Vaahtova illuusio

Vaahtoava illuusio

Ekokampaaja 2012 Yl Prakticum Opiskelija: Karoliina Rajahalme Ohjaaja: Mona Mether Vastav채itt채j채: Essi Paavolainen

Sisällysluettelo 1. Johdanto.....................................................................................................................................3 2. Aika ennen synteettisiä aineksia................................................................................................ 4 2.1 Luonnon pesevät aineet...................................................................................................... 4 2.2 Saippuan lyhyt historia....................................................................................................... 4 3. Shampoon historia..................................................................................................................... 6 4. Vaahtoava illuusio......................................................................................................................7 4.1 Mainostus............................................................................................................................8 4.2 Mainostus nykypäivänä...................................................................................................... 9 4.3 Synteettiset aineet: mullistava edistys vai ympäristöhaitta?.............................................11 4.4 Hiuspohjan ongelmat........................................................................................................ 13 4.5 Hiuspohjanongelmiin vastaus luonnosta.......................................................................... 14 5. Viherpesu................................................................................................................................. 15 5.1 Viherpesun mustempi puoli.............................................................................................. 17 6. Eko-sertifikoidut Shampoot ....................................................................................................19 7. Ekologisesta epäekologiseen .................................................................................................. 20 8. Omien tuotteiden valmistus .................................................................................................... 21 8.1 Nestemäinen shampoo...................................................................................................... 22 8.2 Palasaippua....................................................................................................................... 26 9. Tiivistelmä............................................................................................................................... 31 Lähdeluettelo............................................................................................................................... 32 Kuvalähteet..................................................................................................................................34

1. Johdanto Tässä opinnäytetyössä käsittelen markkinoiden luomaa mielikuva maailmaa, joka hiustenhoitotuotteiden markkinoinnissa käy esille usein käytetyissä mainoslauseissa: “kaksi kertaa vahvemmat hiukset” , “enemmän volyymiä”, “hyvästi kaksihaaraisille” , “ei enää takkuuntuvia hiuksia”, “lopullisesti eroon hilseestä” kiteytettynä vaahtoava illuusio.

Kiinnostus aihetta kohtaan heräsi työskennellessäni parturi-kampaamossa jossa käytettiin suuren hiusala brändin tuotteita. Noiden tuotteiden kautta tajusin mitä “hoitavat” aineet tuotteissa todellisuudessa olivat, tästä ahdistuneena hakeuduin alunperinkin Ekokampaaja koulutukseen, koska halusin tehdä jatkossa kampaajan töitä puhtaammilla tuotteilla.

Jouluna 2011 sain käsiini Kauneus ja Terveys lehtiä vuosilta 1961-1972, tuolloin synteettisten aineiden määrä kasvoi ja markkinoille tuli yhä enemmän ihon ja hiustenhoitotuotteita, joita myytiin tuolloin nimensä mukaisesti mm. kemikalioissa. Lehtien sisällössä oli rivien välistä aistittavissa tuleva muutos ekologisesta / epäekologisuuteen.

Lehtien myötä päätin lähestyä aihetta kysymyksen kautta: miksi hiuksia “hoidetaan” nykyisin niin voimakkailla ja haitallisilla aineilla, mikä on saanut ihmiset uskomaan näihin vaahtoaviin illuusioihin, minkä takia luonnonmukaisia tuotteita pidetään vähemmän pesevinä tai hoitavina?

Miten markkinat saavat pidettyä haittavaikutukset ja herkistymiset poissa kuluttajien tietämyksestä?

Synteettisten aineiden pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta. Kemialliset aineet ovat olleen olemassa niin lyhyen aikaa, että niiden pitkäaikaisvaikutukset elimistöön ja ympäristöön on vielä mysteeri, minun sukupolveni on ensimmäisten joukossa joka on koko elämänsä elänyt muovien ja kemikaalien täyttämässä maailmassa. Aika näyttää mitä elimistömme ajan kuluessa sanoo tästä kaikesta.

Raha ratkaisee ainekustannuksissa, on edullisempaa käyttää esimerkiski öljynjalostuksen sivutuotteita kuin käyttää puhtaita luonnonöljyjä, tuotteiden hinnat vaihtelevat, mutta se ei välttämättä kerro laadusta vaan voi olla päinvastoin, brändäys on mennyt raaka-aineiden edelle.

Luonnonkosmetiikka mielletään kalliiksi, mutta jos raaka-aineita vertaillaan päihittää se monet synteettisiä aineita sisältävät kosmetiikkatuotteet hinta/laatu suhteessa.

Tutustun aiheeseen vanhojen aikakausilehtien, internetin, tutkimusten sekä käytännön kautta.

Valmistan myös omia tuotteita.

3

2. Aika ennen synteettisiä aineksia Harva kuluttaja tietää mitä esimerkiksi hiustenpesuaineet oikeasti sisältävät, ainesosaluettelo (tekstissä myöhemmin inci-lista) ovat ammattilaisellekkin hankalaa luettavaa. Mitä lyhyempi inci-lista on sitä helpompi sitä on tulkita. Ennen synteettisiä aineita ainesosaluettelo on ollut melkoisen lyhyt, mutta silloin niitä ei vielä tarvinnut merkitä itse pakkaukseen. Tuntuu hurjalta ajatella, että nykyinen Suomen kosmetiikkalaki - joka edellyttää pakkauksesta löytyvän esimerkiksi: tuotteen valmistajan, käyttötarkoituksen, ainesosaluettelon ja tuotteen säilyvyyden on tullut voimaan vasta 2005.

2.1 Luonnon pesevät aineet Luonnosta löytyy kasveja joillla on peseviä ominaisuuksia, tunnetuin lienee Saippuamarjakasvieli pesupähkinät. Niitä on käytetty tuhansia vuosia ihon ja tekstiilin pesuun, niitä voi käyttää sellaisenaan esimerkiksi konepesuun, ja niitä keittämällä voi valmistaa nestesaippuaa joka soveltuu myös hiusten pesuun.

Suomeen pesupähkinät ovat rantautuneet vasta hiljattain, ja ovatkin saaneet jalansijaa vaihtoehtona synteettisille pesuaineille.

Luonnon pesevää ainetta saponiinia,jota pesupähkinöissäkin on, löytyy myös koivunlehdistä, saunavasta ei ole ollut käytössä vain tuoksunsa puolesta.

2.2 Saippuan lyhyt historia Saippuan on tiedetty olevan olemassa jo tuhansia vuosia, sitä valmistettiin tiettävästi ensimmäisen kerran Mesopotaniassa, jossa sitä käytettiin villan pesemiseen jo vuonna 2500 eaa.

Hiusten peseminen saippualla on tunnettu jo 300-luvulla. 600-luvulla Italiassa saippuantekijät muodostivat ammattikuntia ja 700-luvulla saippuantekijät oli luokiteltu virallisesti käsityöläisiksi(1).

Suomessa saippua oli pitkään ylellisyystuote ja sitä ei ollut kaikien saatavilla.

1900-luvulla, varsinkin maaseudulla, pesuaineissa käytettävät aineet tulivat monissa talouksissa sivutuotteena ja saippua valmistettiin itse, eikä hiusten pesua varten ollut omaa ainetta.

Ihmiset ja pyykki saatiin tuolloin puhtaiksi luonnonmukaisemmilla aineilla, eikä ne juuri incilistoja kaivanneetkaan.

Isäni lapsuudessa (1941-> ) pyykit keitettiin ja pestiin koivuntuhkalla, saippuaa valmistettiin itse, mm.keittämällä teurasjätettä ja lisäämällä siihen lipeää.

4

Saippuan valmistus on yksinkertaisimmillaan sitä, että rasvaa keitetään natriumhydroksidin (lipeä) kanssa. Ennen lipeänä käytettiin potaskaa(2), jota saatiin lehtipuiden tuhkasta tai esimerkiksi saniaisten lehdistä. Suomessa yleisin potaskan lähde oli koivu. Nykyisin lipeää eli Natriumhydroksidia valmistetaan elektrolyyttisesti (3) ruokasuolasta.

