syyskuu l 2010
KESKI-SUOMEN
maaseutu
Ruokaa läheltä Voimaa pienessä kylässä
Mikä LEADER?
Rahoitusta
maaseudun yritysten tarpeisiin
Yrittäjyydellä vaikutusmahdollisuuksia maaseudulle 1
PÄÄKIRJOITUS
Tervetuloa tutustumaan Keski-Suomen maaseutuun! KÄDESSÄSI on ensimmäinen numero Keski-Suomen maaseudun tiedotuslehdestä. Lehti on osa Viestinnästä voimaa -hankkeen tiedotusmateriaaleja. Viestinnästä voimaa -hanke on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama. Tavoitteena on nostaa yleistä tietoisuutta Keski-Suomen maaseudusta ja sen kehittämisestä. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia viestintämalleja eri toimijoiden käyttöön. Tässä numerossa käsittelemme erityisesti yrittäjyyteen ja ympäristöön liittyviä teemoja. Lehdestä löytyy konkreettisia esimerkkejä maaseudun yrittäjille suunnatuista tukimahdollisuuksista sekä tietoa keskisuomalaisista maaseudun ke-
hittäjistä. Lisäksi voitte lukea lähiruokaan liittyvästä kehittämistyöstä ja yleishyödyllisestä hankkeesta, jota toteuttaa Hankasalmella Hevosystäväin seura. Seuraava tiedotuslehti julkaistaan ensi vuonna. Tämän vuoden puolella kehitämme nettisivut, joista tiedotamme sivujen valmistuttua. Innokkaat voivat liittyä hankkeen Facebook-ryhmään, se löytyy nimellä Viestinnästä voimaa. Raikasta syksyä kaikille lukijoille! Leila Hänninen, ohjelmatiedottaja Lisätietoa: Leila Hänninen, 040 960 1344 leila.hanninen@jyvasriihi.fi.
Kuva: Tatu Niemi
ASIANTUNTIJAN KYNÄSTÄ
LEADER-toiminta yhteisön, yrityksen ja ympäristön palveluksessa LEADER-TOIMINTA on vahvasti mukana tässä ajassa. Yhteiskunnan toimintatapa siirtyy hitaasti, mutta varmasti kohti hallintaa. Hallinnassa ei ole yhtä ”valtakeskusta”, vaan maailma pyörii usean erityyppisen toimijan verkoston kautta. Toimintaryhmien toimintatapa on juuri tämän ajatuksen mukainen. LEADER-toiminnan vahvuuksia on myös se, että omaa aluetta pyritään katsomaan kokonaisuutena, eikä yksittäisten sektorien kautta. Maaseudun yritykset ja muut toimijat ovat lähes poikkeuksetta pieniä. Yhteistyö on siis voimaa. Maaseudulla yhteistyön merkitystä korostaa myös se, että aina eivät oman toiminnan kannalta välttämättömät palvelut, infrastruktuuri yms. ole olemassa, toisin kuin
2
keskuksissa, vaan ne pitää tavalla tai toisella hankkia. Silloin yleensä on tarpeen ja eduksi toimia asiassa yhdessä. Tällöin toimintaryhmän kautta saatava rahoitus voi olla avuksi, kun toimeen tartutaan. Maaseutuun ympäristönä ja yhteisönä liittyy paljon positiivisia mielikuvia. Se mielletään mm. turvalliseksi, puhtaaksi ja yhteisölliseksi. Nämä asiat eivät itsekseen pysy yllä ja kehity, vaan niiden hyväksi on toimittava. Luonto ei tunne ”lopullisia ratkaisuja”, vaan avaraksi ja viihtyisäksi perattu maisema pitää ajoittain perata uudelleen. Myöskään yhteisöllisyys ei synny itsekseen, vaan yhteistoiminnan kautta. Tällaiset asiat edellyttävät siis toimenpiteitä, mutta ne on myös nähty maaseuturahoituksessa tärkeiksi
edistettäviksi asioiksi, joten ”kättä pidempää” on usein kehittämistyöhön ryhtyvälle luvassa. Eräs LEADER-toiminnan hieno piirre on se, että se on kunkin alueen näköistä toimintaa. Ja niinhän asian pitää ollakin, sillä alueet ja niiden tarpeet ovat myös erilaisia. Heikki Konsala, LEADER-asiamies
Heikki Konsala kehittää LEADERtoimintatapaa ja yhteistyötä valtakunnallisessa hankkeessa. Hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry, joka edistää valtakunnallisesti kyläja LEADER-toimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. www.maaseutuplus.fi
TÄSSÄ NUMEROSSA
KESKI-SUOMEN
maaseutu
2 l PÄÄKIRJOITUS 2 l ASIANTUNTIJAN KYNÄSTÄ 4 l KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS KEHITTÄÄ MAASEUTUA 4 l YRITYSSUOMI.FI PALVELEE MAKSUTTA 5 l VOIMAA PIENESSÄ KYLÄSSÄ 6 l TÖITÄ MAAKUNNAN PARHAAKSI 7 l MAASEUDUN YRITTÄJIEN NEUVONTAJÄRJESTÖ 8 l RAHOITUSTA MAASEUDUN YRITTÄJIEN TARPEISIIN 9 l MIKÄ LEADER? 10 l JYVÄSRIIHI RY 10 l MAASEUTUKEHITYS RY 11 l VESURI RY 11 l VIISARI RY 12 l VERKKOON KEHITTÄMISTUEN AVULLA 14 l WITAS KEHITTÄÄ POHJOISEN KESKI-SUOMEN YRITTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ 16 l YRITTÄJYYDELLÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE 18 l HANKASALMELLA RAVATAAN 20 l LAUKAAN YRITTÄJÄT VUODEN 2009 PARAS YRITTÄJÄYHDISTYS 22 l NUORI NAINEN VAIKUTTAJANA 24 l RUOKAA LÄHELTÄ 25 l MAALLA-HANKE TIEDOTTAA MAASEUTUMME MATKAILUMAHDOLLISUUKSISTA 25 l HINKALO: MAASEUTUA KEHITETÄÄN YHDESSÄ 26 l SUKLAATA KESKI-SUOMESTA 27 l YMPÄRISTÖVASTUULLINEN KOTITYÖPALVELU 27 l PRO RUOKALUKTTUURI YMPÄRISTÖN JA YRITTÄJYYDEN ASIALLA
Julkaisija: Viestinnästä voimaa -hanke Vastaava toimittaja: Leila Hänninen Ulkoasu ja toimitus: Leila Hänninen Painopaikka: PunaMusta Oy Painosmäärä: 70 000 kpl
Yhteystiedot: Viestinnästä voimaa -hanke/ JyväsRiihi ry Leila Hänninen leila.hanninen@jyvasriihi.fi 040 960 1344
3
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Tiina Riuttanen
Keski-Suomen ELY-keskus kehittää maaseutua KESKI-SUOMEN elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) aloitti toimintansa vuoden alussa. ELY-keskuksiin on koottu niitä palveluja, joita aiemmin sai TEkeskuksista, ympäristökeskuksista, tiehallinnosta ja lääninhallituksista. ELY-keskus tarjoaa yrittäjille monipuolisia neuvonta-, koulutus-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. Palvelutarjotin kattaa yrityksen koko elinkaaren aloittamisesta omistajanvaihdokseen. Yritysneuvonnassa tehdään tiivistä yhteistyötä muun kehittäjäverkoston, esimerkiksi seudullisten kehittämisyhtiöiden, Finnveran ja maaseudun toimintaryhmien kanssa. Maaseutua kehitetään monilla hankkeilla
maaseutualueiden luonnon monimuotoisuuden ja suomalaisen kulttuuriperinnön säilymistä. Ympäristötuki maataloudessa Maatalouden ympäristötuella edistetään kestävän maatalouden harjoittamista, luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua. Ympäristötuen erityistukisopimukset tarjoavat maatiloille mahdollisuuden panostaa ympäristönhoitoon perustukea enemmän, ja ne ovat tulevaisuudessa merkittävämpi ympäristötuen käyttömuoto. ELY-keskus tekee maatalousalueille luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia, joilla on painoarvoa ympäristötukea hakiessa. Yleissuunnitelmissa kartoitetaan niitä alueita, jotka ovat luonnon moni-
muotoisuuden kannalta tärkeimpiä. Keski-Suomessa erityistukisopimuksia on muuhun maahan verrattuna niukasti. ELY-keskus toivookin maatilojen aktivoitumista tässä asiassa. Suomessa on käynnistynyt maatilojen energiaohjelma, johon voi osallistua toimittamalla liittymisasiakirjan ELY-keskukseen. Ohjelmaan liittyneet tilat saavat tietopaketin tilan energiatehokkuuden arviointiin ja parantamiseen ja voivat hankkia asiantuntijan laatiman energiasuunnitelman, johon saa tukea 85 prosenttia. Lisätietoa: www.ely-keskus.fi/keski-suomi, p. 020 636 0040, kirjaamo.keskisuomi@ely-keskus.fi. Henkilökunnan sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.
ELY-keskus rahoittaa MannerSuomen maaseutuohjelman kautta monia eri maatalouden kilpailukykyä, maaseudun kehittämistä ja yrittäjyyttä tukevia hankkeita. Osa hankkeista on ELY-keskuksen itse hallinnoimia hankkeita, kuten Härkää sarvista- ja Vieraskasvilajit kuriin -hankkeet, joilla turvataan
Leila Hänninen
YRITYSSUOMI.FI
Yrityssuomi.fi palvelee maksutta Yritys-Suomi-verkkopalvelu kertoo, millaista apua yritys tai yrittäjä voi saada yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yritys-Suomi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Palvelu on käyttäjille maksuton, ja sitä koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. Yritys-Suomessa on noin 130 palvelua, joista jokaisella on esittelysivu yhteystietoineen ja lisä-
4
tietolinkkeineen. Sivuilla on myös erilaisia tietopaketteja, muun muassa yrittämistä harkitseville sekä naisyrittäjyyteen, talousapuun ja yrityksen ympäristötietoon liittyen. Yritys-Suomi-verkkopalvelun palvelukohtaisissa esittelyissä ovat verkkopalvelun yhdeksän ydinorganisaation - ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Keksintösäätiön, Patentti- ja rekisterihallituksen, Sit-
ran, Suomen Teollisuussijoituksen, Tekesin ja Verohallinnon - tuotteet. Erillisiä mainoksia sivustolla ei ole. Verkkopalvelusta löytyy linkki myös asiantuntijahaku.fi-sivustolle, josta voi löytää tarvitsemiaan asiantuntijapalveluita.
Lisätietoa Yritys-Suomi-verkkopalvelusta: www.yrityssuomi.fi.
