2 minute read
Kiinnostaako kaupunkeja lähiöiden kehittäminen?
Lähiöissä olevia taloyhtiöitä kiinnostaa, onko kaupungilla suunnitelmia heidän asuinalueensa varalle. Rakennetaanko uutta, säilyvätkö palvelut, kunnostetaanko infraa?
Lähiöitä rakennettiin 1960—80-luvuilla. Niissä asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista, monet asukkaat ovat muuttaneet pois tai ikääntyneet. Palvelut ovat kutistuneet ja infraa ei kohenneta. Taloyhtiöissä pitäisi tehdä isoja korjauksia, mutta ne maksavat enemmän kuin on asuntojen arvo. Siksi korjauksia siirretään tai jätetään tekemättä, ja niin alueet pikkuhiljaa ränsistyvät.
Kaupungeilla onkin miettimistä, miten pitää lähiöt haluttuina, etteivät ne kehity ongelma-alueiksi.
Kaikki eivät halua uusille alueille
Täydennys- ja lisärakentaminen on yksi keino. - Kaupunkeja se kiinnostaa, koska on uudisrakentamista halvempaa valmiin infran ansiosta. Monet perheet haluavat asettua oman lapsuuden alueensa lähiöön, jos sieltä löytyy sopiva asunto tai tontti. Kaupunki tarvitsee monenlaisia veronmaksajia ja tontteja, kertoo va. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen Kuopion kaupungilta.
Hän lisää, että kaikki eivät halua muuttaa eteläisen kaupungin uusille kalliimmille asuinalueille, joista puuttuu palveluja kuten kirjasto ja nuorisotilat. Myös alueen sijainti keskustaan nähden on niissä usein huonompi.
Ongelma on, että asukkaat ovat tottuneet asumaan väljästi, eivätkä halua, että tontteja rakennettaisiin täydemmäksi. Kiinnostuneita rakentajia on vaikea löytää, koska ne rakentavat vain sinne, missä kauppa varmimmin käy. - Jotta rakennusliikkeet saa innostumaan lähiöiden täydennysrakentamisesta, pitää kaupungin käynnistää lähiöiden kehittäminen, miettii Sonninen.
ARA-rahoitusta hyödyntävät rakennuttajat rakentavat helpommin lähiöön vuokra- tai asumisoikeusasuntoja, koska myyntipaineita ei ole. - Kaupungin tehtävä on huolehtia kaikkien alueiden sosiaalisesta tasapainosta, jotta ongelmalähiöitä ei synny. Siksi alueille tarvitaan sekoittunut asuntorakenne, jossa on sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja, toteaa Sonninen.
Joskus rakennusliikkeet tekevät taloyhtiöiden kanssa sopimuksia lisärakentamisesta, esimerkiksi ullakkotilojen muuttamisesta asunnoiksi tai lisäkerroksen rakentamisesta. Rakennusoikeuden myymisellä taloyhtiö on pystynyt rahoittamaan saneerauksiaan, jos kaavamääräykset ja tontin vuokraaika sen mahdollistavat.
asukkaatkin voivat parantaa aluettaan Taloyhtiöt eivät jarruta alueidensa uudistuksia, mutta eivät välttämättä huomaa parantamistarpeitakaan. Lähiöiden Kuopio pyrkii täydennysrakentamista ja kehitvetovoimansa ja asukaslukunsa tämistä koskevissa kaava- ja tiedotustilaisuuksissa kasvattamiseen. Siksi se koettaa on aina sankasti väkeä. Kaupunki tiedottaa monikaehostaa lähiöitä. navaisesti, ja asukasyhdistykset viestivät ansiokkaasti. Kuopiolla on verkossa palautepalvelu, jonne asukkaat voivat jättää toiveitaan. Kuopio pyrkii vetovoimansa ja asukaslukunsa kasvattamiseen. Siksi se koettaa ehostaa lähiöitä hankkimalla niihin yrityksiä, täydentämällä nykyistä palveluverkostoa ja vahvistamalla kaupallisia palveluja. Lähiön imago paranee, jos sinne muuttaa uusia asukkaita, ja ostoskeskuksia ja puistoalueita uudistetaan. Puisto- ja virkistysalueet on jaoteltu kaupungilla eri hoitotasoihin, koska rahat eivät riitä keskustan laiseen ylläpitoon kaikkialla lähiöissä. Jos alue näyttää hoitamattomalta, voi asukasyhdistys tai taloyhtiö parantaa tilannetta hakemalla kaupungilta kunnossapitoavustusta yleisen alueen siistimiseen ja varustetason lisäämiseen.
- Lähiöiden kerrostalojen tontinvuokrat nousevat lähivuosina Kuopiossa. Voisiko kaupunki kehittää lähiöitä näillä rahoilla, ehdottaa vs. asemakaavapäällikkö Pauli Sonninen.
Lähiöiden kehittämishankkeita Kuopiolla on ollut useita, mutta tällä hetkellä ei yhtään. Työn alle on seuraavana tulossa Neulamäki tai Kelloniemi. - Kaupunki ei yksinään kehitä lähiötä, vaan yhdessä sen asukkaiden kanssa. Kaupungin ja asukkaiden yhteistyön ja vastuun jakamista uudella tavalla voisi kokeilla, hankevetäjä olisi jälleen tarpeen. Kaupungit voisivat innostua lähiökehittämishankkeista enemmän, jos valtiovalta tai EU tulisi tukirahoituksella mukaan.
Kuopio solmi hiljattain valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen kuuden muun kaupungin kanssa. MALsopimus tuo rahoitusta liikenneyhteyksien parantamiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. - Voisiko MAL-sopimus painottua enemmän lähiökehityshankkeisiin. Näissä nuo kehittämisen osa-alueet täyttyvät hiilidioksidipäästöjen vähentäminen mukaan lukien, Sonninen ehdottaa.
Tontinvuokrat vanhoilla alueilla ovat lähivuosina nousemassa, kun vuokrasopimukset umpeutuessaan päivitetään nykytasolle. Kun korotukset siirtyvät vuokriin ja asuntojen myyntihintoihin, se voi entisestään vaikeuttaa lähiöiden asuntomarkkinoita. - Mitä kaupunki antaa vastineeksi? Pitäisikö tontinvuokratuloja osoittaa lähiöiden kehittämiseen? Sonninen pohtii.
