Keskisuomen maaseutulehti kevat13 web

kevät | 2013

Keski-Suomen maaseutu

• Nuorten maaseutu • Elinvoimaa etsimässä • Kylätaloja ja liikuntapaikkoja

Pääkirjoitus

Maaseuturahaston merkitys Keski-Suomen maaseudulle Euroopan unionin toiminnassa yhtenä alueiden kehittämisen keskeisenä osana on maaseudun kehittäminen. Tärkeä väline tässä on maaseuturahasto, jonka tavoitteina on maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn edistäminen, ympäristön, maiseman ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen sekä maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen.

Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joten kaikkiin hankkeisiin tarvitaan lisäksi myös valtion rahoitusta ja monissa tapauksissa myös kuntien rahoitusta ja/tai yksityistä rahoitusta. Rahaston tukea käytetään MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelman kautta ohjelmassa tarkemmin kuvattuihin toimenpiteisiin.

Maaseuturahastosta maksetaan Keski-Suomen maatiloille ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja eläinten hyvinvointitukea noin 30 milj. euroa vuosittain. Myös osa maatilojen investointituista ja nuoren viljelijän tuet rahoitetaan maaseuturahastosta. Näihin myönnetään avustuksia noin 3 milj. euroa ja korkotukilainoja noin 7 milj. euroa vuodessa.

Tämän lisäksi Keski-Suomessa on maaseudun kehittämisohjelman alueellista rahoitusta, jota voidaan käyttää maaseudun elinkeinoja, palveluita ja kyliä kehittäviin hankkeisiin sekä maaseudulla toimivien mikroyritysten investointeihin ja kehittämiseen. Alueellista rahoituskehystä on ohjelmakaudella 2007–2013 käytettävissä

2

yhteensä noin 37 milj. euroa.

Myös Leader-toimintaryhmät käyttävät maaseuturahaston varoja omien paikallisten ohjelmiensa kautta, mutta tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Ohjelmakausi on loppusuoralla ja yli 90 prosenttia alueellisesta maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä on jo käytetty erilaisiin maaseutua kehittäviin asioihin. Tässä lehdessä kerrotaan monia esimerkkejä siitä, mitä maaseuturahaston varoilla on saatu aikaan.

Osa hankkeista on toteutettu Leader-ryhmien tuella, osa suoraan ELY-keskuksesta myönnetyllä tuella.

Elinvoimaiset kylät ovat elintärkeitä maaseudun hyvinvoinnille. Kylissä tapahtuva yhdessä tekeminen ja talkootyö vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kannustavat myös nuoria osallistumaan toimintaan. Tällä ohjelmakaudella on toteutettu paljon hankkeita, joilla kyliä on kehitetty monipuolisesti joka puolella Keski-Suomea.

Yhteisöllisyyden ohella maaseudulla tarvitaan myös työtä ja toimeentuloa. Maaseutualueet ovat usein sen verran kaukana enemmän työpaikkoja tarjoavista kaupunkialueista, että toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan yrityksiä omalla paikkakunnalla ja omassa kylässä. Lehdestä löytyy hienoja esimerkkejä yrityksistä, jotka maaseuturahaston tukemina ovat kehittäneet toimintaansa.

Yritykset ja myös maaseudun asukkaat tarvitsevat toimivat tietoliikenneyhteydet, joiden rakentamista myös maaseuturahasto tukee omalta osaltaan.

Maaseudulle kaivataan myös uudenlaista toimintaa. KeskiSuomessa ei ole tähän mennessä ollut merkittävästi, eikä ainakaan näkyvästi Green care -toimintaa, joka on esimerkiksi muualla Euroopassa laajentunut voimakkaasti viime vuosina. Maaseuturahastosta onkin rahoitettu hankkeita, joissa selvitetään tätä ja ylipäänsä hyvinvointiin liittyvää toimintaa ja yrittäjyyden mahdollisuuksia siinä. Näihinkin hankkeisiin tutustumme tässä lehdessä.

Toivottavasti nämä esimerkit kannustavat tarttumaan mahdollisuuksiin ja ryhtymään sanoista tekoihin maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi! Rahoitusta on vielä tälläkin ohjelmakaudella saatavissa lähinnä yritysten investointeihin ja kehittämiseen. Uuden, vuonna 2014 käynnistyvän ohjelmakauden valmistelu on myös käynnissä, ja maaseudun kehittämiseen on todennäköisesti edelleen kohtuullisen hyvät rahoitusmahdollisuudet.

Ideat siitä, mihin rahoitusta tulisi jatkossa Keski-Suomen maaseudulla painottaa, ovat tervetulleita! Samoin voi jo lait-

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

taa hautumaan ajatuksia oman kylän tai yrityksen kehittämiseksi tulevina vuosina!

Ulla Mehto-Hämäläinen Yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Kannen kuva: Kivijärveläiset Ella Sorsamäki ja Olivia Sagulin järjestelevät valokuvia tarinan muotoon Amazing Piispala -tapahtuman työpajassa. Tytöt ovat Amazing Lande -tapahtumahankkeen toiminnassa tuttuja kasvoja, sillä he ovat osallistuneet toimintaan jo reilun vuoden verran.

Sisällys

Keski-Suomen maaseutu

Pääkirjoitus......................................................2 Julkaisija: Viestinnästä voimaa -hanke Vastaava toimittaja: Hanna Luoma Ulkoasu ja taitto: Kimmo Tossavainen Dekko Media & Design Kansikuva: Esko Pekkanen Amazing Lande -hanke Painopaikka: Keski-Suomen Painotuote Oy Painosmäärä: 8 000 kpl

Kylien kokoontumispaikat kuntoon..........................4 Leader liikuttaa kylillä.............................................6 Nuorissa on maaseudun toivo..................................8 Amazing Lande.......................................................9 Keski-Suomessa rahoitettu yli 400 Leader-hanketta.10 Wanhoja Wehkeitä ja wirkistystä............................11 Asumisviihtyvyys ja palvelut nousivat esiin kansalaiskyselyssä.........................12 Kylähankkeet kylien kehittäjänä...........................14 Kekseliäät kylät hakevat ideoita Euroopasta........16 Hoidettu ympäristö on elävän maaseudun osoitus...18 Petäjäveden vanhan kirkon ympäristön kunnostus..18 Maisalla vesien laatu paremmaksi.........................18 Elinvoimaa etsimässä...........................................20 Elinvoimaa Joutsaan! -hanke vahvistaa itsetekemisen kulttuuria........................21 Äijälä - maalaisidylliä Jyväskylässä.........................22 Green Care Keski-Suomessa..................................23 Maaseutubusiness luupin alla...............................24 Kylät liiketoimintaa miettimään.............................25 Laajakaistaa maaseudulle.....................................26 Kattava hankerekisteri keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilla..........................27 Leader-ryhmät ja Keski-Suomen ELY-keskus............28

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

3

Kylien kokoontumispaikat kuntoon Parhaimmillaan kylätalo on koko kylän sydän, yhteisen toiminnan tila. Kylätaloissa järjestetäänkin monipuolista aktiivista toimintaa; teatteria, kerhoja, tilaisuuksia, juhlia ja ryhmien kokoontumisia.

Suurimpana haasteena kylätaloilla on ylläpitokustannusten kattaminen. Kylätaloilla lämmityskustannukset ovat usein suurin yksittäinen talon ylläpidosta ja käytöstä aiheutuva menoerä. Vanhoissa taloissa parannettavaa riittää niin lämmöneristyksen kuin lämmitysmuodon tehokkuuden sekä jätevesien käsittelyn osalta.

Energia- ja jätevesiremontit ovatkin yleensä mittavia projekteja ja niiden toteutuksessa käytetään usein apuna hankerahoitusta.

Kunnostusten suunnitteluun on tarjolla apua Vanhoja rakennuksia kunnostettaessa on tärkeää ottaa huomioon, että korjausmenetelmät ja -materiaalit valitaan perinteitä kunnioittaen. Tähän tulee kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa, lisäksi kuntien rakennusviranomaiset ja ELY-keskuksen rakennusasiantuntija ovat arvokkaana apuna. Suunnittelu- ja asennustyöt täytyy monessa tapauksessa teettää ammattilaisella, joita harvemmin löytyy oman kylän aktiiviporukasta.

Kylätalon kunnostuksen pohdintaan on tarjolla oivallinen opas, Kylätalo kuntoon. Opas sisältää hyödyllistä perustietoa vanhan rakennuksen energiatalouden parantamisesta, vaihtoehdoista lämmitysratkaisuksi, sekä neuvoja jätevesijärjestelmän ajanmukaistamiseen, kuivakäymälöiden hyödyntämiseen ja jätehuoltoon. Lisäksi käsitellään remonttiprojektin edistymistä ja rahoituksen ha-

4

kua energia- ja jätevesiremontin näkökulmasta. Oppaan löydät osoitteesta www.kylatalo.fi Kokoontumispaikan kunnostuksen tulee hyödyttää kaikkia Keski-Suomen Leader-ryhmät, ELY-keskus ja Kotiseutuliitto ovat tukeneet kymmeniä kylätalojen kunnostuksia. Hankkeiden koko vaihtelee muutaman kymppitonnin hankkeista yli sadan tuhannen euron hankkeisiin.

Maaseuturahastossa kylätalojen kunnostuksissa rahoituksen edellytyksenä on toiminnan ja tilojen yleishyödyllinen käyttö. Kunnostuksen tulee hyödyttää mahdollisimman laajasti alueen asukkaita ja kunnostettujen tilojen tulee olla heidän käytössään.

Kunnostus vaatii aina suurta panostusta ja rohkeutta myös yhdistykseltä itseltään, sillä omaa rahaa hankkeisiin tarvitaan aina. Kylätalojen kunnostushankkeissa tehdään perinteisesti myös valtaisa määrä talkootyötunteja – jossakin jopa yli kolmen henkilötyövuoden edestä!

Ruuhimäen kylän kota, Ruuhimäki-seura ry Toivakan Ruuhimäen kyläläiset rakensivat Maaseutukehitys ry:n rahoittamalla hankkeella kylätalon läheisyyteen uuden, monikäyttöisen kodan, joka on avoinna jokaiselle kyläläiselle.

Entisen kyläkoulun pihapiirissä seisova kota on kyläläisille myös toivon ja sisun symboli: vaikka koulu lakkautettiin, me jaksamme pitää yhtä ja rakentaa sen merkiksi uuden kokoontumispaikan. Koska kylätalo on pääosin päivähoitokäytössä, on kodan käyttö todella monipuolista. Kodassa järjestetään monia sellaisia kokouksia ja tapahtumia, jotka muutoin olisivat perinteisesti kylätalolla.

Kyläyhdistys pyörittää talkoilla

muun muassa säännöllistä tiistaikahvilaa, joka kokoaa yhteen noin 20-30 henkeä vanhempia, yksinasuvia ja nuorempia lapsiperheitä joka viikko. Tarjottavista saadut tulot menevät kylän yhteiseen kassaan ja toimintaan.

Kylätalo kuntoon!

-opas on ladattavissa sivulta www.kylatalo.fi

Suhteellisen edullisesti rakennettava kota on mukava retkeilypaikka. Etualalla makkaraa paistavat Joona ja Krista Kaasalainen, takana Atte Heimonen ja lastenhoitajat Sanna Lampinen ja Kirsi Häkkinen.

Entä kylätalojen tulevaisuus?

Kylätaloille tarvitaan lisää uutta toimintaa kattamaan ylläpitokustannuksia. Mitä nämä uudet toiminnat sitten voisivat olla? Kannattaa käydä vakoilemassa naapurissa, mitä toimintoja hyviä käytäntöjä heillä on olemassa. Uusia ideoita tulonhankintaan olisikin syytä pohtia useamman kylän voimin, ei kilpaillen vaan toinen toistaan tukien.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Kolkun kylän kylätalo, Kolkun pienviljelijäyhdistys ry Piskuinen 60 vakituisen asukkaan Kolkun kylä Viitasaaren koilliskulmassa on oivallinen esimerkki kylien voimasta ja aktiivisuudesta. Kolkun pienviljelijäyhdistys ry on toteuttanut neljä Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n rahoittamaa hanketta kylätalon kunnostukseen ja varustukseen. Hankkeiden aikana on mm. uusittu kylätalon katto ja ulkoverhous, rakennettu terassi ja kompostikäymälät, uusittu rakennuksen sisätiloja, varustettu keittiötä ja hankittu kalusteita. Hankkeiden avulla kylätalosta on saatu toimiva kokonaisuus eri tilaisuuksien järjestämiseen.

Lisätietoja www.kolkku.info.

Kolkun kylätalo on viimeistelyä vailla.

Kulttuuri kukoistakoon Sähkökoskella, Pietilän kyläyhdistys ry

Uuraisten nuorisoseurantalon kunnostus, Uuraisten nuorisoseura ry Uuraisten nuorisoseurantalo Seurala on aktiivisessa käytössä. Talossa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia, teatteritoimintaa, kerhoja ja erittäin suosittuja bingoiltoja.

Talvisaikaan koko talon lämmittäminen pieniä kokouksia varten ei ollut taloudellista, joten nuorisoseura kunnosti kylmänä romuvarastona olleen huoneen lämpimäksi tilaksi ja hankki tilaan tarpeellista kalustaa kokouksia varten. Huoneen sähköistys teetettiin ammattilaisella ja muut hankkeen työt tehtiin talkoilla. Viihtyisää ja kodikasta huonetta käytetään alueen asukkaiden kokoustilana, teatteritoiminnan yhteydessä pukuhuoneena ja ryhmätoimintatilana. Rahoitusta huoneen kunnostamiseen saatiin JyväsRiihi ry:ltä.

