laitoksen ja komponenttien käyttöhistoria tiedossa.

DOKUMENTOINTI:

tarkastusten toteutus säännöllisesti pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan.

SYSTEMAATTISUUS:

14

VAIKUT TA JA

Tarkasti huollettuja autoja

”Idea on, että Inspecta hoitaa oman työnsä ja me voimme keskittyä omaamme”, sanoo huoltopäällikkö Jukka Tirkkonen VV-Auto Groupista.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT VV-AUTO GROUP

”T

yökalujen ja mittareiden on toimittava täsmälleen oikein. Ei kannata mitata, jos mittari ei näytä varmasti oikein”, sanoo huoltopäällikkö Jukka Tirkkonen autoja maahantuovasta VV-Auto Groupista.

Tirkkonen vertaa tilannetta tankilla käymiseen: eikö olisi huijausta, jos bensamittari näyttäisi tankkiin menneen 60 litraa polttoainetta ja laskuttaisi sen mukaan, mutta todellisuudessa sinne olisi mennyt vain 55 litraa?

VV-Autossa jo laatujärjestelmä vaatii korjaamolaitteiden ja mittareiden moitteetonta toimintaa. ”Kalibrointia on tehty aiemminkin, mutta haasteemme on valtava työkalujen ja mittareiden määrä. Myös jokaisella automerkillä on pieniä eroavaisuuksia, jotka pitää ottaa huomioon.”

Tarkkaakin tarkempaa JUKKA TIRKKONEN on mielissään siitä, että kentällä toimivat mekaanikot pääsevät tutustumaan täsmälleen oikein toimiviin laitteisiin VV-Auton koulutuskeskuksessa. ”TÄÄLTÄ LEVIÄÄ AJATUS siitä, miten tarkkaa touhua tämä on. Tosin eivät laitetarkistukset ole uutta autokorjaamoille, sillä niitä tehdään yleisesti puolen vuoden välein. On kuitenkin hyvä muistuttaa, että pienen hienosäädön ansiosta saadaan vieläkin tarkemmin toimivat laitteet ja mittarit.”

Tietääkö Inspectan mukanaan tuoma hienosäätö teille ylimääräistä työtä? ”Idea on, että Inspecta hoitaa oman työnsä ja me voimme keskittyä omaamme. Meillä maahantuonnissa yksi ihminen kokoaa kalibroitavat laitteet valmiiksi puolen vuoden välein. Inspecta hoitaa kalibroinnit parin päivän aikana. Myös nosto-ovien toiminnan heidän asiantuntijansa tarkistavat itsenäisesti, meidän aikaamme ei kulu siihen ollenkaan.”

VV-Auto halusi luotettavan yhteistyökumppanin vastaamaan koko korjaamoarsenaalin kalibroinnista ja tarkastuksista. ”Teimme Inspectan kanssa tiiviisti yhteistyötä ja kävimme läpi kaikki työkalumme ja korjaamolaitteemme. Käytössämme oli VV-Auton koulutuskeskus ja erikoiskorjaamomme. Tilanteeseen tutustuttuaan Inspecta kykeni rakentamaan välineet, joilla juuri meidän laitteidemme toiminta voidaan tarkistaa.”

Näitä laitteita tarvitaan autojen huollossa ja korjauksissa. Tyypillisiä kalibroitavia laitteita ovat esimerkiksi momenttiavaimet, joita tarvitaan päivittäisessä työssä. Kun työkalu on kalibroitu, pultit saa kiristettyä juuri oikeaan momenttiin. Autoilijoille tuttuja ovat myös vaikkapa rengaspainemittarit, joiden on myös poikkeuksetta toimittava täsmälleen oikein. ”Jos mittarit heittäisivät pahasti, autot eivät toimisi kuten pitää.

Autoja voidaan huoltaa ja korjata vain toimivilla välineillä.”

Kun esimerkiksi ilmastointilaitteen huoltolaite kalibroidaan, saadaan auton ilmastointilaitteeseen gramman tarkkuudella oikea määrä kylmäainetta. Korjaamon asiakas hyötyy laskua maksaessaan siitä, ettei hänen tarvitse maksaa ylimääräisistä grammoista. Ja tietenkin siitä, että auto korjataan ja huolletaan taatusti toimivilla laitteilla.