Pesuaineen tehtävä oli yksinkertaisesti lian pois saaminen, oli kyse sitten ihmisestä tai tekstiileistä, sillä ei ollut erityisominaisuuksia, kuten ”jättää ihon sametin pehmeäksi”.

1950-luvulla kotiteurastus väheni roimasti ja kotitekoisen saippuan suosio romahti, kotimaan markkinoille alkoi tulla enemmän synteettisiä tuotteita, ensin pyykinpesuun ja senjälkeenihon/hiusten hoitoon, jotka tuntuivat hienommilta ja paremmilta kuin luita ja jäterasvoja sisältävät saippuat.

Kuva 1. Neutrogena saippuan mainos 1963 5

3. Shampoon historia Saippua yksinkertaisimmassa muodossaan pesee mennessään myös ihoa suojaavan rasvakerroksen ja kuivattaen päänahkaa ja hiuksia liikaa. Koska saippuapesu jättää ne myös takkuisiksi ja vaikeasti kammattaviksi, alettiin sitä jatkokehittää hiuksia ja ihoa hoitavammiksi.

Alunperin Shampoo tulee Hindin sanasta champna (4) joka tarkoittaa hieromista. Alunalkaen shampoo onkin tarkoittanut Intialaista hierontaöljyä, tämä sijoittuu 1762-luvulle. Shampoo sanan merkitys hierontaöljystä hiusten pesuaineeksi vaihtui 1860.

Saksalainen Hans Schwarzkopf on tiettävästi ensimmäinen henkilö joka kehitti hiuksille tarkoitetun tuotteen, tämä tapahtui 1889 jolloin hän kehitti ensimmäisen kuivashampoon(5).

Shampoon varhaisaikoina Englantilainen Kasey Hebert keitti tavanomaista raastettua saippuaa vedessä ja lisäsi seokseen yrttejä, hän oli ensimmäisiä nestemäisen shampoon valmistaja(6).

Kuva 2. Hiustenhoitotuotteita ajalta 1909-1932 Shampoo oli siis hyvin samankaltainen aine kuin perinteinen saippua, sen valmistuksessa käytettiin vain enemmän kasviöljyjä ja hoitavia yrttejä, jotta hiukset tuntuisivat ja näyttäisivät paremmilta. Ensimmäiset “modernin ajan” shampoot tulivat markkinoille 1930-luvulla, jolloin tuotteisiin alettiin lisätä synteettisiä ainesosia (7).

Tuotekehittelijät olivat innoissaan uusista aineista joita saatiin esimerkiksi petrokemian sivutuotteena. Synteettisten aineiden läpimurron aikaan samoja aineita käytettiin niin hiustenhoitotuotteissa, kuin muoviteollisuudessa, esimerkiksi silikonia.

6

4. Vaahtoava illuusio Jos minä haluaisin, että tämä ohuehko, helposti takkuuntuva hiuslaatuni näyttäisi paksummalta, kiiltävämmältä, terveemmältä ja kasvaisikin vielä nopeammin, mitä pitäisi tehdä? Luulisi, että mainonnan perusteella ongelmiini löytyisi helppo vastaus: Shampoo. Kuitenkin kokeiltuani lukuisia näitä edellämainittuja ominaisuuksia lupaavia tuotteita, ei hiukseni jostain syystä ole muuttanut olemustaan, missä vika? Miksi vahvuutta antava shampoo tekee hiuksista entistä takkuuntuvamman ja hamppuisemman? Onko vika minussa vai tuotteessa? Luulenpa, että minua on hiukan huijattu. ”Mainonnan tehtävä on vakuuttaa ostaja tuotteen eduista. Normaali kieli voidaan käsittää välineeksi paremman ymmärryksen saavuttamiseen. Mainostekstin tai tuoteselosteen luettuaan pitäisi periaatteessa olla ainakin hiukan aikaisempaa viisaampi” - Rita Stiens (8) Kuvat ovat todella tehokas väline mainoksissa, niiden avulla saadaan välittömästi luotua mielikuva tuotteesta ja sen tehosta.

Kuva 3. Timotei Natural style mainos 7

4.1 Mainostus Siitä asti kun hiustenpesuun tarkoitettuja tuotteita on alettu mainostaa, on luvattu enemmän runsautta, volyymiä, pehmeyttä ja kimmoisuutta, on luotu mielikuva tuotteen toimivuudesta, mutta todellisuus onkin aivan toinen. Kummasti mainoksissa olevilla henkilöillä on aina pitkät ja paksut hiukset, jotka ovat tuuheat, laitetun näköiset, kuin olisit juuri tullut kampaajalta. Asiasta hiukankaan tietävä osaa epäillä noiden asioiden yhteyttä, onko lopputulema tosiaan vain shampoon ansiota. Ihminen on helposti manipuloitavissa ja mainoskampanjat ovat hienosti kiteyttäneet shampoo valmistajien toiveet mielikuvasta joka tuotteesta halutaan antaa.

Shampoota alettiin mainostaa 1900-luvun alussa, ensin lehdissä ja radiossa (9). Amerikassa saippuaoopperoiksi kutsutut ohjelmat olivat usein päiväsaikaan tulevia lyhyitä ohjelmia joiden yleisin katselu / kuuntelu kohderyhmä olivat kotirouvat, nimensä mukaan ohjelmat olivat eri saippuafirmojen sponsoroimia sekä tuottamia, mainokset olivat sen mukaisia (10), ohjelmia lähetettiin radiossa ja tv:ssä.

Kosmetiikkatuotteiden mainostus nousi kukoistukseensa 1950-60-luvulla (11) amerikkalaisten sitcom-sarjojen myötä. Suomessa seurattiin Amerikkalaista mallia 50-luvun loppupuolella jolloin mtv- eli mainostelevisio aloitti toimintansa (12). Toiminta oli alussa hyvin pienimuotoista ja pääpaino mainostukselle oli vielä 50-60 luvulla radiossa ja aikakausilehdissä, kuten: Kauneus ja terveys ja Seura.

Kuva 4. Schwarzkopfin mainos vuodelta 1961.

8

4.2 Mainostus nykypäivänä Shampoon perustehtävä on siis pestä ylimääräinen lika ja rasva pois hiuspohjasta, tämä ei juurikaan käy ilmi nykyisissä mainoslauseissa.

Jos tähän pesemiseen tarkoitettuun tuotteeseen on lisätty synteettisiä aineita aineita jotka antavat ”kiiltoa” ja ”kammattavuutta”, esimerkiksi silikonia (jonka tarkoitus kosmetiikassa on antaa siloisuutta ja kosmeettisesti paikata rakennevaurioita) aiheuttaa se myös hiusten latistumisen, jolloin hius ei enää nouse tyvestä normaalilla tavalla.

Kun pesun jälkeen hius onkin laonnut pitkin hiuspohjaa eikä olekkaan kuohkea ja tuuhea, astuvat muotoilutuotteet kuvaan mukaan, joilla taas koitetaan hiukseen saada takaisin volyymiä ja runsautta. Markkinat ovat onnistuneet saamaan ihmiset melkoiseen kierteeseen: pesutiheys tihenee muotoilutuotteiden takia, jolloin tarvitaan enemmän shampoota, jolloin tarvitaan taas enemmän muotoilutuotteita ja niin edelleen..

Alla olevassa mainoksessa luvataan viiteen eri ongelmaan vastaus yhdestä tuoteparista, ei hiustenlähtöä, tylsyyttä, kuivuutta, karkeutta eikä haaroittuneita latvoja.

Kuva 5. L'orealin shampoo mainos 9

Aikasemmin mainonta on kärkkäimmin kohdistunut naisiin, mutta nykyisin miehille on suunnattu myös samankaltaisia mainoskampanjoita: kuinka hiuksista tulee vahvemmat, tuuheammat, hilseettömämmät ja koko olemus muuttuu miehisemmäksi. Alettiin markkinoida miehille omia hiustenhoitotuotteita muiden kosmetiikkatuotteiden rinnalla.