Sähkökosken teatterissa järjestetään mm. lasten konsertteja.

Romuhuone kunnostamalla saatiin alueen asukkaille oiva kokoushuone.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Pietilän kyläyhdistyksellä on Jämsässä, Sähkökosken alueella, teatteri ja katsomo, sauna ja maauimala sekä talvisin avanto, mitkä ovat kaikkien käytössä. Talvisin alueella on myös kaupungin ylläpitämät kaksi hiihtolatua. Ympärivuotisesti vuokrattava sauna on varsinkin viikonloppuisin suosittu.

Teatterissa järjestetään mm. lasten kesäteatteriesityksiä, yhteislaulutapahtumia ja rockkonsertteja. Kyläyhdistyksen aikaisemmin rakennettu teatterin katsomo vetää 180 katsojaa.

Vesuri-ryhmä ry:ltä haetun rahoituksen turvin kesäteatterin näyttämölle rakennettiin katos, raivattiin parkkipaikka autoille ja kunnostettiin maauimalaa.

Näillä lisäkehittämistoimenpiteillä alueen kysyntä on kasvanut.

Teksti: Tiina Seppälä, Mari Puro, Pirjo Ikäheimonen ja Hanna Luoma Kuvat: Hannu Hyvönen (Ruuhimäki), Jari Paananen (Kolkku), Jarmo Niskanen (Uurainen) ja Tapio Moilanen (Sähkökoski)

5

Leader liikuttaa kylillä Lähiliikuntapaikkojen merkitys on nykymaailmassa jatkuvasti kasvanut. Maaseudulla oman kylän alueelta löytyvien liikunta- ja virkistyspaikkojen merkitys korostuu erityisesti, koska kuntien resurssien väheneminen tuo haasteita lähiliikuntapalveluiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Kylillä on perinteisesti tehty asioita talkoilla, joten niillä on valmiuksia ja halua ylläpitää omaa kylää elävänä myös liikuntapalveluiden osalta.

Leader-tuen avulla on kunnostettu ja rakennettu monenlaisia lähiliikuntapaikkoja. Suosituimpia rahoituskohteita ovat olleet erilaisten ulkoiluun liittyvien reitistöjen, kuten latu-, ulkoilu-, moottorikelkka- tai ratsastusreittien sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentaminen ja kunnostus. Virkistyspaikoiksi joko reittien tai kylän muiden toimintojen yhteyteen on rakennettu laavuja, kokoontumisja grillikotia tai nuotiopaikkoja.

Tekemistä kaiken ikäisille Leader-tuella on myös rakennettu uusia tai kohennettu olemassa olevia uimarantoja, rantautumispaikkoja, tanssilavoja ja raviratojen alueita. Perinteisten liikuntamuotojen lisäksi on tuettu myös uusien, nuoria kiinnostavien lajien harrastusmahdollisuuksia edistäviä liikuntapaikkoja, kuten skeitti-, parkour- ja mäkihyppypaikkoja.

Liikuntaharrastuksiin liittyvien paikkojen rakentamisen ja kunnostuksen lisäksi Leader-tuella on hankittu erilaisia harrastusmuotoja mahdollistavia rakenteita, kalustoa ja välineitä.

Pienet investoinnit mahdollistavilla koordinointihankkeilla on hankittu esimerkiksi kylän uimarannalle lentopallotelineet ja verkko, kylätaloon kuntosalivälineitä, erilaisia pelivälineitä, jääkiekkokaukalon tai skeittiparkin rakenteita.

tään vanhoja palveluita, joita ilman hankkeita ei joko olisi olemassa ollenkaan tai ne olisivat vaarassa loppua.

Liikuntapaikat lisäävät kylien asumisviihtyvyyttä Talkoilla tekemisen myötä kylien yhteisöllisyys säilyy ja lisääntyy edelleen. Asumisviihtyvyys paranee sekä yhteisöllisyyden lisääntymisen myötä että uusien harrastusja virkistysmahdollisuuksien kautta. Kun omalta lähialueelta löytyy mielekästä tekemistä, ei virikkeiden perässä tarvitse lähteä kauas ja omalla autolla liikkumisen tarve vähenee. Tämä vähentää omalta pieneltä osaltaan myös ilmastokuormitusta.

Suhteellisen pienellä panostuksella saadaan aikaan hyvin monitahoisia positiivisia vaikutuksia maaseutuyhteisöissä.

Lähtökohta ja tavoite näissä hankkeissa on tukea omaehtoisia ja kyläläisiä itseään hyödyttäviä liikuntamuotoja. Jollakin kylällä se voi olla raviurheilu, toisella tanssi, hiihto tai mäkihyppy.

Skeittiparkki, Muuramen Innola Muuramessa yläkouluikäiset nuoret halusivat saada skeittiparkin. 15 innokasta nuorta kokoontui innovoimaan unelmien skeittiparkkia ja Muuramen Innola ry:n avulla hankkeelle haettiin rahoitusta JyväsRiihi ry:n koordinointihankkeen kautta.

Hankkeen omarahoitukseen aktiiviset nuoret keräsivät sponsorirahoitusta jopa niin paljon, että skeittiparkki pystyttiin toteuttamaan paljon alkuperäistä suunnitelmaa monipuolisempana. Hankkeen toteutukseen osallistui noin 45 vapaaehtoista alan harrastajaa Muuramesta ja Keski-Suomesta. Rakenteiden toteutuksesta vastasivat alan ammattilaiset, jotka saapuivat Suomeen Kanadasta.

Hankkeissa tavoitteena tukea kyläläisten itse haluamia liikuntamuotoja

Uuden skeittiparkin laidalla on helppo hymyillä. Nuorten projektiryhmä kokoontui yhteiskuvaan avajaisissa.

Lähiliikuntapaikkojen rahoittaminen nähdään tärkeänä panostuksena yhteisöjen hyvinvointiin useasta näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Lähiliikuntahankkeilla innostetaan ihmisiä liikkumaan ja pitämään huolta omasta terveydestään. Samalla saadaan kylille uusia tai säilyte-

6

Skeittiparkin avajaisia vietettiin syksyllä 2012. Kahdessa erillisessä avajaistapahtumassa oli kävijöitä yli 300. Päivittäin skeittiparkkia käyttää noin 50 nuorta harrastajaa.

Ainutlaatuinen projekti kiinnosti myös mediaa, minkä ansiosta hankkeen projektiryhmä pääsi esiintymään lehtien palstoilla, radiossa ja televisiossa.

Marraskuussa 2012 koko tiimi palkittiin kaiken lisäksi oikeusministeriön myöntämällä Demokratia-palkinnolla.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Ensilumen latu, Joutsan Pommi ry Joutsaan Lamminmäen matkailutilan maalle on syksyn 2012 aikana rakennettu noin kilometrin mittainen, viisi metriä leveä valaistu latu-ura.

Maaseutukehitys ry:stä rahoitettuun hankkeeseen kuului myös lumetusjärjestelmän hankkiminen ja asennus, jotta hiihtämään päästään jo ennen luonnonlumilatujen valmistumista. Ensilumen latu on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja se palvelee hiihdon harrastajia Joutsan ja lähikuntien alueella.

Se on yhteydessä Joutsan kunnan latuverkostoon myöhemmin talvella, kun luonnon lunta on tarpeeksi. Ladun ylläpito on Joutsan Pommi ry:n vastuulla ja valaistukseen ja lumentekoon vaadittava virta tulee Lamminmäen Tilan verkosta.

Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue, Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry, Jyväskylä

Jarno Kuitunen pääsi ensimmäisenä testaamaan Joutsan Lamminmäelle Leader-tuella rakennettua ensilumen latua 27.10.2012.

Lintulahden laituri, Äänekosken kaupunki Hankkeessa rakennettiin Keiteleen rantaan Konginkankaan Lintulahdelle laituri palvelemaan järven käyttäjiä. Lisäksi kulkureittejä paranneltiin ja viihtyisyyttä tullaan lisäämään mm. opastaululla ja penkeillä. Asukkaita, matkailijoita ja esim. järvipelastustointa palveleva rantautumispaikka on ollut konginkankaalaisten toiveena ja nyt maihin pääsee soutuvenettä isommalla paatilla.

Konginkankaan kyläyhdistys on ollut hankkeen kantavana voimana, Lintulahden alueen kehittäminen on yhdistyksen kehittämissuunnitelmassa vahvasti esillä ja kyläläiset ovat ahkeroineet talkoissa Lintulahden kehittymisen eteen. Matkailullisesti Lintulahden kehittäminen on erittäin tärkeää ja nyt valmistunut laituri on pieni osa suurta kokonaisuutta. Lintulahden kehittäminen vahvistaa konginkankaalaista yrittäjyyttä, asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja palveluita. Hanketta rahoitti Maaseudunkehittämisyhdistys VIISARI ry.

Talkooporukka ahkeroi ensi kesänä 30 vuotta täyttävän retkikämpän perustusten kunnostustyössä.

Lintulahdelle pääsee nyt myös isommalla veneellä.

Hangasjärven ulkoilualue Korpilahden pohjoisilla kylillä on ollut aikoinaan yksi Keski-Suomen maakuntauran etapeista.

Korpilahden kunta rakensi alueelle ison retkikämpän v.1983.

Maa-alueet ovat olleet Metsähallituksen omistuksessa.

Ulkoilualue rakennuksineen pääsi rapistumaan kuntaliitosten myllerryksessä 2000-luvun alkupuolella.

Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry (Poko) käynnisti neuvottelut Metsähallituksen ja Jyväskylän liikuntapalvelujen kanssa kesällä 2011 alueen kunnostamiseksi.

Tehtyjen sopimusten mukaisesti Poko vastaa retkikämpän ja saunan kunnostamisesta, liikuntapalvelut ulkoilualueesta. Rahoitusta hankkeeseen haettiin Vesuri-ryhmä ry:ltä. Kunnostustöihin päästiin toukokuussa 2012. Retkikämpän perustukset uusittiin kokonaan, lattioita purettiin ja uusittiin siinä määrin kuin oli tarvis peruspilareiden valamiseksi, keittiö purettiin ja sinne muurattiin uusi puuhella.

Takka sai säilyttää entisen jyhkeän muotonsa, mutta muurari huolehti siitä, että tulipesä vetää eikä savu tuprua tupaan.

Aikoinaan suosittu retkikämppä on jo osittain otettu käyttöön ja varauksia ensi kesälle on tehty.

Tekstit: Pirjo Ikäheimonen, Tiina Seppälä, Mari Puro ja Paula Määttä Kuvat: Niina Koivumäki (Muurame), Sirpa Kuitunen (Joutsa), Sisä-Suomen Lehti/Marjo Järvikylä (Äänekoski) ja Paula Määttä (Jyväskylä)

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

7

Nuorissa on maaseudun toivo Leader-ryhmien kehittämisohjelmissa yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret, joita pyritään aktivoimaan mukaan maaseudun kehittämistoimintaan erilaisin keinoin. Yksi tehokkaimmista keinoista on ollut nuorille suunnattujen tai nuorten omien hankkeiden rahoittaminen Leader-tuen avulla. Näin on tehty muun muassa pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa Amazing Lande -hanke on toiminut jo runsaan vuoden.

Nuorisohankkeiden kirjo on ollut melkoinen eri puolilla maakuntaa: noin 20 nuorisolle suoraan suunnattua kehittämishanketta, 12 investointihanketta, joissa nuoret on mainittu erityiskohderyhmäksi, yksi yritystuki, jolla on rahoitettu nuorisokotia sekä kaikki muut sadat yhteisölliset hankkeet, joissa nuoret ovat mukana vain yhtenä kohderyhmänä.

Leader-ohjelmista rahoitettavilla nuorten hankkeilla pyritään luomaan heille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin muuallakin kuin kuntien keskustaajamissa tai kaupungeissa. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaa lähiympäristö-

ään, hankkia uutta tietoa erilaisista omaan elinympäristöön liittyvistä asioista ja rakentaa omaa maailmankuvaansa sekä identiteettiään paikallisuudesta käsin. Hankkeet toteutetaan yleensä turvallisen aikuisen ohjauksessa, jolloin on helppoa kokeilla erilaisia ja uusia asioita,

Miksi nuorisohankkeita?

Nuorten mukana olo maaseudun kehittämistoiminnassa on tärkeää, koska nuorissa on maaseudun tulevaisuus, heistä kasvaa tulevia maaseudun asukkaita ja maaseudun oloista päättäviä virka- ja luottamushenkilöitä sekä tulevia aktiivisia maaseudun toimijoita. Nuorten tulee itse päästä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Nuorilla on usein uutta ja tuoretta näkökulmaa moniin kehittämistä vaativiin asioihin.

Erilaisten asioiden yhdistelyä jonkun tietyn ongelman ratkaisemiseksi eivät vielä nuorilla rajoita vakiintuneet näkemykset siitä, miten joku asia tulisi hoitaa tai ratkaista.

Nuorten ja lasten viihtyminen ja juurtuminen omaan paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin on tärkeää senkin vuoksi, että he joskus tulevaisuudessa voisivat nähdä maaseudun tai oman kotiseutunsa todellisena vaihtoehtona oman perheensä sijoittumiselle.

Marraskuun pimeydestä huolimatta köydenvetomestaruudesta kisattiin ulkona Amazing Piispala -tapahtumassa.

8

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

sellaisiakin joita ei ehkä muuten tulisi itse tehtyä. Tiedot ja taidot karttuvat itse tekemisen myötä.

