Kuopion metodistiseurakunnan lehti 05/2019 by Jori Brander

Postia Puusep채nkadulta Kuopion metodistiseurakunnan lehti Joululehti 2019

"Teille on t채n채채n Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra." (Lk. 2:11)

van. Tunnetaanhan SLEY:n toiminta naispappeuden vastustamisen jyrkkyydestä. Kuitenkaan Karkun opiston Raamattukurssi ei juuri puutu oppikysymyksiin, vaan keskittyy Raamatun Sanan opettamiseen ihan kirje kir delliseen lehteen kirjoitin hieman tunnel jeeltä, mukaan lukien sekä Vanhaa että Uutta mistani. Olin silloin lähdössä Karkkuun testamenttia. opiskelemaan Raamattua kolmeksi kuukau deksi. Nyt tuo aika alkaa olla takanapäin ja Opin tämän ajanjakson kautta tuntemaan yhä kolmen kuukauden intensiivinen matka Raa syvemmin, mitä on Jumalan armo. Kuinka matun Sanan äärellä painautuu pysyvästi mie suuri on Hänen rakkautensa ja huolenpitonsa leeni. Raamattukurssi ei opettanut ainoastaan myös minua kohtaan. Ja kuinka armoton olen tuntemaan Raamattua, vaan kyseessä oli koko itse. Kuinka vähän minussa vieläkin on rak naisvaltainen oppimiskokemus. Eläminen kautta ja armoa muita ihmisiä kohtaan. Kun asuntolassa, yhteys eri kirkkokunnista tuleviin Jumala on osoittanut armoaan minua kohtaan, ihmisiin, päivärytmin ehdoton säännöllisyys, myös minun tulee kasvaa armollisuudessa perheelämän haasteet, oman itsensä kohtaa muita kohtaan. Mikään oppi tai kirkkokunta ei minen heikkouksineen ja vahvuuksineen; kaik peri taivasten valtakuntaa: sen perivät kaikki Jeesukseen Kristukseen uskovat ja Häneen ki ne tulivat tutuiksi tämän jakson aikana. turvaavat ihmiset, oli kyseessä mikä kirkko Ennakkoodotukseni oli, että Jumala tahtoisi kunta tahansa. Tämä kolmen kuukauden jakso puhutella minua Sanansa kautta nimenomaan vahvisti sitä, miten yhteys toimii käytännön parannuksen teon kautta. Että Hänen sanansa tasolla yhdessä eläen ja elämää jakaen. On tulisi jälleen kohti ja näyttäisi kaiken syntini ja upeata olla yhtä suurta joukkoa, joka seuraa vikani. Kyllä näinkin tapahtui, mutta suurim Jeesusta koko sydämestään. Meillä kaikilla pana kokemuksena jäi kuitenkin mieleeni Ju uskovilla on yhteinen tehtävä: kasvattaa ope malan hyvyys ja armo juuri minua kohtaan. tuslapsia Jeesukselle Kristukselle. Jos keski Hän vahvisti myös kutsumustani paikassa, jos tymme jatkuvasti puolustamaan oman sa en ikimaailmassa olisi sen uskonut tapahtu oppimme oikeellisuutta tai mietimme sitä, mi kä toisen opissa on väärää, jäämme paitsi, emme ai noastaan Kristuk sen seuraajien yhteydestä, vaan myös Jeesuksen antama lähetys käsky jää toteutu matta kauttamme.

Jää armosi vain…

Meillä on etuoi keus saada oppia tuntemaan Juma lamme Sanan kautta. Pelkkä Sa nan tiedollinen tietäminen ei riitä, vaan sen tulisi an 1

taa myös muokata meitä Jeesuksen Kristuksen kaltaisuuteen. Missä uskovia on enemmän kuin yksi koolla, siellä on aina mahdollisuus joko väittelyihin tai yhteyteen. Itse haluan va lita yhteyden. Haluan, että oma rajoittunut sy dämeni alkaa avartumaan ja näkemään jokaisen ihmisen Jumalan mestariteoksena.

”Sakari, piirrä meille kuva, kuva Jee suksesta. Saat värikynät. Ja Sakari piirtää: ´Piirsin teille Jeesuksen, sil´ on jalassaan tennarit ja on siniset hiukset ja vaaleanpunainen tpaita.´ Ei Sakari, ei Jeesus, ei Jeesus, näytä tuolta. Piirrä heti uusi ja ruskeat sandaalit.

