Iceland - Finnish, May 2015

Page 1



ISLANTI LYHYESTI Lippu: sininen, jossa punainen valkoreunainen risti. Värit symboloivat Islantia: punainen merkitsee tulivuoria, valkoinen tuo mieleen lumen ja jäätiköt, sininen symboloi taivasta. Pinta-ala: 103 000 km2, hiukan suurempi kuin Unkari ja Portugali, vähän pienempi kuin Kuuba. Väkiluku: 325 000 (tammikuussa 2014). Mediaani-ikä on 35,6 vuotta.

Luonnonvarat: kalat, vesivoima, geoterminen energia. Luonnonmullistukset: vulkanismi, maanjäristykset, lumivyöryt, jäätikkötulvat. Hyödyllisiä verkkosivuja: iceland.is visiticeland.com

Pääkaupunki: Reykjavík. Suurimpia kuntia ovat Reykjavík* (118 000), Kópavogur* (30 000), Hafnarfjördur* (25 000), Akureyri (17 000) ja Reykjanesbær (14 000). *kaupunkeja pääkaupunkialueella.

Inspiredbyiceland.com

Hallinto: parlamentaarinen perustuslaillinen tasavalta.

Road.is

Kieli: islanti. Englantia puhutaan yleisesti.

Statice.is

Uskonto: enimmäkseen kristinusko.

En.island.is

Valuutta: Islannin kruunu (króna, monikko krónur) – ISK.

Cb.is (Islannin keskuspankki)

Safetravel.is En.vedur.is (Islannin ilmatieteen laitos)

Aikavyöhyke: Islanti noudattaa Greenwichin aikaa (GMT). Jäätiköt: jäätiköiden peitossa on 11 922 km2 saaren pinta-alasta. Vatnajökull on Euroopan suurin luonnonpuisto. Korkein kohta: Hvannadalshnjúkurin huippu, 2 110 m.

© PROMOTE ICELAND 2014 Julkaisija: Promote Iceland Promoteiceland.is Painatus: Ísafoldarprentsmiðja  Ympäristömerkitty painatus


SALAPERÄINEN ISLANTI Ei ole sattumaa, että kirjailija Jules Verne valitsi Snæfellsjökullin jäätikön sankareidensa aloituspisteeksi kuuluisassa seikkailussaan Matka maan keskipisteeseen.



MISSÄ ODOTTAMATONTA TAPAHTUU PÄIVITTÄIN Islanti on vahvojen vastakohtien maa, jota ei ole helppo määritellä. Islannissa on Euroopan suurin jäätikkö sekä muutamia maailman aktiivisimpia tulivuoria. Sitä kutsutaankin “Tulen ja jään maaksi”. Islanti on myös pimeyden ja valon maa. Koska se sijaitsee

Islanti on outo sekoitus vanhoja perinteitä uudessa ympäristössä.

aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella, auringonvaloa riittää

Islanti on molempia: Euroopan nuorin maamassa sekä

pitkinä kesäpäivinä lähes koko vuorokaudeksi. Vastaavasti

maanosan vanhimman, vuonna 930 jKr. perustetun parlamentin

lyhyinä talvipäivinä auringonvaloa näkyy tuskin lainkaan. Vaikka

kotipaikka. Parlamentin alkuperäinen sijaintipaikka ja UNESCOn

talvet ovat pimeitä, ne ovat onneksi melko leutoja ja tarjoavat

maailmanperintökohde Thingvellir on Pohjois-Amerikan ja

ihailtavaksi yhden luonnon kauneimmista spektaakkeleista:

Euraasian mannerlaattojen yhtymäkohdassa. Ne erkanevat

revontulet. Pimeänä ja kirkkaana yönä taivaalla voi seurata

toisistaan muutaman senttimetrin joka vuosi. Thingvellirissä voi

revontulien

kävellä tai jopa sukeltaa kahden maanosan välissä.

tanssia

koko

niiden

vihreässä

upeudessa.

Nähdäkseen revontulet on oltava nopea, sillä usein ne katoavat yhtä vikkelästi kuin ilmestyivätkin ja käyttäytyvät siis Islannin muun mystisesti vaihtuvan säätilan tapaan.

Islanti näyttäytyy maiseman ja valon alituisena vaihteluna maan lounaisosan sammalpeitteisiltä laavakentiltä keskiosan karuille ylängöille ja luoteen kohiseville vuonoille. Jotkin alueet, kuten

Jos sää ei miellytä, kannattaa odottaa viisi minuuttia. Niin ainakin

karut ylängöt, ovat monien mielestä kuin toisesta maailmasta,

paikalliset neuvovat. Vaikka keskilämpötila on miellyttävä,

ja vierailijasta saattaakin tuntua, että hän on saapunut Marsiin.

olosuhteet saattavat vaihdella hyvin nopeasti auringonpaisteesta

Mars-ryömijä Curiosityn ottamat kuvat osoittavatkin näiden

sateeseen ja jälleen paisteeseen. Tämä hieman mutkistaa sopivan

paikkojen samankaltaisuuden. Ei siis ihme, että NASAn

asun valintaa, mutta toisaalta Islannin dramaattinen sää antaa

astronautit, muun muassa Neil Armstrong, harjoittelivat

oman lisänsä maiseman ja valon moninaisuuteen, joka muuttuu

kuuvierailua varten Pohjois-Islannin laavakentillä.

joka tienmutkassa ja jokaisen vaihtuvan vuodenajan myötä.

Islannissa riittää ihmeteltävää jo maan pinnalla, mutta pinnan

Oikukkaiden luonnonvoimien vuoksi ei olekaan ihme, että

alla on vielä lisää nähtävää. Islannissa on sadoittain maanalaisia

islantilaisilla on rikas kansanperinne, joka on tulvillaan velhoja,

luolia, joista monien ihmeellisiä olosuhteita pääsee tutkimaan.

aaveita, keijuja, peikkoja, salaisia kansoja ja muita mystisiä

Kesäaikaan on mahdollista mennä myös tulivuoren sisään

olentoja. Monet tarinat ovat syntyneet talven pitkien pimeiden

tutustumaan maan kuuluisimpiin nähtävyyksiin.

öiden innoittamina, toiset taas liittyvät pitkiin kesäöihin.



8 UPEAA KOKEMUSTA ISLANNISSA REVONTULET Mikään ei vedä vertoja elämykselle, jonka kokee makaamalla selällään katse kohti kirkasta taivasta pimeänä talviyönä ja katselemalla taivaalla hulmuavia revontulia. Tämä odottamisen arvoinen näytelmä alkaa usein aivan odottamatta.

NAPAPIIRI Islanti sijaitsee aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella lukuun ottamatta yhtä 40 kilometrin päässä rannasta sijaitsevaa saarta. Alle sadan asukkaan Grimsey on lintubongarin paratiisi, jolla asustaa satojatuhansia lintuja.

MANNERTEN VÄLISSÄ Islannin sijainti Keski-Atlantin harjanteen kohdalla on ainutlaatuinen, ja se onkin yksi harvoista paikoista maapallolla, missä on mahdollista oleilla mannerlaattojen välissä. Kävely Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välissä on hauska muistutus paikastamme maailmankaikkeudessa.

JÄÄTIKÖT Islannin maisemat ovat usein vihreitä, joten monet hämmästelevät maan harhaanjohtavalta tuntuvaa ”Jäämaan” nimeä. Islannissa kuitenkin on melkoinen määrä jäätä. Siellä on Euroopan suurin jäätikkö, ja kymmenesosa maan pinta-alasta on jään peitossa.

PINNAN ALLA Islannin vulkaanisen maiseman alla piilee loputtomasti luolia ja käytäviä, jossa on upeita laavamuodostelmia. Vain pieni osa niistä on tutkittu tai edes löydetty.

KESKIYÖN AURINKO Kesä on Islannissa taianomaista aikaa. Koko maa herää eloon loputtomassa auringonvalossa. Kävelyretki keskiyön auringossa näyttää Islannin uudenlaisissa väreissä.

ULKOALTAASSA Kun ulkona pakastaa, sataa lunta ja tuuli riepottelee, on aika suunnata lähimmälle uima-altaalle tai pujahtaa geotermiseen kuumaan lähteeseen. Paras tapa kokea Islannin luonnon ääripäät on nauttia sen vahvoista vastakohdista.

RAUHA Islantia parempaa paikkaa nauttia rauhasta ei olekaan. Islanti on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa voi kokea yhteyden luontoon ja tuntea olevansa maailmankaikkeuden ainut ihminen.


