Sata vuotta tukea ja apua

Juhlivan Rovalan setlementin kunniaksi on historiallinen hetki tehdä historian retki toiminnan vuosikymmenille.

Teollisuusseutujen Evankelioimisseura (TES, nykyisin Suomen Setlementtiliitto) perusti lappilaisten kansanedustajien ja paikallisten toimijoiden tukemana Rovalan Setlementin 1923. Jo 1926 valmistui ensimmäinen toimitalo.

Rovalan ensimmäinen johtaja, pastori Aaro Tolsa ryhtyi vierailemaan Lapin savotoilla kehittääkseen niiden asuinolosuhteita.

Rovaniemen kunta, tuolloin 1920-luvun alussa vilkkaana noin 3000 asukkaan pohjoisen keskuksena ja markkinapaikkana, oli 1921 perustanut kansalaisopiston, mutta kannattamattomana lopettanut toiminnan 1923. Neuvottelujen tuloksena se käynnistyi Rovalan toimintana 1924 ja näin siitä tuli ensimmäinen Rovalan kiinteä työmuoto Rovaniemellä.

Sotia edeltävät vuodet Rovalassa toimittiin laajasti lappilaisen metsätyömiestyön sekä rovaniemeläisten ja sotien jälkeen osin muiden Lapin kuntien kansalaisopistotoiminnan parissa. Kuorotoiminta oli vilkasta, 1924 perustettiin sekakuoro, nykyinen Rovalan kuoro. Nuorisotyön, nykyisen Rovalan Nuoret, toiminta alkoi 1920-luvun lopulla.

Metsätyömiestyön työnvälitystoimintaa ja koko Lappia koskevaa hätäaputöiden työnvälitystoimintaa Rovala hoiti vuodesta 1937. Vilkkaimpana työnvälitysvuotena 1941 työtä välitettiin yli 13 000 henkilölle.

Rovala käynnisti yhdessä TES:n kanssa Petsamoon setlementin 1939 ja se ehti toimia siellä vajaan vuoden.

Toimintaa parakeissa

Lapin sota tuhosi koko Rovaniemen ja sodan jälkeen Rovala toimi vanhan torin yläpuolella kahdessa parakissa, jotka rakennettiin paljolti Amerikan kveekareiden tuella.

Parakeissa toimi kansalaisopistotoiminnan lisäksi ainakin lasten päiväkoti, suutarin verstas ja nahkakorjaamo. Sanonta aikalaisten kertomana taisi kuulua, että ”viedään lapset Rovalaan ja rakennetaan kauppalaa uusiksi”.

Uusi toimitalo valmistui 1947 Maakuntakadun ja Hallituskadun risteykseen ja siinä toimittiin aina 1981 saakka, jolloin Majalan toiminta lopetettiin.

Opetusta ja päivähoitoa

Rovalan toiminta laajeni sotien jälkeen päiväkotitoimintaan, kunnes toiminta siirtyi kauppalan hoidettavaksi 1959.

Kun Lapin sota tuhosi koko Rovaniemen, Rovala toimi vanhan torin yläpuolella kahdessa parakissa.

Kämppäemäntiä koulutettiin jo ennen sotia, aina 1970-luvulle ja Savotta-nimistä ammattilehteä toimitettiin 1980-luvulle Rovalassa.

Jo aikaisemmin oli ollut esillä metsätyömiesten eläkekodin perustaminen, mutta vasta 1949 saatiin perustettua Palosalmen metsätyömieskoti silloisen Rovalan johtajan pastori Arvo Ohisen johdolla. Koti toimi samalla nimellä ja periaatteella aina 2000-luvun taitteeseen saakka.

Lapin maakunnan nuorison jatkokoulutuspaikat olivat usein eteläisessä Suomessa, jonne monilla ei ollut varaa lähteä eikä lähettää lapsiaan koulutettavaksi. Tähän tarpeeseen Rovala perusti 1954 Lapin Kansankorkeakoulun, nykyisen Rovala-Opiston Jokkalliolla sijainneisiin tiloihin.

Uusi toimitalo Jokkakalliolle Rovaniemestä reilun 20 000 asukkaan kauppalasta tuli kaupunki 1960. Samalla vuosikymmenellä Rovalan toiminta siirtyi yhä enemmän metsätyömiestyöstä opetustoiminnan laajentumisen myötä kaupunkiin.

Jokkakallion alueelle rakennettiin uusi toimitalo 1984 osin purettujen ja palaneiden rakennusten tilalle. Tuolloin Rovalan setlementin toiminta siirtyi Jokkakallion alueelle.

Opetustoiminnan lisääntymisen myötä uusia opetustiloja valmistui kampusalueelle kaupungilta ostetun lapsi- ja nuorisokodin peruskorjauksen ja laajennuksen myötä 2003.

Vanhustyö alkoi

Rovalan toiminta laajeni 1981 Rovaniemen kaupungissa vanhustyöhön, jolloin rakennettiin ikäihmisille vuokratalo Pohjolankadulle. Vanhustyön toiminta kasvoi voimakkaasti Jokkakallion asumispalvelukeskuksen 1. vaiheen valmistuttua 1992.

Vuosien 2002 ja 2012 laajennusten myötä Rovalan vanhustyöstä on tullut hyvin monipuolinen ja yksi koko maakunnan isoimmista vanhustyön palvelukeskuksista kaikkine nykyaikaisine palveluineen.

2023