Taloyhtio.Nyt_2015_huhtikuu

hyötytietoa sinun kotisi parhaaksi

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

1/2015

Turvallinen taloyhtiö

2 Taloyhtiön monet vastuut

4

10

Kameravalvonta ja sen lainalaisuudet

Avainturvallisuuden ABC Kuva: Rodeo

Tervetuloa kevään ykköstapahtumaan!

Tiistaina 15.4.2015 klo 9.00–16.00, Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa Taloyhtiö 2015 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa isännöitsijöille, hallitusväelle sekä taloushallinnon parissa toimiville.

Tutustu ja ilmoittaudu mak s u tto m a a n ta pa htu m a a n

Tapahtumaan sisältyy monipuolinen näyttely

w w w.t al oy ht i o t ap aht u m a. n et

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

2•

pääkirjoitus Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille.

Uudenmaan alueella ilmestyvässä lehdessä käsitellään taloyhtiöiden ja asumisen ajankohtaisia asioita.

Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja muusta sisällöstä.

Julkaisu: Huhtikuu 2015 Julkaisija: Suomen Kiinteistöliitto ry Kustantaja: Kiinteistöalan Kustannus Oy Painopaikka: Alma Manu Oy Päätoimittaja: Asko Sirkiä Toimituksen sihteeri: Marjo Parkkinen Graafinen toteutus: Pirjo Lipponen Graafinen palvelu Lippo Seuraava Taloyhtiö.Nyt ilmestyy syksyllä 2015.

ISSN 2242-5209 (painettu) ISSN 2242-5217 (verkkolehti)

Turvallisuus ennen kaikkea Nykyisin on vaikea välttyä jatkuvalta uutisvirralta. Ja mikä pahinta, se nostaa yhä useammin eteemme asioita, jotka eivät ole omiaan kasvattamaan turvallisuuden tunnetta. Onko maailma sitten joskus ollut kovin turvallinen? Tuskin, mutta mitä emme ole tienneet, sitä emme ole osanneet pelätä.

Maailmanmitassa suuri osa turvattomuuden tunnetta ruokkivista asioista on sellaisia, joihin emme itse juuri pysty vaikuttamaan, vaikka haluaisimme. Oman lähiympäristömme, kotialueemme, asuintalomme ja kotimme turvallisuuden eteen sen sijaan voimme tehdä paljonkin.

Teemanamme oleva turvallisuus koostuu monista asioista. Se ei rajoitu siihen, että otamme tulitikut pois lapsilta ja pistämme ovet takalukkoon, kun lähdemme kotoa. Itse asiassa kotiemme turvallisuus on niin laaja kokonaisuus, että tämänkin lehden sivuille kootut ar-

tikkelit vain herättää ajattelemaan tuota tuiki tärkeää ja monimuotoista aihepiiriä.

Eletään aikaa, jolloin taloyhtiöt heräävät talviuniltaan ja jolloin yhtiökokouskausi on kiivaimmillaan.

Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on hyvä nostaa esille myös yhtiökokouksessa, jossa tehdään taloyhtiön tärkeimmät päätökset. Epävirallisemmin näitä asioita voi käsitellä vaikkapa pihatalkoiden yhteyteen järjestettävällä piha- ja turvakävelyllä, jonka aikana asukkaat ideoivat yhteiseen turvallisuuteen liittyviä parannuksia.

Kirjoittajina tässä lehdessä ovat taloyhtiöiden oman edunvalvojan, Kiinteistöliiton ja sen lähipiirin asiantuntijat. Heidät voit tavata myös Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa 15. huhtikuuta järjestettävässä Taloyhtiö 2015 -tapahtumassa.

Asko Sirkiä

Taloyhtiön asuinturvallisuuteen liittyvät vastuut ovat moninaiset. Niihin liittyviä säännöksiä on kirjattu pelastuslain lisäksi useaan eri lakiin.

Teksti: Kai Haarma

vastuut. Tyypillisiä taloyhtiön turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat erilaiset teknisiin laitteisiin, liukkaudentorjuntaan ja kattolumiin sekä yhtiön yleisiin alueisiin liittyvät tilanteet.

Yhtiön vastuu turvallisuudesta voi ulottua myös huoneiston sisäpuolelle, sillä asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa huoneistoihin asennetuista perusjärjestelmistä kuten sähköverkosta ja siihen liittyvistä kytkimistä ja pistorasioista. Samoin verkkovirtaan kiinteästi kytkettyjen palovaroittimien kunnossapitovastuun on nykyisin tulkittu kuuluvan asunto-osakeyhtiölle, vaikka pelastuslain pääsääntönä palovaroitinten osalta on huoneiston haltijan vastuu.

Pelastuslain lisäksi asuinturvallisuuteen liittyviä säännöksiä on useassa eri laissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Laki katujen kunnossapidosta ja järjestyslaki asettaa yhtiölle tai sen edustajalle tiettyjä vaatimuksia.

Oikeuskäytännössä omaksutun linjan mukaan kiinteistönomistajalla tai haltijalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta. Oikeuskäytännössä on yhtiön todettu olevan vastuussa muun muassa kun: • henkilö oli loukannut itsensä pudottuaan

pihalla olevalta kaiteettomalta ja yöllä valaisemattomalta portaikolta • kaksi henkilöä oli loukannut itsensä pudottuaan ilman kaiteita olevaan pihatason alapuolelle johtavaan ajosyvennykseen • henkilö oli pudonnut hissikuiluun, kun sen ovi oli lukitsematon, vaikka hissi ei ollut paikalla.

Käytännössä vahingon tai tapaturman sattuessa kiinteistönomistajan on pystyttävä osoittamaan huolellinen toiminta eli että vahinko on johtunut sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta seikasta. Tämän osoittaminen ei ole aivan helppoa, kuten havaitaan seuraavasta Korkeimman oikeuden ratkaisusta:

KKO 1997:151 Asunto-osakeyhtiön omistaman talon katolta oli auringon lämmön vaikutuksesta valunut syöksytorvea pitkin jalkakäytävälle vettä, joka oli pakkassään johdosta jäätynyt. A oli yöllä noin kello 01.00 liukastunut jäätyneessä kohdassa ja loukkaantunut.

Syöksytorvesta valuvan sulaveden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytävälle ei ollut ennalta arvaamatonta. Asunto-osakeyhtiö ei ollut näyttänyt, että liukastumista estävän hiekan pysyminen jalkakäytävällä olisi vallinneissa olosuhteissa ollut mahdotonta. Aluetta, joka oli jäätynyt, ei ollut rajattu puomein tai osoitettu muulla varoitusmerkillä. Tämän vuoksi asunto-osakeyhtiö oli vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä puolestaan huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Tämä johtaa siihen, että vaikka yhtiön

vastuu on usein ensisijaista vahingonkärsijään nähden, voi yhtiön sisällä vastuu siirtyä hallitukselle ja/ tai isännöitsijälle, jos vahinko johtuu näiden toiminnasta.

Sen vuoksi hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava siitä, että huolto- ja urakkasopimuksissa määritellään turvallisuusasioita ja keskeisiä huoltotehtäviä koskevat vastuut ja velvoitteet selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Samoin yhtiön johdon tulee valvoa sopimuskumppanien toimintaa ja edellyttää, että palveluntuottaja tarpeen mukaan kirjaa huoltokirjaan tai esimerkiksi hiekoituspäiväkirjaan suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät.

Vaikka yhtiön vastuu on ankaraa, voi joskus käydä toisinkin. Tässä korkeimman oikeuden ratkaisussa osakas oli itse suostunut talkoilla tehtävään liukkaudentorjuntaan, mutta vahingon satuttua haastoi kuitenkin yhtiön oikeuteen:

KKO 1995:169 Asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat sopimansa mukaisesti noudattaneet järjestelyä, että muun ohella pihan hiekoittamisesta kustannusten säästämiseksi huolehtivat osakkaat talkootyönä.

Yhtiön ei katsottu olevan järjestelyyn suostuneelle osakkaalle vastuussa vahingosta, joka oli aiheutunut tämän liukastumisesta yhtiön hiekoittamattomalla pihatiellä.

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja.

Kuva: Rodeo

Taloyhtiön monet vastuut

Syöksytorvesta valuvan sulaveden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytävälle ei ollut ennalta arvaamatonta.

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •

•3

Kuva: Rodeo

Suojaa lasten leikit Tiesitkö, että kiinteistön omistajana tai haltijana taloyhtiö on vastuussa ja velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistön alue on turvallinen?

Teksti: Mia Pujals

leikkialueet. Käytännössä kiinteistön alueen turvallisuudesta vastaa taloyhtiön toimiva johto, hallitus ja isännöitsijä.

Heidän tulee huolehtia siitä, että lasten leikkialueiden ja leikkivälineiden kunto tarkastetaan säännöllisin väliajoin ja ne huolletaan ja kunnossapidetään. Lisäksi mahdollisiin muihin ongelmakohtiin, kuten esimerkiksi piha-alueella liikennöintiin tulee tarvittaessa puuttua. Vahingon sattuessa vastuusta vapautuminen edellyttää, että taloyhtiö voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Taloyhtiön vastuun ohella vanhempien vastuuta lasten leikkien valvonnasta ei tietenkään tule unohtaa.

Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden turvallisuus Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden turvallisuutta sääntelee muun muassa laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (voimaan 30.1.2014). Sen mukaan kaikkien kuluttajien käyttöön tulevien tavaroiden ja palveluiden on oltava turvallisia. Vaatimus koskee myös kaikkia taloyhtiöiden leikkipaikkoja ja leikkivälineitä, mukaan lukien vanhoja, ennen lain voimaantuloa toteutettuja.

Millainen leikkipaikka ja leikkiväline sitten on turvallinen? Leikkivälineiden turvallisuudesta on olemassa eurooppalaiset standardit. Standardit ovat suositusluontoisia, mutta niitä noudatettaessa voidaan osoittaa, että on toimittu huolellisesti.

Turvallinen leikkialue ja leikkiväline on

Lapset leikeiltään eivät usein huomaa lähestyvää ajoneuvoa. muun muassa sellainen, ettei lapsi siinä leikkiessään voi kuristua tai jäädä kiinni.

Putoamisen estämiseksi leikkikenttävälineissä pitää olla riittävän korkeat ja tukevat kaiteet. Alustojen tulisi olla iskua vaimentavaa materiaalia. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota leikkialueen ja välineiden sijoitteluun. Virheellisestä käytöstä seuraavan loukkaantumisriskin ollessa etukäteen tiedossa on suositeltavaa, että leikkivälineen turvallista käyttöä pyritään lisäksi erikseen ohjeistamaan, esimerkiksi trampoliinien osalta. (Lähde TUKES Leikkikentät)

Kokemusta ja tuoreinta tietoa

Hurjastelu kuriin Toinen lasten turvallisuuteen vaikuttava seikka on yhtiön piha-alueella liikennöinti.

Jos ajoneuvoliikenne piha-alueella tai sen läpi on säännöllistä ja johtuu esimerkiksi siitä, että osa pysäköintipaikoista sijaitsee sisäpihalla, tulisi ajonopeuksiin piha-alueella kiinnittää erityistä huomiota.

Käytännössä ajonopeudet tulisi rajoittaa hyvin alhaisiksi. Lapset kun leikeiltään eivät usein huomaa lähestyvää ajoneuvoa.

Kuinka ajonopeuksia tehokkaasti valvotaan? Kun kyse on lasten turvallisuudesta, olisi toivottavaa, että varsinaista valvontaa ei edes tarvittaisi. Jokaisen autoilijan, mopoilijan tai muun tulisi ymmärtää, että nopeuden täytyy olla minimissään, jotta ajoneuvo pysähtyy kulman takaa eteen juoksevan tai pyöräilevän lapsen edessä.

Muutaman minuutin uhraus ajassa varmasti kannattaa, kun toisessa vaakakupis-

sa on lasten turvallisuus. Tai sitten yksinkertaisesti lähdetään liikkeelle aikaisemmin niin, ettei kiireen varjolla tarvitse piha-alueella hurjastella.

Jos näin ei kuitenkaan ole eikä järkipuhe tai nimenomainen huomautuskaan tehoa, ei keinoja mielin määrin ole. Kiinteistölle voidaan asettaa liikennemerkkejä varoittamaan lapsista sekä sallitusta ajonopeudesta. Muiden keinojen loppuessa piha-alueen liikennettä voidaan hidastuttaa myös erilaisin portein tai puomein tain ns. hidasteiden avulla. Tällöin tulee huomioida kuitenkin se, että pelastustien käyttöä ei saa estää. Koska kyse on yksityisalueesta, mainituista toimenpiteistä päättää taloyhtiö itse.

Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies.

Me olemme yksi suurimmista kiinteistöalan juridisia palveluja tarjoavista toimistoista Suomessa, sillä kaikki juristimme ovat erikoistuneet juuri tämän toimialan oikeudellisiin kysymyksiin.

Uudet kotisivumme ovat avautuneet – tutustu palveluihimme!

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Eteläranta 12, 00130 Helsinki puh. (09) 5860 750, www.kak-laki.fi

KAK_taloyhtiölehti_254x120.indd 1

26/03/15 09:01

Kameravalvonnan paikka 01 |

helmikuu 20

15

KUN N ILLE HOMEOPAS

-12-

Asiaa ympäristöstä, asumisesta ja rakentamisesta HAITALLISET VIERASLA JIT KU RII N EU:SS A

-18-

YMPARISTO

Taloyhtiössä ryhdytään usein pohtimaan keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi, kun varastotiloihin murtaudutaan tai julkisivuun ilmestyy töhryjä.

Viriää keskustelu kameravalvonnan toteuttamisesta. Mitä huomioitavaa valvontaan liittyy?

Teksti: Katriina Sarekoski

ILMASTONMU OKKAUS PEL ASTUS VA I PEI KKO?

-26-

MI NU N YM PÄRISTÖNI: KIR JAI LIJA RISTO ISOMÄ KI

-56-

_0115_kans

i.indd 3

28.1.2015

12.34

Ympäristö-lehti innostaa kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun ja toimintaan.

Se kertoo hyvistä käytännöistä ja ennakoi tulevaa.

Lehti taustoittaa ja käsittelee ympäristökysymyksiä monesta näkökulmasta.

Tilaa: www.kiinkust.fi | p. 075 757 8599

valvonta. Rikoslaki ja henkilötietolaki asettavat kameravalvonnalle muutamia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka taloyhtiön tulee huolella selvittää. Mitään lupakäytäntöjä tai viranomaismaksuja kameravalvonnalle ei sen sijaan ole.

Salakatselu on rangaistavaa Salakatselu on rikos, josta voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus. Salakatselulla tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevan henkilön oikeudetonta katselua tai kuvaamista teknisellä laitteella. Sallittua kuvaaminen kotirauhan suojaamassa paikassa on silloin, jos siihen on kuvattavan suostumus.

Kotirauha suojaa asunnon sisätiloja, ulko-ovea, parveketta sekä asunnon yksityisessä käytössä olevaa piha-aluetta. Taloyhtiössä

muita suojattuja paikkoja, joita kuvaamalla salakatseluun voi syyllistyä, ovat esimerkiksi asuintalon porraskäytävät sekä yhteiset sauna- ja suihkutilat.

Kameran sijoittelu ja suostumukset Ettei salakatselutilannetta pääsisi edes vahingossa syntymään, on taloyhtiössä tapahtuvan kameravalvonnan kannalta merkityksellistä juuri se, mitä kamera kuvaa.

Kamera haluttaisiin taloyhtiössä yleensä sijoittaa kuvaamaan porraskäytävää, yhteistä piha- tai paikoitusaluetta, pyörävarastoa taikka muita yhteisiä säilytystiloja, kuten kellarikäytävää.

Porraskäytävät kuuluvat kotirauhan piiriin ja siksi porraskäytävässä tai hississä tapahtuvan kameravalvonnan toteuttamiseksi tarvitaan suostumukset kyseisen portaan asukkailta. Muissa edellä

luetelluissa tilanteissa yhtiökokous voi enemmistöllä päättää kameroiden asentamisesta kyseisiin yhteisiin tiloihin, kunhan pidetään huoli, että kamerat osoittavat kohti yleistä aluetta eivätkä esimerkiksi yksittäisen asunnon tai kellarikomeron ovelle. Rakennuksen ulko-ovelle kamera voidaan asentaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä siten, että se osoittaa yleiselle piha-alueelle päin. Jos kamera kuvaa portaaseen sisään tulevia, tarvitaan kuvaamiseen kyseisen portaan asukkaiden suostumukset. Selvää on, että esimerkiksi yhteisiä sauna- ja suihkutiloja tai asukkaan yksityisessä käytössä olevaa parveketta tai piha-aluetta ei saa kuvata.

Mitään täysin yleispätevää ohjetta sallittuihin kuvaamispaikkoihin tai kuvaamisen oikeutukseen ilman kuvattavien suostumuksia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan jokainen tapaus on aina arvioitava erikseen.

Tallenteet ovat henkilötietojen käsittelyä Mikäli yhtiössä käytetään tallentavaa kameravalvontaa, on lisäksi huomioitava henkilötietolain säännökset, sillä tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja. Jos kameravalvontajärjestelmä ei tallenna kuvaa tai ääntä edes lyhyeksi aikaa eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolakia ei sovelleta.

Kuvaa tai ääntä henkilöstä tal-

Onko taloyhtiösi turvallinen?

Teksti: Annika Jaatinen

Taloyhtiöllä on lain mukaan oltava pelastussuunnitelma.

Ennen suunnitelman tekoa – ja muutenkin – on hyvä tarkistaa, että tietyt turvallisuusseikat ovat kiinteistöllä kunnossa.

Seuraavat viisi tärkeää asiaa kannattaa tarkistaa taloyhtiön pihalla ja sisätiloissa säännöllisesti:

1 Osoitenumerointi ja porraskäytävien/ asuntojen numerot Tarkista, että rakennuksen osoitenumero näkyy selvästi kadulle.

Myös porraskäytävien ja rivitaloissa asuntojen numeroiden tulee olla näkyvillä. Tämä auttaa muun muassa hälytysajoneuvoja löytämään kiinteistölle.

2 Pelastustiet Jos rakennus on yli 3-kerroksinen, varmista että sen pihalla olevat pelastustiet on merkitty selkeästi. Pelastustiet on pidettävä esteettöminä ja ajokelpoisina, eikä niille saa pysäköidä autoja tai kasata lunta. Alle 3-kerroksisissa rakennuksissa pelastusteitä ei tarvitse merkitä.