Saakoon Jumalan rakkaus avata meidän sydä memme ottamaan vastaan Hänen rakkauttaan ja myös viemään sitä eteenpäin lähimmäisil lemme. Me voimme jokainen toimia Hänen rakkauden lähettiläinään arjen keskellä. Saa koon Jumalan armo avata sydämemme näke mään rikkautena toinen toistemme erilaisuus ja ainutlaatuisuus ihan yksilötasolla, mutta myös kirkkokuntatasollakin.

Jos oikeasti tuntisin millainen Jumala on, varmaankin pelästyisin: olen itse armoton. Mitä jos Jeesus meni tennareissa ja t paidassa? Minä ja mun kaverit, ketä se haittaa? Piirsin teille Jeesuksen, siitä taisi tulla erilainen mihin olitte tottu neet, pyydän jo anteeksi. Ei Sakari, ei Jeesus, ei Jeesus, suutu tuosta, vaan Hän nauttii siitä, millainen sinä oot. Ja kun taivaassa kerran luona Herran, tulen hämmästymään ketä muita mä siellä nään. Jos oikeasti tuntisin millainen Jumala on, kasvoni käsiin hautaisin: Minä oon pieni, mutta Jumala rajaton.” Sakari, Eves (löytyy myös Youtubesta) Siunattua ja armollista Joulun aikaa toivottaen, Elisa

Kuopion Metodistiseurakunta Puusepänkatu 7 70100 Kuopio

Puhelin 046 810 8158 (pastori Elisa) 040 521 6165 (maallikkojohtaja) Sähköposti kuopio@metodistikirkko.fi

Nettisivut https://kuopio.metodistikirkko.net/ Facebook Kuopion.metodistiseurakunta Twitter @KuopionMetSrk Instagram kuopion_metodistiseurakunta 2

Uskonkappale VIII Vapaa tahto

dellisessä osassa käsittelimme perisyntiä. Oppi perisynnistä tuo meidät toisen suu ren kysymyksen eteen. Se on kysymys ihmisen vapaasta tahdosta ja Jumalan ennaltamäärää misestä.

asian Jumalan käsiin. Mitä tällä yritän sanoa? Vain sen, että tulkinta tahdon vapaudesta on näkemys ja mielipide. Kirkon oppi tahdon vapaudesta

Tahdonvapaus on perustava käsite oikeustajun kannalta. Se on perustava myös siinä, ettei Ju Ihmisen tahdon vapauden ja Jumalan kaikki mala pakota ketään yhteyteensä. Opinkappale valtiuden sovittaminen yhteen on ongelma, jo §8 ei ota kantaa ennaltamääräämiseen eikä sii ta kristillinen kirkko ei ole kyennyt 'älyllisesti' hen kuinka vapaita olemme valitsemaan. ratkaisemaan. Missä korostamme ihmisen tah Opinkappale keskittyy katsomaan tahdon va don vapautta, siellä rajoitamme Jumalan kaik pautta perisynnin ja ihmisen tekojen kelvolli kivaltiutta ja päinvastoin. suuden näkökulmasta. Se arvioi langenneen Ihmisen tahdon vapaus

Ongelma nuosee esiin kaikilla elämänaluilla, kun puhutaan johdatuksesta. On helppo ajatel la kapeasti Jumalan johdatusta oman elämän tai vaikkapa 'Jumalan valittujen' elämän par haaksi. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun ihmis ten tai muiden luotujen oikeudet, velvollisuudet ja edut asettuvatkin vastakkain? Entä jos konflikti johtaa pahuuteen? Onko se tällöin Kaikkivaltiaan määräys, ihmisen tah don vapauden hedelmää, Jumalan sallimusta, vai mitä se on? Entä onko ihminen vapaa valitsemaan edes ikuisuuskysymysten äärellä? Onko jokainen samalla viivalla tahdon vapauden kanssa vai onko Jumala kutsunut toisia 'enemmän' kuin muita? Entä sylivauvana tai aiemmin meneh tyneet, entä he, ketkä eivät elämän matkalla Raamatun Jumalasta kuule? Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta tulos on aina sama: järki ei tavoita Jumalan suuruutta.

