Perinnetietoutta – tiesitkö tätä? KADETTIKUNNAN ANSIOMITALI JA ANSIOMERKKI Kadettikunnan asiomitali
Kadettikunnan hallitus päätti 1980-luvun lopulla toteuttaa jo pitkään esillä olleen suunnitelman yhdistyksen ansiomitalista. Kadettikunnan hallituksen tuolloinen jäsen, everstiluutnantti Paavo Salonen oli kehitellyt mitaliajatusta ja hahmotellut mitalista muutamia piirrosluonnoksia. Salosen laatimien piirustusten pohjalta tehtyjen parannusehdotusten jälkeen hallitus hyväksyi esityksen Kadettikunnan ansiomitaliksi. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti puolustusministeri Elisabeth Rehnin esittelemän asetuksen n:o 1153/14.12.1990. Ansiomitali on valmistettu kullatusta metallista. Mitalin etupuolelle on kiinnitetty Kadettikunnan tunnus, jota ympäröi kohokuvana teksti Constan tem Decorat Honor. Ansiomitalia voidaan perustellusta esityksestä myöntää kahdessa luokassa: ansiomitalina miekkojen kera tai ansiomitalina. Mitali voidaan sääntöjen mukaan myöntää yhdistyksen jäsenille, yhdistykseen kuulumattomille ja myös ulkomaalaisille. Vain suomalaiset voivat saada ansiomitalin miekkojen kera. Mitalin myöntää puolustusministeri Kadettikunnan hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosipäivänä 27. tammikuuta. Ansiomitalia kannetaan nauhas-
Kylkirauta 3/2021
sa muiden kunniamerkkien tapaan, ja sitä voi kantaa myös sotilaspuvussa tai muussa virkapuvussa. Ensimmäistä ansiomitalia ei luovutettu ylipäällikkö Mauno Koivistolle, koska hänen periaatteenaan oli, ettei hän ota vastaan itse hyväksymiään mitaleja. Ensimmäinen ansiomitali luovutettiin silloiselle puolustusministeri Elisabeth Rehnille. Ensimmäisenä Kadettikunnan jäsenenä ansiomitalin miekkojen kera sai kunniajäsen, jalka väenkenraali Adolf Ehrnrooth.
Kadettikunnan ansiomerkki
Kadettikunnan ansiomerkki on kooltaan 40 x 32 mm oleva upseerin tutkintomerkki, joka oli alun perin Kadettikunnan merkki. Alkuperäisen merkin on suunnitellut luutnantti Göran Wichman, ja se on vahvistettu käyttöön vuonna 1928. Alun perin merkissä miekat olivat suunnattuina terät alaspäin. Miekan terät käännettiin suuntautumaan ylöspäin vuonna 1936, sillä heraldisesti alaspäin suunnattu miekanterä tarkoittaa symbolisesti antautumista tai alistumista. Varsinaisen ansiomerkin muodostaa Kadettikunnan merkki varustettuna kul-
52
latulla kahden millimetrin merkin ulkoreunan yli ulottuvalla pohjalaatalla. Ansiomerkin saaneen upseerin takinkaulukseen kiinnitettävä pienoisjäsenmerkki varustetaan myös kullatulla pohjalaatalla. Ansiomerkin voimassa oleva ohjesääntö vahvistettiin Kadettikunnan vuosikokouksessa 20. maaliskuuta 1954. Vuonna 1970 Kadettikunnan merkki sai upseerin virkatutkintomerkin ja vuonna 1993 upseerin tutkintomerkin aseman. Kadettikunnan ansiomerkki voidaan myöntää jäsenelle, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Ansiomerkki annetaan aina yhdistyksen kunniajäseneksi kutsutulle Kadettikunnan jäsenelle. Hallituksen päätöksen mukaan merkit jaetaan Kadettikunnan juhlavuosina vuosipäiväjuhlissa, kevätkokouksen yhteydessä tai kadettipiirin arvokkaassa tilaisuudessa. Ensimmäinen ansiomerkki myönnettiin Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimille 26. tammikuuta 1947.
Marko Palokangas