PARAS YHTEISTYÖKUMPPANI Tirkkosen mielestä Inspecta on ollut yritykselle paras mahdollinen yhteistyökumppani. VV-Autolla tiedetään autot ja välineet, Inspecta puolestaan tietää, miten työkalut tarkistetaan siten, että ne takuuvarmasti toimivat ja näyttävät oikein. ”Edustamamme autot ovat premium-tasoa, ja sen mukaan on toimittava myös autojen huollon.”

Tirkkonen kertoo esimerkin korjaamoilla käytettävästä autojen nosturista. Sillä saa nostaa enintään 3 500 kiloa kerrallaan. Tietyin määräajoin on tarkistettava, että se toimii maksimipainolla. ”Inspecta rakensi lavetin, jolla maksimipaino voidaan testata. Kyse on monesti hyvin yksinkertaisista mutta meille äärimmäisen tärkeistä asioista.”

Laitteiden toimivuutta on testattu VV-Autossa aiemminkin, joten mitään dramaattista ei Inspectan kalibroinneissa paljastunut. Kun huomataan, että mittarin toiminta alkaa olla raja-arvoilla, sen tilalle hankitaan uusi. Työkalujen kuluminen on arkipäivää. ”Kalibrointia ei ole tarvinnut henkilöstölle perustella. Ehkä nyt on ymmärretty, miten tärkeää on myös sen hienosäätö.”

15

Teoria ja käytäntö – laadun kahdet kasvot UHAT Yliopisto-opiskelijat kertovat kyselyissä unohtaneensa jo valtaosan opiskelemastaan.

Jokainen voi arvioida, paljonko peruskoulussa aikanaan opituista asioista on enää muistissa. Onko tieto ollut turhaa – vai koettu tarpeettomaksi ja sen vuoksi unohdettu? Vai oliko unohdettu tieto juuri sitä, jolle ei koskaan löytynyt käytännön sovellusta työssä tai jokapäiväisessä elämässä?

TURHAA TIETOA.

AHTERI EDELLÄ. Perinteinen ajatusmalli teorian ja käytännön suhteesta on, että asiantuntijat kehittävät teorian, joka sitten opetetaan työn tekijöille ja sovelletaan käytäntöön. Tosiasiassa tilanne on usein päinvastainen: tietyn asian parissa askaroivat ammattilaiset löytävät parhaat käytännöt ongelmien ratkaisemiseksi, ja akateemikot kehittävät jälkikäteen teorian, jolla ne selitetään. Teorian keksijät luonnollisesti mielellään ottavat kunnian ratkaisun kehittämisestä – kirjailija-filosofi Nassim N. Talebin sanoin ”opettavat lintuja lentämään”.

PAKKOPULLAA. Laadun valvontaan, testaukseen ja sertifiointiin perustuvilla teollisuudenaloilla teoria koetaan joskus turhaksi rasitteeksi. Tarkastukset tehdään tarkastajia varten ja sertifioinnit sertifikaattien saamiseksi. Ymmärtämättä jää se, miten laadunvalvonta tukee oman yrityksen menestystä, kilpailukykyä ja turvallisuutta pitkällä tähtäimellä.

EI VASTAA MAAILMAA.

Teoria on hyvä vain, jos se selittää havaintoja ympäröivästä todellisuudesta enemmän kuin hämärtää niitä.

Teoria on hyvä vain, jos se selittää havaintoja ympäröivästä todellisuudesta enemmän kuin hämärtää niitä. Maailma on kuitenkin äärettömän paljon monimutkaisempi kuin yksikään teoria.

Jos oikukas todellisuus ei vastaakaan teoriaa, on helppo ohittaa korreloimattomuus havaintovirheenä, merkityksettömänä pikkuseikkana tai poikkeuksena, joka vahvistaa säännön. Paljon vaikeampaa on tiedostaa oman maailmankuvansa ja teoreettisen viitekehyksensä rajoitteet ja etsiä kattavampaa teoriaa edellisen tilalle – tai sen täydennykseksi. Newton, Maxwell, Einstein ja Heisenberg eivät tyytyneet siihen, että maailmassa näytti olevan virhe.

PUUDELI SEKÄ ROTTWEILLER. Moniportaiset toimitusketjut luovat rinnakkaisia maailmoja, joissa toimintatavat eivät kohtaa ja koira voidaan tulkita moneksi eri roduksi. ”Kaikki voivat olla yhtä mieltä suurista periaatteista, mutta kun toimitusketjua käydään läpi, huomataan, että toiminta ei olekaan sitä, mitä ohjeet tai sopimukset edellyttävät”, kertoo Inspectan NDT-laatupäällikkö Juha Visuri. Sovitun hengessä toimiminen ei kuitenkaan riitä. Pahimmassa tapauksessa ruohonjuuritasolla vain tehdään asiat, kuten ne on aina ennenkin tehty.

