KETTERÄ OPPIMINEN 2 – strategiasta käytäntöön
KETTERÄ OPPIMINEN 2 – strategiasta käytäntöön Leenamaija Otala - Soili Meklin
Kauppakamari
3
© Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-675-4 Kannen suunnittelu: Mikko Puranen Taiton suunnittelu: Ea Söderberg Sivunvalmistus: Mikko Puranen Meedia Zone OÜ, Viro 2021 Anna palautetta kirjasta: www.kauppakamarikauppa.fi/anna-meille-palautetta
esipuhe Leenamaija Otalan kirja Ketterä oppiminen (Kauppakamari 2018) esitteli oppimisen kolmannen aallon: oppimisen samalla kun työtä tehdään ja kehitetään. Kolmas aalto on vastaus työn nopeaan muuttumiseen sekä jatkuvan uudistumisen ja oppimisen tarpeeseen. Työstä oli tullut tärkeä tapa oppia ja työpaikasta keskeinen oppimispaikka. Ketterä oppiminen olisi ehkä jäänyt vain kirjaksi, ellei SnellmanEDUn johtaja Soili Meklin olisi pohtinut samoja asioita suunnilleen samoihin aikoihin. Ketterä oppiminen -kirjan luettuaan Soili soitti Leenamaijalle ja ehdotti yhteistyötä. Syntyi Learn@Work-hanke, jossa Leenamaijan kirjan oppeja sovitettiin käytäntöön, terävöitettiin ja jatkojalostettiin sekä valmennettiin 131 oppimisagenttia pariinkymmeneen pohjoissavolaiseen yritykseen. Oppimisagenttien tehtävä oli valmennuksen avulla kehittää omista työpaikoistaan myös oppimispaikkoja. Mukana olleiden yritysten kanssa tehdyn kehittämistyön ja kokemusten avulla ketterä oppiminen muotoutui konkreettisiksi toimintatavoiksi. Samalla kirkastui oppilaitosten rooli ja hahmottui malli ketterän oppimisen ekosysteemiksi. Hanke ajoittui vuosille 2019–2020 ja sen loppuosa jäi valitettavasti koronan jalkoihin. Tämä toi ketterään oppimiseen vielä lisähaasteen etätyön ja etäjohtamisen muodossa. Miten johdetaan ihmisten työssäoppimista, kun työtä tehdään etänä?
5
ketterä oppiminen 2
Learn@Work-hanke mahdollisti myös meille ketterän oppimisen. Saimme yhdessä kehittää ketterän oppimisen ajatuksia käytännöllisiksi ja tuloksekkaiksi. Learn@Work-hankkeeseen osallistuneet yritykset auttoivat meitä oppimaan itse, miten ketterää oppimista pitää kehittää työpaikoilla. Valmensimme oppimisagentteja kahdessa ryhmässä, ja ensimmäisen ryhmän opit hyödynnettiin seuraavan ryhmän valmennuksessa. Koska hankkeen tulokset olivat varsin positiivisia, halusimme jakaa oppimaamme laajemmalle. Tämän kirjan tarkoitus oli ensin vain levittää Learn@Workhankkeessa oppimaamme, mutta kirjoittamisen myötä tuli tarve oppia lisää. Halusimme saada laajemman kuvan siitä, miten tänä päivänä opitaan ketterästi työelämässä. Kyselimme eri foorumeilla vinkkejä hyvistä esimerkeistä ja saimme kymmenittäin ehdotuksia haastateltavista yrityksistä. Näin löytyi myös sellaisia edelläkävijäyrityksiä, joita ei yleensä esitellä kirjoissa ja tutkimuksissa. Haastattelimme kymmeniä yrityksiä ja niiden asiantuntijoita ketterän oppimisen eri näkökulmista. Näin saimme luotua mielestämme hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä tällä hetkellä pitäisi tehdä, jotta ihmiset, tiimit ja organisaatiot voisivat oppia ketterästi työssä ja työpaikoilla. Näitä kaikkia opastajiamme haluamme lämpimästi kiittää ajatuksista ja näkemyksistä. Luettelo haastatelluista on kirjan lopussa. Suurin osa haastattelemistamme yrityksistä oli moderneja IT-, palvelu- ja asiantuntijayrityksiä, joiden hyvä kannattavuus sallii ihmisten kokeilut ja luovat ratkaisut. Sen sijaan Learn@Work-hankkeessa oli mukana koneistamoja, ravintolayrityksiä, matkailualan yritys ja muita perinteisempien toimialojen edustajia, joten meillä oli onneksi kokemusta myös muista kuin digimaailman toimijoista. Työstä iso osa on uuden oppimista ja oppimisesta iso osa on siirtynyt työpaikoille. Kilpailukykyä syntyy myös siitä, miten työpaikat mahdollistavat oppimisen ja edistävät oppimista. Osaamisen johtamisen tutkimuksessa ja kirjallisuudessa tämä työpaikan näkökulma on jäänyt kovin vähälle huomiolle. Fokus on ollut tarvittavassa osaamisessa ja itse oppimisprosessissa, ei siinä, millaisella työpaikalla ihmiset oppivat mahdollisimman hyvin.