TULIVUORET OVAT ARKIPÄIVÄÄ Vulkaaninen toiminta on Islannissa arkipäivää, joten ihmiset ovat tottuneet elämään sen haittapuolten kanssa ja nauttimaan sen huomattavista eduista, kuten geotermisestä energiasta ja upeasta luonnosta. Islanti sijaitsee Keski-Atlantin harjanteen päällä, joka on 10 000 kilometrin pituinen halkeama valtameren pohjassa. Sen on aiheuttanut Pohjois-Amerikan

ja

Euraasian

mannerlaattojen

erkaneminen

toisistaan. Nykyäänkin maamassa kasvaa noin 2,5 cm joka vuosi, kun halkeama levenee kahden mannerlaatan yhtymäkohdassa. Islannin vulkaanisten vyöhykkeiden lännenpuoleinen osa kuuluu Pohjois-Amerikan mannerlaattaan ja itäpuolinen osa Euraasian mannerlaattaan, joten Islanti sijaitsee kahdella mantereella. Kyseessä on myös yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista alueista. Islannissa on tulivuorenpurkaus keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Keskiajalta lähtien kolmannes kaikesta maan pintaa peittävästä laavasta on purkautunut Islannissa. Maailmanhistorian suurin tiedetty laavavirtaus tapahtui Islannissa kesällä 1783, jolloin 25 kilometrin pituinen kraatterijono, Vatnajökullin lounaispuolella sijaitseva Lakagigar, purki sisuksistaan 14 km3 laavaa. Sama geologinen aktiivisuus on synnyttänyt myös joitakin Islannin luonnon dramaattisimpia piirteitä. Vuoristoinen maisema, mustat laavakentät sekä geotermiset altaat ja geysirit ovat seurausta vulkaanisen aktiivisuuden ja luonnonvoimien jatkuvasta leikittelystä. Islantilaiset ovat pystyneet hyödyntämään maansa valtavia geotermisen energian lähteitä. Yli 90 % islantilaisista talouksista lämmitetään geotermisellä energialla, joka on yksi kaikkein edullisimmista ja puhtaimmista energiamuodoista. Kuumia lähteitä on lähes kaikkialla, ja jäätiköiden alla olevien tulivuorten synnyttämä sulamisvesi tarjoaa maalle runsaasti vesivoimaa. Koska maankuoren alla jyllää näin merkittäviä voimia, turvallisuus on Islannissa erittäin tärkeä seikka. Kaikkea seismistä aktiivisuutta tarkkaillaan koko ajan, ja infrastruktuuri on suunniteltu siten, että luonnonkatastrofeista selvitään. Niinpä vakavat uhkatilanteet ovat erittäin harvinaisia.

11


12


OLETKO KOSKAAN SEURANNUT TAIVAAN TANSSIA? Kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä, joilla pääsee ihastelemaan tätä upeaa luonnonilmiötä. TIslannin talven äärimmäisessä pimeydessä on muutamia

matkan aikana ei ole takeita, mutta mahdollisuudet

valopilkkuja. Syyskuun ja huhtikuun välillä Islantia

paranevat siirryttäessä harvemmin asutuille alueille,

hemmotellaan suurenmoisella luonnonnäytelmällä:

etenkin pois kirkkaasti valaistusta pääkaupungista.

revontulilla (aurora borealis). Ne on nimetty roomalaisten aamunkoiton jumalattaren Auroran sekä kreikkalaisten pohjoistuulta merkitsevän boreas-sanan mukaan. Englanniksi revontulia kutsutaan nimellä Northern Lights, koska tämä ilmiö rajoittuu pohjoisille leveysasteille. Revontulia syntyy auringonpurkauksissa vapautuvien hiukkasten vaikutuksesta. Kun näitä hiukkasia osuu ilmakehään Maan magneettikentässä, vapautuu energiaa, joka saa aikaan taivaan leiskumisen upeissa väreissä. Revontulia näkyy noin 100–250 kilometrin korkeudella maanpinnasta, missä ilmakehä on erittäin ohut.

Revontulia voi silti nähdä kaupungissakin, ja kylminä talviöinä sana leviää paikallisten keskuudessa nopeasti, kun he kutsuvat toisiaan ulos katsomaan maan ikiomaa ihmettä. Usein revontulet jäävät huomaamatta vain siksi, etteivät ihmiset tule katsoneeksi taivaalle myöhään illalla tai aikaisin aamulla. On monia hyvä keinoja arvioida, kannattako pysyä valveilla katselemassa ikkunasta. Niitä ovat auringonnousun ja -laskun aika ja kuun vaihe sekä pilvipeitteen määrä. Islannin ilmatieteen laitos antaa tietoa näistä seikoista, ja sen verkkosivustolla (www.vedur.is) on myös kätevä

Kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä, joilla pääsee

revontuliennuste. Ennuste tehdään tietokoneella asteikolla

ihastelemaan tätä upeaa – joskin ailahtelevaa –

0–9, jossa 0 tarkoittaa hiljaista ja 9 vilkasta. Jos taivas on

luonnonilmiötä. Ihanteelliset katselupaikat vaihtelevat,

tumma ja kirkas, ennusteen kohtuullinen arvo 3 tai jopa

ja retkien vetäjät osaavat taitavasti “metsästää” näitä

heikko 2 voi tarjota mahdollisuuden nähdä näitä leiskuvia

valoilmiöitä ja löytää paikat, joissa olosuhteet ovat kunakin

valoilmiöitä.

iltana kaikkein suotuisimmat. Revontulien näkemisestä


PUHDAS ISLANTI


Kylpylä on nykyaikainen keksintö, mutta kylpeminen geotermisissä altaissa on ikivanha perinne, joka juontaa juurensa uudisasutuksen ajoilta.



ISLANTI: LUONNONVARA Geoterminen energia lämmittää Islannissa yli 170 uima-allasta. Islantilainen ruokavalio sisältää runsaasti laadukkaita raakaaineita, joita kasvatetaan, viljellään ja pyydystetään puhtaassa luonnossa ja tuotetaan tinkimättömän huolellisesti. Kalastus on perinteisesti ollut Islannin tärkein elinkeino. Islannissa on aina ollut kosolti turskaa ja koljaa, ja ne ovat pitkään kuuluneet islantilaisten peruselintarvikkeisiin. Makean veden kaloista lohi ja nieriä elävät Islannin monissa joissa. Islantilaiset lampaat saavat viettää rauhaisaa elämää ja laiduntaa vapaasti vuorilla ennen syksyistä ajoa alas. Tämä hyvä ja luonnollinen elämä on ehkä osaltaan syynä siihen, että islantilainen lampaanliha tunnetaan kautta maailman erinomaisesta maustaan. Ilmanlaatu on Islannissa hyvä saaren pohjoisatlanttilaisen ilmaston ja jatkuvien tuulten ansiosta. Lisäksi suurin osa maan sähköntarpeesta voidaan tyydyttää uusiutuvan energian avulla. Geoterminen energia, joka on paljon puhtaampaa kuin fossiiliset polttoaineet, lämmittää yli 90 % maan rakennuksista ja suurimman osan maan 170 uima-altaasta. Islantilaiset saavat nauttia myös luonnollisista kuumista lähteistä ja geotermisistä laguuneista, kuten kuuluisasta Sinisestä laguunista ja Mývatnin luonnonkylpylästä, joiden korkea silikaatti- ja muu mineraalipitoisuus elvyttää ihoa aivan erityisellä tavalla. Uiminen onkin pitkään ollut Islannissa suosittu harrastus. Pääkaupunkialueella on lukuisia uimaaltaita, ja lähes kaikissa pienissäkin kaupungeissa on yleinen uima-allas. Uimataito kuuluu olennaisena osana koulujen opetusohjelmaan, ja kaikenikäiset kokoontuvat uima-altaille viettämään rentouttavia hetkiä geotermisissä kuumissa paljuissa. Ne toimivat kohtauspaikkoina kuten pubit joissakin maissa, ja niissä käydessään pysyy todennäköisimmin perillä kaupungin tapahtumista. Juomaveden laatu on Islannissa poikkeuksellisen hyvä, koska vuorilta ja jäätiköiltä virtaavaa raikasta vettä on runsaasti saatavana. Vettä voidaan täysin turvallisesti juoda suoraan sen lähteiltä – se on jopa suositeltavaa. Hanavesikään ei kulje pitkiä matkoja.


NAUTI ISLANNIN MAKUMAAILMASTA Islantilainen keittiö voi kiittää maineestaan ennen kaikkea maan sijaintia. Islantia ympäröivät maailman parhaisiin kuuluvat kalavedet, joten maan ravintoloiden käyttämät raaka-aineet ovat poikkeuksellisen puhtaita. Islannin elintarviketuotanto keskittyykin laatuun ja tuoreisiin aineksiin. Olipa kyseessä sitten vastapyydetty kala, vapaana laiduntava islantilainen lammas, luomukasvikset tai vanhanajan merisuola, Islannin puhdas luonto tarjoaa terveellistä ravintoa niin paikallisille kuin globaaleillekin markkinoille. Kestävä ja turvallinen tuotanto on tärkeää. Islantilaiset ovat vuosisatojen ajan olleet innovatiivisia ja luovia elintarvikkeiden tuotannossa, varastoinnissa ja valmistuksessa. Luova mielenlaatu johtaa uusiin, tuoreisiin tuotteisiin ja jännittäviin herkkuihin. Islantilainen kala tunnetaan korkeasta laadustaan, ja vastuullisen kalastuksen ja laadukkaan tuotannon ansiosta se on hyvin haluttua. Mureasta lihastaan tunnettu islantilainen lammas on myös kansallinen ylpeydenaihe. Luomukasvikset kasvatetaan geotermisissä kasvihuoneissa eri puolilla Islantia, ja niiden tuotanto täyttää kotimaisen kysynnän suurelta osin. Skyr – maukas, vähärasvainen ja paljon proteiinia sisältävä maitotuote, joka muistuttaa jogurttia – kuuluu myös Islannin herkullisiin erikoisuuksiin. Nämä ja monet muut tuoreet

ainekset ovat Islannin rikkaan ruokakulttuurin pohjana. Islantilaiset keittiömestarit ovat aina olleet innokkaita luomaan uutta pohjoismaista keittiökulttuuria. Tämä ruokafilosofia edistää paikallisten ainesten käyttöä ja korostaa puhtautta, yksinkertaisuutta ja eettistä ruoantuotantoa. Ruokalista laaditaan usein kulloisenkin kauden ainesten perusteella. Islannin luonto, ihmiset ja kulttuuri vaikuttavat kaikki osaltaan maan ruokatuotantoon ja keittiöön. Islannissa on runsaasti korkeatasoisia ravintoloita, joista monet ovat erikoistuneet kotimaisten raaka-aineiden käyttöön. Joissakin suositaan perinteistä keittiötä ja toisissa taas kokeillaan uusia ruoanvalmistustapoja. Islantilaiset keittiömestarit, joista monet ovat saaneet arvostettuja kansainvälisiä palkintoja, yhdistävät työssään tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet, sukunsa ruokatraditiot, innovatiiviset ajattelutavat sekä oman ammattitaitonsa tarjotakseen asiakkaille ikimuistoisia ja herkullisia aterioita.


