SYKSY 2014
KESKI-SUOMEN MAASEUTU
TOIMINTAA
TULOKSIA
YHTEISTYÖTÄ
s. 4 Leader - ihmisten kokoista paikallistoimintaa
s.9 Kylävoimalle kysyntää Keuruulla
s. 18 Maaseuturahastossa yhteiset pelisäännöt
PÄÄKIRJOITUS
HYVÄÄ KESKI-SUOMESTA! Teksti ja kuva: Sanna Sihvola, neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö • monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. • lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.
Keski-Suomea on mainostettu herkullisten makujen ja hyvinvoinnin lähteenä. Puhtautta ja tuoreutta löytyy. Osaamista hyödynnetään. Kasvua saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä. Ammattitaidolla ja oikealla asenteella. Keski-Suomen tavoitteissa kiteytyvät hienosti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tavoitteet. Maaseutuohjelmalla • edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
Maaseutuohjelma 2014–2020 tulee olemaan julkiselta rahoitukseltaan noin 8,3 miljardin euron paketti. Julkisia varoja ovat Euroopan unionin maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoitus. Yksityinen rahoituksen kanssa käytettävissä on kymmenen miljardin euron maaseutuohjelma. Valtaosa varoista osoitetaan edelleen luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristökorvaukseen, mutta alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön on varsin kohtuulliset rahoitusmahdollisuudet. Ohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä. Ohjelman toimeenpano pääsee vihdoin vuonna 2015 käyntiin pitkän valmistelun jälkeen. Suomalaisista yrityksistä noin 43 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseutuohjelma tarjoaa keinoja, joilla pienten yritysten kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan parantaa ja uusia yrityksiä perustaa. Maatalousyritykset voivat saada apua yritystoiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle. Palvelut ovat luonnollisesti todella tärkeitä. Maaseutuohjelmassa on hyviä mahdollisuuksia palveluiden ja infrastruktuurin pa-
rantamiseen. Jotta palveluiden saatavuus voidaan taata ja niitä kehittää, tarvitaan uusia tapoja tuottamiseen ja uudenlaista rakentavaa yhteistyötä. Hyvät ideat ja ratkaisut ovat tarpeen! Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat oleellinen tekijä monessa suhteessa. Siinäkin rakentava yhteistyö on tarpeen, jotta tarjolla olevat keinot voidaan hyödyntää oman alueen ja kotiseudun parhaaksi. Leader-toiminnalla on tehty ja tehdään todellista täsmätyötä. Leader on osoittanut, että pienelläkin panostuksella saadaan suuria tuloksia aikaan. Toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta ihmisten kokoisille ideoille. Keski-Suomessa toimii hyvä Leader-nelikko: JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Viisari ja Vesuri-ryhmä. Toivottavasti hedelmällinen yhteistyönne saa aina vain enemmän aikaan Keski-Suomen hyväksi. ELY-yhteistyötä tietysti unohtamatta. Maaseutu on suomalaisen yhteiskunnan menestysvaltti. Maaseudulla on lukuisia mahdollisuuksia kasvuun. On meistä itsestämme, osaamisestamme ja aktiivisuudestamme kiinni, miten ja kuinka vaikuttavasti nämä mahdollisuudet hyödynnämme. Toivon, että otamme kaikki käyttöön jatkuvan parantamisen mallin toimissamme. Tuloksellista ja hyvinvoivaa, yhdessä rakennettua tulevaisuutta Keski-Suomeen!
Kuva: Kari Lehtinen
SISÄLLYS 2
PÄÄKIRJOITUS: HYVÄÄ KESKI-SUOMESTA!
15
NUORET SAADAAN VAIKUTTAMAAN
4
LEADER – IHMISTEN KOKOISTA PAIKALLISTOIMINTAA
16
LEADER- TUO EUROOPAN OMALLE KYLÄLLE
6
LEADER- MAASEUTUKEHITYS: TOIMINTAA JA TULOKSIA
18
MAASEUTURAHASTOSSA YHTEISET PELISÄÄNNÖT
8
MONITOIMIKONE VESURI-RYHMÄ RY
19
KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA!
9
KYLÄVOIMALLE KYSYNTÄÄ KEURUULLA
20
KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN YRITYSRAHOITUS 2007-2013
10
JYVÄSRIIHEN VERKOSTOISTA VOIMAA
21
YRITYSTUILLA VAHVISTETAAN KESKI-SUOMEN MAASEUDUN ELINVOIMAA
12
VIISARISTA VIRTAA EUROJA JA ENERGIAA
22
KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN HANKERAHOITUS 2007-2013
14
YLÄFEMMAMEININKI: AMAZING LANDE PALKITTIIN VALTAKUNNALLISESTI
24
KESKI-SUOMI KEHITTYY YHTEISTYÖLLÄ
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
JULKAISIJA
KANNEN KUVA
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla –hanke
Jyrki Vesa
TOIMITUS
PAINOPAIKKA
Kari Lehtinen, Pirjo Ikäheimonen, Tiina Seppälä ja Lahja Mehto
Keski-Suomen Painotuote Oy
ULKOASU JA TAITTO
PAINOSMÄÄRÄ
Kimmo Niemi, Mainostoimisto SOLO Creative
3 000 kpl
LEADER – IHMISTEN KOKOISTA PAIKALLISTOIMINTAA Leader-toiminta Keski-Suomessa on saapunut aikuisuuden kynnykselle, kun ikää on vuoden 2014 kuluessa kertynyt jo 18 vuotta. Leader-yhdistykset jatkavat toimintaansa edelleen, ottaen suuntaa kohti alkamassa olevan ohjelmakauden 2014-2020 uusia haasteita. Teksti: Tiina Seppälä
Toimintaa ihmisiä varten Leader-toiminnalla tarkoitetaan paikallislähtöistä maaseudun kehittämistyötä, jota Suomessa rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Paikallisesti tätä työtä tekee rekisteröity Leader-yhdistys, jonka tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita ja yrityksiä kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja. Keski-Suomessa toimii neljä Leader-yhdistystä. Toiminnan periaatteet ovat alusta asti liittyneet paikallisuuteen, alue- ja asukaslähtöisyyteen, kumppanuuteen, uuden luomiseen sekä yhteistyöhön. Periaatteista ei tingitä jatkossakaan, sillä ne tekevät Leader-toiminnasta juuri sitä, mitä se tänä päivänä on: toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi.
Kunnat ovat olleet mukana myös toiminnan yleisten edellytysten luomisessa. Tästä yhtenä loistavana esimerkkinä mainittakoon jo useassa Keski-Suomen kunnassa käyttöön otettu hankkeiden välirahoitusta helpottava lainoituskäytäntö. Käytännön toteutus vaihtelee hieman kunnittain, mutta perusperiaate on sama: yleishyödylliset hanketoimijat voivat hakea lainaa, jolla ne saavat toteutettua hankkeen. Laina on usein tarpeen, koska tukea voi hakea rahoittajalta vasta jälkikäteen, jo toteutuneiden kustannusten perusteella. Laina mahdollistaa mittavien hankkeiden toteuttamisen ja uusien, välillä hyvinkin pienten, toimijoiden mukaan tulon kehittämistyöhön.
Kunnilla tärkeä rooli Kunnilla on tärkeä rooli Leader-toiminnan onnistumisessa. Ne ovat mukana rahoittamassa toimintaa, mutta voivat olla osaltaan päättämässä myös toiminnan linjauksista ja suuntaamisesta Leader-yhdistyksissä julkisen tahon edustajina. Julkisen tahon edustajilla on myös tärkeä tehtävä Leader-viestinviejinä sekä oman organisaation että kuntalaisten suuntaan.
Keski-Suomen maaseutuohjelmista rahoitetut hankkeet: www.keskisuomenmaaseutu.fi/ hankerekisteri
4
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Paljon saatu aikaan Lehden lopussa olevasta taulukosta (s. 2023) näkyvät rahoituksen ryhmittäiset jakautumat. Kaiken kaikkiaan julkista tukea saatiin Keski-Suomessa Leader-ryhmien käyttöön yli 12,6 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saatiin paljon aikaan. Lähes jokainen keskisuomalainen kylä on jollain tavalla hyötynyt Leader-toiminnasta, joko toteuttamalla omaa hanketta tai osallistumalla laajempiin kehittämishankkeisiin. Erilaisten hankkeiden kirjo on laaja, sillä hankkeita toteutettiin jokaisen toimijan omista tarpeista käsin. Karkeasti jaoteltuna hankkeilla korjattiin vanhoja tai rakennettiin uusia kylien kokoontumispaikkoja ja seurojen harras-
tetiloja, laitettiin kuntoon lähiliikuntapaikkoja, mahdollistettiin toimintaa nuorille, kehitettiin uutta palvelu- ja harrastetoimintaa, hoidettiin kyläympäristöä, tallennettiin paikallishistoriaa, kehitettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä tai jollain muulla tavoin lisättiin maaseudun elinvoimaisuutta. Yritystukia käytettiin yritysten toiminnan kehittämiseen joko investointien tai muiden kehittämistoimien kautta. Yhtenä merkittävänä tukimuotona oli ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu käynnistystuki. Tuki helpotti monen yksin yrittäjän työtaakkaa ja aikaa vapautui yrityksen kehittämiseen ja suunnittelutyöhön. Kehittämistukea yritykset käyttivät muun muassa asiantuntija-avun ostamiseen esimerkiksi markkinoinnin suunnitteluun tai tuotekehittelyyn. Investointituet mahdollistivat monien toimitilojen rakentamisen tai kunnostuksen ja uusien toimintaa tehostavien koneiden ja laitteiden hankkimisen. Maaseutuyritysten rahoittaminen on tärkeä osa Leader-toimintaa, koska hyvin toimivat ja vireät yritykset pitävät omalta osaltaan maaseutua elävänä.