•5

Kuva: Rodeo

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •

TULE MUKAAN TALOYHTIÖ 2015 -JATKOILLE Taloyhtiö 2015 -jatkoilla tiukkaa mielipiteidenvaihtoa taloyhtiöiden tulevaisuudesta, sekä hallituksen ja isännöinnin roolista.

Järjestämme luentosalissa 103 klo 16.30 paneelikeskustelun, jossa mukana eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Caverion Oyj:n toimitusjohtaja Fredrik Strand, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sekä Nordean pääkaupunkiseudun Taloyhtiörahoituksen johtaja Jaana Bäckroos. Paneelissa mietitään mm. selviääkö kansantaloutemme korjausvelan ikeessä, kasvaako taloyhtiöiden kansallisvarallisuutemme tukipilarin arvo jatkossa ja miten hallitukset selviävät alati muuttuvassa lainsäädännön kentässä. Voit myös nauttia tarjoiluista Buffet-ravintolassa ja tavata asiantuntijoita niin ennen paneelikeskustelua klo 15.30 alkaen kuin sen jälkeenkin aina klo 20.00 asti.

REALIA ISÄNNÖINTI MYÖS MUKANA TALOYHTIÖ 2015 -MESSUILLA – TULE TUTUSTUMAAN! www.realiaisannointi.fi

lentava kameravalvontajärjestelmä on henkilötietojen automaattista käsittelyä. Henkilötietolaki edellyttää, että tallentavalle kameravalvonnalle tulee olla asiallinen syy ja tarve, kuten omaisuuden ja turvallisuuden suojaaminen. Kameravalvonnan harjoittajana toimiva taloyhtiö on tällöin henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä, jonka tulee toteuttaa valvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa mm. seuraavaa: Kameravalvonnasta sekä siitä, onko se tallentava, tulee tiedottaa näkyvästi, esimerkiksi tarroilla tai kylteillä.

Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin niissä tarkoituksissa, mitä varten kameravalvontaa on alettu suorittaa.

Tietoa ei saa luovuttaa käyttötarkoituksen vastaisesti ulkopuolisille.

Tallenteet tulee hävittää heti, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi.

Lisäksi rekisterinpitäjän on laadittava tallenteesta syntyvästä henkilörekisteristä rekisteriseloste, jonka tulee olla tarvittaessa kaikkien saatavilla. Siitä tulee ilmetä mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, rekisterinpitäjän

Tarkista nämä

3

4

yhteystiedot vastuuhenkilöineen, tietojen käsittelyn tarkoitus sekä se, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan.

Kameravalvontaa harkitsevan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa hankkia lisätietoja aiheesta esimerkiksi tutustumalla Poliisihallituksen julkaisemaan Kameravalvontaoppaaseen sekä tietosuojavaltuutetun oppaisiin.

Kirjoittaja on varatuomari ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies

5

asiaa!

5

Pihan ja yhteisten tilojen valaistus

Palovaroittimet ja alkusammutuskalusto

Tuhopolttojen estäminen

Talon pihan on oltava kunnolla valaistu, jotta pihalla näkee liikkua turvallisesti. Myös porrashuoneissa ja muissa yhteisissä tiloissa on oltava valaistus. Tarkista, että valaisimia on riittävästi ja että ne toimivat. Valaistus ei saa jäädä himmeäksi. Tehokas valaistus ennaltaehkäisee vahingontekoja ja tapaturmia, esimerkiksi kompastumisia.

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ei aina tarvitse olla palovaroittimia tai alkusammutuskalustoa. Kerrostalojen porrashuoneissa palovaroittimet ovat kuitenkin suositeltavia.

Jos rakennuksessa on esimerkiksi autohalleja tai liiketiloja, varmista että niiden yhteydessä on alkusammutuskalustoa (esim. käsisammuttimia).

Tarkista, ettei rakennuksen ulkoseinustoilla ole syttyvää materiaalia, esimerkiksi jäteastioita. Myöskään porraskäytävissä tai kellari-, ullakko- ja irtaimistovarastokäytävillä ei saa säilyttää tavaraa. Varmista myös, että rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat ovat lukittuina. Näin niihin ei pääse livahtamaan tihutyön tekijöitä.

Kirjoittaja on kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä

Isännöikö teidänkin yhtiössänne kouluttautunut ammatti-isännöitsijä?

Isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät, tekniset asiantuntijat ja muut alan osaajat kouluttaa kiinteistöalan johtava kouluttaja.

Varmista, että omaisuutesi on ammattilaisten hoidossa!

ISÄNNÖINTI • Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutus (IK)™ • Isännöinnin ammattitutkinto • Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS® • Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT® KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI • Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto • Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED™ • Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV™ KÄYTTÖ JA YLLÄPITO • Asuntokaupan kuntotarkastajan koulutus AKKO™ • Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA™ • Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK™ • Teknisen isännöitsijän jatkokoulutus ja tutkinto ITS®-TEK II

Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi Kiinteistöalan Koulutussäätiö • www.kiinko.fi • puh. 09 3509 290

6•

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Vesivahingot voi välttää Vakuutusyhtiöille ilmoitetaan päivittäin noin sadasta vesivahingosta. Asukkaat joutuvat kokemaan vesivahingon varsin monessa taloyhtiössä vuosittain. Vakuutusyhtiöille vesivahingot tulevat kalliiksi, sillä korvauksia maksetaan keskimäärin 430 000 euroa päivässä.

Vesivahinko. Vesivahingoista koituvat menot peritään taloyhtiöiltä vakuutusmaksuina – ja taloyhtiön rahat tulevat yleensä osakkailta vastikkeina. Tämä kierre on katkaistavissa puuttumalla vesivahinkojen syntyyn, sillä varautumalla vuotoihin voidaan vahinkoja ehkäistä ja niiden laajuutta pienentää merkittävästi.

Taloyhtiössä kannattaa huolehtia kattavasta vakuutusturvasta. Taloyhtiön kiin-

teistövakuutuksen lisäksi asukkaiden omat kotivakuutukset ovat tarpeellisia vahinkotilanteessa. Viisainta on kuitenkin pyrkiä varautumaan vahinkotilanteisiin ja ehkäisemään vahinkojen syntyä.

PPO-Elektroniikka Oy:n toimitusjohtajalle Timo Ohtoselle vesivahinkojen aiheuttamat ongelmat ja keinot niiden torjumiseksi ovat tulleet tutuiksi. Hän toteaakin, että vesivahingot eivät ole luonnonlaki, vaan niitä voidaan torjua ennakolta oikeilla toimenpiteillä.

Ohtonen muistuttaa myös, että osa vakuutusyhtiöistä poistaa omavastuun, mikäli taloyhtiössä on käytössä oikeanlainen vuodonilmaisinjärjestelmä. Ikävähennykset puolestaan usein pienentävät merkittävästi vakuutusyhtiön maksamia korvaussummia.

Vuodonilmaisin varoittaa vuodosta välittömästi Astianpesukoneen alle asennettava turvakaukalo ei riitä, sillä usein vuoto on vesi- tai poistoputken liitoskohdassa josta vuoto ei osu kaukaloon. Kaukalo täyttyy varsin nopeasti, eikä se ehkäise vahinkoja asukkaiden

ollessa matkoilla. Vesivahinkoja voidaan ennaltaehkäistä asentamalla vuotoantureita, jotka hälyttävät automaattisesti vettä havaittuaan. Vuotoanturit auttavat havaitsemaan myös jatkuvan tihkuvuodon liitoskohdista, joka muutoin ehtisi kastella asuntoa paljoa ennen havaitsemista ja vian korjaamista.

Ohtonen kertoo, että tällainen järjestelmä on nopea asentaa taloyhtiöön ja huolto-

vapaa 10 vuotta. Verkkovirtaan kytkettynä se tarkistaa jatkuvasti, että yhteys kaikkiin vuotoantureihin toimii. Hälytykset ohjataan halutuille henkilöille, jotka ilmoituksen saatuaan hoitavat asian.

– Allaskaapin alle lattiaan liimataan halutulle alueelle teippiä muistuttava nauha, joka on yhteydessä lähetinyksikköön. Veden osuessa nauhaan lähetinyksikkö il-

Suomen Kiinteistölehti 90 vuotta

Shetlanninponi parvekkeella ja putkiremontteja ”Teoriassa kerrostaloon saa tuoda vaikka shetlanninponin, jos se ei häiritse muita.” Lainaus on artikkelista, jossa tänä vuonna 90-vuotistaivaltaan juhliva Suomen Kiinteistölehti käsitteli asumisen arkea isännöitsijän ja keittiössä porsaaseen törmänneen huoltomiehen silmin.

Taloyhtiöiden oman julkaisun, Talonomistajain lehtenä aloittaneen Suomen Kiinteistölehden ensimmäisen numeron julkaisemisesta on tänä vuonna kulunut 90 vuotta. Pitkälle taipaleelle on mahtunut asumista kerros- ja rivitalomaailmassa koskettavia aiheita laidasta laitaan.

Viime vuosien kestosuosikkeja ovat kuitenkin olleet korjausrakentamista käsittelevät jutut. Tyypillisimpiä näistä ovat artikkelit putki-, parveke-, julkisivu- ja hissiremonteista sekä muista suurista osakkaiden vastikkeisiin vaikuttavista hankkeista.

