Henkinen puolustuslinja

Napuen taistelun muistomerkin graniittitauluun on hakattu opetus meille tuleville sukupolville: ”…jättäen tuleville polville perinnöksi velvoittavan esimerkkimme seisoa kovina aikoina isänmaan puolesta…”. Suuren Pohjan sodan viimeisiin taisteluihin kuuluneessa muutaman tunnin kestäneessä taistelussa kaatui yli kolmetuhatta henkeä.

Taistelujen tauottua Laurolan peltoaukiolla Venäjä aloitti laajamittaisen ja totaalisen tuhoamissodan Pohjanmaalta aina Ouluun saakka. Isonvihan aikana toteutettiin kansanmurha, yhteiskunnan infrastruktuurin tuhoaminen ja ryöstöoperaatio. Poltetun maan taktiikalla Venäjä pyrki eliminoimaan pohjoisen sivustan uhan suunnitellessaan hyökkäyksen etenemistä EteläSuomesta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan.

Siviilien tappamisella ja yhteiskunnan rakenteiden tuhoamisella ei onnistuttu silläkään kertaa musertamaan kansan tahtoa. Päinvastoin, sukupolvikokemus Pohjanmaalla kantaa vielä yli kymmenen sukupolven taakse. Tahto vain koveni paineessa.

Kansalaisten henkinen kriisikestävyys on yksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritetty kaikissa olosuhteissa turvattava asia. Sillä tarkoitetaan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Henkinen kriisikestävyys edistää kriiseistä toipumista. Kyseessä on siis sopeutumis- ja selviytymiskyky yhteiskunnan kaikilla eri tasoilla yllättävissä ja muuttuvissa tilanteissa.

Kärsivällisyys ja kestävyys hyveinä ovat sekä yhteisöjen että yksilöiden henkisen kriisikestävyyden kannalta keskeisiä. Suomalaisen koulun kasvatustavoitteissa kärsivällisyys oli keskeisenä ihanteena kansakoululaitoksen perustamisesta aina 1950-luvulle asti. Opettajakoulutuksessa oli muun muassa pedagogisia ohjeita kärsivällisyyden ja kestävyyden kehittämiseen.

Kansakuntamme kaikkein köyhimpinä ja vaikeimpina aikoina kärsivällisyys nähtiin siis hyveenä ja tavoiteltavana kansalaisten henkistä kriisikestävyyttä lisäävänä yhteiskuntavalmiutena. Kärsivällisyys näkyy nykyäänkin arjessa epävarmuuden sietona, ohjeiden noudattamisena, rutiinien ylläpitämisenä sekä eteenpäin katsovana tulevaisuuden uskona. Nämä ovat tutkitusti keskeisiä kriisin ja stressin kestämisen sekä niistä toipumisen keinoja.

Kapteeni Jaakko Valtanen kiteyttää vuonna 1954 Sotakorkeakoulussa tekemässään diplomityössä maanpuolustushengen koostuvan tahdosta puolustautua ja henkisestä voimasta vastarintaan. Hän myös toteaa, että maanpuolustushenki vaatii toimintaa päämäärän saavuttamiseksi. Toimiksi hän ehdottaa muun muassa henkisen väestönsuojelun lisäämistä osaksi väestönsuojelua sekä henkisen voiman kouluttamisen lisäämistä Puolustusvoimien koulutukseen.

Diplomityön arvioinnissa moitittiin työn sivumäärän ylitysluvan liiallista hyödyntämisestä ja samalla pahoiteltiin, ettei työn valvoja ollut juurikaan pystynyt ohjaamaan, koska tutkija oli liikkunut ”aiemmin kyntämättömillä saroilla”. Sittemmin kenraali Valtanen jatkoi henkisen maanpuolustuksen ja krii- sikestävyyden kylvöä ja sadonkorjuuta vielä useassa tehtävässään. Yhteiskunnan kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden ytimessä on kansakunnan ja kansalaisten henkinen kestävyys.

Voimassa oleva hallituksen puolustusselonteko laajentaa hybridivaikuttamisen uhkakuvien kirjoa sisällyttämällä mukaan myös avoimen sotilaallisen voimankäytön osapuolten välillä. Tämä laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva.

Laaja-alainen vaikuttaminen sisältää myös henkisen kriisisietokyvyn ja maanpuolustustahdon vaalimisen.

Laaja-alainen vaikuttaminen ei ole uusi asia. Ajattelun malli löytyy jo muinaiskiinalaisesta sodankäynnistä. Sunzi kirjoitti kaksi vuosituhatta sitten siitä, miten vain tavanomaista ja epätavanomaista sodankäyntitapaa yhdistämällä voidaan varmistaa voitto omalle osapuolelle. Tavanomainen liitetään hänen teoksessaan suoraan lähestymistapaan ja epätavanomainen epäsuoraan lähestymistapaan. Hänen ajattelunsa meni vielä pidemmälle, kun hän pohti sodankäynnin huippuilmentymänä vastustajan voittamista ilman taistelua.

Sunzin ajattelu on kulkenut vuosituhansien läpi eri sotataidon osaajien pohdinnassa. Hänen kirjansa tiedetään olleen niin Napoleonin kuin Airon ja monen muunkin sotataidollisen soveltajan ahkerassa käytössä.

Vuosi sitten valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti kiteytti henkisen puolustuksen sanomalla: ”Tässä tilanteessa Suomen ensimmäinen ja tärkein puolustuslinja kulkee maamme rajojen sisällä – täällä asuvien ihmisten korvien välissä.” Tätä puolustuslinjaa linnoittavat kaikki kansalaisten henkistä kestävyyttä ja yhteenkuuluvuutta lujittavat toimet ja toimijat, Kadettikunta muiden joukossa.