Tehtävää jää vielä Vaikka paljon saatiin aikaan, kaikkea ei kuitenkaan saatu valmiiksi. Tehtävää ja kehitettävää jää vielä pitkälle tulevaisuuteen. Leader-ryhmät kokosivat kukin omalle alueelleen uuden kehittämisohjelman, johon kirjattiin alueen toimijoiden tarpeita tulevalle kehittämistyölle. Vuosille 20142020 haettiin rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöstä. Keski-Suomen Leader-oh-
Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke / Jouni Lehmonen jelmien toteutukseen on tulossa alustavan tiedon mukaan julkista rahoitusta noin 17 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoitus alkaa käytännössä kuitenkin vasta vuoden 2015 alkupuolella. Leader-toimistot ovat olleet ja ovat jatkossakin hanketoimijoiden apuna hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja maksatuksessa. Työntekijät tulevat paikan päälle kertomaan hankerahoituksen mahdollisuuksista tai vaikka opastamaan uudessa sähköisessä haussa. Jos haluat vaikuttaa oman alueesi Leader-toimintaan, paras tapa siihen on liittyä Leader-yhdistyksen jäseneksi. Ohjeet tähän löytyvät yhdistysten nettisivuilta: www.keskisuomenmaaseutu.fi
Tukien haku muuttuu sähköiseksi Maaseudun yritys- ja hanketuet sekä maatiloille tarkoitetut investointi- ja aloitustuet voi vuodesta 2015 lähtien hakea sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti verkon kautta. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä. Sähköisen asioinnin aloittamiseen saa apua kaikilta Leader-toimistoilta. Maaseudun kehittämistukien sähköiseen asiointiin voi tutustua osoitteessa: WWW.MAVI.FI/HYRRA
Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke/Studio Alias KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
5
LEADER MAASEUTUKEHITYS: TOIMINTAA JA TULOKSIA Maaseutukehityksen toiminnan vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä kuvaa hyvin vuosina 1997-2006 rahoitettujen toimien näkyminen edelleen alueemme ihmisten arjessa: vesi juoksee vesiosuuskuntien hankkeiden myötä yhä useampaan talouteen, kylillä kokoonnutaan edelleen yhdistysten omissa hankkeilla kunnostetuissa tai rakennetuissa tiloissa, ympäristön kunnostustoimenpiteet ovat luoneet mahdollisuuksia järvien virkistyskäytölle ja perinteen tallennushankkeet näkyvät ja kuuluvat kirjoineen ja muine tallenteineen. Teksti: Tiina Seppälä
Juuri päättyneellä ohjelmakaudella 20072013 jatkettiin alueen eri toimijoiden ideoimien hankkeiden rahoittamista, mutta myös yhä suurempi määrä tukihakemuksista ohjattiin ELY-keskukseen tai jollekin muulle rahoittajalle. Maaseutukehityksen rahoitusta säästyi siten enemmän sellaisten yleishyödyllisten hankkeiden rahoitukseen, joille ei ole mitään muuta rahoituskanavaa. Näin menetellen alueelle saatiin kotiutettua suunniteltua enemmän maaseuturahoitusta.
Hanketuet toiminnan keskiössä Yleishyödyllisten yhteisöiden hanketukia rahoitettiin kuluneella kaudella yhteensä 65 kappaletta. Lisäksi oltiin mukana rahoittamassa neljää alueiden välistä yhteistyöhanketta. Painopiste rahoitetuissa toimenpiteissä näyttää kääntyvän investointien suuntaan. Toimijat kokevat investointien tuovan jotain pysyvämpää, jotain sellaista, josta vielä tulevatkin sukupolvet voivat naut-
tia. Kehittämishankkeita rahoitetuista hankkeista oli noin neljännes. Niissä tallennettiin ja hyödynnettiin eri tavoin historiaa ja alueen kulttuuria, kehitettiin uutta toimintaa nuorille ja tehtiin selvityksiä harrastepaikan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hanketoimijoita haastateltiin kauden loppuarviointia varten. Kyselyn perusteella kaikki hanketoimijat kokivat onnistuneensa hankkeessaan ja hankkeen tavoitteet saavutettiin. Hankkeiden tärkeimpinä saavutuksina pidettiin muun muassa sitä, että harraste- ja kokoontumistilojen kunnostuksen myötä eri yhteisöjen toimintaedellytykset on turvattu ja ne ovat entistä paremmat. Tilojen viihtyisyys ja käyttökelpoisuus parantui ja sitä myötä niiden käyttöastetta saatiin nostettua. Myös moni uusi palvelu syntyi tai olemassa oleva säilyi hankkeen myötä. Hankkeiden avulla saatiin käynnistettyä uutta toimintaa yhdistyksissä ja samalla myös innostettua uutta väkeä mukaan toi-
mintaan. Uusi toiminta ja uudet ihmiset ovat puolestaan tuoneet mukanaan uutta tulevaisuudenuskoa. Kulttuuriperinnettä vaalittiin hankkeissa huolella ja oman alueen kulttuurinen identiteetti sai sitä kautta vahvistusta. Yhteisen hankkeen eteen ponnistelu myös yhdisti väkeä talkoiden kautta. Kaikki toimijat kertoivatkin yhteisöllisyyden lisääntyneen hankkeen myötä. Hankkeissa oli konkreettisesti mukana tuhansia ihmisiä joko töissä tai talkoissa. Kaikki alueemme kylät ovat olleet hanketoiminnan piirissä. Jollain lailla hankkeet ovat koskettaneet yli sataa tuhatta ihmistä, eli yli viisinkertaisesti koko alueemme väestömäärä. Ei siis ihme, että moni koki hankkeen tehneen myös yhdistyksen yleistä toimintaa tavattoman paljon tunnetummaksi.
Eri Leader-hankkeiden kehittämiskohteena ollut Konneveden Häyrylänranta on portti Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Suomen uusimman kansallispuistoalueen jatkokehittämiselle ovat mm. matkailuyrittäjät nähneet olevan kovasti tarvetta. Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke/Jouni Lehmonen
RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 1997-2020: • POMO-kausi 1997-1999 rahoituskehys 2,69 milj. mk, 70 hanketta • ALMA-kausi 2000-2006 rahoituskehys 4,7 milj. €, 142 hanketta • LEADER-kausi 2007-2013 rahoituskehys 5,4 milj. €, 94 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoituskehys 5,5 milj. €, arvio 120 hanketta
6
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Yritystukia aiottua vähemmän Päättyneellä kaudella rahoitettiin yhteensä 25 yritystukea. Tämä on paljon vähemmän, kuin mitä kehittämisohjelmaa kirjoitettaessa 7 vuotta sitten suunniteltiin. Syinä olivat kahden kunnan osalta alhainen 20 %:n tukitaso ja yritysten mahdollisuus hakea rahoitusta suoraan ELY -keskuksesta. Yritysrahoitus oli Maaseutukehitykselle uutta toimintaa, sillä aiemmin oli rahoitettu vain yhteisöllisiä hankkeita. Tämän asian mieltäminen näytti myös vievän toimijakentän parissa oman aikansa.
Kuva: Tiina Seppälä
Yrityksiin rahoitettiin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista, majoitustilojen ja matkailuvaunupaikkojen rakentamista, leipomo-, keittiö- ja muiden tuotantotilojen laajentamista ja kunnostusta, matkailukohteen pihasuunnitelman ja käsityötuotteiden verkkokaupan toteutus, leipomo- ja tekstiilituotteiden tuotekehitystoimenpiteitä sekä yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän laitteiston hankintaa. Hankittuja laitteita olivat muun muassa muotohöylä, pilkekone, henkilönostin, kourakuormain ja energiakoura maataloustraktoriin, ATK-laitteet ja ohjelmistot, leipomon ja keittiön laitteistohankinnat, valaistukseen liittyvät laitteet ja rikosilmoitinjärjestelmä.
Uuteen valmistautuminen Tarpeet alueemme kehittämiselle eivät ole yhtään vähentyneet aktiivisesta hanketyöstä huolimatta, siitä yhteiskunnan yleinen kehitys pitää huolen. Tulevaan valmistauduttiin kokoamalla uusi paikallinen maaseudun kehittämisstrategia seuraavalle seitsemälle vuodelle. Sen sisällöt noudattelevat hyvin pitkälle samaa linjaa edellisen kauden sisältöjen kanssa: maaseudulla tulee olla työtä, toimeentuloa ja elinmahdollisuuksia, yhtä lailla kuin asumisen ja harrastamisen mahdollisuuksiakin. Ilman palveluitakaan ei oikein pärjää. Uuden ohjelman päälinjoiksi valikoituvat siis elinkeinot ja yrittäjyys, asuminen ja ympäristö sekä yhteisöllisyys.
Joutsan ”kunta kylässä” –ilta keräsi tuvan täyteen Leivonmäen kylän asukkaita keskustelemaan kunnan ja kylien ajankohtaisista asioista ja kehittämistarpeista. Kuva: Tiina Seppälä
Kunhan kausi kunnolla alkaa, hankehaut avataan ja tiedotus- sekä aktivointityö pyörähtää toden teolla käyntiin. Järjestämme jälleen kuntakohtaisia hankeiltoja ja tulemme yhdistysten omiin tilaisuuksiin tarvittaessa. Ollaan yhteyksissä, sillä kehittämistyö jatkuu!