MAISTA ISLANTILAISIA ERIKOISUUKSIA SKYR Hapanmaitotuote skyr muistuttaa rakenteeltaan jogurttia, mutta teknisesti kyseessä on pehmeä juusto. Skyr on suosittu tuote, koska siinä on vähän rasvaa ja paljon proteiinia. Se on herkullista mustikoiden ja kermatilkan kera. Skyr tunnetaan islantilaisena superfoodina.

LAMMAS Islannissa lampaat viettävät perinteisesti koko kesän laitumella ylänköseuduilla. Ne saavat ravintonsa pääasiassa vuoriston yrteistä, joista tämä vähärasvainen gourmet-liha saa herkullisen arominsa.

PLOKKFISKUR Plokkfiskur-kalapadassa on keitettyä kalaa, perunaa ja sipulia, ja se tarjoillaan valkokastikkeen ja rúgbrauðin kera. Tätä perinteistä ruoantähteiden hyödyntämistapaa pidetään nykyään omintakeisena herkkuruokana.

RÚGBRAUÐ Islantilainen tumma, tiivis ja yleensä makeahko ruisleipä paistetaan padassa tai höyrytetään kypsäksi kuuman lähteen läheisyyteen haudatussa puutynnyrissä. Tarjotaan usein kalan kanssa. Erittäin terveellistä.

HARÐFISKUR Kuivattua kalaa, joka valmistetaan tavallisesti koljasta, kissakalasta tai turskasta. Tämä islantilainen superfood on lähes pelkkää proteiinia. Suosittu välipala niin lapsille kuin aikuisillekin, herkullista voin kanssa nautittuna.

ÍSLENSKT BRENNIVÍN Islantilainen snapsi – joka ei tosin ole varsinaisesti ”ruokaa” – tunnetaan nimellä Musta surma. Se on olennainen osa islantilaista ruokakulttuuria. Se valmistetaan käyneestä perunasta ja maustetaan kuminansiemenillä. Tarjotaan yleensä kylmänä. Nautaan kohtuudella.

NIERIÄ Nieriä on herkullinen makean veden kala, joka elää Pohjoisen vesissä. Islantilaisen keittiön perusraaka-aine, jota tarjotaan kuivattuna, savustettuna ja grillattuna.

ISLANTILAINEN KÄSITYÖLÄISOLUT Islannissa olutta alettiin juoda suhteellisen myöhään eli vasta vuonna 1989. Viime vuosina pienpanimoita on putkahdellut eri puolille maata, ja islantilaista käsityöläisolutta on nyt yleisesti saatavana.

KJÖTSÚPA Islantilainen kjötsúpa on tuhti lampaanliha-vihanneskeitto. Se on suosittua etenkin talviruokana, mutta ravintoloissa ja kodeissa sitä kyllä nautitaan vuoden ympäri.

ISLANTILAINEN HOT DOG Islanti on tullut vuosien mittaan kuuluisaksi hot dogeistaan. Tilatessa sanotaan ”eina með öllu” (kaikilla mausteilla), ja silloin hot dogiin pannaan mukaan tuoretta ja paistettua sipulia, ketsuppia, sinappia ja remoulade-kastiketta.


ISLANNIN KULTTUURI Islannin kulttuuriin ovat vaikuttaneet eristynyt sijainti ja äärimmäiset luonnonvoimat. Nykypäivän Islanti on vahvasti juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla moderni ja edistyksellinen.



íslensk Menning* Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian.

vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Syynä tähän on

Islanti asutettiin Euroopan maista viimeisenä, ja vielä nykyäänkin se on kaikkein harvimmin asuttu. Ensimmäisenä Islantiin asettui 900-luvulla siirtolaisia Skandinavian maista ja Brittein saarilta, ja koska maa sijaitsee Pohjois-Atlantilla, se pysyi pitkään eristyneenä. 1900-luvun alkuun saakka sitä asuttivat lähinnä maanviljelijät ja kalastajat. Eristyneisyys ja äärimmäiset luonnonvoimat ovat muovanneet Islannin kulttuuria vuosien varrella ja luoneet sitkeän kansakunnan, jossa vallitsevat vahvat perhesiteet, voimakas perinnetietoisuus ja tiivis suhde luontoon.

maassa vallitseva kielipoliittinen periaate.

Islantiin on vuosisatojen aikana kehittynyt ainutlaatuinen tarinankerronnan ja kirjallisuuden perinne, joka alkaa arvostetuista 900- ja 1000-luvuilta peräisin olevista saagoista. Olisi liioiteltua sanoa, että islantilaiset pystyvät lukemaan saagoja niin kuin ne on alun perin kirjoitettu, mutta islannin kieltä on kyllä vaalittu huolellisesti kautta vuosisatojen, ja se on kokenut pohjoismaisista kielistä vähiten muutoksia. Tämä kirjallisuusja kieliperintö on muovannut kulttuuria näihin päiviin saakka. Vuonna 2011 Reykjavík valittiin maailman ensimmäisenä eienglanninkielisenä kaupunkina UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi. Islannissa julkaistaan joka vuosi väkilukuun nähden enemmän kirjoja kuin missään muussa maassa.

Maassa on sen sijaan pyritty luomaan uusia ja ainutkertaisia

Islantilaisilla on edelleen vahva suhde kansanperinteeseen. Maassa on useita omia juhlapäiviä, jotka perustuvat muinaisnorjalaiseen traditioon, kun taas toiset kytkeytyvät kristilliseen kalenteriin – nykyisin näitä juhlia tosin vietetään varsin maallistuneissa merkeissä. Nykypäivän Islanti on vahvasti juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla moderni ja edistyksellinen. Islannissa on korkea elintaso ja laaja poliittinen vapaus. Maassa on ryhdytty aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä ja ympäristöstä huolehtimista.

Yleiseurooppalaisen sukunimikäytännön vastaisesti Islannissa

ÍSLENSK TUNGA** Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa niistä eniten muinaisnorjaa, jota ennen

vuosisatoja jatkunut eristyneisyys ja tietoinen pyrkimys oman kielen säilyttämiseen. Kielensuojeluliike alkoi 1700-luvulla, kun tanskan vaikutus uhkasi islantia, ja se on siitä lähtien ollut

Joka vuosi marraskuun 16. päivä, joka on nimetty “Islannin kielen päiväksi”, kasvatus- ja kulttuuriministeri jakaa Jónas Hallgrímsson -palkinnon islantilaiselle, joka on jollakin tavoin edistänyt islannin kielen kehitystä. Samana päivämääränä syntyi Islannin rakastettu kansallisrunoilija Jónas Hallgrímsson, joka puolusti 1800-luvulla islantia tanskalaisvaikutteilta. Islannissa ei ole omaksuttu vierassanoja uusille käsitteille. islanninkielisiä sanoja tai muokkaamaan vanhoja, aikojen saatossa merkityksensä menettäneitä sanoja uudiskäyttöön. Esimerkiksi tietokonetta merkitsevä sana tölva on yhdistelmä sanoista tala (”numero”) ja völva (”tietäjä”). iPad on islanniksi spjaldtölva, joka on yhdistelmä sanoista spjald (”levy”) ja tölva (”tietokone”). Kielen suojelemiseksi jokaiselle islantilaiselle lapselle on annettava nimi hyväksyttyjen nimien tietokannasta, tai nimiehdotus on lähetettävä tarkastettavaksi nimilautakunnalle, joka joko hyväksyy tai hylkää nimen lähinnä sen perusteella, onko se islannin oikeinkirjoituksen ja kieliopin mukainen.

on

edelleen

vallalla

patronyyminen

ja

matronyyminen

nimijärjestelmä. Jokaista – mukaan lukien presidenttiä ja pääministeriä – kutsutaan etunimellä, koska sukunimi vain kertoo heidän olevan isänsä tai äitinsä poika tai tytär. Äidin nimeen perustuva sukunimi kasvattaa koko ajan suosiotaan. Islanninkielisistä sanoista muun muassa kuumaan Geysirnimiseen lähteeseen perustuva geysir on käytössä muissakin kielissä. Esimerkiksi englannin kieleen on lisäksi päätynyt sana jökulhlaup – tieteellinen nimi jäätikköjokitulvalle, joka on äkillinen ja raju jäätikön patoaman jäätikköjärven purkaus.