16

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS JANNE KUNTTU

Teorian ja käytännön suhde on filosofinen ikuisuuskysymys.

Kumpi tulee ensin? Miten teorian hallinta tukee käytännön taitojen oppimista – vai tukeeko? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia teorioihin liittyy?

MAHDOLLISUUDET MAAILMANKARTTA. Hyvä ja kattava teoria auttaa jäsentämään maailmaa. Ilman teoriaa taitavinkin ammattilainen toimii puolisokkona – tai ainakin sulkee itseltään mahdollisuuden hahmottaa työnsä merkitystä laajemmin. Teoria on kuin merikortti: se ei kerro kaikkea, mutta auttaa navigoimaan uusilla alueilla ja välttämään pahimmat karikot.

SYVEMPI YMMÄRRYS. Parhaimmillaan teoria ja käytäntö tukevat toisiaan saumattomasti. Teorialle syntyy merkitys vasta käytännön työn

kautta, jolloin se ei enää tunnu turhalta. Toisaalta teoria auttaa ymmärtämään käytössä olevia työkaluja ja soveltamaan niitä parhaalla tavalla. Saavutettuaan osaamisen huipputason – mestaruuden – ammattilainen ei enää tietoisesti erottele teoriaa ja käytäntöä. ”Huonoksi on todettu se, että teoria opetetaan etukäteen luennolla ja sovelletaan sen jälkeen harjoituksissa”, kirjoittaa Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen. ”Paremmin toimii sellainen malli, jossa opiskelija ennen teorian opettamista saatetaan työskentelemään käytännön ongelman kanssa. Sen jälkeen opetetaan siihen liittyvä teoria. Lopuksi tehdään uusi ongelmanratkaisu, jossa teoriatietoa hyödynnetään.

Vieläkin parempi on, jos teoria opetetaan ohjauskeskustelutuokioissa käytännön tekemisen yhteydessä.”

Standardit, sertifioinnit, direktiivit ja normistot ovat olemassa hyvästä syystä.

Ilman niitä ei laadun toteuttaminen prosesseissa ole mahdollista, ainakaan toistettavasti. Yhteiset mittarit ja tulkintatavat varmistavat, että koko organisaatio tai toimitusketju toteuttaa samaa tavoitetta samalla tavoin. ”Tilanne on onneksi muuttunut parempaan suuntaan”, Juha Visuri kertoo. ”Varsinkin suuret asiakkaamme kyllä ymmärtävät pitkien toimitusketjujen haasteet ja osaavat varmistaa, että kunnossa olevien papereiden lisäksi kentältä tosiaan saadaan sitä, mitä on tilattu. Pari vuosikymmentä sitten kuuli paljon enemmän näitä kommentteja, että teitä tarkastajia vartenhan me näitä tarkastuksia teemme.”

LAADUN MAHDOLLISTAJA.

Standardit, sertifioinnit, direktiivit ja normistot ovat olemassa hyvästä syystä.

KULTAINEN STANDARDI.

Normit ja mittaristot auttavat pysymään objektiivisena. Teoria ja käytäntö eivät ehkä aina kohtaa työn tiimellyksessä, mutta ainakin tiedetään, mihin ollaan pyrkimässä. ”Tiukalla aikataululla tehdyssä huoltoseisokissa on aina raskasta, jos koneet pitäisi saada jo käyntiin, mutta viime hetkellä löytyy jotain korjattavaa. Henkisesti homma olisi jo valmis, mutta on pakko ottaa pakkia ja pistää vielä jokin asia kohdilleen. Näissä tilanteissa auttaa ymmärrys siitä, miksi testauksia tehdään ja miten ne lopulta tukevat yrityksen prosessia kokonaisuutena,” Visuri toteaa.