Hankasalmen Kallioahon kylässä sijaitsevaa Hangan lavaa on kunnostettu hankkeella palvelemaan paremmin käyttäjiä. Kuva: Tiina Seppälä KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
7
MONITOIMIKONE VESURI-RYHMÄ RY Kun silmäilee noin seitsemän vuotta ajassa taaksepäin Vesuri-ryhmä ry:n toimintaa, voi huoletta sanoa, että otsikko pitää paikkansa. Leader-rahoitusta on jaettu yhteensä 185 yritykselle ja 72 yhdistykselle. Tuettujen toimenpiteiden kirjo on moninainen, kuten ”MOTO-maaseudun kehittämisen MOniTOimikone–maaseudunkehittämisohjelmassa” aikoinaan suunniteltiin. Teksti: Tiina Seppälä
Mitä Leader-MOTO muutti maaseudulla? Niin kuin MOTO muuttaa metsämaisemaa, Vesuri-ryhmän toiminta muokkaa maaseudun henkistä ja fyysistä maisemaa tuottamalla pysyviä tuloksia, jotka näkyvät maaseudun maisemassa ja tuntuvat ihmisten elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Konkreettisimmat muutokset syntyivät yleishyödyllisten investointihankkeiden seurauksena: kylämaisemat kohentuivat erilaisten rakennusten kunnostamisen myötä, uusia rakennuksia nousi eri puolille aluetta, järven tilaa parannettiin, ulkoilualueita ja –reitistöjä kunnostettiin ja uutta reittiäkin rakennettiin yli 150 km. Maiseman ohella myös asuk-
kaiden toimintaedellytykset muuttuivat, kun kunnostetut tai kokonaan uudet harrastusja kokoontumistilat paransivat asukkaiden käytössä olevia palveluita ja toivat uusia toimintaedellytyksiä. Selkeä muutos aiempaan kauteen tapahtui rahoituksen myötä myös kylien yhteistyössä. Kylien yhteiset yhdistykset tai kyläparlamentit ovat tulleet maaseudun toimijoiksi ja syventäneet sekä kylien välistä yhteistyötä että kylien yhteistyötä kuntien suuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä seuraavalla sivulla esiteltävä Keuruun malli, jota rakennettiin Kylävoimaa –hankkeen avulla.
Yhteisöjen yhteistyöhön paneutui myös Jämsän voimavara -hanke, jossa olivat mukana kaikki Jämsän yhdistykset. Hankkeen puitteissa yhdistykset järjestivät yhdessä Jämsän yhdistysmessut. Kuva: Vesuri-ryhmä ry
RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 1997–2020: • POMO-kausi 1997–1999 rahoituskehys 6,0 milj. mk, 70 hanketta • ALMA-kausi 2000-2006 rahoituskehys 4,2 milj. €, 89 hanketta • LEADER-kausi 2007-2013 rahoituskehys 6,15 milj. €, 176 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoituskehys 5,5 milj. €, arvio 170 hanketta
8
Klinikkapäivät yrityksille Yritystukien avulla pystyttiin parantamaan lukuisten yritysten henkistä ja fyysistä toimintaympäristöä. Suuri yritystukien määrä on vaatinut neuvontapalveluihin uudenlaista otetta. Kauden lopulla Keuruulla ja Petäjävedellä otettiinkin käyttöön joustava ja yrittäjäystävällinen yritysten klinikkapäivä, jolloin yrittäjät saivat varata itselleen tunnin mittaiset ”vastaanottoajat”. Vastaanotolla oli mukana useampi ”lääkäri” eli asiantuntijoita eri tahoilta, kuten Finnverasta, ELY-keskuksesta, uusyrityskeskuksesta tai kehittämisyhtiöstä, aina kulloisenkin yrityksen oman tarpeen mukaan. Näin pystyttiin kerta istumalta käymään läpi yrityksen eri rahoitusvaihtoehdot ja toimenpiteiden rahoitettavuus. Yrittäjät pitivät klinikkapäiviä hyvänä käytäntönä, sillä se nopeutti muun muassa aloittavien yritysten alkuvaiheen neuvontaa. Vesuri-ryhmän näkökulmasta neuvonta monipuolistui ja päästiin nopeammin tuloksiin. Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n yrityspalvelupäällikkö Leila Piippa toteaa, että ”Klinikat ovat olleet yrityksille tarpeellisia ja ne on otettu positiivisesti vastaan, sillä ne ovat edistäneet mm. yritysten investointihankkeita. Myös omistajanvaihdosklinikoita on toteutettu. Niissä luopuva yrittäjä on saanut yrityskohtaista tietoa yrityksen myyntiprosessista sekä apua arvonmäärityksessä. Klinikkatoimintaa tullaan jatkamaan vuoden vaihteen jälkeen.”
Niina Aspinmaa esittelee Hyrrä-pistettä 4H-nuorille. Hyrrän käyttö sähköistä hakua varten on mahdollista Vesuri-ryhmän toimistolla olevalla yleisöpäätteellä. Kuva: Vesuri-ryhmä ry KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
KYLÄVOIMALLE KYSYNTÄÄ KEURUULLA Keuruun kaupungin maaseutuhallinnon vuosina 2012-2014 toteuttama Kylävoimaa –hanke on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset osallistuvat aktiivisesti asioihin silloin, kun ne koetaan riittävän tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Mutta mikä sai ihmiset Keuruun kylillä liikkeelle? Teksti: Tiina Seppälä
Tavoitteet saavutettiin ”Loistavan räväkkää työtä Kirsi! Olet pöllyyttänyt meitä niin kuin pitää.” Näin eräs kyläläinen kommentoi hankkeen onnistumista kyläkyselyn yhteydessä. Kommentti kiteyttää hyvin sen, mitä myös projektinvetäjä Kirsi Heiskanen kertoo hankkeen onnistumisesta: ”Hanke onnistui yli odotusten ja me tehtiin se yhdessä!” Hankkeen tavoitteena oli turvata Keuruun alueen elinvoimaisuutta sekä kehittää kylien toimintaedellytyksiä ja viihtyisyyttä yhteistyössä kylien yhdistysten kanssa. Loppuraporttiin on listattu valtava määrä toimenpiteitä ja tapahtumia, joita suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä tavoitteeseen pääsemiseksi. Todellinen tarve, yhteistyö, osallistuminen, innostuminen, vuorovaikutus, toisilta oppiminen ja avoin viestintä näyttävät nousevan keskeisiksi sanoiksi hankkeen onnistumisesta puhuttaessa. Kirsi painottaa yhdessä asioiden äärelle kokoontumisen tärkeyttä. ”Yhteiset kokoontumiset, kuten tapahtumat, kyläillat, kyläkierrokset tai opintomatkat, olivat todella tärkeitä. Niissä tutustuttiin muihin kyliin ja kyläläisiin, monistettiin hyviä toimintamalleja ja keskusteltiin kehitettävistä asioista. Olimme kaikki tasaveroisia ja samalla asialla kyliä kehittämässä. Oma innostukseni heijastui kyläläisiin, rakensimme yhteistä luottamusta ja huumorillakin oli tärkeä rooli.”
Turvallisuutta ja viihtyisyyttä haettiin Yhtenä hankkeen tavoitteena oli saada puhtaampi, turvallisempi ja viihtyisämpi elinympäristö kylille. Hanke järjesti itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erilaisia tapahtumia, tiedotusta ja tiedon vaihtoa. Yksi järjestetyistä tapahtumista oli Petoilta, joka keräsi 160 henkeä kuulemaan asiaa alueen petotilanteesta.
Paperille saatiin myös yhdessä tiristettyä yksi hankkeen päätavoitteista, Keuruun kylien yhteinen kehittämisohjelma. Se on käytännön työväline hankkeen aikana perustetulle kyläparlamentille, jolle haettiin mallia Ylä-Savon Sonkajärveltä asti. Kyläparlamentin tarkoituksena on toimia kylien yhteisenä toimielimenä, yhteistyöfoorumina, jotta kylien välinen yhteistoiminta olisi sujuvaa ja keskusteluyhteys parempi. Yhdessä vaikuttamismahdollisuudet kaupungin suuntaankin ovat paljon paremmat.
Kyläkohtaiset tavoitteet maisemanhoidosta kirjattiin kyläsuunnitelmiin ja maisemia kohennettiin erilaisin kyläkohtaisin raivaus- ja siistimistoimenpitein. Tienvarsille hankittiin infotauluja ja kyläkylttejä sekä järjestettiin yksityisteiden kunnossapitoon ja hallinnointiin liittyvä kurssi. Kylille tehdyn kyselyn mukaan turvallisuuden tunne on parantunut ja kyläläiset tiedostavat oman roolinsa viihtyisyyden ylläpidossa. Samoin yhteistoiminta, aktiivisuus ja yhteisöllisyys koetaan kylillä merkityksellisiksi viihtyisyyteen vaikuttaviksi asioiksi. Viihtyvyyttä haettiin ja sitä myös saatiin.
Syntyi pysyviä tuloksia Hankeajan konkreettisia tavoitteita lähdettiin toteuttamaan tarpeeksi huolellisella yhteisellä suunnittelulla. Kylien lukuisat suunnitteluillat tuottivat tulosta ja syntyi useita hankeaihioita, innostus näkyi ja siirtyi myös paperille erilaisten esitteiden ja opintomateriaalin muotoon.
Koillis-Keuruun HAKA:n väki kokontui pohtimaan oman kylän asioita. Kuva: Kirsi Heiskanen
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Riihon Kyläyhdistyksen rakentama näköalatorni Keuruun Himmaanmäellä kohoaa 22 metrin korkeuteen. Kuva: Riihon Kyläyhdistys ry
9
JYVÄSRIIHEN VERKOSTOISTA
VOIMAA YRITTELIÄIDEN KYLIEN KEHITTÄMISEEN Yhteisöille ja yrityksille myönnetty Leader-rahoitus ja käytännönläheinen ohjaus ovat JyväsRiihen toiminnan perusta. Hyvin valmistellut hakemukset sekä tulokselliset yhdistysten ja yritysten hankkeet näkyvät kylissä säilyneinä tai uusina tiloina ja palveluina. JyväsRiihen rahoittamien hankkeiden ohessa lisääntyy myös osaaminen, sosiaalinen pääoma, verkostot ja yritteliäisyys. Teksti: Pirjo Ikäheimonen
Osaamisen ja paikallistoiminnan vahvistaja JyväsRiihi aloitti toimintansa 2000-luvun alussa kouluttamalla Laukaan, Muuramen ja Jyväskylän maaseutukyliä omaehtoiseen toimintaan. Vuonna 2007 toiminta-alueeseen liittyi Uurainen ja vuoden 2014 lopulla Korpilahti. Paikallisten ideoiden rahoitusta ohjasivat JyväAlma – ja Verkostokylä-ohjelmat, joilla on rahoitettu 189 yritys- tai yhdistyshanketta. Toiminnan vahvuutena ovat yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus hanketoimijoiden ja tukea saavien yritysten kanssa. Hakijoille suunnatut infotilaisuudet, hanketreffit, koulutukset ja tiedotteet lisäävät hanketoiminnan osaamista. Messut ja Keski-Suomen maaseutu –lehti tuovat toimintaa näkyväksi. Niiden avulla on nostetaan esiin kyläyhdistysten ja yritysten toimintaa, osaamista, vahvuuksia ja hanketoiminnan tuloksia.
RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 2003 -2020: • ALMA –kausi 2003-2006 2,2 milj. €, 39 hanketta • LEADER-kausi 2007-2013 5,2 milj. €, 150 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoitus 6,2 milj. €, arvio 180 hanketta Äijälän liikunnan turvalliset aseet lisäävät nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kuva: Mervi Rossi
10
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Uudet toimijat vahvistavat kylien kehittymistä Leader-rahoitus tunnetaan aktiivisesti toimivissa kylissä. Yhdistysten palautteen mukaan vaikutus näkyy erityisesti toiminnan kehittämisessä ja uusien yhteistyömuotojen käynnistymisessä. Palkittuja toimintamalleja ovat esim. Japa ry:n lähiruokapiiritoiminta, Muuramen Skeittiparkki ja Lievestuoreen Lyhde –toimintamalli. Rahoituksen tuloksina kylillä näkyvät kunnostetut kokoustilat, liikuntapaikat ja parantunut varustetaso. Erityisesti ilahduttaa nuorison aktivoituminen. Hanketoimintaan löytyy vuosittain uusia innostuneita ja aktiivisia yhdistyksiä. Vuosina 2007-2014 tuettujen yritysten määrä on ylittänyt asetut tavoitteet. Yrittäjiltä saatu palaute osoittaa että pienelläkin yritystuella on suuri merkitys. Hankittu kalusto ja uudet toimitilat lisäävät erityisesti uusien, mutta myös toimintaansa laajentavien yritysten mahdollisuuksia työllistämiseen. Erityisen merkityksellisenä yrittäjät pitivät kuitenkin Leader-toimistolla annettua neuvontaa. Hakuohjauksen ohessa yrittäjät saivat neuvoja myös muuhun yrityksen toimintaan. Tämä yrittäjän henkinen tukeminen nostettiin useissa ulkopuolisissa yritystutkimuksissa merkittäväksi yrittäjyyttä tukevaksi toiminnaksi, johon JyväsRiihessä halutaan jatkossakin panostaa.
Muuramen nuorisoseuran talkoissa syntyi tulosta. Kuva: Jani Kylmälahti
Hallitustyö on Leaderin voimavara Leader tarjoaa mahdollisuuden vaikuttamiseen. Tukirahoituksesta ja toiminnan linjauksista päättää alueen asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja kuntien edustajista yleiskokouksessa valittu ns. kolmikantainen hallitus, jonka jäsenet valitsee vuosittain yhdistyksen yleiskokous. Hallitusjäsenten sitoutuneisuus, paikallistuntemus ja monipuolinen osaaminen ovat merkittävä voimavara paikallisessa kehittämisessä.
JyväsRiihen hallitus kokoontuu vuosittain 6-10 kertaa käsittelemään hakemuksia ja muita toimintaan liittyviä asioita. Hankevalinnassa painottuu arvioinnin mukaan avoimuus, läpinäkyvyys ja hakemusten sopivuus ohjelmanmukaisiin tavoitteisiin, tukiehtoihin ja valintakriteereihin.
Leaderin verkostoista vauhtia kyliin Alueen toimijoiden viestintää, aktivointia ja verkostoitumista on kehitetty useilla JyväsRiihen hallinnoimilla hankkeilla. Yhdistysten pieninvestointeihin tarkoitetut Nuotta –koordinointihankkeet osoittivat tarpeellisuutensa. Suurin osa tukea saaneista toteutti ensimmäistä omaa Leader-hankettaan. Vastaavanlaista toimintaa jatketaan myös uudella kaudella, koska palautteen perusteella niille on tarvetta. Toiminnassa näkyy paikallisuus, asiakaslähtöisyys, aloitteellisuus, innovatiivisuus ja yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen hyödyntäminen ja onnistuneiden käytäntöjen siirtäminen ja juurruttaminen vaativat aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Leaderin kautta vahvistuneet kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet tuovat alueen kehittämiseen uusia näkökulmia. Tämän haluamme näkyvän tulevina vuosina kaikessa toiminnassa, sillä maaseudun kehittämisessä tarvitaan ihmisiä, intoa, rohkeutta ja rahaa!
Laajavuoren ratsukoiden Ruokkeen lenkin kunnostuksessa syntyi uusi maastoesterata. Kuva: Launo Järvinen KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
11
VIISARISTA VIRTAA EUROJA JA ENERGIAA Viisarin Leader-toiminnalla on vauhditettu pohjoisen Keski-Suomen kehittämistä. Toiminta on tuloksellista ja se on saanut useita palkintoja vuosien saatossa. Kekseliäät ja ketterät kylät, aktiiviset nuoret ja monipuoliset yritykset ovat toiminnan kulmakivi. Teksti: Pirjo Ikäheimonen, Mari Puro
Viisarin vahvuutena on hyvä paikallistuntemus, kumppanuus, avoimuus ja luottamus. Paikallisuus näkyy vahvasti hankkeiden toteutuksessa ja päätöksenteossa. Hanke- ja yritysrahoituksen avulla Viisari vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan, asukkaiden ja yhdistysten aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä. Toimiminen monissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa työryhmissä avartaa ja rikastuttaa paikallisen toiminnan verkostoa. Kansainvälisen toiminnan kautta syntyneet verkostot avaavat alueen toimijoille uusia kehittämisen mahdollisuuksia. Asukaslähtöisyys ja paikallisten tarpeiden tunnistaminen on ollut Viisarin toiminnan ohjenuorana. Yritystuilla on suuri merkitys alueen pienyrityksille, jotka ilman Viisaria jäisivät helposti kokonaan ilman tukea. Yritykset ovat osanneet hyödyntää monipuolisesti erilaisia tukimuotoja.
Jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä
Saarijärven kierrätyskeskuksen yläkertaan rakentui Viisarin tuella luontotupa, jonka vitriineissä on esillä erilaisia elinympäristöjä. Kuva: Kalle Laitinen esimerkki onkin Konginkankaan kyläyhdistyksen määrätietoinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö, johon vuosien saatossa kyläläiset ovat etsineet erilaisia rahoitusmahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen. Konginkankaalla on myös laadittu tästä kehittämisestä ”hankepuu”, joka löytyy yhdistyksen kotisivuilta www.konginkangas.fi. Kannattaa tutustua ja parastaa omaan käyttöön!
Toteutettujen hankkeiden vaikuttavuus asuinympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen sekä sosiaalisen pääoman kasvuun on saadun palautteen perusteella erittäin merkittävä. Asiakkaat totesivat yhteisen ponnistuksen tiivistävän omaa ryhmää ja hankkeiden luoneen uskoa tulevaisuuteen. Palautteessa tuli esille myös se, että itse tekemällä saa asioita aikaan paremmin kuin kunnasta valmista pyytämällä. Itse tekemisen oivallinen
Maaseutumatkailun kehittämisessä Vihreä väylä-hankkeella on saavutettu lupaavia tuloksia. Uuden kylämatkailuverkoston toimijoiden osaaminen, markkinointimateriaalit ja brändin käyttöönotto vaativat pitkäjänteistä työtä. Ideoiden kehittäminen vie aikaa, mutta riittävällä panostuksella voi syntyä menestystarinoita.
Viisarin rahoittamista hankkeista mainetta ja kunniaa ovat saaneet mm. Lutunen, jossa kehitettiin luontoreitistön tuotteistamista ja siihen liittyviä materiaaleja pohjoiseen Keski-Suomeen. Pulmia polvesta polveen –hanke, jossa innostettiin hyödyntämään pulmapelejä eri ikäryhmien hyvinvointipalveluissa. Amaze me Leader- ja Amazing Lande –hankkeilla lisättiin nuorten kiinnostusta maaseudusta ja Leader-toiminnasta erilaisten toiminnallisten seikkailujen avulla.
RAHOITUS PÄHKINÄNKUORESSA 2000 -2020: • LEADER+-kausi 2000-2006 6,3 milj. €, 179 hanketta • LEADER-kausi 2007-2013 7,2 milj. €, 310 hanketta • LEADER-kausi 2014-2020 haettu rahoitus 12 milj. €, arvio 180 hanketta
12
Huopanankosken hautomo, kulttuuripolku ja kalastushistoriallinen näyttely –hanke, jossa kunnostettiin kulttuuri- ja kalastushistoriallisesti arvokas vanha kalahautomorakennus arvoiseensa käyttöön. Rakennukseen tehdyt näyttelyt on sovitettu hautomoon sen ominaispiirteet ja kalustus säilyttäen ja vanhaa kunnioittaen. Kyyjärven Mediamylläreiden NopolaNews –verkkomedia, jonka sisällöntuotannosta vastaavat alueen toimijat. Innovative Village / Kekseliäät kylät –hankkeen puitteissa uutta pontta saanut Pylkön Ääni ry, joka edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja -voimaisuutta ja toimii kylän edunvalvojana.
