Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti nro 1/2025
Uusi rakentamislaki – vaikutukset taloyhtiöille
Taloyhtiön strategia on suunnitelma tulevaisuudesta
Ota talteen ilmainen pääsylippu Rakenna ja Asu -messuille
3 Pääkirjoitus
4 Ajankohtaista
6 Kiinteistöalan ammattilaiset – huoltomies: Asukkaat ovat työn voimavara
8 Uusi rakentamislaki - vaikutukset taloyhtiöille
10 Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajat
Hannu Niskanen seuraa taloyhtiön taloutta tarkasti
Heikki Holkeri tietää, miten hyvä hallinto toimii
Hannu Litja on tarkka ja ennakoiva puheenjohtaja
Kunniamaininta Risto Rädyn innovaatioilla säästetään rahaa
14 Taloyhtiön strategia on suunnitelma tulevaisuudesta
17 Tupakointikiellot asunto-osakeyhtiössä
18 Esteettömyydestä hyötyvät kaikki
20 Rakenna ja Asu -messut 22.2.–23.2. Kuopio-hallissa
23 Kuinka teet Ilmoituksen sosiaalihuollon tarpeesta
24 Älä ota energiahukkaa nurkkiisi asumaan
26 Vieraskynä: - Päivitetäänkö taloyhtiösi lämmitys digiaikaan?
27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2760 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.
Jäsenneuvonta
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa
Painos: 2800 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen, Minna Akiola ja Anne Verger
Taitto: Viestitär Ky
Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky
Toteutimme viime vuoden lopulla valtakunnallisen kuntavaalikyselyn, jossa kartoitettiin mitä asioita jäsenemme pitävät tärkeinä näin kuntavaalien alla. Valtaosa vastanneista sanoo, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kyselyyn vastasi 3036 kiinteistönomistajaa, isännöitsijää ja asukasta 37 eri kunnasta. Maantieteellisesti vastaukset jakautuivat ympäri Suomen. 70 prosenttia vastaajista kokee, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä.
- Kiinteistöliiton jäsenistö ja kuntalaiset kautta maan kokevat asumisen rajun kustannusten nousun merkittävänä kysymyksenä. Asumisen kallistuminen viime vuosina näkyy kukkarossa ja todella koskettaa suoraan suomalaisten arkea, kommentoi Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka kyselyn tuloksia.
Katujen kunnossapito ja ikäihmisten asuminen
Viiden tärkeimmän teeman joukkoon nousivat katujen kunto ja kunnossapito sekä ikääntyneiden ihmisten asumiseen liittyvät asiat. Huolestuttavasti vain joka viides koki, että hänen kuntansa tai hyvinvointialueensa on panostanut riittävästi ikäihmisten asumiseen. Katujen kunnossapito liittyy vahvasti myös siihen, miten hyvin ikäihmiset tai liikuntarajoitteiset voivat liikkua kotinsa ulkopuolella. Asuinalueiden turvallisuus nousi viidenneksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi.
Lähiluonnon suojeleminen ja rakennetun ympäristön ilmastovaikutukset nousivat esiin lukuisissa vastauksissa. Yhteenlaskettuna ilmastonmuutoksen torjunta ja sen haittoihin varautuminen sekä lähiluonnon suojeleminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen nousee viiden kärkeen tärkeimpien teemojen joukossa. Vastaajat kokivat, että kuntien tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sääolosuhteiden muutoksiin.
Kysyttäessä asioita, joihin kuntien tulisi panostaa enemmän, nousi korjausrakentamisen tukeminen panostuskohteiden sijalle viisi.
Lyhytaikainen vuokraus vaalien kuuma peruna
Lyhytaikaisen vuokraus herätti kyselyn vastauksissa tunteita. Yli puolet vastaajista suhtautui kriittisesti siihen, että kuntien tulisi jatkossakin mahdollistaa lyhytaikainen vuokraustoiminta, vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi sen kieltämisen.
