Keravan lukio ja aikuislukio, vuosikertomus 2013-2014 by Keravan lukio ja aikuislukio

13â&#x20AC;&#x201C;14

vuosikertomus Keravan lukio ja aikuislukio

Yrittäjyyttä lukioon Yrittäjyys lukiossa – vieras ajatusko? Ei tietenkään. Koulussamme on jo usean vuoden ajan pikkuhiljaa nostettu yrittäjyyden teemaa esille.

School Goes Art & Drama School goes Art and Drama -kurssi on oppiainerajat ylittävä kurssi, joka on toteutettu nyt kaksi kertaa viikonloppukurssina nuorten lukiokoulutuksessa Keravan lukiolla ja aikuislukiolla.

Aamuvalmennus ja retket Lukuvuoden 2013–2014 kursseilla toteutettiin retkiä ja lajikokeiluja.

Unelmia ja Sifonginriekaleita Musikaali on kuningaslaji. Ensin sitä ideoidaan, kirjoitetaan, sävelletään, ideoidaan lisää, muokataan, sävelletään lisää ja muokataan taas. Sitä ei todellakaan saada kasaan oppitunneilla.

Jaksamista uuteen jaksoon karaoken kera Kolme vuotta sitten Jussi Paalanen aloitti lukiossamme musiikinopettajana sekä ryhmän 11C ryhmänohjaajana. Samaisena vuonna kouluun rantautui ”jaksonaloituskaraoke”, jonka lehtori Paalanen tänne toi.

Kansainvälinen toiminta lukuvuonna 2013–2014 Kansainvälinen toiminta koskettaa läheisesti kaikkia tämän päivän lukiolaisia. Lukiossamme onkin kuluneena lukuvuonna ollut jälleen kansainvälisiä projekteja.

Kuvaajat Anu Brunila-Kovanen Teemu Helppi Salla Hårdh Lea Kallio Mikko Kuismin Anna-Liisa Käppi Katja Rihu-Lehtinen Jani Rinne Senja Saarelainen-Szwedyc Esa Savenius Helena Tapola Teemu Vartiainen Elisa Vuorenmaa Jesse Vuoriluoto Kaisu Åström Keravan lukion ja aikuislukion opiskelijat ja henkilökunta Taitto Jani Rinne Paino Savion kirjapaino

Vuosikertomus 2013–14

Sisällysluettelo Lukio muutoksen tuulissa............................................................ 7 Yrittäjyyttä lukioon...................................................................... 8 Opettajat yrittäjyyttä oppimassa................................................. 9 Nuori yrittäjä 24h leiri................................................................ 10 Urapäivät................................................................................... 11 Arjen auttajaksi.......................................................................... 12 Parlamenttikokelaat koulullamme.............................................. 14 Eläkkeelle................................................................................... 15 Vanhojentanssit.......................................................................... 17 School goes art and drama........................................................ 18 Koulumme OPKH........................................................................ 24 Tutor-toiminta............................................................................ 25 Potkiaiset ja penkkarit................................................................ 26 Jaksonaloituskaraoke................................................................. 27 Poisjäävät................................................................................... 30 Unelmia ja sifonginriekaleita...................................................... 32 Taideopettajan kanssa suomea oppimassa................................. 39 Vuorovaikutus vaikuttaa............................................................. 40 Ryhmäytymispäivä...................................................................... 44 Aamuvalmennus ja retket........................................................... 46 Alakoululaiset lukiolla evakossa.................................................. 48 Yökoulu...................................................................................... 49 Kansainvälinen toiminta............................................................. 50 Perusopetuksen ja lisäopetuksen todistukset.............................. 56 Ylioppilaat 2013–2014............................................................... 57 Stipendit 2013–2014.................................................................. 59 Henkilökunta 2013–2014........................................................... 62

Vuosikertomus 2013–14

Vuosikertomus 2013â&#x20AC;&#x201C;14

Lukio muutoksen tuulissa

untijako, opetussuunnitelma, järjestämislupa, rahoitusjärjestelmän muuttaminen, sähköinen ylioppilaskoe, LUVA… Lukio on Suomessa tällä hetkellä merkittävien muutosten kourissa. Jo parisen vuotta on puhuttu siitä, että vuonna 2016 siirrytään uuteen sähköiseen ylioppilaskokeeseen ja otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Kyseiset asiat ovat kuitenkin vain osa sitä myllerrystä, joka lähivuosina tulee vaikuttamaan suomalaiseen lukiokoulutukseen. Muutokset tulevat todennäköisesti olemaan rajuja ja niiden tavoitteena on suunnata suomalainen lukiokoulutus uusiin svääreihin. Muutoksen keskeisenä kysymyksenä on yleissivistyksen käsite. Mitä tarkoitetaan yleissivistyksellä ja mistä osista se koostuu? Käsite on yhtä täsmällinen kuin keskiverto suomalainen. Kaikki me tiedämme, mitä se tarkoittaa, mutta kaikilla meillä on myös hyvin erilainen käsitys kyseisestä asiasta. Nykyinen käsitys yleissivistyksestä on vahvasti tietopainotteinen. Miten tähän voisi kytkeä mukaan taitopainotteisuutta? Mitkä ovat tulevaisuudessa vaadittavat taidot? Tällaisina taitoina voisi esiin nostaa ainakin suunnitelmallisuuden, yrittäjämäisen työotteen, kyvyn kriittiseen ajatteluun, hyvät vuorovaikutustaidot ja luovuuden sekä laajan kielitaidon. Nämä yhdistettynä muutoksen sietokykyyn antavat hyvän taidollisen pohjan tulevaisuuteen. Tietojakaan ei sovi kuitenkaan unohtaa, sillä yleissivistykseen myös hyvä tietopohja kuuluu olennaisena osana. Se ei kuitenkaan mielestäni tarkoita

Rehtori Pertti Tuomi ja Karim kohtasivat Duuni&Kipinä -messuilla syksyllä 2013.

irrallinen sirpaletieto, vaan kokonaisuuksien hallintaa ja ymmärtävää osaamista. Tulevaisuuden lukiota ollaan luomassa tänään tässä ja nyt. Mennyt on se aika, jolloin tulevaisuus otettiin ikään kuin annettuna. Lukiokentän myllerrys avaa myös mahdollisuuden olla vaikuttamassa ja luomassa uutta lukiota. Niille, jotka miettivät, miten meille käy näissä muutoksen tuulissa käy todennäköisesti huonosti. Ne, jotka ottavat haasteen vastaan ja luovat oman tulevaisuutensa menestyvät. Keravalla lukiokoulutuksen uudet haasteet on otettu vastaan. Pedagogiikassa on isoin harppauksin siirrytty kohti tieto- ja viestintätekniikan sekä yrittäjyyden ja projektimaisen työskentelyn järkevää hyödyntämistä osana opetusta. Oppilaitoksena olemme vahvasti ajan hengessä mukana. Tällä tiellä on tulevina vuosina hyvä jatkaa. Pertti Tuomi rehtori

Vuosikertomus 2013–14

Yrittäjyyttä lukioon Yrittäjyys lukiossa – vieras ajatusko? Ei tietenkään. Koulussamme on jo usean vuoden ajan pikkuhiljaa nostettu yrittäjyyden teemaa esille. Aihetta on käsitelty eri aineiden oppitunneilla muun opetuksen osana ja erillisinä kursseina. Teema oli vahvasti esillä myös Keravan nuorisopalvelun järjestämässä ”Duuni&Kipinä”tapahtumassa, joka järjestettiin koulullamme syyskuussa 2013.

ukuvuonna 2013–2014 järjestettiin kaksi virallista yrittäjyyskurssia. Tutumpi näistä oli jo viidettä kertaa järjestetty NY24h-leiri. Leiri järjestettiin 8.–9.11. yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa. Mukana oli yhteensä 27 opiskelijaa, viisi tutoria ja kaksi opettajaa. Tällä kertaa kurssi pidettiin Järvenpään lukion tiloissa. NuoriYrittäjä-materiaalia apuna käyttäen opiskelijat kehittivät ryhmissä oman yritysidean. Idean työstämiseen ja mainonnan suunnitteluun oli käytettävissä aikaa vain vajaa vuorokausi, mutta silti idearikkaat ja innostuneet opiskelijat saivat aikaan hieno-

Vuosikertomus 2013–14

ja presentaatioita yrittäjäjärjestön edustajille arvioitaviksi. Virtuaaliyrityksiä syntyi mm. liikuntapalveluiden, terveellisen ruuan ja ravintola- ja ohjelmapalveluiden ympärille. Syksyllä 2013 käynnistettiin ensimmäistä kertaa Vuosi yrittäjänä -kurssi. Työ lähti verkkaisesti käyntiin, koska opiskelijoiden ilmoittautumisia saatiin vasta Yrittäjän päivänä järjestetyn paneelin rohkaisemana. Ryhmä jakautui neljään yritykseen ja jokainen yritys ryhtyi työstämään omaa yritysideaa samalla kuin koko ryhmän kanssa tutustuttiin yrittäjyyteen liittyviin teemoihin esimerkiksi yrittäjäkummi Ilkka Lavaksen johdolla. Yritysideoista ryhmille valikoituivat lukiokirjojen välitystoiminta, vappusiman

valmistus ja myynti, polkupyörien korjaus ja myynti sekä kotiavun tarjoaminen yksityisille perheille sisältäen esimerkiksi haravointia ja lumen luontia. Vuoden aikana Vuosi yrittäjänä -kurssilaiset ovat saaneet monenlaisia kokemuksia yrittäjyydestä, erityisesti oma-aloitteisuus ja erilaisten rahaliikenteeseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen ovat nousseet esille. Merkittävimpänä yksittäisenä tapahtumana oli helmikuussa järjestetyt Yrittäjyysmessut Järvenpäässä. Siellä lukiomme NY-yrityksistä esittäytyi MultiTalentZ. Yritys sai hyvää palautetta idean käytännöllisyydestä ja kierrätyksen korostamisesta.

NY-yrityksillä on keväällä jäljellä vielä yritysten lopettaminen ja voittojen kirjaaminen. Anu Rajajärvi opettaja

Opettajat yrittäjyyttä oppimassa

itä on yrittäjyys ja miten se sopii lukioon? Tämä kysymys on kaikunut usein lukion käytävillä kuluneena lukuvuonna. Vaikka yrittäjyys ei sinällään ole uusi asia lukion toimintakulttuurissa, niin suuri laiva kääntyy hitaasti. Työ on kuitenkin päässyt kuluneen lukuvuonna hyvään vauhtiin. Lukuvuoden aikana kolme opettajaa sekä kaksi rehtoria ovat osallistuneet TET-jaksoille. Vieläkin useampi on ollut mukana YES Goes To Lukio -projektiin linkittyneissä koulutustilaisuuksissa tai seminaareissa. Osana lukion yrittäjyysprojektia järjestettiin myös vierailu Muuramen yrittäjyyslukioon sekä Jyväskylän

tiimiakatemiaan 28.11.2014. Mukana retkellä oli kymmenen henkilökunnan jäsentä. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole vain tai ensisijaisesti opettajien toimintaa. Tässäkin asiassa opiskelijat ovat kaiken toiminnan keskipisteessä. Lukuvuonna toteutuneista teemoista on syytä erityisesti mainita suunnistaja Hannu Airilan vierailu lukiossa ”Epäonnistumisen päivänä” 10.10.2013 sekä vuoden nuori yrittäjä Riku Korhosen piipahdus lukiossa matkalla Seinäjoen yrittäjyyskasvatusmessuille 21.1.2014. Myös lauantaina 11.1.2014 toteutettu Urapäivä, jossa sekä opiskelijoiden vanhemmat, yrittäjät että lukion entiset opiskelijat kertoivat omista urapoluistaan. Pertti Tuomi rehtori

Vuosikertomus 2013–14

Nuori Yrittäjä

24h Leiri

uori Yrittäjä 24h-leiri pidettiin Järvenpään lukion ja Keravan lukion yhteisenä projektina 8.–9.11. Mukana oli 27 opiskelijaa, viisi tutoropiskelijaa ja kaksi opettajaa.

JESSEN KOMMENTIT TAPAHTUMASTA ”Hei, kuulitko sä siitä yrittäjänä 24h-kurssista? On niitä huonompiakin

Vuosikertomus 2013–14

tapoja oppia yrittäjyydestä niinkin lyhyessä ajassa kuin yhdessä illassa! Kurssi alkoi erilaisilla ryhmäytymisleikeillä ja illan kuluessa lähdettiin perustamaan kuvitteellista yritystä. Seuraavana aamuna tämä keksitty yritys sitten esiteltiin kolmelle yrittäjälle! Aivan mahtava kokemus. Kurssin osallistujista noin puolet oli Järvenpään lukiolaisia, eli siinä tutustui mukavasti uusiin ihmisiin. Ja ei sitä ihan joka kurssilla opettajat kokkaa sulle ruokaa...

