HYVINVOINTI Luonnon työkalupakilla pääsee kehon ja mielen jumien ytimeen

from KauppaSuomi 05/2023 (E)

– kättä pidempää kaupantekoon

Jännitys lihaksessa tai lihaskalvo pinkeänä. Mielen jumi stressin tai huonon nukkumisen vuoksi. Luontaishoitaja Kaisu Niirasen mielestä yhtä lailla kuin ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, niin myös erilaiset jumitukset.

Teksti: Reetta Reinman

Kuvat: Kaisu Niiranen

Joka solu sai hoitoa, totesi Kaisu Niirasen 98-vuotias asiakas – vanhin asiakkaansa – kun hän kokeili mieltä rentouttavaa Brain Relief -hoitoa. Ylivieskassa toimiva luontaishoitaja, koulutettu hieroja ja perinteinen jäsenkorjaaja Kaisu Niiranen lähestyykin lihasjumeja myös mieltä rentouttaen, ja toisinpäin. – Kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan. Jumitukset – vaikkapa pinteessä olevat lihaskalvot tai määrältään tai laadultaan riittämättömän unen moninkertaistama stressi – kerivät lumipallon tapaan jännitystä ja lukkoja molempiin kehoon ja mieleen, toki jokaisella yksilöllisesti.

Kaisulla on osaamisrepertuaarissaan perinteinen jäsenkorjaus, klassinen hieronta, shiatsu sekä rentoutukseen tarkoitetut, Jouko Kivimetsän kehittämät syvärentouttava Brain Relief -hoito ja kevyemmin rentouttava Auvo -hoito.

– Haastattelen asiakkaani ennen hoidon aloittamista huolellisesti, ja hän täyttää esitietokaavakkeet. Näistä saan osviittaa, millainen hoito hänelle saattaisi sopia ja auttaa. Tarvittaessa yhdistelen käyttämiäni eri hoitomuotoja, Kaisu kertoo. Monesti hän ensin hoitaa fyysistä puolta, ja sitten kertoo mieltä rentouttavista hoidoistaan, ja usein asiakas innostuu kokeilemaan niitä.

– Olennaista hoitotilanteessa on kiireettömyys, pysähtyminen asiakkaan äärelle.

SELÄN Kaisu sanoo olevan tunteiden varasto, jonka lihaksistoon ihmiset helposti varastoivat pelkoja ja jännityksiä; ollaan ns. selkä seinää vasten niin fyysisesti kuin henkisesti.

– Fyysiseltä puolelta liiallinen istuminen lisää selän lihasten jännityksiä ja kiristää lihaskalvoja. Alaselkä ja niskahartia-seutu ovat monella nykyään tukossa, ja ne oireilevat eri tavoin. Myös pinteessä olevat lihaskalvot saattavat olla lihassärkyjen taustalla, kun lihas ei pääse normaalisti liikkumaan ja venymään. Kireä kalvo pitää lihaksen pinkeänä, aivan kuin liian pienessä kuoressa.

Kaisu kehottaa itsehoidoksi malttamaan sallia itselleen pieniä hyvinvoinnin askeleita, siten niistä tulee helpommin tapa.

– Veden juominen ja kävely luonnossa sekä riittävä nukkuminen ovat parhaimmat hyvinvointiteot. Samoin syvä, rauhallinen hengitys. Päivän mittaan voisi ottaa minuutin parin mikrotaukoja ja hengitellä syvään. Venyttely on tärkeää, mutta yhtä lailla kehon ravistelu, joka antaa keholle vapaata liikettä ja vapauttaa jännityksiä. Ota tavaksi ravistella koko keho mikrotaukojen ohessa työpäivän aikana.

KAISULLA on ollut toistakymmentä vuotta Ylivieskassa oma luontaishoitola. Päätoimisena yrittäjä hän on toi- minut seitsemisen vuotta. Sitä ennen vuonna 2000 sairaanhoitajaksi valmistunut Kaisu työskenteli terveyskeskuksessa päivystyksessä. Monipuolinen työ motivoi, mutta kiire harmitti.

Haapajärveläissyntyisen Kaisun äiti usein hieroi heitä perheen lapsia. Kaisun äidin isä oli itseoppinut kansanparantaja, joka omien töidensä ohessa helpotti naapureiden kipuja ja kolotuksia jäsenkorjauksella.

Terveyskeskustyössä Kaisu pohti, että olisi upea saada auttaa ihmistä kokonaisvaltaisemmin, vaikka koululääketiede onkin Suomessa korkeatasoista. Hän lähti opiskelemaan täydentäviä hoitomuotoja. Hän valmistui luontaishoitajaksi Annikki Kulmalan luontaisterapiaopistosta Käviältä vuonna 2007.

– Annikki Kulmalan koulutus oli näkökulmia avaava kokemus. Siinä ihmisen hyvinvointia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti mieltä ja sielua unohtamatta.

Koulutukseen kuului muun muassa kiinalaista lääketiedettä, ravitsemustietoutta, homeopatiaa, aromaterapiaa ja shiatsua, Kaisu kertoo.

Ravitsemustietämystään hän on laajentanut Paula Heinosen funktionaalisin metodein. Kaisu jatkoi opiskelua perinteiseksi jäsenkorjaajaksi

Etelä-Pohjanmaan opistossa Perinteisen jäsenkorjauksen pääkouluttaja tunteiden peili.”