*Islannin kulttuuri **Islannin kieli



Islantilainen joulu on aivan erilainen juhla kuin useimpien muiden tuntema versio.


JOULUKSI ISLANTIIN Islanti on ihanteellinen paikkaa viettää joulunaikaa. Islannin

Islannin kansanperinteen mukaan poikien pahat ominaisuudet

kulttuuriin sisältyy paljon jouluperinteitä, ja pimeys tarjoaa valon

juontuvat jollakin tavalla epäonnisista perintötekijöistä ja/

juhlalle monenlaisia mahdollisuuksia.

tai kasvatuksesta, ovathan he kolmipäisen Grýla-nimisen

Islantilaiset juhlivat joulua 13 päivää, ja kaikki keskittyy

jättiläisnaisen – jonka lempiruokaa on tuhmista lapsista tehty

perinteisesti hyvän ruoan ja perheen ympärille. Tämä juhla

pata – ja tämän kolmannen aviomiehen, ruman Leppalúði-

on juurtunut syvälle useimpien islantilaisten mieliin, koska se

nimisen jättiläisen lapsia. Ehkä pahin kaikista on heidän kissansa,

osuu vuoden pimeimpään aikaan ja samalla hetkeen, jolloin

jólakötturinn, jonka huhutaan syövän lapsia, jos nämä eivät ole

päivät alkavat jälleen pidentyä. Niinpä islantilaiset haluavat

saaneet uusia vaatteita joulupäivänä käytettäväksi.

tuoda erityisesti valoa joulunajan juhlallisuuksiin ja koristelevat

Uudenvuodenaatto on luultavasti koko vuoden suurin juhlailta.

talonsa kirkkailla jouluvaloilla sekä sisä- että ulkopuolelta. Kuten

Raketteja ammutaan pitkin iltaa, kunnes viimein keskiyöllä koko

monissa muissakin maissa, kirkkaasti koristeltu joulukuusi on

taivas leimuaa valoisana muutamia minuutteja paloautojen

tärkeä osa olohuoneen tunnelmaa.

soittaessa kellojaan ja satamassa olevien laivojen torvien

Joulu Islannissa on silti varsin erilainen kuin muissa maissa.

puhaltaessa tervetuliaistoivotuksena uudelle vuodelle. Yhtä

Ensinnäkin joulupukkeja ei ole yksi vaan 13, ja heitä nimitetään

näyttävää ilotulitusta pääsee harvoin todistamaan.

joulupojiksi. Täällä joulupukki ei lennä pohjoisnavalta porojen vetämällä reellä, vaan Islannin joulupojat elävät vuorilla ja kävelevät kaupunkiin yksitellen aina jouluaattoon asti tuomaan lapsille pieniä lahjoja. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina.


VAPAUS

& TASA-ARVO

Yksilönvapaus on uudisasutuksen ajoista asti ollut tärkeä osa Islannin henkistä ilmapiiriä. Norjalaiset maanviljelijät ja merenkulkijat pakenivat Skandinavian niemimaan poliittista vainoa etsimään uutta maata, jossa he voisivat elää omana herranaan. Keskushallintoa ei ollut, ja päätökset tehtiin paikallis- ja kansalliskokouksissa keskustelujen ja pohdintojen jälkeen. Vaikka Islanti oli 700 vuotta Norjan ja Tanskan ikeen alla, itsenäisyys ja omillaan toimeen tuleminen säilyivät tunnusomaisina islantilaiselle luonteenlaadulle. Yleiskäräjät (alþingi) jatkoi kokoontumistaan tänäkin aikana. Nykyisin se on Islannin tärkein hallintoelin ja Islanti siten maailman vanhin parlamentaarinen demokratia. Vanhoista traditioista huolimatta Islannin poliittinen ilmapiiri on edistyksellinen, ja maa on useaan otteeseen sijoittunut kärkeen poliittista vapautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja inhimillistä kehitystä mittaavissa tutkimuksissa. Vuonna 1980 Islantiin valittiin maailman ensimmäinen naispresidentti. Maa on viime vuosina sijoittunut huipulle Maailman talousfoorumin sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavassa raportissa. Sen mukaan Islanti on maa, jossa naisilla on yhdenvertaisimmat edellytykset opiskella ja saada terveydenhuoltopalveluita. Islannissa naiset pystyvät kaikkein todennäköisimmin myös osallistumaan täysivaltaisesti politiikkaan ja talouselämään. Naisilla on paljon poliittista valtaa, ja heitä on parlamentissa lähes yhtä paljon kuin miehiä, samoin korkeaa koulutusta edellyttävissä ja teknisen alan työpaikoissa. Islanti on edelläkävijä myös HLBT-oikeuksien edistämisessä. Vuonna 2009 islantilaiset valitsivat maailman ensimmäisen avoimesti homoseksuaalisen pääministerin. Vuodesta 1996 maassa on voitu solmia rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien kesken. Uusi laki vuonna 2010 laillisti samaa sukupuolta olevien avioliiton, ja samalla avioliitto muuttui sukupuolineutraaliksi, joten avioliitto eri ja samaa sukupuolta olevien kesken on täysin samanarvoinen lain edessä. Islannissa on avosylin juhlittu Reykjavíkin Gay Pride -paraatia eräänlaisena kansallisena vapaapäivänä. Noin neljännes väestöstä osallistuu vuosittain tähän festivaaliin – ja Reykjavíkin entinen pormestari Jón Gnarr on ilmaantunut juhlimaan täysin luontevasti drag-asussa. Islanti on myös toistuvasti luokiteltu maailman rauhanomaisimmaksi kansakunnaksi Global Peace Indexissä, jota julkaisee Institute for Economics and Peace. Vaikka USA:n armeijalla oli tukikohta Keflavíkissa toisen maailmansodan aikana ja jonkin verran sotilashenkilökuntaa aina vuoteen 2006 saakka, Islannilla itsellään ei ole koskaan ollut pysyvää armeijaa. Islannin rikollisuusaste on maailman alhaisimpia. Väkivaltaiset rikokset ovat harvinaisia, mutta maan poliisi suhtautuu niihin toki vakavasti. Automaattikiväärit ja useimmat käsiaseet ovat kiellettyjä Islannissa. Poliisit eivät kanna asetta lukuun ottamatta Islannin poliisin erikoisjoukkoja. Kuva: Imagine Peace Tower on ulkotaideteos, jonka Yoko Ono on tehnyt John Lennonin muistoksi. Se sijaitsee Viðeysaarella Reykjavíkissa.




LUOVA ISLANTI Pohjois-Atlantin eristyneess채 kulttuurissa luovuudella on suuri merkitys. Musiikki ja kirjoittaminen ovat olleet olennainen osa maan el채m채채 aina 800-luvulta saakka, jolloin Islanti asutettiin.


INSPIROIVA ISLANTI Monet arvelevat, että uutta luovat islantilaiset etsivät innoitusta dramaattisesta maisemasta, kulttuurista, pimeistä talvista tai valoisista kesistä. Mikä luovuuden lähde onkin, Islanti voi innoittaa sinuakin.

Sama pitää paikkansa edelleenkin, sillä luovat alat työllistävät

ovat tähtiosassa. Myös islantilaiset elokuvat ovat löytäneet

yli 5 % Islannin työvoimasta – enemmän kuin kalastus ja

vastaanottavaisen yleisön ulkomailta. Erityisen menestyneitä

maatalous yhteensä – ja niiden osuus BKT:stä on suurempi kuin

ovat ohjaajan Baltasar Kormákurin elokuvat, kuten ”101

maatalouden.

Reykjavík”, joka perustuu islantilaisen kirjailijan Hallgrímur

Erityisesti islantilainen musiikki on viime vuosina saavuttanut maailmanlaajuisesti suuren yleisön, mistä on kiittäminen Björkin ja Sigur Rósin kaltaisia kansainvälisiä tähtiä. Islannin syvään juurtuneet perinteet ovat vastaansanomattomasti vaikuttaneet

kummankin

musiikkiin.

Muinaisislantilaiset

rímur-laulut eli tarinarunot, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta

Helgasonin teokseen, sekä ”Mýrin” (”Rikospaikka Jar City”), joka perustuu Arnaldur Indriðasonin teokseen. Vuonna 2012 valmistunut elokuva ”Djúpið – The Deep” (”Syvyys”), tositarina kalastajasta, joka onnistui kuin ihmeen kaupalla uimaan rantaan keskellä talvea veneensä upottua Islannin etelärannikolla, oli ehdolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-voittajaksi.

toiselle suullisesti aina 1300-luvulta asti, ovat löytäneet tiensä

Islantilaiset

Sigur Rósin moderneihin teoksiin. Harpan konserttisalin ja

yhdistää performanssitaiteessaan maalaustaidetta, musiikkia

konferenssikeskuksen

islantilainen

ja videoita, sekä Katrín Sigurðardóttir, jonka veistoksissa

musiikki on saanut arvoisensa kotipaikan, ja itse rakennuskin on

tutkitaan fyysisten rakenteiden ja havainnon välistä rajaa, ovat

voittanut arvostetun Mies Van Der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon.

ponnistaneet maailman tietoisuuteen islantilaisten taiteilijoiden

rakentamisen

myötä

Islannista on kotoisin myös joukko lahjakkaita kirjailijoita, kuten

taiteilijat,

kuten

Ragnar

Kjartansson,

joka

hienon maineen pohjalta.