Keravan lukion ja aikuislukion

Urapäivät

1 1 . 1 . 2 0 1 4

eravan lukiossa järjestettiin lauantaina 11. tammikuuta ja maanantaina 7. huhtikuuta urapäivät, jolloin paikalle oli kutsuttu useiden eri ammattiryhmien edustajia kertomaan omasta työnkuvastaan ja koulutuksestaan sekä siitä, miten oli kyseisen ammatin valinnut. Tammikuun urapäivänä lukion opiskelijoille kävi ammatistaan kertomassa 38 eri ammattilaista, muun muassa ravintolakokki, puolustusministeriön erityisasiantuntija, psykiatrinen sairaanhoitaja, koulumme rehtori, kirvesmies ja poliisi. Opiskelijoilla oli päivän aikana mahdollisuus kuunnella neljää eri vierasta. Esitykset kestivät 40 minuuttia. Päivä alkoi aamulla kello 9 ja päättyi kaikilla kello 13. Huhtikuun urapäivänä koululla kävivät työstään kertomassa muun muassa jalkapalloseura Hongan toimitusjohtaja, lentoemäntä, näyttelijä sekä kiinteistövälittäjä. Tällöin esityksille oli varattu aikaa reilut 60 minuuttia ja ne pidettiin keskellä koulupäivää. Urapäivä oli hyvä tilaisuus opiskelijoille kuulla omaan haaveammattiinsa liittyvistä käytänteistä ja tutustua itselleen entuudestaan tuntemattomiin ammatteihin. Haastattelemani opiskelijat pitivät urapäivää erittäin hyödyllisenä tulevaisuuden kannalta, mutta ensimmäisen urapäivän lauantaiajankohtaa kritisoitiin. Jonne Korpilahti, 12C, pitää urapäivien ajoittaista järjestämistä hyvänä asiana. Ura-

FC Honka Tero Auvinen, toimitusjohtaja

päivä on hänen mielestään hyvä tilaisuus sellaisille, jotka eivät tiedä mitä haluavat tulevaisuudessa tehdä työkseen tai jos jokin erityinen ala kiinnostaa, niin siitä saa hyvin tietoa. Riku Piipponen, 12E, piti urapäivän hyvänä puolena sitä, että se toi vaihtelua normaaliin koulupäivään. Näkemäni esitykset olivat kaikki erittäin mielenkiintoisia. Esiintyjät osasivat kertoa työstään monipuolisesti ja ymmärrettävästi. Parhaiten mieleeni jäi puolustusministeriön erityisasiantuntijan esitys. Itsekin kiinnostuin uusista ammateista, sellaisista joihin aluksi suhtauduin hiukan kielteisesti. Erityiskiitokset kaikille vieraille ajasta ja vaivannäöstä. Tero Aalto

Vuosikertomus 2013–14

Arjen auttajaksi S y k s y

2 0 1 3

piskelijamme Tiia Marvaila ja Sarah Silmukari kävivät kertomassa oppilaitoksen henkilöstökokouksessa Arjen auttajaksi -projektista, joka oli osa Terveystiedon ensimmäistä kurssia. Projektiin kuului käytännön työskentely Hopeahovin palvelukeskusessa Keravalla. Opiskelijat kävivät neljänä tiistaina Hopeahovissa ja heidän käytännön tehtäviinsä kuului asukkaiden kanssa keskustelu, toimiminen avustajana päivällisaikaan, kirjojen ja lehtien lukeminen asukkaille, kuvakirjojen ja valokuvien katselu yhdessä vanhusten kanssa, laulu- tai soittohetki asukkaille ja ulkoilua heidän kanssaan. Opiskelijat antoivat myös käsihierontaa, tekivät kynsien hoitoa ja lakkausta sekä hiusten laittamista. Hopeahovin vastaava sairaanhoitaja oli sopinut tehtävistä ja opiskelijoiden tukena toimivat sairaanhoitajien lisäksi Hopeahovin lähihoitajat. Opiskelijat kertoivat, että heillä oli aika paljon ennakkoluuloja ennen projektia, mutta ne olivat karisseet matkan varrella, kun he olivat päässeet tutustumaan asukkaisiin. Etenkin he pitivät siitä, että vanhukset kertoivat heille omista nuoruusajoistaan. Heidän mielestään tällainen käytännönläheinen työskentely kirjoista pänttäämisen sijaan sopii erinomaisesti Terveystiedon kurssin toteutukseen. Kyseisen kurssin aihealueet käsittelevät sairautta ja terveyttä,

Vuosikertomus 2013–14

terveyteen vaikuttavia tekijöitä, terveysosaamisen vaikutusta terveyteen, ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia, yhteiskunnan toimintatapoja ja mahdollisuuksia kansalaisten terveyden edistämiseksi, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta sekä omaishoitajan työtä. Kurssin päätteeksi opiskelijat kirjoittivat vielä esseen, jossa he pohtivat Arjen auttamisprojektin kokemuksia ja terveystiedon kurssisisältöjä. Senja Saarelainen-Szwedyc Opettaja

Olimme terveystiedon ensimmäisellä kurssilla tutustumassa ryhmämme kanssa palvelutalo Hopeahovin toimintaan ja avustamassa vanhusten arkea. Palvelutalossa pääsimme juttelemaan vanhusten kanssa, lukemaan heille lehtiä, lakkaamaan heidän kynsiään ja pelaamaan heidän kanssaan korttia. Lisäksi järjestimme pianoesityksen, jota kaikki pääsivät kuuntelemaan. Alunperin monet ryhmämme jäsenet suhtautuivat ajatukseen palvelutalossa vierailusta ennakkoluuloisesti ja hieman epäröiden, mutta vierailuiden aikana ennakkoluulot osoittautuivat täysin turhiksi ja jokainen opiskelija viihtyi palvelutalossa hyvin. Vanhusten kanssa työskentely on tärkeää työtä ja oli hienoa olla mukana piristämässä heidän arkeaan. Yhteistyö vanhusten ja oppilaiden välillä sujui hienosti ja ongelmitta. Kokemus oli kaiken kaikkiaan

erittäin positiivinen ja avartava, sekä virkistävää vaihtelua pulpetissa istumisen sijaan.” Tiia Marviaila 13D

Vuosikertomus 2013–14

Parlamenttikokelaat koulullamme

ppilaskunnan hallitus järjesti torstaina 10.4 koulullamme vaalipaneelin europarlamenttiin pyrkiville. Kysymyksiin saapui vastaamaan ehdokkaat seitsemästä eri puolueesta. Oppilaskunnan hallitus järjesteli tapahtumaa mm. kutsumalla ehdokkaita, lähettämällä tiedon paneelista eri medioiden edustajille, suunnittelemalla kysymyksiä ja niiden rakennetta sekä järjestämällä

Vuosikertomus 2013–14

kahvituksen ehdokkaille ennen paneelia. Kysymykset käsittelivät muun muassa koulukuria, mutta tunteita kuumensi erityisesti aiheen vierestä ollut kysymys Natosta. Keskustelua seuraamaan saapui toisen vuoden opiskelijoita joista osalla on jo mahdollisuus täyttää kansalaisvelvollisuutensa uurnilla toukokuussa. Oppilaat innostuivat paneelin jälkeen ottamaan kaverikuvia ehdokkaiden kanssa. Liekö joku paneelissa kuultu ehdokas vakuuttanut äänioikeutetut niin, että hänet nähdään parlamentissa Suomen 13 jäsenen joukossa?

Eläkkeelle

LEA KARKELA

ea on tehnyt Keravan lukioissa ansiokkaan ja pitkän työuran kemian ja matematiikan opettajana. Hän tuli osaksi Nikkarin lukion vahvaa luonnontieteiden opettajakaartia vuonna 1982. Hän on innostanut opiskelijoita hyvänä kemianalan asiantuntijana ja armoitettuna demonstraatioiden taikurina. Näistä voi mainita yhtenä rehtoreitakin säikyttäneen ”pommikokeen”. Hänen vahvuutensa pedagogina on näkynyt myös valintana vuoden luonnontiedeopettajaksi 2007, oppikirjojen kirjoittajana, MAOL-taulukon laatijana, ylioppilaskokeiden pisteyttäjänä ja sensorina. Opetuksen ulkopuolella hän on ollut vahvasti mukana ainejärjestön toiminnassa ja oman opettajakunnan illanviettojen emäntänä.

PEKKA RAJALA

ekka Rajalaan, pitkäaikaiseen kouluisäntäämme vuodesta 1998, kiteytyy koulumme henki. Hänen isällinen hahmonsa on tuttu kaikille opiskelijoille, ja lakit lähtevät päästä ilman eri käskyä Pekan kulkiessa ohi ruokalassa. Hänen ammattitaitoonsa ja osaamiseensa voi aina luottaa. Pekka on ollut monessa mukana – hänet on nähty mm. musikaalissa, yökoulussa ja abi-showssa. Hänen urheilullinen ja raamikas olemuksensa herättää kunnioitusta miespuolisissa ja ihastusta naispuolisissa kollegoissa. Tulemme kaipaamaan sulkapallokuningasta, jonka eläkesuunnitelmiin kuuluu salitreenit ja Ipadin haltuunotto. Toivomme Pekan kuitenkin vielä tulevan koululle kahvittelemaan ja ilahduttamaan meitä tarinoillaan. Me keitämme mokkoo!

Vuosikertomus 2013–14

Vuosikertomus 2013â&#x20AC;&#x201C;14

Vanhojentanssit yhdistää 1 4 . 2 . 2 0 1 4

anhojentanssit on jokavuotinen toisen vuoden opiskelijoita yhdistävä perinne. Tanssit tanssitaan juuri ennen hiihtolomaa ja tanssiharjoitukset alkavat heti joulukuun alussa, erikseen valitulla liikuntakurssilla. anssit ovat lukiolaistyttöjen prinsessapäivä, jolloin saa panostaa niin mekkoon, kampaukseen kuin meikkiinkin. Kokonaisuuden kruunaa tanssipari komeana puvussaan. Vanhojentanssit yhdistääkin muuten erilaisia ihmisiä. Uusiin ihmisiin on help-

po tutustua, kun juteltavaa riittää tansseista aina tanssimekkojen hankkimiseen. Sanna Vaittinen

Vuosikertomus 2013–14

School Goes Art & Drama

School goes Art and Drama -kurssi on oppiainerajat ylittävä kurssi, joka on toteutettu nyt kaksi kertaa viikonloppukurssina nuorten lukiokoulutuksessa Keravan lukiolla ja aikuislukiolla. Kurssin ovat järjestäneet englannin opettaja Sirpa Saletta ja kuvataiteen opettaja Hanna Ripatti. Kurssilla käytetään toiminnallisia taide-, draama- ja kielenoppimis-menetelmiä sekä uusinta tekniikkaa. Kurssilla oli käytössä iPadit, joilla pidettiin blogimuotoista videopäiväkirjaa sekä tehtiin dokumenttielokuvia. Menetelminä ovat myös vierailut kulttuuri- ja taidelaitoksiin, vierailevat luennoitsijat sekä tutustumiskäynnit taiteilijan työhuoneelle.

Vuosikertomus 2013–14

uden vuoden 2014 monia meistä ravisuttaneita uutisaiheita, ovat olleet lukion uusi tuntijako sekä tosiasia, että tämän hetkisistä ammateista katoaa kolmasosa. Molempia näitä aiheita me opettajat joudumme pohtimaan oman työmme näkökulmasta. Mikä aine on tärkeää tulevaisuudessa? Mitä taitoja voimme ja osaamme opettaa nuorillemme, joiden tulevaisuuden ammatit, asuinpaikat, ystävyys- ja ihmissuhteet ym. tulevat olemaan aivan jotain muuta, kuin mitä edes pystymme kuvittelemaan. Sähköistymisen ja teknistymisen levittyessä joka puolelle ja alueelle, syntyy ennen näkemättömiä muutoksia. Minua hämmentää jo se, että tällä hetkellä on esim. tiiviitä työyhteisöjä ilman, että nämä ihmiset koskaan fyysisesti tapaavat toisiaan. Mitä seuraavaksi? Ehkä virtuaaliset vierailut yhteiseen kokoukseen toiselle puolelle maapalloa, ovat arkipäivää tulevaisuudessa.

AUTTAMALLA TOISTA SAA ITSEKIN

Meiltä opettajilta eivät työt lopu, mutta ne voivat ja varmasti muuttavatkin muotoaan. Sirpa ja minä, keski-ikään ehtineet ja työssään onnelliset opettajat, päätimme ennakkoluulottomasti miettiä ja toteuttaa kurssin, joka palaisi niin lähelle oppimisen ja opettamisen lähtöruutua kuin suinkin. Emme pysähtyneet edes oman opettajuutemme tai aineidemme rajoille. Kyllä pelotti ja innosti. Halusimme aloittaa tosiasiasta, joka meitä on kiehtonut. Oppimisen, onnistumisen sekä oivalluksen kokemus on huikea tunne, jonka kaikki voivat saavuttaa todistuksia rumentavista tai kaunistavista arvosanoista huolimatta. Oppimisen ilo tuntui kuitenkin usein olevan kaukana omiltakin tunneiltamme. Halusimme kokeilla miten

osaisimme säilyttää ilon opetustilanteessa silloinkin, kun jokin on vaikeata. Mistä syntyy luottamus ja kärsivällisyys, kun puuduttava kokeileminen ja harjoittelu tuntuvat vievän kaikki voimat? Aioimme nojata tuttuun totuuteen: auttamalla toista saa itsekin, yhteistyö on hedelmällistä. Siitä seuraa onnen ja hyvän olon tunne. Halusimme luoda viikonloppukurssillemme ilmapiirin, jossa kaikki auttavat toisiaan. Ilo, tiedon etsiminen, kokeilu, virheet, oppimisen arvostaminen, luottamus asioihin, ihmisiin ja itseen ovat varmasti niitä kykyjä, joita tarvitaan missä tahansa ammatissa, uusissa ja vanhoissa. Tähän luotimme, kun aloimme suunnitella kurssiamme. Se on nyt toteutunut kaksi kertaa nimellä School goes Art and Drama. Tänä vuonna 10.–12.1.2014 viikonloppuna leijonan osan kurssista vei lyhyiden dokumenttielokuvien tekeminen. Nuoret ihmiset hienosti huomioiva, dokumenttielokuvan ohjausta Aalto-yliopistossa opiskeleva Eliel Kilkki opetti, ohjasi, neuvoi, kommentoi ja auttoi perjantai-illan sekä lauantaipäivän pienissä ryhmissä omien ideoidensa pohjalta elokuvia tekeviä lukiolaisia. Prosessissa, joka alkoi itse mietitystä ideasta ja päättyi muutaman minuutin pituiseen dokumenttielokuvaan, käytiin läpi kaikkia edellä mainittuja kurssimme tavoitteita.