Toteuttajat ja sisällöt vaihtelevat Nuorisohankkeiden toteuttajia ovat perinteisesti olleet erilaiset nuorisojärjestöt, kuten 4H -yhdistykset, tai kuntien nuorisotoimet. Nuorille on näissä hankkeissa erilaisin toimenpitein tarjottu mahdollisuuksia lisätä valmiuksia eri elämäntilanteisiin.

Hankkeissa on muun muassa ollut tavoitteena tutustua omaan kotiseutuun, sen historiaan ja perinteisiin, ja sitä kautta nuorille on tarjottu mahdollisuuksia rakentaa itselleen juuria maaseudulle. Kansainvälisten kontaktien kautta hankkeissa on tarjottu mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja luoda nuorille siipiä maailmalle. Ympäristökasvatuksen kautta nuorille on tarjottu uutta näkökulmaa

esimerkiksi kuluttamiseen, kierrätykseen ja energiansäästöön.

Yrittäjyyskasvatuksen kautta on puolestaan lisätty nuorten eväitä oman sisäisen yrittäjän löytämiseen.

Nuorisohankkeen voi kuitenkin vallan hyvin toteuttaa, vaikka yhdistyksen perustoimintaan ei kuuluisikaan nuorisotoimintaa. Moni metsästysseura on investoinut erilaisiin harrastustoiminnan tiloihin tai laitteisiin siinä toivossa, että harrastuksen jatkuminen turvataan myös nuoremmalle sukupolvelle.

Nuoria metsästyksen harrastajia onkin aktivoitunut mukaan seurojen toimintaan uusien tilojen ja toimintojen käyttöönoton myötä.

Monen urheiluseuran toiminta on hyvin nuorisopainotteista ja

Amazing Lande Amazing Lande -hanke innostaa nuoria huomaamaan mitä kaikkea maaseudulla voi tehdä. Tapahtumia ideoimalla ja suunnittelemalla nuoret saavat tapahtumajärjestelyistä arvokasta kokemusta ja tietysti uusia ystäviä sekä mikä tärkeintä, actionia kylille.

Amazing Lande -hankkeessa 13–24-vuotiaat nuoret luovat tapahtumia omista ideoista pohjoisessa Keski-Suomessa.

Mukana on yhdeksän paikkakuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekosken maaseutualueet.

Nuorten itse suunnittelemia tapahtumia Paikkakuntien nuorista on koottu noin 10 hengen innokkaita tiimejä. Nämä tiimit ovat ideoineet ja suunnitelleet tapahtumia, joihin on kutsuttu muita nuoria omasta ja lähikunnista. Tällaisia tapahtumia ovat olleet esimerkiksi seikkailuviikonloput, joissa on muun muassa laskettu koskia, laskeuduttu köydellä näkötornista, ammuttu värikuulia ja laulettu yömyöhään SingStaria.

Hankkeessa on yksi palkattu työntekijä. Hankekoordinaattori Jannina Lahti on itsekin vielä nuori opiskelija ja kotoisin alueelta. - Laitoin kuvataideopettajan opinnot Rovaniemellä jäihin pariksi vuodeksi, kun tuli niin mielenkiintoinen työtilaisuus, Lahti kertoo. Valinta lienee ollut oikea sillä Lahden sanoin: - Voi, että noiden nuorten kanssa on mahtava toimia!

Lahti on houkutellut nuoria mukaan toimintaan pitämällä infotilaisuuksia alueen kouluissa ja vierailemalla nuorisovaltuustoissa. Nuoret ovat ottaneet hankkeen innostuneena vastaan ja ideoita on syntynyt runsaasti. - Tapahtumissa on otettu huomioon nuorten erilaiset taustat ja mukaan on saatu hiljaisempiakin tyyppejä, Lahti iloitsee. Hanke on saanut rahoituksen Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kautta ja Leader-rahoitusta ja ylipäänsä maaseudun kehittämistä onkin tuotu nuorille tutummaksi vierailemalla Leader-tukea saaneissa kohteissa.

Amazing Lande -hanke sai valtakunnallisessa Parhaat Käytännöt 2012 hankkeilla on saatu merkittä-kilpailussa västi parannettua kunniamaininnan. nuorten liikuntaryhmien toimintaedellytyksiä. Urheiluseurat ja kyläyhdistykset ovat toteuttaneet hankkeilla myös nuorisotiloja kylä- tai seurantaloille.

Tuloksena yhteiskunnassa aktiivisempia nuoria Nuorisohankkeilla on kullakin omanlaisensa tavoitteet ja tulosodotukset. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että nuorille suunnatut hankkeet aina jollain tapaa kehittävät nuorten edellytyksiä toimia osana yhteiskuntaa.

Hankkeiden tärkeimpiä tuloksia ovat olleet muun muassa Ilo irti maaseutuympäristöstä Hanke on tuonut lisäarvoa nuorisotyöhön, joka monessa pienessä kunnassa on jäänyt säästöjen jalkoihin. Hankkeen avulla nuoret ovat tutustuneet muihin kuntiin ja niiden nuoriin. Samalla on otettu kaikki ilo irti maaseutuympäristöstä, jonka arvoa nuoret eivät välttämättä itse ole huomanneet.

Jokaisessa tapahtumassa on ollut 10–30 osallistujaa, kaiken kaikkiaan toimintaan osallistuneita nuoria on ollut jo yli 100.

nuorten omien voimavarojen, vahvuuksien ja arvojen tunnistaminen, maaseutuperinnön vaaliminen ja siirtyminen tuleville sukupolville, sukupolvien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, yrittäjyyden ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen nuorten keskuudessa, nuorten tapahtumien lisääntyminen sekä uudenlaisten toimintamallien käyttöönotto nuorten erilaisissa toiminnoissa.

Teksti: Tiina Seppälä ja Hanna Luoma Kuvat: Anna Raitanen (dj-kuva) ja Jannina Lahti Onnistuneita tapahtumia on järjestetty puolentoista vuoden aikana kuusi, lisäksi pari tapahtumaa on jouduttu peruuttamaan sää- tai osanottajapulan takia. Uudet suunnitelmat ovat jo kehittymässä, aikaa niiden toteuttamiseen on vuoden 2013 loppuun. Kevään aloittaa opintomatka Viron Tarttoon, jossa paikallisen maaseudun kehittämisyhdistyksen johdolla tutustutaan muun muassa nuorisokeskuksiin. - Nuorten on hyvä nähdä muutakin maailmaa, Lahti toteaa lopuksi.

Amazing Piispala -tapahtumassa dj Mickaël Fandi opetti Liisa Ruusuvirtaa (vas.) ja Veera Kantosta dj:n työn saloihin.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

9

Keski-Suomessa rahoitettu yli 400 Leader-hanketta Keski-Suomen Leader-ryhmät ovat myöntäneet vuosien 2007–2012 aikana tukea 212 yritykselle ja 196 yleishyödylliselle hankkeelle. Tällä tuella moni maaseudun mikroyritys ja kyläyhteisö on saanut apuja toiminnalleen ja pitänyt osaltaan maaseutua elävänä. Julkista ja yksityistä rahoitusta Keski-Suomen maaseudulle on ohjautunut yhteensä 10,55 miljoonaa euroa.

Keski-Suomessa toimivat neljä Leader-ryhmää, JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari, rahoittavat maaseudulla toimivien mikroyritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kehittämistoimia.

Yritystuilla on merkitystä Leader-ryhmät ovat myöntäneet vuosien 2007–2012 aikana tukea yhteensä 212 yritykselle.

Yritystukea myönnetään investointeihin, työllistämiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Yritystukihanke voi kohdentua vain investointeihin, kehittämiseen tai käynnistämiseen tai yritys voi yhdellä hakemuksella hakea tukea kahteen tai kaikkiin kolmeen eri tukimuotoon.

Investointitukea on myönnetty Keski-Suomessa 169 yritykselle. Tukea käytetään monenlaiseen investointiin, kuten esimerkiksi rakennuksen laajentamiseen tai kunnostamiseen, kuten Emalipuu-yritys teki kunnostaessaan Korpilahden satamassa itselleen vanhan

satamarakennuksen taidekäsityökaupaksi ja taidegalleriaksi.

Tukea voidaan hakea myös laitteiden ja koneiden hankintaan kuten Tupalan Leipä Joutsasta teki hankkiessaan yritykselle uuden uunin.

Kehittämistukea myönnetään mm. asiantuntija-apuun sekä kehittämistyöstä ja sen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Sitä on KeskiSuomessa myönnetty 49 yritykselle. Kehittämistuella esimerkiksi Design Pylsy Joutsasta kehitti tuotteidensa nettikauppaa.

Käynnistystukea voi saada ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Sisä-Suomen kylmälaite Uuraisilta on yksi keskisuomalaisista 38 yrityksestä, joka tukea on hakenut ja saanut. Palkkaamisella helpottui yrittäjän työtaakka ja aikaa

Hankerekisteristä lisätietoa tuetuista hankkeista: keskisuomenmaaseutu.fi

10

vapautui töiden suunnitteluun ja markkinointiin. Nyt yrityksellä on palkattuna jo neljä työntekijää.

Julkista rahoitusta yritysten kehittämiseen, investointeihin tai työntekijöiden palkkaamiseen on myönnetty yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Yritysten oma rahoitusosuus on kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonaa euroa.

Toimintaa ja tukea Keski-Suomen kyliin Lähes jokainen keskisuomalainen kylä on jollain tavalla osallistunut Leader-toimintaan, joko toteuttamalla oman investointi- tai kehittämishankkeen, tai osallistumalla laajempiin kehittämishankkeisiin. Hankkeista hyötyvät monipuolisesti maaseutukylien asukkaat ja yhteisöt. Leader-ryhmät ovat

puoltaneet yleishyödyllisiin hankkeisiin julkista rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kylissä toimivat yhdistykset ovat lisäksi panostaneet hankkeisiin omarahoitusta tai talkootyötä yli 2,5 miljoonaa euroa.

LEADER-ryhmien rahoittamina Keski-Suomessa on käynnistynyt 126 hanketta, joilla on kunnostettu kokoontumispaikkoja, lähiliikuntapaikkoja ja virkistäytymisalueita. Näistä hankkeista löytyy esimerkkejä toisaalla tässä lehdessä. Keskisuomalaisen perinnemaiseman kunnostamiseen on myönnetty tukea 14 hankkeelle. Kyläsuunnitelmia on tehty tai päivitetty 64 kylällä.

Sisä-Suomen Kylmälaitteen yrittäjän Arto Lastusen työtaakka helpottui, kun hän sai Leader-käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Teksti: Hanna Luoma Kuva: Tarja Könönen

Wanhoja Wehkeitä ja wirkistystä Wanhat Wehkeet on automuseo, juhlatila, kesäteatteri ja paljon muuta Karstulan kupeessa. Yritys on kehittänyt toimintaansa maaseuturahaston tuin turvin ennakkoluulottomasti ja palkittiinkin vuoden 2012 Keski-Suomen maaseutugaalassa. Perusteet palkitsemiselle oli ansaitusti palvelujen ja yrittäjyyden kehittäminen maaseudulla sekä elämänlaadun ja elinvoimaisuuden parantaminen Jari Lasosen ja Merja Välilehdon luotsaama Wanhat Wehkeet on hiljalleen laajentunut isoksi kokonaisuudeksi erilaisia palveluita. Automuseosta alkanut yritystoiminta vuonna 2005 on laajentunut ensin juhla- ja kokoustilalla, sitten kesäteatterilla ja viimeiseksi kuusirataisella keilahallilla. Majoitustiloja on rakennettu kahteen otteeseen niin, että nyt huonetilaa löytyy 30 asiakkaalle.

Suunnitelmissa lisätä majoituskapasiteettia Viimeisimpänä uudistuksena on hakelämmityksen uusiminen. Tahti ei kuitenkaan tähän hidastu, vaan uudet suunnitelmat on jo levitetty pöydälle.

Joen takana olevalle alueelle rakennetaan lähitulevaisuudessa lisää majoitustilaa ja lasten puisto. Luontomatkailuakin olisi tarkoitus lisätä.

Kuulijaa alkaa jo hieman huimata, mistä tällaiseen kaikkeen on aikaa? - Tämä on elämäntapa, ei tarvitse laskea tuntipalkkoja, Lasonen sanoo. Aivan yksin ei yrittäjäpariskunta hommaa pyöritä, vaan töitä on tekemässä neljä työntekijää talvisaikaan ja tuplamäärä kesällä. Lisäksi lapset auttavat loma-aikoina.

Välilehdon äitikin auttaa mielellään ja huikkaa ohi mennessään leiponeensa aamulla 100 joulutorttua.

museota ja kesäteatteria, muihin on haettu tukea suoraan ELY-keskukselta.

Tukea maaseuturahastosta Ihan pystymetsästä ei yrittäjät tähän ole ryhtyneet, vaan taustalla oli ravintola-pubin pyörittämistä 16 vuotta Karstulan keskustassa. Lisäksi yritystoimintaa on pitänyt miettiä pariin otteeseen, kun avustusta on haettu maaseuturahastosta.

Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarin kautta on tuettu auto-

Asiakkaat Wanhoihin Wehkeisiin saapuu Karstulan lisäksi ympäröivistä kunnista. Häävieraita ja kesäteatterikatsojia saapuu kauempaakin. Kesäteatteri vetää katettuun katsomoonsa 400 katsojaa.

- Tuella on ollut yritystoiminnassa oleellinen merkitys, ilman investointitukia meillä olisi todennäköisesti vain automuseo, Lasonen pohtii. Automuseoon yritys sai aikoinaan Viisarilta investointituen lisäksi myös kehittämistukea ja tukea ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen.