1900-luvulla Nobel-palkittu Halldór Laxness sekä tuoreemmat

Myös videopelikehittäjät ovat viime vuosina saavuttaneet

rikoskirjailijat Yrsa Sigurðardóttir ja Arnaldur Indriðason,

maailmanlaajuista huomiota todisteena innovatiivisuuden

joiden teoksia on käännetty monille kielille. Islannin väestö

ja luovuuden merkityksestä islantilaisessa yhteiskunnassa.

on korkeasti koulutettua ja lukutaito maailman huippua. Ei

Esimerkiksi massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli Eve

olekaan sattuma, että maan pääkaupunki Reykjavík valittiin

Online ja mobiilitietokilpailu Quizup on kehitetty Islannissa, ja

vuonna 2011 ensimmäisenä ei-englanninkielisenä kaupunkina

nykyisin niillä on maailmanlaajuisesti suuri määrä tilaajia.

UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi.

Islantilaiset

suunnittelijat

panostavat

innovaatioihin

ja

Esittävä taidekin kuuluu ilman muuta Islannin kulttuurielämään.

kestävään kehitykseen, ja he ovatkin saavuttaneet yhä

Monet maan arvostetuimmista kirjailijoista kirjoittavat vain

suurempaa arvostusta kansainvälisissä piireissä ja siten

teatterille tai sovittavat aiempia teoksiaan näyttämölle.

osaltaan pönkittäneet maan luovaa mainetta.

Islantilaiset ovat kovasti kiinnostuneita teattereistaan, ja suhteellisen nuori tanssiryhmä on nopeasti saamassa mainetta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Islannin ehkä tunnetuin tuote on kuuluisa villapaita “lopapeysa”, mutta muoti ja laajemmin design ovat nykyään Islannin monimuotoisimpia

ja

kukoistavimpia

aloja.

Reykjavíkin

Elokuvateollisuus ollut viime vuosina nousukiidossa ja hyötynyt

vuotuinen Design-maaliskuu ja Reykjavíkin muotifestivaali ovat

suuresti

siitä selvä esimerkki.

Hollywood-ohjaajien

tulosta

näihin

maisemiin

tekemään elokuvia, joissa Islannin uskomattomat maisemat



ICELANDIC FESTIVALS Islannin harvalukuinen väestö on aina kokoontunut mielellään yhteen. Maassa järjestetään musiikille, elokuvalle ja muodille omistettuja luovia festivaaleja kautta koko vuoden. Kesäaikaan tapahtumakalenteria hallitsevat kaupunkifestivaalit keräävät suuria yleisöjoukkoja maan eri puolilta. Kesän runsaan auringonvalon keskellä ja pitkän pimeän talven jälkeen mikään ei voita islantilaista festivaalia. Lisätietoa saat verkkosivulta www.visiticeland.com

Sónar Reykjavík

DESIGN-MAALISKUU

Barcelonassa vuonna 1994 perustettu “uuden musiikin ja multimediataiteen” festivaali Sónar on laajentunut useisiin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa, ja siitä on tullut yksi vuotuisen musiikkikalenterin tärkeimpiä tapahtumia myös Islannissa.

Maaliskuussa kolmen päivän ajaksi Reykjavík täyttyy muotoiluun liittyvistä näyttelyistä, tapahtumista ja keskusteluista. Viime aikoina mukaan on tullut myös Reykjavíkin muotifestivaali.

TECTONICSMUSIIKKIFESTIVAALI Kapellimestari Ilan Volkov perusti vuotuisen Tectonics-musiikkifestivaalin kannustaakseen sinfoniaorkestereita toimimaan entistä uudenaikaisemmin ja kokeilevammin. Vaikka ohjelma vaihtelee vuodesta toiseen, se on aina yhdistelmä modernia klassista, improvisointia, elektronista musiikkia ja rockia.

REYKJAVÍKIN MUOTIFESTIVAALI

REYKJAVÍKIN TAIDEFESTIVAALI

Reykjavíkin muotifestivaali on rohkeiden ja lahjakkaiden islantilaisten muotisuunnittelijoiden merkittävin tilaisuus tuoda esille tuotteitaan. Festivaaleilla esitellään Islannin muotiteollisuuden kehitystä ja mahdollisuuksia.

Reykjavíkin taidefestivaali on kaikenlaisen taiteen juhlaa ja Reykjavíkin kulttuurielämän peruskivi jo vuodesta 1970. Festivaali kestää kaksi viikkoa, ja siihen liittyviä tapahtumia on eri puolilla kaupunkia.

Reykjavík Short & Docs

PIMEÄN AJAN MUSIIKKIPÄIVÄT Uusi vuotuinen Myrkir Músíkdagar -festivaali on yhä suositumpi nykymusiikkiin keskittyvä tapahtuma. Festivaalin järjestää Islannin säveltäjäyhdistys yhteistyössä maan parhaiden muusikoiden kanssa.

Aldrei Fór Ég Suður Pääsiäisviikonloppuna islantilaiset kerääntyvät eri puolilta maata Ísafjörðuriin, pieneen kalastajakylään Islannin Länsivuonojen alueella. Miksi? Nauttimaan tunnetusti hauskasta ja ilmaisesta rockfestivaalista, joka on perustettu esittelemään paikallisia kykyjä Islannin suurimpia nimien vanavedessä.

Elokuvafestivaali, jonka aikana esitetään valikoima seksikkäitä, hauskoja, räväköitä ja kasvattavia lyhytelokuvia, animaatioita ja dokumentteja eri puolilta maailmaa.

ISLANNIN TALVIURHEILUKILPAILUT Kauden pohjoisin vapaan tyylin slopestylehiihtokilpailu järjestetään Akureyrissa, joka on yksi Islannin suosituimmista hiihtokohteista. Kilpailu tarjoaa hiihtäjille ja yleisölle tilaisuuden tutustua lähemmin tähän upeaan pohjoisen Napapiirin tuntumassa sijaitsevaan kaupunkiin.


eistnaflug

Iceland Airwaves

Islannin itärannikon syrjäiselle vuonolle kokoontuvat maailman ystävällisimmät pirunsarvikäsimerkkejä heiluttelevat metallimusiikin harrastajat crowd surfingin ja muiden metalliväen aktiviteettien pariin.

Joka syksy tuhannet ihmiset lentävät Islantiin viisipäiväiselle Iceland Airwaves -musiikkifestivaalille, jonka aikana sadat muusikot esiintyvät baareissa ja kahviloissa eri puolilla kaupunkia sekä Harpassa, joka on Islannin uudehko konserttisali ja konferenssikeskus.

Reykjavík Pride Pääkaupungin keskustassa järjestettävä Reykjavík Pride -paraati kerää vuosittain kymmeniätuhansia islantilaisia ja ulkomaisia osallistujia sekä katselijoita. Paraatin jälkeen on vuorossa ulkoilmakonsertti. Vaikka paraati on tietenkin tapahtuman kohokohta, viikon aikana järjestetään myös joukko muita juhlatilaisuuksia.

Lókal Vuosittain Reykjavíkissa järjestettävä kansainvälinen teatterifestivaali Lókal isännöi teatteriesityksiä kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on tuoda yhteen Islannin ja muun maailman ajankohtaista huipputeatteria.

REYKJAVÍKIN TANSSIFESTIVAALI Tämä on enemmän kuin festivaali – kyseessä on yhteisötapahtuma, jonka keskiössä on tanssi ja koreografia. Näyttämö, jolla kaikki osallistujat yrittävät yhdessä löytää uusia tapoja tehdä, ajatella, nähdä, kuulla, puhua, saada aikaan ja osallistua.

REYKJAVÍKIN KANSAINVÄLINEN KIRJALLISUUSFESTIVAALI Syyskuisin järjestettävä Reykjavíkin kansainvälinen kirjallisuusfestivaali sisältää lukutuokioita, seminaareja, haastatteluja ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistuu sekä kansainvälisiä että islantilaisia kirjailijoita.

Sequences

All Tomorrow’s parties Kansainvälinen musiikkifestivaali All Tomorrow’s Parties on löytänyt tiensä Islantiin. NATOn tyhjilleen jäänyt ilmatukikohta Keflavíkissa tarjoaa koko tapahtumalle erikoislaatuisen miljöön.

SKJALDBORGIN ELOKUVAFESTIVAALI Skjaldborgin elokuvafestivaali järjestetään helluntaiviikonloppuna pienessä Patreksfjörðurin merenrantakaupungissa. Festivaali tarjoaa elokuvantekijöille ja dokumentaristeille keskusteluareenan, ja siellä voi myös tutustua Islannin rikkaan ja kukoistavan dokumenttielokuvateollisuuden tarjontaan.

REYKJAVÍKIN JAZZFESTIVAALI Reykjavíkin jazzfestivaalilla esitetään parasta islantilaista jazzia höystettynä kansainvälisten jazzvirtausten eksoottisilla sävyillä.

LUNGA-TAIDEFESTIVAALI Pienessä itäislantilaisessa Seyðisfjörðurin kaupungissa kesäisin järjestettävä LungA-taidefestivaali kokoaa yhteen taiteilijoita viikon mittaisiin työpajoihin. Vierailijat tulevat ihailemaan teoksia ja kuuntelemaan päätöskonserttia, jossa esiintyy suosittuja islantilaisia bändejä.