Tulossa kuntavaalipaneelit Joensuuhun ja Kuopioon
Järjestämme maaliskuun lopulla kuntavaalipaneelit Joensuussa ja Kuopiossa. Paneelit järjestetään yhdessä Suomen Vuokranantajien kanssa. Paneelit juontaa Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Juho Kärkkäinen. Panelistit julkistetaan myöhemmin, mutta tapahtumiin voi ilmoittautua jo yleisöön. Ilmoittautumisohjeet lehden sivulla 4.
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi
Isännöinnin ja hallituksen yhteistyö
Kiinteistöillassa käsitellään seuraavia aiheita:
• Hallituksen rooli taloyhtiössä
• Isännöinnin tehtävät
• Hyvä hallintotapa taloyhtiössä
• Isännöinnin eettiset ohjeet
• Käytännön vinkit yhteistyöhön Luennoitsijana toimii Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen
nettisivujemme kautta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat sähköpostilla: anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Puhelimitse: 017 262 6633
IISALMI 25.2. klo 17.00 - 19.30 Hotelli Iisalmen Seurahuone, Savonkatu 24
VARKAUS 26.2. klo 16.30 - 19.00 Varkauden kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1
KUOPIO 27.2. klo 17.00 - 19.30 Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
MIKKELI 18.3. klo 17.00 – 19.30
SAVONLINNA 19.3. klo 17.00 – 19.30
Original Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9
Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6
JOENSUU 23.3. klo 17.00 - 19.30 Riveria, Auditorio, Niskakatu 17
• 24.2. Onnistunut yhtiökokous
• 23.4. Vastuu palovaroittimista
• 6.5. Tupakointikiellot taloyhtiössä
• 19.5. Sään ääri-ilmiöt taloyhtiöiden kannalta
Kiinteistöliiton järjestämien valtakunnallisten webinaarien aineistot löydät jäsensivuiltamme muutaman kuukauden ajan koulutusten pitämisen jälkeen.
Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys
25.3.2025 klo 16 Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6, Savonlinna
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys
26.3.2025 klo 15 Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys
2.4.2025 klo 16 Kuopion Klubi, Kuninkaankatu 10, Kuopio
Kokouskutsut vuosikokouksiin tulevat sähköpostin tai postin välityksellä jäsentalon hallituksen puheenjohtajalle.
26.3.2025 klo 17 JOENSUU Original Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1
27.3.2025 klo 17 KUOPIO Kuopion kaupungintalo, Tulliportinkatu 31
Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa. Paneelin juontaa Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Juho Kärkkäinen .
Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ovat valinneet keskuudestaan vuoden isännöitsijän. Vuoden 2024 lopussa tehty valinta kohdistui tällä kertaa Kuopion Talokeskuksen toimitusjohtajanakin toimivaan isännöitsijä Jari Bolodiniin . Vuoden Isännöitsijä on valittu vuodesta 2017 lähtien. Eniten ääniä saanut saa vuodeksi haltuunsa komean pokaalin. Aiemmin Vuoden Isännöitsijä -palkinnon ovat voittaneet Seppo Haaksiala Iisalmi, Pekka Hirsjärvi Varkaus, Ilja Knuutinen Kuopio, Jori Raatikainen Kuopio, Sami Mörsky Kuopio, Pasi Pesonen Kuopio sekä Tarja Rönkä Iisalmi.
KIINTEISTÖALAN AMMATTILAISET – HUOLTOMIES
Huoltomiehen työpäivät ovat vaihtelevia – kahta samanlaista päivää ei ole. Välillä akuutit huoltotarpeet keskeyttävät meneillään olevan työn.
Lumimyräköiden aikaan kiinteistöhuoltoyhtiö Savotek Oy:n huoltomies Jani Ojalan työpäivä saattaa alkaa jo kolmen aikaan yöllä. Pakkasen ja lumen koetellessa hän muistelee lämmöllä kesiä, jolloin tuli pesutraktorin kanssa lotrattua vedellä taloyhtiöiden pihamaita puhtaaksi.
– Nykyisin traktoria vaativat työt hoitaa pääsääntöisesti konepuolen huoltomiehet. Itsellänikin on kyllä lavaauto, jossa on lanat edessä. Sillä pystyy tarvittaessa työntämään pihat puhtaaksi lumesta kuivan lumen aikaan, Ojala kertoo.