ihmisen tekojen laadun Jumalan näkökulmas ta. Sen pohjalta artiklat §9 §11 jatkavat eteenpäin tekojen hyveellisyyden ja kelvolli suuden pohtimista. Käsittelemämme artikla luo perustan sille, mi ten 'luonnollisen' – ts. perisynnin alaisen ihmi sen parhaimmatkin teot 'löyhkäävät' Jumalan edessä. Artikla tekee eron 'meidän luontomme' tuottamien tekojen ja Jumalan Pyhän Hengen meissä vaikuttavien tekojen välillä. §8 Vapaasta tahdosta Ihmisen tila Aadamin lankeemuksen jälkeen on sellainen, ettei hän voi oman kykynsä tai pyrkimyksensä kautta kääntää tai parantaa itseään uskomaan Jumalaan ja kutsumaan häntä avuksi; näin ollen meillä ei ole kykyä tehdä hyviä, Jumalalle mieleisiä tekoja, il man että Jumalan Kristuksen kautta antama armo valmistaa meitä, niin et tä saamme hyvän tahdon ja vaikuttaa meidän kanssamme, kun meillä on hyvä tahto.

Toisaalta jos ihmisellä ei ole tahdon vapautta, oikeustaju sanoo, ettei häntä voi tuomitakaan. Tästähän on ollut kyse oikeudenkäynneissä so tarikollisia kohtaan? Ovatko he toteuttaneet toisten tahtoa osana koneistoa vai olivatko he Wesley kelpuutti artiklan sellaisenaan mukaan vastuulliset valinnoistaan – ts. vapaat jossain metodistikirkon uskonkappaleisiin. Artikla korostaa ihmisen tilan turmellusta ja sitä, että määrin valitsemaan? ihminen ei ole kykenevä omin voimin autta Kysymys ihmisen vapaasta tahdosta jää tässä maan itseään tai tekemään mitään Jumalalle maailmanajassa vastaamatta. Onneksi riittää, mieleistä. että uskomme ja voimme uskoa myös tämän 3

Monia ihmetyttää, miksi muka ihmisen hyvät teot eivät ole mieluisia Jumalalle? Asiaa voi ajatella siitä näkökulmasta, että turmeltunut ih minen tekee hyvätkin teot 'omasta jumaluudes taan' käsin – ts. erossa Jumalasta. Ne eivät ole hedelmää, joka tuottaisi kunnian Jumalalle. Toisaalta asiaa voi ajatella niin, että 'hyvät teot' kuuluvat aina Jumalan armon piiriin. Eli siinä, missä ”Hän {Jumala} antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lä hettää sateen niin hurskaille kuin juma lattomille”,

vaan ovat Jumalan armovaikutusta ihmiskun nan keskellä. Jumalan armo siis valmistaa ihmisen paitsi vastaanottamaan pelastuksen myös tuottamaan hyvää hedelmää, jonka Jumala voi hyväksyä. Edes nuo Kristuksessa Pyhän Hengen vaiku tuksesta tehdyt hyvät teot eivät lisää mitään pelastukseemme, vaan ne ovat seuraus ja he delmä siitä. Tähän asiaan palaamme tuonnem pana sitä käsittelevien opinkappaleiden myötä. Jori

hän antaa samoin armonsa vaikuttaa jopa ju malattomien ihmisten kautta. Tällöin nk. 'kes tävät hyvät teot' eivät ole lähtöisin ihmisestä,

Vähäisen palvelijan juhla

lämäni tielle mahtuu kirjava joukko eri laisia jouluja. On ollut lapsen joulua, per heen joulua, joulua kotona, joulua matkalla, joulua hengellisen työntekijänä, jne.

Siinä ei ole tilaa edes sille hurskastelulle, kun vähäinen katsoo vieressään toista vähäistä ja kuvittelee olevansa itse sydämeltään 'hurs kaampi' kuin tuo toinen. Vähäinen on vähäinen ja sellaisena pysyköön.