17

INFR AN HALLINTA A

Sillat tarkempaan seu Suomalaisten ei tarvitse pelätä ikääntyvienkään siltojen romahduksia, sillä sillat tarkastetaan säännöllisesti. Seuranta on yhä tärkeämpää, sillä rahaa siltaremontteihin on yhä vähemmän.

yöräretki 1960-luvun alussa rakennetun Hakaniemen sillan yli saa uuden vivahteen, kun tietää, että siltaa tarkkaillaan. Neljä anturia mittaa herkeämättä sillan käyttäytymistä. Monitoroinnin ansiosta tiedetään esimerkiksi, että silta palautuu ruuhkaliikenteestä ja että myös pitkäaikaisten muutosten vaikutukset pysyvät aisoissa.

Pyöräilijä ei siis ole sillan tilanteesta huolissaan, mutta yleisemmin silloista huolta kantaa Suomen teollisuus.

Se on ilmoittanut julkisessa keskustelussa useaan otteeseen olevansa huolissaan rapautuvasta tieverkosta ja erityisesti silloista. Näistä iso osa on rakennettu 1960–70-luvuilla, ja ne alkavat olla kipeästi peruskorjauksen tarpeessa. Äkkiseltään tuntuu nurinkuriselta, että remonteista säästetään rahaa, kun samaan aikaan kuljetuksille sallitaan suurempia kokonaispainoja. Vuosi sitten yhdistelmäkuljetusten kokonaispaino nousi 60 tonnista

P

18

76 tonniin. Tämä tiesi samalla sitä, että painorajoitettujen siltojen määrä kasvoi – nelinkertaiseksi. Painavia rekkalastillisia varten joudutaan toisin sanoen suunnittelemaan reitit entistä tarkemmin.

NOTKAHDUS ON ISO UUTINEN Siltojen, kuten myös maanteiden, ratojen ja vesiväylien, ylläpidosta ja hoidosta vastaavat Liikennevirasto ja Ely-keskukset. Tutkimusta ja seurantaa käytännössä tekevät alan yritykset, kuten Inspecta.

Liikenneviraston ylitarkastaja Pekka Siitonen tuntee käytännön työssään tiukkojen budjettien haasteet. Remontoimatta on edelleen 1960-luvulla rakennettuja siltoja, vaikka nyt pitäisi päästä käsiksi uudempaan siltakantaan. On laskettu, että peruskorjausta odottaa 7 000 siltaa, joista huonossa kunnossa on 700. ”Korjattava ei siis lopu kesken”, Siitonen huomauttaa.

Minkäänlaiseen hysteriaan ei silti ole syytä. Suomessa on osattu rakentaa huolellisesti, eikä turvallisuudesta ole tingitty. Siitonen sanoo, ettei meillä ole pelkoa, että sillat romahtaisivat alta. Sillan pelkkä not-

Mitkä tarkastukset?

ERIKOISBETONI- ELI TAITORAKENTEET,

kuten sillat, majakat, padot, kanavat ja satamarakenteet on tarkastettava säännöllisesti. kuuluvat vuositarkastukset, yleistarkastukset ja erikoistarkastukset.

SILLANTARKASTUKSIIN

ovat silmämääräisiä. Niiden perusteella määritetään ja tehdään tarvittavat korjaukset.

VUOSITARKASTUKSET

on viiden vuoden välein. Niissä määritellään siltojen mahdollinen erikoistarkastustarve ja esimerkiksi monitoroinnit.

YLEISTARKASTUKSIA

rantaan

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT OLLI URPELA

kahduskin on iso uutinen, kuten kävi Turun Aurajoen ylittävälle Myllysillalle muutama vuosi sitten.

Siitonen on mielissään ajan tasalla olevasta siltarekisteristä, johon on koottu hyvinkin yksityiskohtaiset tiedot rakenteista ja siltojen kunnosta. Valvontaa helpottaa, kun samoissa kansissa ovat nykyään myös rautatiesillat.

Rautatiesiltojen järjestelmällinen tarkastus nykymuodossaan aloitettiin reilut kaksi vuotta sitten. Nykyiset inspectalaiset olivat mukana urakassa ja ovat tähän mennessä tehneet suuren osan yleistarkastuksista.

Rautatie- ja maantiesiltojen yhteisessä tarkastusjärjestelmässä myös tutkimuskäytännöt ja vauriokriteerit on saatu yhdenmukaisiksi. ”Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme rautatiesillat, kaikkiaan 2 300, näin nopeasti tarkistettua ja rekisteriin mukaan.”

Tieto siltojen nykyisestä kunnosta on tarpeen, jotta voidaan laskea ja suunnitella tulevat korjaukset ja tarkemmat monitoroinnit. Tarkkaa tietoa tarvitaan myös korjausten optimoinnin takia. Silta voi päällepäin näyttää kuluneelta mutta olla hyvässä kunnossa. Sellaisen remonttiin olisi turha käyttää rahaa.