Vuosikertomus 2013–14

KURSSIN OHJELMA

Sunnuntaina aamupäivällä vierailimme Kaapelitehtaalla Helsingin Salmisaaressa. Kirjailija/kuvataiteilija Rosa Liksom puhui opiskelijoille työhuoneessaan rohkeuden ja itseensä uskomisen tärkeydestä elämän ja ammatin suuntaa valittaessa. Hänen sanansa saattelivat meidät iltapäivällä Ateneumin taidemuseoon. Siellä tutustuimme Tuusulanjärven lumo -näyttelyssä esillä oleviin oman aikansa dokumentaarisiin kuviin. Ne kertoivat meille meidän kulttuurimme ehkä tärkeimmästä taiteilijayhdyskunnasta, joka on loistava esimerkki siitä, miten yhteistyö ja apu tukee toinen toisen luovuutta. Kurssimme loppui sunnuntai-iltana terapeutti Tuuli Paltemaan draamaharjoitteiden myötä. Ne toivat näkyväksi sen mitä olimme toivoneetkin: opiskelijat olivat kokeneet haastavien tehtäviensä aikana iloa, vastuunkantoa, epäonnistumisia, oivalluksia, jaksamisen tärkeyttä ja toisen apuun luottamista. Tietysti yhtä tärkeänä asiana he olivat oppineet käyttämään iPadeja monipuolisesti elokuvan teon välineenä. Elokuvan teko taas oli opettanut heille miten liikkuvan kuvan ja puheen taitavalla yhdistämisellä voi ohjata katsojan tunteita, mielipiteitä ja oppimista! Viikonlopun asiat yhteisinä ja henkilökohtaisina kokemuksina tuntuivat kasvattaneen heitä. Me opettajat toivomme ja uskomme, että vaikka kurssimme opetettava aines ei ollut sen paremmin nykyisen opetussuunnitelman ainejaon mukainen kuin ilmeisesti tulevankaan, niin opiskelijoittemme motivaatio ja ymmärrys opiskelun hyödyllisyydestä ja ihanuudesta on saanut vahvistusta. Toivomme myös, että tämän viikonlopun anti olisi se, että opiskelijamme ymmärtäisivät hyvän henkisen opiskeluympäristön tärkeyden. Tämä oli kivaa! Voiko tämä silti olla hyödyllistä? Saako tästä kurssin? Nämä olivat lopussa kuultuja kysymyksiä, jotka Sirpalle ja minulle kertoivat miten sitkeäs-

Vuosikertomus 2013–14

sä istuu ajatus, että koulussa opetettavien asioiden omaksumisen pitää olla raskasta. Uskomme, että seuraavien vuosien aikana, ensin lukiomme muilla kursseilla ja myöhemmin työ- ja vapaa-ajassa, nämä kurssillemme osallistuneet opiskelijat pikkuhiljaa huomaavat, mitä kaikkea kurssimme antoi heille oppiainerajoja ylittävästi. OPI OPISKELIJOILTASI

Meille opettajille tämä oli samansuuntainen hyppy tuntemattomaan kuin nuorillemme on se hyppy, jonka he tekevät kaikille meille tuntemattomaan tulevaisuuteen. Englannin opettajalle taide ja draama ovat oman oppiaineen ulkopuolisia asioita. Tutuilla vesillä hän on vain silloin, kun auttaa opiskelijoita englanninkielisen tekstin tuottamisessa blogipäiväkirjoissa. Muutama kymmenen vuotta työtään tehneelle kuvataiteen opettajalle pensselin ja kynän vaihtuminen ipadeihin, elokuvan leikkaukseen ja editointiin sähköisillä ohjelmilla, on hyppy johonkin sellaiseen, johon ei ole saanut koulutusta omana opiskeluaikanaan. Opi opiskelijoiltasi. Tämä neuvo on tuttu toisille jo monta vuotta sitten julkaistusta Jorma Ollilan johtamasta Suomi-brändi -työryhmän loppuraportista. Älä häpeä sitä, että et osaa. Voit oppia. Luota muiden apuun ja hyväksyntään. Virheet ovat hyväksi oppimisen tiellä. Nyt me ainakin tiedämme, että näin on. Saa nähdä kuinka vaikeata on keski-ikäisen, kaavoihinsa mieluusti käpertyvän opettajan muistaa ja toimia näiden lauseiden mukaisesti, vaikka häntä on siitä hieno kokemus muistuttamassa! Uusia asioita täytyy yrittää pitää yllä! Toivottavasti tässä asiassa nuoret ovat meitä viisaampia. Hanna Ripatti Sirpa Saletta kurssin opettajat

Totems

KURSSIN KOKEMUKSIA Kurssi oli aivan erilainen kokemus kaikkiin muihin lukiokursseihin verrattuna. Ei muilla kursseilla saa näin vapain käsin puuhata sitä, mitä itseä kiinnostaa. Se oli Totemseille ainutlaatuinen tilaisuus äänittää pitkään työn alla ollut kappale ja saada bändin naamat näytille virallisimmissa merkeissä. Työtä oli luvassa meille kaikille ja olimme siitä täysin tietoisia. Työtuntien määrä jälkeenpäin laskettuna oli karu ja nyt tuntuu miltei hullulta ajatukselta, että se kaikki tehtiin miltei yhtäjaksoisesti. Tosin saimme lyhyessä ajassa aikaan siedettävän äänitteen sekä hieman virallisenoloisen videopätkän koko bändin jätkistä. Julkaistuamme äänitteen se saavutti yllättävän paljon suosiota. Parissa viikossa äänite oli kerännyt jo yli 500 kuuntelukertaa, joka yllätti jokaisen odotukset. Dokumentti löytyy bändin viralliselta youtube-kanavalta, ja sekin on saanut melko hyvän vastaanoton. Dokumentin, ja ylipäätänsä videoiden kuvaamisesta ja editoinnista saimme hyvän käsityksen siitä, miten esimerkiksi kahden erillisen pätkän liittämiseen yhdeksi videoksi ei vaadi juurikaan mitään.

”Jaa fiiliksiä vai? Olihan se kurssin alkaessa sellanen olo että huh, onneksi tiedetään mitä tehdään. Tai noh, tiedetään ja tiedetään... Ei kaikki mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta kaikki mitä piti tehdä, saatiin tehtyä. Aivan loistava kokemus, ihan uusi näkemys videoiden kuvaamiseen. (Ja keikalla nähään!)” Jesse Vuoriluoto ”Kurssi oli loistava kokemus ja sunnuntai-iltana kaiken työn ollessa valmiina olisi tehnyt mieli vain jatkaa ja jatkaa ja äänittää lisää ja kuvata lisää videoita. Aivan loistava kurssi, aivan loistava kokemus. Saimme myös kokea äänityksenteon vaikean ja työlään puolen, mutta ei siinä mitään. Jopa minun kaltainen valopää sai jotain järkevää aikaiseksi! Aatelkaas sitä!” Valtteri Vaheri ”…Sanaton. Ja paikalla olleet tietävät että tarkoitan sitä myös kirjaimellisesti. Menetin siis juuri kuvauksia edeltävänä päivänä ääneni ja kirjoittelin lähes koko viikonlo-

Vuosikertomus 2013–14

pun post-it lapuille. Viikonlopun paras idea oli antaa mulle triangeli ja soittelin sitä aina jos oli asiaa (ja vähän milloin mieli teki).” Jalmari Sivonen ”Noh. Paljon töitä me teimme sen eteen että saisimme kaiken valmiiksi ajoissa. Mutta kun jälkeenpäin katson työrupeamaa johon ryhdyimme, niin voin ilomielin todeta, että se oli sen arvoista. Ja lopputuloksesta voimme olla ylpeitä. Olen iloinen että osallistuin hetken epäröinnin jälkeen kurssille ja tulen muistamaan

sallistuimme School Goes Art kurssille. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme ryhmäämme erilaisin leikein joita meillä oli vetämässä alan ammattilainen. Viikonlopun pääasiana oli tehdä minidokumenttielokuva, ja meitä ohjaamassa ja auttamassa oli alan opiskelija. Harjoittelimme erilaisia olennaisia dokumenttielokuvan tekoon liittyviä asioita, kuten ensimmäisenä päivänä kuvakäsikirjoituksen tekoa. Seuraavana päivänä alkoi varsinainen kuvaus. Saimme itse valita oman ryhmämme ja vaikuttaa viikonlopun ohjelmaan. Mielestämme oli todella hauskaa, kun sai itse olla vastuussa dokumenttielokuvansa valmistumisesta.

Vuosikertomus 2013–14

kurssin ikuisesti - tai sen pienen hetken kun muisti kestää.” Teemu Vartiainen ”Joo-o. Lopputuloksesta olen ylpeä, sekä dokumentista että äänityksestä. Taisinpa tulla kurssille silleen, että Jesse kysy että lähdenkö mukaan, niin tässä sitä nyt ollaan. Kurssilla tuli opittua, että äänittäminen Mac:llä on kuin söisit keittoa haarukalla! Tää kurssi oli parempi kuin täydellinen mahdollisuus meille tehdä ensimmäinen äänitys. Yks lukion kohokohdista!” Lauri Parkkamäki

Viimeisenä päivänä vierailimme Ateneumin taidemuseossa ja taiteilija-kirjailija Rosa Liksomin työhuoneella Kaapelitehtaalla. Saimme mahdollisuuden kysellä Rosalta hänen työhönsä ja harrastuksiinsa liittyviä asioita. Oli hyödyllistä ja mielenkiintoista saada kuulla hänen kokemuksiaan. Tämän jälkeen palasimme koululle katsomaan tuotoksemme. Niistä huomasi, kuinka olimme kehittyneet verrattuna perjantaihin. Koko viikonloppu oli erittäin antoisa ja hauska. Saimme paljon hyödyllistä tietoa ja aihe oli kiinnostava. Viikonlopun kruunasi opettajiemme itse tekemä ruoka, joka oli ihanaa. Etenkin Sirpan itse tekemät munkit olivat mahtavia! Kia Koski & Veera Volotinen

Satu Anttila Vuosikertomus 2013â&#x20AC;&#x201C;14

Koulumme OPKH

inut valittiin Keravan lukion ja aikuislukion oppilaskunnan hallitukseen keväällä 2014. Olin innokas, vaikuttamishaluinen ykkösluokkalainen, joten oli ilmiselvää, että hain paikkaa oppilaskunnan hallituksesta. Tiesin opkh-toiminnasta hyvin vähän. Vain näkyvät asiat tiesin. Olin kiskan ahkera vierailija, kuten vieläkin. Myös opkh:n järjestämä yökoulu ja yleiskokous työnsi päätään koulun ’’julkisuuteen’’. Oppilaskunnan hallitus on paljon enemmän, kuin mitä päällepäin näkyy. Hämmästyin ja kummastuin kuinka virallista opkh toiminta oikeastaan on. Puheenjohtaja avaa kokouksen, sihteeri pitää kirjaa kaikesta mitä kokouksissa puhutaan ja pöytäkirjaa seurataan tiukasti. Uuden hallituskauden alussa valitaan uudet ihmiset uusiin tehtäviin. Itse sain Pr-tehtävän huolekseni. Tehtäväni on kirjoitella ja kuulutella oppilaskunnan asioista. Oppilaskunnan hallitus seuraa myös silmä kovana opettajien kokouksia, joissa käyvät puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Markkinointi- ja viestintäkokouksissa käy perinteisesti toinen tai molemmat Pr-vas-

Vuosikertomus 2013–14

taavat. Käymme dialogia MaVi-ryhmän ja opkh:n kanssa erinäisistä kouluumme liittyvistä asioista. Oppilaskunnan hallituksen toiminta näkyy koulumme strategiaryhmän kokouksissa ja keskusteluissa. Hallituksesta pyydettiin kaksi henkilöä käymään strategiakokousissa, joissa pohditaan koulumme kehitystä ja suunnitelmia huomista varten. Koulussamme pidetty Europarlamentti-vaalipaneeli oli oppilaskunnan hallituksen järjestämä ja organisoima tapahtuma, johon kaikki antoivat panoksensa. Ja jottei opkh:n kokouksissa tulisi nälkä on siellä tarjolla aina leipää ja kahvia! Oppilaskunnan hallituksessa kunnioitetaan siihen sitoutumista, joten kun tehtävän otat kontillesi, saat myös vastuun sen loppuun viemisestä. Hallitustoiminnasta saa yhden kurssin ja varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja saavat kaksi. Ylipäätänsä oppilaskunnan hallituksen toiminta on yleissivistävää ja kasvattavaa toimintaa. Jos tuntee kaipuuta rinnassa vaikuttaa koulun asioihin, eikä tajunnut hakea hallitukseen, on aina kannattavaa laittaa postia tai nykäistä hallituslaista hihasta! Vili Ripatti oppilaskunnan hallituksen Pr-vastaava

Tutor-toiminta

ukuvuonna 2013–2014 tutoreina toimi 17 toisen vuoden opiskelijaa ja mentoreina viisi abia. Tämän reippaan ja toimeliaan joukon tehtäviin on vuoden varrella kuulunut monenlaisia tehtäviä. He ovat olleet mukana erilaisten tapahtumien järjestämisessä, lukiomme esittelyssä ja markkinoinnissa yläkoululaisille, sekä tietysti uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä ja opastamisessa talon tapoihin ja lukio-opiskelun saloihin. Tutorit ja mentorit ovat tärkeässä roolissa myös uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä sekä yhteisöllisyyden luomisessa ja ylläpitämisessä. Elokuinen ryhmäytymispäivä onkin jäänyt monen ensimmäisen vuoden opiskelijan mieleen yhtenä vuoden kohokohdista. Useat ’ykköset’ myös kiittelivät tutoreilta saamaansa apua mm. kurssivalintojen tekemisessä sekä kokeisiin valmistautumisessa. Sen lisäksi että tutorit ovat olleet hyödyksi muille, on tutorina toimiminen ollut antoisaa myös tutoreille itselleen. Tutorina toimiminen on ollut yhteisöllistä, hauskaa

vaihtelua muuhun koulutyöhön ja tuonut esiintymiskokemusta ja -varmuutta. Paula Hokkanen lehtori, tutor-vastaava

Vuosikertomus 2013–14

Abin suusta – potkiaiset ja penkkarit Kevään ylioppilaskokeiden alkaessa, saattoi joidenkin abiturienttien katseet kääntyä jo hiihtolomaa edeltävään viikkoon. Paniikki oli osalla kuin kakkosluokkalaisella ennen vanhojentansseja. Edessä oli suuri juhla: penkinpainajaiset, paremmin tunnettuna penkkarit.