KESKI-SUOMEN KYLÄT RY Sirpa Pekkarinen, kyläasiamies
Voimaa pienessä kylässä KYLÄTOIMINTALIIKE syntyi maaltamuuton seurauksena 1960-luvulla. Maaseutujen urheiluja nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maa- ja kotitalousnaiset sekä maamiesseurat saivat rinnalleen kylätoimikuntia, joissa asioita katsottiin alueellisesti asukkaiden tarpeista. Ensi alkuun kylätoimikuntia perustivat kunnat saadakseen lausuntoja paikallisiin asioihin. Kansanliikkeeksi kylätoiminta heräsi 1990-luvulla. Ensin oli valtakunnallinen kyläasiain neuvottelukunta, mutta vuosikymmenen lopussa perustettiin Suomen Kylätoiminta ry, eli SYTY. Maakuntiin syntyivät 19 kylien yhteenliittymää. Keski-Suomen Kylät ry perustettiin Moksin kylällä Korpilahdella, maaliskuun 16. päivänä 1997. Perustamiskokouksessa käsiteltiin kylänkehittäjäkoulutusta ja kyläohjelmaa. Nyt Kylät ry on 13-vuotias järjestö, joka edelleen kouluttaa kyliä ja päivittää kyläohjelmaa. Näihin vuosiin mahtuu monta kylätoimintapäivää, seminaaria, juhlaa ja kokousta. Vuosittain valitaan paras keskisuomalainen kylä- tai asukasyhdistys. Kilpailu on avoinna kesän ajan ja syksyllä kylätoimintapäivässä kruunataan voittaja. Oma voittajamme osallistuu edelleen valtakunnan kilpailuun, mistä olemmekin useasti palanneet kotiin kunniamaininnan kera! Kylätoimikunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi, jotka pyörittävät paikallistason yhteisötalouksia ja kylätaloja, hallinnoivat kehittämishankkeita ja huolehtivat maaseudun hyvinvoinnista. Kylätoiminnalla on paikallistietoutta ja asiantuntemusta oman alueen kehittämistarpeista. Yhdistykset ja yhteisöt tarvitsevat suunnitelmia tulevaisuuden haasteisiin. Keski-Suomen paikallisen toiminnan kehittämisohjelmaa rakennetaan parhaillaan vuosia 2011–2013 varten. Miten vastaamme rakennemuutokseen ja palvelujen keskittämiseen?
Mistä on pienet kylät tehty? Ihmisistä ihanista, kyläläisistä kyvykkäistä. Palttoista paikatuista, kämmenistä känsäisistä. Hietamaista hikisistä, hyisistä hallasoista. Poluista poljetuista, kyläteitten kiemuroista. Koskista korskuvista, vaahtopäisistä vesistä. Koivikoista kotoisista, käppyräisistä käpypuista. Luojan luomasta luonnosta, aarteista arkipäivän. Mistä on pienet kylät tehty? Suunnitelmista suurista, uskosta uljaan elämän. Kaupoista katoavista, kouluista kuolleista. Yrityksistä yksinäisistä, maatiloista manatuista. Myös toivosta ja talkoista, rehellisyydestä ja realismista – niistä on pienet kylät tehty.
www.keskisuomenkylat.fi
5
KESKI-SUOMEN LIITTO Merja Lahti
Töitä maakunnan parhaaksi REILU kolmannes Keski-Suomen liiton väestä työskentelee maakuntakaavoituksen ja muun alueidenkäytön suunnittelun parissa. Kesällä käynnistyi uusin iso urakka, 4. vaihekaava, joka koskee mm. kaupan suuryksikköjen sijoittamista. Aiemmista vaihekaavoista paikkansa ovat löytäneet mm. paljon keskustelua herättänyt Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, turvetuotanto- ja pohjavesialueet. Työtä tehdään sekä tietokoneen ääressä että luonnossa. Toinen kolmannes porukasta vastaa aluekehitystehtävistä. Maakunnan kehittämistavoitteet ja -toimet kirjataan maakuntaohjelmiin neljän vuoden välein. Toimenpiteiden rahoitus on melkoista palapeliä: rahaa haalitaan valtiolta, kunnilta ja EU-ohjelmista, jolloin rahoitukseen sitoutuvat myös hankkeita toteuttavat yritykset ja organisaatiot. Tuorein, viime keväänä valmistunut ohjelma niputtaa julkista rahaa janoavat kehittämiskohteet neljään kokonaisuuteen: yritystoimintaan, osaamiseen, kansalaisten hyvinvointiin ja
vetovoimaiseen toimintaympäristöön. Neljässä vuodessa näihin on käytettävissä 430 miljoonaa euroa. Hallintoa ja edunvalvontaa Vajaa kolmannes henkilökunnasta pyörittää henkilöstö- ja yleishallintoa ja taloutta. Taloussuunnitelmat, raportit, maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokousrutiinit, tietohallinto ja arkisto ovat heidän työsarkaansa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kunnanjohtajien ja kansanedustajien kanssa. Se on osa edunvalvontaa, joka on perinteisesti maakuntaliittojen tärkeä tehtävä. Edunvalvonta tuo mieleen entisaikojen karvahattulähetystöt viemässä viestiä Helsingin herroille. Nykyisin maakunnan ja kuntien edunvalvonta on jatkuvaa vaikuttamista. Se vaatii valpasta asioiden seuraamista ja edellyttää hyvin toimivia maakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä suhteita. - Tehtävämme on pitää KeskiSuomen puolta, silloin kun alue-
politiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja, tiivistää maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Maakuntajohtaja on koko toimiston esimies ja toimii esittelijänä maakuntahallituksessa. Kunnat isäntiä Ylin päätösvalta Keski-Suomen liitossa on kansalaisten valitsemilla poliitikoilla. Maakuntavaltuustossa on 79 keskisuomalaista, jotka edustajainkokous valitsee kunnallisvaalikausittain kunnan pääluvun ja poliittisten voimasuhteiden mukaan. Maakuntahallituksessa istuu 13 valtuuston valitsemaa jäsentä. Kunnat myös rahoittavat liiton toiminnan jäsenmaksuillaan. Keski-Suomen liitto tekee työtä keskisuomalaisten parhaaksi, kohti maakunnan visiota ”Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen KeskiSuomi”.
Lisätietoa: www.keskisuomi.fi
KESKI-SUOMEN LIITTO 6
PROAGRIA KESKI-SUOMI Teksti: Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi, Kuva Marko Toivakka
Maaseudun yrittäjien neuvontajärjestö
ProAgria Keski-Suomi järjestää syksyiset Ween Maan Wiljaa -markkinat, missä ostajat ja maaseudun pientuottajat kohtaavat.
PROAGRIA Keski-Suomi on maanviljelijöitä ja muita maaseutuyrittäjiä palveleva neuvontajärjestö. Se toimii Keski-Suomessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja valtakunnallisesti osana ProAgria -yhtymää. Alueellisesti ProAgria tarjoaa tilakohtaista neuvontaa ja järjestää koulutustilaisuuksia, valtakunnallisesti hoidetaan mm. palvelujen ja ohjelmien tuotekehitys. Neuvonta on maksullista. Tilakohtainen neuvonta on talous-, kotieläin- ja kasvinviljelyneuvontaa. ProAgrian keräämät tietopankit maidontuotannosta, peltoviljelystä ja taloudesta antavat tilakohtaiseen kehittämiseen tarvittavaa vertailutietoa. Rakennussuunnittelijat suunnittelevat tuotanto-, toimitila- ja asuinrakennuksia maaseudulle ja taajamiin. Tapahtumista tuttu ProAgria Keski-Suomi on myös
tapahtumanjärjestäjä. Valtakunnallinen konenäyttely KoneAgria järjestetään yhdessä ProAgria Farman kanssa. Syyskuussa suomalaiset pientuottajat ja ostavat asiakkaat kohtaavat toisensa Ween Maan Wiljaa -markkinoilla. Joka toinen vuosi on Piha & Parveke -näyttely. Taustalla vanha järjestö Keski-Suomeen ProAgrian edeltäjä Keski-Suomen maanviljelysseura perustettiin v.1893. Vielä tänäänkin ProAgria on järjestö, jonka jäseniä ovat yritykset ja henkilöt sekä yhdistykset, mm. maamiesseurat. Maa- ja kotitalousnaiset toimivat osana ProAgriaa. Toimihenkilöt tekevät järjestötyötä ja kampanjoita, mutta työn painopiste on maaseudun palveluyrityksiin kohdistuvassa ammatillisessa neuvontatyössä. Kunta- ja kylätasolla on paikoin aktiivista järjestötoimintaa kursseineen ja muonituksineen.
Toimintatavat muuttuvat Enää ei kasvinviljelyagronomi ole viikkokausia tupailtakiertueella eikä tarkkailukarjakko istahda rekeen paikkaa vaihtaakseen. Neuvojien ja viljelijöiden käytössä on aikaansa seuraavia ammattiohjelmia. Tietotekniikka on otettu käyttöön laajasti ja asiakkaiden käytössä on yhä enemmän erilaisia verkkopalveluja. Viljelysuunnitelmankin (WebWisu) voi tehdä internetissä. Toiminnan punainen lanka, ”… jäsenten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen…”, ei ole kadonnut, vaikka toimintatavat ovatkin muuttuneet. On tärkeää kuulla asiakasta ja auttaa häntä löytämään (taloudellisestikin kantavia) ratkaisuja.
Lisätietoa p. 020 747 3300, www.proagria.fi/ks, www.koneagria.fi, www. wmw.fi, www.ksmaajakotitalousnaiset.fi
7
Pirjo Ikäheimonen
Rahoitusta maaseudun yritysten tarpeisiin MAASEUTU tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Maaja metsätalouden lisäksi työtä ja toimentuloa tarjoavat matkailu, mutta entistä enemmän myös hevosala, hoiva-ala, huoltopalvelut, erilaiset käsiteollisuuden alat, bioenergia ja elintarviketeollisuus. Maaseudulla yrittäjyys linkittyy kiinteästi alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vahvuuksiin ja resursseihin. Maaseudun yrittäjyyteen saa monenlaista tukea. Yrityksille on tarjolla sekä neuvontaa että rahoitusta, kun sitä vaan osaa etsiä. Rahallista tukea voi saada maaseutuohjelmien kautta joko Keski-Suomen ELY-keskuksesta tai LEADERryhmiltä. Maadulla toimivan yrittäjän, joka suunnittelee toiminnan laajentamista, kehittämistä tai investointeja, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen LEADER-yhdistykseen. Hakemuksen täyttämiseen, tukiehtoihin ja moniin muihin kysymyksiin saa vastuksen LEADER-toimiston työntekijöiltä. LEADER-toimistot ohjaavat myös tuen saaneita maksatuksiin liittyvissä asioissa. Vaikka hakemiseen liittyykin paperityötä, ovat hakemukseen
Mihin tukea voi saada? • • • •
Yrittäjäksi aikova voi saada tukea mm. ennen yritystoiminnan aloittamista tehtävään kartoitukseen markkinoista, asiakkaista tai kilpailutilanteesta. Toimiva yritys voi saada tukea kehittämiseen tai laajentamiseen (asiantuntija-avun tai koulutuksen ostamiseen) Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaukseen Kone- tai laitehankintoihin, toimitilojen rakentamiseen tai erilaisiin muutos- ja korjaustöihin
tarvittavat liitteet yleensä yrittäjien kannalta helposti saatavilla - esimerkiksi verotukseen ja taloudelliseen asemaan liittyvät tiedot löytyvät yrityksen kirjanpitäjältä. Haasteellisempana on pidetty yrityksen kannattavuuslaskelman laatimista muutamalle tulevalle vuodelle, mutta siihenkin saa apua seudullisilta yritysneuvojilta yrityspalvelukeskuksesta tai asiantuntevalta kirjanpitäjältä. Yrittäjän on laadittava hakemuksen liitteeksi kirjallinen suunnitelma, jossa kerrotaan lyhyesti
Millainen yritys voi hakea tukea LEADER-yhdistykseltä? • • • • • •
8
Yrittäjän ikä on 18–62 vuotta Työllistää alle 10 työntekijää Vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 milj. € Yritys sijaitsee tukikelpoisella maaseutualueella Riippumaton, suurempi yritys ei omista yli neljäsosaa yrityksestä Yrityksen määräysvalta on tukikelpoisilla henkilöillä
yrityksen toiminnasta, rahoitustilanteesta ja tuen tarpeellisuudesta. Samalla yrittäjä arvioi mahdollisimman tarkasti, mitä kustannuksia kehittämisestä syntyy. Niiden pohjalta laaditaan budjetti ja selvitetään yhdessä, miten yritys pystyy järjestämään toimenpiteeseen tarvittavan omarahoituksen. Suunnitelma kannattaa laatia selkeäksi, sillä se helpottaa yritystä myös toimenpiteen toteutuksessa ja arvioinnissa. Yritystuki on aina harkinnanvarainen. Sen myöntämisen edellytyksiä arvioidaan hakemusten perusteella tapauskohtaisesti. Hakijoiden on täytettävä tukikelpoisuuden perusedellytykset. Lisäksi hakemuksista arvioidaan mm. yrityksen taloudellista asemaa, rahoituksen tarpeellisuutta ja toimialan kilpailutilannetta. Hakemusten käsittelyyn osallistuvilla on vaitiolovelvollisuus hakemusten käsittelyyn liittyvistä asioissa. LEADER-yhdistyksen hallitus tekee päätöksen rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannusarviosta ja antaa siitä lausunnon Keski-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee hakemukseen viranomaispäätöksen.
