Ei enää lämpöä harakoille

Ei enää lämpöä harakoille

TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Lämpöpumppujen kehitys on saanut taloyhtiöt kiinnostumaan mahdollisuudesta hyödyntää poistoilman energiaa kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen kaukolämmön tukena. Hybridiratkaisu kuitenkin lisää kiinteistön sähkönkulutusta. Investoinnin takaisinmaksuaikaa on hankala laskea sähkönhinnan epävakauden vuoksi.

Kerrostaloissa lämpöenergiasta menee niin sanotusti harakoille poistoilman mukana 25–35 prosenttia. Miten tämä energia voitaisiin hyödyntää – sitä pohdittiin pitkään Asunto Oy Satorouskussa Jyväskylän Keltinmäessä.

– Vuonna 1975 valmistuneessa talossa toteutettiin vuonna 2016 linjasaneeraus, jonka yhteydessä tehtiin jo linjavetoja poistoilman lämmön talteenotolle, kertoo Asunto Oy Satorouskun hallituksen puheenjohtaja Kalle Lahtinen.

Kiinteistön kaukolämmönvaihdin oli uusittu edellisen kerran vuonna 1994. Lämmönvaihtimen käyttöikä on noin 20 vuotta, joten sen uusiminen oli edessä.

– Meillä oli tarkasteltavana kolme vaihtoehtoa: uusitaan vain lämmönvaihdin, asennetaan maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton hybridijärjestelmä tai poistoilmalämpöpumpun (PILP) ja kaukolämmön yhdistelmäratkaisu. PILPin ja kaukolämmön yhdistelmästä teetimme laskelmia ulkopuolisella asiantuntijayrityksellä, sillä halusimme tietoa siitä, miten pitkässä ajassa uuden tekniikan tuottama säästö maksaisi investoinnin takaisin, Lahtinen kertoo.

Toimittajavaihtoehtojen vertailu aloitettiin vuonna 2020. Yhtenä haasteena oli talon alhainen arvo pankkilainaan vaadittavan vakuuden näkökulmasta.

– Jyväskylässä 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden elementtitalojen arvo on rahoittajan silmissä sitä alhaisempi, mitä kauemmaksi keskustan alueelta mennään.

Satorouskun ratkaisuksi valikoitui energiayhtiö Alvan kanssa toteutettava elinkaarimalli, jossa ei tarvita ulkopuolista rahoittajaa. Taloyhtiö maksaa sovitun ajan kiinteän vuosihinnan PILPin ja kaukolämmön hybridijärjestelmästä, minkä jälkeen laitteet ovat taloyhtiön omaisuutta.

– Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuudet valmistella hybridijärjestelmän hankkimista vuonna 2020. Sopimus toimittajan kanssa tehtiin keväällä 2021. Saman vuoden kesällä talossa toteutettiin vesikaton saneeraus, jonka yhteydessä tehtiin tulevan lämmönvaihtimen vaatimat vesikattorakenteet.

Teknistä tilaa tarvittiin lisää

Pohjatyöt energiaremontin toteuttamiseksi haluttiin tehdä tarkasti. Työlle otettiin ulkopuolinen valvoja, ja taloyhtiöllä oli oma juristi hiomassa sopimustekstiä.

– Aikaa ja vaivaa kannattaa nähdä eikä tarttua ensimmäiseen tarjoukseen, sillä taloyhtiölle hybridijärjestelmä merkitsee 10–20 vuoden taloudellista sitoutumista. Meidänkään tapauksessamme ensimmäinen tarjous ei ollut se, joka toteutui, Lahtinen sanoo.

Aivan mutkitta uuden tekniikan asennus ei sujunut pohjatyöstä huolimatta. Kiinteistön tekninen tila oli liian pieni poistoilmalämpöpumpulle ja liuossäiliölle, joten lisää tilaa oli otettava huoneistovarastojen puolelta.