Tämäntapaisten aiheiden suosio selittyy sillä, että Suomessa valtava määrä asuinrakennuksia on tulossa ikään, jossa tarvitaan suuria remontteja. Niinpä taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ja osakkaat haluavat perehtyä syvemmin aihepiireihin ennen kuin tekevät suuria päätöksiä omissa taloyhtiöissään.

Muita kestosuosikkeja ovat paitsi lainsäädäntöön ja talouteen liittyvät aiheet myös artikkelit, jotka seuraavat taloyhtiön vuosikelloa. Viime aikoina esille ovat nousseet myös erilaiset yhteisöllisyyteen liittyvät aiheet.

Levikki kasvaa tasaisesti Lehdistön valtavirrasta poiketen Suomen Kiinteistölehden levikki on jatkuvasti ollut tasaisessa kas-

vussa. Tuoreen levikintarkastuksen mukaan Kiinteistölehden levikki on painetun lehden osalta 34 982 kappaletta, jossa kasvua viime vuonna oli 5,2 %.

Levikinkasvu kytkeytyy pitkälti sen julkaisijan, Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvuun. Kehitystä tukee se, että ihmiset ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia asuntovarallisuutensa arvosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Niinpä myös jäsenyyteen kuuluva lehti koetaan läheiseksi ja tärkeäksi.

Asunto-osakeyhtiömaailma on sen ykkösjulkaisuna pitkän tien kulkeneen Kiinteistölehden lisäksi alkanut kiinnostaa myös muita. Alalle on tullut ja sieltä on poistunut lehtiä, joista osa on ollut selvästi asiakaslehtityyppisiä, mainos- ja mediatoimistoissa tehtyjä kevytjulkaisuja tai sitten ilmaisjakelulehtiä.

Juhlavuotensa kunniaksi Suomen Kiinteistölehti on julkaisut verkossa kaikille avoimen digilehden.

Siihen on koottu aineistoa lehden pitkältä taipaleelta. Se on luettavissa osoitteessa www.kiinteistolehti.fi

varautumalla Toistuvat vesivahingot ja niiden korjaaminen tulevat todella kalliiksi taloyhtiöille ja osakkaille.

moittaa vesivuodosta suojattua radioyhteyttä pitkin. Näin tieto vesivuodosta saadaan välittömästi ja päästään puuttumaan vuodon syyhyn sekä ehkäisemään vahinkojen synty, Ohtonen toteaa.

Vesivahinkojen ehkäiseminen maksaa toki jonkin verran, mutta toistuvat vesivahingot ja niiden korjaaminen tulevat todella kalliiksi taloyhtiöille ja osakkaille. Asukkaille, isännöitsijöille tai vakuutusyhtiöille tuskin tulisi ikävä vesivahinkoja, jos ne vähentyisivät merkittävästi. Taloyhtiöiden ja osakkaiden kannattaa miettiä vesivahinkojen ehkäisyä ja siten asumistur-

vallisuuden parantamista huolellisesti vaihtoehtona yhä lisääntyville vesivahingoille, niiden kustannuksille ja asumishaitoille.

Kameravalvonta parantaa turvallisuutta Ilkivalta ja varkaudet aiheuttavat myös turvattomuutta sekä kustannuksia taloyhtiöissä. Jätekatoksiin tuodut ylimääräiset tai jäteastioihin sopimattomat tavarat aiheuttavat lisäkustannuksia, sillä jätehuolto laskuttaa taloyhtiötä extrahommista. Kameravalvonta säästää oikein toteutettuna taloyhtiössä niin rakennuksia kuin rahaa.

Valvontakamerat tulee asentaa asianmukaisesti kuvamaan haluttua kohdetta ja tallennus tulee hoitaa luotettavasti, samoin tietoturva.

Kameravalvonnan osalta on varmempaa käyttää ammattitaitoista ja luotettavaa kumppania kuin omin päin viritellä valvontakameroita. ”Luottamus kameravalvonnan laillisuuden ja kuvien käsittelyn osalta on olennaista asukkaiden kannalta, sillä asukkaiden pitää voida luottaa sataprosenttisesti siihen että kuvia käytetään vain asianmukaiseen tarkoitukseen ja ettei niitä pääse katsomaan muut kuin siihen oikeutetut tahot”, Ohtonen muistuttaa.

TEE TALOYHTIÖSTÄSI

TURVALLINEN! Dokumentoitu turvallisuustarkastus on osa lain vaatimaa pelastussuunnitelmaa.

Turvallinen taloyhtiö -kirja kertoo, milloin kiinteistön turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa ja mitä korjattavaa niissä on.

Mukana on valmis tarkastuslista, jonka voi liittää suoraan pelastussuunnitelmaan.

Enemmän arvoa asunnoille.

Vähemmän huolia asukkaille.

Nyt on hyvä hetki liittyä Soneran kattavaan valokuituverkkoon, jossa tieto liikkuu jopa 1000 Mbit/s:n vauhdilla. Toimivat nettiyhteydet tuovat lisäarvoa kaikille taloyhtiön asukkaille, oli sitten kyse viihteen ystävästä tai vaativan etätyön tekijästä.

AT T O

RI ·

Asumismukavuutta lisää myös Sonera Kaapeli-TV. Se tarjoaa monipuolisen valikoiman maksuttomia televisio- ja radiokanavia, ja tarjontaa on helppo täydentää sopivilla maksullisilla kanavapaketeilla.

PE O

·

SU

RA

29 14 200 OM

EN

LU O T

ETUIN IN

TE

RN

ET

Lisää tietoa ja tarjouksen huippunopeasta taloyhtiölaajakaistasta ja Sonera Kaapeli-TV:stä saat osoitteesta www.sonera.fi/taloyhtio tai numerosta 0200 32 333 (mpm/pvm) ma–pe 9–15.

2. painos, 2014, tuotenro 382, 104 s.

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

8•

Monien asioiden summa Kevään yhtiökokouksen yhteydessä on hyvä aika kiinnittää huomiota taloyhtiön turvallisuuteen. Turvallisuus koostuu monesta osatekijästä, jotka linkittyvät asumismukavuuteen ja terveellisiin olosuhteisiin, tulevien kunnossapito- ja korjaustoimien ennakointiin säännöllisillä teknisillä tarkastuksilla sekä varsinaisten korjausten ja remonttien hyvään suunnitteluun.

Pelastussuunnitelma Taloyhtiöltä edellytetään jo lain perusteella pelastussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelma on yhteenveto rakennusten turvallisuusjärjestelyistä ja se sisältää toimintaohjeet tulipalojen ja muiden onnettomuuksien varalta.

Sen vuotuinen tarkastelu ja tarpeen mukainen päivittäminen tulisi olla hallituksen asialistalla. Talon asukkaat perehdytetään huolellisesti pelastussuunnitelman sisältöön.

Teksti: Essi Routasuo

turvallisuus. Jokaisella asukkaalla on velvollisuus huolehtia oman huoneistonsa turvallisuudesta ja teknisten järjestelmien oikeasta käytöstä ja huollosta. Asukkaalla on myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli hän havaitsee puutteita tai ongelmia. Esimerkiksi pienistäkin vesivuodoista on syytä ilmoittaa heti huoltoyhtiölle tai talonmiehelle. Asukkaan tulee myös noudattaa lakia ja määräyksiä huoneiston sisällä tekemissään töissä: muutostöistä on ilmoitettava taloyhtiölle ja lupia vaativat tehtävät on annettava ammattilaisten tehtäväksi.

Esimerkiksi pihatalkoiden yhteydessä on hyvä hetki järjestää asukkaille turvallisuuskävely, jolla käydään läpi talon yleiset ja yhteiset tilat niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Kävelyllä kiinnitetään huomiota kiinteistön vaaran paikkoihin ja turvallisuusnäkökohtiin. Turvakävelyllä käydään läpi mm. vapaina pidettävät pelastustiet ja kulkureitit ja tarkastetaan lasten leikkipaikat ja pihakalusteiden kunto.

Alle on koostettu muutamia nostoja taloyhtiön turvallisuuskysymyksistä. Asiantuntijoina ovat toimineet kiinteistöturvallisuusyksikön päällikkö Harri Lassila, julkisivusaneerausyksikön päällikkö Juha Hartikka sekä energia-asiantuntija Matti Hellgrén Talokeskus Yhtiöistä.

Katto Myös katolla on tarpeen huomioida murtosuojaus. Kattoluukkujen lukitus ja savunpoistoluukkujen murtokalterit pitävät tunkeutuja loitolla. Katolta putoava jää tai lumi voi aiheuttaa vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle.

Runsas lumi tulisi poistaa katolta myös kattorakenteiden kestävyyden takia.

Sisäänkäynnit, liiketilojen ikkunat ja lasiovet Saneerauksen yhteydessä katutason oviin ja ikkunoihin voidaan asentaa murtosuojakalterit tai metalliset suojakaihtimet. Turvalasit lasiovissa ja matalalla olevissa ikkunoissa paitsi suojaavat murtoja vastaan, myös vähentävät ilkivaltaa ja suojaavat loukkaantumisilta esimerkiksi kaatumistapauksissa. Myös huoneistojen oviin voidaan lisätä murtosuojasaranat ja turvalukot.