SEURANTA ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Siitoselle itselleen siltatarkastukset ovat tuttuja 1990-luvun alusta asti, jolloin hän itse kävi siltatarkastajakurssin. ”Onneksi alalla ja silloisessa Tielaitoksessa oli jo tuolloin asiansa

osaavia ihmisiä. Silloin tehdyn Sillantarkastuskäsikirjan ohjeet ovat hyvä perusta edelleen, vaikka toki sittemmin on tarvittu pieniä muutoksia.”

Miten sillat nykyään sitten tarkastetaan? Tämä riippuu siitä, onko kyseessä vuosi-, yleis- vai erikoistarkastus. Vuositarkastus on kevein, silmämääräinen tarkastus.

Yleistarkastukset tehdään viiden vuoden välein, ja tekijät ovat tyypillisesti erityispätevyyden hankkineita konsultteja. He saattavat suositella sillalle erikoistarkastusta.

Korjaussuunnitelmat tehdään yleensä vasta erikoistarkastusten Usein kantavuuden kannalta siltojen jälkeen. Remonttia on mahdollista kriittinen alue on keskellä. lykätä tarkalla monitoroinnilla, sillä sen avulla saadaan jatkuvaa tietoa sillan rakenteen mahdollisesta muuttumisesta. ”Yleistä kuntotasoa on tärkeää seurata, jotta tiedämme, mikä on kustannustehokkainta, mitä kannattaa korjata ja mitkä vaativat tarkem-

19

paa seurantaa”, sanoo Uudenmaan Ely-keskuksen siltainsinööri OlliPekka Aalto.

Aalto huomauttaa, että 1960–70-luvuilla rakennetuilla silloilla ei yleisesti ottaen ole hätää, mutta euroja ajatellen monia niistä kannattaisi kiireesti korjata. Mitä myöhemmäksi remonttia lykkää, sitä kalliimmaksi se käy. Myös Aalto harmittelee tiukkaa budjettia, kun rahat menevät akuutteihin projekteihin eikä pieniin alkaviin vaurioihin jää euroja. ”Onneksi suomalaisista silloista on tarkat tyyppipiirustukset ja asianmukaiset arkistot aina 1960-luvulta alkaen. Sen sijaan erityisesti ennen sotia rakennetuista silloista osasta tietoa on hyvin, osasta ei juuri mitään. Niistä saattaa olla tallessa käsin piirretty yleiskuva. Toisaalta myös yksityisteiden silloilla voi olla erikoisia rakenteita.” ”Valtion teillä on pääasiassa käytetty tylsiä ja varmoja ratkaisuja, kunnat ja yksityistiet ovat olleet paikoin rohkeampia.”

Niitä tarkastettaessa saatetaan tarvita esimerkiksi rakenneavauksia.

Kaikeksi onneksi niissäkin yleiskuva on se, että sillat on rakennettu varman päälle. Piirustukset ja ratkaisut ovat saattaneet olla tylsiä, mutta ne ovat varmoja.

Yksi tapa selvittää sillan kuntoa ovat koekuormitukset, jolloin sillalle ajetaan painavia rekkoja ja seurataan, minkälaisia taipumia siltaan syntyy. ”Koekuormituksista saa hyvän lisän laskelmiin. Erityisen tarpeellisia ne voivat olla esimerkiksi vähänkin erikoisempia vanhoja siltoja tutkittaessa.”

Teillä ja silloilla liikkuville Aallolla on toive: jospa ihmiset oppisivat ymmärtämään, että infrastruktuuria ei suotta testata eikä tutkita. Kritiikkiä tulee korjausurakoiden liikennejärjestelyistä.

Kaikkien etu on, että tiedämme, missä kunnossa väylät ovat. ”Kukaan ei sulje kaistoja Tarkan monitoroinnin avulla saadaan kiusallaan tai ohjaa ilman hyvää jatkuvaa tietoa sillan rakenteen syytä liikennettä joksikin aikaa mahdollisesta muuttumisesta. kiertoreitille.”