Vuodenaikojen vaihtelu näkyy muutenkin Ojalan työssä. Talvella työllistävät lumitöiden lisäksi hiekoitukset ja lumien pudotukset katolta, keväällä hiekanpoistot ja kesällä nurmenleikkaus. Syksyisin puolestaan pääsee lehtipuhaltimen varteen.
– Ne ovat mukavia hommia, mutta puhelimen kautta tulevat huoltokutsut katkaisevat meneillään olevan työn turhan usein ja joudun siirtymään toiseen kohteeseen hoitamaan jotain akuuttia asiaa, Ojala harmittelee.
Asukkaat tuovat mielekkyyttä työhön
Ojalan mukaan parasta työssä ovat kohteiden asukkaat, joiden kanssa on vuosien varrella ehtinyt syntyä tuttavalliset välit ja tulee vaihdettua kuulumisia työn lomassa.
Monet huikkaavat tulemaan kahvillekin, mutta kahvitteluun on harvemmin kiireisen työtahdin keskellä aikaa.
– Asukkaat ovat ehdottomasti tämän työn voimavara. He luovat viihtyisää ilmapiiriä ja tuovat mielekkyyttä työhön, Ojala kiittelee.
Moni taloyhtiö kutsuu myös huoltomiehen mukaan talon yhteiselle joulupuurolle, ja Ojalaa on muistettu lahjoinkin. Se on tuntunut mukavalta tunnustukselta omalle työlle.
Huoltomies saa välillä toimia hoitajana, lääkärinä ja vähän psykologinakin. Useamman kerran Ojala on auttanut pihamaalle kaatunutta asukasta tai joutunut muuten arvioimaan asukkaan kuntoa ja hälyttämään ambulanssin tarvittaessa. Huoliilmoituksenkin hän on kerran joutunut tekemään, kun asukkaalla ei ollut kaikki hyvin. – Onneksi ne ajat ovat jo takanapäin, kun huoltomiehen vastuulla oli vastata turvapuhelinten hälytyksiin. Ei ollut mielekästä, että apua tarvitsevan asukkaan luokse kiirehti huoltomies haalari päällään. Yleensä joutui kuitenkin pyytämään kotihoidon paikalle. Oli tekemätön paikka nostaa yksin esimerkiksi sängystä pudonnut asukas takaisin sänkyyn, Ojala sanoo.
Asiakkaat olleet tyytyväisiä
Ojalan kohteiden asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun. Välillä toki on tullut haastavia tilanteita, kuten erään asukkaan toive 26 asteen sisälämpötilasta, mutta niistäkin on selvitty hyvässä yhteisymmärryksessä. Kyseisessä tapauksessa asukkaalle vietiin erillinen sähköpatteri ja liitettiin siihen energiamittari, jotta ylimääräiset lämmityskulut eivät koituneet taloyhtiölle, vaan asukkaan itsensä maksettavaksi.
Talvella työllistävät lumitöiden lisäksi hiekoitukset ja lumien pudotukset katolta
Ojalalla on tällä hetkellä vastuullaan 11 taloyhtiön, yhden hoivakodin sekä yhden autoalan yrityksen kiinteistöhuoltotyöt Savonlinnan alueella. Lisäksi hän hoitaa Savotekin oman toimipisteen huoltoon liittyviä töitä ja välillä myös keittiöpuolen askareita.
– Aikanaan kävin siivoojien mukana tekemässä ikkunoiden pesuja ja käytävien siivouksiakin. Siinä sitä oppi siivoushommiakin ja nyt pystyy oppia hyödyntämään kotona, Ojala naurahtaa.
Oman työnkuvansa lisäksi hän toimii puuhamiehenä Savotekin tykytoimien kuten virkistyspäivien suunnittelussa.