LEADER-RYHMÄT Teksti: Pirjo Ikäheimonen, kuvitus Leila Hänninen
Mikä LEADER-ryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämiseen keskittyvä yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintatavalla tarkoitetaan omaehtoista ja paikallista maaseudun kehittämistä alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Ryhmien toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas liittymällä yhdistyksen jäseneksi, toteuttamalla hankkeen tai osallistumalla hankkeeseen tai muihin LEADERryhmien järjestämiin tilaisuuksiin. Keski-Suomessa toimii neljä LEADER-ryhmää. Ne rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia oman alueen tarpeiden pohjalta laadittujen LEADER-ohjelmien mukaisesti. Ryhmät neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. LEADER-toiminnan tavoitteena on tukea paikallista omaehtoista kehittämistyötä, ja löytää uusia ratkaisuja maaseudun asumisen ja yrittäjyyden kehittämiseen. LEADER-ohjelmaa toteutetaan jokaisessa EU-maassa hieman erilaisilla painotuksilla ja eri toimijoiden kautta. Suomessa LEADER-ohjelmaa toteuttavat 55 paikallista yhdistystä, joiden toiminta-alueet kattavat koko Suomen maaseudun.
LEADER? Pihtipudas
VIISARI
Kinnula
Kivijärvi
Kyyjärvi
Viitasaari
Kannonkoski
Karstula
JYVÄSRIIHI Saarijärvi
Äänekoski Konnevesi
Multia Uurainen Laukaa Keuruu
Hankasalmi
Petäjävesi Jyväskylä Muurame
Toivakka
Jyväskylä (Korpilahti) Jämsä
Luhanka
Joutsa
Kuhmoinen
MAASEUTUKEHITYS VESURI
9
JyväsRiihi ry JYVÄSRIIHI RY toimii Jyväskylän seudulla. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupungin maaseutualueet (poislukien Korpilahti), Laukaa, Muurame ja Uurainen. JyväsRiihen ohjelmassa tavoitteena on tuottaa täsmäratkaisuja maaseutualueiden tarpeisiin, parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua sekä luoda seutukunnalle uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Se kytkee maaseutualueiden kehittämisen osaksi voimakkaasti kasvavan Jyvässeudun kehittämissuunnitelmia. JyväsRiihen toimisto sijaitsee Jyväskylässä Kivääritehtaan alueella, osoitteessa Asekatu 3, 40100 Jyväskylä. Lisätietoa: www.jyvasriihi.fi
Teksti: Pirjo Ikäheimonen, kuva:Leila Hänninen
Hanketukihakijoiden ohjauksesta vastaa toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen (oik.) Talouspäällikkö Lahja Mehto vastaa yritystukihakijoiden ja maksatusasioiden ohjauksesta. JyväsRiihen toimistolla työskentelee myös ohjelmatiedottaja Leila Hänninen, joka kehittää maakunnallisesti maaseutuohjelmiin liittyvää viestintää.
Teksti: Anja Kauppinen, kuva: Leila Hänninen, pieni kuva: Tiina Seppälä
Maaseutukehitys ry
Maaseutukehitys ry:n toimisto sijaitsee Hankasalmen kunnan virastolla. Vs. toiminnanjohtaja Anja Kauppisen (oik.) tavoittaa 040 - 5389180 tai anja.kauppinen@hankasalmi.fi ja toimistonhoitaja Jaana Suhosen 040 – 7626798 tai jaana. suhonen@hankasalmi.fi. Lisätietoa: www.keskisuomenmaaseutu.info/maaseutukehitys. Toiminnanjohtaja Tiina Seppälä on hoitovapaalla tammikuun loppuun saakka (pieni kuva).
10
MAASEUTUKEHITYS RY toimii Hankasalmen, Joutsan, Konneveden, Luhangan ja Toivakan kuntien alueella. Maaseutukehitys tekee kehittämistyötä lähinnä Manner-Suomen maaseutuohjelman ja oman paikallisen Maaseutukehitys 2007– 2013 -ohjelman puitteissa. Niiden kautta työvälineinä ovat yrityskohtaiset rahoitustuet, yleishyödylliset kehittämis-, investointi- ja koulutushankkeet sekä yleishyödyllisille toimijoille suunnattu luonnon monimuotoisuutta edistävä rahoitus mm. perinnebiotooppien hoitoon. Toiminnan tärkein tavoite on maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueen ihmisten elinolojen parantaminen. Toimintaa ohjaavat periaatteet ovat avoimuus, paikallisuus, omaehtoisuus ja asukaslähtöisyys.
Vesuri-ryhmä ry VESURI-RYHMÄ RY toimii Jämsän, Keuruun, Kuhmoisten, Multian ja Petäjäveden kuntien alueella. Siihen kuuluu myös Jyväskylän kaupungista entinen Korpilahti. Vesuri-ryhmä ry kannustaa maaseudun ihmisiä kehittämään omaa toimintaympäristöään, lisäämään sen viihtyisyyttä ja houkuttavuutta, parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja lisäämään yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Vesuri-ryhmä ry:n MOTO Maaseudun kehittämisen MoniToimikone -ohjelma tarjoaa maaseudun toimijoille monipuolisen
Raisa Saarilahti-Kulju
kehittämisrahoituksen MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta, tuen sen hakemiseen ja käyttämiseen sekä laajat yhteistyöverkot, joiden avulla omatoiminen kehittämistyö helpottuu. Vesuri-ryhmä ry:n toimisto sijaitsee Jämsässä. Työntekijöinä ovat toiminnanjohtaja Raisa Saarilahti-Kulju (vas.) 050 324 1144 ja toimistosihteeri Taina Lantela 050 378 4133. Lisätietoa osoitteesta www.keskisuomenmaaseutu.info/vesuriryhma. Sähköpostimme on vesuri@keskisuomenmaaseutu.info.
Arja-Leena Peiponen
Viisari ry
Viisarin toimistot sijaitsevat Saarijärven ja Viitasaaren kaupungintaloilla. Saarijärven toimistolla työskentelee toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen (oik.) ja talous- / hankesihteeri Mari Puro, Viitasaaren toimistolla talouspäällikkö Marjatta Ruuska (vas.). KOKO ohjelmakoordinaattori Marja Salosen (toinen vas.) työhuone on Saarijärven kaupungintalolla.
MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS VIISARI RY toimii Saarijärven - Viitasaaren seudulla ja Äänekosken maaseutualueilla. Viisarin päämääränä on osaavien ja yritteliäiden asukkaiden viihtyisä maaseutu. Päämäärän saavuttamiseksi Viisarin kehittämisohjelmassa tuetaan monipuolisen pienyrittäjyyden edistämistä, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisäämistä sekä alueen
luonnonvarojen hyödyntämistä kestävästi ja kekseliäästi. Viisarin kehittämisohjelma jakautuu päämäärän mukaan kahteen toimintalinjaan: monipuolista pienyrittäjyyttä sekä laadukasta elämää ja viihtyisyyttä kotiseudulla. Päämäärä saavutetaan kannustamalla alueen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä ennakkoluulottomaan toimintaan ja yhteistyöhön.
Viisari toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen kehittämistyöryhmän kanssa sekä hallinnoi Keski-Suomen maaseutualueiden Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa – KOKO. Yhteistyö, toiminta aluekehittäjäverkostossa lisää LEADER -toiminnan vaikuttavuutta ja monipuolistaa yhteistyöverkostoa. Lisätietoa: www.viisaankivi.fi/viisari
11
Verkkoon kehitt채mistuen avulla
Eva Suomala sai Muista kukkasin -palvelun kehitt채miseen yrityksen kehitt채mistukea. Tuen osuus kokonaisbudjetista on 50 %.
12
Teksti ja kuvat: Leila Hänninen
M
uista kukkasin -palvelu muistaa puolestasi tärkeät päivämäärät: syntymäpäivät, hääpäivät ja muut merkkipäivät. Rekisteröitymällä verkossa palvelun asiakkaaksi merkitset palvelun kalenteriin omat tärkeät päivämääräsi ja mahdolliset toiveesi. Tärkeän päivän lähestyessä palvelu lähettää sinulle tekstiviestin ja muutaman erihintaisen kimppuvaihtoehdon. – Mukavaa palvelussa on asiakkaan kannalta vaivattomuus. Tärkeät päivät eivät unohdu, ja samalla voi tilata haluamiaan kukkia ja valita niiden toimitustavan. Tilauspakkoa ei kuitenkaan ole, yrittäjä Eva Suomala selventää. Eva Suomalalla on kukkasitomo Laukaan asemalla. – Teen tilauksesta kukkasidontaa. Yleensä asiakas ottaa yhteyttä, sovimme ajan ja neuvottelemme toteutettavasta tilauksesta. Palvelu on kokonaisvaltaista aina sidonnasta paikalle vientiin ja koristeluun saakka, riippuen asiakkaan tarpeista. Sitomo toimii Suomalan kodin yhteydessä, ja se on auki tarvittaessa. Ideasta kehittämiseen – Palvelu lähti 2005 syksyllä yhden miesasiakkaan toiveesta tehdä muistamisesta helpompaa. En saanut ajatuksesta rauhaa, ja rupesin kehittämään muistutuspalvelua miehille. Sana alkoi pikkuhiljaa kiertää, ja aloin keräillä miehiltä heille tärkeitä päivämääriä. Aluksi minulla oli manuaalinen systeemi, ja laitoin itse muistutuksen kalenterin avulla. Palvelun kehittämiseen ja rahoitukseen tuli idea yrittäjän ammattitutkintoa suorittaessa. Ehdotettu kehittämisraha oli niin vaikea asia minulle, että soitin elinkeinoasiamiehelle, joka suositteli kääntyä JyväsRiihi ry:n puoleen. Hän antoi minulle tarvittavat yhteystiedot, ja asia alkoi edetä JyväsRiihen kautta. Hakuprosessi ja hankerahoitus – Hakuprosessi on ollut sellainen, etten itse olisi selvinnyt siitä. Han-
kerahoitus on ollut hyvin tärkeä, ilman tukea en olisi pystynyt kehittämään palvelua tässä vaiheessa. JyväsRiihessä passattiin hyvin, ja he auttoivat hankehakemuksen toimittamisessa. Pienelle yrittäjälle jokainen lantti on aina eteenpäin, ja tuki siksikin tärkeä. Myös saadut neuvot ja ohjeet prosessin aikana ovat erittäin tärkeitä, jotta hanke saadaan vietyä läpi, Suomala toteaa. Hakuvaiheessa Suomala kritisoi päätöksen hitautta. – Toimitin hankehakemuksen nopeaan tahtiin toukokuussa, ja vasta syksyllä sain päätöksen. Aina joku oli menossa tai tulossa, tai joku oli lomalla. Minusta ei ollut reilua se, että minun piti tehdä hakemus nopeasti, seisomaan virkamiesten pöydillä. Olisi ollut mukava päästä työstämään palvelun kehittämistä jo heti kesäloman jälkeen. Muuten hankeprosessi on edennyt Suomalan mukaan hyvin, ja tukea on saanut tarvittaessa. Suomala sai Muista kukkasin -palvelun kehittämiseen yrityksen kehittämistukea. Tuen osuus kokonaisbudjetista on 50 %. Kehittämistukea voidaan myöntää kehittämistyöstä ja sen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voidaan myöntää yritykselle tai yritysryhmälle sellaiseen asiantuntijaapuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleensuuntaamista. Yritys voi tuen avulla myös etsiä uusia markkinoita, parantaa tuotteiden laatua tai kehittää uusia tuotteita.
toimitetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti kotiin, työpaikalle, jne. tai hän voi itse hakea kimpun. Luovuus ja ympäristö tärkeitä Suomala on toiminut yrittäjänä vuodesta 2005. – Luovalla alalla yrittäjänä toimiminen ei ollut haaveenani, mutta toisaalta ei ollut vaihtoehtoja – tämä on ainut tapa toteuttaa tätä työtä omalla tavallani. Minulle luonnonmateriaalit ja niistä tekeminen on hyvin tärkeä osa töitäni. – Jokaisessa kimpussa on ajatus mukana. Jokainen työ on uniikki, kun käsitellään elävää materiaalia, tässä on myös lisäajatusta mukana. Minulle on aina merkannut kukat hirveästi. Kun tuot kukkakimpun pöytään, koko huone muuttuu täysin. Kimppu välittää hyvää oloa ja kauneutta. – Käytän paljon luonnonmateriaaleja töissäni. Yksi morsiuskimppu on esimerkiksi tehty ilman yhtään kukkaa (luonnonmateriaaleista). Minulla on vakiopaikat, josta käyn keräämässä ”metsän” materiaalia, aina tarpeen mukaan. Kesäisin en muuta vihreää käytäkään kuin luonnosta keräämiäni. Kun minulla ei ole aukioloaikoja, voin vapaasti olla vaikka päivän metsässä keräämässä materiaalia, mikä on ihanaa.
Muista kukkasin -palvelu nyt Kehittämistuen avulla muistamispalvelulle on avattu oma nettisivunsa. – Nettisivujen kautta ohjelma lähettää muistutuksen rekisteröityneille asiakkaille. Palvelu säästää asiakkaan aikaa paljon, lisäksi hän saa toivomuksen mukaisia kukkia/ kimppuja. Toisaalta aikaa säästyy kotona perheen parissa olemiseen. Ostoksen tekeminen on helppoa, myös toimitus on helppoa ja joustavaa asiakkaan kannalta: kimppu
Eva Suomalalle luovuus ja ympäristö ovat tärkeitä.
13
KEHITTÄMISYHTIÖT Teksti ja kuva: Leila Hänninen
Witas kehittää
pohjoisen Keski-Suomen yrittämisen edellytyksiä
K
ehittämisyhtiö Witas Oy toimii Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan alueella. Se kehittää alueen yritysten liiketoimintaa, edistää uusien yritysten perustamista ja toteuttaa erilaisia projekteja osaamistason nostamiseksi alueella. Haastattelimme yhtiön toimitusjohtajaa Tuija Muhosta Witaksen haasteista pohjoisen Keski-Suomen kehittäjänä. – Witaksen rooli pohjoisen Keski-Suomen kehittäjänä on yritystoiminnan tukeminen ja kehittäminen, sekä yritysten toimintaympäristön kehittäminen. Vaikka alue on monin tavoin haasteellinen elinkeinoelämän kannalta, täällä on mukavia ja ahkeria ihmisiä, joiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, Muhonen sanoo. Witas toimii myös hanketoteuttajana. Hanketoiminnalla se hakee lisäresursseja yritystoiminnan ja alueen kehittämiseen. – Hankkeen hakeminen lähtee kehittämistarpeesta alueella, johon omat resurssit eivät riitä. Tyypillisimpiä rahoittajia ovat ELY-Keskus, Keski-Suomen Liitto ja Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. Tällä hetkellä
14
meillä on käynnissä neljä keskeistä maaseutuun liittyvää kehittämishanketta: Hoivapooli, KULTTI ja Maatalouden muovien uusiokäyttöön liittyvä hanke sekä Matkailuselvityshanke. Hoivapooli kehittää hoiva-alan yritysten, julkisen tahon ja kolmannen sektorin yhteistyötä maaseudulla. KULTTI-hanke kehittää kulttuurialan yrittäjyyttä. Siinä pyritään ammattimaistamaan ja kehittämään kulttuurialan toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien osaamista, Muhonen kertoo. Yhteistyötä paikallisen LEADER-yhdistyksen kanssa – LEADER-toiminnan rooli maaseudun kehittämisessä on merkittävä. Toimintaryhmät ovat toimijalähtöisiä ja voivat rahoittaa pienempiäkin kehittämistarpeita. Paikallinen ryhmä on ihmisten kokoinen, ja sen toiminta lähtee alueen asukkaista ja yrittäjistä, Muhonen kehuu. – Viisarin toiminta linkittyy Witaksen toimintaan yritystoiminnan kehittämisessä niin, että teemme paljon yhteistyötä. Viisarilla on yritystoiminnan rahoittajan rooli. Wi-
tas valmistelee kehittämissuunnitelmaa ja rahoitushakemusta yhdessä yrittäjän kanssa, ja on yrittäjän tukena kehittämis- ja hanketyössä. Yhteistyössä viestintä, selkeys, hyvät ohjeet ja helppokäyttöiset lomakkeet ovat tärkeitä. – Yksi hyvä, joskin vielä liian vähän käytetty malli yhteistyössämme ovat ”hanketreffit”, joissa ovat mukana Viisarin työntekijät, Witas ja yrittäjät (hanketoteuttajat). Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia tietoiskuja, joissa toimijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista, Muhonen vinkkaa. Tietomäärä, ohjeistukset ja linjaukset ovat Muhosen mukaan valtavia ja jatkuvasti muuttuvia. Tästä syystä asiakkaat eivät pääsääntöisesti tiedä etukäteen rahoitusmahdollisuuksista. – Asiakkaat ottavat meihin yhteyttä ja lähdemme selvittämään yrittäjän tilannetta ja soveltuvia tukimahdollisuuksia yhteydenoton jälkeen. Tärkeitä kehittämistarpeita maaseudulla – Tulevaisuudessa olisi hyvä, että maakunnan tapahtumat ja hankkeet löytyisivät yhdestä paikasta.
Tuija Muhonen on kotoisin Viitasaarelta, hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Witakseen Muhonen tuli vuonna 2005, vuodesta 2006 hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana.
Niissä olisi hyvä säilyttää asiakasnäkökulma: käyttäjän pitäisi pystyä hakemaan sellaisia hankkeita, joilla olisi juuri hänelle tarjottavaa. Maaseudun kehittämistyössä pieni on kaunista: paikallinen, kentällä tapahtuva kehittäminen on tärkeää. Myös kehittäjien aito yhteistyö ja tiedonvälitys tulisi nähdä tärkeänä
”Maaseudun kehittämistyössä pieni on kaunista: paikallinen, kentällä tapahtuva kehittäminen on tärkeää.”
asiana. Julkiset resurssit ovat yhteisiä – asiakkaalle pitäisi pystyä löytämään parhaat mahdolliset instrumentit kehittämiseen yhdessä, Muhonen pohtii. Seutukunnalle on saatava Muhosen mukaan lisää tuotannollisia veturiyrityksiä, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja, ja sitä kautta hyvinvointia. – Suuri kysymyksemme onkin tällä hetkellä se, miten pystymme lähtemään mukaan systemaattisemmin uusyrityshankintaan yhdessä alueen kärkiyritysten kanssa. Myös hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ja kansalaisten oma-aloitteisuuden lisääminen ovat tärkeitä kohteita maaseudun kehittämisessä.
Keski-Suomessa toimii 7 kehittämisyhtiötä: • • • • • • •
JYKES JÄMSEK KEHITTÄMISYHTIÖ KARSTULANSEUTU KEULINK SAARIJÄRVEN SEUDUN YRITYSPALVELU WITAS ÄÄNESEUDUN KEHITYS
Lisätietoa kehittämisyhtiöiden palveluista saat jokaisen nettisivuilta tai osoitteesta www. keskisuomi.fi > suunnittelu ja kehittäminen > elinkeinot ja teollisuus > Keski-Suomen kehittämisyhtiöt.
15
Yrittäjyydellä vaikutusmahdollisuuksia
maaseudulle
Reeta Kunelius on saanut Kynttiläpaja Kalevantulen toimintaan kehittämistukea markkinointiin, investointitukea sulatuspadan hankkimiseen sekä käynnistystukea työntekijän palkkaamiseen Vesuri ry:ltä. 16
Teksti ja kuvat: Leila Hänninen
R
eeta Kunelius perusti toiminimiyrityksensä viitisen vuotta sitten. Idea lähti halusta tehdä käsillä luovaa työtä. Kynttiläharrastus imaisi mukaansa, ja lopputuloksena syntyi Kynttiläpaja Kalevantuli, joka valmistaa käsityönä muun muassa tunnettuja soijakynttilöitä. – Muutimme kumppanini kanssa Sahrajärven kylälle Tampereelta. Kun muutimme maalle, minusta tuntui, että haluan vaikuttaa asioihin. Minulle on tärkeää että voin yrittää, vaikuttaa ja työllistää maaseudulla. Voimme itse luoda edellytyksiä maalla asumiseen ja elämiseen, ja markkinoida maaseutua hyvänä paikkana elää ja asua. Sahrajärven kylä ja kyläläiset ovat Kuneliuksen mukaan olleet yrityksen kehittämisessä hengessä mukana. Kyläläisten tuki on tärkeää. Kalevantulen ensimmäinen paja oli Sahrajärven Nuorisoseuran talossa, Sahralinnassa. – Pian tila kävi kuitenkin pieneksi, jolloin muutimme Multian keskustaan Metsolan kartanoon. Ideasta tuotteeksi – Idea soijakynttilästä lähti omasta tutkimuksesta kynttilänvalmistuksesta. Tilasin kirjastoon Amerikasta kynttilänvalmistuskirjan, jossa esiteltiin uusi materiaali soijavaha. Soijavahaa ei saanut Suomesta, jolloin hain Luovan Pajan kautta Keski-Suomen Liiton siemenrahaa materiaalin koe-erän maahantuontiin. Kun aloin ottaa asioista selvää, oli herättävää huomata, että parafiini on öljynvalmistuksen sivutuote. Halusin rinnalle tällaisen maatuvan, kasvipohjaisen vaihtoehdon, Kunelius kertoo. Soijakynttilä sai vuonna 2008 uutuustuotepalkinnon Suomen kädentaidot -messuilla.