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu Viisarin Leader-toiminta on osoittautunut mainioksi maaseudun kehittämisen välineeksi. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistäminen sekä ihmisten osallisuuden lisääminen ovat Leader-toiminnan ytimessä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen sitoo ihmisiä oman asuin- tai toimintaympäristön kehittämiseen ja huolenpitoon ja parantaa samalla sekä asumisviihtyvyyttä että monien yritysten toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessakin keskitymme alueemme yritysten ja yhteisöjen kehittämistarpeiden mahdollistajaksi. Yritysten kehittämisessä tuetaan erityisesti lähituotteiden, paikallisten resurssien, raaka-aineiden ja osaamisen hyödyntämistä. Villitkin ideat ovat tervetulleita! Maaseutuasuminen ja viihtyvyys ovat tärkeitä Viisarin alueella. Palveluiden saatavuus lisää asumisen mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä. Nuorten osallisuus ja ympäristötietoisuus, erilaisten resurssiviisaiden tai uudistettujen palvelujen kokeilut, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä lisäävät kehittämistoimet ovat jatkossakin vahva kivijalka. Myös nuorten ja nuorten aikuisten äänen kuuleminen nousee entistä keskeisempään asemaan, nuorten toiminnassa mahdollisuuksia avaavat perinteiset rajat ylittävä, osin virtuaalinen toiminta. Kolkun kylätaloa kunnostettiin Viisarin tuella, talkoolaisia työssä. Kuva: Jukka Paananen
Kansainvälinen Amaze me Leader –keppihevoskisa Viisarin tuella kunnostetulla Hiekan Hippoksella Pihtiputaalla. Kuva: Hanna Luoma KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
13
AMAZING LANDE –HANKE PALKITTIIN VALTAKUNNALLISESTI:
YLÄFEMMAMEININKI! Maaseutuverkoston järjestämässä valtakunnallisessa Parhaat käytännöt 2014 -kilpailussa ylivoimaisena yleisön suosikkina palkittiin Amazing Lande -hanke, joka keräsi yli 40 % yleisöäänistä. Perustelut: Hanke innosti houkuttelevalla tavalla nuoria maaseudun kehittämiseen ja yhteistyöhön maaseudulla toimivien ihmisten kanssa. Hanke onnistui tekemään arvokasta työtä nuorison yhdistäjänä ja motivoijana. Ja mikä tärkeintä: nuoret oppivat nauttimaan suomalaisesta maaseudusta. Teksti: Mari Puro
Amazing Lande oli Saarijärven kaupungin nuorisotoimen toteuttama yleishyödyllinen kehittämishanke, jonka aikana nuoret tutustuivat Viisarin kehittämistoimintaan ja -tuloksiin. Samalla lisättiin nuorten tietoisuutta maaseudun eri toiminnoista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Hanke oli suunnattu Viisari-alueen 13-24 –vuotiaille nuorille.
Toimintaa Toimintaan osallistuneet nuoret näyttivät, kuinka heissä on voimaa ja osaamista tapahtumien järjestämiseen. Lähes kolmivuotisen hankkeen aikana järjestettiin 6 seikkailuseminaaria ja 7 erilaista tapahtumaa sekä opintomatka Viroon. Nuoret pitivät hienona sitä, että tapahtumien toteuttamiseen saatiin lähes vapaat kädet ja rahoitus, jolla pystyttiin tekemään jotain erikoisempaa. Konkreettiset esimerkit Leader-kohteista ja niiden ympärille ideoitu tekeminen olivat hyvä tapa lähestyä aihetta. Seikkailuja suunniteltaessa huomattiin myös, että ”täällä kotikunnassa on oikeasti ihan älyttömästi mahdollisuuksia vaikka mille!” Seikkailuseminaareissa nuoret laittoivat itsensä peliin ja kokeilivat mm. näkötornista laskeutumista, tandemhiihtoa, lumenveistoa, elokuvan tekemistä, improvisaatioteatteria sekä itsensä tutkiskelua ja kehittämistä omakuvapajassa.
Tuloksia Hankkeen kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Tapahtumiin osallistuneiden määrä ylitettiin jopa kolminkertaisesti! Hanke sai reippaasti paikallista – ja vähän valtakunnallistakin – huomiota. Myös kaikki laadulliset tavoitteet tulivat kirkkaasti saavutetuksi. Nuorten käsitys Leader-toiminnasta laajeni tuntuvasti, usko maaseudun kehittämiseen ja positiiviseen kotiseutukuvaan vahvistui, nuoret oppivat tapahtumien järjestämistä sekä verkostoituivat keskenään. ”Hankkeen aikana olen nähnyt upeita kasvutarinoita. Mukaan lähteneet nuoret ovat kokeneet, että ’minäkin pystyn ja voin’ ja heille on tullut uutta puhtia” kertoo hankkeen projektikoordinaattori Jannina Lahti. Tästä Amazing Landessa onkin ollut kyse: nuoret tutustuivat toisiinsa yli kuntarajojen, he ylpeydellä kantavat kotiseutunsa juuret sydämessään, he tietävät nyt mitä on Leader ja ennen kaikkea he tietävät, kuinka hyvä tapahtuma järjestetään ikiomista ideoista aivan omin käsin. Amazing Lande on jatkossa Viisarin oma nuorisoon kohdistuva brändi logoineen ja
LEADER MAHDOLLISTAA NUORTEN ITSENSÄ SUUNNITTELEMAT JA TOTEUTTAMAT HANKKEET JATKOSSAKIN! KATSO MYÖS MUITA RAHOITUSLÄHTEITÄ: WWW.CIMO.FI WWW.NUORTENAKATEMIA.FI WWW.MINEDU.FI
14
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Projektikoordinaattori Jannina Lahti ja yleisöäänestyksen palkintona saatu ’Näkijän pallo’. Kuvan omistaja: Amazing Lande, Maria Markus Facebook sivuineen. Maaseudun kehittämisen siemeniä kylvettiin ympäri Viisarin toiminta-aluetta ja satoa tästä odotetaan myös tulevaisuudessa!
NUORET SAADAAN VAIKUTTAMAAN
ARVOSTAMALLA JA TUKEMALLA Teksti: Sanna Kauppinen, maaseudun nuori, Hankasalmi
Jos nuorilla ei ole vapaa-ajalla tekemistä, heidän täytyy kehitellä ja tehdä toimintaa itse. Tästä syystä maaseudulla nuorten oma aktiivisuus korostuu. Siihen, kuinka omatoimisesti nuoret haluavat ja toteuttavat omia ideoitaan, vaikuttaa vahvasti yhteisön aikuisten asenne. Nuorten omaehtoinen toiminta vaatii aikuisilta kannustusta ja arvostamista. Nuoret ja heidän toimintansa pitää nähdä voimavarana, koko yhteisöä, kuntaa ja maaseutua elävöittävänä sekä tukemisen arvoisena asiana. Mikäli näin ei ole, on turha itkeä jo poismuuttaneiden nuorten perään. Eivät aikuisetkaan halua toimia ja vaikuttaa yhteisössä, jossa he eivät tunne itseään tärkeiksi ja arvostetuiksi. Olen itse järjestöjen kasvatti, ja erityisesti 4H-toiminnalla on ollut vahva merkitys siihen, millainen nuori aikuinen minusta on tullut. Kotikunnassani Hankasalmella ymmärretään järjestöjen ja yhdistysten arvo koko kunnan kehittämisen ja elävänä pysymisen kannalta, ja siksi olen päässyt vaikuttamaan monellakin tapaa kotikuntaani ja erityisesti siellä tarjottuihin kulttuuripalveluihin. Olen ollut toteuttamassa 4H-yhdistyksen kautta useita yleisötapahtumia toripäivistä ja joulukadun avajaisista aina musikaaliesityksiin. Nuorten pitämät kerhot tarjoavat lapsille harrastusmahdollisuuksia ja vanhemmille omaa aikaa arjen keskelle. Samalla nuoret ovat saaneet mielekästä tekemistä ja taskurahaa. Nuorten erilaiset omat projektit, muun muassa kyläkahvilat, ovat elävöittäneet koko kyläyhteisöä ja sen jäseniä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tämä kaikki on vaatinut sitä, että aikuiset tukevat ja arvostavat nuoria ja heidän tekemistään. Jotta paikkakunnalta lähteneet nuoret saadaan tulevaisuudessa perheellisinä paluumuuttajina takaisin, heidän on koettava, että lapsuuden ja nuoruuden kotikunta tarjoaa jotain sellaista, minkä vuoksi kannattaa palata. Rauhan ja turvallisuuden lisäksi moni miettii, millaiset mahdollisuudet paikkakunta tarjoaa kasvavalle ja kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Mikäli nuori on kokenut, ettei omalla kohdalla mahdollisuuksia hyvään ja toimeliaaseen lapsuuteen ja nuoruuteen ollut, on myös todennäköisempää, ettei omia lapsia haluta tuoda samanlaiseen kasvuympäristöön.
Leader-hankkeet mahdollistivat nuorten uudenlaisen toiminnan tai tapahtumien järjestämisen eri puolilla maakuntaa (Sanna Kauppinen vasemmalla). Kuva: Hankasalmen 4H-yhdistys ry Nuorille on siis annettava mahdollisuus, jotta heidät saadaan kiinnostumaan kotikunnasta ja sen kehittämisestä. Tämä ei tarkoita vain nuorten kuulemista, vaan tärkeintä on heidän omaehtoisen toimintansa tukeminen ja sen arvostaminen. Tällä tavoin
nuoret saadaan kehittämään kotikuntaa ja koko maaseutua, sekä palaamaan takaisin sopivassa elämäntilanteessa. Näin pidämme maaseudun myös tulevaisuudessa elävänä ja asuttuna, hyvän arjen vaihtoehtona.
Geokätköt tulivat tutuiksi Hankasalmen 4H –yhdistyksen nuorisohankkeessa. Kuva: Hankasalmen 4H-yhdistys ry KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
15
LEADER TUO EUROOPAN OMALLE KYLÄLLE Kansainvälisyys ei ole muusta toiminnasta irrallaan oleva asia, vaan se koskettaa kaikkien suomalaisten päivittäistä elämää. Kansainvälisyys ulottuu ruohonjuuritason toimintaan ja sitä kautta paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Esimerkiksi Konginkankaalla, Sumiaisissa, Pylkönmäellä ja Säynätsalossa on opintomatkoilla heränneitä ideoita hyödynnetty oman kylän palveluiden uudistamisessa. Teksti: Pirjo Ikäheimonen
Yhteistyöhankkeissa pienet yhdistykset ja yritykset saavat kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhteistyö Euroopan eri puolilta tulevien ihmisten kanssa lisää kulttuurien välistä ymmärrystä. Ennakkoluulot karisevat, kun tutustuu muualla Euroopassa maaseudulla asuvien arkeen. Suomalainen luonto, hullut ideat ja omintakeinen toiminta herättävät ihastusta kansainvälisissä kumppaneissa. Toiminnan kehittämisessä ulkopuolelta tulevat näkemykset synnyttävät tuloksia, joihin ei päästä pelkästään oman kylän tai työympäristön sisällä toimiessa.
Puusta pitkälle Kekseliäissä kylissä Keski-Suomessa kansainvälinen Leader-toiminta on lähtenyt käyntiin vuonna 2000 Viisarin alueella, ja laajentunut sieltä muualle Keski-Suomeen. Maiden välinen hanketoiminta vaatii erityisosaamista, resursseja ja luotettavia kumppaneita. Tämän vuoksi kansainvälisen hankkeen toteutukseen liittyvät mahdollisuudet ja esteet selvitetään etukäteen erillisellä esiselvityshankkeella.
Kansanomaisen puuosaamisen perinteiden uudistukseen Euroopassa keskittyi Puusta pitkään –Many faces of Wood –hanke. Maaseudun Sivistysliiton hankkeessa kansanomaisen ITE-taiteen tekijät ja puuveistäjät eri maista kohtasivat toisiaan keskinäisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien. Hankkeessa oli Suomesta mukana Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin ja Keski-Suomessa Viisari alueet. Kansainvälisiä kumppaneita oli Virosta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta. Hankkeen tuloksista saat lisätietoa: WWW.MSL.FI/PUUSTAPITKAAN
KANSAINVÄLISTYMINEN • kehittää toimijoiden yhteistyövalmiuksia • edistää työllisyyttä, elinkeinotoimintaa tai yhteisöllisyyttä • lisää innostusta kotiseudun kehittämiseen • lisää alueen tunnettavuutta Suomalaisten tapa osallistaa nuoria oman toiminnan esittelyssä sai positiivista palautetta. Kuva: Hanna Luoma
16
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Innovative Village –hankkeessa kehitettiin palveluita ja yhteistyötä Suomen, Pohjois-Irlannin ja Viron kohdekylissä. Lähtökohtana hankkeessa oli vertailla miten kuntaliitoksen kokeneet itsenäiset kunnat tai kuntaliitosuhkan alla olevat kylät voivat löytää ratkaisuja yhteisiin kehittämistarpeisiin. Tyypillistä toimintaa kaikissa hankkeen kylissä ovat vapaaehtoistyönä tuotetut palvelut. Nämä palvelut ovat entistä tärkeämpiä, kun kuntakoko kasvaa ja julkiset palvelut karkaavat kauemmas. Myös uudenlaista maaseudun liiketoimintaa tarvitaan. Innovative Village -hanke tuki ja kannusti kyläläisiä kehittämään uusia palveluita ja toimintatapoja koko kyläyhteisön hyödyksi. Hanke antoi kyläyhteisöille työkaluja ja ideoita oman kylän kehittämiseen. Lisätietoa hankkeen tuloksista: WWW.KESKISUOMENMAASEUTU.FI/ INNOVATIVEVILLAGE
Opintomatkoilta osaamista ja ideoita Kansainvälistymistä voi edistää monella tavoin. Aina ei tarvita ”kansainvälistä” hanketta, uusia ideoita tai näkemyksiä voi saada osallistumalla jonkun muun toimijan kansainväliseen tilaisuuteen. Kansainvälisyyttä voi edistää myös oman ”kotimaisen” hankkeen avulla tekemällä opintomatkan joko Suomessa tai muualla Euroopassa järjestettävään kansainväliseen tapahtumaan. Omaa toimintaa voi tehdä tunnetuksi kutsumalla muualta Euroopasta ihmisiä tutustumaan Suomeen. Näin toimittiin nuorisolle suunnatussa Amaze me Leader –hankkeessa, jossa yli 70 nuorta 12 eri Euroopan maasta tuli tutustumaan Suomeen. Amaze me Leader oli suomalaisten kehittämä tv-formaattia mukaileva kiertävä seikkailuseminaari, jonka avulla innostettiin maaseudun nuoria mukaan kehittämistyöhön, kannustettiin heitä yhteistyöhön ja samalla markkinoitiin Leader-toiminnan mahdollisuuksia. Konkreettista kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös kolmen keskisuomalaisen metsästysseuran yhteishankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa hirvenhiihtoon ja hirvenjuoksuun liittyviä kilpailusääntöjä yhdessä ruotsalaisten kumppanien kanssa. Molemmissa maissa oli saman aihepiirin hankkeet, jotka tekivät sääntöjen osalta yhteistyötä muutaman yhteisen tapaamisen aikana.
Irlantilaiset vieraat ihastuivat keppihevosiin. Kuva: Pirjo Ikäheimonen
Kansainvälistymisen avaimia Leader-ryhmistä Keskisuomalaisilla kylillä ja yrityksillä on mainiot mahdollisuudet kansainvälistymiseen Leader-ryhmien kautta. Leader-ryhmät auttavat kumppanien löytämisessä, sillä Leader-toimintaa on lähes kaikissa Euroopan maissa. Keski-Suomen Leader-ryhmien kansainvälisiä kumppanuuksia löytyy esimerkiksi Virosta, Pohjois-Irlannista, Skotlannista, Liettuasta, Italiasta, Tsekistä ja Puolasta. Yhteistyön avauksia on myös Walesiin, Ruotsiin, Saksaan, Espanjaan, Latviaan ja Unkariin. Uusia kumppanuuksia voi rakentaa alueen tarpeiden mukaisesti. Tulevalla ohjelmakaudella kansainvälistymiseen liittyviä mahdollisuuksia on tarjolla
kaikissa Leader-ryhmissä. Vesuri-ryhmässä on kansainvälistymisessä mahdollisuuksia esimerkiksi nuorten aktivointiin ja viihtyvyyteen ja osaamiseen liittyen. Maaseutukehityksessä mahdollisuuksia on vaikkapa maiden välisen ystävyyskylätoiminnan kehittämisessä. Viisari kannustaa paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä palveluiden kehittämiseen ja eri toimialoja ylittävään yhteistyöhön, mm. ITE-taiteen saralla. JyväsRiihessä kansainvälistymisen kautta voi hakea uusia ideoita mm. lähituotteiden hyödyntämiseen, paikallisten kylätapahtumisen kehittämiseen tai palveluiden markkinointiin. Kaikissa Leader-ryhmissä kannustetaan osaltaan alueen nuoria hyödyntämään esimerkiksi Cimon Erasmus+ ohjelman nuorison vaihtoon tarkoitettuja liikkuvuus rahoja.
Puusta pitkään -hankkeen tapahtuman työnäytös Saarijärven museon pihalla. Kuva: Hanna Luoma
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
17
MAASEUTURAHASTOSSA YHTEISET PELISÄÄNNÖT Keski-Suomessa maaseuturahaston tukea myöntävät ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät. Tukea haetaan jatkossa molemmilta tahoilta sähköisesti HYRRÄ -järjestelmästä. Hakijoita koskevat samat tukikelpoisuusehdot, vaikka Leader-ryhmillä ja ELY:llä onkin hieman toisistaan poikkeavat valintakriteerit ja rahoituslinjaukset. Linjauksia hiotaan yhdessä maakunnan maaseudun etuja ajatellen. Teksti: Pirjo Ikäheimonen
Työnjako tulevalla kaudella Leader-ryhmät käsittelevät Hyrrässä heille jätetyt hakemukset ja päättävät omaa strategiaansa tukevien hankkeiden rahoittamisesta. Virallisen rahoituspäätöksen tekee entiseen tapaan ELY-keskus. Lähineuvonta siis säilyy ryhmillä ja laillisuustarkastus Ely-keskuksessa. Rahoituksen yhteensovittamisessa Leader-ryhmät ja ELY-keskus tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on löytää kunkin hakijan tarpeisiin sopiva tukimuoto ja rahoituskanava. Hanketukien osalta ELY-keskus rahoittaa laajempia maakunnallisia hankkeita. Leader-ryhmät puolestaan tukevat paikallislähtöisiä, ihmisen kokoisia hankkeita, joilla parannetaan maaseudun asukkaiden elinoloja ja viihtyvyyttä. Yritystukien osalta Leader-ryhmien kautta rahoitusta voivat hakea muut kuin maatalouden ohessa yritystoimintaa harjoittavat mikroyritykset. Leader-rahoitus kohdentuu alkaviin ja pieniin palvelu- ja bioalanyrityksiin. ELY-keskuksesta rahoitusta voivat hakea maatalouden yhteydessä yritystoimintaa harjoittavat tai maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen keskittyvät yritykset. Myös pienet ja keskisuuret yritykset hakevat rahoitusta suoraan ELY-keskuksesta.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISYHTIÖT: www.jykes.fi www.keulink.fi www.jamsek.fi www.karstulanseutu.fi www.ssypkehitys.fi www.aaneseudunkehitys.fi www.witas.fi
18
Ely-keskuksen maaseutuyksikön väkeä. Kuva: Kari Lehtinen Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytössään samat tukimuodot. Lisäksi Leaderin kautta voidaan toteuttaa oman alueen pieniä hankkeita kokoavia teemahankkeita. Leader-ryhmien kautta tukea voidaan myöntää hankkeisiin enintään 180 000 euroa. Sitä suuremmat hankkeet ohjataan hakemaan rahoitusta suoraan ELY-keskuksesta.