- Meillä on Heikki Luoman uuden näytelmän kantaesitys ensi kesänä, Lasonen toteaa ylpeä-

nä. Näytökset alkavat jo pikkuhiljaa täyttyä ja haastattelun keskeyttävässä puhelussakin varataan 100 lippua elokuun esitykseen.

Pitkät välimatkat lisäävät suunnitelmallisuutta - Maaseudulla yrittämisessä positiivista on se, että kun ihmiset tulevat kaukaa, täytyy heille miettiä tarkemmin isompi kokonaisuus, jota tarjota, toteaa paikalla piipahtanut Välilehto.

Pitkissä välimatkoissa piilee maaseudulla yrittämisen huonotkin puolet, asukkaita ja potentiaalisia asiakkaita on vähemmän ja tukkuihin täytyy matkata Jyväskylään tai Seinäjoelle asti. - Yhteistyötä toki tehdään paikallisten markettien kanssa, mutta osa tuotteista pitää itse nähdä, Lasonen pohtii.

Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa maalla on mutkatonta ja Wanhat Wehkeet on monen yrityksen vakiojuhlapaikka.

Maaseudulla yrittämisen positiivisena seikkana Lasosen mielestä on nimenomaan se, että kaikki tuntevat toisensa ja tarvittaessa oikeat osaajat löytyvät helposti. Tunnettuus vähentää myös markkinoinnin tarvetta.

Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

11

Asumisviihtyvyys ja palvelut nousivat esiin kansalaiskyselyssä Keskisuomalaiset Leader-ryhmät, Jyväsriihi ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry, Maaseutukehitys ry ja Vesuriryhmä ry sekä PoKo ry Pirkanmaan puolelta toteuttivat kesän 2012 aikana yhdessä kansalaiskyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää alueen asukkaiden näkemyksiä omasta asuinalueestaan ja sen tulevista kehittämistarpeista. Suurimmaksi huolen aiheeksi nousi palvelujen väheneminen ja loitontuminen omalta asuinalueelta.

Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 301 kappaletta. Vastauksia tuli kaikista alueen kunnista ja vastaajat edustivat maaseudun asukkaita, yrittäjiä, yhteisöjä, hanketoimijoita sekä viranomaistahoja.

Omaan asuinalueiseen ollaan tyytyväisiä, vaikka palvelujen väheneminen huolestuttaa Vaikka valtaosa vastaajista olikin suhteellisen tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa nykyisellään, nähtiin silti tulevaisuudessa monenlaisia uhkia ja kehittämistarpeita. Valtaosa uhkista juontaa jollain lailla juurensa väestön ikääntymiseen ja vähenemiseen.

Suurimmaksi huolen aiheeksi nousi palvelujen väheneminen ja loitontuminen omalta asuinalueelta tai kokonaan omasta kunnasta. Kuntien pakkoliitokset ja valtiovallan keskittävä politiikka nähtiin suurena uhkana palveluille ja asumiselle.

Kansalaistoiminnan jatkuvuuden kannalta huolestuttavimmaksi asiaksi nousi väestökehitystä väistämättä seuraava aktiivisten toimijoiden ikääntyminen ja väheneminen.

Kehittämistarpeita asumisviihtyvyyden parantamiseen liittyvissä asioissa nähtiin useita: palveluiden säilyttäminen, tiet,

tietoliikenneyhteydet, maisema ja ympäristö sekä turvallisuus.

Vapaa-aikaan liittyvät kehittämistarpeet liittyivät useimmiten yhteisöjen toimintamahdollisuuksien parantamiseen, kuten toimitilojen rakentamiseen ja kunnostukseen, yhdistysten välisen yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen sekä virikkeelliseen toimintaympäristöön (erityisesti lapsille ja nuorille).

Perinteen kerääminen ja tallentaminen nousivat myös esiin vapaa-aikaan liittyen. Lisäksi yritysten ja elinkeinoelämän kehittäminen nähtiin erittäin tarpeellisena.

Kansalaiskyselystä pohjaa strategioihin Leader-ryhmien tavoitteena on vaikuttaa positiivisella tavalla maaseudun viihtyvyyteen.

Keski-Suomen Kylät ry teetti vuonna 2004 kyselytutkim u k-

sen, jossa asukkaat arvioivat kylien tilaa ja kehittymisnäkymiä. Tuolloin vastaajat arvioivat, että kylät ovat kehittyneet positiivisempaan suuntaan erityisesti asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja kylien identiteetin osalta.

Nyt toteutetun kansalaiskyselyn vastaukset osoittavat samansuuntaista kehitystä maaseutukylissä.

Keski-Suomen kylissä on uskoa siihen, että kylätoiminnalla ja paikallisella aktiivisuudella voidaan vaikuttaa omaan elinympäristöön.

Kesällä 2012 toteutetun kansalaiskyselyn vastaukset heijastelevat hyvin laajempaa ja yleisempää kehitystä, joka maaseutualueilla on nähtävissä myös valtakunnan tasolla.

Valtion ja kuntien taloudelliset paineet, asumisen kes-

Strategiatyö jatkuu koko kevään 2013.

Leader-ryhmät ottavat kehittämistarpeita vastaan siihen asti.

kittyminen kaupunkien ympärille ja ikärakenteen muutokset tuovat haasteita moniin pieniin tai vähän isompiinkin kuntiin.

Leader-ryhmien toiminnan kautta voidaan kehittää joitakin osa-alueita kylien asuinviihtyvyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseksi kohtuullisilla panoksilla.

Kaikki neljä Keski-Suomen Leader-ryhmää ovat valmistelemassa parhaillaan tulevan kauden paikallisia kehittämisstrategioitaan vuosille 2014–2020.

Niihin kirjataan muun muassa alueen nykytilan kuvausta ja tulevia kehittämistarpeita, joita on selvitetty osin tällä kansalaiskyselyllä. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan koota alueen asukkaiden näkemyksiä maaseudun laaja-alaisista kehittämistarpeista ja perustella siten maaseudun kehittämisrahoituksen tarvetta tulevalle ohjelmakaudelle.

Oman kylän kehittämistarpeista voi tehdä ehdotuksia vielä kevään 2013 aikana oman alueen Leader-ryhmälle. Kehittämisen painopisteitä työstetään kevään aikana eri puolilla KeskiSuomea järjestettävissä tilaisuuksissa.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille, jotka olette toimineet tällä kertaa maaseudun äänenä.

Toivottavasti ääntämme kuullaan ja rahoitusta saadaan tuleviinkin tarpeisiin.

Teksti ja kaaviot: Pirjo Ikäheimonen ja Tiina Seppälä

12

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Millainen paikka alueesi on tällä hetkellä elää ja toimia?

en osaa sanoa

Miten alueesi on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana?

en osaa sanoa

Miten tärkeänä pidät seuraavien asioiden kehittämistä oman alueesi yhteisöjen tai yritysten toimesta?

en osaa sanoa

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

13

Kylähankkeet kylien kehittäjänä Keski-Suomessa kylätoiminta on monimuotoista ja aktiivista. Kylissä tapahtuu ja niissä on voimaa, mutta joskus toiminnan kehittämisessä on ulkopuolinen apu tarpeen. Keski-Suomessa toimii useampi kylähanke, joiden yhteisenä tavoitteena on lisätä kylien elinvoimaisuutta ja pitää samalla maaseutu elävänä Kyläyhdistykset kärsivät samasta ongelmasta kuin monet muut yhdistykset. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja toimijoita ei ole helppo löytää. Useassa kylässä samat ihmiset ovat toimineet kyläyhdistyksessä vuodesta toiseen ja paukut saattavat olla vähissä.

Kylissä ei välttämättä nähdä myöskään oman kylän vahvuuksia. Ulkopuolinen auttaa kyläläisiä näkemään asiat toiselta kantilta. Tässä hommassa kylähankkeet ja niiden vetäjät ovat omiaan auttamaan kyläläisiä. Ulkopuolinen toimii ikään kuin kylän ”sparraajana” eli ei anna valmiita ratkaisuja, vaan auttaa kyläläisiä itse huomaamaan mitä kannattaisi tehdä toiminnan virkistämiseksi. Tokihan kaikki kylät eivät ole apua vailla ja kylillä onkin mahdollisuus itse valita lähteäkö hanketoimintaan mukaan vai ei.

Kylä kiinnostaa -hanke

Laukaassa, Uuraisissa, Muuramessa ja Jyväskylän maaseutualueilla toimiva Kylä kiinnostaa -hanke on auttanut usean kylän omia hankkeita. Suurimman työpanoksen kyläkehittäjä Seija Lemmetti on tehnyt ollessaan apuna kylien kehittämissuunnitelmien laatimisessa ja päivityksessä. Hankkeen osatoteuttaja Keski-Suomen liikunta ry on tarjonnut kylille mm. neuvontaa yhdistystoiminnan pyörittämisessä. Lisäksi apua tarjotaan erilaisten kylien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä. Opintomatkoilla on käyty tutustumassa maakunnan ulkopuolella ja Virossa asti miten muilla kylillä toimitaan.

14

Kylä kiinnostaa! -hankkeen opintomatkalla tutustuttiin maailman pienimpään taidemuseoon Gukkenmain Welaattaan Teiskossa.

- Kyläsuunnitelmien teossa tärkeämpää on itse prosessi kuin itse tuotos. Yhdessä pohdinta auttaa kyläläisiä näkemään asioita, Lemmetti toteaa. - Kyläsuunnitelma ei ole vain paksu julkaisu, joka haudataan arkistoihin, vaan sen pitäisi elää kylän mukana, Lemmetti lisää. Tähän mennessä hankkeessa on tehty uusia tai päivitetty vanhoja kyläsuunnitelmia 17 kylälle. 10 kylää on tehnyt hankkeen avustuksella suunnitelmasta lyhennetyn kyläesitteen. Esitettä voi käyttää kylien sisäisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa.

Hankkeen toimintaan on osallistunut lähes 30 kylää. Kuntien kanssa yhteistyö on ollut vahvaa ja esimerkiksi Laukaaseen ja Uuraisille on luotu säännöllisten kaikkien kylien yhteiset

kyläillat -perinne. Yhteisissä kyläilloissa on käsitelty kyliä koskevia ajankohtaisia aiheita, ja paikalla olleiden kunnan edustajien kanssa on keskusteltu kyläläisiä askarruttavista asioista.

Hanketta hallinnoi JyväsRiihi ry ja sen sivut löytyvät osoitteesta keskisuomenmaaseutu.fi/ kylakiinnostaa

Kylävoimaa-projekti

Keuruulla alkoi vuoden 2012 syksyllä kylien yhteinen Kylävoimaa-projekti. Projektin tarkoituksena on aktivoida kyliä ja kyläläisiä, kehittää elinympäristöä viihtyisämmäksi ja kohentaa seudullista imagoa.

- Haluamme saada lisää väkeä liikkeelle talkoisiin ja yhteisten asioiden äärelle, parantaa yhtei-

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

söllisyyttä. Samoin olisi hienoa, jos kylillä olisi luotettavasti toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet sekä kylälle johtava tie sellaisessa kunnossa, ettei auto mene rikki, projektipäällikkö Kirsi Heiskanen sanoo.

Kylällä pitäisi olla mahdollisuus asua, elää ja yrittää, ja siksi projektin tavoitteena onkin luoda kyläkohtainen kehittämisohjelma, jonka sisältöä myös kaupunki voisi huomioida päätöksenteossaan. Projektin aikana järjestetään erilaisia tiedotustilaisuuksia (petotilanne, jätehuolto ym.) ja kehitetään sekä kylien sisäistä että ulkoista viestintää. Hanke tekee myös opintomatkoja vireästi toimiviin kyliin.

Kylävoimaa-hanketta hallinnoi Keuruun kaupunki ja se on saanut rahoitusta Vesuri-Ryhmä ry:ltä. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta facebook.com/KeuruunKylat sekä kylavoimaa.blogspot.fi

Palvelutuuli-hanke

Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda Keski-Suomeen toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, joista hyötyisivät sekä asukkaat että palveluntuottajat. Hankkeen yleistavoitteena on turvata palvelut haja-asutusalueella sekä etsiä ja kokeilla toimivia tapoja tuottaa lähipalveluita. Lähtökohtana on useamman monipalvelupisteen perustaminen kyläkeskuksiin Keski-Suomessa.

Hankkeen pilottikylät ovat Muurasjärvi Pihtiputaalta, Pihlajavesi Keuruulta ja uusimpana tulokkaana Särkisalon kylä Kon-

nevedeltä. Muurasjärven kylä valittiin Keski-Suomessa vuoden kyläksi, mikä kertoo kylän vahvasta yhteishengestä. Seurantalolle remontoitiin kesän aikana nuorisotila, joka on nyt ahkerassa käytössä. Palvelutuulen teettämän kyselyn pohjalta selvitellään, miten kylälle saataisiin järjestettyä kunnallisia palveluja kuten neuvola- ja sairaanhoitopalvelut. Kylän tiedottamista parannetaan keräämällä palveluesitteeseen kaikki kunnalliset sekä yritys- ja järjestöpalvelut. Kyläkaupan yhteyteen luodaan myös info-piste, jossa on tarjolla kunnan järjestämien ym. julkisten palvelujen esitteitä ja lomakkeita.

nen. Hanketta varten perustettiin oma kyläyhdistys, joka vie innolla asiaa eteenpäin. Tila toimisi kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana ja voisi tulevaisuudessa tarjota myös mahdollisuuden erilaisten kunnallisten palvelujen järjestämiseen tilassa. Tällä hetkellä tilassa toimii jo sivukirjasto. Myös kunnan jätehuolto on siirtymässä vuodenvaihteen jälkeen kyläyhdistyksen hoidettavaksi.