Jos miehille suunnattuja shampoita tutkii on yleisin ero tuoksussa, parfyymit on vaihdettu miehisempiin, muutoin on tapahtunut klassinen “samaa tavaraa eri paketissa” -temppu, jota isot firmat käyttävät hyödyksi myös kampaamotuotteet versus markettituotteet markkinoinnissa.

Kansan kieleen eksyyntyi 2000-luvulla sana metroseksuaali, joka tässä yhteydessä tarkoittaa miestä, joka huolehti ulkonäöstään yhtälailla, kuin ulkonäöstään huolehtiva nainen. Shampoo mainoksissa komeilelevat urheilijat ja kuluttaja on vakuutettu, että juuri tällä hilseshampoolla kuuluisa jalkapalloilija pesee trendikästä tukkaansa, miksen minäkin.

Vaikka naiset edelleen kuluttavat rahaa miehiä enemmän kosmetiikkatuotteisiin, on miesten kosmetiikkakulutus kovassa kasvussa.

Kuva 6. Samasta Priorinin mainoskampanjasta, kuin kannen naisversio.

10

4.3 Synteettiset aineet: mullistava edistys vai ympäristöhaitta?

“Kosmetiikka on tiede muiden tämän päivän kiihkeästi etenevien tieteiden joukossa. Orlanen kauneusaineet sisältävät kaiken sen uuden, mitä tiede on kauneudenhoidon alalla kehittänyt ja tulevaisuudessa sen, mitä tänään ei vielä olla keksittykään” : Teksti on Kauneus ja terveys lehdestä Orlanen mainoksesta, joka ilmestyi Jouluna 1961.

Kosmetiikkaan käytettävistä raaka-aineista löytyy kemikaaleja joista on ihmisille ja luonnolle enemmän haittaa kuin hyötyä, eivätkä ne auta puhdistamisessa. Monet säilöntäaineet ovat haitallisia ympäristölle, vesistöihin jouduttuaan ne eivät hajoa vaan kertyvät esimerkiksi kaloihin josta ne ravintoketjun myötä päätyvät lopulta ihmiseen.

Mainoksissa ratsastetaan usein tuotteiden vaikuttavilla aineilla, joita tuotteessa todellisuudessa on usein juuri ja juuri sen verran, että ne voidaan inci-listassa mainita. Käytännössä hyvät, luonnosta peräisin olevat vaikuttavat aineet jäävät synteettisten aineiden jalkoihin, ja usein huonot aineet yksinkertaisesti kumoavat hyvien aineiden vaikutuksen.

Jos ihminen herkistyy jollekin kosmetiikan raaka-aineelle, sitä pahempi reaktio mitä kauemmin aine on kosketuksissa ihon kanssa, eli samalla kun hyvien ainesosien pitäisi antaa vaikuttaa altistuu allerginen esimerkiksi tuotteen sisältämille säilöntäaineille.

Jos shampoossa on ainesosia joka ärsyttää allergisen ihoa, ei hyvän vaikuttavan aineen, esimekiksi nokkosuutteen/vitamiinien, teho tunnu missään koska iho ärtyy jokatapauksessa.

Ei siis ole suurtakaan hyötyä jos tuote sisältää mm. jojoba- tai oliiviöljyä tai aloe veraa jos sen sisältämät sulfaatit , hajusteet tai parabeenit saavat hiuspohjan, ja pidemmällä aikavälillä kehon, voimaan pahoin. Näistä haitallisista ja herkistävistä aineista mainokset ja mainostajat osaavat olla hiljaa: ylikorostetaan hyvien aineiden merkitystä, mutta ei missään tapauksessa mainita, että tuotteen sisältämä muu aine saattaa aiheuttaa ihoreaktioita tai että ne ovat hormoonihäiritsijöitä.

Jos shampoolla pesee suihkussa ohimennen myös kasvot saattaa se aiheuttaa silmätulehduksia ja iho-ongelmia.

Kuinka moni oikeasti vapaaehtoisesti haluaisi käyttää päivittäin ainetta joka sisältää mm.

Parabeeneja: “käytetään kosmetiikassa säilöntäaineena ja pidentämään tuotteen ikää. On hyvin yleinen, vaikka pidetään hyvin toksisena. Näistä ainesosista tulee paljon ilmoituksia allergioista ja ihon sairauksista. Brunelin yliopisto on todistanut, että iho voi imeä näitä ainesosia. Pidetään naishormonina. Heikentää sperman laatua, saattaa aiheuttaa kivessyöpää ja häiriöitä suvun lisääntymisessä miehillä. Naisilla saattaa aiheuttaa rintasyöpää” (13).

Hiusvärejä ei suositella raskaana oleville, mutta muissakin kosmetiikkatuotteissa on ainesosia jotka voivat kulkeutua raskausaikana sikiöön, tällaisia ovat mm.säilöntäaineet BHA ja BHT (14) 11

On jotenkin ironista miten synteettiset tuotteet ovat saaneet markkinoinnin ansiosta niin suuren jalansijan ihmisten päivittäisessä peseytymisessä. Shampoiden hyvät vaikuttavat aineet ovat peräisin luonnosta, tuotteissa on esimerkiksi öljyjä ja vitamiineja. Tästä mainitaan tuotteiden mainostuksessakin. Silti monella on samaan aikaan käsitys, että luonnonkosmetiikka ei ole yhtä hyvää. Tässä markkinointi on onnistunut viilaamaan ihmisiä linssiin.

Ihmiset on vieroitettu kauaksi siitä miltä hius oikeasti tuntuu ja odotukset shampoota kohtaan ovat korkealla.

Kun tuotteessa kerrotaan olevan luonnon öljyjä ja vaikkapa E- vitamiinia, mutta jätetään kertomatta, että se sisältää myös monia eri sulfaatteja, parabeeneja tai silikonia ei luonnollisuudelle jää paljoakaan painoarvoa.

Tuotteista on myös annettu mielikuva, että jos shampoo ei vaahtoa kunnolla se ei pese hyvin.

Monet hellävaraiset tensidit, eli shampoon pesevät aineosat, eivät vaahtoa juurikaan, mutta pesevät silti tehokkaasti. Vaahtoavuudella ja puhtaudella ei juurikaan ole tekemistä keskenään.

Shampoista 90% on vettä ja tensidejä, ja tuoteselosteessa pitäisikin kiinnittää huomiota juuri tensiideihin, eli peseviin ainesosiin (15). Monet hiuspohjan ongelmat johtuvat juuri shampoista, niiden sisältämistä liian pesevistä ainesosista, hajusteista ja säilöntäaineista. Ihmiset myös pesevät hiuksiaan nykyisin liikaa, jolloin päänahka altistuu haitallisille aineille ja sen oma suojaava sebumi häviää, jolloin ongelmat taas näkyvät suoraan hiuksissa.

Kuva 7. AVA CADON shampoo mainos 1966 12

4.4 Hiuspohjan ongelmat Erilaiset hiuspohjanongelmat on otettu hiustenhoitotuotteissa huomioon, mikä on hyvä asia, shampoon tarkoitus kun on nimenomaan pestä ja hoitaa sitä . Löytyy tuotteita muunmuassa rasvoittuville, kuiville tai hilseileville “hiuksille”, nämä ovat kolme yleisintä hoidettavaa asiaa joihin ulkoisesti koitetaan vaikuttaa. Usein jää vain hiukan epäselväksi, että nämä edellämainitut ovat hiuspohjan ongelmia ja että shampoota ostetaan juurikin hiuspohjaa varten.

Hiukset voi hyvin jos niiden kasvualusta voi hyvin ja shampoo tulisi aina valita hiuspohjan mukaan. Moni valitsee väärän shampoon, koska valinta tapahtuu sen mukaan miltä hiukset tuntuu.

Värjättyjen hiusten shampoon tehtävä on pestä väriä haalistamatta, usein näissä tuotteissa on miedompi tensidi, eli pesevä aine. Kaikki shampoot jotka eivät sisällä sulfaatteja ovat myös ystävällisempiä värille, kun hiusta ei pesun yhteydessä avata liikaa. Markkinoille on tullutkin paljon värihiusten tuotteita joita mainostetaan juuri tällä “sulfate-free”. Muuten tuotteiden incilistat ei välttämättä poikkea toisistaan juurikaan, muutamat aineet on vaihdettu, toisissa jotain on enemmän kuin toisissa. Shampoo-maailma on melkoisen yksinkertainen, siitä on vaan mainonnan kautta saatu keitettyä kovin monimutkainen asia, kun kaikkien niiden vaikutusten seasta pitäisi osata valita juuri se itselle sopiva.

