Pääkirjoitus: Ainutlaatuinen kiinteistöverovuosi

Ainutlaatuinen kiinteistöverovuosi

Alkaneesta vuodesta tuli kiinteistöverotuksen osalta varsin ainutlaatuinen. Kuntaliiton kokoaman tilaston mukaan koko maassa vain 14 kuntaa nostaa ja samaan aikaan peräti yhdeksän kuntaa laskee kiinteistöveroprosenttejaan. Kun muutokset ovat kaiken lisäksi melko vähäisiä, voidaan kiinteistöverokierrosta luonnehtia poikkeuksellisen maltilliseksi.

Keski-Suomen kunnissa kiinteistöverot säilyivät entisellään yhtä kuntaa lukuun ottamatta. Keuruu nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia niin, että keuruulainen taloyhtiö maksaa tänä vuonna kiinteistöveroja yli viidenneksen enemmän kuin viime vuonna.

Yleisesti ottaen kunnat olivat tällä kertaa varsin maltillisia kiinteistöverojen lisäksi myös tuloveroissa, mikä on varsin poikkeuksellista. Ehkä maltillisia veropäätöksiä kunnissa selittää valtion koronatukien vaikutus ja muutenkin kuntatalouksien elpyminen koronapandemian vaikutuksista. Toisaalta monet kuntapäättäjät ehkä näkevät verotuksen säätövaran olevan jo ääriasennossaan. Saattoivat toki aluevaalitkin vaikuttaa asiaan.

Ensi vuonna voimaan tulevan kiinteistöverotuksen uudistuksen tarkoituksena on kiinteistöjen arvostamisperusteiden määrittäminen niin että ne vastaavat paremmin todellisia hintatasoja ja rakennuskustannuksia alueella. Uudistuksella ei pyritä nostamaan tai laskemaan kiinteistöveron kokonaiskertymää vaan jakamaan verotaakkaa kiinteistönomistajien kesken uudella tavalla. Tämä tarkoittanee sitä, että jos kiinteistövero maakunnan taantuvilla alueilla laskee, Jyväskylän kaltaisessa kasvukeskuksessa se vastaavasti kiristyy. Mikään helppo rasti uudistus ei ole – sen osoittaa jo pitkittynyt valmistelu. Uudistusta ryhdyttiin selvittämään jo yli 10 vuotta sitten.

Verouudistusta odotellessa ehditään vielä jännittää, enteileekö tämän vuoden tyyni veromaltti myrskyisämpiä veropäätöksiä kunnissa sen jälkeen, kun soteuudistus on saatu maaliin. Kun yli puolet kunnallisveron tuotosta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi tulojen lähde. Kiinteistöveron tuotto on myös vakaa – suhdanteet eivät siihen vaikuta. Sen vuoksi kunnissa on tärkeää pitää huolta, ettei niissä pääse vallalle houkutus kiinteistöverotuksen kiristämiseen, mikä yhdessä viimeaikaisen rajun energiahintojen nousun kanssa kohottaisi kuntalaisten asumismenoja entisestään.

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen