Viitasammakoiden seuranta ja kartoitus Keliber Oy:n kaivosalueella Keski-Pohjanmaalla 2018

Page 1

Viitasammakoiden seuranta ja kartoitus Keliber Oy:n kaivosalueella Keski-Pohjanmaalla keväällä 2018

FT Jarmo Saarikivi HT Nina V. Nygren 25.6.2018


Viitasammakoiden seuranta ja kartoitus Keliber Oy:n kaivosalueella Keski-Pohjanmaalla keväällä 2018 Jarmo Saarikivi & Nina V. Nygren

Hankkeen tausta

Kuva 1. Viitasammakko ♂ (Rana arvalis) ©Jarmo Saarikivi

Keliber Oy suunnittelee aloittavansa litiummalmikiven (spodumeeni) louhinnan Keski-Pohjanmaan litiumprovinssilla. Suotuisiksi arvioituja esiintymiä on useita ja kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa ensimmäisenä (Kaustisen ja) Kokkolan kunnan alueella olevalla Syvä- ja Heinäjärven esiintymällä. Ympäristövaikutusten arviointia varten hankealueen luontoarvoja on tutkittu ja selvityksissä on havaittu tiukasti suojellun viitasammakon (Rana arvalis) esiintyvän suunnittelualueella (Neumann & Urho 2014). Koska suunniteltu kaivostoiminta aiheuttaa muutoksia luontoon kaivosalueella ja sen läheisyydessä, on aktiivisilla suojelutoimilla pyritty varmistamaan tiukasti suojeltujen lajien suotuisan suojelutason säilyminen ja ylläpito alueella kaivostoiminnasta huolimatta. Tiukasti suojellun lajin esiintyminen hankealueella edellyttää luonnonsuojelulain 39 §:n 1 mom. ja 49 §:n 1 mom. mukaista poikkeuslupaa viitasammakon rauhoitussäännöksistä. Keliber Oy on hakenut (2.1.2018) ja saanut (2.2.2018) Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskukselta poikkeusluvan kaivostoiminnan aloittamiseksi Syvä-Heinäjärven alueella. Poikkeuslupa voitiin myöntää, sillä kaivostoiminta alueella on erittäin tärkeä yleisen edun kannalta merkittävä hanke, jolla on mittavat taloudelliset vaikutukset ja vain vähäinen haitallinen vaikutus alueen viita-

1

http://tutkimusosuuskunta.fi

sammakkokantaan, suojelutasoon ja lisääntymisja levähdyspaikkoihin. Hankkeelle ei myöskään ole muuta toteuttamiskelpoista ratkaisua, sillä toimintaedellytykset on sidottu Syväjärven malmiesiintymään. Poikkeuslupa myönnettiin ehdollisena ja siinä edellytetään mm. Syvä- ja Heinäjärven tyhjentämistä viitasammakon lisääntymis- ja talvehtimisajan ulkopuolella. Lisäksi Ely-keskus edellyttää Keliber Oy:n tekevän viitasammakkopopulaation vuosittaista seurantaa alueella, erityisesti perustetuissa sammakkolammissa, vähintään viiden vuoden ajan järvien tyhjennyksen jälkeen. Seurannasta on raportoitava Ely-keskukselle vuosittain. Tämä kevään 2018 raportti on neljäs seurantaraportti alueelta.

Ruohojärvet (Syvä- ja Heinäjärvi)

Osana aktiivisia suojelutoimia Syvä- ja Heinäjärven liepeille on kaivettu uusia viitasammakkolammikoita maaliskuussa 2015 (Nygren ym. 2015) ja keväällä 2016. Toiminnan tarkoituksena on parantaa elinympäristön laatua, vahvistaa alueen viitasammakkokantaa, lisätä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrää ja varmistaa tiukasti suojellun lajin suotuisa suojelutaso. Tarkoitus on, että viitasammakot ottavat uudet lammikot käyttöönsä luontaisen leviämisen kautta. Uusien lisääntymislammikoiden myötä viitasammakoille sopivan elinympäristön ja lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kokonaismäärä alueella ei laske ja alueen ekologinen laatu säilyy.


Syvä- ja Heinäjärven alueella on tehty kesällä 2016 suunnitelmien mukaisia koelouhintoja maan alla ja esiintymän laatu on osoittautunut lupaavaksi. Varsinainen kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ja suunnitelmissa on tehdä Syvä- ja Heinäjärven alueelle avolouhos. Samassa yhteydessä on tarkoitus tyhjentää molemmat järvet vedestä (Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll 2017)). Uusien lampien kolonisaatiota on tutkittu niiden perustamisesta lähtien jokakeväisillä seurannoilla. Tähän mennessä uudet sammakkolammet ovat osoittautuneet toimiviksi sammakkolammiksi, sillä tavallinen sammakko (R. temporaria) on käyttänyt niitä lisääntymislampinaan heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Viitasammakon lisääntymistä uusissa lammikoissa ei ole vielä havaittu.

Kalaveden tuotantolaitoksen alue

Keliber Oy:n suunnitelmissa on myös rakentaa malmin jalostamista varten tuotantolaitos Kalaveden alueelle Kaustisille. Kevään 2018 seurannan yhteydessä kartoitettiin myös tuotantolaitoksen läheisiä alueita, mm. Iso Kalavesi ja Pieni Kalavesi –nimiset järvet sekä niiden läheiset metsäalueet. Suunnitelmissa tuotantolaitos on tarkoitus sijoittaa Pienen Kalaveden itäpuolelle 63 tien varteen, n. 5 km Kaustisilta itään.

Kuva 2. Ruohojärvien alue Kaustisten koillispuolella. Kolme talvella 2015 kaivettua uutta sammakkolammikkoa on merkitty vihreällä ja vuonna 2016 kaivettu lammikko punaisella.

2

http://tutkimusosuuskunta.fi


Kuva 3a. Kalaveden tuotantolaitoksen suunniteltu sijainti 63 tien varressa 5 km Kaustisilta itään (Ramboll 2017).

Kuva 3b. Luontokartoitusalueiden rajaus suunnitellun tuotantolaitoksen ympärillä (Ramboll 2017). Viitasammakoita etsittiin 2018 Isolta ja pieneltä Kalavedeltä.

3

http://tutkimusosuuskunta.fi


Seuranta Tutkimusalue (Syväjärven louhosalue) sijaitsee Kaustisilta kymmenkunta kilometriä koilliseen. Alueella on ojitettua suota, jolla kasvaa mänty- ja sekametsää sekä muutamia lampia ja metsäautoteitä (Kuva 2). Asutusta ei ole. Maasto on tasaista, luhtaista ja suomaista. Lähistöllä on turvetuotantoalueita. Lammet ovat karuja, sameavetisiä, matalia ja niistä on aikaisempia havaintoja viitasammakoista (Neumann & Urho 2014).

Tutkimusmenetelmät

Viitasammakoiden vuosittaisen seurannan tarkoitus on selvittää kuinka uusien lisääntymislampien kolonisaatio etenee. Suunnitellun kaivosalueen luontoa seurataan ja mm. viitasammakkokartoitus tehdään vuosittain vuoden 2015 ”Viitasammakoiden suojelun järjestäminen” –raportissa (Nygren ym. 2015) esitellyn suunnitelman mukaisesti. Talvi 2017/18 oli luminen. Huhtikuun lopun säät olivat vaihtelevia, mutta vapun jälkeen lämmöt nousivat kesäisiksi ja toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin, monin paikoin jopa helteinen. Tutkimusalueella Syvä- ja Heinäjärven maastossa sekä läheisillä uusilla sammakkolammilla käytiin 6.5.2018. Tuolloin sää oli aurinkoinen ja lämmin, yli +20 °C. Viitasammakot pyrittiin määrittelemään kuuntelemalla niiden pulputusta lammilla. Maastosta etsittiin täysikasvuisia sammakoita ja teiden varsilta yliajettuja yksilöitä. Tutkimuksesta ei aiheutunut haittaa alueen sammakoille. Suunnitellun tuotantolaitoksen läheisten järvien sammakoita kartoitettiin kiertämällä järvet (Iso Kalavesi, Pieni Kalavesi) maastossa jalkaisin. Edellisenä 4

vuonna laadukkaaksi luontokohteeksi ja mm. viitasammakoiden lisääntymislammeksi osoittautunut Iso Kalavesi kierrettiin myös soutamalla.

Tulokset Viitasammakoita ei kuultu tai tavattu Syvä- ja Heinäjärvien alueella. Kaivetuissa lammissa oli tavallisen sammakon mätimunaklimppejä, eteläisimmässä, sinivetisessä, hiekkamaalle kaivetussa lammikossa n. 15 kpl. Kaivetuista lammikoista kookkaimmassa, tien vieressä olevassa lammikossa oli sammakon kutu vielä kesken. Yksilöitä oli siellä runsaasti, yli 50 kpl. Myös lähimpänä Heinäjärveä olevassa lammikossa mätimunaklimppejä oli runsaasti, yli 20. Uusimmassa, vuonna 2016 kaivetussa lammikossa oli yksi tavallisen sammakon mätimunaklimppi. Rupikonnia oli kudulla Konttilammella ja Heinäjärvellä runsaasti. Iso Kalajärvellä kuultiin viitasammakoiden pulputusta lammen eteläpään ruovikosta, tulo-ojan liepeiltä. Edellisenä vuonna viitasammakko kuultiin järven länsirannalla. Veneellä päästiin muutaman metrin päähän ääntelevistä viitasammakkokoiraista. Äänessä oli useampia koiraita. Iso Kalajärvellä on viitasammakoita todennäköisesti melko runsaasti. Pienessä Kalajärvessä niitä ei havaittu.