Kaiken tämän jälkeen joulun syvin merkitys minulle on hiljaisuuden juhla. Siinä on tilaa ol Jouluna tahdon olla vähäinen – sellainen, joka la vähäinen Herransa kirkkauden edessä. Ju on hiljaa Herransa edessä; hän saa, hän vas malan synnyttäjän Marian kiitosvirren sanoin taanottaa eikä ole itsessään mitään. ”Minun sieluni ylistää Herraa, ja mi nun henkeni riemuitsee Jumalasta, pe lastajastani, sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen {KR92: luonut katseensa vähäiseen palveli jaansa}.” (Luuk. 1:4648a)

”Autuaita ovat hengessään köyhät, sil lä heidän on taivasten valtakunta.” Jori

Jumalan armo tulee esiin vähäisissä. Rukoilen voimaa pysyä vähäisenä ja olla jouluna mitä vähäisin Herrani edessä. Siinä ei ole tilaa omavanhurskaudelle – eikä sille farisealaiselle hurskaudelle, jolla istua pö nötämme joulukirkossa kuin kutsuvieraat. 4

Jouluajan ohjelma Ma 2.12. Rukousja paastopäivä Rukousaiheena Suomen metodistikirkon naisliitto: Rukoillaan vision avautumista avustuskohteista sekä siitä, millaisilla tavoil la voisimme vielä auttaa ja tukea naisten ja lasten elämää. Toinen ja yhtä tärkeä ru kousaihe: vanhat ja yksinäiset ihmiset. Yh teiskunta ei pysty järjestämään kunnollista kotihoitoa ja riittävää määrää yhteisöasumi syksikköjä. Rukoillaan sitä, että tähän isoon ongelmaan löytyisi hyvä ratkaisu.

Hengen ilmapiiristä. Su 15.12. klo 17.00 Iltakirkko Jori Brander saarnaa aiheesta 'Ylös epäilyjen laaksosta (Matt. 11:26; Jes. 35:56)'. Tilai suudessa on ehtoollinen. Metodistikirkon eh toollinen on avoin jokaiselle joka uskoo Herraan Jeesukseen Kristukseen tai tahtoisi uskoa. Ma 16.12. klo 14.00 Kuoroharjoitukset Kuoroharjoitukset kirkolla.

Ma 2.12. klo 18.00 Hiljaisuuden huone Kirkko avoinna Hiljaisuuden huoneena klo 1819.

Ma 16.12. klo 18.00 Hiljaisuuden huone Kirkko avoinna Hiljaisuuden huoneena klo 1819.

Ti 3.12. klo 1214 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Tule ravituksi pöy dän antimista sekä hartaushetken sanasta.

Ti 17.12. klo 1214 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Tule ravituksi pöy dän antimista sekä hartaushetken sanasta.

Ke 4.12. klo 13.00 Lähetyshetki Jumalan sanaa, lähetystyökuulumisia sekä rakentavaa yhdessäoloa.

Ke 18.12. klo 18.00 Kuuleeko Jumala? Aiheena 'Viimeinen matka alkaa (Mark. 8:2738)'. Ilta ei ole perinteinen raamattupii ri, vaikka virikeaineisto on Markuksen evan keliumista. Etenemme kysellen, miten Jumala puhuu tai on puhumatta tekstien ja arkisten elämänkokemusten innoittamina.

La 7.12. klo 6.15 / 7.15 (Yle 1) Radioaamu hartaus Yle 1:n radioaamuhartauden pitää Säde Lo ponen Helsingin metodistiseurakunnasta. La 7.12. klo 17.00 Palvelijoiden huone Palvelijoiden huone on kotirukouskokous, joka on tarkoitettu seurakunnan rukouspalve lutehtävissä toimiville. Su 8.12. klo 17.00 Iltakirkko Iltakirkko tänään Maailman lapset teemalla. Tilaisuudessa rukoillaan nimensä mukaisesti maailmassa eri puolilla kärsivien lasten puo lesta musiikin lomassa. Tilaisuudessa puhuu Elisa Brander. Kahvitarjoilun tuotto naislii ton tekemälle lähetystyölle. Pe 13.12. klo 17.00 Rukouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten aiheiden puolesta, jonka jälkeen on mahdol lisuus saada rukousta myös henkilökohtais ten asioiden puolesta. Voit tulla rukoilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nauttimaan Pyhän 5