Tilan käyttötarkoituksen muutos vaati rakennusluvan.

– Yllätys oli myös se, että 3 x 63 ampeerin noususulakkeet eivät riittäneet lämpöpumpulle, vaan meidän oli vaihdettava 3 x 125 ampeerin noususulakkeet, mikä nosti perusmaksua. Sulakkeiden koon nostolla varmistettiin sähkön riittävyys myös talviaamuisin, koska keskuksesta syötetään muun muassa hissit. Hyvä puoli on myös se, että ratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa sähköautojen latauspistokkeiden lisäämisen, Lahtinen pohtii.

Satorouskun hybridilaitteisto otettiin käyttöön syksyllä 2021. Vasta seuraavat pari vuotta näyttävät, mikä on poistoilmalämpöpumpun vaikutus kaukolämmön kulutukseen. Tavoitteena on, että poistoilman energian käyttö rakennuksen energiatarpeisiin PILPin avulla vähentää kaukolämmön tarvetta noin 45 prosenttia. Suoraa säästöä kuitenkin vähentää sähkönkulutuksen kasvu.

Satorouskun 47 huoneiston talossa kaukolämmön keskikulutus on ollut vuodessa noin 335 MWh. Jos tavoite toteutuu, jatkossa kaukolämpöä tarvitaan noin 190 MWh vuodessa.

Puolueetonta tietoa osakkaille

Asunto Oy Satorouskun isännöitsijä Pasi Hakala Jyväskylän Kiinteistöpalvelusta kannustaa hybridijärjestelmistä kiinnostuneita taloyhtiöitä tekemään tarkkaa taustatyötä.

– Hankeselvitysvaihe kannattaa tehdä huolellisesti. Siinä on viisainta käyttää muita kuin laitetoimittajien laskelmia, sil-

Ilmanvaihdon poistoilman energia otetaan talteen 5-kerroksisen talon katolle asennetulla lämmönvaihtimella. Talteenotettu lämpö kuljetetaan hyödynnettäväksi talon kellarikerroksessa sijaitsevalle lämpöpumpulle. Keskikokoisessa asuinkerrostalossa PILPin ja kaukolämmön hybridijärjestelmä maksaa 120 000–160 000 euroa.

lä päätöksentekoon tarvitaan puolueetonta tietoa. Lisäksi jokainen taloyhtiö on erilainen ja on selvitettävä, mikä on yhtiön halu tehdä teknisiä investointeja, Hakala huomauttaa.

Hakalan mukaan sähkön ja kaukolämmön hintaa ei pysty kukaan ennustamaan: siksi laskelmat esimerkiksi 20 vuoden aikana saavutettavista säästöistä voivat olla tekijästä riippuen hyvinkin eri näköisiä. Lämpöpumpun käyttöönotto kuitenkin lisää sähkönkulutusta, vaikka kaukolämmön kulutus pienentyisi.

– Voi olla, että investointi maksaa itsensä takaisin 10–20 vuodessa, mutta on myös mahdollista, että näin ei käy. Tämä epävarmuus on tuotava osakkaille esille avoimesti.

Hakalan mukaan hybridihankkeissa on monia muuttujia. Miten tekniikka toimii käytännössä? Onko tiedossa ylimääräisiä korjauskustannuksia? Hybridijärjestelmän todelliset vaikutukset selviävät vasta vuosien kuluessa. Uusi tekniikka vaatii enemmän huoltoja ja seurantaa kuin tavalliset lämmönvaihtimet.

– Nyt jo vuoden 2021 loppupuolen sähkönhinnan heilahtelut vaikuttavat jonkin verran kustannuksiin Satorouskussakin.

Pasi Hakalan mukaan Satorouskun elinkaarimallin etuna on se, että laitteiston kustannukset jakautuvat tasaisesti koko sopimuskaudelle. Leasing-tyyppinen ratkaisu ei rasita yhtiön velkapääomaa, ja taloyhtiö voi käyttää jäljellä olevaa vakuutta muiden peruskorjausten pankkilainoihin.