EROON ALI- TAI YLIKORJAAMISESTA Inspectan tuotepäällikkö Leena Sarell-Kankaanpää pystyy kertomaan milloin tahansa, mitä esimerkiksi Hakaniemen sillalle kuuluu. Hän näkee tämän tietokoneeltaan, joka kertoo tarvittaessa jopa 18 erilaista rakenteen kuntoa kuvaavaa yksityiskohtaa. Selvästi poikkeavasta tilanteesta tulisi saman tien hälytys. ”Usein kantavuuden kannalta siltojen kriittinen alue on keskellä.

Kun anturit asennetaan kriittisiin kohtiin, saadaan rakenteen elämisestä hyvä käsitys.”

Jokaisen sillan rakenteet elävät kuormituksen alla. Monitoroinnin ansiosta nähdään, jos sillan normaaliin käyttäytymiseen ja kuormasta palautumiseen tulee muutos. Dynaamisia kuormavaikutuksia on mahdollista mitata myös vaikkapa vain kerran vuodessa ja verrata tuloksia edellisen vuoden lukemiin.

Inspectan liiketoimintapäällikkö Timo Lauri huomauttaa, että tutkimus on tae myös sille, ettei siltaa yli- tai alikorjata. ”Joskus tulos on se, ettei siltaa enää kannata korjata vaan ajaa loppuun ja rakentaa tilalle uusi. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi vanhat hyvin kapeat sillat, joista on tullut liikenteen kasvaessa pullonkauloja.”

Loppuun ajettavan sillan turvallista käyttöä voidaan jatkaa monitoroinnin avulla, kunnes rahat uuteen investointiin ovat kasassa.

Myös merimerkkien tarkastus säännöllistä VESILLÄ LIIKKUJILLE on tärkeää, että merimerkit, kuten majakat ja linjamerkit, ovat kunnossa. Kiinteitä merimerkkejä koettelevat tuuli, lumi ja jää. Rakenteita haurastuttavat myös sateet ja merisuola.

kunnossapito on nykyään Liikenneviraston vastuulla. Aiemmin niistä vastasi Merenkulkulaitos.

Liikennevirasto on yhtenäistänyt kiinteiden merimerkkien tarkastusta, jotta ne vastaisivat siltojen säännöllisiä tarkastuksia.

MYÖS MERIMERKKIEN

TIMO LAURI kertoo, että tarkastuksissa ajetaan veneellä merkin viereen. Merkeistä tarkastetaan muun muassa teräspaalut, ristikkorakenteet, kiinnitykset ja vaijerit. Samalla selvitetään, ovatko linjataulut suorassa. ”JOS TARKASTUKSESSA huomataan jotakin epäilyttävää, tarkastaja voi ehdottaa sukellustarkastusta”, Lauri kertoo.

Kiratek Inspectalle INSPECTA OSTI oululaisen Kiratekin liiketoiminnan toukokuussa 2014. Kiratek on keskittynyt kuntotutkimuksiin, taitorakenteiden tarkastuksiin sekä rakennusterveystutkimuksiin.

jatkuvasti kiinteistöalan tutkimusta ja tarkastuksia sekä myös tuo Suomeen tulevaisuuden kenttätutkimuslaitteita. Yhtiöllä on käytössään uutta tekniikkaa esimerkiksi betonirakenteiden ultraäänitutkimuksiin.

”KIRATEKIN MUKAANTULO tuo meille valtavasti uusia mahdollisuuksia. Tämä hyödyttää erityisesti rakentamisen asiakkaita.

Hyville yhteistyökumppaneille saamme entistä vankempaa infrastruktuurin hallintaa”, sanoo liiketoimintajohtaja Jukka Taitto.

INSPECTA KEHITTÄÄ

takaa sen, että Inspectan nykyiset ja uudet asiakkaat saavat entistä kattavammat ja paikallisemmat palvelut.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTYMINEN

20

HÄN HUOMAUTTAA , että tekniikan asiantuntemus on vahvaa ja kasvaa Inspectassa entisestään tulevaisuudessa. Yhtiö myös seuraa laitteistokehitystä tarkasti.

KIRATEKIN KOKO HENKILÖSTÖ, 40 ihmistä, siirtyi kaupassa Inspectaan vanhoina työntekijöinä.

PUTKESSA

Mikroaaltoskannereita on Euroopassa vain kaksi, joista toinen Inspectalla ja toinen Iso-Britanniassa.

Mikroaalloilla pinnan alle Mikroaaltoskannaus on uusi, tehokas materiaalin tutkimusmenetelmä. Sillä päästään kaiken sähköä johtamattoman aineen syväanalyysiin – tutkittiin sitten putkistoja tai lentokoneita.

TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT INSPECTA

Mikroaaltoskannaus on monipuolisuudessaan huikea menetelmä.

Sillä voidaan tutkia luotettavasti mitä tahansa sähköä johtamatonta materiaalia, esimerkiksi kumia, muovia, komposiittia, lasikuitua, puuta tai vaikkapa kevlaria.

Tutkittavan materiaalin pintaa ei tarvitse rikkoa eikä varsinainen pintakontakti ole tarpeen.

Menetelmällä päästään silti pintaa syvemmälle: se paljastaa materiaalien heikkouksia, kuten halkeamia, huokoisuutta, ilmakuplia, laminointivirheitä tai paksuuseroja.

VAIN KAKSI LISENSSIÄ EUROOPASSA Inspecta hankki Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen mikroaaltoskannerin alkuvuodesta. Toinen vastaava laitelisenssi löytyy vain Isosta-Britanniasta.

Suomessa laitetta on käytetty jo monessa prosessi- ja kemianteollisuuden kohteessa. Skannausta käytettäneen jatkossa myös usean valmistajan tuotteiden laadunvarmennuksessa.

Ensimmäiseksi uudella menetelmällä on Suomessa vastattu muovisten ja lasikuituisten putkien ja säiliöiden tutkimisen haasteisiin. Lähitulevaisuudessa skanneria hyödynnetään meillä muun muassa seinäpintojen takana olevan kosteuden paikantamiseen – käyttötestaukset ovat parhaillaan käynnissä.

Mikroaaltoskannauksen potentiaali onkin valtava. Esimerkiksi Yhdysvalloissa menetelmää on käytetty lentokoneiden ja panssarivaunujen materiaalitarkastuksiin.

Lihapiirakan lämmitys ei onnistu

KETTERÄ MENETELMÄ Mikroaaltoskannauksessa tarkastuskohteeseen johdetaan mikroaaltoenergiaa. Energia heijastuu takaisin materiaalin sisällä olevista rajapinnoista ja muodostaa signaalin, joka sitten mitataan voltteina.

Itse mikroaaltoskannerit ovat notkeita laitteita. Käsiskanneri on kooltaan noin 15x15 senttimetriä, putkiskanneri hivenen suurempi. Tutkittavalla pinnalla liikkuvaa luotainta seurataan tablettitietokoneelta, langattoman yhteyden päästä.

Mikroaaltoskannauksen avulla tutkittavasta kohteesta saadaan kattavasti tietoa, jota voidaan käyttää vertailtaessa eri mittauskertoja.

Tutkimusdata tulostuu ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi kolmiulotteisina levityskuvina ja materiaalin kunnon paljastavin värikoodein.

on turvallinen menetelmä: sen aaltosäteily on heikkotehoista. Edes lihapiirakan lämmittäminen ei skannerilla onnistu.

MIKROAALTOSKANNAUS

mikroaaltoskannaus on huomattavasti nopeampi ja keveämpi toteuttaa.

RADIOGRAFIAAN VERRATTUNA

ei ole yhtä riippuvainen tuotteen laadusta kuin ultraäänitutkimus.

MIKROAALTOSKANNAUKSEN TULOS

21

Energinen rengasmatkailija

”E

nsi viikolla olen Oulussa, kiipeilykeskuksessa. Menen arvioimaan tuulivoimalaitoksille pakollista korkeanpaikan työskentelyn koulutusta”, kertoo Helena Kunttu Inspectan pääkonttorilla Helsingissä.

Useimmiten Inspectan pääarvioija ja tuotepäällikkö on asiakkaidensa luona jossain päin Suomea – rengasmatkalla, kuten Kunttu itse veistelee. Silloin hänet voi löytää yhtä hyvin voimalaitoksen toimistolta päästöarvoja tutkimasta, laboratoriosta polttoaineanalyysia seuraamasta tai turvesuolta palosuojauksia tarkistamasta. ”Onpa työmatka kerran vienyt Sodankylän Muteniaankin, yöpymään itsensä presidentti Kekkosen käyttämään hetekaan,” Kunttu kertoo.

REITTI RISKISTÄ MAHDOLLISUUTEEN Tuotepäällikön ominaisuudessa Kunttu kehittää ja tekee päästökaupan todentamista, sähkönsyöttötariffien varmentamista sekä biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmien todentamista. Sen lisäksi hän tekee hallintajärjestelmien arviointeja.