Leila Kattilakosken opissa ja valmistui 2012. Nykyään hän myös kouluttaa perinteisiä jäsenkorjaajia. Koulutetuksi hierojaksi Kaisu valmistui 2015. Vuonna 2019 hän opiskeli Frantsilassa Brain Relief -hoitajaksi Jouko Kivimetsän opissa, jonka ohjauksessa hän kävi Auvo-hoidon opinnot syksyllä 2022.

Hän on myös Brain relief –kouluttaja. Muutamia vuosia sitten villiyrteistä innostunut sekä villiyrttien keräämistä ja jalostamista opastava Kaisu myös opiskelee Hortafarmariksi.

TÄLLÄ hetkellä Kaisu opiskelee JEDU-koulutuskeskuksessa Haapavedellä luonto-ohjaajaksi. Monimuoto-opiskelu kestää 2-3 vuotta. Kaisun tavoitteena on valmistua syksyllä. Hän perehtyy luonto-ohjaajaopinnoissaan eläinten mahdollisuuksiin ihmisen hyvinvoinnissa. Kaisulla on kotitallissa kaksi suomenhevosta, 16-vuotias Irkkuliina eli Irkku sekä Irkun kaveriksi nyt alkutalvesta tullut sen oma varsa, 3-vuotias ruuna Irkkun Tarina eli Jekku. – Minua kiinnostaa yhdistää tämän hetkiseen omaan luontaishoito-osaamiseeni hevonen ja etenkin erilaiset läsnäoloharjoitukset hevosen kanssa. Hevosen on todettu olevan merkittävä rauhoittaja, ja hevosavusteisella toiminnalla esimerkiksi lasten keskittymisvaikeuksien helpottamisessa saadaan hyviä tuloksia. Hevonen on ihmiselle erinomainen tunteiden peili. Tammansa Irkku johdatti Kaisun töihin ja luonto-ohjaajaopintojensa käytännön harjoittelujaksolle yrittäjä Anssi Kiiskisen omistamaan Koparan poropuistoon Pyhätunturille. Koparan poropuistossa matkailijat saavat naut- tia poroelämyksistä, ja Kopara on myös porotila, jossa poromiehet Anssi Kiiskinen ja setänsä Ari Kiiskinen hoitavat porotokkiaan vanhojen perinteiden ja pohjoisen luonnonrytmin mukaan. He myös kouluttavat itse kaikki ajoporonsa.

Koparan porotilalle Kaisu päätyi Antti Kiiskisen vaimon kautta, jolla oli kantava tamma Pyhätunturin lähellä Vuostimossa.

– Toukokuussa 2022 hän tiedusteli keinoemovälityksen kautta imettävää tammaa vastasyntyneelle varsalle, jonka emo oli menehtynyt varsoessa. Meillä puolestaan samaan aikaan, vuorokauden sisällä, Irkun varsa kuoli varsomisen yhteydessä. Varsa oli perätilassa ja varsominen ei onnistunut. Siitä paikasta lähdimme mieheni kanssa viemään Irkkua varsan luokse.

Lähes 500 kilometrin ajomatka kannatti. Irkku hyväksyi varsan ja varsa Irkun keinoemokseen. Irkkun Kaisu toi kotiin samalla, kun hän palasi Koparasta tammikuun alussa.

Kaisan Kaisun luonto-ohjaajaopintoihin liittyvä, reilun kuukauden kestänyt työharjoittelujakso Koparan porotilalla oli vilkkaaseen turistiaikaan joulukuussa.

– Menneenä vuonna joulun seudussa oli erityisen paljon englantilaisia turisteja. Pääsin muun muassa ohjaamaan ja opastamaan turisteja porosafarilla. Työpäiviin kuului myös porojen ruokintaa, ja joskus ehdin kuuntelemaan Anssin tarinaa turistien mukana uuteen porokämppään.

Kaisu korostaa, että poron kouluttaminen porosafaria varten on pitkäjänteinen, 3-4 vuoden projekti.

– Kyseessä on puolivilli luonnon eläin, jonka luottamus täytyy ensin saavuttaa. Rutiinien opettamisessa täytyy edetä pienin askelin ja kärsivällisesti.

46-VUOTIAAN Kaisu Niirasen perheeseen kuuluu aviomies sekä kaksi teini-ikäistä poikaa. Kahden suomenhevosen kanssa tallissa asustaa kolme kissaa.

– Sekarotuinen koiramme, Taiga vahtii reviiriä, ja Taigan kanssa käymme koko perheen voimin jänismetsällä. Hirvenpyynnissä käyn myös toisen poikamme kanssa. Minä pääsin viime syksynä ampumaan ensimmäisen hirveni, Kaisu kertoo.

Hänen yrityksessään puhaltavat uudet tuulet. Kotisivut päivittyvät, ja kaikki toiminta niin hoidot, opetus-, opas-, kuin luontopalvelutkin tulevat uudistuneille kotisivuille www.luontokuiskaaja.fi

Ulko- ja sisäliikuntaan vaatteet ja välineet Kärkkäiseltä!

HURJAN HYVÄÄ HÄGGMANILTA