sekä käynnistystukea työntekijän palkkaamiseen Vesuri ry:ltä. Kaikki tuet haettiin samalla kertaa. – Kun tajusin hakea yritystukia, selvitti se paljon mitä yritystoiminnalta haluan jatkossa. Hakeminen edellytti aiempaa syvällisempää perehtymistä yrityksen strategiaan ja liiketoimintasuunnitelman hiomiseen. Työntekijän palkkaaminen oli myös tosi tärkeä juttu, Kunelius kertoo. – Hain kaikki tuet samalla hakemuksella mikä helpotti hakuprosessia. Minulla on jonkin verran kokemusta hakemuksista. Taloudellisiin laskelmiin sain apua kehittämisyhtiö Keulinkilta. Myös Vesurista sai helposti ja mukavasti apua hakemiseen. Hakuprosessi oli yrittäjän näkökulmasta pitkä. – Päätös tuli viiveellä, noin puolen vuoden kuluttua hakemuksen jättämisestä, vaikka käsittelyä nopeutettiin. Tällä hetkellä hanke on menossa maksatusvaiheeseen. Vaikka prosessi on ollut Kuneliuksen mukaan melko byrokraattinen, on apua saanut sekä Vesurilta että Keulinkilta kiitettävästi. Tuen saaminen on vauhdittanut yrityksen kehittämistä paljon.– Tuet ovat nopeuttaneet yrityksen kehittämistä. Tuen avulla olemme hankkineet isoilta investoinneilta tuntuneet sulatuspadan ja tienvar-
sikyltit sekä uskaltaneet lähteä mm. liikelahjamessuille markkinoimaan tuotteitamme uusille potentiaalisille asiakkaille. Hankkeesta riskinsietokykyä – Koko hankkeessa kokonaisvaikutuksena on se, että oma riskinsietokyky on lisääntynyt todella paljon. Haluan panostaa yrityksen kasvattamiseen, ja olen valmis myös investoimaan siihen. Tuki on ollut merkittävää myös henkisesti, Kunelius summaa. Yritys työllistää tällä hetkellä käynnistämistuen avulla Salme Hoppulan. Reeta ja hänen kumppaninsa Niina Riikonen pyörittävät toiminimiyritystä ja työllistävät yrityksen avulla itsensä. – Käynnistystuki helpotti Salmen palkkaamista. Tuessa on hyvää myös sen joustavuus – pystyy palkkaamaan vaikkapa puoleksi vuodeksi neljä, tai yhden ihmisen kahdeksi vuodeksi, Kunelius sanoo. Hän aikoo kehittää yritystä myös jatkossa. – Aion hakea lisää tukea ja opiskella. Olen aloittanut tuotekehittäjän erikoisammattiopinnot oppisopimuksen turvin. Kaiken kaikkiaan tämä tukiprosessi on tuonut paljon uutta puhtia yritystoimintaan, Kunelius kiteyttää.
Yrityksen kehittämiseen apua Kunelius on saanut Kynttiläpaja Kalevantulen toimintaan kehittämistukea markkinointiin, investointitukea sulatuspadan hankkimiseen
Reeta Kunelius (oik.), Niina Riikonen (vas.) ja Salme Hoppula yhteiskuvassa Kynttiläpaja Kalevantulen tunnetuimman tuotteen, soijakynttilän, äärellä. Salme on palkattu yritykseen käynnistystuen avulla.
17
Teksti ja kuvat: Leila H채nninen
Hankasalmella
ravataan 100-vuotias Hevosyst채v채inseura hakee tukea Hankasalmen raviradan remontoimiseen Maaseutukehitykselt채.
18
H
ankasalmen ravirata on ollut toiminnassa jo 1950-luvulta. Alun perin yksityisomistuksessa ollut rata myytiin kunnalle, joka vuokraa rataa edelleen Hevosystäväinseuralle. Ravirata on niin hevosihmisten kuin muidenkin ahkerassa käytössä kesät talvet, parhaillaan Hevosystäväinseura hakee tukea radan remontoimiseen Maaseutukehitykseltä. – Kesäisin täällä pidetään harjoitusravit joka keskiviikko aina heinäkuun loppuun saakka, seuran puheenjohtaja Markku Hatakka kertoo. Harjoitusraveihin kokoontuu niin ammattilaiset kuin harrastajat harjoittamaan hevosia suuria koitoksia varten, tai ajamaan muuten vain. Tapahtumasta on tullut suosittu, ja ihmisiä saapuu paikalle lähiseudun kunnista joskus kymmenittäin. – Harjoitusraveille on tilausta, niitä ei juurikaan järjestetä muualla, Hatakka huomauttaa. Vapaaehtoishommaa 100 vuotta Hatakka myhäilee harjoitusravien ja raviradan pyörittämisen olevan mukavaa, kun jokaisella on oma rooli, ja jokainen hoitaa oman hommansa. Seuran sihteeri Sanna Ekonen kertoo seurassa olevan noin 200 jäsentä. – Jäseneksi meille pääsee hevoshenkiset ihmiset, myös perhejäseniä voi kuulua seuraan. Vapaaehtoishommissa meillä on noin 50 henkilöä, isoissa (TOTO) raveissa enemmän, näissä harjoitusraveissa muutamia. Isot ravit järjestetään kerran kesässä. Harjoitusraveissa on aina muutamia vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös kahviota pidetään auki joka keskiviikko kahden naisen voimin. – Tämä onkin meille se tuottoisin homma näissä tapahtumissa, Hatakka naurahtaa. Harjoitusravien valvonnasta vastaava Erkki Valkonen on paikalla harjoitusraveissa joka keskiviikko. – Täällähän sitä tulee kesän keskiviikot vietettyä. Isoissa raveissa olen toiminut päälähettäjänä jo 24 vuot-
Markku Hatakka (vas.), Anja Kauppinen ja Erkki Valkonen juttusilla.
ta. Harjoitusravit ovat hyvä tilaisuus harjoitella koelähtöjä varten. Tänne kokoontuvat niin raviurheilun ammattilaiset kuin harrastajat yhteen. Harjoitusravit ovat myös oiva kokoontumispaikka, jossa kerrotaan kaikki ajankohtaiset juorut, Valkonen naurahtaa. Kaikki mukaan Harjoitusraveihin pääsevät Valkosen mukaan kaikki rekisteröidyt hevoset. Ajajalla täytyy olla ajolupa (kortti). Osallistuminen maksaa muutaman euron, jolla seura peittää harjoitusraveista aiheutuneita kuluja. Yksi osallistujista on tällä kertaa hevospalveluyrittäjä Sami Vehviläinen, joka on ajamassa muutamia hevosia. – Valmistelen täällä hevosia isoihin raveihin, ja pohdin omistajien kanssa miten hevonen kulkee, onko kengitykset kohdallaan, ja niin edelleen. Tämä on minusta oiva paikka porukan tapaamiselle. Paikalla on myös vanhoja konkareita. Mannisen Aino ja Hannu ovat olleet mukana jo vuosikymmenten ajan, Hannu alusta asti. Myös Eelis Liukkonen on ollut tuttu näky Hankasalmen raviradalla. – Aikoinani olen toiminut muun muassa lähettäjänä. Muistan kun tätä rataa tehtiin ukkoporukassa kuokilla ja lapioilla. Yhdessä illassa saatiin takasuora valmiiksi. Sillon oli hyviä hevosia. Miettisen Ruuna Reipas oli aivan lyömätön. Se meni ulkoreunaa (ajoi edellä) ja voitti kaikki.
Miettinen osti hevosen liha-autosta, ja niin hyvä siitä tuli. Kehittämistä hankkeen turvin Hevosystäväinseura on vuosien mittaan remontoinut ja kunnostanut Hankasalmen ravirataa. Nyt on menossa hanke, jossa on tarkoitus uusia radan pinta, rakentaa huoltorakennus sekä valaista ravirata. Tarkoituksena on myös rakentaa parisenkymmentä pylväskatosta hevosten valjastamisen helpottamiseksi. – Maaseutukehityksestä olemme saaneet paljon apua. Anjalta saadaan tietoa hankkeista ja apua hankkeen pyörittämiseen, Hatakka kertoo. – Näen, että hankkeesta on monenlaista hyötyä alueelle, Anja Kauppinen Maaseutukehityksestä sanoo. Ravirata tukee niin yhteisöllistä toimintaa kuin monenlaista harrastustoimintaa ja yrittäjyyttä. Tämä on kylän kokoontumispaikka siinä missä muutkin, ja tänne voi kaikki tulla. Hanke on melko suuri, ja varsinaiset toimenpiteet alkavatkin Hatakan mukaan vasta syksyllä ravikauden jälkeen. Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä seura tekee silloin paljon talkoita, jotta kaikki saadaan valmiiksi ajallaan ja hankkeen puitteissa. Toiminta tuntuu olevan aktiivista ja henki hyvä. Noviisikin voi tulla katselemaan raveja, ja iloita hyvistä tarinoista.
19
Leila Hänninen
Laukaan Yrittäjät ”Keski-Suomen yrittäjät ilmoittivat meidät valtakunnalliseen kilpailuun, jossa voitimme suurimman sarjan – meidät valittiin yli 100–250 jäsenen paikallisyhdistysten parhaaksi.”