Särkisalon kylällä teetetään palvelukysely tammikuun aikana.

Keuruun Pihlajaveden kylällä järjestettiin kesän aikana mökkiläistapaamisia sekä teetettiin palvelukysely. Suurimpana haaveena kylällä on oman info-pisteen ja kioski-kahvilan remontointi sekä käynnistämi-

Kylä lähtee! -hanke

Palvelutuuli-hanketta hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry ja sen sivut löytyvät osoitteesta nuorisoseurat.fi/palvelutuuli Kylä lähtee! on Leader-ryhmien Ylä-Savon Veturi ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari -alueilla käynnistymässä oleva hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida kylä- ja asukastoimin-

taa, hyödyntää monipuolisesti kyläsuunnitteluprosesseja sekä lisätä lähidemokratiaa ja kylien omaehtoista toimintaa.

Hankkeessa tehdään selvitys lähidemokratian nykytilasta sekä järjestetään opintoretki ja kaksi seminaaria. Hankkeen aikana järjestetään myös mm. kylä- ja asukasiltoja sekä nuorten tapahtuma, ohjataan kyläsuunnitelmien tekoa sekä järjestetään kotiseutuhenkinen kilpailu koululaisille. Suunnitelmissa on myös kyläläisten yhteisessä käytössä olevien tilojen esitteen tekeminen.

Hanke toimii Viisarin alueen kylillä Kannonkoskella, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekosken maaseutualueilla.

Hanke käynnistyy alkuvuodesta 2013 ja sen vetäjänä toimii Mari Ikäheimonen.

Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Hanna Luoma ja Matti Saarinen (kirkkovenesoutu)

Keuruulla kylän yhdistykset järjestävät yhteistyössä kesäisen kirkkovenesoudun Pihlaisselällä.

Kylähankkeiden tavoitteena on lisätä kylien elinvoimaisuutta.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

15

Kekseliäät kylät hakevat ideoita Euroopasta Keski-Suomesta löytyy kekseliäitä kyliä, joissa avataan ovia Eurooppaan. Viisarin ja JyväsRiihen alueilla pyörii kevääseen 2014 asti kansainvälinen Leader-hanke Innovative Village – Kekseliäät kylät, joka kehittää kylälähtöistä palveluajattelua ja tukee kylien konkreettistakin palvelunkehittämistä.

Hankkeessa toimivia kyliä ovat mm. Pylkönmäki, Konginkangas, Sumiainen, Vesanka ja Kangashäkki, jotka verkostoituvat hankkeen kautta PohjoisIrlannin ja Viron kylien kanssa.

Kansainvälinen LEADERhanke antaa uutta virtaa toimintaan Kansainvälisessä hankkeessa toimiminen on vähän työläämpää kuin vain kotimaassa, mutta työ kannattaa! Kun tehdään yhdessä, opitaan puolin ja toisin eroista ja yhtäläisyyksistä, toisenlaisista toimintatavoista, erilaisista kulttuureista, saadaan uusia ideoita ja uutta virtaa toimintaan, ehkä jopa uusia ystäviä.

LEADER-toiminnan perusta, yhteistyö ja alhaalta-ylöspäin toimiminen, pätee myös kansainvälisiin hankkeisiin. Kansainväliset LEADER-hankkeet ovat yhteistyöhankkeita, jossa on sekä yhteisiä että kunkin partnerin omia toimenpiteitä yhteisen teeman ympärillä.

Teema voi olla vaikka mitä, jos siihen vain on aito tarve ja halu. Hanke toimii, jos partnereilla on motivaatio sekä hankkeen päämäärien saavuttamiseen että yhdessä tekemiseen ja yhdessä oppimiseen, sillä kansainvälinen hanke vaatii enemmän suunnittelua ja yhteisymmärryksen hakemista.

16

Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:n toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen toteaa: Hanke ei ole itsetarkoitus, vaan sen avulla saavutetaan jotain sellaista, mitä ei muuten saataisi. Kansainvälinen hanke on alueen asukkaille ja yrityksille mahdollisuus verkostoitua yli rajojen, benchmarkata ja löytää hyviä käytäntöjä.

Viisari ry:llä on aiempaa kokemusta kansainvälisestä hankkeesta: - Meidän kokemus yrittäjien kansainvälisestä hankkeesta on hyvä. ’Piti lähteä Saarijärvi–Viitasaaren seudulta Italiaan, että oppi tuntemaan naapuriyrityksen’, sanoi mukana ollut yrittäjä! Suomalaisten yrittäjien yhteishenki, oppimisen tahto ja yhteinen päämäärä löytää jotain uutta omaan yritykseen oli silminnähtävää.

Hankkeesta tuli kotiin konkreettisia tuloksia: esimerkiksi pitopalveluyritys perusti kotiravintolan ja leipomoyrittäjä kehitti leipien pakkausmateriaalia ja uuden leipomotuotteen, Peiponen kertoo.

- Minusta parasta hankkeessa oli se, että eri toimialojen yrittäjät jäivät koukkuun toisiinsa.

Asiakas ohjataan toisen luo, jos itse ei pysty kysyntään vastaamaan. Nyt monen vuoden jälkeenkin hankkeessa olleet yrittäjät tapaavat, vaihtavat kuulumisia ja välittävät toisistaan, Peiponen jatkaa.

Opintomatkoilta uusia ideoita Opinto- ja kokousmatkat kuuluvat ilman muuta kansainväliseen hankkeeseen. Ne antavat mahdollisuuden löytää aivan uusia ajatus- ja toimintamalleja. Opintomatkoilla tutustuu sekä partnereihin että omaan väkeen uudella tavalla.

Heti hankkeen alussa lokakuussa 2012 Kekseliäät kylät -hanke toteutti opintomatkan hankekumppanien vieraaksi Pohjois-Irlantiin. Matkalla oli mukana mm. konginkankaalaisia kyläaktiiveja. Kyläaktivisti Heli Hytönen totesi matkan jälkeen: - Vaikutuksen teki se yhteistuumin ja yhteisvoimin tekeminen. Sellainenkin ajatus tuli mieleen itselle, että se on ne ihmiset ja asukkaat jotka sen yhteisön luovat ja jokin tietty juttu, johon keskitettiin voimat.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Cloughmillsin kylässä sijaitsevalla Incredible Edible -projektilla on mm. kasvatuslaatikoita, joissa kylän perheet voivat kasvattaa omia vihanneksiaan.

Konginkankaan kyläyhdistyksen hallituksen ja Kekseliäät kylät –hankkeen ohjausryhmän jäsen Tanja Rämä jatkaa: - Pitää mennä eteenpäin positiivisin ajatuksin eikä tyrmätä ajatusta, ennen kuin on edes kokeiltu.

Lisäksi kyläkohteistamme välittyi halu tehdä jotain nuorten hyväksi, antaa tilaa ja tilaisuuksia. Periaatteessa Irlanti lumoaa kauneudella, mutta oikeasti ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ne meidät lumosivat. Huonompikin paikka voi muuttua kävijästä kauniiksi, kun ihmiset tekevät siitä kauniin!

www.jamk.fi/innovative-village Kokemusten kautta ymmärrystä Opintomatkoilla on usein ohjelmaa aamusta yömyöhään, mutta matkalla oppii myös paljon. - Kylien kulttuuriin, toimintaan ja kylätoimijoihin pääsee tutustumaan paljon konkreettisemmin paikan päällä, kun itse näkee eri maiden toimintatapoja tai haistaa ja maistaa paikallisen ruokakulttuurin herkkuja. Joskus kokemukset voivat olla varsinaisia elämyksiä. Niiden kautta oppii parhaiten ymmärtämään, miten paljon meillä EU:n kansalaisilla on annettavaa toisillemme! toteaa JyväsRiihen toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen.

- Projektipäällikön ja kyläkehittäjän näkökulmasta matkasta jäi mieleeni mm. se, miten hyvällä yhteistyöllä ja erilaisten rahanhankkimiskanavien yhdistelmällä voi saada pienelläkin kylällä ihmeitä aikaan. Isot kehittämistavoitteet oli pilkottu sen kokoisiksi paloiksi, että ne pystyttiin toteuttamaan vähän kerrallaan. Eri palasilla saattoi olla eri ”omistajia”, jotka hoitivat työn käytännössä, eli aina tekijä ei ollut kyläyhdistys, hankkeen projektipäällikkö Outi Raatikainen kommentoi.

- Paikallisissa kehittämiskokonaisuuksissa oli eri lähteistä EU-hankerahaa, britti-veikkauksen ja monenlaisten säätiöiden rahoitusta, kunnallisia palvelusopimuksia ja yritysten sponsorirahaa.

Irlantilaisten iloisuus, vieraanvaraisuus ja ylpeys omasta maasta ja kylästä sekä virolaisten yhteisöllisyys ja osaaminen oman toiminnan esittelyssä olivat myös hyvää oppia meille suomalaisille, Raatikainen jatkaa.

Toukokuussa 2013 kekseliäät kyläläiset lähtevät Viroon tutustumaan Tarton ympäristöön. Hankekumppanit ovat tulossa Suomeen syksyllä 2012 ja keväällä 2014. Heille näytämme meidän kylien elämää ja palveluita, suomalaista kulttuuria ja LEADER-toimintaa sekä hankkeen etenemistä.

Ardclinics Activity Centre pikkuisessa seikkailupuistossa voi esimerkiksi ampua jousipyssyllä.

Innovative Village – Kekseliäät kylät -hanke edistää maaseutualueiden kestävää palvelutuotantoa Hanke järjestää yhdessä mukana olevien kylien kanssa työpajoja, joissa analysoidaan kylän tilanne, valitaan ja työstetään kehitettävä palvelu ja testataan se käytännössä. Hanke on kylätoimijoille ylimääräinen resurssi, jonka kautta voi saada asiantuntijoita, taustatyötä kuten asiakastutkimusten tekijöitä, testattavan palvelun tarvitsemia välineitä yms. Hanketta toteutetaan kyläkohtaisesti – mukana olevat kylät voivat itse päättää, mikä konkreettinen palvelu otetaan työn alle. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kuusi kylää pohjoisesta KeskiSuomesta ja Jyväskylän seudulta.

Suomen hankkeessa rahoittajina ja kumppaneina toimivat Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja JyväsRiihi ry. Projektin hakijana ja käytännön toteuttajana sekä kansainvälisen yhteistyön koordinoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu (projektipäällikkö Outi Raatikainen).

Pylkönmäen aktiivitoimijat kokoontuivat pohtimaan kylän palvelutilannetta yhdessä Kekseliäät kylät -hankkeen kanssa.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Teksti: Outi Raatikainen, Innovative Village -hanke Kuvat: Hanna Luoma, Pirjo Ikäheimonen ja Outi Raatikainen

17

Hoidettu ympäristö on elävän maaseudun osoitus Maaseudun ympäristöstä on kaikki maaseudulla toimivat vastuussa. Hoidettu maaseutuympäristö on mukava ja turvallinen asua ja elää. Maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa monenlaisia keinoja ympäristön ja maiseman tilan parantamiseksi.

Maaseutu merkitsee suomalaisille puhdasta luontoa ja puhdasta ruokaa. Maaseudun perinteinen elinkeino maatalous ja luonto liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maatalous ylläpitää arvokkaita ja uhanalaisia luontotyyppejä, joissa on monipuolinen eläin- ja kasvilajisto.

Kaikki maaseudun toimijat, maanviljelijät, asukkaat, vapaaajan asukkaat ja yhdistykset voivat vaikuttaa maaseutuympäristön tilaan. Puhdas ja lajistoltaan monipuolinen luonto on koko maan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Hoidettu maaseutuympäristö on elinvoimainen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 tarjoaa monipuolisia keinoja erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisille toimijoille.

Petäjäveden vanhan kirkon ympäristön kunnostus Unescon maailman perintökohteisiin kuuluva Petäjäveden vanha kirkko seisoo ryhdikkäästi Petäjäveden kupeessa niittyjen ympäröimänä. Tämän vuosituhannen alussa perustettiin Petäjäveden vanhan kirkon säätiö, joka vastaa opastustoiminnan lisäksi ympäristön suojelemiseen, hoitamiseen ja kunnostamiseen liittyvistä asioista.

kirkkoa ympäröivät kolme niittyä aidataan perinteisin riukuaidoin. Ensi kesänä aitauksissa ruohonleikkureina toimivat hoitolampaat.

Aitojen rakentamisesta ja lampaiden hankkimisesta oli puhuttu jo pitkään, mutta ELY-keskuksen Härkää sarvesta -hankkeen avulla puheista tuli totta. Rahoitusta varten Vesuri-ryhmä antoi hankkeesta lausunnon ja rahat maaseuturahastosta tulivat ELY-keskuksen kautta.

Vanhan kirkon hoidon koordinoinnista vastaa erityinen Vanhan kirkon hoitokunta. Hoitokunnan kirvesmies Aake Ojala taitaa perinteisen riukuaidan teon: - Järjestimme viime kesänä talkootyönäytöksen, jossa aitojen rakentaminen aloitettiin. - Maisemanhoito on hieno juttu kaikkien mielestä. Saimme läheisiltä tiloilta luvan hakea riukuja ilmaiseksi aitaa varten, Ojala jatkaa. Mukana aidan ra-

kentamisessa oli hoitokunnan ja Petäjäveden seurakunnan puutarhurin lisäksi talkoolaisia.

Maisalla vesien laatu paremmaksi Saarijärvellä huolestuttiin vesien laadusta, sillä yli puolet Saarijärven reitin vesistöistä oli luokiteltu tyydyttäväksi. Tämä on huonommin kuin keskimäärin muualla Keski-Suomessa.

Asian parantamiseksi polkaistiin käyntiin vesiensuojelun kehittämishanke vuoden 2010 alussa. Hankkeelle löytyi myös helposti asiantunteva hankeisäntä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti Saarijärveltä.

Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella -hanke (MAISA) jatkuu vuoden 2013 loppuun ja sitä on rahoittanut Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Teksti: fff Kuva: fff

Opastustoiminnan lisäksi säätiö toteuttaa muun muassa erilaisia kehittämisprojekteja. Tällä hetkellä säätiöllä on meneillään kirkon ympäristön maisemanhoitohanke, jossa Petäjäveden kirkon riukuaitaa rakennettiin vanhan perinteen mukaisesti.

18

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Palkinnon arvoinen suojavyöhyke Hanke on edistänyt maatilojen vesistönsuojelua. Aluksi selvitettiin viljelijöiden vesiensuojeluun liittyviä asenteita, jotka havaittiin hyväksi. Hankkeen tuella ja neuvoilla viljelijät ovat perustaneet kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeet pidättävät pelloilta vesistöihin valuvia ravinteita ja kiintoainesta.

Esimerkiksi Saarijärvellä Kalmarin kylässä sijaitsevan Alajärven ympärille kolme viljelijää perusti yhtenäisen suojavyöhykkeen.

Tämä ei ollut vain ympäristöteko, vaan osoitus hienosta yhteistyöstä, joista syistä se palkittiin Keski-Suomen maaseutugaalassa syksyllä 2012.

- Olemme tehneet YouTubeen Alajärven suojavyöhykkeestä ja POKEn mallikosteikosta videot, projektipäällikkö Tarja Stenman vinkkaa.

Vesistön suojelu on tärkeä asia Hankkeen aikana on pidetty lukuisia infotilaisuuksia ja järjestetty toimintaa pienryhmissä. Kosteikkoihin on järjestetty tutustumisretkiä. Hanke on saanut mukavasti julkisuutta, mikä osoittaa, että vesistönsuojelu

Kosteikko, josta voi ottaa mallia Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE) on perustanut mallikosteikon mailleen hankkeen kanssa yhteistyössä. Kosteikko on luontaisesti kostea alue, joka padotaan tai kaivetaan niin, että veden virtaus hidastuu, jolloin ravinne ja kiintoaines laskeutuisi pohjaan.

Samalla kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet, lähinnä fosfori varastoituu kosteikon maaperään, eikä kulkeudu vesistöön.

Kosteikosta otettua lietettä voidaan levittää pelloille.

Kosteikon perustamiseen voi saada tukea, jota haetaan ELYkeskukselta. Veden laadun parantamisen lisäksi se lisää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa maisemaa.

koetaan tärkeäksi asiaksi.

Yhteistyössä hankkeessa on ollut alueen viljelijöiden lisäksi mm. POKE, MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ELY-keskus ja MTT. - Yhteistyöverkostot ovat tällaiselle hankkeelle elintärkeitä, Stenman sanoo.

koskella ja Kivijärvellä. Näiden kuntien alueella selvitettiin kuntien lantatase. Tase kertoi kuinka paljon näiden kuntien alueella syntyy lantaa, paljonko lannassa on ravinnetta ja paljonko siitä saadaan levitettyä pelloilla. - Samalla selvisi, että alueen peltopinta-ala riittää hyvin lannan levittämiseen, Stenman sanoo.

POKEn kanssa yhteistyötä on tehty myös tutkimalla kahden lannanlevitysmenetelmän eroja pellon ravinnehuuhtoumiin.

Tässä soveltavassa tutkimuksessa oli mukana myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).

Samuli Lahtela huoltamassa automaattista ravinnemittausasemaa.

Veden laadusta tietoa automaattisesti MAISA-hanke on tuottanut paljon tärkeää tietoa vesien laadusta. Heti hankkeen alussa perustettiin automaattinen ravinnemittausasema pelto-ojaan ensimmäisenä Keski-Suomessa.

- Mittauksella pyritään saamaan enemmän tietoa veden laadusta, Stenman kertoo.

Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Maila Pirkkalainen (Petäjävesi) ja Tarja Stenman (Maisa)

Asema ottaa vesinäytteen tunnin välein ja välittää tiedon automaattisesti nettiin. Mittausasemia on perustettu jo neljä.

- Ilman hanketta ei tällaiseen olisi ollut varaa, Stenman lisää.

Lantatase kertoo riskit Hanke toimii viiden kunnan alueella: Saarijärvellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Kannon-

Lisätietoa Maisa-hankkeesta, mm. linkit videoihin: http://hinkalo.fi/index.php/hankkeet/ Keski-Suomen maaseutu maatalouden-vesiensuojelun-kehittamishanke-maisa/

kevät | 2013

19

Elinvoimaa etsimässä Elinvoima toistuu tänä päivänä monissa keskusteluissa ja monenlaisissa yhteyksissä. Elinvoimaisuutta peräänkuulutetaan paitsi yrityksissä ja yhteisöissä, myös alueellisesti erityisesti pienissä kunnissa ja maaseudulla. Elinvoima kertoo jo sanana, että jotain tekemistä sillä on pärjäämisen ja selviämisen kanssa.

Mitä alueen elinvoimaisuus oikein konkreettisesti tarkoittaa?

Yhdelle se on perinteitä, voimaa ja kestävyyttä, toiselle innostusta, iloa ja uteliaisuutta, kolmannelle yritteliäisyyttä, luovuutta ja tulevaisuudenuskoa.

Entäpä elinvoimainen asuinympäristö, onko se noita samoja asioita? Usein oma lähiympäristö merkitsee paljon henkilökohtaisempia ja konkreettisempia asioita, kuten hyviä palveluita ja virkeitä yrityksiä, hoidettuja metsiä ja kasvavia peltoja, uusia asukkaita, savuja piipuissa ja valoa ikkunoissa. Se on myös eri-ikäisiä ihmisiä ja yhdessä tekemistä, työtä, toimeentuloa ja suunnitelmia tulevalle.

Tarvitaan moottori ja polttoainetta Vakiintuneiden määritelmien mukaan elinvoima on ennen kaikkea tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja

uudistua eli kehittää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, vaurastumisena. Kukapa ei haluaisi oman kotikuntansa olevan tuota kaikkea, mutta mistä ihmeestä löydetään moottori tähän kehitykseen.

uusien ratkaisujen hakemiseen toiminnassaan palvelee koko kunnan etua. Kunta ei vastaa elinvoimasta yksin, vaan se on koko kuntayhteisön tehtävä. Jokaisen yksilön on otettava vastuu elinvoimaisuuden toteuttamisesta. Kunnan on kehitettävä aitoja keinoja yhteistyön edistämiseksi.

Hyviä uutisia. Moottori on olemassa, kun kunta, kuntalaiset, yritykset ja järjestöt saadaan luomaan uutta ja toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi.

Tarvitaan hyvää ohjausta, onnistumisenkokemuksia ja rohkeutta kokeilla. Tarvitaan myös luottamusta, epäitsekkyyttä ja epävarmuuden sietokykyä.

Suunta eteenpäin ja liikkeelle Yksi elinvoimaisuuden tekijä on ihmisten halu vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Oma-aloitteisuuden tukeminen antamalla sopivia sytykkeitä ja innostamalla ihmisiä toimimaan oman yhteisönsä hyväksi on keskeistä. Vanha viisaus ”kannettu vesi ei kaivossa pysy” pätee tähänkin, elinvoimaa ei voi tuoda, mutta sitä voi kyllä synnyttää. Elinvoima kumpuaa ihmisten aktiivisuudesta, ideoista, luovuudesta, toimeen tarttumisesta ja innostumises-

Kuntalaisten aktivointi kehittämiseen ja vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan, yritysten aktivointi toimintansa kehittämiseen ja yhteisöjen aktivointi

ffff

20

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

ta. Tuohon aktiivisuuteen on vastattava. Muutos lähtee ensisijaisesti paikallisista ihmisistä ja heidän tavoitteistaan elinvoimaisuudelle.

Hyviä ideoita ja niiden toteuttajia ei ole koskaan liikaa. Kehittämistyöhön on tarpeen valjastaa kaikki voimat. Jotta jotain saadaan aikaan, vaaditaan yhteistyötä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Kehittämistyöhön tulee sitoutua ja työn tulee olla tavoitteellista. Kehitys vaatii myös kykyä ottaa riskiä, joskus onnistuu, toisinaan voi mennä vikaan. Totutussa pysyminen ei vie eteenpäin. Tärkein kysymys liikkeelle lähtemisessä lienee, mitä kukin voi itse tehdä ja kuinka hän saa muut innostumaan mukaan. Riittää, että aloittaa jostain, vaikka pienestäkin asiasta. Kertoo ajatuksensa muille ja tarttuu rohkeasti toimeen, siitä se lähtee.

Joutsassa on monia virkeitä ja aktiivisia kyliä. Kylien yhteistoimintaa pyritään kehittämään osana hanketta.

Elinvoimaa Joutsaan! -hanke vahvistaa itsetekemisen kulttuuria

Kehittämisessä tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja kykyä innostua ehdotuksista.

Elinvoimaa Joutsaan! -kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä Joutsan alueen vetovoimaisuutta asumisen ja yrittämisen paikkana, kehittää maaseutuasumisen mahdollisuuksia sekä luoda edellytyksiä elinkeinotoiminnan jatkamiselle ja laajentamiselle. Hankkeen avulla aktivoidaan kyläyhteisöjä ja kehitetään uudenlaista toimintatapaa kunnan ja kylien välille.

Hanke on kohdennettu kaikille joutsalaisille ja sen avulla pyritään kokeilemaan uusia toimintatapoja ja käytäntöjä, joita voidaan jatkaa hankkeen päätyttyä. Oleellista on itsetekemisen kulttuurin vahvistaminen, jossa kuntalaiset ottavat vastuuta oman kunnan kehittämisestä. Onnistumisen kannalta niin yrittäjien, yhdistysten kuin yksityisten kuntalaisten aktivoiminen toiminnan kehittämiseen ja kunnan elinvoi-

maisuuden rakentamiseen on olennaista. Vuorovaikutuksen lisääminen kuntaorganisaation ja kuntalaisten kesken edellyttää käyttökelpoisten toimintamallien ja pelisääntöjen luomista sekä halua kehittää toimintaa yhdessä.

Kuntalaisten voimainponnistus Ensimmäisenä hankevuotena on toteutettu muun muassa kuntaa ja paikallisia palveluita esittelevät videot, otettu valokuvia markkinointikäyttöön ja valmisteltu asumisen kampanjaa. Hankkeen toisena vuonna kehittämistyö jatkuu kaikkien sidosryhmien kanssa.

Kunnan kilpailukykyä potentiaalisten asukkaiden silmissä vahvistetaan viestinnän ja markkinoinnin avulla. Yritysten toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan kannustamalla

yrittäjiä kehittymään ja markkinoimaan palveluitaan tehokkaammin uusille kohderyhmille.

Hanke keskittyy nostamaan esiin vahvuuksia ja löytämään keinoja saada uusia asukkaita kuntaan. Myös vapaa-ajanasukkaita huomioidaan tehostamalla palveluista kertomista. Suurena ponnistuksena on myös yli 40 vuotta jatkuneen kesätapahtuman, Joutsan Joutopäivien, vetovastuun siirtyminen kunnalta yrittäjäyhdistykselle ja kuntalaisille. Kehittämishankkeen yhtenä tehtävänä on aktivoida ja antaa tukea itsetekemisen vahvistamiseen.

Hanketta hallinnoi Joutsan kunta, ja se on saanut rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Elinvoima kumpuaa ihmisten aktiivisuudesta, ideoista, luovuudesta, toimeen tarttumisesta ja innostumisesta.

Teksti ja kuvat: Tiia Rantanen

21

Äijälä - maalaisidylliä Jyväskylässä Äijälän tilan puuhanainen, Eeva-Liisa Reuter, sai vasta pari vuotta sitten tietää mitä on Green Care, Vihreä Hoiva, vaikka oli sen periaatteita noudattanut jo 80-luvun alusta. Väinölässä sijaitsevan tilan kiireettömässä ilmapiirissä on ihmisten hyvä hengähtää: tehdä puutarhatöitä ja voida paremmin. Äijälän tila koostuu VanhaÄijälän ryhdikkäästä punaisesta hirsitalosta, parista muusta rakennuksesta ja niiden ympärillä levittäytyvästä isosta yli hehtaarin kokoisesta puutarhasta.

Mukavan lisän tähän vain vartin päässä Jyväskylän keskustasta sijaitsevan tilan tunnelmaan tuo pihapiirin tallissa asuvat kanat ja lampaat. Haastattelun keskeyttävän puhelun syykin selviää: lampaita tarvitaan joulukuvaelmaan. - Lampaat heittävät työkeikkaa näin jouluisin, Reuter naurahtaa.