nnen penkkareita toisen vuoden opiskelijat olivat järjestäneet meille abeille potkiaiset koulussa. Luvassa oli erilaisia ryhmäytymisleikkejä ja kisailua. Ilta meni rattoisasti ja abiturienttejakin oli saapunut paikalle sankoin joukoin pitämään hauskaa oman ikäluokkansa kanssa. Kiitos Kakkosille ja erityisesti oppilaskunnalle supermukavasta ja hauskasta illasta! Penkkariaamun valjetessa oli abitoimikunta jo anivarhain saapunut koululle valmisteluihin. Viimehetken paniikit tekniikan ja laitteiden kanssa koettiin - ja selvittiin. Kello 9:45 loputkin abiturienteista saapuivat

koululle. Musiikin lehtori Paalasen kuuluttamana ja Beethovenin säestämänä ryntäsimme sisään, opettajien ja opiskelijoiden aplodien saattelemana. Gaalan jälkeen ulkona odottivat rekat, jotka oli somistettu toinen toistaan upeammilla lakanoilla - täynnä meidän abien itsemme tekemiä taideteoksia. Matka rekkalavalla taittui alakoulujen ja yläkoulujen karkinnälkäisten suiden kautta takaisin lukiolle. Lukiolta jänöt, kisut, keijut, hobitit, hoitsut potilaineen ja jopa itse Obama häipyivät omiin suuntiinsa. Tässä vaiheessa iltaa olikin aika sännätä koteihin valmistautumaan illan penkkarijatkoille, jotka perinteisesti järjestettiin Panama Jackin yläkerran tiloissa. Ilta ja yö oman ikäryhmänsä kanssa oli hauskaa aikaa. Seuraavana aamuna sai Länsisatamassa nähdä edellisestä illasta hyytyneitä abiturientteja ympäri Suomea. M/S Gabriellaan asteli abien lisäksi myös opettajia valvojan roolissa. Meidän kouluamme edustivat lehtorit Rihu-Lehtinen, Paalanen, Hokkanen, Åström sekä Terhi-opo. Suuri kiitos teille, kun jaksoitte tulla juhlimaan kanssamme ja vähän Titanicia leikkimään. Kaiken kaikkiaan oli penkkarit menestys! Kaikki illat sisälsivät hyvää musiikkia, naurua, häpeää, titteleitä, leikkejä ja tärkeintä unohtamatta: yhdessäoloa. Ja karkkia, jäätävät määrät karkkia. Anni Haukkamaa opiskelija

Vuosikertomus 2013–14

aksonaloituskaraoken idea on hyvin simppeli: valitaan biisi, jonka haluaa esittää ja livebändin kanssa, ja vedetään se ruokatunnilla jokaisen jakson alussa. Tästä lähtee uusi jakso hyvin käyntiin, eikä kenellekään jää paha mieli edellisen viikon kokeista - joihin ei todennäköisesti kuitenkaan muistettu lukea. Lavalla on nähty porukkaa laidasta laitaan, esityksistä puhumattakaan! Nähtiin covereita vanhoista ja uusista kappaleista, omia versioita uusin sanoin ja sävellyksin sekä täysin uusia kappaleita oppilaiden itsensä tekeminä. Itkua ja naurua saimme ko-

kea, kun nuoret ja nuorenhenkiset antoivat kultakurkkujen kuulua. Mieleen on jäänyt opettajien monet esitykset sekä erityisesti uskonnon lehtorin Hokkasen osittain uudelleen sanoittama coveri Sannin ”Me ei olla enää me” abiturienteille. Jaksonaloituskaraoken suosio on ollut koko ajan kasvavaa. Alussa ihmiset ujostelivat, ja lava oli useimmin tyhjä kuin täynnä. Nykyään lavalla nähdään koko ruokailun ajan porukkaa - jonoa riittää seuraavaan karaokeen asti. Anni Haukkamaa opiskelija

Vuosikertomus 2013–14

Hei! Bästa passagerare! Lea Sommer! Guadalajara! Kookaburra! Vuoden viimeinen jaksonaloituskaraoke lähestyy. Se pidetään poikkeuksellisesti ensi viikon torstaina 10.4. ruokavälkällä. Toistan, pidetään. Eiku siis torstaina. Mikäli haluat ja haluathan sinä - kantaa kortesi kekoon ja laulaa, tanssia, kertoa tarinoita, niellä tulta tai ratsastaa yksisarvisella, ota pikaisesti minuun yhteyttä. Kerro, mitä haluaisit tehdä, soittaa, laulaa imitoida tai jokumuumikä.

In English: Jaksonaloituskaraoke will be held on Thursday next week. If you want to perform something, contact Jussi the vs. music teacher asap. The Finnish text below is just bullshit, so you might wanna do something more useful instead like sticking a pencil into your nostril. Or an iPad, because they’re so cool.

yt kun vajaa kolme vuotta on jaksonaloituskaraokea takana, lienee syytä pohtia sen tulevaisuutta samalla pieteetillä kuin viime jaksossa muistelimme sen menneisyyttä: Ensi kesänä (jKr) Apple julkistaa kauan odotetun iPhone 6:n ja älykellon, johon on integroitu jaksonaloituskaraokeappsi. Tällä

Vuosikertomus 2013–14

appsilla, kännykällä ja älykellolla ei oikeastaan tee mitään, mutta ne ovat tosi hienoja ja kalliita ja kaikkien pitää hankkia ne. Seuraavalla viikolla niistä julkaistaan uudet versiot ja kaikkien pitää hankkia ne. Jne. Ensi joulun odotetuin lahja on Cheekin, Haloo Espoon sekä Ristiinan seniorikuoron yhteinen joululevy ”Kuka muu jaksonaloituskaraoke muka käteen jää Domine Jesu”. Tästä innostuneena Keravan lukion ja aikuis uskonnonlehtori Paula Hokkanen päättää

laulaa jaksonaloituskaraokessa PMMP:tä. Keväällä 2015 Suomi melkein voittaa jääkiekon MM-kultaa. Suomen leijonien edelle kisoissa sijoittuvat täpärästi vain Ruotsi, Kazazstksztan, Oslon D-juniorien vilttiketju, outo alaston mies, joka livahti jäälle, Pertti Tuomen verkkarit (ne keltaiset) sekä puolityhjä nuuskapurkki. Siitä huolimatta suomalaiset räppärit tekevät leijonien kunniakkaasta taistelusta biisin ”Pienissä hautajaisissa”, joka ei liity mitenkään lätkään, mutta lätkäfanit eivät tajua sitä, koska karjalamäyräkoira oli tarjouksessa Valtsussa. Totemsit tekevät jaksonaloituskaraokeen biisistä raskaamman version. Yllättäen. 5.5.2015 tulee 90 vuotta siitä kun biologian opettaja John Scopes pidätettiin Daytonissa Tennesseessä, koska hän opetti Charles Darwinin kehitysoppia. Samalla moni opiskelija tajuaa, miksi Hilkka Saaristoa ei ole viime aikoina näkynyt. Tapahtuman muistoksi Keravan lukion ja aikuislukion opiskelija- ja aikuiskuoro laulaa jaksonaloituskaraokessa kappaleen ”Kumpi oli ensin, mula vai kala?” 3.10.2016 Venäjä liittää jaksonaloituskaraoken itseensä. Siis totta kai ihan laillisesti ja demokraattisesti ja jos joku on eri mieltä, niin se saa turpaan. EU protestoi vartin, kunnes jatkaa taas maakaasun, öljyn ja blinien tuomista Venäjältä. Suomen pääministeri toteaa olevansa tavallaan jokseenkin huolestunut tilanteesta, mikäli asiasta on syytä olla laajemmassa mittakaavassa eri näkökannat huomioon ottaen kattavien selvitysten jälkeenkin jossain määrin huolestunut ja seuraavansa tilannetta äärimmäisellä vakavuudella ja ostavansa öljyä ja sulkevansa silmänsä maan ihmisoikeustilanteelta jatkossakin. Jaksonaloituskaraokessa Keravan lukion energiajuomista invalidisoituneiden yliaktiivisten nuorten miesten kuoro kajauttaa kappaleen ”Oi suuri ja mahtava ja aikuislukio”. Eturivin kuulijat saavat silmäoireita nuuskapärskeistä. 15.2.2018 Keravan lukiosta lähetetään kymmenesmiljardis kesken tunnin lähetet-

ty meseviesti. Sen lähettää se sama tyyppi, joka lähetti ne edellisetkin ja on joka jumalan tunnilla se känny kädessä ja katselee sitä reilun neljän tuuman ruutua niin dillen näköisenä, että jos joku ottaisi siitä kuvan ja näyttäisi sen kuvan sille, se tyyppi tarvitsisi kolme vuotta intensiivistä kriisiperapiaa. Kaikki tietävät, kenestä puhun. Just siitä. Ihme hiihtäjä. Tämä kyseinen tyyppi flippaa onnesta tehdessään noin merkittävän teon ja ryntää pelkkään serpentiiniin ja pekoniin kääriytyneenä lavalle kesken jaksonaloituskaraoken. Kukaan ei saa hänen ölinästään mitään selvää, mutta koska Keravan ja aikuis on hyvä meininki ja kannustava ilmapiiri, jengi olettaa tämän kännyaddiktin tekevän jotain Katja Rihu-Lehtisen draama 3 -kurssilla oppimaansa alkuääniresonanssionkaloharjoitusta ja kannustaa villisti. Sitten tämän opiskelijan kännystä loppuu akku ja se romahaa. Kirjoittaisin lisää, mutta kirjoituskoneen värinauha alkaa loppua ja pitää vielä viimeistellä Ursula-tädin testamentti. Siinä hän lahjoittaa täytettyjen aviomiesten kokoelmansa Suomen metsuri- ja proteiinipirtelömuseolle. Ha en bra smörgås! Ysk. törk. Jussi (Jussi in English)

Vuosikertomus 2013–14

Poisjäävät ANNE HEIKKILÄ

Anne on toiminut kemian ja matematiikan opettajana Keravalla noin vuosikymmenen. Hän on rauhallinen, järjestelmällinen ja vaativa opettaja, mikä on tehnyt hänestä pidetyn opiskelijoiden keskuudessa. Kollegoiden piirissä hänet tiedetään viiniasiantuntijaksi ja kulinaristiksi. Uudet haasteet odottavat häntä kotikaupunkinsa lukiossa. HANNA RAUSTIA

Hanna on opettanut koulussamme biologiaa, maantietoa ja uskontoa sekä ollut ryhmänohjaajana kympeille. Hänen reippautensa ja positiivinen asenteensa tarttuu muihin, ja hänen kanssaan on ilo työskennellä. Toivotamme Hannalle ja hänen perheelleen onnea uusiin seikkailuihin! PIRJO LEPPÄNEN

Pirjo Leppänen on tehnyt lähes 30 vuoden uran Keravalla liikunnanopettajana pääosin Sompion koulussa. Viime lukuvuodet hän on toiminut aikuislukion puolella terveystiedon ja liikunnan opettajana sekä kymppiluokkien ryhmänohjaajana. Oppilaat ja kollegat muistavat hänet hyväsydämisenä ja helposti lähestyttävänä opettajana. Keravan opiston opettajana hän on myös pidetty ja hänen kurssinsa ovat täyttyneet vuodesta toiseen. Pirjolla on riittänyt myös vapaa-ajalla voimia organisoida urheiluvaatteiden ystävämyyntitapahtumia. Moni hänen oppilaistaan on ollut auttamassa vaatteiden ”henkaroittamisessa” ja saaneet palkaksi upeita Niken vaatteita. Joulujen alla ovat Pirjon luomat tonttuhahmot ilmestyneet opettajainhuoneeseen ja tuoneet joulumieltä sydämiin ja pukin kontteihin. Iloinen ja auttavainen luonne on näkynyt monessa.

Vuosikertomus 2013–14

JUSSI PAALANEN

Jussi Paalanen on musiikin luova monitaituri, joka hallitsee niin ammattinsa kuin biisien tekemisenkin. Jussin lahjakkuus on näkynyt musikaaleissamme luottamuksena opiskelijoihin ja heidän kykyihinsä säveltää ja sanoittaa omaa musiikkia. Hän on luonut kouluumme uuden perinteen, jaksonaloituskaraoken, jossa opiskelijat ovat päässeet näyttämään taitojaan ja vahvuuksiaan. Jussi on höpsö ja mukaansatempaava hulluttelija, joka on aina valmis osallistumaan henkilökunnan ja opiskelijoiden tapahtumiin. Röökiräppi, koulun mainosvideo ja Kerava-hymni ovat esimerkkejä Jussin luovan hulluuden tuotoksista. Parasta Jussissa on hänen rento ja ystävällinen asenteensa, jolla hän kannustaa sekä opiskelijoita että kollegoja ylittämään itsensä. MERJA JUHALA

Merja Juhala on toiminut Keravalla tässä koulukiinteistössä vuodesta 1986: ensin Nikkarin koulun, lukion ja Kalevan yläasteen, yhteisenä opinto-ohjaajana ja myöhemmin uuden nuorten lukiokoulutuksen opinto-ohjaajana. Tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi hänet siirretään 1.8.2014 lukien perusopetuksen opinto-ohjaajan tehtäviin Sompion kouluun. Merja on tehnyt elämäntyötään tässä yhteisössä uskollisesti, sitoutuneesti ja uudistusmielisesti. Nyt hänen ahkeruudestaan saavat nauttia uudet työtoverit uudessa koulussa. LAURA YLÄ-OUTINEN

Laura Ylä-Outinen on opiskelijoiden keskuudessa pidetty ranskan ja englannin opettaja. Hän on ystävällinen ja avulias ja pedagogina avoin uusille asioille. Laura on ahkera ja tarkka opettaja ja huomaa myös opiskelijoiden pienet tarpeet. Parasta Laurassa on hänen hyväntuulisuutensa ja välitön persoonansa, josta olemme saaneet nauttia yhteistyössä hänen kanssaan.

Vuosikertomus 2013–14

Unelmia ja Sifonginriekaleita Vuosikertomus 2013â&#x20AC;&#x201C;14

Musikaali on kuningaslaji. Ensin sitä ideoidaan, kirjoitetaan, sävelletään, ideoidaan lisää, muokataan, sävelletään lisää ja muokataan taas. Sitä ei todellakaan saada kasaan oppitunneilla. Sitten treenataan, tehdään koreografioita, sovitetaan biisejä, puvustetaan, lavastetaan, palataan tekemään kaikkea aiemmin mainittua, treenataan bändin, solistien ja taustalaulajien kanssa, keskustellaan sanoituksiin soveliaista sanavalinnoista ja treenataan taas. Myös viikonloppuisin. Ensi-illan lähestyessä on loppurutistuksen vuoro. Silloin treenataan hulluna, ratkotaan yllättäviä ongelmia, menetetään hermo ja toivo, rauhoitutaan ja palautetaan usko tulevaan. Vuosikertomus 2013–14 33

iksi siis musikaali? Työtuntien määrä on järjetön niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. Musikaalista ei ole konkreettista hyötyä yo-kirjoituksissa ja blogikirjoittaminen olisi kustannustehokkaampaa. Musikaalia ei voi tehdä tabletilla somessa. Siksi, että itse tehty on arvokkainta työtä, mitä koulussa voi tehdä. Siksi, että yhdessä tekeminen on hauskinta, mitä koulussa voi tehdä. Siksi, että ennen ensi-iltaa jännittää. Siksi, että viimeisen esityksen jälkeen itkettää. Siksi, että musikaali ei katoa kurssikokeeseen, vaan jää soimaan sydämeen.