L
aukaan Yrittäjät ry on perustettu vuonna 1977. Yhdistys on vuosien mittaan kasvanut reilun kahdensadan yrittäjän yhdistykseksi ja alueen vaikuttajaksi. Yhdistys sai vuoden 2009 parhaan yrittäjäyhdistyksen valtakunnallisen palkinnon. Kysyimme yhdistyksen tuoreelta puheenjohtajalta Sakari Suomalalta menestyksen salaisuutta. Laukaan Yrittäjien jäsenmäärä kasvoi huimasti vuoden 2009 aikana. – Kysymys saattaa olla siitä, että yrittäjät valveutuvat ja haluavat liittyä etujärjestöön. Enemmän uskomme kuitenkin yhdistyksen aktiivisiin tekoihin omalla alueella, jossa tehdään yrittäjyys näkyväksi. Tätä kautta yhdistys tulee näkyväksi ja kutsuu hyviä toimijoita luokseen, Suomala valottaa. Ajatus tahtoryhmästä ”Ajalle tyypillistä on se, että kunta toimii omassa lokerossaan, elinkeino-organisaatio omassaan, yrittäjät omissaan – kunnan sisällä koulut omissaan. Kaikki tarkastelevat asioita omista lähtökohdistaan ja yrittävät puhua samalla yhteistyön tekemisestä. Kukaan ei itse asiassa saa aikaiseksi todellisia tekoja. Pohdimme asiaa hallituksessa, jossa syntyi ajatus tahtoryhmästä. Ryhmä koostuu kunnanjohtajasta, kunnan hallituksen puheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta, yrittäjäjärjestön edustuksesta, paikallislehden päätoimittajasta, Jykesin edustuksesta ja poliittisesta
20
johtoryhmästä. Ryhmän tarkoituksena on tavata säännöllisesti ja tarkastella ilmiöitä mitä paikkakunnalla tapahtuu. Ajatuksena on ollut se, että tahtoryhmä tulisi osaksi kunnan toiminnallista vuosikelloa, niin että se ei ole hetken kokeilu. Taustalla on johtava ajatus säännöllisistä tapaamisista ja jatkuvista kokeiluista. On todettu että yhdessä oppiminen, arvon tuottaminen ja keskustelu on tärkeää. Olemme tunnistaneet Laukaan kunnan menestystekijöiksi toimivat ihmiset. Ylhäältä päin kontrollointi ei toimi, vaan sisältä käsin synnytetään johtavat ajatukset jossa asiakas (kunnan asukas) on keskellä.” Tahtoryhmä tekojen pohjana ”Tahtoryhmästä syntyi ajatus kuntakipinästä, joka on viranhaltijoiden ja toimialan yrittäjien yhteinen kohtaamispäivä. Tapahtumassa tarkastellaan yhdessä olemisen perustaa, yhdessä tekemisen järkevyyttä ja tulevaisuutta. Kysymyksenä mitä viranhaltijat ja yrittäjät voisivat tehdä yhdessä jotta meidän elämä olisi parempaa. Ensimmäinen kuntakipinä on rakennettu luottamuksen ja arvonannon perustalle – se on ikään kuin ensimmäinen yhteinen konkreettinen kohtaaminen. Meidän tehtävä järjestäjinä on tuoda ihmiset yhteen, ja luoda pohja vuorovaikutukselle. Muutos ja yhteinen oppiminen lähtee ihmisistä itsestään. Toinen merkittävä löytö tahtoryhmässä on, että elinkeinostrategia ja elinkeinotoimet ovat osana hyvinvointistrategiaa – me teemme
tätä siksi että ihmisillä olisi hyvinvointia. Täytyy olla joku syy tehdä yhteistyötä. Kolmas jatkumo on Sammon Takojat, tuotekehittäjän ammattitutkinto. Tämä on poikkeuksellinen Suomessa johtuen siitä, että ryhmässä on mukana kunnan viranhaltijoita, yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää ja tuotteistaa palveluita sekä tuotteistaa samalla uutta kuntajohtamisen ja vaikuttamisen mallia tulevaisuuteen. ” Laukaan Yrittäjät Keski-Suomen ja Suomen paras yrittäjäyhdistys 2009 ”Keski-Suomen yrittäjät ilmoittivat meidät valtakunnalliseen kilpailuun, jossa voitimme suurimman sarjan – meidät valittiin yli 100–250 jäsenen paikallisyhdistysten parhaaksi. Näitä yhdistyksiä on Suomessa noin 250. Muita sarjoja valtakunnallisessa kilpailussa on kaksi – pienemmille ja suuremmille yrittäjäyhdistyksille. Olemme palkinnosta älyttömän ylpeitä – tämä on historiassa toinen kerta kun palkinto saatiin Keski-Suomeen. Laukaan Yrittäjiä arvostettiin tahtoryhmän ja kuntayhteistyön aktiivisuuden ja yhteistyötavan ansiosta. Meillä valmistuu kohtaamisosaamisen käsikirja, ja meitä on käyty kuulemassa asian tiimoilta. Laukaa tunnustetaan aidosti yrittäjämyönteisenä paikkakuntana. Tällä on alueellisesti valtava merkitys, eikä tämä tule yrittäjiltä yksinään,
vuoden 2009 paras yrittäjäyhdistys vaan menestys on tulos hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Yrittäjäyhdistystä voidaan pitää eräänlaisena katalysaattorina yhteistyön kehittämisessä.” Miksi Laukaan Yrittäjiin? ”Laukaan Yrittäjät on eteenpäin menevä ja hyvä yrittäjäyhteisö – oma heimo. Liittymällä yhteen saavutetaan vaikuttamisen voima. Lisäksi Suomen Yrittäjät on tunnustettu neuvottelutaho yhteiskunnassa. Yhdistyksen kautta yrittäjä voi aidosti vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Yrittäjäyhdistys tekee tekoja yleisen
yrittäjyyden hyväksi, ei vain jäsenten hyväksi. Toiminta on avointa ja näkyvää. Tällä hetkellä yhdistyksessä on hyvä, toimiva hallitus. Haasteena on saada hallituksen ulkopuolelta ihmisiä mukaan toimiryhmiin. Toiminnassa on mukana nuoria yrittäjiä, ja teemme aktiivista yhteistyötä koulumaailman kanssa. Kehitämme yhteistyömuotoja käytännössä. Meidän tavoitteena on löytää jokaisessa keskustelussa joku aktiivinen (pienikin) teko, joka vie yhteistä asiaa eteenpäin. Tiimiyrittäjyys tulee yleisemmäksi. Työnantajapuolella tulee olemaan työntekijöiden markkinat.
Käytännössä se, kuka tarjoaa parasta johtamista saa parhaat tyypit. Laukaasta voimme tehdä sellaisen paikan, joka voi valita näitä parhaita tyyppejä. Lopuksi haluan sanoa, että on oikein jos yrittäjä menestyy. Haluan tuoda esiin myös sen, että yrittäjän lisääntyvä vapaa-aika on kasvua siinä missä taloudellinen kasvu tai yrityksen laajentuminen. ” Sakari Suomala toimii Laukaan Yrittäjät ry:n puheenjohtajana. Hänellä on pitkä kokemus yrittäjyydestä ja yrityksen erilaisista johtotehtävistä. Suomala toimii myös yrittäjävalmentajana.
Tekstin lähde: www.yrittajat.fi.
Yrittäjälle tukea yrittäjäjärjestöstä Yrittäjäjärjestö on kolmiportainen. Jäsenyys syntyy paikallisen yrittäjäyhdistyksen ja yrittäjän tai yrityksen välille. Paikallisyhdistykset muodostavat alueellisen järjestön, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n ja alueelliset järjestöt muodostavat Suomen Yrittäjät ry:n. Keski-Suomen Yrittäjiin kuuluu 29 paikallisyhdistystä, joista Laukaan Yrittäjät ry on yksi. Suomen Yrittäjät ry:n toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä. Yhdistys on elinkeinoelämän suurin, yli 110 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritykset työllistävät 582 000 henkilöä, joista palkansaajia on 450 000. Jäsenistö jakaantuu siten noin puoliksi yksinyrittäjiin ja työnantajiin. Työnantajayrityksistä lähes 60 prosenttia on järjestäytynyt Suomen Yrittäjiin. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Suomen Yrittäjät ry haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. Lisätietoa Suomen Yrittäjät ry:stä sekä sen alueellisista ja paikallisyhdistyksistä osoitteessa www.yrittajat.fi.
21
Nuori nainen vaikuttajana 22
Teksti ja kuva: Leila Hänninen
L
iisa Karvonen (19) on saarijärveläinen opiskelija ja kaupunginvaltuutettu. Hän toimii Saarijärven kaupunginvaltuuston lisäksi muissakin luottamustoimissa, kuten Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarissa sekä Keski-Suomen Vihreiden hallituksessa. Miksi kunnallispolitiikkaan? ” Minua on aina kiinnostanut päätöksenteko ja yhteiset asiat. Kun lähdin ehdolle, ei ollut ajatuksena että tässä näin kävisi. Muistan miten äidin kommentti oli ” sehän sitten loppuu vaaleihin”. Alun perin olin sitoutumattomana ehdokkaana, mutta liityin Vihreisiin. Olen aina ollut aika vihreä, puolueen toiminta ja linjausten synty kiinnostivat. Lisäksi koen, että voin tätä kautta vaikuttaa puolueen linjauksiin. Keski-Suomen vihreissä on ihmisiä hyvin erilaisilta taustoilta. Meillä on korkea koulutustaso, Jyväskylässä vihreät opiskelijat ovat aktiivisia. Meillä on ehkä hieman nuorempaa porukkaa. On hienoa, että on päässyt vaikuttamaan jo tämän ikäisenä. Ihmiset suhtautuvat eri tavoin nuoreen päätöksenteossa. Pääasiassa vaikutelma on ollut positiivinen, ihmiset kannustavat ja kysyvät miltä kaupunginvaltuutetun toimi on tuntunut. Turhautumista aiheuttaa tunne, ettei omia ehdotuksiani oteta yhtä vakavasti kuin joidenkin muiden luottamushenkilöiden. Itselleni tulee olo, että vaikka tuo esille hyvänkin ehdotuksen siihen suhtaudutaan lähtökohtaisesti vähätellen.” Nuorten ääni esiin ”Tuon nuorten näkökulmia päätöksentekoon. Toisaalta toivoisin, että ihmiset ottaisivat enemmänkin yhteyttä – olen toiminut Saarijärven nuorisovaltuustossa, ja olen edelleen yhteyksissä siihen porukkaan. Kun päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä, on niillä merkitystä myös nykynuorten tulevaisuuteen ja elämään.
Saarijärvellä on toiminut nuorisovaltuusto muutaman vuoden. Nuorilla on mahdollisuus nimetä oma edustajansa lautakuntiin tuomaa nuorten näkemystä asioihin. Tein juuri aloitteen, että esityslistat lähtisivät myös nuorisovaltuustolle, jolloin nuorilla olisi mahdollista keskustella asioista yhdessä. Tällöin lautakunnat saisivat nuorien yhteisiä mielipiteitä asioihin – ei vain yhden henkilön. Toisaalta myös nuorilla tulee olla mahdollisuus perehtyä asioihin ennen kokouksia, aivan kuten kaikilla muillakin. Nuoria voitaisiin ohjata paremmin esimerkiksi ideoiden toteutuksessa. Näin päätöksentekoa tuotaisiin lähemmäksi nuoria. Kun on konkreettisia asioita joita päästään toteuttamaan, jää vaikutelma päätöksenteosta alueelle vaikuttavana kokonaisuutena. Toivoisin, että nuoret voisivat ottaa myös minuun yhteyttä. Päätöksentekojärjestelmä pitäisi tuoda lähemmäs nuoria, jotta he näkisivät että sillä on merkitystä.” Maaseudun kehittäminen ”Minusta Saarijärveä pitäisi kehittää nimenomaan maaseutupitäjänä. Tätä ei ole viime aikoina korostettu tarpeeksi. Tähän työhön auttaa Viisarin hallituksessa toimiminen. Viisarin hallitukseen tuodaan hyviä, toteuttamiskelpoisia ideoita. Kokouksista jää aina antoisa ja hyvä mieli. Keskustelu on avointa, ja tietoa jaetaan hyvin. Ammattitaitoa löytyy eri aloilta, mikä helpottaa asiantuntevan kannan ottamista eri hankkeisiin. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei ole paljoa tarvittu. Jokainen uskaltaa tuoda kommenttinsa hyvin esiin. Viisarin hallituksen porukka on mahtavaa, ja päätökset konkreet-
tisempia kuin kaupunginvaltuuston tekemät ”pitkän linjan” päätökset. Alussa LEADER ja EU-byrokratia tuntuivat haastavilta, mutta asiat ovat auenneet melko pian. Ehkä koulutusta rahoituksen muodostumisessa ja toimintojen eroavaisuudessa voisi järjestää enemmänkin. Työhönsä sitoutuneet ja asiantuntevat työntekijät ovat tärkeitä – hallituksen ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa hankebyrokratiaan. Hallituksen aika kuluu hankkeiden jatkoideointiin, takoituksenmukaisuuden harkitsemiseen ja maaseudun kehittämiseen. Viisari on merkityksellinen maaseudun kehittäjä. Hankkeiden avulla on noussut esiin tärkeitä asioita, ja yhteistyö toimii tosi hyvin.” Keski-Suomen maaseutu ”Maaseutu on todella merkityksellinen koko Suomessa – monelta kantilta katsottuna. Ympäristöasiat nousevat tärkeiksi myös maaseudun kehittämisessä. Kehitys keskittyy rahallisesti Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -käytävään. Keski-Suomessa on kuitenkin aktiivisia ja halukkaita toimijoita. Kun saadaan rahoitus ja ideat kohtaamaan, voidaan kehitystä levittää myös leveämmälle Keski-Suomeen. Kehittämisessä tulisikin huomioida paremmin KeskiSuomen maaseutu kokonaisuutena. Meillähän on myös maaseutumaista kaupunkialuetta. Maaseudun mahdollinen autioituminen on huomioitava tulevaisuuden riskinä. Näkisin, että nuorten näkökulmasta olisi tärkeää saada nuoret palaamaan opiskelujen jälkeen Keski-Suomen maaseudulle. Tärkeää olisi, että silloin olisi työpaikkoja.”