6
e s i p u h e
Osaamisen johtamisessa on nyt keskeistä kehittää työpaikkoja sellaisiksi, että ihmiset voivat niissä oppia mahdollisimman ketterästi. Työpaikoista pitää kehittää myös hyviä oppimispaikkoja. Oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on edelleen iso rooli oppimisen asiantuntijoina ja osaamisen todentajina. Etätyö ja etäoppiminen korostavat entisestään digitaalisten välineiden ja tietotekniikan merkitystä. Siksi tekniikka on kirjassa laajasti esillä. Koronakevät korosti myös jokaisen omaa vastuuta oppimisestaan ja johdon roolia oppimisen tukijana ja ihmisten sparraajana myös etänä. Kirjassa on suuri määrä esimerkkikuvauksia. Haluamme niiden avulla innostaa yrityksiä, niiden HR-toimijoita ja johtajia käynnistämään oman työpaikan kehittämismatkan hyväksi oppimispaikaksi. Kirja on tarkoitettu sekä yksittäisille työntekijöille että ennen kaikkea työpaikoille ja siellä niille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintatapoihin, rakenteisiin ja johtamiseen. Toivomme kirjan myös innostavan korkeakouluja ja oppilaitoksia kehittämään työelämälle oppimispalveluja (Learning as a Service) ja luomaan itselleen uusia rooleja osana ketterän oppimisen ekosysteemiä. Hangossa, Helsingissä ja Kuopiossa Kesällä-syksyllä-talvella 2020-21 Leenamaija Otala
Soili Meklin
7
sisällys Esipuhe
5
Sisällys
9
1
Oppiminen kilpailutekijänä 13
Oppiminen luo resursseja 14
Oppimiskyky luo kilpailukykyä 15
Oppiminen on muutoksessa 16
Miten tänään opitaan? 19
Oppiminen osaksi strategiaa 21 2
Osaamis- ja oppimisstrategia 23 Miksi tarvitaan osaamis- ja oppimisstrategiaa? 25 Millainen on osaamis- ja oppimisstrategia? 25 Osaamis- ja oppimisstrategian laatiminen 28 Osaamis- ja oppimisstrategian toteuttaminen 36 Kuka vastaa osaamis- ja oppimisstrategiasta? 40
3
Työntekijästä ketterä oppija 43
Milleniaalit työssä 44
Millainen on ketterä oppija? 46 Ketterällä oppijalla on oppimisen asenne 48 Ketterällä oppijalla hyvä älyllinen kunto 54
9
Ketterällä oppijalla on hyvä ja ajan tasalla oleva
yleisosaaminen ja ammattitaito 57 Ketterän oppimisen taidot ovat työtaitoja 58 4 Miten työpaikalla opitaan ketterästi? 69
Opiskelu ja tiedon hankkiminen 71 Tiedon arviointi, ymmärtäminen ja omaksuminen 81
Tiedon soveltaminen tekemiseen 81 Palautteen hankkiminen soveltamisesta 101 Johtopäätösten tekeminen ja opitun jakaminen 104 5
Millainen työpaikka on hyvä oppimispaikka? 109 Oppiva organisaatio hyvän oppimispaikan lähtökohdaksi 113
Oppiva organisaatio 3.0:n eli hyvän oppimispaikan rakenteet 117
6
Miten työpaikasta kehitetään hyvä oppimispaikka? 165 HR:n rooli hyvän oppimispaikan muotoilijana 166
Hyvän oppimispaikan kehittäminen 172 Vähittäinen muutos oppiva organisaatio 3.0:ksi 199 Learn@Work-hanke: Miten oppilaitos voi toimia työyhteisön tukena hyvän oppimispaikan luomisessa 201 7
Oppiva organisaatio 3.0:n kulttuuri ja johtaminen 217
Johdon ratkaiseva asenne 218 Johdon rooli ja tehtävät hyvän oppimispaikan johtamisessa ja oppimiskulttuurin luomisessa 220 Oppimiskulttuurista koko työelämän kulttuuri 234 8
Ketterän oppimisen ekosysteemi 235 Ketterän oppimisen ekosysteemin toimijat 236 Ketterän oppimisen ekosysteemin kehitys 255
10
Liite 1: Käsiteluettelo 257 Liite 2: Sovelluksia ja palveluja oppimiskäyttöön 261
Kiitokset 269 Lähteet 274
11