Jos iho reagoi herkästi kosmetiikassa käytettäviin raaka-aineisiin löytyy markkinoilta myös herkänihon tuotteita joista on jätetty pois esimerkiski hajusteet. Tuoksuttomat shampoot pesevät ihan yhtä hyvin, mutta niitä ei markkinoida niin mediaseksikkäästi kuin kanssatovereitaan.

“Kuivaan, rasvaiseen tai normaaliin päänahkaan myytävät sampoot eivät sanottavasti eroa toisistaan koostumukseltaan tai teholtaan” Terveyskirjasto (www.terveyskirjasto.fi) Kaunes ja terveys (11.1961) lehdessä oli juttu nimeltä “Terveet ja sairaat hiukset” : “Liian väkevät hiustenhoitoaineet (pesu, väri, permanenttiaineet, tonicumit ym.) saattavat aiheuttaa hiuspohjan tulehtumisen taikka vähitellen herkistää niiden käyttäjän jolloin tuloksena syntyy allerginen tulehdus.”

Tuttuja olivat jo tuollloin tämänpäivän ongelmat, tilanne ei ole kauheasti muuttunut, aineet ovat hiukan vaihtuneet, mutta samaan tahtiin on ihmiset herkistyneet ajan saatossa niille uusille mullistaville aineille.

13

4.5 Hiuspohjanongelmiin vastaus luonnosta Rasvoittuvalle hiuspohjalle mainio apu löytyy savesta, on savipohjaisia shampoita, tai sitten voi ostaa puhdasta savea ja sekoittaa sitä suoraan mietoon shampooseen tai tehdä naamion vedestä ja savesta.

Kuivalle hiuspohjalle apu löytyy öljyistä, shampooseen voi itsekkin lisätä kasviöljyjä jos tuntuu, että hiupohja on kutiseva ja kiristävä pesun jälkeen, voi tehdä myös öljyhoitoja ennen pesua jotka syväkosteuttaa hiuspohjaa ja shampoo ei pääse pesemään omaa suojakerrosta sebumia liikaa.

Hilseeseen auttaa samaiset aineet, riippuen onko hiuspohja kuiva tai rasvoittuva. Hilsettä voi muodostua jos käytettävät pesuaineet ovat liian voimakkaita ja kuivattaa hiuspohjaa, tällöin öljyhoito on hyväksi mutta jos vastaavasti hiuspohja on rasvoittuva ja käytettävät shampoot eivät pese sitä riittävän puhtaaksi, hiuspohja voi tässä tapauksessa myös tulehtua, tähän auttaa keltasavi. On myös luonnonöljyjä jotka tasapainoittavat ihon rasvaisuutta, esimerkiski Jojobaöljy.Myös monet kasvit ovat tehokkaita hilseeseen. Euroopan markkinoille tuli vuonna 1966 Japanilainen ihme aine- Kaminomoto, suomeksi hiusravinne, sen teho oli Japanissa tunnettu jo pitkään mutta eurooppaan ranaautuminen kesti kauan. Kaminomotosta sanottiin: “Jo parin käyttökerran jälkeen se poistaa hilseen, mutta hiuksen kunnon parantaminen vaatii vähintään kahden kuukauden säännöllistä käyttöä.” Sitä myydään edelleen hiustenkasvua edistävänä hiusravinteena:

Kuva 8. Kaminomoto hiusravinne Hilseeseen auttaa myös ravinto, se voi olla myös hiivasienen aiheuttamaa, tällöin ruokavaliossa tulisi välttää valkoisia jauhoja ja sokereita jotka ovat hiivaasienen ravintoa, mutta tämä jätetään mainitsematta hiustenhoitotuotteiden yhteydessä. Sisäisesti nautittuna kaikki ravintoaineet vaikuttavat enemmän kuin ulkoisesti käytettynä.

14

5. Viherpesu “Viherpesua harrastavat erityisesti yritykset, joilla on selkeästi haitallinen vaikutus ympäristöön. Nämä yritykset pyrkivät puhdistamaan mainettaan viestittämällä halua parantaa ympäristön tilaa. Viherpesussa tuotetaan assosiaatioita, jotka liittyvät toiminnan puhtauteen ja ekologisuuteen ilman, että toimintatapoja merkittävästi muutetaan” (16) Isot hiusalan firmat ovat huomanneet, että ekologisuus ja luonnonmukaisuus myy. Ja melkeinpä kaikilta isommilta valmistajilta on pikkuhiljaa tullut oma “vihreämpi” sarja tai ainakin yksittäisiä tuotteita jotka henkivät “luonnollisuutta”.

Näissä tuotteissa ratsastetaan luonnosta peräisin olevilla vaikuttavilla aineilla, vaikka sisältöä ei muuten olisi juuri muutettu.

Korostetaan tuotteiden sisältämiä kasviainesosia ja kerrotaan mitä tuote ei sisällä, mutta ei suoraan kerrota mitä ei niin hyväksi sinulle ja ympäristölle- aineita se sisältää, onneksi nämä tiedot on tuotteesta löydyttävä, olivat mainoslauseet minkälaisia tahansa.

Tuotteisiin on lisätty luonnonmukaisia ainesosia joilla luodaan mielikuva tuotteen puhtaudesta, vaikka sisältö olisikin kaikkea muuta, se saadaa heti kuulostamaan paremmalta, eikä monikaan epäile tuotteen oikeaa olemusta.

Lisäksi on merkkejä jotka eivät suoranaisesti mainosta itseään luonnonkosmetiikkana, mutta ihmiset ovat tehneet johtopäätöksiä, että ne olisivat puhtaampia, nimenomaan markkinoinnin pohjalta, esimerkiksi The Body Shop, Lush, Yves Rocher.

Kuva 9. Yves Rocherin suomenkielisiltä nettisivuilta 15

Otetaan yhdeksi esimerkiksi harhaan johtavasta markkinoinnista tämä ylellinen Kerastasen tuote, jota markkinoitiin sen ilmestyessä markkinoille varsin voimakkaasti nimenomaan neljän öljyn yhdistelmänä:

Kuva 10. Kerastasen mainoskamppanjasta Inci-lista: Cyclopentasiloxane, Dimenthicone, Zea mays, Corn green oil, Argania spinosa oil, Argania spinosa kernel oil, Camellia kissi, Camellia kissi seed oil, Pentaclethra macroloba oil, pentaclethra macroloba seed oil, Linalool, Alpha-isomethyl ionone, Limonene, Coumarin, Benzyl alcohol, Parfum/fragrance, C43704/1 Kyllä, tuote sisältää siis neljää eri öljyä, mutta öljyjä enemmän tuotteessa on kahta eri silikonia, näillä silikoneilla kuluttajia kehoitettiin hoitamaan myös hiuspohjaa ja sen ongelmia. Jos silikonipitoisia tuotteita käytetään toistuvasti suoraan hiuspohjaan, tukkii se hiusten ympärillä olevat kraaterit, joka taas pidemmällä aikavälillä heikentää hiusten kasvua ja elinvoimaisuutta.

Vaikkei silikoni itse hiukselle olekaan välttämättä niin huono, peseytyessään hiuksen pinnalta ajautuu se viemäristöstä vesistöihin jonne se kertyy. Silikoni ei häviä vedestä vaan se tarvitsee kuivat olosuhteet hajotakseen. Silikonin kanssa tapahtuu myös hiusten latistuminen, jos tällaisella tuotteella hoidetaan nimenomaan hiusten juuria/hiuspohjaa. Lisäksi parfyymi voi ärsyttää ihoa. Ilman silikoneja ja parfumia tuote olisi ainesosiltaan ihan kohtuullinnen, mutta tuollaisenaan se ei ole aivan sellainen, kuin annetaan ymmärtää...