FAKTAA: Ikä: 19 vuotta Kotipaikkakunta: Saarijärvi Puolue: Vihreät Opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Toimii Saarijärven kaupunginvaltuutettuna. Muita luottamustoimia mm. Sotekuntayhtymän yhtymävaltuusto, Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari, maaseudun kehittämistoimikunta, erilaiset yhdistykset, myös valtakunnallisesti. Keski-Suomen Vihreät, hallitus.
23
Teksti: Leila Hänninen, kuva: Anna Sarkkinen
RUOKAA LÄHELTÄ on Japa ry:n hanke, jossa on tuotu lähiruoka konkreettisesti asukkaita ja kuluttajia lähelle lähiruokapiirien avulla. Rahoituksen hanke on saanut JyväsRiihi ry:ltä EU:n maaseuturahastosta. Lähiruokapiirejä on perustettu vajaassa vuodessa kaksi, kolmas on tuloillaan. Haastattelimme Japa ry:n koordinaattoreita Anna Sarkkista ja Paula Taimista asian tiimoilta. – Ruokaa läheltä -hanke sai alkunsa innokkaan tikkakoskelaisen asukkaan ideasta ja innostuksesta toteuttaa lähiruokapiiri omalle alueelleen. Hanke alkoi virallisesti toukokuussa 2009. Sen tavoitteena on ollut perustaa 3 lähiruokapiiriä hankealueelle ja saada 5-10 taloutta piiriinsä. Ensimmäinen piiri aloitti toimintansa lokakuussa 2009 Tikkakoskella, toinen Muuramessa helmikuussa 2010 ja kolmas on tarkoitus aloittaa elo-syyskuussa 2010 Laukaassa, Sarkkinen kertoo. – Tähän mennessä tavoitteet ovat täyttyneet ja jopa ylittyneet. Lähiruoka on ollut todella suosittua, yhdessä ruokapiirissä on ollut mukana 30–50 taloutta. Myös tuottajat ovat olleet tuotteiden kysyntään erittäin tyytyväisiä. Piirien pyörittämiseen tarvitaan tietty määrä vapaaehtoisia, joita voisikin olla suuren kysynnän vuoksi lisää, Taiminen lisää. Lähiruokaa vapaaehtoisvoimin Lähiruokapiirit toimivatkin juuri vapaaehtoisvoimin. Tarkoituksena ei ole Japa ry:n mukaan ollut tuottaa piireillä voittoa, vaan saada alueen asukkaat tietoisiksi heitä lähellä tuotetuista tuotteista sekä antaa mahdollisuus ostaa oman alueen tuotteita. Lähiruoka on myös ympä-
24
ristöteko, sillä se vaatii vähemmän kuljetusta ja pakkausta. Piireissä ei ole niin sanottuja välikäsiä, vaan tuottajat saavat tuoton itselleen. Lähiruokapiiri laskuttaa asiakkaalta ainoastaan toimituskulut, jotka pysyvät alhaisina kun toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. – Myös kaupallisia piirejä on olemassa, mutta tässä hankkeessa pyritään nimenomaan siihen, ettei tuottajan ja ostajan välillä ole välikäsiä. Tuottaja määrittelee tuotteelleen hinnan, jonka asiakas maksaa. Piirit eivät toimita myöskään mitään tuotetta, mitä saa kaupasta, Sarkkinen selventää. Piireissä ns. jakoja on ollut suunnilleen kerran kuussa. Jakopäivä on määrittynyt tuottajien ja jakopaikkojen mukaan. – Ennen jakoa tiedustellaan tuottajilta, tuleeko heiltä tuotteita tähän jakoon ja selvitetään tuotteiden hinnat. Tuotteet syötetään nettitilausjärjestelmään, joka on tehty ruokapiirejä varten. Noin 2 viikkoa ennen jakoa avataan tilauslomake, joka on noin viikon auki. Tilausmäärät ilmoitetaan tuottajille, jotka toimittavat jakopäivänä tuotteet sovittuun paikkaan. Vapaaehtoiset jakavat tuotteet suoraan kuluttajille, ja tilittävät rahat tuottajille, Sarkkinen kertoo. – Jaon helpottamiseksi olemme tehneet niin, että samaa tuotetta (kuten jauhoja) tulee vain yhdeltä tuottajalta. Lopullisen päätöksen tekevät kuitenkin itse piirit. Vapaaehtoiset määrittelevät itse, kuinka paljon haluavat ruokapiiriä laajentaa. Lähiruoka on suosiossa Hanke kestää 2011 maaliskuun loppuun. Palautetta tulee Sarkkisen ja Taimisen mukaan spontaanisti, ja-
kotilanteissa eniten. Tuottajat ovat olleet tyytyväisiä, suurin osa myös kuluttajien palautteista on ollut erittäin positiivisia. – Itse asiassa kanamunien tuottaja on lisännyt kanojen määrää, jotta voi vastata lähiruokapiirin kysyntään paremmin. Myös porkkanat ja juurekset olivat niin suosittuja, että ne loppuivat yhdeltä piiriltä kesken, Sarkkinen kertoo tyytyväisenä. Muita lähiruokapiirejä ei hankkeen myötä syntyneiden sekä Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan (JYY) luomuruokapiirin lisäksi ole Keski-Suomessa. Etelä-Suomessa lähiruokapiiritoiminta on aktiivisempaa. – Toimintaa on tarkoitus laajentaa mahdollisuuksien mukaan myös muille alueille Keski-Suomessa, mikäli rahoitus toiminnalle saadaan järjestettyä, Taiminen ja Sarkkinen päättävät. Lisätietoa lähiruokapiireistä ja Ruokaa läheltä -hankkeesta osoitteesta www.japary.fi. Mikä Japa? Japa ry, Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda, on kestävää kehitystä asukaslähtöisesti edistävä yhdistys, jonka tehtävänä on tuoda kestävä kehitys lähelle asukkaita konkreettisesti erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden kautta. Japa ry on perustettu 2001 asukasyhdistysten toimesta. Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa, yhdistyksellä on kaksi kokoaikaista koordinaattoria. Toiminta-alueena on Jyväskylä sekä osin myös lähiseudun kunnat. Rahoitus tulee eri lähteistä sekä hankkeiden kautta.
www. japary.fi
HANKKEITA
Suvi Ahonen
Maalla-hanke tiedottaa maaseutumme matkailumahdollisuuksista SYYSLOMA, joululoma, hiihtoloma, kesäloma – lomalla on monta nimeä. Yhtä monta mahdollisuutta on tehdä lomakohdevalinnassa kestävän matkailun periaatteita noudattava päätös. Matkailuun liittyvissä valinnoissamme painottuvat nykyään kohteen saavutettavuuden lisäksi niin hinnat ja palvelut kuin ympäristöä säästävät syyt. Ympäristösyiden lisäksi elämämme teknistyminen on saanut meidät katsomaan lähelle, etsimään aitoutta ja arvostamaan perinteitä. Meitä kiinnostavat entistä enemmän rauhoittuminen, hyvinvointi ja terveys, luonto ja elämykset. Maaseutumatkailussamme on mahdollista yhdistää niin hyvä olo kuin kestävän matkailun periaatteetkin; vastuullisesti matkustamalla ja tutustumalla oman seutumme palveluihin tuemme maakuntamme työllisyyden lisäksi maaseudun kulttuuriperinnön vaalimista kuin ympäristön huomioon ottamistakin. Keskisuomalaisen maaseutumatkailun tiedottamisen haasteisiin on tartuttu Jyväskylän ammattikorkeakoululla. Maalla-tiedotushankkeen Suvi Ahonen ja Liisa Marin työs-
kentelevät tiiviisti Piippukadulla, Jyväskylän Lutakossa jotta keskisuomalaiset oppisivat tuntemaan paremmin oman alueensa maaseudun matkailuhelmet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama maaseutumatkailun tiedotushanke aloitti aktiivisen toimintansa helmikuussa 2010. Sen tarkoituksena on parantaa keskisuomalaisten tietoutta oman maaseudun matkailumahdollisuuksista. – Maaseudullamme täyttyvät monenlaiset lomatoiveet. Meillä on ammattitaitoisia ohjelmapalvelujen tuottajia, mökkivaihtoehtoja, kulttuuria, upeaa luontoa ja hyvää palvelua. Aina ei siis tarvitse mennä kauas, löytääkseen uusia elämyksiä ja kokemuksia, kertoo Suvi Ahonen. – Projektimme kestää vuoden 2013 loppuun, ja tulemme seuraavan neljän vuoden aikana tiedottamaan maaseutumatkailun mahdollisuuksista keskisuomalaisille ja järjestämään erilaisia verkottumistilaisuuksia maaseutumatkailuyrittäjille. Yrittäjille tarjoamme myös tietoa erilaisista kehittämis-, koulutus- ja rahoituspalveluista.
Tulemme keräämään myös kuvia ja tarinoita maaseudusta asiakkaiden näkökulmasta sekä positiivisia yritystarinoita kannustamaan maaseutumatkailuyrittäjiä. Maalla-hankkeessa aiotaan lisäksi jatkaa ”Kurkistus maalle” -päivien järjestämistä, perinnettä maaseudun avoimien ovien päivästä, jolloin kohteet voivat esitellä palvelujaan keskisuomalaisille. Hanke tulee tiedottamaan toiminnastaan ensisijaisesti internetsivuilla, uutiskirjein ja tilaisuuksin. Projektissa apuna toimii aktiivinen eri seutukuntiemme matkailutoimijoista koostuva työryhmä, joka miettii hankkeen toimenpiteiden ajankohtaa ja sisältöä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Viestinnästä Voimaa ja Pro Ruokakulttuurihankkeiden kanssa. – Me kaikki projektinaiset tietysti toivomme, että me keskisuomalaiset löytäisimme paremmin oman maaseutumme matkailun, yrittäjyyden ja makujen ylpeyden aiheet! kuuluu yhteinen viesti. Lisätietoa: projektipäällikkö Suvi Ahoselta, 0504328725, suvi. ahonen(at) jamk.fi.