Pe 20.12. klo 17.00 Rukouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten aiheiden puolesta, jonka jälkeen on mahdol lisuus saada rukousta myös henkilökohtais ten asioiden puolesta. Voit tulla rukoilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nauttimaan Pyhän Hengen ilmapiiristä. La 21.12. klo 12.00 Pajapäivä Sunnuntain jouluisen Iltakirkon valmistelua, pientä puuhaa ja yhdessäoloa klo 1217. Su 22.12. klo 15.00 Jouluinen Iltakirkko Jouluisessa tilaisuudessa Jori Brander saar naa aiheesta 'Joulua kaivolla (Joh. 4:10; Luuk. 9:2324)'. Ti 31.12. klo 18.00 Uudenvuodenaaton Ru kouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten

aiheiden puolesta, jonka jälkeen on mahdol lisuus saada rukousta myös henkilökohtais ten asioiden puolesta. Voit tulla rukoilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nauttimaan Pyhän Hengen ilmapiiristä. Su 5.1. klo 12.00 Päiväkirkko Jori Brander saarnaa aiheesta 'Ymmärrätkö kuinka siunattu olet? (Ef. 1:314)'. Liittoru kous ja liiton uudistamisen juhla on jäänyt vaikuttamaan metodistien perinteessä jo Wesleyn ajalta lähtien. John Wesley aloitti liiton uudistamisen jumalanpalvelukset 11. elokuuta 1755 ja havaitsi liiton uudistamisen juhlan uskonelämää rikastuttavaksi. Tilai suudessa on ehtoollinen. Metodistikirkon eh toollinen on avoin jokaiselle joka uskoo Herraan Jeesukseen Kristukseen tai tahtoisi uskoa. Su 5.1. klo 1417 Rukouskahvila Olet sydämellisesti tervetullut rukouskahvi laan, jossa vietämme aikaa rukouksen hen gessä sekä nautimme runsaan kahvipöytäbuffetin (hinta 5 €) antimista. Ha lutessasi voit osallistua rukoilemiseen tai vain nauttimaan rukouksen hoitavasta ilma piiristä. Su 5.1. klo 17.00 Hartaushetki Rukouskahvilan päätteeksi yhteinen hartaus hetki. Ma 6.1. Rukousja paastopäivä Rukousaiheena Suomen Metodistikirkon eri seurakunnat. Tammikuun ajan rukoilemme Helsingin metodistiseurakunnan puolesta. Ti 7.1. klo 1214 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Tule ravituksi pöy dän antimista sekä hartaushetken sanasta. Pe 10.1. klo 18.00 Rukouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten aiheiden puolesta. Mahdollisuus myös saada henkilökohtaista esirukousta. Voit tulla ru koilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nautti

maan Pyhän Hengen ilmapiiristä. La 11.1. klo 6.15 / 7.15 (Yle 1) Radioaamu hartaus Yle 1:n radioaamuhartauden pitää Raija Kuoppala Porin metodistiseurakunnasta. La 11.1. klo 913 Avoimet ovet Kuopion kristillisellä koululla Kristillisen koulun ovet ovat avoinna tutus tumista varten. Eri seurakunnat järjestävät toimintapisteitä koulussa vieraileville lapsil le. Su 12.1. klo 17.00 Iltakirkko Iltakirkko tänään Maailman lapset teemalla. Tilaisuudessa rukoillaan nimensä mukaisesti maailmassa eri puolilla kärsivien lasten puo lesta musiikin lomassa. Kahvitarjoilun tuotto naisliiton tekemälle lähetystyölle. Ma 13.1. klo 16 Kuoroharjoitukset Kuoroharjoitukset kirkolla. Ma 13.1. klo 18 Hiljaisuuden huone Kirkko avoinna Hiljaisuuden huoneena klo 1819. Ke 15.1. klo 13 Lähetyshetki Jumalan sanaa, lähetystyökuulumisia sekä rakentavaa yhdessäoloa. Pe 17.1. klo 18.00 Palvelijoiden huone MarjaLeenan kotona Suljettu rukousryhmä rukouspalvelutehtävis sä toimiville. Su 19.1. klo 1417 Ekumeenisen rukousvii kon Rukouskahvila: Minun rukoukseni Olet sydämellisesti tervetullut ekumeeniseen rukouskahvilaan, jossa vietämme aikaa ru kouksen hengessä sekä nautimme runsaan kahvipöytäbuffetin antimista. Vierailijat eri seurakunnista rukoilevat heille tärkeiksi nousseita rukouksia. Halutessasi voit osallis tua rukoilemiseen tai vain nauttimaan ru kouksen hoitavasta ilmapiiristä. Su 19.1. klo 17.00 Iltahartaus Lyhyt hartaushetki rukouskahvilan päätteek si. ... jatkuu seuraavalla sivulla. 6