16

Viherpesua harjoitetaan muissakin kuin hiusalan yrityksissä, mutta itse hius-alalla toimivana alkoi nämä asiat huomaamaan selkeämmin. Ihmisiä yritetään ohjailla monilla tavoin: mainostuksesta tehdään vihreämpää, konkreettisesti käyttämällä vihreää väriä, laitetaan pullon kylkeen oma logo joka muistuttaa tuttua sertifikaattia, mutta ei oikeasti tarkoita mitään. Tuotteita mainostetaan luonnonmukaisempina ja luonnollisempina.

5.1 Viherpesun mustempi puoli Mielestäni häikäilemättömämpää viherpesua harjoitetaan alallamme (hiustenhoitomikä?) tällähetkellä hiusvärien maailmassa, ihmisiä johdatellaan todella törkeästi markkinoimalla hiusvärejä luonnollisimpina ja hellävaraisempina. Allergioiden lisääntyessä ihmiset ovat tulleet tietoisimmiksi hiusvärien haitoista ja on todella vastuutonta markkinoida tuotetta antamalla ymmärtää sen olevan luonnollinen tuote, vaikka se sisältää yhtälailla esimerkiksi PPD:tä, kuin kaikki muutkin kestovärit, tätä vain ei heti haluta ilmaista vaan kerrotaan kaikki ihanat ja hoitavat asiat.

Otetaan esimerkiksi NATURIGIN: Kuluttajille marketeissa myytävät kotivärit: Uudet NATURIGIN-hiusvärit tarjoavat hellävaraisemman ja orgaanisemman vaihtoehdon hiusten värjäämiseen.NATURIGIN-hiusvärisarja pohjautuu ajatukseen siitä, että aito kauneus on luonnollista. Tästä syystä tuotteet on tehty niin luonnollisista ja puhtaista raaka-aineista kuin mahdollista.(17)

Kuva 11. Naturigin hiusvärimarkkinointia 17

Anja Nysten sanoo Kemikaalikimara nettisivuillaan tutkiessaan Naturigin hiusvärien todellista olemusta näin : Kyseessä on ilmeisestikin alan normaali käytäntö. Onkohan olemassa hiusvärivalmistajaa, joka EI yrittäisi piilotella tuotteen koostumusta tai jemmaisi ikäviä asioita "luonnollisuuden" alle - siis näissä herkistäviä komponentteja sisältäviä hiusvärejä valmistavissa? Kuluttajien aliarvointi on mennyt liian pitkälle. Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten tarkoituksena on turvata se, että kuluttaja saa tuotteesta totuudenmukaista ja ostopäätöksensä kannalta olennaista tietoa ja pystyy tällä perusteella myös vertailemaan eri tuotteita keskenään. Tämän takia mainoksen tekstin ja kuvan luomaan kokonaisvaikutelmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota (18).

Onneksi kaikilla on mahdollisuus saada todellinen informaation selville inci-listasta, jonka on pakko löytyä jokaisesta kosmetiikkatuotteesta. Shampoo ostoksilla kannattaa huomio kiinnittää seuraaviin: Sulfaatteihin (pesevä ainesosa, tensidi) ,BHA/BHT (säilöntäaine) PEG-yhdisteisiin (emulgaattorit) ja Parabeeneihin / EDTA:han (säilöntäaineita), jos tuotte siältää näitä, mieti haluatko niitä ihollesi.

Kuluttajien tulisi saada asianmukaista informaatioita etenkin hiusalan ammattilaisilta, sekä vähittäispuolen asiakaspalvelijoilta, jotta todella tiedettäisiin minkälaisten aineiden kanssa ollaan tekemisissä. Kaunisteleminen ei auta asiaa, onneksi näihin asioihin ollaan havahduttu.

Kuluttajatkaan eivät enää niele mitä tahansa, vaan tietävät enemmän mitä tuotteilta haluavat.

Ekokampaaja koulutus on ollut silmiä avaava ja näen olevani onnellisessa asemassa, että voin esimerkiksi hiusväri puolella suositella asiakkaille kasviväriä.

Kuva 12. new-henna shampoo 1963 18

6. Eko-sertifikoidut Shampoot Monikaan ei varmasti muista miltä luonnollinen, käsittelemätön hius tuntuu. Sitä ei ole täytetty synteettisillä aineilla joita on hiusväreissä ja hoitotuotteissa. Luonnontilassa hius tuntuu hiukan karhealta ja on luonnostaan ilmavampi.

Luonnonkosmetiikkaan siirryttäessa saattaakin tuntua että tuote ei ole tarpeeksi hoitava, koska hius ei tunnu siltä mihin on totuttu, ne eivät saa sisältää jo aikaisemmin mainittua silikonia, joka tekee hiuksen sileän tuntuseksi ja kiiltäväksi. Luonnonkosmetiikkaan siirtyeässä kannattaa muistaa että niissäkin on eroja samalla tavalla kuin synteettisissä tuotteissa. Erilaiset hiuslaadut vaativat erilaisen tuotteen ja kaikki ei sovi kaikille. On hyvä myös olla alussa maltillinen, hiuksella ja hiuspohjalla kestää tottua muutokseen, ja voi kestää puolikinvuotta, että hius on puhdistunut synteettisestä kuormituksesta ja luonnonkosmetiikan parhaatpuolet tulevat esiin.

Suurin ero “tavallisten” ja sertifikoitujen shampoiden välillä on se, että sertifikoidun tuotteen ainesosien tulee olla mahdollisimman vähän haitallisia, niin ihmiselle, kuin luonnollekkin.

Lisäksi tuotteen koko tuotantokaari on otettu huomioon raaka-aineiden lisäksi. Esimerkiksi valmistus, pakkaus, kuljetus ja pakkauksen hävittäminen on oltava vaatimusten mukaisia.

Kiellettyjä aineita luonnonkosmetiikassa ovat mm: formaldehydin vapauttajia säilöntäaineena, silikonit, parabeenit, etoksyloidut emulgaattorit (PEG-yhdisteet), keinotekoiset väriaineet tai hajusteet, EDTA, parafiinit tai muut maaöljyjohdannaiset (19).

Jos ei halua tutkia jokaisen tuotteen inci-listoja varmistuakseen sisällöstä on sertifikoitujen tuotteiden ostaminen helppoa, kun oppii tunnistamaan sertifikaattien merkit / logot. Niillä merkattuja tuotteita voi hyvillä mielin ostaa ilman enempiä mietintöjä. Joskus voi olla poikkeuksia, että tuotesarjalla jolla yleensä on käytössään sertifikaatti on tuotevalikoimissaan yksittäinen tuote, joka ei täytäkkään sertifikaatin edellyttämiä vaatimuksia, silloin siinä ei saa olla sertifikaatin edellyttämää logoakaan.

On myös pieniä yrityksiä, jotka käyttävät valmistuksessa raaka-aineita jotka ovat luonnonkosmetiikan mukaisia, mutta tuotteilla ei ole sertifikaattia taloudellisista syistä.

Sertifikaatin saaminen on suhteellisen kallista ja pienemmät valmistajat ovat päättäneet toimia ilman. Sertifikaatin puuttuminen ei siis aina tarkoita, että tuote ei olisi sisällöltään “puhdasta”.

Luonnonkosmetiikan vielä pidemmälle viety muoto on luomukosmetiikka, jolloin raaka-aineet ovat luomuviljeltyjä. Luomukosmetiikastakin löytyy merkkejä jotka käyttävät synteettisiä ainesosia, silloin niillä ei voi olla sertifikaattia, vaikka tuotetta myytäisiin luomuna.

Sertifikaatti on helppo tapa varmistua kosmetiikan puhtaudesta!

Sertifikoituja luonnonkosmetiikka sarjoja joilla on valikoimissaan hiustenhoitotuotteita ovat mm: Argital, DR. Hauscha, i + m, Lavera, Logona, M'adara, Melvita, Sante, Urtekram ja Weleda.