Porraskäytävät Porrashuoneissa ja kellari- tai ullakkokäytävillä ei saa säilyttää mitään irtainta, koska se aiheuttaa haittaa mahdollisen tulipalon sattuessa. Hätäpoistumistiet on pidettävä vapaina. Porrashuoneiden turvallisuutta palotilanteissa lisää savunpoistojärjestelmä, jollainen on järkevää asentaa esimerkiksi isojen korjaustöiden yhteydessä.

Parvekkeet ja julkisivut Joissain taloyhtiöissä on jouduttu parvekkeita laittamaan käyttökieltoon, koska niistä on pudonnut nyrkin kokoisia betoninpaloja, parvekekaiteita tai -lasituksia on voinut irrota. Oikein ajoitetuilla, ennakoivilla kuntotutkimuksilla ja -tarkastuksilla vältetään tilanteen ajautuminen näin pitkälle ja saadaan korjaustoimet aikataulutettua ja toteutettua suunnitelmallisesti.

Kuva: Mika Petäjä

Huoneistojen palovaroittimet Suomi piti vuonna 2014 Euroopan kärkipaikkaa palokuolematilastoissa. Suuri osa palokuolemista on vältettävissä palovaroittimien toimintakunnosta huolehtimisella. Palovaroittimien toiminta tulisi testata kuukausittain ja paristot vaihtaa kerran vuodessa. Taloyhtiössä on myös mahdollista esimerkiksi sähkösaneerauksen yhteydessä ottaa käyttöön sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä.

Energian ja veden kulutus

Taloyhtiön ottama yhtiölaina kohdistuu kaikkiin osakkaisiin samalla tavalla, jolloin vastike saattaa joidenkin kohdalla nousta kohtuuttoman korkeaksi. Tällöin henkilökohtainen peruskorjauslaina, jolla voit maksaa yhtiölainaosuuden pois, voi olla parempi vaihtoehto. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja varaa aika keskusteluun.

Kiinteistön huolto ja kunnossapito Ennakoivalla ja suunnitelmallisella kiinteistön huollolla ja kunnossapidolla varmistutaan siitä, ettei mikään rakenneosa pääse niin huonoon kuntoon, että siitä aiheutuisi vahinkoja tai turvallisuusriskejä. Säännöllisten tarkastusten myötä ajantasainen tieto rakenneosien kunnosta viedään PTS:ään ja kunnossapitotarveselvitykseen.

Piha-alueet Taloyhtiön ulkoalueilla tulee kiinnittää huomiota pelastusteiden pitämiseen vapaana. Opastekyltit auttavat pelastuslaitosta löytämään oikean rapun nopeasti, ja riittävä valaistus sekä selkeät porrasmerkinnät lisäävät turvallisuutta. Talviaikaan tulee torjua liukkautta kaatumisten välttämiseksi. Leikkipaikkojen ja pihakalusteiden kunnosta on huolehdittava, kuten myös pihaistutusten: ovatko pihapuun oksat vaarassa pudota myrskyn tullen? Kiinteistön jätekatoksen tai -rakennuksen tulisi olla vähintään 8 metrin päässä asuinrakennuksen seinästä.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Seuraamalla energian, veden ja lämmön kulutuksia taataan hyvät olosuhteet asukkaille. Vuorokausi- tai tuntitasoisen kulutusseurannan avulla kulutuspiikkeihin pystytään reagoimaan nopeasti ja saadaan mahdolliset vahingot (esimerkiksi vesivuodot) minimoitua.

Teemme sen mahdolliseksi

Yhtiölaina vai henkilökohtainen laina?

Taloyhtiökonttori Tukholmankatu 2 Helsinki nordea.fi

LAAJENNUSKorjausrakentaminen Kun korjaustarpeen aika tulee, siihen valmistaudutaan ajoissa ja huolellisesti aloittaen hankesuunnittelulla. Sen avulla määritellään korjauksen laatu ja laajuus juuri nimenomaiseen kohteeseen. Korjaustyön aikana työmaaorganisaatiosta nimetään turvallisuuskoordinaattori, jonka vastuulla on niin asukkaiden kuin työntekijöidenkin turvallisuuteen liittyvien seikkojen varmistaminen.

Korjaustyön valvoja puolestaan pitää huolen siitä, että työt tulevat tehdyksi määräysten mukaan..

RAKENTAMINEN MIELESSÄ?

Jos taloyhtiössänne pohditaan esim. ullakkorakentamista, projekti kannattaa aloittaa Kalevankadulta.

LEXIA ATTORNEYS: ASUNTO-OSAKEYHTIÖN JURIDIIKAN ERIKOISOSAAJA.

Tavataan Kalevankadulla.

Kirjoittaja on Talokeskus Yhtiöt Oy:n viestintäasiantuntija.

Kalevankatu 20 Lexia_150_120.indd 1

+358 (0)10 4244 200

www.lexia.fi 19.3.2015 13.14

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

10 •

Avainturvallisuuden ABC Avainturvallisuus on keskeinen osa lukkoturvallisuutta.

Mikäli avainturvallisuus ontuu, myös lukituksella aikaansaatu turvallisuus heikkenee ja siten myös murtoturvallisuus kärsii.

Teksti: Salla Sofia Vartiainen

lukitus. Lukkoremontin läpivienti ta-

Isännöinnin tai kiinteistönhuollon vaihtuessa tulee kiinnittää mahdolliseen avainhallinnan siirtymiseen riittävästi huomiota.

Kuva: Rodeo

loyhtiössä nostaa hetkellisesti turvallisuustason korkealle. Avainhallinnan laiminlyöntien vuoksi saattaa lukituksen uusimisella aikaansaatu turvallisuus palata pian lukkoremonttia edeltäneelle tasolle. Taloyhtiön ja sen asukkaiden kannattaa huolehtia avaimista ja pitää lukitusturvallisuus riittävänä.

Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta, avaimen käyttöoikeudesta sekä sarjoituksesta. Avainhallinnasta huolehtii tyypillisesti isännöitsijä tai kiinteistöhuoltoyhtiö, jonka tulee Finanssialan Keskusliiton ohjeen mukaisesti pitää avaimista kirjaa.

Avaimia on säilytettävä lukitussa avainten säilytysyksikössä ja ne on merkittävä siten, ettei niitä voida yhdistää tiettyyn kohteeseen. Avainkoodit tulee säilyttää erillään avaimista ja on huolehdittava, etteivät koodit ole ulkopuolisten saatavilla.

Avainsäilössä ei saa säilyttää yleisavaimia.

Turvallisuustasoista ja kulkuoikeuksien suunnittelusta

Sarjoituksen uusimista suositellaan aina avainten kadottua.

Haluttu avainturvallisuustaso tulee suunnitella lukostolla suojattavan tilan käyttötarkoituksen perusteella. Suomessa yleisesti käytössä olevia lukkoturvallisuustasoja on kolme; perustaso, lukkoseppätaso ja teh-

Vakuuta oikein

Vakuutukset ovat kiinteistönomistajien keskeisiä riskienhallinnan välineitä.

Vakuutukset ovat välttämättömiä, jotta mahdollisista ennalta arvaamattomista tapahtumista huolimatta elämä taloyhtiössä voi jatkua mahdollisimman häiriöttömänä.

Kuva: Marjo Parkkinen

Teksti: Jukka Kero

turvallisuus. Vakuutuksenottajan täytyy perehtyä huolella sekä vakuutettavaan omaisuuteen että vakuutustuotteiden ominaisuuksiin. Vakuutusten laatua ja kattavuutta on syytä arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa toteutettava oikeat muutokset.

Esimerkiksi lisärakentaminen on tuotava (=muistettava tuoda) mukaan vakuutusturvan piiriin.

Taloyhtiön vakuutusturva on syytä hoitaa ammattimaisesti. Jos yhtiön johdossa tai isännöinnissä ei ole vakuuttamisen ammattitaitoa, sitä on syytä järjestää vakuutusmeklarin välityksellä.

Vakuutusmeklari edustaa taloyhtiö-asiakastaan kilpailutuksessa, korvausten hakemisessa ja vakuutusturvan kattavuuden arvioinnissa. Meklarin käyttö tuo sekä varmuutta että kustannustehokkuutta asioiden organisointiin.

Taloyhtiön vakuutusten lajeja ovat: kiinteistövakuutus, johon osina kuuluvat myös vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.

Näiden lisäksi muita relevantteja vakuutuslajeja ovat rakennustyövakuutus, talkoovakuutus ja ryhmätapaturvavakuutus. Jälkimmäistä on saatavilla yleensä vain vakuutusmeklareiden kautta.

Taloyhtiön omien vakuutusten lisäksi on merkitystä myös sillä, että esimerkiksi rakennustyötä tai muita kiinteistön ostamia palveluita suorittavien tahojen vakuutukset ovat kunnossa. Myös kotivakuutuksien voimassaololla on merkitystä vahinkojen sattuessa.

Vahingoista ylivoimaisesti yleisimpiä ovat vuotovahingot, joita on vakuutusmeklari Colemontin viime vuosien tilastoissa noin 70 % (ml. käyttölaitevuodot).

Seuraavaksi yleisimpiä vahinkoja ovat olleet murto ja ilkivalta sekä konerikko.