Jatkoa edelliseltä sivulta... Su 19.1. klo 18.00 Ekumeenisen rukousvii kon pääjuhla Ekumeenisen rukousviikon pääjuhla järjeste tään Tuomiokirkossa. Mukana ihmisiä eri kirkkokunnista. Ti 21.1. klo 1214 Avoimet ovet Soppakirkko ja hartaus. Tule ravituksi pöy dän antimista sekä hartaushetken sanasta. Pe 24.1. klo 18.00 Rukouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten aiheiden puolesta. Mahdollisuus myös saada henkilökohtaista esirukousta. Voit tulla ru koilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nautti maan Pyhän Hengen ilmapiiristä. Su 26.1. klo 17.00 Iltakirkko Jori Brander saarnaa. Tilaisuudessa on eh toollinen. Metodistikirkon ehtoollinen on avoin jokaiselle joka uskoo Herraan Jeesuk seen Kristukseen tai tahtoisi uskoa. Ma 27.1. klo 18.00 Hiljaisuuden huone Kirkko avoinna Hiljaisuuden huoneena klo 1819. Ke 29.1. klo 13 Lähetyshetki Jumalan sanaa, lähetystyökuulumisia sekä rakentavaa yhdessäoloa.

Pe 31.1. klo 18.00 Rukouksen huone Rukouksen huoneessa on rukousta yleisten aiheiden puolesta, jonka jälkeen on mahdol lisuus saada rukousta myös henkilökohtais ten asioiden puolesta. Voit tulla rukoilemaan yhdessä, rukoilemaan itseksesi, pyytämään esirukousta tai myös vain nauttimaan Pyhän Hengen ilmapiiristä. Su 2.2. klo 12.00 Päiväkirkko Saarnaa Elisa Brander. Tilaisuudessa ehtool linen. Metodistikirkon ehtoollinen on avoin jokaiselle joka uskoo Herraan Jeesukseen Kristukseen tai tahtoisi uskoa, kirkkokuntaan katsomatta. Su 2.2. klo 1417 Rukouskahvila Olet sydämellisesti tervetullut rukouskahvi laan, jossa vietämme aikaa rukouksen hen gessä sekä nautimme runsaan kahvipöytäbuffetin (hinta 5 €) antimista. Ha lutessasi voit osallistua rukoilemiseen tai vain nauttimaan rukouksen hoitavasta ilma piiristä. Su 2.2. klo 17.00 Iltahartaus Rukouskahvilan päätteeksi yhteinen hartaus hetki.

Talousnurkka Seurakuntamme toimii vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Tue työtä sopivaksi katsomallasi summalla. Seurakunnan tili • IBAN: FI58 1429 3000 1017 95 Viitenumerot • 1300 seurakuntamaksut • 2600 lahjoitukset • 3900 kirjapöytä Naisliiton tili (lähetystyö) • IBAN: FI41 1797 3500 0030 57 7

Nettisivut ja sosiaalisesta media Nettisivulta tai sosiaalisesta mediasta voit varmistaa ajantasaisen ohjelman. Voit tilata maksutta viikkoohjelman tekstiviestinä puhelimeen täyttämällä yhteystietolomakkeen kirkolla. Rukousrinki Voit ilmoittautua esirukoilijaksi numeroon 046810 8158 (Elisa Brander) kirjoittamalla tekstiviestin ESIRUKOILIJA + oma nimesi ja puhelinnumerosi tai ilmoittautumalla suoraan Elisalle. Rukousaiheita voit lähettää samaan numeroon, josta viestit lähetetään esirukoilijoille. Laita viestin alkuun sana RUKOUSAIHE. Talvilomat Elisa viettää talvilomaa 23.30.12.2019. Jori ilmoittaa talvilomasta myöhemmin. Lehtijuttujen deadline Seuraavaan lehteen (23/2020) julkaistavat kirjoitukset tulisi jättää 15.1. mennessä.

Tilaisuuksien nimien muutokset

hkä saatat ihmetellä tilaisuuksien vaihtu neita nimiä lukiessasi uutta ohjelmaam me. Nimien vaihtaminen onkin meillä tällä hetkellä prosessissa.