19

7. Ekologisesta epäekologiseen Muutosta tuotteissa ja raaka-aineissa on ollut havaittavissa aiemminkin, mutta silloin se oli enemmän toisin päin, silloin alettiin mennä kauemmaksi ekologisuudesta.

Vanhoista aikakausilehdissä kuten Kauneus ja Terveys 60-70 luvulta selatessa huomaa kuinka aikaisemmin käytettyjen ekologisten tuotteiden tilalle on tullut epä-ekologisia tuotteita.

Kuitenkin esimerkiksi uusia pyykinpesuaineita kohtaan oltiin tuomitsevampia.

Kauneus ja Teveys nro: 6 vuonna 1972 on artikkeli nimeltä: Älä pese, se on puhdasta likaa.

Artikkeli käsittelee enemmälti pyykinpesuaineita, alaotsakkeina on esim.“Puhtaus vie kalat vedestä ja murhaa järven” ,”Saastuttavat pesupulverit” ja “Liika pesu tekee sairaaksi”, nämä pätee nykyäänkin ja jopa enemmän ihmisten päivittäiseen kosmetiikkaan.

Kosmetiikkaa mainostettiin ja siitä kirjoitettiin kannustavammin ja runsaammin, ihonhoito tuotteita ja meikkejä mainostettiin enemmän “uusilla innovaatioilla” , mutta shampoissa oli mukana luonnonmukaisemmat vaikuttavat aineet.

Samassa numerossa pesuaineartikkelin kanssa oli juttu nimeltä: Kesämökkiläisen kauneus, jossa on neuvoja kuinka hoitaa esimerkiski hiuksia luonnonhelmassa; “Kaupungissa joskus varsin hankalalta ja sotkuiselta tuntuva öljyhoito sopii mainiosti mökkiolosuhteisiin, kukaan ei pane pahakseen, vaikka kulkisi koko päivän liina päässä hiukset öljyssä”. Öljyjä kehoitetaan käyttämään myös hiuspohjan ongelmiin. Artikkelissa nimeltä “Hiuspulmiin” kehoitetaan toimimaan näin: “Tavallista hilsettä, jonka alla ei ole tulehduksia eikä rupia, voi itse koittaa hoitaa öljyllä, ettei hiuspohja mekaanisesta käsittelystä vioittuisi. Haaleaa öljyä kuten (kilpikonna-, pähkinä-, tai manteliöljyä) hierotaan hiusmartoon jossa sen annetaan vaikuttaa noin puoli tuntia”.

Tuotteissa ei tarvinnut tuolloin olla ainesosaluetteloa, joten vanhoista tuotteista on hiukan hankala ottaa selvää, mitä ne oikeasti sisältivät. Kovasti niitä markkinoitiin, silloinkin, luonnon aineilla, erityisesti eri kasviöljyillä.

Kosmetiikkaa mainostettii lehdissä hyvin runsaasti, mielestäni enemmän kuin tämänpäivän naistenlehdissä. Silloin markkinoille tuli paljon uusia merkkejä ja tuotteita, nykyään vanhat “vakaat” merkit mainostavat uusilla innovaatioillaan ja esimerkiski luonnonkosmetiikan maininta on olematonta, eniten ne saa huomiota puskaradion ja esimerksiksi blogien välityksellä.

Ihmiset olivat tietoisia jo silloin, luulisi että tietoisuus olisi tähän päivään mennessä kasvanut runsaastikkin, mutta silti yhä taistellaan samojen asioiden äärellä ja puolesta, vesistöjen puhtaudesta ja ihmisten hyvinvoinnista.

20

8. Omien tuotteiden valmistus Heti ekokampaaja koulutuksen alussa koin ahaa-elämyksen, kun tajusin kuinka helppoa loppujenlopuksi olisi valmistaa omia tuotteita. Aineiden hankinta oli paljon mutkattomampaa kuin olin luullut, kun vain tietää mistä aineita valmistukseen voi hankkia.

Kosmetiikka raaka-aineita voi tilata esimerkiksi Ruotsalaisesta Crearome nettikaupasta tai kotimaisia luonnonkosmetiikkatuotteita valmistavalta AM luonnontuotteet nimiseltä yrtitykseltä.

Innostus alkoi jo ennen kuin oikein edes tiesin mistä tuotteiden valmistuksessa oikeasti on kyse.

Ensimmäiseksi ajattelin mitä kaikkea voisin valmistaa itselleni omaan käyttööni, tietäisin varmasti mitä tuotteet sisältävät ja minkä verran, tarkat määräthän ei käy ilmi inci-listasta.

Helpoimmalta tuntui aloittaa shampoista ja saippuasta, ajatus siitä että voisi valmistaa omat pesuaineet oli mullistava, voisin karsia kaiken ylimääräisen pois, lisätä enemmän yrttejä ja hoitavia aineita sekä öljyt voisi valita tilanteen mukaan.

Internet on täynnä blogeja joista saa paljon vinkkejä ja ohjeita.

Suomessa omien tuotteiden valmistus ei ole vielä niin yleistä kuin esimerkiksi USA:ssa ja Britanniassa ja monet blogit ovatkin englanninkielisiä. Yksi todella selkeä suomenkielinen blogi on nimeltään Saippuakuplia, josta minäkin ensimmäiseen palasaippuan tekoon katsoin ohjeet ja neuvot hyvin tarkasti.Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta.

Itse-tekeminen on kasvava trendi maailmalla ja uskoisin Suomessakin sen lisääntyvän.

Kuva 13. Saippuankeittelyä 21

8.1 Nestemäinen shampoo Aivan ensimmäinen oma tuote jonka valmistin kurssikaverini Anita Herukan kanssa oli shampoot. Alkupaketti oli tilattu Crearomelta ja se sisälsi kaikki tarvittavat perusaineet ja ohjeet shampoon tekemistä varten sekä pullot valmista tuotetta varten.

Hitunen pettymys oli, että Crearome ei välitä pelkästään ekologisia ainesosia ja meidänkin tuotepaketista löytyi mm.sulfaatteja, ajattelimme kuitenkin, että tästä on hyvä aloittaa, että ylipäätään ymmärtää minkälainen valmistuprosessi on, eri työvaiheet ja valmistus järjestyksen ja jos joku menisi pieleen ei menetys olisi kovin suuri.

Kuva 14. Shampoo ainekset

Päätimme kuitenkin olla tyytymättä täysin vain valmiisiin aineisiin ja keittelimme lisäksi yrttiliemet kahdelle eri shampoolle, valmistimme siis kummallekkin oman shampoon hiusten väri huomioiden.

Aloitimme yrttiliemien valmistamisesta, emme nuukailleet käytettävien yrttien määrässä vaan keitoksista tuli melkoisen runsaat. Kattilat porisivat liedellä sillä aikaa kun tutustuimme muuhun sisältöön ja valmistusohjeisiin, huomasimme, että paketin mukana oli aineita joita emme halunneet käyttää, kuten keltainen atsoväri ja limen eteerinen öljy.

22

Kuva 15. Yrttilimet tekeytymässä

Kuva 16. Siivilöintiä

Yrttiliemet: Tummien hiusten shampoo: Nokkonen , pakuri, salvia, rosmariini, neilikka sekä minttu.

Vaaleiden hiusten shampoo: Leskenlehti, kamomilla, kehäkukka, sipulinkuori, sitruunankuori+mehu sekä minttu

Kuva 17. Yrteistä jäänyt muhennos meni pakastimeen, jatkokäyttöä varten 23

Kun yrttiliemet olivat valmiit ja siivilöidyt, oli aika sekoittaa aineksista shampoota. Muut aineet olivat: Sodium Laureth Sulfate, sokeritensidi, oliiviöljy, guarmjauho (sakeuttamisaine) sekä phenoxy clyserin joka korvasi tässä tapauksessa parabeenit (säilöntäaine).

Ensin astiaan mitattiin oliiviöljy johon sekoitettiin guarmjauho, tämän jälkeen lisättiin yrttiliemi ja tensidit, tummaan shampooseen laitoimme lisäksi tuoksuksi patsulin eteeristä öljyä.