Islannissa joka toinen vuosi järjestettävä Sequences on kymmenpäiväinen festivaali, jonka aiheena on reaaliaikainen visuaalinen taide, erityisesti aikapohjaiset performanssit, ääniteokset, video ja julkiset interventiot.

REYKJAVÍKIN KANSAINVÄLINEN ELOKUVAFESTIVAALI RIFF RIFF järjestetään joka vuosi syyskuun lopulla, ja se kestää yksitoista päivää. Festivaalilla esitetään riippumattomia elokuvia eri puolilta maailmaa, ja sen painopisteenä on uransa alkutaipaleella olevat elokuvantekijät. RIFF pyrkii edistämään elokuvan vuorovaikutusta muiden taidemuotojen kanssa muun muassa konserttien ja valokuvanäyttelyiden välityksellä.


ISLANTI VALKOKANKAALLA Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones. Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa, mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa. ”Olen halunnut kuvata Islannissa siitä asti, kun vierailin siellä ensi

Ra’s al Ghulin ja Varjoliigan kanssa Christopher Nolanin

kertaa 90-luvulla. Se on yksi maailman ainutlaatuisimmista ja

elokuvassa Batman Begins. Kuten arvata saattaa, nämä

inspiroivimmista maisemista”, toteaa ohjaaja Darren Aronofsky,

kohtaukset kuvattiin Islannissa ja suuri kohtaus jälleen samalla

jonka vuonna 2014 valmistunut Noah, eeppinen tarina arkin

jäätikkölaguunilla.

rakentajasta, kuvattiin Islannissa. Aronofsky ei suinkaan ole ainut. Islanti on jo pitkään houkutellut elokuvantekijöitä, sillä maan kauneus, pitkät valoisat päivät ja vaihtelevat maisemat mahdollistavat erilaisten maailmojen rakentamisen hyvinkin pienelle alueelle.

Monet supersankarielokuvat, kuten Judge Dredd (1995) ja The Mighty Thor (Thor: The Dark World vuodelta 2013) on myös kuvattu Islannissa, ja merkillisiä maisemia on puolestaan käytetty luovasti erilaisissa tieteiselokuvissa, joissa ne ovat esittäneet vieraita planeettoja ja Maata maailmanlopun jälkeen.

Moni ehkä muistaa Clint Eastwoodin toista maailmansotaa

Ridley Scottin Alien-elokuvasarjaa edeltävään aikaan sijoittuva

käsittelevän draaman Isiemme liput (2006), jossa kuvataan

Prometheus (2013) kuvattiin suurelta osin Islannissa, ja elokuvan

yhdeltä kannalta Iwo Jiman taistelua sekä siihen osallistuneita

erityisen mukaansatempaava alkukohtaus filmattiin Dettifossin

miehiä, jotka on ikuistettu yhteen aikamme kuuluisimmista

putouksilla. Elokuvassa Oblivion Tom Cruise kiitää mustalla

sotavalokuvista. Elokuva kuvattiin lähes kokonaisuudessaan

hiekalla Islannin sisäosissa, jotka esittivät Yhdysvaltain Uuden-

Reykjanesin niemimaalla. Myös Ben Stillerin tähdittämä Walter

Englannin seutua ydinsodan jälkeen. Islannissa kuvattiin

Mittyn ihmeellinen elämä (2013) kuvattiin suurimmalta osin

kohtauksia myös elokuviin Interstellar (2014) ja Star Trek: Into

Islannissa – myös Grönlantiin, Afganistaniin ja Himalajalle

Darkness (2013).

sijoittuvat tapahtumat.

Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin

Lara Croftin seikkailut Tomb Raiderissa (2001) sijoittuivat

näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones.

osittain Siperiaan, ja Islannin jäätikkölaguuni Jökulsárlón sai

Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa,

toimittaa jääpeitteisen tundran virkaa. Myöhemmin James Bond

mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa.

kaahasi autollaan takaa-ajossa samaa jääpeitteistä laguunia

Sarjassa on näkynyt muutakin kuin Islannin luontoa – mukaan

pitkin elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002). Mielenkiintoinen

ovat päässeet myös islantilainen bändi Sigur Ros sekä Maailman

yksityiskohta on, että laguunilla kuvattiin myös avauskohtaukset

vahvin mies -kilpailija Hafthór Júlíus Björnsson.

elokuvaan 007 ja kuoleman katse (1985), jossa Bond esitteli hiihtotaitojaan näyttävästi paetessaan venäläisiä pahiksia. Vuonna 2005 resuinen Bruce Wayne matkusti Bhutaniin harjoittelemaan mentorinsa ja myöhemmän arkkivihollisensa

Kiinnostuneet voivat kierrellä katsomassa elokuvissa nähtyjä paikkoja, jotka on merkitty karttaan verkkosivulla www.filminiceland.com



IHANA REYKJAVÍK Pieni, turvallinen ja ystävällinen Reykjavík on moderni kaupunki, jolla on läheinen yhteys luontoon.



PIENI PÄÄKAUPUNKI, JOLLA ON SUURI SYDÄN Älä käsitä väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä.

Älä käsitä väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä. Reykjavíkissa on vain 120 000 asukasta, joten se ei ole elämää kuhiseva metropoli. Horisontissa näkyy vain muutama pilvenpiirtäjä, ruuhkia on harvoin, ja ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Ei pidä käsittää väärin – jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä. Aurinkoiset päivät tuntuvat Reykjavíkissa spontaaneilta

vapaapäiviltä. Auringonpalvojat ja eväsretkeläiset kokoontuvat Austurvölluriin, parlamentin edessä olevalle vihreälle aukiolle. Niin paikalliset kuin turistitkin kävelevät pääkatua Laugaveguria pitkin, käyvät ostoksilla, pysähtyvät kahville ja katselemaan ihmisiä. Happy hourin lähestyessä janoiset kilpailevat harvoista ulkosalla olevista istuimista. Katutaiteilijat asettuvat jalkakäytävän reunalle, performanssitaiteilijat esittävät yllätyksiään, marssiorkesterikin saattaa ilmaantua jostakin. Mitä vain voi tapahtua. Reykjavíkin keskusta (joka tunnetaan


myös postinumerollaan 101) on Islannin vireän kulttuurin ja taide-elämän keskus. Päivisin kahvilaelämä on vilkkaimmillaan. Tasainen puheensorina takaa kaupungin useiden kahviloiden eloisuuden. Kahviloissa on yleensä ilmainen WiFi-yhteys, ja suodatinkahvia saa santsata, joten Reykjavíkilaiset viihtyvät kahviloissa pitkään, kunnes vahvaa, mustaa eliksiiriä on nautittu riittävästi. Kun päivä kääntyy iltaan, ihmisiä alkaa virrata kaupungin moniin erinomaisiin ravintoloihin. 101-alueella leikkisät seinämaalaukset ja katutaide

todistavat kaupungin luovuudesta ja hauskasta tunnelmasta. Taidegalleriat, kuten Reykjavíkin taidemuseo ja kansallisgalleria, esittelevät klassisten islantilaistaiteilijoiden teoksia, kun taas yksityisissä gallerioissa on esillä uusinta uutta taidetta islantilaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta. Lukuisiin museoihin on tallennettu sekä kaupunkia että koko maata koskevaa kulttuuria ja historiaa. Reykjavík on nimetty UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi, ja siellä onkin Islannin kirjallisuusperinteen keskus, kirjallisten teosten aarreaitta ja lukuisia lahjakkaita runoilijoita ja kirjailijoita.



islanti

EI PELKKÄ MATKAKOHDE VAAN SEIKKAILU


SEIKKAILUJEN ISLANTI Islannissa seikkailu on aina nurkan takana. Kun ajaa 20 minuuttia mihin tahansa suuntaan, on jo yksinään Islannin huikeiden maisemien keskellä. Nämä maisemat eivät ole kuitenkaan vain katselemista varten.




LUOTU ÄÄRIMMÄISIÄ KOKEMUKSIA VARTEN Islanti on luotu äärimmäisiä kokemuksia varten. Vuorien, tulivuorten, jäätiköiden, jokien, järvien, luolien ja muutoin erikoisen maaston runsaus on valmiina valloitettavaksi, ja niinpä Islanti onkin ulkoilmaelämästä kiinnostuneiden paratiisi.

Vaeltaminen on pitkään ollut Islannissa suosittu harrastus, ja

purjelautailee merenlahdella tai suunnistaa ulos kaupungista

maan kaikissa osissa on kauniita reittejä lyhyistä päiväretkistä

tutustumaan Islannin aaltoihin. Paikallisia lautailijoita on

monen päivän vaelluksiin. Tällainen on esimerkiksi 53

yleensä kauniina päivinä harrastuksensa parissa.

kilometriä pitkä maailmankuulu Laugavegurin reitti, joka johdattaa kulkijat Eyjafjallajökullin tulivuoren ohi Islannin keskiosiin. Sitä pidetään yleisesti yhtenä maailman upeimmista vaellusreiteistä.