Ikävähennykset ja omavastuut haukkaavat ison siivun On hyvä tunnistaa se, että toteutuneissa vahinkotapauksissa vakuutuskorvausten keskimääräinen osuus jää hieman alle puoleen haetusta summasta. Ikävähennykset ja omavastuut haukkaavat ison osan suhteessa vahingon määrään.

Näin ollen kiinteistöturvallisuuden muut osatekijät ovat siten myös oltava kunnossa. Kaikki lähtee hyvän kiinteistönhoitotavan noudattamisesta. Silloin kiinteistön ja sen laitteiden käyttö on tarkoituksenmukaista, huollot ja korjaustoimet ovat oikea-aikaisia. Näin myös vakuutusturva on optimaalista.

Kiinteistöliiton www.taloyhtio.net -palvelussa on saatavilla Vakuuta oikein -julkaisu, jonka sisältö on juuri päivitetty.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille •

Avainten turvallisesta säilyttämisestä Mikäli taloyhtiö on ulkoistanut avainhallinnan, on siitä vastaavan yrityksen huolehdittava toimistotilansa rakenteellisesta

murtosuojauksesta ja murtohälytysjärjestelmästä sekä siitä, että avainten fyysinen säilytysyksikkö vastaa Finanssialan Keskusliiton kassakaappiohjeessa määriteltyä. Avainhallinnasta vastaavan yrityksen tulee huolehtia myös avaimien suojaamisesta kuljetuksen aikana ajoneuvossa mm. siten, että avainkotelo kiinnitetään erilliseen ajoneuvoon kiinteästi asennettuun telineeseen eikä avaimia säilytetä pysyvästi ajoneuvossa.

Avaimen kadottua tulee välittömästi selvittää voidaanko avainta käyttää väärin. Väärinkäytön todennäköisyyttä kasvattaa avaimeen liitetyt tunnistetiedot, joita avaimeen ei tulisikaan koskaan liittää. Välittömän vahingonvaaran uhatessa tulee aloittaa lisävahinkojen torjunta ja ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön. Avaimen kadottua koko lukitusta ei välttämättä tarvitse uusia, vaan sarjoituksen uusiminen voi riittää. Sarjoituksen uusimista suositellaan aina avainten kadottua tai avainturvallisuuden muuten heikennyttyä. Sarjoitustarve korostuu, mikäli asuntojen lukoissa on käytössä perustason avainjärjestelmä.

Kaavamaista vastausta siihen kuka katoamistilanteissa korvaa uudelleensarjoittaKuva: Pixmac

dastaso. Perustasolla lisäavaimen voi teettää kuka tahansa alkuperäisen avaimen mukana saadun peitenumeron tai malliavaimen esittämällä. Lukkoseppätasolla lisäavaimen voi teettää ainoastaan lukkosepän valtuuttamassa liikkeessä, missä tulee esittää erillinen avainkortti.

Tehdastasolla lisäavaimen teettäminen etenee siten, että nimetty avainkorttia hallinnoiva vastuuhenkilö tilaa lisäavaimia suoraan lukkovalmistajalta.

Taloyhtiön lukitussuunnitelmaa laadittaessa tulee avainturvallisuustason valinnan lisäksi määrittää eri käyttäjäryhmien kulkutarpeeseen pohjautuva sarjoitus siten, että kukin käyttäjäryhmä pääsee vain sellaisiin tiloihin, joihin kulkuoikeus on tarpeen. Isoissa kiinteistöissä kannattaa jakaa sarjat suhteellisen pieniin toiminnallisesti järkeviin kokonaisuuksiin ja suuria yhtenäisiä yleisavainsarjoja tulee välttää.

misen tai lukkojen uusimisen ei voida antaa, sillä jokainen katoamistilanne on omat erityispiirteensä sisältävä yksittäistapaus.

Asukkaan vastuu katoamistilanteissa määräytyy vahingonkorvauslain säännösten nojalla – kunkin tapauksen erityispiirteitä sääntelytaustaa vasten tulkiten.

Nykyään on tarjolla kehittyneitä elektronisia lukitusvaihtoehtoja, jotka voivat jatkossa helpottaa taloyhtiön avainturvallisuuden pitämistä hyvällä tasolla. Lukitusremontin yhteydessä onkin perusteltua harkita elektronisia lukitusvaihtoehtoja.

Järjestelmien yleistyessä uudelleensarjoituskustannukset alentunevat ja siten taloyhtiön asukkaan kynnys kertoa avaimen katoamisesta madaltunee. Taloyhtiön tulee kuitenkin muistaa elektronisten lukkojen kohdalla henkilörekisterilain henkilörekisterinpitäjälle asettamat velvoitteet.

• 11

teen turvallisuutta. Teletiloja ovat esimerkiksi talojakamo ja muut sellaiset tilat, joissa on eri tietoliikenneyritysten toimittamia kaapelisolmuja ja laitteita. Aikaisempaa THK4- eikä KTL1-sarjaa enää asenneta. Viestintäviraston suositus Kiinteistöjen laitetilojen lukitus on tarkoitettu ensisijaisesti asuinkiinteistöjen omistajille, joilla on vastuu yhteisten laite- ja teletilojen lukituksesta sekä niiden tietoturvallisuudesta.

Perustuslain mukaan puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Teletilojen lukituksella turvataan viestintäsalaisuutta ja muuta tietoturvallisuutta taloyhtiössä.

Kirjoittaja on oikeustieteiden maisteri ja työskentelee Kiinteistöliitossa lakimiehenä.

Uusi lukitussuositus taloyhtiöiden teletiloille Ajankohtainen uudistus lukitusturvallisuuteen liittyen on hiljattain tehty teletilojen lukitusjärjestelmäsuosituksen muutos, jonka mukaisesti uudet ja saneerattavat tilat sarjoitetaan. Uusi lukitussuositus KTL1E parantaa taloyhtiöiden tietoliiken-

6

VUODEN NIBETURVA

ENERGY FOR LIFE

SUURET KIINTEISTÖT SUURET SÄÄSTÖT Huolellisella lämmitysjärjestelmäsuunnitelmalla säästät selvää rahaa. Olipa ajatuksena uusia koko lämmitysjärjestelmä tai vaihtoehtoisesti asentaa poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä kaukolämmön rinnalle.

Maalämpö onkin erinomainen ratkaisu suuriin kiinteistöihin, mm. kerros- ja rivitalot sekä liikeja teollisuuskiinteistöt, joissa on myös suuri energiankulutus.

n. +5°C

+21°C

Lämmöntalteenottojärjestelmä taas sopii kaikkiin kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilma.

Miksi puhaltaa lämmin huoneilma harakoille, kun se voidaan saada talteen ja hyödyntää uudelleen lämmityksessä.

PYYDÄ S! TARJOU

5 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA NIBE LTO-JÄRJESTELMÄ:

• Energiaa säästyy jopa 40 % • Lämmityskulut pienenevät • Hukkalämpö vähenee • Vaivaton saneeraus • Taloyhtiön arvo nousee

NIBE Energy Systems Oy Juurakkotie 3, 01511 Vantaa Puh. 09 274 6970

12 •

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Helsingin kerrostaloista puuttuu noin 8 230 hissiä Teksti: Simo Merilä

ESTEETTÖMYYS. Lähes kaikkien asuinrakennuksien porrashuoneiden yhteyteen voidaan rakentaa jälkiasennushissi, jonka avulla parannetaan esteetöntä kulkua rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin sekä asunnoista niiden yhteistiloihin. Jälkiasennushissin asentaminen on järkevä ratkaisu, koska se helpottaa asukkaiden arkea ja nostaa siten kiinteistön käyttöarvoa.

Nuoremmat kaipaavat kerrostaloasumiselta helppoutta, ikäihmiset puolestaan liikkumisen vapautta – jälkiasennushissi vaikuttaa siis positiivisesti kaikkien talon asukkaiden asumisen laatuun.

Jokainen porrashuone on yksilöllinen Tekniikka on nykyään hyvin kehittynyt, ja tarjolla on monia eri vaihtoehtoja, joten lä-

hes jokaiseen porrashuoneeseen löytyy järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Jälkiasennushissi mahtuu pieneen tilaan. Se saadaan tehtyä taloyhtiön toivomusten mukaiseksi ja myös itse kiinteistön ”erityisvaatimuksen” mukaiseksi. Esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa porrashuoneissa hissiasennuksia ja niille myönnettäviä rakennuslupia harkitaan tapauskohtaisesti erityisen tarkasti. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tarkastetaan myös pelastusturvallisuus siten, että pelastuslaitoksen paarikuljetus on mahdollista suorittaa porrashuoneessa esteettä. Tähän saattaa riittää jopa 800 mm levyinen porrassyöksy.

tämiskeskuksella (ARA) on jälkiasennushissien rakentamiseksi käytössään 20 miljoonan euron määräraha, vuonna 2014 määrärahaa oli käytössä 23 miljoonaa. Jälkiasennushissien suunnitteluun, rakentamiseen, hankintaan ja asennukseen myön-

netään avustusta enintään 50 prosenttia, jonka lisäksi Helsingin kaupunki avustaa 10 lisäprosentilla.

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin hissiasiamies. simo.merila@hel.fi

lisää tietoa Pääkaupunkiseudulle alueellinen hissityöryhmä Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat muodostaneet pääkaupunkiseudun hissityöryhmän. Ryhmän tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja hyvin käytäntöjen välittäminen jälkiasennushissiprojekteissa.