Kuva 18. Tensidien lisäilyvaihe ja sekoitus

Kun kaikki aineet olivat sekoitettu ja massa alkoi tanakoitua oli se valmista pullotettavaksi:

Kuva 19. Pullotus 24

Näin jälkeenpäin on hassua kuinka paljon ainesten sekoittaminen oikeasti jännitti, kaikki meni kuitenkin hyvin ja saimme monta pullollista omaa shampoota, vaikka ainesosat eivät olleet niin luonnonmukaisia, kuin olisimme toivoneet, oli itse tekemisen fiilis kuitenkin mahtava ja seuraavalla kerralla tietää taas enemmän. Tekeminen käy luultavasti sujuvammin, kun on vähän jo kokemusta ja tietämystä mistä tässä on kyse, mitä ainetta käytetään mihinkin ja miksi.

Kuva 20. Lopuksi oli helppo hymyillä valmiiden shampoitten ja pakuridrinksujen kanssa.

Shampoo on ollut käytössä miellyttävää ja riittoisaa, taloudessamme kummallekkin on oma käyttäjänsä ja varsinkin patsuli antaa tuoksullaan myös asuntoon miellyttävän tunnelmatuoksun.

Molempia on vielä runsaasti jäljellä varmasti senkin takia kun pesutiheys on hiustensuhteen melko harva, olen sisäistänyt hiustenhoidon sääntö nro.1:n vältä turhia pesuja!

25

8.2 Palasaippua Aloitin oman palasaippuan valmistamisen tekemällä paljon taustatyötä, netistä löytyy paljon aiheeseen liittyviä blogeja ja ihmisten omia reseptejä. Sain kuvan, että saippuan valmistus on melko yksinkertaista kun vain muistaa muutaman perusasian: lipeä lisäätään aina nesteeseen, ei koskaan nestettä lipeään, lipeäneste lisätään aina öljyihin, ei öljyjä lipeänesteeseen.

Ensimmäinen haaste oli saada lipeää, sitä olisi voinut toki keittää myös koivuntuhkasta, mutta kotoani ei löydy sellaisille määrille valmistusmahdollisuuksia, lisäksi rakeina oleva Lipeä on helppo säilyttää. Apteekista lipeää ei niin vain saanutkaan, alkoi jo tuntua siltä, että saan heittää hyvästit koko saippua touhulle, kunnes tätini vinkkasi minulle Lahtisen vahavalimosta, he ovat itse tilanneet sieltä hunajan valmistukseen tarvittavia tuotteita ja hän sanoi siellä olevan myös saippuanteko tarpeistoa. Tilasinkin sitten kerralla 4kg lipeärakeita, ne riittävätkin minulle pitkäksi aikaa, sillä kiloon saippuaa menee öljyistä riippuen n.130-170g lipeäraetta.

Ostin saippuan tekoa varten omat astiat ja välineet, joita aion käyttää vain tätä käyttötarkoitusta varten. Hankin kannun, mittakippoja, sauvasekoittimen, puukapustoja, hanskoja ja varuilta turvalasit sekä hengitys-suojaimen, koskaan ei voi olla liian varovainen. Ulottuvilla kannattaa myös aina pitää etikkaa, joka neutralisoi lipeän jos sitä kuitenkin pääsisi jossain vaiheessa iholle.

Kuva 21. Saippuatarvikkeita

26

Valmistus: Olin valinnut valmistuksen pää-öljyksi kookosöljyn jonka lisäksi laitoin seokseen myös mantelija risiiniöljyä.

Kuva 22. Raaka-aineita Ensimmäinen työvaihe olikin sekoittaa ja sulattaa öljyt kattilassa. Kookosöljy huoneenlämpöisenä on jo todella pehmeää, eikä tarvinnut kuin todella miedon lämmön sulaakseen. Manteli- ja risiiniöljy olivat jo nestemäsiä, joten niiden ei tarvinnut kuin lämmetä sulautuakseen kookosöljyn kanssa.

Kuva 23. Öljyt sulamassa 27

Sillä aikaa kun öljyt tekeytyivät miedolla lämmöllä, levy oli kakkosella, sekoitin lipeänesteen.

Olin laskenut tarvittavan lipeän määrään netistä löytyvällä lipeälaskurilla(20), lipeän määrään vaikuttavat käytettävät öljyt ja niiden määrä, eli jos katsoo jonkun valmiin ohjeen, ei voi suoraan vaihtaa öljyjä toiseen, koska lipeän määrä muuttuu. Kaikilla öljyillä on oma saponifikaatio lukunsa, joka määrittää lipeän määrän.

Olin mitannut lipeä rakeet valmiiksi erilliseen astiaan ja kannuun olin mitannut tarvittavan veden määrän, sekoitin raket veteen avoimen ikkunan ääressä, minusta toimenpide oli hyvin mutkaton, ei höyrynnyt, sihissyt, kuplinut tai edes haissut.

Haastavinta koko teko prosessissa oli mielestäni vaihe, jossa lipeä neste ja öljyt piti saada saman lämpöisiksi. Lipeänesteen lämpötila voi nousta jopa yli 80 asteeseen ja sen pitää antaa jäähtyä 40-50 asteeseen, öljyjen lämpötilan tulee sekoitusvaiheessa olla sama. Käytin kinkunpaistoon tarkoitettua hyvin yksinkertaista lämpömittaria ja se toimi mielestäni ihan hyvin. Kun nesteiden lämpötila on oikea lisätään lipeäneste öljyyn. Luulen että öljyt jäivät minulta hiukan liian lämpimiksi koska saostuminen ei alkanut heti, vaan vasta massan jäähtyessä. Käytin sekoittamiseen sauvasekoitinta, aika pian väri alkoi vaalentua ja hetken sekoittelun jälkeen massa alkoi saostua. Kun seos alkoi “tukevoitua” ja alkoi muistuttaa kiisseliä sekoitin massaan mantelirouhetta ja kaardemummaa ja jatkoin sekoittamista kunnes seos muistutti tanakkaa vanukasta.

Muottina minulla oli ihan tavallinen ympyrämallinen kakkumuotti jonka olin päällystänyt muovipussilla. Lipeä ei saa olla kosketuksissa alumiinin kanssa! ripottelin vielä pinnalle koristeeksi mantelia ja kaardemummaa.

Kuva 24. Saippua muotissaan 28

Tein myös muutaman koeluontoisen palasen vanhoihin kahvikuppeihin

Kuva 23: Saippuakupposet

Ohje: 350 millilitraa vettä 130 grammaa lipeärakeita 675 grammaa kookosöljyä 176 grammaa manteliöljyä 176 grammaa risiiniöljyä kourallinen jauhettua mantelia 1 ruokalusikallinen kaardemummaa Valmistus: Laita öljyt liedelle sulamaan miedolla lämmöllä, sammuta levy kun öljyt ovat sulaneet. Mittaa Lipeärakeet ja neste omiin astioihin. Lisää lipeärakeet nesteeseen. Mittaa lämpötilat, öljyjen ja lipeänesteen tulisi olla saman lämpöisiä noin 40-50 astetta. Kun lämpötilat on tasaantuneet lisää lipeäneste öljyihin, sekoita (sauvasekoitin) niin että seokseen ei pääse ilmaa eikä se pääse roiskumaan. Kun seos on hiukan tanakoitunut lisää apuaineet, tässä tapauksessa mantelirouhe ja kaardemumma. Sekoita välillä vatkaimella ilman, että se on päällä, niinkuin se olisi lusikka, mutta älä “kauho” seokseen ilmaa. Kun seos alkaa olla tukevan kiisselimäistä (jää kuvioita pintaan) on se valmista muottiin laitettavaksi. Muotiksi käy mikätahansa astia myös alumiiniset kunhan ne vuoraa muovipussilla. Parhaita on silikonimuotit.

Vuorokauden seistyään oli saippuapala valmis leikattavaksi, käytä hanskoja. Tässä vaiheessa saippua on jo saippuaa, mutta sen täytyy antaa tekeytyä vielä kuukausi ennen käyttöönottoa!