Toiminnan painopiste on työtoiminnassa Äijälän tila toimi 80-luvun alkupuolelle kauppapuutarhana, jonka jälkeen se on toiminut Äijälän vammaisten tuki ry:n työtoiminnan paikkana. Vuodesta 1980 toimineessa perhekodissa asuu tällä hetkellä vain Pekka, joka on asunut Äijälässä viisi vuotta. Pekka auttaa tilan askareissa ja on tänäkin aamuna ehtinyt kantaa jo puulaatikon täyteen, että tuvan iso leivinuuni jaksaa pitää pakkasen ulkona. - Enimmillään meillä on ollut viisi asujaa, mutta nyky-

ään olemme keskittyneet enemmän päivätoimintaan, Reuter kertoo. Äijälä tarjoaa monenlaista työtoimintaa. Työtoiminta on muodoltaan työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa, harjoittelua, opiskelua tai vapaaehtoistyötä.

Työtä tehdään pääasiassa puutarhassa, mutta myös perhekodissa erilaisten kotitaloustöiden, korjaamisen, pihatöiden sekä tilan lampaiden ja kanojen hoidon parissa. Harjoittelijoita

Pekka on asunut Äijälässä perhekodissa viisi vuotta.

22

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Äijälään otetaan säännöllisesti, tänäänkin pöydän ääressä istuu harjoittelija sekä Jyväskylän kotitalousoppilaitoksesta että KKKunnosta.

Puutarhatyö maistuu kaikille Kuntouttavan työtoiminnan piiristä tilalle on eniten tulijoita. Viime kesänä tilalla oli enimmillään kahdeksan työntekijää.

Tulijoita on monenikäisiä, ihan nuorista noin kaksikymppisistä eläkeikää lähestyviin, joilla jostakin syystä ura ei ole urjennut tavallisessa työelämässä.

Vaikka tulijat ovat monesti ns. vaikeasti työllistyviä, ovat he viihtyneet Äijälässä hyvin.

- Puutarhassa työskentely on terapeuttista ja mukana on aina vanhoja konkareita, jotka saavat hyvän hengen porukkaan, Reuter sanoo. Mukavaa yhteishenkeä luo myös kymppikahvit, jotka nautitaan aina klo 10 tuvan ison pöydän ääressä ja yhteinen lounas.

Puutarhan kunnostukseen Leader-tukea Puutarhassa viljellään pääasiassa vihanneksia, joita oman käytön lisäksi on myyty ruokapiireille. Viljely tapahtuu luonnonmukaisesti ilman teollisia lannoitteita ja myrkkyjä.

Puutarhaa on kunnostettu ja laajennettu JyväsRiiheltä haetun Leader-tuen turvin. Puutarhasuunnitelman mukaisesti puutarhaan on istutettu marjapensaita ja hedelmäpuita ja perustettu yrttitarha.

Tavoitteena on kunnostaa puutarha-alueesta mukava alue, jota myös Väinölän kylän asukkaat voivat käyttää. Puutarhan keskelle jää aukio, kyläpiha, jossa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja toreja. Puutarhan jatkosuunnitelmissa on esteetön puutarha, jonka korotettujen penkkien ääreen pääsee myös pyörätuolilla. Kasvihuone ja kahvio tulevat tulevaisuudessa täydentämään kyläpihaa.

Kahviosta löytyisi lisää erityyppisiä työtehtäviä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.

Green Care -palveluilla tarkoitetaan ihmisen hyvinvointiin liittyviä tai hyvinvointia tukevia palveluja, sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluja, joissa luontoa hyödynnetään tietoisesti, vastuullisesti ja ammatillisesti.

Äijälä tarjoaa kokoontumispaikan kylän väelle. Viikoittain kokoontuva perhekahvila on löytänyt paikkansa Äijälän tuvasta. Väinölän kyläyhdistyksen kokoukset ja tupaillat järjestetään myös Äijälässä.

- Vuoden päätös, jokavuotinen kylän puurojuhla pidetään aina täällä, Reuter sanoo. ⇑Puutarhatyö maistuu kaikille Äijälässä.

Green Care Keski-Suomessa Green Care -toiminnalla on pitkä historia niin Suomessa kuin muuallakin. Varhaisimpia alan edustajia olivat erilaiset parantolat ja hoitolaitokset maaseudun rauhassa jo 1900-luvun alkupuolella. Green Care -toiminnan nimellä on Suomessa toimittu 2000-luvun puolivälistä lähtien. Keski-Suomessa Green Care -aatteen ympärille kokoonnuttiin maakunnallisesti ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Tilaisuudessa tärkeimmiksi aiheiksi nostettiin Green Care -ajattelun virtaviivaistamisen ja tekemisen näkyvämmäksi.

Tärkeänä pidettiin myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämistä asiakaslähtöisesti ja kannattavasti.

Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa -hanke Green Care (GC) -toiminnan mahdollisuuksia ja voimavaroja Keski-Suomessa selvitetään Hyvinvointia luonnosta KeskiSuomessa -hankkeen avulla.

Tarkoituksena on kartoittaa jo olemassa olevat toimijat, tehdä GC-toiminta tunnetummaksi ja selvittää mitkä koulutus- ja tutkimusalat voisivat GC-toimintaa hyödyttää ja mitkä ovat lisätarpeet. Kaupungin ja maaseudun kanssakäymisen muotoja testataan myös hankkeen aikana.

Esiselvityksen tavoitteena on etsiä GC-toiminnalle rooleja erilaisissa maaseudun yhteisöissä ja yrityksissä, kuten kyläyhdistyksissä, maatiloilla ja vanhusten hoitokodeissa. GC-toiminnalle etsitään Keski-Suomen painopisteitä, joita voisivat olla esimerkiksi ruoka, luontomatkailu ja ratsastusterapia. Hankkeen toteuttaa Maaseudun sivistysliitto.

Finnbeing® kehittää hyvinvointialaa Hyvinvointialan kehittämiseen keskittyvä Finnbeing® -hanke toimii kolmen maakunnan alueella ja pyrkii tiivistämään hoiva-, terapia-, lähiruoka-, ohjelmapalvelu-, majoitus- ja ruokapalvelujen tuottajien

yhteistyötä ja verkottumista.

Tavoitteena on saada systemaattinen ja jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen yleiseksi toimintatavaksi mukana olevissa yrityksissä. Yhtenäinen laatukäsitys helpottaa yhteistyön ja palveluketjujen muodostamista. Hankkeessa on mukana 27 yritystä. www.finnbeing.fi -sivustolta löytyy hankkeen tuloksia ja yh-

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

⇓Äijälän työtoimintaa tehdään pääasiassa puutarhassa.

teystietoja sekä muuta kehittämiseen liittyvää tietoa. Syksyllä käytyjen itsearviointi -koulutusten jälkeen on menossa yrityskohtaiset itsearvioinnit.

Itsearvioinnin lisäksi yrityksen toiminnasta luodaan kuvaa mystery shopping -arviointikäyntien avulla.

Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Äijälän tila

23

Maaseutubusiness luupin alla Kehittämisessä on hyvä olla pelikavereita. Seudulliset yrityspalvelut auttavat yrityksen perustamisen, investointien, rahoituksen ja yritystukien viidakossa. Maaseudun yrittäjät ovat valveutuneita ja osaavia. Yritysneuvonnassa etsitään vahvuusalueita ja kannustetaan kehittämistoimiin.

Yrityskäynneillä saan hyvän kokonaiskuvan toiminnasta. Kun molemmat ollaan yhtä mieltä siitä, että hankkeeseen kannattaa ryhtyä niin asiat lähtevät etenemään. Kehittämisessä on kiva olla mukana. Olemme osa Yritys-Suomi-konseptia, jonka kautta palvelut löytää myös verkosta. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos pyritään toimintaan ja investointeihin, niin neuvonnassa on panostettava henkilökohtaiseen palveluun.

Maaseudun yritystoiminnassa on omia erityispiirteitä, joita on hyvä tuntea. Koneinvestoinnit vaativat isoja pääomia. Maaseudun yrittäjä on usein myös työnantaja ja siitä pitää huolehtia, että itsellekin jää palkkaa investointien ja palkkojen maksun jälkeen. Nykyisen suhdanteen aikana tästä on moni joutunut tinkimään, mutta silti olen sitä mieltä, että tämä pienyrittäjien kaarti on selkäranka, joka pitää tätä maata tolpillaan. Selkä ehkä vähän kipuilee, mutta ei kumartele.

Olen huomannut, että jokainen yrittäjätarina on yksilöllinen. Yrittäjähenkisyys, aito asiakaspalvelu ja maalaisjärki ovat maaseudun yrittäjän vahvuuksia. Perustamisvaiheessa mietitään usein miten se sopii nykyiseen elämäntilanteeseen ja onko kannattavuus kunnossa yrittämisen kulujen kattamiseksi. Me Yrityspalvelukeskus Luotsissa pohdimme näitä yrittäjän kanssa yhdessä. Päätoimiseen yrittämiseen liittyy usein starttiraha ainakin ensimmäisen puolen vuoden jaksolle.

Yhdessä maaseudun pienyrityksessä olen käynyt jo kolmeen otteeseen; ensin laitettiin yhtiö pystyyn ja starttiraha käyntiin, sitten selviteltiin konesorvien investoinnit ja vielä saatiin avuksi käynnistystuki Leaderin kautta ensimmäisille työntekijöille. Koko ketju tapahtui kahden vuoden aikajänteellä. Tuki nopeutti investointeja ja pienensi yrittäjän riskiä.

EU-tuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta soveltuu maaseudun yritysten hankkeisiin. Moni pitää yritystukea paperinmakuisena prosessina. Siihenkin löytyy apua. Käyn läpi hakemuksia ja kirjoittelen yrittäjien apuna vaikeaselkoisempia liitepapereita. Meillä on hyvä virkamiesyhteistyö ELY-keskuksen ja Leader-toimijoiden, kuten JyväsRiihi ry:n ja Vesuri-ryhmä ry:n kanssa. Hyviin hankkeisiin tukea löytyy. Tuen hakuedellytykset ja ohjeet ovat selkeinä esimerkiksi keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilla.

Meidän toimialueella – missä tukiprosentit ovat pienemmät kuin maakunnan laitamilla – yrittäjä saa hyvän palkan asiaan käytetylle ajalle. Kaikki yritystoiminta ei kuitenkaan kuulu investointitukien piiriin. Meidän osaamistamme on investointitukien kartoitus ja kannattavuuden pohdinta. Meillä on myös ajantasainen tieto tukitoimista.

Antti Toljander ja Esa Lehmonen suunnittelemassa metsäpalveluyrityksen kehittämistoimia Yrityspalvelukeskus Luotsissa.

Julkisoikeudellinen rahasto Sitra etsii uusia ideoita kestävään talouteen. Tämän lehden ilmestyessä parhaat yritysideat lienee jo palkittu. Jos mietit yritystoiminnan aloittamista tai nykyisen toiminnan kehittämistä, kannattaa tuulettaa ajatusmaailmaansa näillä aihioilla. Näitä julkisesti esitettyjä ideoita saa vapaasti kopioida ja jatkokehittää omaan käyttöön sopiviksi. Mielestäni hyvä liiketoimintasuunnitelma pohjautuu yrittäjän omaan osaamiseen ja motivaatioon, mutta niitäkin voi ruokkia uusilla ajatuksilla.

Teksti: Esa Lehmonen, Yrityspalvelukeskus Luotsi Kuva: Jani Kohtanen

24

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Kylät liiketoimintaa miettimään Kylätoiminta on lämmintä ja vapaaehtoista. Se perustuu yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Mitä yhteistä kylätoiminnalla ja liiketoiminnalla olisi? Eikö liiketoiminta ole jotakin kylmää talousajattelua ja sellaisena kartettavaa? Onko vaarana, että toiminnan välineestä tulee toiminnan päämäärä?

Näitä kysymyksiä saattaa pyöriä kyläläisen päässä, kun joku pyrkii puhumaan kylien liiketoiminnan tarpeellisuudesta. Jo pelkkä otsikko saattaa karkottaa joitakin tämänkin jutun lukijoista.

Liiketoiminta tarkoittaa toistuvaa, tuloa tuottavaa toimintaa. Se vastaa johonkin tarpeeseen ja ratkaisee jonkin puutteen. Liiketoiminta on siis pysyvä ratkaisu kylän johonkin kehittämistarpeeseen.

Eihän tarkoituksena voi olla, että kylässä kaikki tehdään talkoilla tai että talkootyö olisi kylän kehittämisen maksimiraja? Kyllä kai kylällä kuin kylällä voi edetä pienin askelin pysyvien parannusten suunnassa?

Niissä kylissä, joiden alueelle rakennetaan tuulivoimaa, on Suomessa avautunut mahdollisuus kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimukseen. Tällaisella sopimuksella yhtiö maksaa kyläyhdistykselle pienen osan vuosiliikevaihdostaan. Tämä ns. kylänkehitysraha käytetään kulloinkin voimassa olevan kyläsuunnitelman mukaisesti. Sillä voidaan rakentaa pieniä kohteita tai sitä voidaan käyttää isompien hankkeiden omarahoitusosuutena.

Vielä muuan havainto kylän viihteellisestä ja iloisesta liiketoiminnasta. Nimittäin, sellainen kylä, jossa toimii kesäteatteri, pärjää aina. Kesäteatteri tuo kylälle niin paljon ulkopuolisia kontakteja, että kylässä syntyy vaivihkaa ja ponnistelematta näkemys siitä, mitä kulloinkin pitää tehdä. Ja teatteripuuhassa jokaiselle kyläläiselle osuu jokin yhteisöä rakentava tehtävä.

Teksti ja kuva: Juha Kuisma, Suomen kylätoiminta ry (SYTY)

Tarkoituksena ei ole, että kyläyhdistys itse ryhtyisi liiketoimintariskiä ottavaksi yrittäjäksi. Tarkoitus on, että kyläyhdistys neuvottelee sopimuspohjaa kylässä toimivalle/ kylään perustettavalle yritykselle. Tyypillinen esimerkki on kotiapuyritys, jolla on sopimus kunnan kanssa.