Olipa kyseessä sitten valtameri tai jäätikköjoki, kylmää vettä ei hyvin valmistautuneena tarvitse pelätä. Koskenlasku on perinteinen harrastus, jonka parissa on nähty enemmän islantilaisia kuin turisteja. Vuodesta 1983 yli 150 000

Islannin vuorenrinteet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia

islantilaista, noin puolet nykyväestöstä, on käynyt laskemassa

lasketteluun ja lumilautailuun loppusyksystä kevääseen

Hvítájokea Etelä-Islannissa. Edistyneemmät harrastajat voivat

asti. Eri puolilla maata on hienoja hiihtokeskuksia, erityisesti

myös koetella taitojaan Itä-Islannin Jökulsájoessa, jonka

Länsivuonojen alueella, Pohjois-Islannissa, Itä-Islannissa sekä

vaativuustaso on 4+.

lähempänä Reykjavíkia.

Islanti on harvoja Keski-Atlantin harjanteen päällä olevia

Niille, jotka haluavat mieluummin liikkua moottoriajoneuvoilla,

saaria, joten se tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden nähdä

tarjolla on opastettuja moottorikelkkaretkiä Islannin jäätiköillä

tämän geologisen ilmiön ja lisäksi vielä harvinaisemman

tai

mahdollisuuden snorklata tai sukeltaa mannerlaattojen välissä.

jeeppisafareita

ylängöillä,

Islannin

enimmäkseen

koskemattomassa sisämaassa. Vaikka

Islannista

ei

tulekaan

Vaikka se merkitseekin pulahtamista jääkylmään jokeen, ensimmäisenä

mieleen

vesiurheilu, niin sekin elää ja kukoistaa tällä Pohjois-Atlantin saarella. Kaikki islantilaiset oppivat koulussa uimaan, ja uiminen onkin kaikenikäisille islantilaisille mieleinen harrastus.

joka laskee Islannin suurimpaan järven Thingvallavatniin, kylmä vesi on myös erityisen kirkasta, joten Maan nuorimman maankuoren työntyminen ylös- ja ulospäin noin kahden senttimetrin vuosivauhtia on helposti nähtävissä.

Geoterminen energia lämmittää yli 170 yleistä uima-allasta eri

Islannin luonnon kokeminen yhdessä sen luonnollisten

puolilla maata, eikä mikään ole mahtavampaa kuin pysähtyä

asukkaiden kanssa on aivan yhtä palkitsevaa. Olitpa sitten

hiekkatien reunaan ja löytää aivan vierestä yksi Islannin

laivassa menossa valasretkelle, tutustumassa lintujen elämään

kuumista luonnonlähteistä.

tai vaellusretkellä islanninhevosella, karhean maiseman

Adrenaliini alkaa virrata, kun vierailija liittyy paikallisen meriuimariseuran joukkoon ja pulahtaa kylmään Nauthólsvíkiin,

lumoava kauneus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä.


AKTIIVILOMA ISLANNISSA SURFFAUS Islanti on viime vuosina niittänyt mainetta myös surffauspaikkana. Aallot ovat usein ensiluokkaisia, mutta meriveden lämpötila vaatii erikoispaksua märkäpukua. Pieni harrastajajoukko surffaa vuoden ympäri, ja muutama matkanjärjestäjä palvelee erityisesti turisteja.

SUPER JEEPPIA JELU LUMIKELKKAILU

Islannin ylänköseutu on rosoista ja lumista. Joihinkin

Hilpeä ja ehkä vähemmän

ylängön osiin voi kuitenkin

rasittava vaihtoehto

tutustua superjeepillä melkein

vaeltamiselle on lumikelkkailu,

vuoden ympäri.

hieno tapa tutustua Islannin erilaisiin jäätiköihin.

VALASRETKET Reykjavíkin suosituin aktiviteetti on valaiden katselu. Matkustamalla hieman kauemmas Pohjois-Islantiin pääsee maan parhaille valaidenkatselupaikoille.

LOHENKALASTUS Islannissa

on

muutamia

maailman

parhaita lohenkalastusjokia, ja kuuluisat lohenkalastajat vierailevatkin Islannissa säännöllisesti taivuttelemassa vapojaan.

VAELLUS Islannin vuorilla voi tehdä niin lyhyitä kävelyretkiä kuin monipäiväisiä vaellusreissuja. Maisemat ovat aina yhtä uskomattomat. Esimerkiksi Vatnajökullin luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Skaftafell tarjoaa häikäiseviä näkymiä sahalaitaisille vuorille, jääpeitteisille huipuille ja merta kohti kurkottaville karuille tulvakentille.


JÄÄKIIPEILY Jäätiköiden muoto muuttuu sulamisen ja siirtymisen myötä päivästä toiseen. Pystysuoria jääseinämiä on kuitenkin aina löydettävissä, ja eritasoisia retkiä on tarjolla ympäri vuoden.

KOSKENLASKU Jos

jäinen

vesi

ei

pelota,

Islannissa

on

koskenlaskuun sopivia upeita jokia, joihin voi hypelläkin, jos kosken valloittaminen lautalla ei ole tarpeeksi riemastuttavaa.

MELONTA Islannin kirkasvetiset joet sopivat mainiosti melontaan. Kajakointi tyynellä merellä kaukaisen

vuonon

rauhassa

onkin

verraton elämys.

LUOLAT Islannissa on paljon laavakäytäviä ja muita luolia. Pieni aukko maassa johtaa usein maan sisälle odottamattoman avaraan maailmaan, joka on täynnä geologisia muodostelmia, kuten stalagmiitteja ja stalaktiitteja, jollaisia ei löydä mistään muualta.

RATSASTUS Maisemiin tutustuminen onnistuu parhaimmin hevosen selässä. Vaikka islanninhevoset ovatkin keskivertohevosta pienempiä, olisi virhe sanoa niitä poneiksi. Islanninhevosella ratsastaminen on erityinen kokemus sen nelitahtisen askellajin (töltin) ansiosta.

SUKELTAMINEN Vaikka sukeltaminen ja snorklaus mielletäänkin usein liittyväksi trooppisiin maihin, Islannin jäätikkövesi on erityisen kirkasta, joten se tarjoaa uskomattoman upeat näkymät Keski-Atlantin harjanteesta esiin työntyviin maakuoren osiin, jotka kuuluvat maapallon nuorimpiin.


KESTÄVÄ KEHITYS ISLANNISSA Koska Islanti on pieni saari keskellä pohjoista Atlantin valtamerta, sen on pyrittävä niin suureen omavaraisuuteen kuin mahdollista. Siksi luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeimpiä ovat uusiutuva energia ja kalastus.


Islannissa

ollaan

hyvin

riippuvaisia

luonnonvarojen

Islannin kalakantojen suojelemiseksi ylikalastukselta vuonna

kestävästä hyödyntämisestä, joten ympäristönsuojelu on

1990 otettiin käyttöön vuosien tutkimustyöhön perustuva

tärkeä prioriteetti. Maa on sitoutunut käyttämään vihreää

kiintiöjärjestelmä, joka on osoittautunut onnistuneeksi

energiaa, ja koska talous on pitkälti kalankasvatuksen ja

tavaksi suojella tätä tärkeää luonnonvaraa.

merestä saatavien vientituotteiden varassa, meren antimien kestävä hyödyntäminen on elintärkeää sekä taloudellisesti että ympäristönsuojelun kannalta. Vaikka

Islannin

asema

“Savuista lahtea” merkitsevä Reykjavíkin nimi viittaa läheisestä kuumasta lähteestä nousevaan höyryyn. Asukkaat pesivät lähteessä vaatteitaan 1900-luvun alussa. Vuonna

Euroopan

suurimpana

1930 Reykjavíkissa lämmitettiin ensimmäinen julkinen

banaanintuottajana onkin pelkkä myytti, geotermisellä

rakennus geotermisellä energialla. Nykyään 90 % Islannin

energialla lämmitetyissä kasvihuoneissa Islanti voi tuottaa

rakennuksista lämpiää geotermisellä energialla, ja se tuottaa

hedelmiä ja vihanneksia, jotka eivät muuten kasvaisi

25 % maan sähköstä. Loput Islannin energiantarpeesta

tässä ilmastossa. Kalatalous on ollut Islannin merkittävin

tyydytetään päästöttömällä vesivoimalla, ja Islanti on siten

elinkeino, ja kala on edelleen maan tärkein vientituote.

yksi maailman vihreimmistä maista.