Ryhmä kehittää viestintää taloyhtiöille ja myös viranomaisyhteistyö on tärkeässä roolissa.

Toiminnan seudullinen laajentuminen otetaan myös huomioon jatkossa.

Nyt hissejä vähintään puoleen hintaan

Pääkaupunkiseudun hissiryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana on Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä.

Tänä vuonna Asumisen rahoitus- ja kehit-

Tutustu tarkemmin asiaan sivuilla www.ara.fi/hissillakotiin

TEE SE PÄIVÄSSÄ. VIEMÄRIREMONTTI. POHJOISMAIDEN KOKENEIN, TESTATUIN JA NOPEIN PUTKIREMONTTI. Lähes 20 vuotta sitten kehitimme uudenlaisen menetelmän viemäreiden saneeraukseen. Idea oli mullistava sillä se antoi asukkaille mahdollisuuden käyttää vettä ja viemäreitä urakan aikana aivan normaalisti illalla, yöllä ja aamulla. Yhden asunnon remontti kesti vain yhden päivän. Proline-menetelmällä on nyt saneerattu mm. yli 80.000 asuntoa, kouluja, sairaaloita ja toimistorakennuksia. Prolinemenetelmä on sertifioitu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Olemme Pohjoismaiden suurin alan yritys ja tällä hetkellä työskentelemme useissa eri kohteissa ympäri Suomen. Kutsumme mielellämme taloyhtiönne päättäjät tutustumaan Proline-menetelmään® käytännössä sekä kuulemaan lisää sen asukkaille tuomista eduista. Autamme mielellämme vaivattoman putkiremontin toteuttamisessa teidän taloyhtiössänne.

EX

PERT SERVICE

S

V

TT

TU

O Y

puh. 010 239 0060 info@prolineoy.fi • www.prolineoy.fi

VTT-C-7346-11 OT

ESERTIFIK A A

TT

I

Tuhoeläinhallintaa ammattitaidolla valtakunnallisesti p. 0207 495 706 tuhoelain@anticimex.fi | www.anticimex.fi

Puheluiden hinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24%).

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Kuinka toteutat korjaushankkeen

5

järkisyytä valita

Korjaushankkeen toteutusmuoto tulisi valita harkiten, sillä toteutusmuoto määrää viime kädessä sen, miten korjaushanke etenee ja miten se organisoidaan. Taloyhtiön korjaushankkeissa toteutusmuodon valintaa ei aina pohdita riittävästi.

vedenkäsittely 1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää

Teksti: Annika Jaatinen

ideot / Katso v sista k lo tu e u L me m ta il sivu

t.com auer-w www.b

3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun

päätöksenteko. Neljä tapaa toteuttaa korjaushanke. Taloyhtiön korjaushanke voidaan periaatteessa toteuttaa neljällä tapaa: kokonaisurakkana, ST-urakkana (Suunnittele ja toteuta -urakka), projektinjohtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.

Näistä kokonaisurakka toimii parhaiten yksinkertaisissa ja selkeissä korjauksissa.

ST-urakka on taas hyvä vaihtoehto, jos korjaushanke halutaan toteuttaa mahdollisimman helposti: siinä urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että rakentamisen.

Projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka sopivat laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin, esimerkiksi ryhmäkorjauksiin. Niissä pystytään huomioimaan hyvin taloyhtiön tavoitteet ja etsimään kustannustehokkain ratkaisu korjauksen toteuttamiseksi.

Taloyhtiöiltä puuttuu rohkeutta Kokonaisurakka on taloyhtiön korjaushankkeissa edelleen yleisin toteutusmuoto, vaikka se sisältää usein riskejä. Esimerkiksi lisätöitä, jotka johtuvat rakentamisvaiheessa esiin tulleista yllätyksistä, on vaikea välttää.

ST-urakassa urakoitsija vastaa myös suunnittelusta, joten taloyhtiön ei tarvitse kantaa huolta suunnittelun ja korjaustöiden yhteensovittamisesta.

Projektinjohto- ja yhteistoimintaurakoiden etuna taas on se, että ne tarjoavat joustavamman tavan varautua mahdollisiin muutoksiin. Lisäksi urakoitsijan osallistuminen suunnitteluvaiheeseen auttaa torjumaan riskejä.

Toteutusmuodon valintaa ei aina pohdita riittävästi.

5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

Bauer Watertechnology Oy

Lisätietoa toteutusmuodoista löytyy Juha Salmisen kirjasta Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa (Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2015).

Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com

Taloyhtiöiltä puuttuu vielä rohkeutta korjaushankkeiden toteutusmuotojen suhteen. Aina ei tarvitse tilata kokonaisurakkaa, vaan urakoitsijoilta voi kysyä myös muunlaista palvelua korjausurakoinnissa. Samalla urakoitsijat saavat mahdollisuuden laadulla ja tuotekonsepteilla kilpailemiseen.

Toteutusmuoto valittava hankkeen alkuvaiheessa Toteutusmuodon valinnasta päättää viime kädessä taloyhtiö. Päätöstä ei saisi tehdä puutteellisin tiedoin ja hätiköiden, sillä toteutusmuodon valinta vaikuttaa koko korjaushankkeen onnistumiseen.

Taloyhtiön hallituksen kannattaa perehtyä toteutusmuotoihin jo hankkeen ensimetreillä. On hyvä selvittää, miten korjaushanke etenee ja mikä on taloyhtiön rooli missäkin toteutusmuodossa.

Tarvittaessa neuvoa voi kysyä neuvoa alan ammattilaiselta, esimerkiksi ammattirakennuttajalta.

Kirjoittaja työskentelee kustannustoimittajana Kiinteistöalan Kustannus Oy:ssä

Toteutusmuodot pähkinänkuoressa Kokonaisurakassa pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien suunnitelmien mukaisesti hankkeen läpiviennistä ja käyttää aliurakoitsijoita harkintansa mukaan. Kokonaisurakoitsija valitaan hinnan perusteella.

ST-urakassa urakoitsija vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että itse korjaustöiden toteuttamisesta.

Urakoitsija valitaan hinnan ja suunnitteluratkaisun perusteella.

Projektinjohtourakassa päätoteuttaja vastaa töiden ja osin suunnittelunkin johtamisesta, mutta taloyhtiö maksaa kulut suoraan asetettuun tavoitehintaan asti. Projektinjohtourakassa käytetään usein aliurakoitsijoita.

Yhteistoimintaurakka on sopimusjärjestely ja organisointitapa, jolla korostetaan sopimusosapuolten yhteistä vastuuta, riskien ja hyötyjen jakamista. Yhteistoimintamallissa muodostetaan yhteinen projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen alusta asti taloyhtiön tavoitteiden mukaisesti.

KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa

14 •

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Monen raudan takojat Tarinoitahan taloyhtiömaailmassa riittää.

Etenkin kevät on aikaa, jolloin isännöitsijöiden kiireet eivät ota loppuakseen. Silloin myös ammattitaidon merkitys korostuu.

Teksti: Katja Haarma

isännöinti. On taas se aika vuodesta, jolloin isännöitsijät ovat kiireisimmillään.

Osa on ollut jo tammikuusta asti kiinni tilinpäätöksissä ja nyt mennään yhtiökokouskautta. Sitten viedään päätöksiä käytäntöön, ja rinnalla kulkee jatkuvasti taloyhtiöiden juokseva hallinto, erilaisten palvelusopimusten ylläpito, seuranta ja sopimusneuvottelut. Hankkeitakin on menossa putkista pihakansiin ja jätekatoksista julkisivuihin.

Kyseessä on melkoista moniosaamista, palveluasennetta ja ajankäytönhallintaa vaativa ammatti. On ilo tuntea monta alan ammattilaista, joilla riittää intoa ja kehittämishalua taloyhtiöiden asioita kohtaan vuodesta toiseen.

Aina kun Kiinkossa käynnistyy uusi isännöintikoulutus, pohdin, että tästäkin ryhmästä kasvaa alalle hyviä tekijöitä ja vaikuttajia. Näitä kasvutarinoita olen vuosien varrella päässyt seuraamaan aitiopaikalta. Moni tämän päivän ammattilainen on ponnistanut aivan ruohonjuuresta.

Suuri osa on kasvanut työntekijästä yri-

Kuva: Pixmac

tyksen johtoon ja osa tullut kokemus kainalossa muilta aloilta uusien ajatusten kanssa. Molempia tarvitaan. Kokemus ja koulutus kasvattavat ammattilaisuutta käsi kädessä, ja yhteisen keskustelun ja ajatustenvaihdon kautta on mahdollista nostaa ammatin arvostusta ja hyvän työn hinnoittelua oikeaan suuntaan.

Osa on kasvanut ammattilaisuuden myötä meille Kiinkoon kouluttamaan uusia isännöitsijöitä. Melkoinen vastuu sekin, kun voit tuntien tai päivän aikana luoda ammatista ja alasta kuvan juuri sellaisena kuin se on. Tuoda esiin isännöinnin suolan ja sokerin: vastuut ja velvollisuudet, työajan

sopivan vapauden ja iltakokousten ajoittaisen suman, asukkaiden ja osakkaiden kysymykset ja verkoston tuoman tuen, asunto-osakeyhtiölain kiemurat ja hallitusyhteistyön merkityksen.

sille tekijöille faktojen ja tarinoiden kautta.