Vuosikertomus 2013–14

Prosessi, learning by doing, yhteistyötaidot, yrittäjyys, ilmiöpohjaisuus, yhteisöllisyys. Jepjep, kaikki löytyy. Mutta musikaali ja musiikki eivät ole välineitä, eivätkä apuaineita. Ne ovat olemassa itsensä, niiden tekijöiden ja kuulijoiden vuoksi. Kiva, jos niistä tihkuu hyötyä muuhunkin, mutta niillä on riittävä arvo jo sellaisenaan. Ja miksikö musikaali on kuningaslaji? Siksi, että kun lavalla tanssii, laulaa ja soittaa yli 40 opiskelijaa, he eivät yhtäkkiä olekaan opiskelijoita. Jokin hehkuu, jokin loistaa ja jostain leijuu tähtipölyä. Siksi. Jussi Paalanen musiikin opettaja

Unelmia ja sifonginriekaleita

Musikaalissa mukana

uistan, kun yhdeksäsluokkalaisena kävelin Keravan lukion auditorioon autuaan tietämättömänä mitä luvassa olisi. Sitten näin sen: ihan oikean koulumusikaalin. Olin jo päättänyt hakea tähän lukioon opiskelemaan, mutta nyt halusin sinne entistä enemmän. Halusin kokea näkemäni itsekin, tällä kertaa sisältä päin. Ykkösvuosi toi mukanaan kaikkea uutta, muttei onneksi kerinnyt kyllästyä lukion arkeen, kun jo lukuvuoden lopussa paljastui tulevan musikaalin aihe ”vanhojen tanssit”. Silloin alettiin oikeasti odottaa tulevaa syksyä kavereiden kanssa ja kurssivalinnoissa valittiin ykkös- ja kakkosjaksoon musikaalikurssit. Heti syksyllä nähtiin ketä kurssille oli tullut; paljon tuttuja kasvoja, mutta myös täysin uusia. Aloitettiin tutustumalla toisiimme ja pian jo käsikirjoitustiimi olikin kasassa ja ideat lentelivät Katjan johdolla. Hahmoista alkoi tulla moniulotteisempia ja juoni alkoi selkeytyä. Musiikki-ihmiset alkoivat säveltää biisejä yhdessä Jussin kanssa. Osa biisestä oli täysin opiskelijoiden omaa käsialaa, mikä oli ehkä hienointa ikinä. Hanna veti musikaalimme puvustus- ja lavastusryhmää ja he loihtivat yhdessä tarinalle konkreettiset kasvot. Tästä oli tulossa meidän musikaalimme, täysin meidän oma. Kirjoitimme itse kaiken ja kun roolit oli jaettu, pääsivät kaikki syventymään omiin rooleihinsa ja ne kehittyivät entisestään. Oli mahtavaa huomata, kuinka moni löysi täysin omien näkemyksieni vastaisia puolia hahmoistaan ja toi-

vat ne esiin omalla tavallaan. Ne nimittäin olivat niin paljon parempia kuin itse olisin koskaan voinut kuvitella. Harjoitusviikonloppujen aikana tajusin, kuinka paljon uusia tuttavuuksia olin saanut. Niin paljon lisää ihmisiä, joille voi hymyillen moikata ja joiden viereen voisi istua tulevilla kursseilla. Ei sitä edes tajunnut, kuinka tästä oli tullut jotain normaalia kouluelämää suurempaa. Vaikka harkoissa meni välillä hermo itse kullakin, niin jaksettiin puskea eteenpäin, sillä varmasti jokainen halusi olla ylpeä luomuksestamme. Ei tämä kokemus olisi ollut mitään ilman juuri niitä ihmisiä, jotka siinä mukana olivat. He tekivät tästä erityisen omilla persoonillaan ja musikaalista loistavan omilla taidoillaan. Itse olin hakenut yhteen päärooliin, enkä uskonut saavani sitä. En uskonut itseeni ol-

Vuosikertomus 2013–14

lenkaan edes ennen ensi-iltaa, kun pian piti olla jo laulamassa ja näyttelemässä Pamelaa lavalla. Jännitin hirveästi, sillä olin nähnyt kuinka hyvin muut vetivät. En halunnut muiden pettyvän, mutta loppujen lopuksi tajusin, ettei niin kävisi. Kaikki uskoivat toisiinsa ja olivat toistensa tukena. Ei tätä kurssia otettu sen takia, että saisi ”helpon kurssin” vaan nimenomaan sen kokemuksen vuoksi. Joten iso kiitos tästä kokemuksesta koko proggisporukalle, joka ikiselle teistä. Aino Havas opiskelija

Näkökulmia musikaalin tekemiseen LAULU Salla Törölä ja Elina Laakso Valitessaan musikaalissa taustalaulajan roolin ajattelisi, ettei treeneissä tarvitse tehdä mitään. Korkeintaan silloin tällöin pikkasen jotakin laulaa. Todellisuudessa meidän ”pieni rooli” ei loppupeleissä ollutkaan niin pieni; saimme lauluosuudet lähes kaikkiin kohtauksiin, joten olimme lavalla melkeinpä enemmän kuin päätähdet! Laulutreenejä oli normaalien treenien lisäksi myös kouluajan ulkopuolella.

Vuosikertomus 2013–14

Taustalaulussa oli myös se hyvä puoli, että esiintyminen ei jännittänyt niin paljon, kun yleisön huomio kiinnittyi päätähtiin.

LAVASTUS Jasmiina Ojala Meitä oli seitsemän lavastajaa ja tehtävänämme oli huolehtia musikaalin rekvisiitoista. Musikaalin aikana huolehdimme asioiden kulusta lavan takana ja näkyi meitä myös lavalla. Haimme muun muassa elokuvateatterista pahviset smurffit ja julisteet leffakohtauksen lavasteiksi. Itse olin myös puvustajana: kävimme läpi roolihahmojen vaatetuksen ja etsimme puuttuvat elementit. Lavastus ja puvustus oli todella kivaa ja koko musikaalikokemus oli itsessään mahtava. Suurempia ongelmia ei tullut vastaan, vaan kaikkeen löydettiin ratkaisu. Lavastusporukkamme oli tosi mukava, kuten kaikki muutkin proggiksessa mukana olleet. Kaiken kaikkiaan olen iloinen, että sain olla mukana.

Vuosikertomus 2013â&#x20AC;&#x201C;14

Taideopettajan kanssa suomea oppimassa Aikuislukion suomen kielen opettajat Mia Mailander ja Annnamaija Leinonen osallistuivat ryhmineen syyslukukaudella Keravan taiteilijakoulutushankkeen työparityöskentelyyn. Pareina olivat Keravan opiston kuvataideopettaja Marjo Peltokoski ja Keravan tanssiopiston opettaja Kirsi Oinonen .

aahanmuuttajien 2. ja 3. vuoden ryhmät pääsivät kokeilemaan akvarellimaalausta kunnollisilla välineillä: oikealla akvarellipaperilla ja -väreillä. Aiheena olivat maailmansyntymyytit ja Kalevalan kertomus maailman synnystä. Myyttejä mietittiin yhdessä, ja sen jälkeen opettaja luki ensimmäiset luvut selkokielisestä Kalevalasta. Tarina toimi virikkeenä maalaamiselle, suoraa kuvitusta tekstiin ei tarvinnut tehdä. Kuvataideopet-

taja opasti opiskelijoita akvarellitekniikassa. Opiskelijat tuntuivat nauttivan maalaamisesta kovasti ja tulivat kiittämään tuntien jälkeen: ”Ihanan rentouttavaa!”. Tavoitteena olikin, että mukava tekeminen auttaisi opiskelijaa oppimaan kieltä muun tekemisen lomassa ja saisi hänet kokemaan, että uusi kieli ei ole vain irrallisia sanoja ja kielioppisääntöjä, vaan sillä opetellaan ja mietitään samoja asioita kuin muillakin kielillä. Tanssinopettajan johdolla harjoiteltiin suomen kieltä liikkeen avulla. Harjoituksissa kieli yhdistyi luontevasti tekemiseen ja yhdessä liikkuminen loi rentoa ilmapiiriä ja tuki ryhmäytymistä. Harjoittelimme sanastoa ja yhdistimme sanapainon ja lauseintonaation harjoittelun liikkeeseen. Konkreettinen liike lausumisen tukena auttoi monia huomaamaan suomelle ominaista lauseen rytmitystä. Pääpaino harjoituksissa oli kuullunymmärtämisessä ja ohjeiden mukaan toimimisessa. Hienoa työparityöskentelyssä oli se, että kaikki oppivat jotain uutta, niin opiskelijat kuin opettajatkin!

Vuosikertomus 2013–14

Vuorovaikutus vaikuttaa – Seitsemän näkökulmaa keskusteluprojektiin

Suomen kielen opiskelun yksi haasteista on puhutun ja kirjoitetun kielen jyrkkä ero. Kielenoppijan kannalta on tärkeää, että hän saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kosketuksen natiivipuhujiin ja heidän autenttiseen kielenkäyttöönsä.

ämä ajatukset mielessäni otin marraskuussa 2013 yhteyttä Maila Hölttään. Kyselin hänen mahdollisuuttaan kerätä aktiivisista eläkeläisistä ryhmän, jolla olisi halukkuutta osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan keskusteluun Keravan aikuislukion maa-

Vuosikertomus 2013–14

hanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Ilokseni eläkeläisillä riittää kokeilunhalua ja ryhmä muodostui. Yhden keskustelutilaisuuden sijaan synnytimme lopulta yhdessä koko kevätlukukauden kestävän projektin, jonka aikana eläkeläiset kävivät keskustelemassa koulun kaikkien kolmen maahanmuuttajaryhmän kanssa. Järjestimme ensimmäisen keskustelutilaisuuden tammikuussa 2014. Tuolloin

puolen tusinaa eläkeläistä saapui koululle ja osallistui suomen kielen opiskelijoiden oppitunnille. Opiskelijat ja vierailijat muodostivat luokassa pieniä ryhmiä, joissa he esittäytyivät toisilleen ja keskustelivat hyvin vapaamuotoisesti vaihtelevista aiheista. Toinen vastaavanlainen keskustelutilaisuus järjestettiin helmikuussa toisessa maahanmuuttajaryhmässä, ja kolmannen kerran eläkeläiset kokoontuivat koululle maaliskuussa ensimmäistä vuotta suomea opiskelevien ryhmässä. Tämän jälkeen keskityimme jatkuvuuden maksimoimiseksi viimeksi mainittuun ryhmään. ”Apuopettajat” saapuivat keskustelemaan tämän ryhmän oppilaiden kanssa vielä huhti- ja toukokuussa. Suomen kielen ja historian opettajan näkökulmasta projekti oli varsin onnistunut. Kuka voisi olla parempi Suomen lähihistorian opettaja kuin ihminen, joka on itse elänyt sitä aikaa. Opiskelijoiden palautteen mukaan keskustelut olivat hyödyllisiä myös kielenoppimisen kannalta: sen lisäksi, että he saivat tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, he oppivat paljon uusia sanoja ja lauserakenteita sekä saivat kosketuksen luontevaan, yksilöllisesti vaihtelevaan puhekieleen. Mikko Kuismin opettaja

V iime vuoden marraskuussa sain Mikko Kuisminilta viestin, jossa hän kertoi opettavansa Keravan aikuislukiossa maahanmuuttajille suomen kieltä ja historiaa. Hän halusi järjestää opiskelijoille tapaamisia äidinkielenään suomea puhuvien kanssa. Mikon mukaan se olisi luontevaa eläkeläisten kanssa, koska opiskelijat ovat usein kiinnostuneita sekä ihmisyksilöiden että eri maiden historiasta. ”Ja ovat myös kiinnostuneita ihan tavallisista arkisista asioista, jotka näissä tapaamisissa pääasiassa voisivatkin olla”, Mikko jatkoi viestissään. Innostuin heti aiheesta, vaikka koko ajan muistutin itseäni siitä, että poden aikapulaa. Olen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja toimin erilaisissa yhdistyksissä. Mutta ajattelin, että varmaan löydän muitakin, joita juuri tällainen projekti kiinnostaa ja jotka ovat valmiita antamaan sille aikaansa. Käynnistin etsimisen. Ihan kädenkäänteessä tulosta ei syntynyt. Monilla, joiden puoleen käännyin, on erilaisia velvotteita ja myös harrastuksia, mikä on ihan hyvä asia ainakin varttuneessa iässä. Mutta löytyipä viisi innokasta: Soile Alho, Pauli Saarinen, Sinikka Salminen, Riitta Törmänen ja Anja Valtanen. Itse ajattelin, että menen vain katsomaan, miten homma lähtee liikkeelle, mutta jäinkin koukkuun. Sain huomata, että Keravalle ja naapurikuntiin on saapunut maahanmuuttajia todella monista maista. Pakolaistaustaisia joukossa on vähän: muutama Vietnamista saapunut, pari kurdia. Tämä havainto on vahvistanut käsitystäni siitä, ettei Keravan pitäisi pelätä ottaa vastaan pakolaisia. Juuri nyt Syyria on tärkeä kohde. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet suomalaisen elämänkumppanin, jotkut ovat tulleet työn takia. Joidenkin opiskelijoiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia. Yhteistä heille on halu oppia kieltämme, opiskella ja tehdä täällä töitä.

Vuosikertomus 2013–14

Sanotaan, että suomen kieli on siinä suhteessa helppoa, että sitä kirjoitetaan niin kuin lausutaan. Mutta ei edes nimeni Maila ole ulkomaalaiselle helppo. Moni kysyi, kuuluuko siihen yksi vai kaksi ällää. Lyhyitä ja pitkiä vokaaleja on myös vaikea erottaa. Emme muutaman kerran tapaamisen kautta kykene tekemään ”oppilaistamme” vaikean suomen kielen osaajia. Siinä Mikolla opettajana, opiskelijoilla itsellä ja heidän läheisillään on päävastuu. Mutta uskon, että se lämmin henki, joka on huokunut tapaamisistamme, auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin, poistamaan ennakkoluuloja ja torjumaan pelkoja.” Maila Hölttä eläkeläinen Meidän luokassa olivat vieraat. Nämä olivat eläkeläiset. Koulussa olivat naiset ja yksi mies. Kaikki eläkeläiset olivat eri ikää. Luokassa me teimme neljä ryhmää ja keskustelimme eri asioista. Minun ryhmässä oli neljä opiskelijaa ja me puhuimme elämästä Suomessa monta vuotta sitten. Meidän vieras oli hyvä nainen, joka näytti meille vanhoja kuvia. Hän kertoi, koska ja missä hän syntyi, missä hän opiskeli koulussa, mikä ammatti hänellä on. Vieras kertoi paljon kuvista ja perheestä. Minulle oli tosi mielenkiintoista kuunnella ja ymmärtää millainen elämä oli 50 vuotta sitten Suomessa, millaiset tavat ja perinteet olivat. Minä sain paljon uusia informaatioita. Tämä keskustelu oli hyödyllinen, koska minä kysyin ja puhuin suomea. Vain yksi asia ei ollut hyvää. Minä en ymmärtänyt kaikkea, koska puhun vähän suomea.” Tetyana Mustonen opiskelija

Vuosikertomus 2013–14

Eilen oli tapaaminen eläkeläisten kanssa. Pieni ryhmä, vanhat tuttavat! Keskustelimme Paulin kanssa sanaristikosta, harrastuksesta, Australiasta. Pauli muodostaa omat sanaristikot. Hän toi meille Ruuvi-sanaristikon! Me emme voi arvata sopivaa sanaa, mutta etsimme ruuvin paikat! Sitten Lionel kertoi omasta elämästä Australiassa ja näytti valokuvat. Hänellä olivat lampaat, hevoset, kun hän asui Australiassa perheen kanssa. Tarina oli mielenkiintoinen ja pitkä! Meillä olivat monet ihmiset, koska hän kertoi kaksi kertaa! Minä toin käsitöitä. Minun harrastus on kirjonta ristillä. Kerroin vieraalle miten teen kuvat ja eri asiat. Avi kertoi omasta elämästä Virossa, kun hän oli lapsi, ja näytti valokuvat. Keskustelussa kaikki oli hyvää, mutta kaksi oppituntia – se on liian kauan! Keskusteluja täytyy jatkaa! Nyt minä pelkään puhua vähän!” Liubov Zimina opiskelija E läkeläiset olivat ystävällisiä ja puheliaita. Me keskustelimme meidän perheestä ja millaiset meidän kotimaa ja kotikaupungit ovat. Nyt minä tiedän paremmin minun ryhmän jäsenet. Liubovin harrastus on hyvä. Se ei ole hyvä, että minä en muista kaikkea sanoja ja lauseita. Keskustelu oli hyödyllinen, koska täytyy muistaa sanoja ja lauseita. Minä luulen, että minä opin, mutta jos uusi, en tiedä.” Lionel Haslam opiskelija

Eläkeläiset olivat hyvin ystävällisiä. Mukavan olon kanssa. Puhuimme meistä, ja mitä teemme, mitä haluavat tehdä. Rakastan kun eläkeläiset kertovat historiasta (ja hän on kuvan kanssa) ja voi näyttää jonkun vanhan kuvan. Ajattelen tämä on hyvä idea – puhun suomalaisten ihmisten kanssa! Lisäksi voin oppia jotain uutta… esimerkiksi uuden sanan, ja uuden hyvän lauseen – mitä en voi kuunnella kotona. Tykkään kun vanha mies tai nainen voi kertoa tarinan elämääsi.” Valdis Paeglis opiskelija

E ilen oli kiva oppitunti. Meillä ryhmälle tuli eläkeläiset. He ovat ihan hauskat ja ystävälliset. Me keskustelimme erilaisista asioista, harrastuksista ja perheistä. Minä tykkäsin kuunnella heitä ja muita opiskelijoita. Kaikki oli ihan hyvää. Keskustelu oli hyödyllinen, koska nyt minä tiedän kaikki ruuvit ja nimet. Me teimme palapelit, se oli ihan hassu. Minä olen tyytyväinen koska se tapaaminen oli tosi hyvä.” Avigeya Kiseleva opiskelija

Vuosikertomus 2013–14

Ryhmäytymispäivän

Tunnelmia 3 0 . 8 . 2 0 1 3

Muovinen pullokori putoaa korkealta ja kopsahtaa ikävästi hartiaan. Kivusta huolimatta huojuvasta tornista pitää pitää kiinni, sillä torni ei saa kaatua. Jos torni kaatuu, tornin huipulla kiipeävä kaveri tippuu roikkumaan vaijerin varaan ja silloin peli on menetetty. Tällaisilla ryhmähenkeä, auttamista ja toinen toisiimme tutustumista tukevilla leikeillä Keravan lukio aloitti syyslukukautensa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa ryhmäytymispäivänä.

yhmäytymispäivällä on lukiossamme pitkät perinteet. Ryhmänohjaajien opastuksella opiskelijat kiertävät koko päivän erilaisilla leikkimielisillä rasteilla, joissa tutorit toimivat ohjaajina ja kannustajina. Edellä kuvattu tornin kokoamisja kiipeilyrasti on yksi suurista suosikeista. Päivän vaikuttavuudesta kertoo myös se, että usein vielä seuraavana keväänä kerättävässä vuosipalautteessa opiskelijat muistavat mainita yhtenä ehdottomista vuoden kohokohdista juuri tämän päivän.

Vuosikertomus 2013–14

OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA ”Siellä sai tutustua paremmin luokkakavereihin mikä oli mukavaa.” ”Sai kokeilla aivan uusia asioita joita ei ole ennen ikinä kokeillut ja tietenkin myös sellaisia leikkejä joita on joskus ennenkin jo leikkinyt. ”Erityisen kivaa oli katsoa laatikkokiipeilyä. Se oli melko jännää mikä oli hyvä. Puupalikoiden kasaaminenkin oli hauskaa, koska siinä oli aina se riski, että koko pino voisi kaatua. Viimeisessä rastissa tasapainoi-

lu laatikoiden päällä oli haastavaa, mutta hauskaa.” ”Kaikissa pisteissä piti käyttää järkeä ja taitoa. Ryhmäytymispäivä oli kokonaisuudessaan hyvin suunniteltu ja valmisteltu päivä tykkäsin todella paljon.” ”Perjantai oli tosi mukava päivä, ja pärjättiin mielestäni hyvin, vaikkei voitettukaan. Ryhmähenki parantui myös ja opin tuntemaan luokkalaisia paremmin.” Hanna Ripatti, Paula Hokkanen ja Opiskelijat

Vuosikertomus 2013–14

Aamuvalmennus ja retket

ukuvuoden 2013–2014 kursseilla toteutettiin seuraavia retkiä ja lajikokeiluja. Virkisty liikunnassa kurssilla tutustuttiin: hohtokeilaukseen, biljardiin, kuntonyrkkeilyyn, itsepuolustukseen, jousiammuntaan, ammuntaan, golfiin, mikroautoiluun, seinäkiipeilyyn, laserpeliin, miekkailuun ja spinningin. Urheiluopistokurssilla Pajulahdessa 9.–10.5.2014 vietimme monipuolisen liikuntaviikonlopun. Talviliikuntakurssi Rukalla 20–23.3.2014 sujui mallikkaasti, samoin Vaelluskurssi Nuuksio-Luukkaa maastossa 16–17.8.2013. Aamuvalmennuksen puitteissa osallistuimme KLL:n palloilusarjoihin lukuvuoden aikana. Liikuntaseikkailukurssilla pelasimme värikuulapeli, toteutimme Islanninhevosvaelluksen ja melontaretken Sipoon ja Helsingin rajalla merellä, tutustuimme kal-

Vuosikertomus 2013–14

liokiipeilyyn, yösuunnistukseen, laitesukellukseen ja laserpeleihin. Senja Saarelainen-Szwedyc & Esa Savenius

Lähdimme eräkurssille Nuuksion kansallispuistoon rinkat täynnä nuudeleita, makkaraa ja lettutaikinaa. Reilun viiden kilometrin jälkeen pääsimme johtamaan letkaa leiriytymispaikalle, jonne saavuimme Aleksin ja Ollin pummin jälkeen. Leiriytymisalue oli hienon lammen rannalla, niemen kärjessä. Telttojen pystytyksen jälkeen kaivettiin virvelit esiin ja lähdettiin jahtaamaan Iso-Holman haukia. Illalla ohjelmaan kuului lettujen ja makkaroiden paistoa sekä yhteistä jutustelua nuotiolla. Seuraavana päivänä jatkoimme vaeltamista Haukkalammelle, josta linja-auto

Maaliskuisena torstaina noin 30 henkisen opiskelijaryhmän kauan odottama kurssi oli vihdoin alkamassa. Tiedossa oli miniloma Rukalle laskettelemaan. Bussi starttasi ruokailun jälkeen, ja matka sujui mukavasti jutellen ja elokuvia katsellen. 11 tunnin ajomatkan päätteeksi majoituimme Ajakkaan, ja menimmekin suoraan nukkumaan. Perjantaiaamuna lähdimme rinteeseen, joka oli harmillisesti hieman huonossa kunnossa. Sohjosäästä huolimatta päivä hurahti nopeasti, ja illalla pääsimme saunomaan ja viettämään vapaa-aikaa. Lauantain laskusää oli loistava! Aurinko paistoi ja pikkupakkasessa rinteetkin pysyivät hyvänä. Päivän kruunasi maukas kotiruoka sekä sauna ja palju. Sunnuntaiaamuna aamupalan ja pakkaamisten jälkeen menimme vielä kerran laskettelemaan, ja sieltä suoraan suunta kohti Keravaa. Tunnelma paluumatkalla bussissa oli melko väsynyt.

nouti meidät. Vaeltamista tuli kahden päivän aikana reilu kaksikymmentä kilometriä.” Aleksi, Santeri & Olli

Yhteislaulujen saattelemana saavuimme lukiolle hieman ennen puolta yötä, ja sitten kukin lähti taholleen kotiin nukkumaan. Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut alun järjestysongelmista huolimatta, ja saimme varmasti jokainen uusia kivoja muistoja matkaamme!” Anni Pietarinen opiskelija

Vuosikertomus 2013–14

Lukiolaiset Koululiikuntaliiton jalkapalloturnauksessa

piskelijamme sijoittuivat neljänsiksi Koululiikuntaliitonjärjestämässä valtakunnallisessa jalkapalloturnauksessa. Turnaukseen osallistui 32 koulua eri puolilta Suomea. Opiskelijat pelasivat ensimmäisen kierroksen ja aluefinaalin tappioitta, vaikka pelaajilla olikin erilaisia takaiskuja. Esimerkiksi hyökkääjistä oli puutetta ja kenttäpelaajia peluutettiin maalivahdin paikalla. Aluefinaalin ensimmäisessä pelissä

oli runsaasti maalintekopaikkoja, mutta viimeistely ontui pahasti. Peli päättyikin 1–1-tasapeliin. Toisessa ottelussa pelaajat pääsivät maalien makuun ja voittivat 3 –1 ja selvittivät siten tiensä mitalipeleihin. Finaalipelit olivat hyvin tasaisia. Pohjois-Haagan yhteiskoulu vei mestaruuden, lappeenrantalainen Kimpisen lukio oli toinen ja pronssimitalit pokkasi Kokkolan lukio. Keravan lukio ja aikuislukio jäi tällä kertaa neljänneksi. Jaakko Hämäläinen & Esa Savenius

Alakoululaiset lukiolla evakossa

eravan lukiolaisten joukossa on tänä lukuvuonna kävellyt Kalevan koulun 4–6-luokkalaisia. Alakoululaiset opiskelevat koulumme toisessa ja kolmannessa kerroksessa omissa luokissaan. He ruokailevat ennen lukiolaisia ja viettävät välitunnit Keskuskoulun pihalla.

Vuosikertomus 2013–14

Opiskelijoiden arjessa muutos on vaatinut vain pientä sopeutumista. Lukiolaisia on pyydetty näyttämään esimerkkiä alakoululaisille. Alakoululaiset ovat huomioineet lukiolaisia järjestämällä leivonnaismyyjäiset ennen joulua ja esiintymällä itsenäisyysjuhlassa. Paula Väätänen

Yökoulussa oli tunnelmaa

piskelijakunnan hallitus järjesti lukiossamme koko yön mittaisen yökoulun 31.10. Osanottajia oli vähän yli sata. Yökoulun ohjelmaan kuului erilaisia opettajien ja opiskelijoiden ohjaamia työpajoja, yökaraokea ja leffojen katselua auditoriossa. Liikuntasalissa sai pelata sulka- ja lentopalloa. Pari luokkaa oli myös järjestetty sellaisiksi, että niissä oli mahdollisuus nukkua yön aikana. Tunnelma oli jännittävä ja hauska, koska yökoulun teemana oli halloween. Koulu olikin koristeltu teeman mukaisesti ja yhdessä pajassa tehtiin kauhuaiheisia kasvomaalauksia. Teema näkyi myös elokuvavalikoimassa: kauhuleffojen aikana tunnelma oli jännittynyt ja kiljaisuja kuului sieltä täältä. Auditorion iso valkokangas loikin leffateatterimaisen

tunnelman kovine äänitehosteineen. Aamulla viiden – kuuden aikaan ihmisjoukosta erotti selvästi ne, jotka olivat valvoneet koko yön. Porukka haahuili silmät ristissä keräten kamppeitaan kasaan ja tehden lähtöä. Toki jotkut jäivät koululle odottamaan aamupalaa ja koulupäivän alkamista. Kaiken kaikkiaan yökoulu oli mielenkiintoinen ja ainutkertainen kokemus.