Kurjinta olisi, jos nimi lupaisi tilaisuudesta jo tain aivan muuta kuin mitä se on. Emme halua myöskään antaa sitä vaikutelmaa, että jokin ti laisuus ei koskisi muita kuin seurakunnan jä (tästä ainoana poikkeuksena Pohdimme neuvoston kanssa sitä, miten sai seniä Palvelijoiden huone, joka on seurakunnan ru simme tilaisuuksille loppuun asti mietityt ni kouspalvelijoiden pienryhmä) vaan kaikkiin met. Tahdomme nimittäin löytää tilaisuuksille nimet, jotka vastaavat parhaiten niiden luon tilaisuuksiin toivomme kynnyksen olevan netta sekä sisältöä ja myös osaltaan madaltavat mahdollisimman matala astua sisään. kynnystä tulla kirkkoomme. Seurakuntaneuvosto 8

Talousasioita seurakuntaneuvoston pöydältä

änä vuonna seurakuntamme talous on ol lut koetteella. Seurakuntamme talous pyörii vapaaehtoisin lahjoituksin. Olemme pystyneet hoitamaan kiinteistöstämme hoituvat pakolliset kulut sekä muut velvoitteet, mutta pastoraalimaksua emme ole pystyneet maksa maan kokonaisuudessaan. Pastoraalimaksu on maksu, jota seurakunnat maksavat työnteki jöistään Suomen Metodistikirkolle. Sillä kate taan työntekijöiden palkat, joskin pastoraalimaksu ei ole täydet 100 % palkka menoista, vaan 75 %. Pastorit ovat töissä Suo men Metodistikirkolla, eivät seurakunnalla, vaikka työmaa usein onkin seurakunta.

vielä se päivä, että pystyisimme olemaan omavaraisia taloutemme suhteen! Pohjolankadun yksiön remontti on tuonut myös omat haasteensa meidän talouteemme. Emme ole pystyneet korottamaan maksettavan pastoraalimaksun määrää, kuten meillä aiem min oli tarkoitus tehdä. Tänä keväänä alkanut remontti maksaa seurakunnallemme n. 33 000 €, jota vähennämme ottamallamme rahoitus vastikkeella yhtiövastikkeesta tulevien kulujen lisäksi. Näin ollen asunnosta saamamme vuokrakate ei ole niin suuri kuin se aiemmin oli. Vuokratulot yksiöstämme ovat 590 €, josta maksamme 317,88 € rahoitusvastiketta ja yh tiövastiketta. Asuntoon syksyllä tehty pintare montti tuli maksamaan talkootyönä tehtynä reilut 1400 €. Siitä suuri kiitos vielä jokaiselle remonttiin panoksensa antaneelle. Tehdessäm me päätöksen pitää asunto, kunnioitimme sa malla menneiden sukupolvien työtä ja uhrausta seurakuntamme hyväksi. Teimme myös inves toinnin tulevaisuuteen tulevia sukupolvia var ten, vaikka tällä hetkellä remontin hinta tuntuukin kohtuuttoman suurelta pieneen yk siöön nähden. Uskomme kuitenkin, että seura kunnallamme on tulevaisuus, vaikka tämänhetkinen tilanne onkin taloudellisesti haastava.

Seurakuntamme pastoraalimaksu koostuu Eli san osuudesta (100 %) sekä Jorin osuudesta (25 %) ja on yhteensä 2768,90 €. Elisan työ kenttänä on Kuopion seurakunta, mutta Jorin 75 % tulee piirikunnanjohtajuuteen kuuluvista tehtävistä. Pastoraalimaksua olemme maksa neet 1913,80 € / kk, joten kertynyt velka Suo men Metodistikirkolle vuonna 2019 on 855,10 € / kk. Vaikka velka ei ole seurakuntamme nähtävillä konkreettisesti tilitiedoissamme, se jää kuitenkin koko kirkon kirjanpitoon. Kirk kohallituksessa käsitellään joka kuukausi seu rakunnista maksetut / maksamatta jääneet pastoraalimaksut. Kun mietitään pastoreiden tarvetta eri seurakunnissa, otetaan huomioon Seurakuntamme tulevaisuuteen sinäkin voit myös se, miten seurakunta on pystynyt hoita olla omalta osaltasi vaikuttamassa! maan velvoitteensa kirkkoa kohtaan. ... jatkuu seuraavalla sivulla. Täysiä pastoraalimaksuja emme ole pystyneet maksamaan viimeisten vuosien aikana ollen kaan. Viideltä vuodelta kertynyt velkamme (kumulatiivinen erotus) Suomen Metodistikir kolle on 33 408,42 €. Elämme kirkon varoilla, mutta kuinka kauan tämä on mahdollista, sitä emme tiedä. Olemme neuvostona pyrkineet säästämään kaikesta ylimääräisestä ja toimi maan viisaina taloudenhaltijoina. Menoista emme voi enää nipistää. Olisi hienoa nähdä 9