Teksti: Sirkku Laurila, kuva: Leila Hänninen
Maaseutua kehitetään yhdessä HINKALO on tiedotushanke, joka auttaa Keski-Suomen maaseutu- ja maatalousalaa kehittymään. Hinkalo edistää ympäristö- ja maaseututietoisuutta, heloittaa uusimman tiedon, innovaatioiden ja osaamisen leviämistä sekä kehittää yrittäjien itseopiskelumahdollisuuksia ylläpitämällä koulutus- ja tiedotusmateriaalia osoitteessa www.hinkalo.fi. Hinkalo on kaikille! Se tavoittaa niin maakunnan maatila- ja maaseutuyrittäjät, tukipalveluiden
tuottajat, viranomaiset, EU-avustajat, neuvojat, maaseutuhankkeet, jalostajat, kauppaketjut kuin kuluttajatkin. Näin hanke kannustaa eri toimijoita yhdessä kehittämään maaseutuamme. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-Keskus ja sitä hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ajalla 1.1.2009 – 30.9.2012. Lisätietoa projektipäällikkö Sirkku Laurilalta, 050 360 7720, sirkku.laurila(at)jamk.fi.
25
Teksti ja kuva: Leila Hänninen
Suklaata Keski-Suomesta
SATE HERKKUTUOTE tekee käsin suussa sulavaa suklaata, toffeeta ja marmeladia. Yrittäjät Tero ja Sari Kuparinen pyörittävät yritystä Petäjävedellä. Heillä on myymälät sekä Petäjävedellä että Jämsässä. – Perustimme yrityksen vuonna 2005, jolloin päätuotteemme oli hunaja. Olimme mukana hankkeessa, jossa pääsimme näkemään suklaan valmistusta. Suklaa kolahti niin, että vaihdoimme hunajan tuotannon suklaan tekemiseen, Tero Kuparinen kertoo. Kupariset ovat oppineet yrittäjyyden arjen ja tuotteiden valmistuksen käytännön kautta. Tuotanto lähti liikkeelle niin, että Kupariset hankkivat raakamassaa, ja alkoivat harjoitella suklaan valmistusta. Harjoittelua kesti vuoden verran, jonka jälkeen ensimmäiset tuotteet tulivat myyntiin. – Suklaamassa tulee meille Belgiasta raakamassana, josta työstämme valmiit suklaatuotteet. Tuotteissamme erityistä on se, että ne ovat puhdasta suklaata. Tuotteet eivät sisällä jatkeaineita, koveteras-
26
voja tai muita lisäaineita, Kuparinen valaisee. Tuotteet tehdään alusta loppuun käsityönä. Myös pakkaaminen tehdään käsin. – Tulostamme myös etiketit itse. Emme tee mitään sellaista, mikä ei ole omasta mielestä hyvää. Omien tuotteiden takana pitää pysytä seisomaan täysillä. Myymälöiden lisäksi tuotteita voi löytää erilaisista tapahtumista ja messuilta, sekä jälleenmyyntiliikkeistä, Kuparinen sanoo. Perheyrityksestä voimaa – Yrityksemme on nimenomaan perheyritys. Meillä on 7 lasta, joista jokainen on omalla tavallaan mukana yritystoiminnassa. Tällä hetkellä olemme hakemassa tukea henkilön palkkaamiseen, jotta voisimme työllistää vakituisesti yhden lapsistamme, Kuparinen kertoo. Työllistämiseen liittyvästä tuesta Kupariset saivat tietoa Aitoja makuja -hankkeen kautta. Yrityksen perustaminen maaseudulle oli luonnollinen valinta
Kuparisille. Petäjävedellä lapset voivat tulla koulusta suoraan työpaikalle, ja asuinpaikalla yrittäminen on tuntunut hyvältä. – Tiesimme jo alusta asti, että asiakkaitamme tulevat olemaan myös muut kuin Petäjäveden asukkaat. Alussa meillä ei ollut myymälää ollenkaan, tällä hetkellä kahden myymälän lisäksi kierrämme erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, Kuparinen kertoo. – Yritys on kehittynyt tosi paljon vuodesta 2005. Tulevaisuudessa näen yrityksen kasvavan edelleen. Toivomme, että lapset ottavat jossain vaiheessa vastuun yrityksen pyörittämisestä, Kuparinen pohtii. Toisaalta hän näkee itse tehtyjen tuotteiden ja käsityötuotteiden menekin lisääntyvän ihmisten tietoisuuden lisääntymisen myötä. Haastavimpana yrittäjyydessä hän näkee kokonaisuuden hallinnan. Toisaalta parasta on itsensä toteuttaminen ja vapaus, mikä näkyy persoonallisissa tuotteissa.
HANKKEITA Eila Partanen
Ympäristövastuullinen kotityöpalvelu AMMATTITAITOISELLE kotityöpalvelun tuottajalle on ympäristövastuullinen toiminta itsestään selvää. Kotityöpalveluyrittäjä voi saada yritykselleen ratkaisevaa kilpailuetua ympäristöystävällisestä toiminnastaan. Ympäristömyötäisyys voi innostaa esimerkiksi allergiaperheitä kotisiivouksen ostajiksi. Kotityöpalveluyrittäjä viestii työnsä kautta asiakkaalle ammattimaisesti tuotetun kotisiivouksen ja muun kotityöpalvelun taloudellisia ja ekologisia hyötyjä. Laadukasta toimintaansa kotityöpalveluyrittäjä osoittaa muun muassa ekologisilla aine-, väline- ja menetelmävalinnoilla ja niiden ammattitaitoisella käytöllä. Kotityöpalvelun käyttäminen on ekologinen teko kuluttajalta, koska remontoinnilla ja korjaustöillä voidaan vähentää kulutusta ja uusien tavaroiden ostamista. Ekologisesti
toteutettu kotisiivous on pieni, mutta ajan kuluessa merkityksellinen ympäristöteko. Vastuullista toimintaa on käyttää myös kotisiivouksessa joutsenmerkillä varustettuja puhdistus- ja pesuaineita. Joutsenmerkkituotteet ovat ympäristön kannalta parhaiden joukossa, koska niissä on vähennetty haitallisten aineiden käyttöä. Yrittäjä mielellään myös neuvoo asiakastaan kestävän kehityksen ratkaisuista. Asiakas voi tulla sokeaksi oman kodin epäekologisille valinnoille. Esimerkiksi asiakkaalla saattaa olla paljon sähköä ja vettä tuhlaava pesukone eikä asiakas välttämättä kiinnitä siihen huomiota, että uudempi kone säästäisi huomattavasti nykyisestä veden- ja sähkönkulutuksesta. Samoin asiakkaalla saattaa olla käytössään monipuolinen valikoima ei kestävän kehityksen mukaisia siivousaineita
tai siivousvälineitä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa meneillään olevassa kotityöpalvelualan kehittämishankkeessa selvitetään, arvioidaan ja kehitetään kotityöpalveluyritystoiminnan yleisiä toimialakohtaisia toimintaedellytyksiä. Hankkeessa laaditaan muun muassa laatukriteerit KeskiSuomen maaseudulla toimiville kotityöpalveluyrityksille. Luotettavan ja laadukkaan palvelun tuottajan löytäminen ja tunnistaminen on asiakkaan ja palvelun tuottajan etu. Palvelumix-hankkeen rahoittajana on Keski-Suomen ELY-keskus/ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hanke toteutuu ajalla 1.12.2009–29.2.2012. Lisätietoa: projektipäällikkö Eila Partaselta, 040 869 0649, eila. partanen(at)jamk.fi.
Leena Pölkki
Pro Ruokakulttuuri ympäristön ja yrittäjyyden asialla KESKI-SUOMESSA on hyvä asua ja elää, tehdä työtä ja viettää vapaaaikaa. Meillä on kaikki eväät hyvään yrittäjyyteen ja ainutlaatuiset resurssit, joita ympäröivä puhdas luonto ja maaseutu tarjoavat. Kunhan vain osaamme nähdä kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet ja tarttua niihin. Maapallon ilmaston lämmetessä olemme suuren haasteen edessä. Omilla päivittäisillä valinnoillamme voimme vaikuttaa siihen, pääsevätkö tulevat sukupolvet nauttimaan muun muassa neljästä vuodenajastamme. Hiili- ja vesijalanjälki ovat oivallisia mittareita, kun puntaroimme vaihtoehtoja ulkoa tuodun ja lähellä tuotetun ruoan välillä. Maakunnassa kerätty, kasvatettu, tuotettu ja jalostettu ruoka tarjoaa meille keskisuomalaisille ylivoimaisen edun. Työllistämme elintarvikeketjussa suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä, alkutuotannosta jalostuksen kautta kaupan hyllylle. Mitä lyhyempi kuljetusmatka ja va-
rastointiaika, sitä edullisempi se on luonnon ja tuotteen loppuhinnan kannalta. Tämän päivän kuluttajille myös tuotteiden jäljitettävyys, turvallisuus ja tarinat ovat ostopäätöstä tukevia argumentteja. Yrittäjyys on aina jonkun tarina, ja asiakas on halukas kuulemaan sen. Näin tuotteelle muodostuu persoona ja juuret – ylivoimaisia lisäarvotekijöitä massatuotannon maailmassa. Tänä päivänä pitkäntähtäimen menestys on mahdollista saavuttaa vain vastuullisesti toimien, ympäristöä ja naapureita ajatellen. Valitsemalla maakunnan omia tuotteita ja palveluita pidämme maaseutumme ja sen ainutlaatuisen kulttuurimiljöön elävänä, säästämme luontoa pitkien kuljetusmatkojen kuormitukselta ja tiedämme, että tuotanto-, jalostus- ja palvelutoiminta on hoidettu ympäristön kuormituksen kannalta asianmukaisesti. Ja ennen kaikkea lopputuote on kuluttajalle turvallinen, kaikin puolin hyvälaa-
tuinen ja tuottaa lisäarvoa käyttäjälleen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa nelivuotisessa Pro Ruokakulttuuri -hankkeessa on tartuttu keskisuomalaisen elintarvike- ja ruokapalveluketjun kehittämiseen. Tavoitteena on löytää yhteistyössä ruokaketjun eri toimijoiden kanssa suomalaisen ruokakulttuurin keskisuomalaiset ulottuvuudet ja toimintatavat, jotka edistävät ruokaketjun sisäistä sekä ruokaketjun ja lähialojen välistä yhteistoimintaa ja osaamista sekä keskisuomalaisen ruokakulttuurin tunnettuutta ja omaleimaista yrittäjyyttä maakunnassa. – Tässä kehittämistyössä erityisen painoarvon saavat ympäristön huomioiminen ja yrittäjyyden tukeminen, kertoo projektipäällikkö Leena Pölkki. Lisätietoa projektipäällikkö Leena Pölkiltä, 050 4011 894, leena. polkki@jamk.fi.
27
KESKI-SUOMEN
maaseutu
TULEVIA TAPAHTUMIA:
VALTAKUNNALLINEN YRITTÄJÄN PÄIVÄ 5.9. / JYVÄSKYLÄ - www.yrittajanpaiva.fi WEEN MAAN WILJAA 18. - 19.9. / JYVÄSKYLÄ - www.wmw.fi KESKI-SUOMEN MAASEUTUGAALA 18.9. / JYVÄSKYLÄ - www.ely-keskus.fi/keski-suomi VALTAKUNNALLINEN MAASEUTUGAALA 7.10. / HELSINKI - www.maaseutu.fi KURKISTUS MAALLE 9.10. / POHJOINEN KESKI-SUOMI - seuraa ilmoittelua KONEAGRIA 20. - 23.10. / JYVÄSKYLÄ - www.koneagria.fi JÄRJESTÖT TUTUKSI -TEEMAVIIKKO/ MARRASKUU - www.yhdistystori.fi JÄRJESTÖAREENAN MAAKUNTAFOORUMI 10.11. / JYVÄSKYLÄ - www.yhdistystori.fi
28