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Kehittämisyhtiöt yritysten tukena Oikea-aikainen ja asiantunteva neuvonta selkeyttää tuenhakuprosessia. Yrittäjille apua rahoitushakemusten valmisteluun antavat Leader-ryhmien tai ELY-keskuksen lisäksi myös maakunnassa toimivat seudulliset kehittämisyhtiöt. Ne tarjoavat yrityksille ohjausta ja neuvontaa myös muissa yritysten kehittämisasioissa. Aloittavien yritysten osalta ohjausta tarjoaa myös Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus.
KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA! Kehittäminen on pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä, jossa tulokset ja vaikutukset ovat usein nähtävissä ja arvioitavissa vasta pidemmällä aikavälillä. Nyt ohjelmakausien taitekohdassa voidaan jo tehdä jonkinlaista yhteenvetoa menneestä ja sen pohjalta suunnata katsetta kohti alkavaa ohjelmakautta. Teksti: Veli Koski,maaseutuasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
ELY-keskuksen painotukset Ohjelmakaudella 2007-2013 alueellisen maaseudun kehittämisrahoituksen painopiste siirtyi ohjelmakauden edetessä hanketukiin. Suhdanteista johtuen yritystukien kysyntä jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Eniten yritystukia myönnettiin matkailu-, elintarvike-, hevostalous- ja puualan yrityksille. Kooltaan yrityshankkeet olivat keskimäärin melko pieniä. Saatujen kokemusten perusteella jatkossa yrityshankkeiden vaikuttavuuteen ja toiminnan ammattimaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota jo neuvontavaiheessa. Hanketoiminnalla pystyttiin parantamaan elinkeinotoiminnan yleisiä edellytyksiä. Hankkeissa mukana olleet yritykset ja muut toimijat hyötyivät hankkeista mm. parantuneena osaamisena sekä yhteistyön lisääntymisen ja verkostoitumisen kautta. Lisäksi luotiin erilaisia työkaluja yritysten käyttöön. Yleisemmät kehittämishankkeet edistivät myös yrityskohtaisten toimenpiteiden syntymistä. Merkittäviä kehittämispanostuksia suunnattiin myös metsäsektorin, matkailutoimialan sekä maaseudun palveluiden kehittämi-
seen, jossa rahallisesti suurimmat satsaukset tehtiin maaseutukylien vesihuollon kehittämiseen. Tältä osin yhteistyö ELY-keskuksen sisällä maaseutuyksikön ja Ympäristö-vastuualueen välillä kantoi hyvää hedelmää.
Maaseutuasiantuntija Veli Koski. Kuva: Kari Lehtinen
Hyviä käytäntöjä
Sykettä Suomen sydämestä
Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta hanketoiminnasta voidaan mainita ruokaketjun kokonaisvaltainen kehittäminen strategioineen, lähilihan myyntiverkoston kehittyminen ja Saarijärvelle syntynyt Lihatrio Oy. Luomuketjun yhteiskehittämiseen luotiin malli, josta voi syntyä toimialan kehittämisen pohja. Riistatalouden mahdollisuudet maaseudun elinkeinotoiminnassa oivallettiin ja niitä halutaan kehittää eteenpäin.
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma ”Sykettä Suomen sydämestä” kaudelle 2014-2020 on aiempaa elinkeinopainotteisempi. Tavoittelemme uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä Keski-Suomen maaseudulle. Rahoituksen painopiste on suorissa yritystuissa. Laajan toimijajoukon yhteistyönä syntyneen suunnitelman painopistealueet ovat: 1) Uudistuva yrittäjyys, 2) Monimuotoinen maaseutuasuminen, 3) Metsistä on moneksi sekä 4) Potkua maatalousyrittämiseen. Toimintatavoissa haluamme edistää kokeilukulttuuria sekä kannustaa toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja uusiin avauksiin.
Hankkeet onnistuivat pääosin hyvin tavoitteissaan, mutta kokonaisuutena arvioiden hanketoiminta jäi joiltain osin turhan sirpaleiseksi. Uudella kaudella onkin vaikuttavuuden parantamiseksi tarpeen suunnitella laajempia hankekokonaisuuksia, jossa hankkeet toimivat entistä paremmin yhteistyössä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi niiden rahoituslähteestä riippumatta.
Keski-Suomen kehittämisen keko
Elävä maaseutu tarvitsee asukkaita ja heille palveluja, työtä ja toimeentuloa. Hyödyntäkäämme viisaasti ja tehokkaasti maaseutuohjelman aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet Keski-Suomen maaseudun parhaaksi!
Keski-Suomen kehittämisen painopisteet KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
19
KESKI-SUOMEN MAASEUTUOHJELMAN YRITYSRAHOITUS KUNNITTAIN 2007-2013 LEADER-RYHMIEN RAHOITUS
ELY-KESKUKSEN RAHOITUS
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty yritystuki €
Rahoitus yhteensä €
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty yritystuki €
Rahoitus yhteensä €
JYVÄSKYLÄ
20
268 353
740 368
53
1 229 183
4 787 360
LAUKAA
25
167 936
593 207
42
875 829
2 428 186
MUURAME
8
146 091
373 021
6
244 731
1 009 756
UURAINEN
11
119 980
381 623
11
148 857
595 228
JyväsRiihen alue yhteensä:
64
702 360
2 088 219
112
2 498 600
8 820 530
6
14 339
40 969
13
290 141
808 410
KARSTULA
19
160 847
449 823
28
470 302
1 329 902
KINNULA
3
117 460
335 600
24
794 823
1 893 030
KIVIJÄRVI
2
9 343
26 693
12
261 516
674 806
JYVÄSRIIHI RY
VIISARI RY KANNONKOSKI
3
21 085
60 242
5
130 986
367 254
PIHTIPUDAS
KYYJÄRVI
12
40 408
125 573
32
921 884
2 489 632
SAARIJÄRVI
23
84 712
235 098
61
1 495 623
3 885 562
VIITASAARI
6
44 538
128 959
48
1 227 938
3 281 188
ÄÄNEKOSKI
6
21 038
84 153
46
931 479
3 282 559
80
513 770
1 487 110
269
6 524 691
18 012 343
HANKASALMI
7
40 495
97 430
22
256 331
1 114 987
JOUTSA
9
175 491
420 045
22
531 821
1 510 032
KONNEVESI
1
2 240
5 713
30
875 127
2 811 916
LUHANKA
2
25 520
72 916
6
117 903
328 411
TOIVAKKA
2
3 973
14 876
10
202 384
689 479
21
247 719
610 980
90
1 983 567
6 454 825
JÄMSÄ
37
180 806
684 342
58
1 570 221
5 721 649
KEURUU
36
133 182
474 301
38
911 701
3 380 484
9
66 775
238 938
7
164 618
810 793
Viisarin alue yhteensä: MAASEUTUKEHITYS RY
Maaseutukehityksen alue yhteensä: VESURI-RYHMÄ RY
KORPILAHTI KUHMOINEN
11
77 131
223 974
9
248 069
571 712
MULTIA
10
91 760
240 711
6
313 532
860 346
1
25 468
57 860
10
258 466
1 101 943
Vesuri-ryhmän alue yhteensä:
104
575 122
1 920 126
128
3 466 608
12 446 928
Koko maakunta yhteensä
269
2 038 971
6 106 435
599
14 473 466
45 734 626
PETÄJÄVESI
20
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
Yritystuilla vahvistetaan Keski-Suomen maaseudun elinvoimaa Keski-Suomen yritystoiminnan tukemiseen on käytetty vuosina 2007-2013 yhteensä 16,5 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Yritystukipäätöksiä on tehty 868 kpl, näistä 31 % on Leader-ryhmien kautta haettuja yritystukia. Maaseuturahaston tukimahdollisuuksia on hyödyntänyt yli 850 yritystä eri puolilta Keski-Suomea, muutama yritys on hakenut tukea useamman kerran. Yritystukien merkitystä arvioidaan liian usein vain tutkimalla tilastoja myönnetyistä tai käytetyistä euroista. Yrittäjälle myönteinen tukipäätös merkitsee kuitenkin muutakin
kuin rahaa. Haku- ja toteutusvaiheessa saatu ohjaus rohkaisee yrittäjää arvioimaan omia toimintatapojaan ja yritystoiminnan kannattavuutta. Yksinyrittäjä saa neuvonnan kautta paljon tietoa. Myönteinen tukipäätös lisää uskoa toimintaan ja tukee yrittäjän henkistä jaksamista, varsinkin yritystoiminnan alkutaipaleella.
tai kehittävät palveluitaan. Osa yrityksistä kuitenkin luopuu jo myönnetystä tuesta, tai toteuttaa vain osan suunnitelluista toimista. Syynä tähän ovat usein muutokset yleisessä taloustilanteessa: kun palveluiden kysyntä vähenee, jätetään investoinnit tekemättä.