– Laitetoimittajien paine rahoittaa hankkeita voikin tulevaisuudessa lisääntyä.

Alva kaipaa kaukolämpöön kysyntäjoustoa

Energiayhtiö Alvan asiakaspalvelupäällikkö Markus Karevaara on huomannut, että taloyhtiöissä on virinnyt kiinnostusta kaukolämmön kulutusta vähentävään tekniikkaan.

– Eri toimijat ovat toteuttaneet Jyväskylässä hybridiratkaisuja 10 viime vuoden aikana. Osa niistä on ollut onnistuneita, mutta kaikissa tapauksissa laskelmat säästöistä eivät ole toteutuneet, Karevaara sanoo.

Alva lähti toteuttamaan Satorouskun hanketta avaimet käteen -periaatteella sen pilottiluonteen vuoksi. Järjestelmässä testataan uudenlaista lämmöntalteenottokennoa, ja lisäksi kokonaisratkaisuun sisältyy kaukolämmön kysyntäjousto.

– Vaikka Alva on leimallisesti kaukolämmön tuottaja, olemme olleet mukana toteuttamassa asiakkaille myös hybridijärjestelmiä, mikä tuottaa meillekin uutta tietoa. Emme kuitenkaan lähde automaattisesti mukaan kaikkiin hankkeisiin, Karevaara huomauttaa.

– Mikäli lähdemme toteuttamaan hybridihanketta, lähtökohtana on koko taloyhtiön

lämmitystekniikan uusiminen. Emme halua epävarmoja järjestelmiä, joissa on eri aikoina asennettuja komponentteja. Esimerkiksi Satorouskun pilotissa koko hybridilaitteisto koekäytettiin tehtaalla ennen sen asentamista kiinteistöön.

Karevaaran mukaan keskikokoisen kerrostalon PILPin ja kaukolämmön hybridijärjestelmä maksaa toteutustavasta riippuen 120 000– 160 000 euroa. Maalämpöjärjestelmän investoinnit voivat olla satoja tuhansia euroja, mikä vähentää taloyhtiöiden intoa lähteä rakentamaan maalämpökenttiä.

– Hybridijärjestelmässä on aina tukena kaukolämpö, jos poistoilmalämpöpumppua ei voida käyttää teknisistä syistä tai sähkön liian korkean hinnan vuoksi.

Kulutushuippuja halutaan leikata

Alvaa kiinnostaa kaukolämmön kysyntäjouston laajentaminen. Käytännössä kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että kiinteistön lämmön käyttöä siirretään korkean käytön tunneilta

matalamman käytön tunneille. Kun riittävä määrä kiinteistöjä joustaa, kaukolämpökuormien vaihtelu tasaantuu.

– Tavoitteena on siirtää lämmönkulutusta kaukolämpöjärjestelmän kannalta optimaalisempaan ajankohtaan. Kulutushuippujen leikkaaminen parantaa myös energiantuotannon taloudellisuutta, Karevaara huomauttaa.

Resurssiviisaalla lämmöllä eli kysyntäjoustolla asiakas saa tasaisemman sisälämpötilan ja sisäilmaolosuhteet sekä kulutuspiikkien vähentymisellä pienemmät lämmityslaskut.

Taloyhtiön liittyminen kysyntäjouston piiriin vaatii yhtiökokouksen päätöksen sekä laitteistojen asennuksen huoneistojen lämpötilan seurantaa varten. Karevaara sanoo, etteivät asukkaat huomaa kysyntäjouston vaikutuksia, sillä lämmön kulutuksenjoustoa toteutetaan sovitussa rajoissa. Huoneistojen olosuhdeanturit huolehtivat siitä, että lämpötilan laskiessa sovitun rajan alle kaukolämmön toimitus jatkuu ajankohdasta riippumatta.