Vuosikertomus 2013–14

Kansainvälinen toiminta

lukuvuonna 2013–2014 Kansainvälinen toiminta koskettaa läheisesti kaikkia tämän päivän lukiolaisia. Lukiossamme onkin kuluneena lukuvuonna ollut jälleen kansainvälisiä projekteja. Opiskelijoita kannustetaan luomaan kansainvälisiä suhteita eri maiden nuoriin myös vaihtoopiskelijatoiminnan kautta. Lukiomme opiskelijat voivat näin aloittaa omaa kansainvälistä toimintaansa, joka jatkuu myöhemmin jatko-opintojen ja työelämän yhteydessä.

uuma-kuntien välinen yhteistyö sai jatkoa heti lukuvuoden alussa, kun jo edellisinä vuosina aloitetun opetushallituksen tukeman K i i n a - proj e kt i n kautta saimme vieraaksemme kiinalaisia opiskelijoita. Projektin keskeisinä tavoitteina on tutustuttaa opiskelijat kiinan kieleen ja kulttuuriin sekä auttaa heitä luomaan kansainvälisiä suhteita Euroopan ulkopuolisen kulttuurin edustajiin. Kiinalaisen yhteistyökoulun Shenzhen Middle Schoolin opiskelijat tutustuivat sekä Keravan, Järvenpään että Hyrylän lukioihin. Kiinalaisten vieraiden suomalaiset isännät ja emännät matkustivat vastaavasti Kiinan Shenzhe-

Vuosikertomus 2013–14

niin syyslukukauden lopulla tutustumaan ystäviensä kouluun ja perheisiin. Projektin yhteydessä opiskelijamme ovat voineet myös suorittaa kiinan kielen alkeiskurssin lukiossamme. Yhteistyötä Gymnasium Bammentalin ja Keravan lukion ja aikuislukion välillä jatkettiin myös heti syyslukukaudella. Yhdistetyn maantieteen ja englannin leirikoulun merkeissä lukiomme sai vieraakseen maantieteen ja englannin opettajan ja hänen opiskelijoitaan Bammentalista läheltä Heidelbergiä. Samalla kun opiskelijat tekivät yhdessä maastoretkiä, osallistuivat oppitunteihin ja tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään he oppivat myös tuntemaan erilaisia kulttuureita. Syyslukukaudella lukiomme antiikin historian kurssilaisilla oli tilaisuus tutus-

tua opettajiensa johdolla Rooman ikuiseen kaupunkiin. Suomessa valmisteltuja esityksiä päästiin pitämään historiallisesti merkittävillä paikoilla. Rooma antoi lukiolaisille ikimuistoisia kokemuksia ja teki historian tapahtumista eläviä tarjoamalla upeita kulttuurikohteita. Osana kansainvälistä toimintaa lukiomme osallistui jälleen ammattikorkeakoulu Laurean perinteiseen kansainväliseen viikkoon marraskuun alussa. Viikon aikana opiskelijat voivat tutustua eri maiden työ- ja opiskelukulttuureihin. Heillä oli mahdollisuus pelata Saarella – peliä samanaikaisesti myös eri puolella Eurooppaa sijaitsevan koulun kanssa. Joulukuun alussa lukiomme sai vieraita Venäjältä. Joukko venäläisiä rehtoreita ja opettajia tutustui Keravan lukion ja aikuislukion toimintaan. Samalla vaihdet-

tiin näkemyksiä koulutuksesta ja viriteltiin mahdollista yhteistoimintaa. Tärkeänä osana lukiomme kansainvälisyyttä ovat olleet myös vaihto-opiskelijat. Kuluneena lukuvuonna lukiossamme on ollut opiskelijoita Ranskasta, Saksasta, Taiwanista, Meksikosta, Italiasta, Espanjasta ja Slovakiasta. He ovat menestyksekkäästi suorittaneet opintoja yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa ja osallistuneet koulun yhteisiin tapahtumiin. He ovat myös vierailleet lähiympäristön muissa kouluissa tutustuttaen oppilaita eri kulttuureihin. Tulevaisuudessa lukiomme kansainvälinen toiminta pyrkii löytämään opiskelijoille yhä uusia tapoja kansainvälisten suhteiden luomiseen. Leena Hakamäki englannin kielen lehtori

Vuosikertomus 2013–14

Shenzhen Kiina 2013 Kiinalaiset Suomessa

iinalaiset vieraamme miljoonakaupunki Shenzhenistä saapuivat Suomeen varhain elokuisena lauantaiaamuna. Vieraamme olivat noin 15-16-vuotiaita, mutta ikäisekseen todella rohkeita ja puheliaita. He olivat kovin kiinnostuneita Suomesta ja innokkaita oppimaan suomen kieltä. Vieraat toivat meille suomalaisille opiskelijoille ja perheillemme suuren kasan tuliaisia, esimerkiksi kuukakkuja,

Vuosikertomus 2013–14

syömäpuikkoja sekä kiinalaisia leikattuja papereita. Ensimmäinen viikonloppu vietettiin perheiden parissa ja vieraiden kanssa käytiin mm. Helsingissä. Oma vieraani, Lulu, voi herkästi pahoin automatkoilla, sillä hän oli tottunut kulkemaan Kiinassa pääosin jalan tai julkisilla. Hänen mielestään Helsinki oli kauniin vanhanaikainen ja viihtyisä kaupunki. Kävimme Helsingissä esimerkiksi Hietaniemen uimarannalla ja Linnanmäellä. Kävimme Lulun kanssa vapaa-ajalla myös hevostallilla, sillä Lulu oli kovasti kiinnostunut hevosestani ja halusi päästä ratsasta-

maan. Lulu halusi myös tehdä jotain todella suomalaista, joten kävimme yhdessä sienessä. Jopa todella harvassa ja hyvin hoidetussa metsässä kulkeminen oli kuitenkin hänen mielestään todella raskasta ja ikävää ja hän ihmetteli kovasti miten me suomalaiset osaamme kävellä luonnossa niin sujuvasti. Koulussa kiinalaiset vieraamme osallistuivat monille erilaisille tunneille. Olin yllättynyt siitä, kuinka kiinalaiset käyttäytyivät tunneilla. Ajattelin, että heillä olisi omassa koulussaan todella tiukka kuri ja he istuisivat Suomessakin koulussa kuin kirkossa. Sen sijaan he olivat monesti tunneilla esimerkiksi kännykällä netissä. Suomenkielen opiskelu oli kuitenkin kiinalaisista vieraistamme erityisen kiehtovaa. Meiltä suomalaisilta opiskelijoilta kyseltiin erilaisten sanojen merkityksiä sekä ääntämistä. Suomessa Lulu ihmetteli lähinnä sitä, kuinka puhdasta ilma on Kiinaan verrattuna ja kuinka joka paikassa on hirvittävästi puita ja peltoja, muttei lähestulkoon yhtään ihmisiä. Hän olisi halunnut kovasti nähdä myös Suomen talven, sillä hän ei ollut koskaan nähnyt lunta. Monista perinteisistä suomalaisista ruuista, esimerkiksi salmiakista tai ruisleivästä, Lulu ei pitänyt lainkaan. Kuitenkin hän rakasti erityisesti suomalaista suklaata ja veikin sitä kotiin monta levyä. Kiinalaiset olivat hyvin erilaisia kuin luulimme ja kulttuurillisia eroja oli huomattavissa monia. Emme olisi uskoneet heidän olevan niin rohkeita ja sosiaalisia, etenkin kun kuulimme, että he ovat nuorempia kuin itse olemme. Me suomalaiset kun olemme yleensä melko varovaisia vieraiden ihmisten kanssa ja kunnioitamme heidän tilaansa suuresti, jolloin saatamme kokea tietynlaisen rohkean asenteen joissain tilanteissa jopa hieman röyhkeänä tai hyökkäävänä. Kokemus oli kaiken kaikkiaan antoisa. MEIDÄN VIERAILUMME KIINASSA

Kiinalaisten vierailtua Suomessa oli meidän vuoromme matkustaa tutustumaan heidän

maahansa. Asuimme tuttujen kiinalaisten luona Shenzhenissä, joka sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Hong Kongista. Pääsimme siis tutustumaan kiinalaisten arkeen, mikä oli todella mielenkiintoista. Shenzhen muistutti päällisin puolin mitä tahansa länsimaista kaupunkia, mutta lähemmin tarkastellessa sen ominaispiirteetkin löytyivät. Kiinalaisista oppaistamme oli siinä paljon apua. Vierailumme aikana tutustuimme kiinalaiseen kulttuuriin ja koulujärjestelmään. Suurimman osan ajasta vietimme Shenzhen Middle Schoolissa, jossa olimme mukana kiinalaisten normaaleilla oppitunneilla. Kaikki opiskelijat olivat tosi ystävällisiä. Koulukulttuuri eroaa melkoisesti suomalaisesta, muttei ehkä siten miten voisi luulla. Vaikka Kiinassa onkin tiukat ranking -järjestelmät ja kova kilpailu jatko-opintopaikoista, katselivat oppilaat usein puhelimella elokuvia ja tekivät kaikkea muuta kuin opiskelivat. Shenzhen Middle Schoolin lisäksi vierailimme muissakin kouluissa. Varsinkin ala-aste ikäiset olivat innoissaan läsnäolostamme. He olivat jopa valmistelleet tanssi- ja musiikkiesityksiä meille. Matkan aikana viimeistelimme myös yhteiset projektimme, jotka aloitettiin jo kiinalaisten vieraillessa täällä. Lopputulokset esiteltiin viikon lopulla. Oli mielenkiintoista työskennellä yhdessä kiinalaisten kanssa ja kielitaito kehittyi samalla. Kaiken kaikkiaan vierailu oli hyvin avartava ja opettavainen kokemus, joka hälvensi ennakkoluuloja aasialaisesta kulttuurista. Kiinalaiset eivät todellakaan vastaa sitä kuvaa, joka meillä suomalaisilla on heistä, esimerkiksi paljon puhutusta nöyryydestä ei ole tietoakaan. Myös jo Suomessa suoritetut kieli- ja kulttuuriopinnot olivat kiinnostavia ja hyödyllisiä. Saara Lohenoja & Katariina Lindeberg opiskelijat

Vuosikertomus 2013–14

Bammental 2013

oulussamme oli vierailemassa saksalaisia Gymnasium Bammentalin opiskelijoita syksyllä 2013. Opiskelimme ja teimme heidän kanssaan kaikenlaisia muita mukavia juttuja, ja saimme heistä uusia ystäviä! Ensin kun he tulivat, oli tilanne todella jännittynyt. Kaikki olivat hiljaa ja vaihtoivat keskenään vienoja hymyjä. Edes kaikki suomalaiset eivät tunteneet toisiaan. Meidät esiteltiin toisillemme, jonka jälkeen lähdimme koteja kohti yhdessä uuden tuttavuutemme kanssa. Itse tulin ainakin heti toimeen meille majoittuneen saksalaisen kanssa. Vaikka minua jännitti se, että yhteisenä kielenä toimi vain englanti, oli keskustelu sujuvaa ja meistä tuli heti kavereita. Kävimme mm. metsäretkellä Nuuksiossa,

Vuosikertomus 2013–14

joka yhdisti kummasti koko porukan. Vaikka sää ei metsäretkellä suosinut meitä ja koko ajan tihutti hieman vettä, ei se reissua haitannut, sillä porukka oli niin mukava ja lyhyessä ajassa kaikista tuli kavereita. Kun pääsimme syömään lihapullia, oli tunnelma todella mukava. Kaikki juttelivat keskenään niitä näitä ja nauroivat yhdessä. Kävimme heidän kanssaan myös Helsingissä, jossa näytimme paikkoja ja shoppailimme. En kertaakaan katunut sitä, että otin meidän luoksemme saksalaisen muutamaksi päiväksi. Vaikka olimme aika samanlaisia, opimme varmasti saksalaisilta paljon, ja toivottavasti myös he meiltä. Saimme tietää ja oppia saksalaisesta kulttuurista, ja he totta kai suomalaisesta kulttuurista ja luonnosta! Jessica Toiviainen opiskelija

Rooma

2013

Keravan lukion perinteinen Antiikin historian kurssi järjestettiin lokakuun alussa. Mukana oli 17 reipasta opiskelijaa, sekä reissusta innostuneet historian opettajamme.Meillä opiskelijoilla oli kotona valmisteltuja esityksiä, joita pidettiin kohteissa ympäri Rooman kaupunkia. Esitysten aiheet liittyivät historiaan kuten muistomerkkeihin ja roomalaisten ruokakulttuuriin.

oomassa majoituimme aivan Terminin päärautatieaseman viereen, jonka alueella oli vuorokauden ajasta riippumatta aina menoa ja meininkiä. Hotellista oli hyvät kulkuyhteydet kaikille nähtävyyksille. Se ei kuitenkaan estänyt eksymisiä matkustaessamme Rooman metroissa ja busseissa kuin sillit suolassa. On toki ymmärrettävää, että törmää jos jonkinlaisiin ihmisiin kun kuljeskelee miljoonakaupungissa.