29

5.7.2012 oli historiallinen päivä, silloin testasin ensimmäistä kertaa itse tekemääni saippuaa ja voin olla tyytyväinen, vaikka itse sanonkin. Mantelirouhe antoi kivan kuorinnan, saippua vaahtosi mukavasti, pesi hyvin ja jätti kädet pesun jälkeen pehmeiksi ja puhtaan tuoksuisiksi, olen oikein tyytyväinen, tästä eteenpäin aion olla omavarainen saippuoiden suhteen!

Kuva 24: Kakkukestit Note to self: älä käytä kuviollisia muovipusseja tai käännä ne väärinpäin ennen saippuan kaatamista muottiin. Muovipussin kuviointi nimittäin tarttuu saippuan pintaan...

30

9. Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä oli aiheena mainonnan luoma mielikuvamarkkinointi sekä tuotteiden raaka-aineet. Tarkoitus oli puhkaista kupla tuotteiden ympäriltä ja tuoda esille faktoja jotka raaka-aineisiin liittyy.

Lähteinä käytin vanhoja aikakausilehtiä, internetsivustoja, alan kirjallisuutta ja tutkielmia.

Tutkin tuotteiden sisältöjä ja vertasin tavan kosmetiikkaa luonnonkosmetiikkaan. Valmistin omia tuotteita jota varten tututstuin blogeihin ja aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen Kosmetiikkateollisuus on bisnestä jossa puhuu raha hyvnvoinnin kustannuksella, hinta/laatu suhde ei kohtaa monessakaan tuotteessa koska raaka-aineet eivät vastaa tuotteen “yleellisyyttä”.

Pystymme omilla valinnoimmalle vaikuttamana omaan ja ympäristön hyvinvointiin. Tietoisuus lisäääntyy ja ihmiset haluavat tietää enemmän tuotteiden ainesosista ja niiden vaikutuksista.

“Olet mitä syöt” sanonnan voisi laajentaa “olet mitä käytät sisäisesti ja ulkoisesti.”

Itse olen ainakin vakuuttunut siitä, että pienillä muutoksilla on suuri merkitys, jos ihmiset haluavat pitää huolta itsestään ja tulevista sukupolvista, on mielestäni tärkeää jakaa tietoutta ja antaa kaikille mahdollisuus valita.

Vastuun ei pitäisi olla pelkästään kuluttajilla, vaan sitä pitäisi saada enemmän myös isoille firmoille jotka päättävät mitä raaka-aineita tuotteissaan käyttävät.

Olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että kasvavat allergiat, iho-ongelmat ja herkkyydet ovat osittain peräisin kosmetiikkateollisuuden käyttämien raaka-aineiden pitkäaikaisvaikutuksista, olemme kosketuksissa näiden aineiden kanssa jo ennen syntymäämme, tahdoimme tai emme.

31

Lähdeluettelo Sähköiset ja kirjalliset lähteet 1.Saippuan historia saatavissa: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/saippua.html 2. Saippua-Wikipedia saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Saippua 3. Natriumhydroksidi-Wikidepia saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumhydroksidi 4.Shampoo-Wikipedia saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Shampoo 5.History of Shampoo: A Culmination of personel cleanliness saatavissa:http://www.randomhistory.com/2008/07/19_shampoo.html 6. Shampoo-Wikipedia saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Shampoo 7. Who invented Shampoo saatavissa:http://www.whoinventedit.net/who-invented-shampoo.html 8. Rita Stiens: Totuus kosmetiikasta s.36 9. Soap-opera Wikipedia saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Soap_opera 10 / 11.Television advertisement-Wikipedia saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Television_advertisement 12. MTV3-Wikipedia saatavissa:http://fi.wikipedia.org/wiki/MTV3 13, 14. Haitalliset aineet kosmetiikassa saatavissa: http://www.ruusunnuppu.com/index.php? option=com_content&view=article&id=51&Itemid=59 32

15. Rita Stiens: Totuus kosmetiikasta s.106 16. Viherpesu Wikipedia Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Viherpesu 17, 18. Kemikaalikimara: Naturigin hiusv채ri Puhdasta viherpesua Saatavaissa: http://kemikaalikimara .blogspot.fi/2011/11/naturigin-hiusvari-puhdastaviherpesua.html 19 Luonnonkosmetiikka Wikipedia saatavissa:http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonkosmetiikka 20.Lipe채laskuri: MMS Lye Calculator saatavissa: http://www.thesage.com/calcs/lyecalc2.php

33

Kuvalähteet Kansikuva Priorin mainoskamppanja 2009 by JWT Frankfurt for ‘extra strong’ Priorin shampoo. saatavissa: http://www.google.com/imgres?hl=en&client=firefoxa&hs=j2V&sa=X&rls=org.mozilla:enUS:official&biw=1616&bih=941&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=opJ4LLgaxRCmtM:&imgref url=http://www.thecoolhunter.net/article/detail/1533/extra-strong-priorinshampoo&docid=8mt1mcPUUpQXsM&imgurl=http://www.thecoolhunter.net/images/stories/20 07pics/storiesnew2007pics/marchpics/0shampoo.jpg&w=680&h=458&ei=OYPGTiOLofktQaf_P0P&zoom=1&iact=rc&dur=284&sig=115828581403810536353&page=1&tbnh=1 32&tbnw=181&start=0&ndsp=43&ved=1t:429,r:6,s:0,i:86&tx=115&ty=62 Kuva 1. Bottles of shampoo and lotions manufactured in the early 20th century by the C.L. Hamilton Co, of Washington, D.C.

saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Shampoo Kuva 2. Neutrogena mainos saatavissa: Kauneus ja Terveys-lehti nro:12 vuodelta 1963 Kuva 3. Timotei Natural style: mainos saatavissa: http://www.funckr.com/fi/funny-pictures/collection/13/best-advertisement/page4/ Kuva 4. Swarzkophfin mainos Golf shampoo Saatavissa: Kauneus ja Terveys-lehti nro: 6 vuodelta 1961 Kuva 5. L'orealin shampoo mainos saatavissa: http://manilabeautyblog.blogspot.fi/2010/05/anne-curtis-for-loreal-paris-haircare.html Kuva 6. Priorinin mainoskamppanja kuva saatavissa: http://www.google.com/imgres?hl=en&client=firefox-a&hs=j2V&sa=X&rls=org.mozilla:enUS:official&biw=1616&bih=941&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=opJ4LLgaxRCmtM:&imgref url=http://www.thecoolhunter.net/article/detail/1533/extra-strong-priorinshampoo&docid=8mt1mcPUUpQXsM&imgurl=http://www.thecoolhunter.net/images/stories/20 07pics/storiesnew2007pics/marchpics/0shampoo.jpg&w=680&h=458&ei=OYPGTiOLofktQaf_P0P&zoom=1&iact=rc&dur=284&sig=115828581403810536353&page=1&tbnh=1 32&tbnw=181&start=0&ndsp=43&ved=1t:429,r:6,s:0,i:86&tx=115&ty=62 34

Kuva 7. AVA Cadon Shampoo mainos Saatavissa: Kauneus ja Terveys-lehti nro: 10 vuodelta 1966 Kuva 8. Yves Rocher kotisivuilta Saatavissa: http://www.yvesrocher.fi/control/com/fi/kauneutta_kasveista_vuodesta_1959/eettinen_tutkimus/eettinen_tutkimu s_/ Kuva 9. Kaminomoto hiusravinne saatavissa: http://www.ebay.com/ctg/Kaminomoto-Hair-Growth-AcceleratorTreatment-/77627793 Kuva 10. Kerastasen mainoskampanja Elixis Ultime saatavissa: http://www.lumi.palvelee.fi/5 Kuva 11. Naturigin hiusv채ri mainos Saatavissa: http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2011/11/naturigin-hiusvari-puhdastaviherpesua.html Kuva 12. new-henna shampoo mainos Saatavissa: Kauneus ja Terveys-lehti nro:5 vuodelta 1963 Kuva 13. Saippuankeittely채 Saatavissa: http://mm-aboutanything.blogspot.fi/2011/06/old-fashion.html Kuva 14-26. Karoliina Rajahalme

35