Kyläyhdistys voi jopa auttaa tällaisen yrittäjän etsimisessä. Kyseessä voi olla muualla asuva, kylästä lähtöisin oleva ihminen, jolla on terveysalan koulutus ja perintötalo kylässä. Kyseessä voi olla yrittäjän haku kyläyhdistyksen maksamilla ilmoituksilla tai facebookin kautta. Kyseessä voi olla karjataloudesta luopuvien laajempi kurssittaminen kotiavustajiksi.

Kyläyhdistys voi perustaa kehitysyhtiön, osuuskunnan tai yhteiskunnallisen yrityksen, joka itsenäisenä juridisena toimijana pystyy ottamaan riskejäkin, kunhan kohde on selkeästi yleishyödyllinen.

Tällainen yritys voi toimia laajakaistan rakentajana, paikallisessa matkailuverkostossa tai investoinneista vastaavana tahona. Jos tällainen yritys sattuu tuottamaan voittoa, rahat ohjataan omistajan eli kyläyhdistyksen käyttöön.

Selkein ja kaikissa kylissä oikea liiketoiminnan muoto on kylätalon käytön tehostaminen. Voimme tietoisesti käyttää termiä ”kylätalon tuotteistaminen”. Tämä tarkoittaa, että mietimme läpi kaikki kylätalon käyttömahdollisuudet ja järjestämme markkinoinnin ja varausjärjestelyn täyden käytön näkökulmasta. Kun talolla on käyttöä, karttuu myös sen ylläpitoon tarvittava raha. Ja kun kylätalo on kunnossa ja hyvin varusteltu, auttaa se kylän kaikkea toimintaa.

Kylätalon käyttöä pohdittaessa tulee muistaa vetää mukaan kylän kaikki yhdistykset. Voisi olla järkevää yhdistää kylätalon keittiöpuolen kylmiötila ja metsästysseuran tarve ”pakkaseen”. Muut yhdistykset voisivat olla pysyvällä taksalla vuosivuokralaisia. Joku yhdistys voisi sijoittaa pankkitilirahansa osuuksiksi kylätaloon.

Mahdollisuuksia on…

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

ffff

25

Laajakaistaa maaseudulle Laajakaistayhteyksien rakentaminen Keski-Suomessa on käynnistynyt ensimmäiseksi Uuraisilla ja Toivakassa.

Valokuitukaapelien auraaminen tienpenkkoihin ehti alkaa ennen ensilumia ja työ jatkuu taas keväällä pakkasten ja lumien lähdettyä.

Runkoverkon valmistuessa alueen asukkailla, yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus hankkia tarpeidensa mukaiset huippunopeat laajakaistayhteydet. Valokuidun vetäminen runkoverkosta kiinteistöön on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, jos tilaaja haluaa yhteyden, jonka nopeus on vähintään 100/100 Mbit/s.

Keski-Suomen liitto on laajakaistatukilain mukaisesti kilpailuttanut ja valinnut operaattorit kaikkiin tukirahoitukseen oikeutettuihin kuntiin maakunnassa. Äänekoskella ja Laukaassa toteuttaja on TeliaSonera Finland Oyj ja muissa kunnissa Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Viimeinen tarjous-

Kinnula

pyyntökierros päättyi viime elokuussa ja se koski Joutsan ja Jämsän hankealueita. Useat kunnat ovat jo tehneet valtion ja EU:n tuen ehtona olevat omat rahoituspäätöksensä.

Valinnan jälkeen asiat etenevät kunnan ja operaattorin toimesta. Kunnassa käsitellään kunnan osarahoitus ja takausasiat sekä laaditaan operaattorisopimukset. Operaattori puolestaan vastaa tukihakemusten jättämisestä ja rakentamisesta sekä verkon ylläpidosta.

Rakentaminen jakaantuu kahteen vaiheeseen, runkoverkon rakentamiseen ja tilaajaliittymien toteuttamiseen. Runkoverkon suunnittelun pohjana on

Runkoverkkoon kannattaa liittyä heti rakennusvaiheessa Keski-Suomessa tilaajien liittymämaksut tulevat olemaan maan edullisimmasta päästä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan liittyjä maksaa

Kyyjärvi

Keski-Suomessa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan asiakkailla tilaajayhteys sisältyy 1353 euron liittymämaksuun pituudesta riippumatta ja on valtakunnan edullisimpia. TeliaSoneran vastuukunnissa, Äänekoskella ja Laukaassa, tilaajayhteydet maksavat 12,30 euroa metriltä, mutta kustannuksia voidaan alentaa toteuttamalla ne tilaajien yhteistyönä. Silloin operaattorin liittyjältä perimä hinta on luokkaa 3 euroa metriltä. Kannattaa myös muistaa kotitalousvähennys, jota voi hyödyntää tilaajayhteyden hankinnassa.

Laajakaistahankkeiden tilanne Keski-Suomessa alkuvuodesta 2013

Viitasaari Kannonkoski

Rakentaminen käynnissä

Karstula

Suunnittelu käynnissä

Saarijärvi

Äänekoski

Kunnan päätös tehty Konnevesi

Uurainen

Multia

rakentamisesta itse enintään kahden kilometrin matkan runkoverkosta kotiin tai yrityksen toimipisteeseen.

Pihtipudas

Kivijärvi

Keuruu

tilaajaliittymien arvioitu määrä ja sijainti. Ennen varsinaisen rakentamistyön käynnistämistä on edessä vielä paljon töitä: tilaajaliittymien kartoitusta, liittymäsopimusten tekoa, reittisuunnittelua sekä lupien hankintaa esimerkiksi tienvarsien kaapeliaurauksiin. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös muiden samanaikaisten rakentamishankkeiden ja mahdollisesti olemassa olevien verkkojen hyödyntäminen.

Laukaa PetäjäJyväskylä vesi Muurame

Hankasalmi

Toivakka

Jämsä

Tarjouskäsittely kesken kunnassa Toteutus itse Kaupallinen toteutus (ei kilpailutuksella)

Lue laajakaistahankkeiden etenemisestä verkko-osoitteista: www.kuuskaista.com www.sonera.fi www.keskisuomi.fi/laajakaista

Operaattorivalinta: Kuuskaista TeliaSonera Ei operaattoria

Joutsa Luhanka

Teksti ja kaavio: Timo Mäki-Kuutti, Keski-Suomen liitto Kuva: Riku Kuurne

Kuhmoinen

26

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

Tiedotusta laajakaistahankkeen etenemisestä omalla asuinalueella kannattaa seurata, sillä laajakaistaverkkoon liittyminen on hankkeen aikana huomattavasti edullisempaa kuin myöhemmin. Tietoa jaetaan lehdissä, Keski-Suomen liiton ja operaattoreiden verkkosivuilla, tietoiskuissa ja suoramarkkinoinnin avulla.

Laajakaista tuo tasa-arvoa Valtioneuvosto käynnisti koko Suomen kattavan Laajakaista kaikille -hankkeen, jotta kansalaiset ja yritykset asuin- tai sijaintipaikasta riippumatta pääsisivät huippunopeiden tietoliikenneverkkojen piiriin vuoden 2015 loppuun mennessä.

Nopeita yhteyksiä on jo rakennettu taajamiin, nyt on hajaasutusalueiden vuoro.

Laajakaistan kautta Internetyhteydestä tulee nopeampi, laadukkaampi ja luotettavampi.

Tämä antaa myös haja-asutusalueen asukkaalle mahdollisuuden sellaiseen ammattiin ja liiketoimintaan, joka edellyttää hyviä tietoliikenneyhteyksiä.

Viranomaispalveluita siirretään tulevaisuudessa yhä enemmän verkkoon. Hoiva- ja terveyspalvelujen sekä kulttuurin, viihteen ja muiden virikkeiden tarjonta verkossa lisääntyy. Nopea tietoliikenneyhteys parantaa ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisuuksia.

Myös TV-lähetykset siirtyvät vähitellen antenniverkosta kaapeliverkkoon.

Joutsassa asuva markkinointiviestinnän ammattilainen Jari Partanen arvostaa nopeaa laajakaistayhteyttä: - Isot tiedostot menevät painotalolle sukkelammin, kun yhteydet toimivat.

Kattava hankerekisteri

keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilla

Lähes kaikkia Keski-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettuja tukia voi selailla yhdestä paikasta, sillä keskisuomenmaaseutu.fi-sivuilla olevaan hankerekisteriin on koottu JyväsRiihen, Maaseutukehityksen, Vesuri-ryhmän ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkeet.

svot a k t e n o m MaaseuduKneski-Suomessa - Leader ilmestynyt nasta ja esit mien toimin -video on

aneen ader-r yh rahoitusta sa siiki-Suomen Le tu es u K se o aa o m rt ke besta ja Video kiintoisen avissa YouTu man mielen telee muuta ityksen. Video on katsott -etusivulta. yr seutu.fi hankkeen ja isuomenmaa sk ke i kk lin hen löytyy

Keskisuomenmaaseutu.fi-portaalissa on Keski-Suomen kolmen Leader-ryhmän (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry ja Vesuri-ryhmä ry) kotisivut ja yhteiset sivut, joista löytyy tietoa rahoituksen hausta ja hankerekisteri. Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ryn kotisivut tulevat portaaliin myöhemmin tänä vuonna.

Sivulta voi hakusanoilla etsiä kunnittain tai tukityypeittäin kolmen Leader-ryhmän ja alueiden välisten hankkeiden tietoja.

Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n hankkeet löytyvät Viisaankivi-portaalista.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2013

27

Leader-ryhmät ja Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomessa EU:n maaseuturahaston tukea voi hakea Keski-Suomen ELY-keskuksen tai paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys, jolla jokaisella on oma toiminta-alueensa. Leader-ryhmät rahoittavat paikallisia, yleishyödyllisiä tai elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita ja yritystukia omalla alueellaan. Ryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas, joko hankkeiden kautta tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Keski-Suomen ELY-keskus rahoittaa pääasiassa laajempia maakunnallisia hankkeita tai isompien yritysten kehittämishankkeita.

Nykyinen ohjelmakausi loppuu vuoden 2013 lopussa ja viimeiset kauden tukipäätökset on tehtävä vuoden 2013 aikana. Hankkeiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että tukihakemukset kannattaa laittaa pikaisesti vireille, jotta päätökset saadaan ajoissa tehtyä. Hankkeilla on toteutusaikaa vielä vuoden 2014 loppuun asti. Uusi kausi alkaa vuoden 2014 alusta, mutta käytännössä tukien hakeminen ja rahojen liikkuminen tuskin vielä alkaa ainakaan alkuvuodesta. Uuden kauden aikataulut ovat vielä täysin avoinna ja riippuvat pitkälti EU:n komission päätöksentekovauhdista.

ELY-keskuksella on tällä kaudella vielä rahoitusta haettavana lähinnä yritysten investointi- ja kehittämistarpeisiin. Leader-ryhmien jäljellä olevat rahoituskehykset vaihtelevat, joten rahoitusmahdollisuuksia kannattaa tiedustella kustakin ryhmästä erikseen.

Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry www.viisaankivi.fi/viisari Arja-Leena Peiponen toiminnanjohtaja arja-leena.peiponen@saarijarvi.fi puh. 040 502 6173 Marjatta Ruuska talouspäällikkö viisari@viitasaari.fi puh. 050 553 3929 Mari Puro talous-/hankesihteeri mari.puro@saarijarvi.fi puh. 040 712 2025

Keski-Suomen ELY-keskus

Pihtipudas Kinnula

JyväsRiihi ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi Pirjo Ikäheimonen toiminnanjohtaja toimisto@jyvasriihi.fi puh. 040 868 1113 Lahja Mehto talouspäällikkö toimisto@jyvasriihi.fi puh. 040 743 2114

Kivijärvi

Kyyjärvi

Viitasaari

Kannonkoski

Karstula

Saarijärvi

Äänekoski Konnevesi

Multia

Uurainen Laukaa

Keuruu

Hankasalmi

Petäjävesi

Vesuri-ryhmä ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/vesuri Raisa Saarilahti-Kulju toiminnanjohtaja toimisto@vesuri-ryhma.fi puh. 050 324 1144 Tiina Löfqvist hankesihteeri toimisto@vesuri-ryhma.fi puh. 050 378 4133

Toivakka

Jyväskylä (Korpilahti) Jämsä

Luhanka Kuhmoinen

MAASEUTUOHJELMAVASTAAVA: Ulla Mehto-Hämäläinen maaseutu- ja energia -yksikön päällikkö puh. 0295 024 577 HANKETUET: Matti Sipponen kalatalouspäällikkö puh. 0295 024 600 Veli Koski maaseutuasiantuntija puh. 0295 024 563 Risto Piesala yritysasiantuntija puh. 0295 024 585 Risto Janhunen energia-asiantuntija puh. 0295 024 549

Jyväskylä Muurame

www.ely-keskus.fi/keski-suomi

Joutsa

Maaseutukehitys ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/maaseutukehitys Tiina Seppälä toiminnanjohtaja tiina.seppala1@gmail.com puh. 040 755 5115 Anja Kauppinen talouspäällikkö anja.kauppinen@hankasalmi.fi puh. 040 538 9180

YRITYSTUET: Jaakko Ryymin rahoituspäällikkö puh. 0295 024 594 Risto Piesala yritysasiantuntija puh. 0295 024 585 Panu Kässi yritysasiantuntija puh. 0295 024 567

www.keskisuomenmaaseutu.fi