Viiden päivän aikana ehdittiin nähdä kaikki kuuluisimmat nähtävyydet kuten Colosseum, Espanjalaiset portaat ja Pietarinkirkko. Vierailu Vatikaanin muurien ulkopuolella pääsi venähtämään, kun odottelimme museoihin pääsyä noin 5 tuntia. Jatkuvasta auringonpaisteesta huolimatta hermot pääsivät sinä päivänä kärähtämään. Jonottaminen ei ollut sen jälkeen suoranaista herkkua. Uuvuttavan pitkien kävelymatkojen (ennätys 21 000 askelta) jälkeen laajat jäätelövalikoimat, hyvä ruoka, shoppailumahdollisuudet ja hyvät kelit piristivät. Parhaimmillaan jäätelöbaarista löytyi 150 eri jäätelömakua. Pitsaa ja pastaa tuli syötyä niin paljon, ettei siihen hetkeen Suomessa koskenut. Näin jälkikäteen ajatellen reissusta jäi hyvä maku ja voimme suositella sitä kaikille. Tietenkin reissuun kannattaa lähteä erityisesti silloin jos historia sattuu kiinnostamaan. Rooma ei varmasti kuitenkaan jätä ketään kylmäksi. Raita Tiihonen & Sini Väisänen opiskelijat

Vuosikertomus 2013–14

Todistukset Kevät 2014 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUKSET Alam Shamsul Hua Chi Kesküla Kaarel Malkki Ksenia Inka Näkkäläjärvi Villa-Ylikoski Eleanor

Al-Owaidi Husham Jaroenjit Chompoo Kpa H’nhak Malmberg Mervi Rahlan Thot

Dogan Dilan Keerberg Jane Liiders Steven Mamaeva Veronika Saarela Iina

PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUKSEN TODISTUKSET Alatyppö Lauri Bouajoul Nouhaila Halme Jenna Hovi Aino Järvinen Laura Kasari Joona Miettinen Otto Ressler Jasmin Salonen Miko Sirkiä Niko Susi Nina

Vuosikertomus 2013–14

Al-Mosawi Rabab Fredriksson Senni Hanka Suvi Ikonen Emilia Kankaanpää Lauri Kbor H´Lieng Mikkonen Paavo Ristoja Patrick Savinainen Julius Sormunen Miska Ylipaavalniemi Joona

Anttila Satu Haapaniemi Dani Heikkinen Tia Jakovljevic Aleksandar Karvonen Pilvi Kuosmanen Oona Pyy Valtteri Salmi Patrick Savolainen Juuso Sulkava Julia

Ylioppilaat Syksy 2013 NUORTEN LUKIOKOULUTUS Herpiö Eveliina Kolehmainen Atte Mattsson Vivi Nassir Rene Perkiö Esko Ruohomäki Elias Valtonen Minna

Hägg Mari Kuittinen Jesse Morefield Laura Nummi Tuure Pitkänen Reeta Savolainen Meiju Ylä-Jussila Miikka

Kilpeläinen Aleksi Lönnblad Niklas Mäntynen Tuomas Penttala Aleksi Ritvanen Jenna

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUS Bruun Vesa Lauronen Pia

Hartikainen Jarmo Kovero Kati

Hämäläinen Juuso Rosenblad Ida

Ylioppilaat Kevät 2014 NUORTEN LUKIOKOULUTUS Aaltonen Henna Eho Oona Gale Johannes Haikka Vilma Haukkamaa Anni Helminen Fiona Hinkka Atte Hårdh Salla Iivanainen Elina Jokela Hinni Järvinen Markus Kallio Lea

Ala-Viikari Tuomas Eronen Alexis Gleisner Annika Harenko Maija Heikkilä Antti Hietaharju Roosa Hirvonen Manu Hämäläinen Jaakko Immonen Sampo Jung Milo Kahelin Essi Karjalainen Tuomas

Anttonen Aino Friman Benjamin Haapalainen Akseli Harlin Aleksi Helenius Mirva Hiltunen Johanna Hynönen Ossi Hänninen Lidia Jaatinen Eve Järvinen Janina Kalander Juho Karlsson Milla

Vuosikertomus 2013–14

Karola Eero Ketelimäki Sonja Kivalo Aada Kontio Antti Koskelo Waltteri Kylliäinen Paul Käppi Anna-Liisa Lahtinen Juho Latvanen Kerkko Lehtonen Meri Leino Osmo Loppukaarre Marjukka Mehtäläinen Mette Määttä Krista Nikkarinen Jenna Nygrén Anni Pakarinen Aleksi Palviainen Harri Penttilä Pyry Pohjolan-Pirhonen Pekka Putkisto Jenny Rantala Marie Rissanen Selma Ronkainen Venla Saarnio Laura Salo Miikka Siltala Katri Skytén Henkka Somppi Orkidea Tallus Eero Tulla Janina Uski Saima Varanki Maria Weckman Elvi Virkkunen Sirke Vornanen Emmi Väisänen Sanni

Kaymaz Saffet Kinnunen Janne-Matti Koivisto Adeline Korhonen Johanna Kuitunen Aura Kytäjä Roope Kärkkäinen Antti Laine-Ylijoki Elma Laukniemi Krista Lehtonen Roosa Lestelin Mia Länsisalmi Jouni Myllyniemi Sonja Nevalainen Julia Niskanen Sami Nyyssönen Waltteri Palmroth Tiina Partio Julia Penttinen Viivi Poikonen Max Pääkkönen Teemu Reapalu Carmen Ritala Jade Ronkainen Viivi Saarnio Tommi Seppälä Timo Sintonen Jenna Snåre Samuli Stachon Robin Tikka Tommi Tuovinen Eetu Uurasmaa Santeri Vasama Henna-Riikka Vehmas Maiju Virolainen Teo Vähäsalo Julia Vänttinen Ville

Kemppinen Reetta Kirjavainen Ellinoora Koivukoski Sampo Kortesmäki Sanna Kuusela Matti Kytölä Janne Laakkonen Valtteri Lamberg Petri Lehikoinen Emilia Leino Anette Lindblom Miki Mansikkamäki Miika Mäenpää Mikael Nguyen Thi Dani Nurhonen Tuomas Paasikallio Jani Palmu Emilia Peltoniemi Veera Pihkala Kai Pulska Asser Raivio Samuli Rebhan Claudia Romppanen Veera Rönkkö Samuel Saletta Christopher Sihvo Anna Sirrola Simo Soikkeli Katri Säynätjoki Terhi Timonen Iina-Riina Turunen Alina Valtonen Olli Vataja Reetta Vesa Mathilda Vizzotto Anneli Väisänen Mira Ylinen Petra

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUS Juva Terhi Saari Lauri

Vuosikertomus 2013–14

Koski Otto Mässeli Otto Tokkari Mia

Stipendit ja palkinnot 2013–2014 NUORTEN LUKIOKOULUTUS

Olli Sampolan rahasto Simo Sirrola 300 Keravan Yhteiskoulun Seniorit, Tuomas Ala-Viikari 250 Professori Einari Merikallion rahasto Aino Raition stipendirahasto, Selma Rissanen 200 e 1 000 e (äidinkielen osaajalle) Sirke Virkkunen 200 e Fiona Helminen 150 e Paul Kylliäinen 150 e Terhi Säynätjoki 150 e Taru Heikkinen 75 e Anni Kapulainen 75 e Keravan Rotaryklubi, 600 e; kansainvälisyys ja Roosa Hietaharju 120 e yhteisöllisyys painopisteenä Salla Hårdh 120 e Roope Kytäjä 120 e Elma Laine-Ylijoki 120 e Viivi Ronkainen 120 e Ylikeravan Rotaryklubi, 600 e Mikael Mäenpää 150 e Krista Määttä 150 e Olli Valtonen 150 e Maiju Vehmas 150 e Ilpo Vappulan luonnontiedestipendi Essi Kahelin 250 e ABB Oy:n stipendi Eero Karola 100 e Teknologiateollisuuden Eero Karola 1000 e 100-vuotissäätiön palkintostipendi Samuli Raivio 1000 e L.O.Viitasen stipendi (hyvin käyttäytyvälle ja Mette-Maria Mehtäläinen 200 e myönteisesti koulutyöhön suhtautuvalle) Keravan seurakunta (toveruutta ja tsemppihenkeä Anni Haukkamaa 80 e lukuvuoden aikana osoittaneelle oppilaalle) Aleksi Harlin 80 e

Vuosikertomus 2013–14

Helsingin ortodoksisen seurakunnan stipendi Simo Sirrola 100 e Petra Ylinen 100 e Keski-Uusimaan stipendi Saima Uski 100 e Nordea pankin stipendi Samuli Raivio 100 e Lea Kallio 100 e Historian opettajien stipendi Kerkko Latvanen 100 e Suomi Venäjä seuran Keski-Uusimaan osasto Krista Määttä 50 e Sami Niskanen 50 e

Opiskelijastipendit taitoja taideaineissa

Musiikki Maria Varanki 100 e Julia Partio 100 e Kuvataide Sanni Väisänen 100 e Markus Järvinen 100 e Liikunta Aura Kuitunen 100 e Valtteri Laakkonen 100 e Musikaaliproduktio Anna-Liisa Käppi 100 e

Oy Sinebrychoff Ab Siiri Lipiäinen 170 e Risto Karjalainen 170 e Keravan Urheilijat ry. (liikunnalliselle, lajit: hiihto, Juho Kalander 50 e yleisurheilu, soutu, paini, suunnistus) Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi Asser Pulska 50 e Waltteri Koskelo 50 e Keravan lukion opiskelijakunnan stipendi Emilia Bulut 50 e alkavalle opiskelijalle Suomalaisen kirjakaupan kirjapalkinnot, 2 kpl Salla Törölä Nikita Blinov Helsingin Sanomien vapaakappale Janne-Matti Kinnunen uudelle ylioppilaalle Taivas ja helvetti, tarinoita yrittäjyydestä Ylioppilaille

Vuosikertomus 2013–14

Sverigekontakt i Finland rf: kirjapalkinnot Sirke Virkkunen Terhi Säynätjoki Pohjola Nordenin kirjapalkinnot Taru Heikkinen Olli Julin Ira Simo Espanjan kirjapalkinto Mirva Helenius Ranskan Instituutin kirjapalkinto Fiona Helminen Ranskan kirjapalkinto Katariina Lindeberg Maiju Vehmas Historian kirjapalkinto. Suomalaisia tieteen huipulla. Aura Kuitunen 100 tieteen ja teknologian saavutusta.

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUS Keravan Yhteiskoulun Seniorit

Otto Koski

150 e

PERUSOPETUS JA PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS

Keravan seurakunta (toveruutta ja tsemppihenkeä Lauri Alatyppö 80 e lukuvuoden aikana osoittaneelle oppilaalle)

Opettajakunnan stipendit 10A Jenna Halme 10B Juuso Savolainen M1 Chanaga Jayasinghe M2 Blai Ksor M3 Veronika Mamaeva

50 e 50 e 50 e 50 e 50 e

Vuosikertomus 2013–14

Henkilökunta 2013–2014 Brunila-Kovanen Anu................................. Maantieteen ja biologian lehtori Contines Pirjo............................................. Ruotsin kielen tuntiopettaja Hakamäki Leena......................................... Englannin kielen lehtori Havukainen Paula...................................... Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Heikkilä Anne............................................. Kemian ja matematiikan lehtori Heikkinen Janne......................................... Kouluisäntä Hiltunen Markku........................................ Kalustekunnostaja Hokkanen Paula......................................... Uskonnon ja psykologian lehtori Hämäläinen Tytti........................................ Psykologian lehtori, apulaisrehtori Hänninen Anne.......................................... Espanjan kielen ja äidinkielen tuntiopettaja Juhala Merja............................................... Opinto-ohjaaja Kakkuri Helena........................................... Psykologian, filosofian ja elämänkatsomustiedon tuntiopettaja Kallio Juho.................................................. Englannin kielen tuntiopettaja Karesti Kim................................................. Matematiikan ja fysiikan lehtori Karkela Lea................................................. Kemian ja matematiikan lehtori Kautto (os. Ahokas) Eveliina..................... Kemian ja matematiikan tuntiopettaja, opintovapaalla Kivimäki Kaarlo.......................................... Historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja Koivumies Sanna........................................ Venäjän ja englannin kielen tuntiopettaja Kokki Erja.................................................... Terveydenhoitaja Kortemäki Jarkko....................................... Matematiikan ja fysiikan lehtori Kurri Terhi................................................... Opinto-ohjaaja Leinonen Annamaija.................................. Suomi toisena kielenä -lehtori Leppänen Pirjo........................................... Liikunnan ja terveystiedon tuntiopettaja Lähde Riitta................................................ Englannin kielen lehtori Löfgren Kai................................................. Suomi toisen kielenä tuntiopettaja ajalla 1.8.–31.12.2013 Maakanen Satu.......................................... Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -opettaja Mailander Mia............................................ Espanjan ja suomi toisena kielenä tuntiopettaja Meriläinen Ari............................................ Virka-apulaisrehtori; matematiikan, kemian ja tietotekniikan lehtori Mikkonen Paula......................................... Ruotsin ja saksan kielen lehtori, äitiyslomalla Myllyluoma Ulla-Maija.............................. Musiikin ja draaman lehtori, 5.5.2014 alk. Mälkönen Eija ........................................... Ruotsin kielen lehtori Paalanen Jussi............................................ Vs. musiikin lehtori, 5.5.2014 asti Pohjolan-Pirhonen Tiina............................ Lukiopsykologi Rajajärvi Anu.............................................. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Vuosikertomus 2013–14

Rajala Pekka............................................... Kouluisäntä Raustia Hanna............................................ Biologian ja maantieteen tuntiopettaja Rihu-Lehtinen Katja................................... Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Ripatti Hanna............................................. Kuvataiteen lehtori Ronkainen Herkko..................................... Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saarelainen-Szwedyc Senja....................... Liikunnan ja terveystiedon lehtori Saarinen Tapani.......................................... Opinto-ohjaaja Saaristo Hilkka........................................... Maantieteen ja biologian lehtori Saletta Sirpa............................................... Englannin kielen lehtori Salmentie Kirsi........................................... Toimistosihteeri Savenius Esa............................................... Liikunnan ja terveystiedon lehtori Schroderus Anne........................................ Matematiikan ja fysiikan tuntiopettaja Silvennoinen Leena.................................... Opintosihteeri Sinkko Nina................................................ Opinto-ohjaaja Still Marja................................................... Opintosihteeri Tervola Anneli............................................. Matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan lehtori Toivanen Sami............................................ Matematiikan ja fysiikan lehtori Tuomi Pertti................................................ Rehtori Törrönen Satu............................................ Erityisopettaja Vaara Sanna............................................... Ranskan ja englannin kielen lehtori, vuorotteluvapaalla Varetsalo Ulla............................................. Ruotsin kielen lehtori Vehter Marjo.............................................. Matematiikan, fysiikan ja kemian tuntiopettaja Vidgrén Tarja.............................................. Saksan kielen lehtori Vuorenmaa Elisa........................................ Koulutuskoordinaattori Ylä-Outinen Laura...................................... Vs. Ranskan ja englannin kielen lehtori Åström Kaisu.............................................. Uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtori

YHTEYSTIEDOT

OPINTOTOIMISTO

Keravan lukio ja aikuislukio Keskikatu 5 04200 Kerava www.lukio.kerava.fi

lukio@kerava.fi puh. 040 318 2204 aikuislukio@kerava.fi puh. 040 318 2431

Vuosikertomus 2013–14

Niin se vuoden taival päättyy Kun uudet tuulet kesäksi kääntyy Laulun tuon monenlaista Musiikin oma sointu on erilaista Laulaa vois vielä Laulujansa siellä ja täällä Sävel kuin vellova lainehe Sävel kuin humina vuorehen Sävel niin kauniin ihanainen Päivät pääksytysten ma sanon: Vuoden laulu kultaa on – Solitudo Fulgur (nimimerkillä)