Suðureyri Flateyri

Bolungarvík Hnífsdalur Ísafjörður Súðavík

DRANGAJÖKULL D DRA AN

Þingeyri

Hofsós

Djúpavík Skagaströnd

Sauðárkrókur Hólmavík

Bíldudalur Tálknafjörður Patreksfjörður

Drangsnes

Blönduós Varmahlíð

Brjánslækur Reykhólar Hvammstangi Laugarbakki Borðeyri Búðardalur

Stykkishólmur

Hellissandur

Rif Ólafsvík

Grundarfjörður

HO

SNÆFELLSJÖKULL SN NÆFELLSJÖ ÆF ÖK KULL LLL

LANGJÖKULL Borgarnes

Akranes Laugavatn

Mosfellsbær

Reykjavík

Hafnarfjörður

Flúðir

Kópavogur Hver H Hveragerði

Keflavík

Selfo S osss Selfoss Grindavík

Þorlákshöfn

Eyrarbakki E Ey yr Stokkseyri Hella S Hvolsvöllur

MÝRDALSJÖ EYJAFJALLAJÖKULL EY

Vestmannaeyjar


Grímsey Raufarhöfn

Kópasker Þórshöfn Siglufjörður Ólafsfjörður

Húsavík

Bakkafjörður

Hrísey Dalvík Grenivík

Vopnafjörður Akureyri

Laugar Mývatn Bakkagerði

Egilsstaðir

Seyðisfjörður Neskaupsstaður Nes Nesk aupsstaðurr Eskifjörður Reyðarfjörður Fáskrúðsfjörður

OFSJÖKULL

Stöðvarfjörður Breiðdalsvík

Djúpivogur

VATNAJÖKULL

Höfn í Hornafirði

Kaupunki / kylä Kiinnostavat Kehätie (no. 1) Maantie Vuoristotie

Kirkjubæjarklaustur

ÖKULL

50 km Vík í Mýrdal

100 km 50 mi

100 mi


ISLANTI - YLEISTÄ TIETOA PASSI- JA VIISUMIMÄÄRÄYKSET

Islanti kuuluu Schengen-sopimuksen piiriin, joten muista Schengen-maista tulevat on vapautettu rajatarkastuksesta. Schengen-alueen ulkopuolelta tulevilta matkailijoilta vaaditaan passi, joka on voimassa vähintään kolme kuukautta maahantulon jälkeen. Lisätietoa passi- ja viisumivaatimuksista sekä Schengenalueen rajoituksista saat Islannin maahanmuuttovirastosta: www.utl.is/english

SAAPUMINEN ISLANTIIN

Bussipalvelut toimivat Reykjavíkin ja Keflavíkin kansainvälisen lentokentän välillä kaikkien saapuvien ja lähtevien lentojen aikataulujen mukaisesti, ja paikka bussissa on aina taattu. Keflavíkin bussit kulkevat 45–60 minuutin välein. Matka lentokentältä Reykjavíkiin kestää noin 45 minuuttia. Paluulennolle lähdettäessä on syytä valita bussi, joka lähtee ainakin 2,5 tuntia ennen aiottua lentoa. Myös nouto hotellista voidaan järjestää. Taksilla pääsee lentokentälle ja sieltä pois. Autolautta MS Nörrona kulkee viikoittain Tanskan ja Itä-Islannissa sijaitsevan Seyðisfjörðurin välillä, joten vierailijat voivat tulla Islantiin myös omalla autolla.

KIELI

Kansallinen kieli on islanti. Englanti on maan toinen virallinen kieli, ja sitä puhutaan yleisesti. Tanska on kolmas Islannin kouluissa opetettava kieli.

TERVEYSPALVELUT

Apteekit (”Apótek”) ovat auki normaaleina liikeaikoina. Vain muutama on auki öisin. Sairaanhoitoa saa terveyskeskuksista (”Heilsugæslustöð”) aukioloaikoina. Lisätietoa saat soittamalla numeroon +354-585-1300 tai verkkosivulta www.heilsugaeslan. is Terveyspalvelut: kaikissa Islannin suurimmissa kaupungeissa on terveyskeskus tai sairaala. Islannissa hätänumero on 112 (toimii ympäri vuorokauden). Sairausvakuutus: ETA-maiden kansalaisten on esitettävä EHIC (Eurooppalainen sairausvakuutuskortti). Muussa tapauksessa lääkärikäynnistä laskutetaan täysi hinta. ETAsäännökset koskevat vain ETA-maiden kansalaisia; muilta laskutetaan lääkärikäynnistä täysi hinta. Lisätietoa saat Islannin sairausvakuutusvirastosta. Puh: +354-515-0100, Faksi: +354515-0051 Toimistoaika: 10.00–15.00. www.sjukra.is. Islantiin saapuvilta ei vaadita erikoisrokotuksia.

AUTOILU ISLANNISSA

Rengastie 1 kiertää Islannin, ja sen pituus on 1 332 km. Yleinen nopeusrajoitus on 50 km/h kaupunkialueella, 80 km/h maaseudun hiekkatiellä ja 90 km/h asvaltoidulla maaseututeillä. Tärkeimmät valtatiet on päällystetty. Useimmat vuoristotiet on suljettu kesäkuun loppuun saakka tai pidempäänkin mutaisten ja lumisten olosuhteiden takia, jolloin teillä ei pysty ajamaan. Lisätietoa saat verkkosivulta www.safetravel.is. Islannin sisäosissa tiet ovat useimmiten sorapintaisia, ja sora on erityisen irtonaista tien reunoilla. Vuoristotiet ovat kapeita, joten niillä ei pidä ajaa kovaa. Sama koskee siltoja, joilla voi ajaa vain yksi auto kerrallaan. Teiden kunnosta saa lisätietoa puhelimitse numerosta +522–1000, päivittäin klo 8.00–16.00. www.road.is. Maastossa ja merkittyjen reittien ulkopuolella ajaminen on lailla kielletty. Islannin luonto on herkkää, ja maastoajossa renkaat voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa kasvillisuudelle ja jättää jälkiä, joiden korjautuminen saattaa kestää vuosikymmeniä. Kunnioita luontoa ja kulje maastossa varovasti. Joillakin vuoristoreiteillä suositellaan painokkaasti, että vähintään kaksi autoa matkustaa yhdessä. Auton etu- ja takapenkillä on lain mukaan käytettävä turvavöitä. Islannin laki kieltää auton ajamisen alkoholin vaikutuksen alaisena, ja myös matkapuhelimen käyttö autoa ajaessa on kielletty.

KANSALLISPUISTOT

Islannissa on kolme kansallispuistoa, joissa kussakin on omat erityiset nähtävyytensä. Thingvellir sijaitsee PohjoisAtlantin ja Euraasian mannerlaattojen välisessä laaksossa. Se on historiallisesti, kulttuurisesti ja geologisesti merkittävä paikka, joten se on myös UNESCOn maailmanperintökohde. Salaperäisessä ja romanttisessa Snæfellsjökullin kansallispuistossa on sekä tulivuori että jäätikkö, ja se on ainut kansallispuisto, joka ulottuu meren rannalta vuorten huipulle. Vatnajökull on Euroopan suurin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 13 600 km2. Puistossa sijaitsevat muun muassa Vatnajökullin jäätikkö, Skaftafell, Jökulsárgljúfur, Lakagígar sekä Langisjór.

PANKIT JA POSTITOIMISTOT

Yleinen aukioloaika on ma–pe 9.00–16.00. Koko vuorokauden palvelevia pankkiautomaatteja on kaupungeissa ja kylissä ympäri maan. Niiden kyltissä lukee ”Hraðbanki”. Kaikki yleiset pankki- ja luottokortit käyvät maksuvälineinä etenkin hotelleissa, ravintoloissa, myymälöissä ja huoltoasemilla.


Matkasekit hyväksytään maksuvälineiksi monissa hotelleissa ja turisti-infokeskuksissa. Yleisimmät luottokortit Islannissa ovat MasterCard ja VISA. Valuutanvaihto: Islannin rahayksikkö on króna (ISK). Kaikki islantilaiset pankit tarjoavat valuutanvaihtopalveluita. Postitoimistot: Yleinen aukioloaika on ma–pe 9.00–18.00. Lisätietoa on osoitteessa postur.is/en

ILMASTO JA PUKEUTUMINEN

Golfvirran ansiosta Islannissa on viileä, lauhkea meri-ilmasto, viileä kesällä ja melko leuto talvella. Säätila muuttuu kuitenkin nopeasti, joten turistien on syytä varautua odottamattomiin muutoksiin. Säätilatietoja englanniksi, puh: 902-0600. http:// en.vedur.is. Matkalle Islantiin on hyvä ottaa mukaan kevyitä villavaatteita, villapaita tai -takki, sateenkestävä (tuultapitävä) takki ja tukevat kävelykengät. Retkeilevät tai sisämaahan suuntaavat matkailijat tarvitsevat lämpimiä alusvaatteita ja sukkia, kumisaappaat sekä lämpimän makuupussin.

OSTOKSET

Liikkeet ovat Islannissa kansainvälistä tasoa, ja saatavana on laaja valikoima tuotteita. Paikallisia erikoistuotteita ovat neuleet (esimerkiksi villapaidat, lakit ja lapaset), keramiikka, lasitavara ja hopeakorut. Yleinen aukioloaika on 10–18. Lauantaisin 10/11–14/18.

LAADUNVARMISTUS

Vakinn on Islannin matkailun virallinen laadunvarmistusorganisaatio. Vain yritykset, jotka täyttävät kaikissa liiketoiminnoissaan korkeimmat laatuvaatimukset ja monipuoliset arviointikriteerit, saavat käyttää Vakinnia, Islannin turismin virallista laatumerkkiä. Vakinn-symboli on tae yrityksen luotettavuudesta ja ammattitaidosta. Majoituspaikat on jaettu neljään eri luokkaan. Kussakin luokassa on myönnetty yhdestä viiteen tähteä tavanomaisen käytännön mukaan.

TAX FREE -OSTOKSET

ALV on Islannissa 25, 5 % ja erikoistuotteissa 7 %. Palautuksen voivat saada vain henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Islannin ulkopuolella. Verottomien ostosten alaraja kuittia kohti on 4 000 ISK. Tavarat on vietävä maasta kolmen viimeistään kuukauden kuluttua ostopäivästä. Maksimipalautus on 15 % ostohinnasta.

HYÖDYLLISIÄ PUHELINNUMEROITA Hätänumero: 112 Poliisi: 444 1000 Lääkäripalvelut: 1770 Informaatio: 1818


Visiticeland.com | Inspiredbyiceland.com


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.