Parinkymmenen vuoden aikana Kunttu on kerännyt tietotaitoa, josta riittää ammennettavaa.

Konkarin kattava kokemus päätyy asiakkaan hyödyksi silloinkin, kun hän vierailee organisaatiossa arvioijan roolissa. ”Arviointi ei ole vain vikojen etsimistä, vaan tavoitteena on avoin yhteistyö asiakkaan toiminnan parantamiseksi. Luottamuksellisessa suhteessa voidaan yhdessä kehittää asioita,” hän korostaa.

Kuntun mukaan arvioinnit ja johtamisjärjestelmät ovat oiva kompassi, kun etsitään tapoja ennakoida ja toimia suunnitelmallisesti. Oikeita asioita tekemällä tuottavuuskin lisääntyy. ”Esimerkiksi järjestelmällisellä riskientunnistamisella voidaan riskeihin paitsi varautua myös miettiä, voisiko niistä kasvaa mahdollisuus.”

HORISONTISSA TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Kuvauspäivänä kohtaamme Kuntun toisenlaisessa työympäristössä, Martinlaakson voimalaitoksella.

Vantaan Energia on yksi hänen pitkäaikaisista asiak-

22

kaistaan. Yhteistyöhön kuuluu ympäristöarviointia sekä päästökaupan kysymyksiä.

Lähivuosina Kunttu saattaa tulla tutuksi yhä useammalle organisaatiolle uuden energiatehokkuuslain myötä. Lain ohella EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo lisää vaatimuksia muillekin kuin energiaintensiivisille aloille. ”Lainsäädäntö velvoittaa jatkossa jonkinlaisen energianhallintajärjestelmän laatimiseen kaikissa yli 250 hengen yrityksissä,” Kunttu kertoo.

Tulevien vaatimusten toteuttamiseen on monia polkuja. Vähimmillään voi tehdä energiakatselmuksen. Toisena vaihtoehtona on yhdistää energiatehokkuusjärjestelmä ja ISO 14001 -laatujärjestelmä. Kolmas valittava tie on ISO 50001 -standardi.

”Arviointi ei ole vain vikojen etsimistä.” ”Energia on usein keskeinen kustannustekijä.

Järjestelmän avulla saadaan monelta organisaatiolta vielä puuttuva kokonaiskuva energiatehokkuudesta ja löydetään energia- ja kustannussäästöjä. Kehittäminen kannattaa.”

UUSIA NÄKYMIÄ Kuntulla itsellään on riittänyt virtaa myös koulutusten pitämiseen. Moni Inspectan asiakas ja yhteistyökumppani tunteekin Kuntun pian 15-vuotiaan Inspecta Academyn tilaisuuksista.

Seuraaviin Kuntun vetämiin tilaisuuksiin kuulijoiksi tulevat työtoverit. Hänen on tarkoitus kouluttaa ISO 50001 -sertifikaatin arvioijia vastaamaan paitsi kotimaiseen tarpeeseen myös Ruotsin, Norjan, Viron, Liettuan ja Latvian markkinoiden kysyntään. ”Koulutukset ovat arvokas työn osa, sillä yleisön joukosta nousee usein hyviä kysymyksiä. Niistä saa uusia näkökulmia omaan työhönsä,” Kunttu sanoo.

TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVA JUNNU LUSA

PAIK ALL A

Helena Kunttu päivittää voimalan kuulumisia Vantaan Energian ympäristöinsinöörin Laura Ikäheimon kanssa. Seuraavan tapaamisen ajankohtaa vahvistellaan jo reilun kuukauden päähän.

23

TIESITKÖ TÄMÄN INSPECTASTA…?

Inspectasta tuli yksityinen osakeyhtiö vuonna 2002. Olemme laajentuneet tämän jälkeen jo kahdeksaan eri toimintamaahan Itämeren ympärillä.

NORJA 2009

PÄÄKONTTORI HELSINKI

RUOTSI 2005

VIRO 2007 LATVIA 2005 LIETTUA 2010

TANSKA 2010

PUOLA 2014

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT ASIAKASPALVELU: INTERNET-SIVUT:

asiakaspalvelu@inspecta.com, p. 010 521 600

www.inspecta.com/fi

SÄHKÖINEN UUTISKIRJE, TILAA OMASI:

www.inspecta.com/uutiskirje

SOSIAALINEN MEDIA:

Messut ja tapahtumat sekä toimistot ympäri Suomea!