Yritystukitilastojen tiedot elävät niin kauan, kun ohjelmakauden viimeisetkin maksut on maksettu yrittäjille. Valtaosa myönnetystä rahoituksesta toteutuu suunnitelmien mukaan ja niiden avulla yrittäjät lisäävät
MYÖNNETTY HANKERAHOITUS 2007-2013 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty hanketuki €
Rahoitus yhteensä €
ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET
34
8 654 829
9 166 040
KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET
22
6 315 492
6 868 256
YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMIHANKKEET
20
3 562 173
3 888 818
YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET
24
3 667 906
8 010 046
YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET, LAAJAKAISTAHANKKEET
5
5 424 643
12 267 399
105
27 625 043
40 200 559
YHTEENSÄ:
Keski-Suomen maaseudun hankerahoitus vuosina 2007-2013 Päättyvällä ohjelmakaudella 2007-2013 Keski-Suomen maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseen käytettiin yli 55 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston kautta tuleva julkinen rahoitus oli noin 39 miljoonaa euroa, mutta yli 16 miljoonaa euroa tulee alueen yhteisöjen omasta pussista tai kylissä toimivien aktiivisten asukkaiden talkootyöstä. Hanketuilla on merkitystä kylien viihtyvyydelle ja uusien palveluiden kehittä-
miselle. Eurojen lisäksi toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kiinnittymistä omaan kotiseutuun. Talkootyöhön osallistuminen lisää sosiaalista osallisuutta, vastuuntuntoa ja ihmisten hyvinvointia. Tämän ja seuraavan aukeaman taulukoissa esitetyt luvut perustuvat Maaseutuviraston hankejärjestelmän tietoihin 12.11.2014. Viisarin osalta taulukossa on rahoitusseu-
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
rannasta kootut tiedot toteutuneista ja käynnissä olevista yrityshankkeista. Mukaan on laskettu Leader-ryhmien osalta toteutuneiden hankkeiden rahoitus ja Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta myönnetty hankerahoitus. Maakunnassa on vielä käynnissä lukuisia hankkeita, joten tarkat luvut maaseudun kehittämiseen käytetystä rahoituksesta tarkentuvat vasta vuoden 2015 puolella.
21
HANKERAHOITUS 2007-2013 HANKETUET YHTEENSÄ LEADER -RYHMITTÄIN
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
JyväsRiihi ry
48
1 620 296
2 118 058
VIISARI ry
80
3 233 011
4 094 780
Maaseutukehitys ry
67
3 140 239
4 027 352
Vesuri-ryhmä ry
72
2 585 584
3 823 578
267
10 579 130
14 063 768
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
JyväsRiihi ry
28
997 269
1 370 393
VIISARI ry
35
766 350
1 406 829
Maaseutukehitys ry
47
1 809 621
2 585 448
Vesuri-ryhmä ry
38
1 214 350
2 179 813
148
4 787 590
7 542 483
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
JyväsRiihi ry
14
462 751
539 208
VIISARI ry
27
1 632 726
1 749 601
Maaseutukehitys ry
20
1 330 618
1 441 904
Vesuri-ryhmä ry
25
1 073 667
1 313 955
YHTEENSÄ:
86
4 499 762
5 044 668
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
2
27 082
28 608
16
730 491
781 333
8
269 567
294 810
26
1 027 140
1 104 751
YHTEENSÄ: YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET
YHTEENSÄ: YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET
ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET JyväsRiihi ry VIISARI ry Vesuri-ryhmä ry YHTEENSÄ: KOORDINOINTIHANKKEET
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
JyväsRiihi ry
2
107 416
145 479
VIISARI ry
2
103 444
157 017
YHTEENSÄ:
4
210 860
302 496
Tukipäätökset, kpl
Myönnetty tuki €
Rahoitus yhteensä €
JyväsRiihi ry
2
25 778
34 370
Vesuri-ryhmä ry
1
28 000
35 000
YHTEENSÄ:
3
53 778
69 370
KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET
22
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
ALUEIDEN VÄLISET /KANSAINVÄLISET HANKKEET, JOISSA LEADER -RYHMÄ ON OLLUT OSARAHOITTAJANA HANKKEEN NIMI JA HALLINNOIJA
KUMPPANIT
KOKONAISRAHOITUS €
Vihreä Väylä -hanke, Ääneseudun Kehitys Oy, av-hanke
JyväsRiihi/Viisari/Maaseutukehitys
138 470
Innovative Village kv-esiselvityshanke, JAMK
JyväsRiihi/Viisari
50 396
Innovative Village, JAMK/kv-hanke
JyväsRiihi/Viisari
282 298
K-S Kylät, Kestävän kehityksen kylät, kv-esiselv.
JyväsRiihi
11 982
Hirvenhiito kv-tietoisuuteen, Luonetjärven metsästysseura Lento / av-hanke
JyväsRiihi / Viisari
16 988
Peura-Lutunen, Lestijärven kunta / av-hanke
Viisari / Pirityiset/RieskaLeader/Keskipiste-Leader
98 941
Vihreä Väylä, Ääneseudun Kehitys Oy / av-hanke
Viisari / JyväsRiihi / Maaseutukehitys
138 470
Amaze Me Leader, Ylä-Savon Veturi ry / av-hanke
Viisari / Ylä-Savon Veturi
28 926
Suuntana Sininen Tie, Suomen Sininen Tie ry / av-hanke
Viisari / Aisapari + 7 Leader-ryhmää
68 500
Kylä lähtee! , Ylä-Savon Veturi ry/ av-hanke
Viisari / Ylä-Savon Veturi
75 000
Horse Power, SSYP Kehitys Oy / kv-esiselv.
Viisari / SSYP Kehitys
31 171
Innovative Village, JAMK / kv esiselv.
Viisari / JyväsRiihi
50 396
Karhunveistoa kautta Euroopan, MSL / kv-esiselv.
Viisari / Vaara-Karjalan Leader
49 900
Innovative Village, JAMK / kv-hanke
Viisari / JyväsRiihi
282 298
INNO IMPORT, Witas Oy / kv-hanke
Viisari / Witas Oy
35 980
Hirvenhiito kv-tietoisuuteen, Luonetjärven metsästysseura Lento / av-hanke
Viisari / JyväsRiihi
16 988
Puusta pitkään, MSL / kv-hanke
Viisari / Vaara-Karjalan Leader
150 000
Ihmeitä puusta, MSL / kv-hanke
Viisari / Vaara-Karjalan Leader
16 900
Maaseutukehitys/Päijänne -Leader
114 031
Tietolato-hanke
Vesuri-ryhmä ry/PoKo ry
87 860
Virkistys Kalevala/av-hanke
Vesuri-ryhmä ry/Pomoottori
82 600
Maalla Jyrää/av-hanke
Vesuri-ryhmä ry/Päijänne-Leader
51 490
Esiselvityshanke nuorten kansainvälisyyshankkeeseen
Vesuri-ryhmä ry
9 472
JYVÄSRIIHI RY
VIISARI RY
MAASEUTUKEHITYS RY Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa
VESURI-RYHMÄ RY
Keski-Suomen LEADER -ryhmät ovat osallistuneet lisäksi koko valtakuntaa koskevaan kahteen Suomen Kylätoiminta ry:n hallinoimaan hankkeeseen. Hankkeilla edistettiin Leader toimintapaa ja yhteistyötä. Kahden hankkeen kustannusarviot olivat yhteensä 286 000 euroa.
KESKI-SUOMEN MAASEUTU SYKSY 2014
23
KESKI-SUOMI KEHITTYY YHTEISTYÖLLÄ Teksti: Hilkka Laine, Ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen liitto
Yhteistyö on tunnistettu keskisuomalaiseksi vahvuudeksi ja voimavaraksi. Maakunnan kehittämisessä sektori- ja toimialakeskeisyys kuin myös ohjelmavetoisuus ovat menneen talven lumia. Nyt kehitetään kokonaisvaltaisesti bio-, digi- ja osaamistalouksia vahvistamalla. Yhtenäinen maakunta ja yhdessä tekeminen antavat työlle hyvät lähtökohdat. Samalla yhteisöllisyys avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uusia ratkaisuja. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat perinteisesti osa Leader –toimintaa, kuin myös maaseutukulttuuria.
Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälisenä maakunta Keski-Suomen visio ja koko strategia näyttävät suuntaa Keski-Suomen kehittäjille. Strategia sisältää keskeiset tahtotilat, tavoitteet ja linjaukset siitä, millaista Keski-Suomea rakennamme tulevalle sukupolvelle. Pääta-
24
voitteena on maakunnan väestömäärän ja työpaikkamäärän kasvu sekä saavutettavuuden parantaminen. Yhteistyön näkökulma avaa strategiassa aivan uusia mahdollisuuksia. Luovuudelle on jätetty tilaa. Suuria odotuksia on asetettu erityisesti biotalouteen. Alan kehittyminen tarvitsee monipuolista elinvoimaista yritystoimintaa sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä päätöksineen ja toimenpiteineen. Mitään ei tapahdu ilman tekoja. Yhteistyö voi johtaa positiivisen kasvun kierteeseen. Siinä on paikkansa niin isolla kuin pienelläkin toimijalla.
taajamin myös jatkossa, visioidaan maaseutu varteenotettavana asumispaikkana. Uusia ratkaisuja, kokeiluja ja pilotointeja tarvitaan maakuntaan, jotta visio toteutuu. Leader on tunnistettu asukkaan kokoiseksi ja näköiseksi toiminnaksi, jonka avulla on luontevaa kehittää asumisviihtyvyyttä ja edistää kokeilukulttuurin keinoin asumista maaseudulla. Yhteistyön uudet muodot ovat nyt haussa. Nyt, jos koskaan, on aika kytkeä paikallinen kehittäminen osaksi maakunnallista kehittämistä.
Leader -toiminnalle on selvä tilaus Strategiassa Keski-Suomesta rakennetaan monen keskuksen maakunta, jonka veturi, Jyväskylä vetää koko maakuntaa vahvasti eteenpäin. Vaikkakin asuminen keskittyy
KESKI-SUOMEN STRATEGIA 2040 WWW.KESKISUOMI2040.FI
Laajavuoren ratsukoiden hankkeen talkoissa riitti töitä myös nuorille. KESKI-SUOMEN Kuva:MAASEUTU Kari Lehtinen SYKSY 2014