Tulosten tarkastelu

Viitasammakot eivät vielä käytä Syvä- Ja Heinäjärven alueen uusia lammikoita lisääntymispaikkoinaan. Laji vaikuttaa muutenkin harvalukuiselta Syvä- ja Heinäjärven alueella. Muutamat aikaisempien vuosien havainnot ovat kuitenkin varmistaneet lajin elävän alueella. Uusien lammikoiden toimivuus sammakkoeläinten lisääntymispaikkoina on kuitenkin jo varmistettu, sillä tavallinen sam-

http://tutkimusosuuskunta.fi

makko lisääntyy alueen uusissa lammikoissa vuosittain ja määrät näyttäisivät hieman lisääntyvän vuosi vuodelta. Uudet lammikot siis toimivat tarkoituksessaan luoden täydentävää elinympäristöä ja lisääntymispaikkoja alueen sammakkoeläimille. Paikkauskollisen viitasammakon siirtyminen käyttämään uusia lammikoita lisääntymisympäristönään vaikuttaa olevan hitaampi prosessi kuin sukulaislajilla tavallisella sammakolla. Ison- ja Pienen Kalaveden liepeille tehtävän tuotantolaitoksen suunnittelussa tulee huomioida läheisten järvien luontoarvot ja etenkin viitasammakon kaltaiset tiukasti suojellut lajit. Viitasammakolla on lisääntymispaikka ainakin Iso Kalavedessä, joka on n. 600 m–1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Myös järvien maaympäristö on viitasammakoiden elinympäristöä. Suunnitelmissa ei ole suoraan järviin vaikuttavia toimenpiteitä, sillä suunnittelualue jää järvien itäpuolelle. Oleellista on tällöin huomioida tuotantolaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta mahdollisesti järviin ja niiden veden laatuun liittyvät välilliset vaikutukset. Suunnittelualueen hulevesiin ja toiminnan mahdollisiin vesistövaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luontoarvoiltaan arvokkain alueen järvistä on Iso Kalavesi.

Lähdeluettelo

Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointiselostus (Ramboll 2017). Neumann, A & Urho, K. 2014. Viitasammakkoselvitys. Keliber Oy. Ramboll. 20s. Nygren, N., Nieminen, J. & Saarikivi, J. 2015. Viitasammakon suojelun järjestäminen Keliber Oy:n Syväjärven litiumesiintymällä. Tutkimusosuuskunta Tapaus. 19 s. Uusimäki, T. 2017. Kalaveden tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-Ohjelma). Ramboll. 61 s.

Kirjoittaja

Jarmo Saarikivi, biologi, FT jarmo.saarikivi@helsinki.fi


Kuva 5. Tienvarren lammikkossa on kaivetuista lammikoista eniten sammakoita 6.5.2018.

Kuva 4. Tienvarren lammikko Konttilammen ja Heinäjärven välissä on myös tavallisen sammakon suosima lisääntymispaikka 6.5.2018. 5

http://tutkimusosuuskunta.fi

Kuva 6. Tienvarren sammakkolampi 6.5.2018.


Kuva 8. Hakkuuaukion sammakkolampi 6.5.2018.

Kuva 7. Hakkuuaukion sammakkolampi 6.5.2017. Tämä hiekkamaalle kaivettu lampi on aina ollut kirkasvetinen.

6

http://tutkimusosuuskunta.fi

Kuva 9. Heinäjärven puoleinen sammakkolampi on täynnä vettä. Sammakoiden kutupaikka on kuvassa, lammikon etelä-/länsipäässä 6.5.2018.


Kuva 10. Heinäjärven puoleinen sammakkolampi 6.5.2018.

7

http://tutkimusosuuskunta.fi


Kuva 11. Syväjärven itäpäässä on tehty ojitusta. 6.5.2018.

8

Kuva 12. Ojitusten yhteydessä on kaivettu uusi lampi Syväjärven itäpuolelle. Se saattaa kehittyä ajan myötä suotuisaksi sammakkolammeksi, kunhan ojayhteys katkaistaan. 6.5.2018.

http://tutkimusosuuskunta.fi


Kuva 13. Uudessa lammikossa on vielä toistaiseksi ojayhteys, joka kannattaa katkaista, mikäli lammen halutaan jatkossa toimivan sammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkana 6.5.2018.

9

Kuva 14. Uusilla metsäojilla valmistellaan Syvä- ja Heinäjärven tyhjennystä. 6.5.2018.

http://tutkimusosuuskunta.fi


Kuva 15. Koekaivauskuilu on ollut vedellä täyttynyt jo 1,5 vuotta 6.5.2018.

10

http://tutkimusosuuskunta.fi


Kuva 16.Syväjärven rannat ovat sammakoille suotuisaa elinympäristöä 6.5.2018.

Kuva 17. Vuonna 2016 kaivettu pohjoisin sammakkolampi on varsin jyrkkäreunainen. Keväällä 2018 ensimmäinen sammakko lisääntyi lammikossa 6.5.2018.

Kuva 18. Varmin paikka kuunnella viitasammakkoa on Iso Kalaveden eteläranta 6.5.2018. 11

http://tutkimusosuuskunta.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.