Ja tarinoitahan taloyhtiömaailmassa riittää.

Jotta on kompetenssia kertoa faktoja ja saada tarinat lentoon, on näiden ammattilaisten pidettävä jatkuvaa huolta myös omasta ammattitaidostaan koulutuksen ja muiden tiedonhankintakanavien avulla.

Eikä hyvän verkoston merkitystä voi korostaa liikaa.

Jos joskus mietit, mitä kaikkea isännöitsijä tekee viikossa tai kuukaudessa, jo sen miettimiseen saa menemään tovin. Muistetaan kuitenkin, että isännöitsijän päätehtävänä on vastata asunto-osakeyhtiön hyvästä hoidosta yhteistyössä hallituksen kanssa.

Siis meidän osakkeenomistajien omaisuuden arvon säilymisestä.

Taloyhtiön hallituksella on vastuu isännöitsijän valinnasta ja toivottavasti ammattilaisuus on vaakakupissa hintaa painavampi tekijä.

Faktat ja tarinat kertovat Intohimo omaan tekemiseen ja arvostus alan muita toimijoita kohtaan välittyy uu-

Kirjoittaja on isännöinnin ja asumisen koulutuspäällikkö Kiinkossa.

Kerro mielipiteesi isännöinnistä!

Vastaa Isännöinnin laatu 2015 -kyselyyn osoitteessa: www.kiinteistoliitto.fi

Aktieägarens ändringsarbeten bör anmälas Enligt lagen om bostadsaktiebolag (1.7.2010) har aktieägaren en omfattande rätt att utföra underhålls- och ändringsarbeten i sin lägenhet. Rätten gäller alla utrymmen i aktieägarens besittning även garage och gårdsområde.

Text: Marika Sipilä

anmälan. Om aktieägarens under-

Bild: Rodeo

hålls- och ändringsarbete bara till vissa delar sträcker sig utanför den lägenhet som aktieägaren besitter har han inte automatiskt rätt att utföra ändringsarbeten där.

Som ett exempel kan vi ta installation av värmepump.

Enligt lagen ska en aktieägare på förhand lämna bolaget en skriftlig anmälan om underhålls- och ändringsarbete. Skyldigheten gäller arbeten som kan inverka på en del av en fastighet, byggnad eller lägen-

het, som bolaget eller annan aktieägare ansvarar för, eller på användningen av en annan aktieägares aktielägenhet.

Anmälningsskyldighet gäller för arbeten, som kan påverka konstruktioner som tillhör bolaget (vatten-, värme- eller ljudisoleringar, bärande konstruktioner eller rökkanaler) eller olika grundläggande system, såsom vatten-, avlopps-, eller ventilationssystem eller andra liknande system.

Vidare gäller anmälningsskyldigheten arbeten som kan inverka på användningen av

Kiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideot ovat uusi tapa seurata alan ajankohtaisia asioita ja pysyä perillä taloyhtiöiden ja asumisen uutuuksista. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden yhteistyönä toteuttamat uutisvideot ovat vapaasti katsottavissa YouTubesta, nettisivuilta ja sosiaalisen median kautta.

Viikoittain ilmestyvän videokatsauksen uutisaiheet käsittelevät taloyhtiöiden toimintaan sekä asumiseen liittyviä ajankohtaisia seikkoja. Maanantai-iltapäivisin ilmestyvä pari minuuttinen uutisvideo on tiivis kooste, jonka ehtii nopeasti katsoa.

Tutustu!

TALOYHTIÖ 2015 -TAPAHTUMASSA OSASTO 20

Kuka kävi viimeksi katolla?

Reikä katolla? Korjaamme.

Kattohuolto tuo säästöä!

Jätä arvailut muille ja hyödynnä todellinen tilannetieto katosta.

Katon täsmäkorjaukset ja kiinteistön koko katon kattoremontit meiltä.

Ennakoiva kattohuolto on paras tapa säästää kattokuluissa.

Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Uutisvideo katsottavissa joka maanantai

Soita ja tilaa katollesi asiantuntija:

010 680 4010

KANNATTAAKO ISÄNNÖITSIJÄÄ VAIHTAA?

Katso Kiinteistöalan viikkokatsaus -uutisvideo Kiinteistöliiton videokanavalta www.youtube.com/Kiinteistoliitto Kiinteistölehden nettisivuilta www.kiinteistolehti.fi

Testaa jättämällä tarjouspyyntö ja taloyhtiösi saa Talotekniikkakatsastuksen -50 %!

Ota yhteyttä suoraan paikalliseen palveluasiantuntijaamme tai lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.vaihdaisännöitsijää.fi

SEIJA TYRVÄINEN, palveluasiantuntija puh. 040 637 7304, seija.tyrvainen@realia.fi

JARMO TIMONEN, palveluasiantuntija puh. 040 6645 591, jarmo.timonen@realia.fi

Anmälan om förutnämnda arbete lämnas till disponenten eller styrelsen.

Kaikkien yhteystietonsa tarjous- tai kartoituskäyntipyynnön yhteydessä jättäneiden hallitusten jäsenten kesken arvomme kolme (3) iPadia. Lisäksi jokainen tarjouspyynnön 31.5.2015 mennessä jättänyt taloyhtiö saa yhteistyökumppanimme Caverionin kanssa tuottamamme Talotekniikkakatsastuksen (arvo 570 €) 50 % alennuksella, eli hintaan 285 €. Jokaiselle tarjouksen 31.8.2015 mennessä hyväksyneelle taloyhtiölle Realia Isännöinti tarjoaa Talotekniikkakatsastuksen maksutta osana isännöinnin aloituspakettia.

REALIA ISÄNNÖINTI – ASIAKKUUS KANNATTAA AINA

en annan aktieägares aktielägenhet (t.ex. byte av plastmatta mot parkett).

Berätta för mycket än för lite Anmälan om förutnämnda arbete lämnas till disponenten eller styrelsen. Anmälan skall vara detaljerad och innehålla tillhörande utredningar samt bilagor. Bolaget måste på basis av anmälan bedöma vad aktieägaren ämnar göra i sin lägenhet och huruvida arbetet kan medföra skada eller olägenhet för bolaget eller en annan aktieägare.

Det är alltid bättre att berätta för mycket än för lite. Om man upprättar en skriftlig redogörelse som är så noggrann som möjligt, har man kanske möjlighet att få arbetet i gång tidigare och utan onödiga avbrytningar.

Fastighetsförbundet har utarbetat rekommendation som anger vilka ändrings- och underhållsarbeten aktieägaren bör anmäla till bolaget och vilka inte. Du kan hitta rekommendation på finska på adressen www.taloyhtio.net/lakitieto/asuntoosakeyhtiolaki/huoneistoremontit En lyckad renovering kräver att man satsar både på förhandsplanering och anskaffandet av tillstånd samt på val av entreprenör och tillsyn.

Skribenten är verksamhetsledare i Finlands Svenska Fastighetsförening.

Asumis- ja rakentamisjuridiikan erityisosaamista

Ratkaisu riita- ja ongelmatilanteisiin

Asianajotoimisto Salonen Oy LSL legal

www.lsl-legal.fi

Temppelikatu 4 A 1, 00100 Helsinki

puh. 09 454 2880

www

16 •

• Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Korjaushanke tulossa?

Tiedätkö kiinteistösi kunnon?

Haluatko säästää energiaa?

Talokeskuksesta kaikki palvelut ja tuotteet taloyhtiöllesi: Putkiremontit Julkisivuremontit Valvonta ja rakennuttaminen

Kuntoarviot, PTS Energiatodistukset Kosteusmittaukset Kuntotutkimukset

Huoltokirjat Kulutusseuranta ja energianhallinta Pelastussuunnitelmat

Asiantuntijamme satojen projektien kokemuksella käytettävissänne: Suunnittelu ja rakennuttaminen

Tampuuri-palvelut

Markku Hyvärinen liiketoimintajohtaja, suunnittelu ja rakennuttaminen 040 543 5758 markku.hyvarinen@talokeskus.fi

Pertti Virtanen liiketoimintajohtaja, Tampuuri-palvelut 0400 422 205 pertti.virtanen@talokeskus.fi

Tapio Matila yksikön päällikkö, tarkastukset 040 504 4167 tapio.matila@talokeskus.fi

Timo Haapea yksikön päällikkö, linjasaneerauspalvelut 040 730 4846 timo.haapea@talokeskus.fi

Jari Halonen yksikön päällikkö, kunnossapito 0400 232 285 jari.halonen@talokeskus.fi

Harri Lassila yksikön päällikkö, kiinteistön turvallisuus 0400 703 845 harri.lassila@talokeskus.fi

Juha Hartikka yksikön päällikkö, julkisivusaneerauspalvelut 040 590 9243 juha.hartikka@talokeskus.fi

Juha Salmivaara yksikön päällikkö, huoltokirjat 0400 457 412 juha.salmivaara@talokeskus.fi

Myynti

Päivi Pääkkönen yksikön päällikkö, energia 050 517 0297 paivi.paakkonen@talokeskus.fi

Katso lisää www.talokeskus.fi

Ari Alkila myyntijohtaja 040 570 1395 ari.alkila@talokeskus.fi Matti Hellgrén asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija 050 533 7127 matti.hellgren@talokeskus.fi