Rakentamislainsäädännön merkittävä uudistus tuli voimaan 1.1.2025, kun maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) korvaantui rakentamista ohjaavalla rakentamislailla sekä maankäyttöä ja kaavoitusta sääntelevällä alueidenkäyttölailla. Rakentamislain sisältöä muutettiin ns. korjaussarjalla, jonka sisältö vahvistui joulun kynnyksellä 2024. Rakentamislaki tuo muutoksia etenkin taloyhtiöiden hankkeiden luvitukseen.
Jatkossa rakentamisen toteuttamista ohjaa vain yksi lupa eli rakentamislupa ja lupakynnys myös nousee nykyisestä. Jatkossa käytössä ei enää ole rakentamislupaa kevyempiä lupamuotoja, kuten toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä.
Korjaustöiden näkökulmasta rakentamislupa vaaditaan aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua tai historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle arvolle. Samoin lupa vaaditaan, mm. kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttää aina rakentamislupaa.
Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, se
kä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lupa tarvitaan myös, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen, toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden taikka korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Lainvalmistelun yhteydessä Kiinteistöliitto piti erittäin tärkeänä lupakynnyksen selkiyttämistä lainsäädännöllä. Korjaussarjan täsmennyksistä huolimatta rakennusvalvontojen lupakynnystä koskeva määrittelyvalta jäi suureksi ja tekee väistämättä rakentamislupakynnyksestä valtakunnallisen sijasta paikallisen. Lupakynnystä harkitsevan taloyhtiön kannattaa olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan paikallisten viranomaisvaateiden selvittämiseksi.
us ja muutostyötä koskevien tietojen osalta.
Rakentamislain korjaussarja keventää hyvällä tavalla rakentamislupahakemusta koskevaa rakentamislain sääntelyä. Esimerkkinä kevennyksestä voidaan mainita vaikkapa hiilijalanjäljen sääntelyn soveltamisalan supistus. Kiinteistöliitto pitää erinomaisena sitä, että uutta selvitysvelvoitetta eli ilmastoselvitystä ei vaadita mm. laajamittaisesti korjattavien rakennusten kohdalla.
Uutta rakentamislupahakemusta koskevaa säännöstä sovelletaan vasta 1.1.2026 alkaen.
Samoin erittäin tervetulleena voidaan pitää korjaussarjan rakentamislupahakemusta koskevaa kevennystä, joka rajoittaa lupahakemukseen automaattisesti liitettäviä selvityksiä. Rakennusvalvonnalla tulee olla hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen perusteltu syy edellyttää esimerkiksi korjaushankkeen kohdalla selvitystä rakennuksen kunnosta toimenpidealueen osalta.
Lupamenettely muuttuu
Rakentamislain mukaan rakennuksen korjaus ja muutostyön rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat on toimitettava jatkossa rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa korja
Huomionarvoista on, että uutta rakentamislupahakemusta koskevaa säännöstä sovelletaan vasta 1.1.2026 alkaen. Vuoden 2025 aikana rakentamislupahakemukseen sovelletaan alueidenkäyttölain 131 §:ää. Merkittävänä kevennyksenä voidaan pitää sitä, että tänä väliaikana velvoite liittää rakentamislupahakemukseen rakennuksen rakennussuunnitelmien laadinnassa tehty pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa ei vielä ole voimassa.
Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu
Rakentamislaissa lupaharkinta jakautuu sijoittamisen edellytysten tarkasteluun ja toteuttamisen edellytysten tarkasteluun. Lähtökohtana on yksivaiheisuus, mutta luvanhakijan pyynnöstä rakennusvalvonta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten täyttämisen erikseen. Korjaus ja muutostöiden kohdalla rakennusvalvonta voi myöntää rakentamisluvan pelkästään toteuttamisen edellytysten perusteella, jos työllä ei ole vaikutusta sijoittamisen edellytysten täyttymiseen.
Korjaussarjan myötä rakentamislakiin säädettiin rakentamislupahakemuksen käsittelylle käsittelyaikatakuu. Lisäystä voidaan pitää taloyhtiöiden näkökulmasta erittäin tervetulleena. Rakennusvalvonnan on ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamislupahakemus liitteineen on pantu vireille ja liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn. Pidempää kuuden kuukauden käsittelyaikatakuuta sovelletaan mm. suunnittelutehtävän vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen luvituksen kohdalla.