Kiitosaiheita:

Rukousaiheita:

olemme saaneet seurakuntamme kulut (pas saisimme lyhennettyä kertynyttä velkaamme toraalikuluja lukuunottamatta) maksettua itse Suomen Metodistikirkolle ja pystyisimme maksamaan kuukausittaisen pastoraalimaksun Pohjolankadun asunto on vuokrattu kokonaisuudessaan tarjoilukulut ja muut tarvikkeet saadaan pää rukoillaan samalla koko Suomen Metodisti osin lahjoituksina kirkon taloustilanteen puolesta ja että löytäi simme ne ihmiset, joita varten kirkkomme on olemassa uhrimieltä meille jokaiselle Seurakuntaneuvosto

Oikea joulun henki Olkoon oikea joulun henki kaikkien meidän kanssamme tänä joulunaikana: ilon henki joka tulvii sydämestä ja saa lähimmäiset iloitsemaan, rauhan henki joka tasoittaa erimielisyyksiä ja saa yhteiselämämme soimaan musiikkina, rakkauden henki joka laulaa Jumalan hyvää tahtoa maailmalle. Oikea joulun henki olkoon kaikkien meidän kanssamme tänä joulunaikana ja ikuisesti. Jack Kellet (Pieni siunausten kirja)

Jouluevankeliumi Mikael Agricolan kääntämänä P. Lucan Euangelium. LXXIIII.

tuleua on caikelle Canssalle

Toinen Lucu.

11 Sille ette teille ombi tenepene syndynyt 1 Se tapactui sijs nijnä Peiuine/ Ette Yxi Käs Wapactaija/ ioca ombi HERRA Christus Daui ky wloskeui Keisarild Augustuselda/ ette caiki din Caupungis. Mailma piti * Werolisexi laskettaman. 12 Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen 2 Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/ ia Capalohin kiärityn/ panduna seimeen. silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan. 3 Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta.

13 Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/ iotca kijtit Jumalata ia sa noit/

14 Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa 4 Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Cau Rauha/ Ja inhimisis hyue Tacto. pu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin 15 Ja se tapactui/ ette Engelit heiste poislexit ioca cutzuta' Bethlehem/ Sille ette hen oli Taiuasen/ Nin puhuit ne Paimenet keskenens/ Dauidin Honest ia perehest/ ette hene' piteis Kieukemme haman Bethleheman/ ia catzokam mös itzens aruauttaman site asia ioca tapactui/ ionga Herra ilmoitti 5 Maria' hene' kihilatun Eme'dens ca'sa ioca meille. oli rascas.

16 Ja he tulit kijruchtadhen/ ia Leudhit Marian. 6 Nin tapactui heide' sielle ollesans/ ette syn Ja Joseph/ ynne lapsen cansa ioca macas sei mes. nyttemise' peiuet tulit teutetyxi. 7 Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/ ia 17 Coska he sijs sen nähnyet olit/ iulghistit he kiäri henen capalohin/ ia laski henen Seimen/ sen Sanoman/ ioca heille sanottu oli teste Lapsesta. sille ettei ollut heille sija maiasa. 8 Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwad 18 Ja caiki/ iotca sen cwlit/ imechtelit nijte hen Pellola laumans Ylitze/ iotca wartioitzit puheita quin heille sanottu oli Paimenilda. öölle heiden Carians. 19 Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/ tut 9 Ja catzo/ HERRAN Engeli seisoi heiden ty kistellen hene' sydhemesens kenens/ ia HERRAN kircaus heite ymbe 20 ia Paimenet palasit/ ylisteijn ia cunniottaijn rinswalghisti/ ia he peliestyit swrella pelgolla. Jumalata/ caikista quin he cwlluet ia nähnyet 10 Ja sanoi heille Engeli/ Elkette te pelietkö/ olit/ ninquin heille sanottu oli. Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/ ioca

Siunattua Joulua 2019 ja Hyvää Uutta vuotta 2020 Toivottaa Kuopion Metodistiseurakunta 11