Käsittelyn viivästymisestä on kunnan omaaloitteisesti palautettava rakentamislupamaksusta 20 % kultakin viivästyksen kuukaudelta, jollei viivästys ole aiheutunut hakijasta. Lupaprosessin viivästyksestä voi seurata kunnalle jopa vahingonkorvausvastuu.
Käsittelyaikatakuuta koskeva säännös tulee voimaan taannehtivasti eli 1.1.2026. Siirtymäaika tarjoaa kunnille yhdessä alueidenkäyttölain 131§:n väliaikaisen
soveltamisen kanssa tarvittavaa joustoa rakentamislain vaateiden täyttämiseen.
Rakentamislaki velvoittaa pääsuunnittelijan huolehtimaan siitä, että uudelle rakennukselle laaditaan konekielisesti luettavissa oleva rakennuksen tietomalleihin tai koneluettaviin tietoihin perustuva käyttö ja huoltoohje. Käyttö ja huoltoohje on laadittava korjauksen kohteena olevasta toimenpidealueesta myös rakennuksen korjaus ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa.
Käyttö ja huoltoohjeeseen on merkittävä rakennuksen huolto, korjaus ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Vastuu käyttö ja huoltoohjeen ajantasaisuudesta kuuluu taloyhtiölle.
Myötävaikutusvelvollisuudella laatua?
Rakentamislaissa säädetty uusi vastuumuoto eli päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu kumottiin korjaussarjalla tulkinnanvaraisena. Jäljelle rakentamislakiin jäi myötävaikutusvelvollisuutta koskeva säännös, joka velvoittaa rakentamishankkeen osapuolet tekemään yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luomaan edellytykset rakentamishankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Säännös on vaikutuksiltaan tavoitteellinen ja sen vaikutukset rakentamisen laatuun tulevaisuudessa jäävät nähtäväksi.
Taloyhtiöiden näkökulmasta rakentamisen varsinaiset vastuut rakennushankkeen osapuolten välillä määräytyvät jatkossakin urakkasopimuksen ja muiden sopimusten perusteella sekä uudisrakentamisessa soveltuvin osin asuntokauppalain perusteella.
Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti kiinteistöalan ja taloyhtiöiden toimintaympäristön kehittämiseen. Kultakin Itä-Suomen Kiinteistöyhdistyksen alueelta valittiin Vuoden taloyhtiöpuheenjohtaja ja Vuoden taloyhtiöteko. Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostivat siten kukin oman kilpailualueensa. Vuoden 2024 Taloyhtiöpuheenjohtajaa valittaessa kiinnitettiin huomiota puheenjohtajan tunnollisuuteen ja huolellisuuteen.
Hannu Niskanen valittiin Etelä-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajaksi. Hän seuraa aktiivisesti taloyhtiön kuluja.
Tavoitin Asunto Oy Pieksämäen Savontie 71:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Niskasen haastattelutuokioon lumikolan varresta. Hän pitää taloyhtiön pihoja kunnossa omaksi ilokseen, vaikka huoltoyhtiö hoitaakin isoimmat lumityöt. Niskanen yrittää muutenkin auttaa kaikkia, jotka apua tarvitsevat.
– Taloyhtiössä on Savassäätiön neljä asuntoa tukea tarvitseville henkilöille. Käyn mielelläni heitäkin auttamassa, Niskanen kertoo.
Jos yhtiössä ilmenee häiriötilanteita, Niskanen käy itse puhuttamassa häiriköijiä. Hän ei pidä sitä parhaana vaihtoehtona, että häiriöistä annetaan heti varoitus. Moni ongelma on ratkennut puhumalla.
Tarkkaa seurantaa
Niskasella ja taloyhtiön isännöitsijällä on hyvä ja avoin yhteistyö. He käyvät vähintään kaksi kertaa kuukaudessa läpi yhtiön asioita. Samalla Niskanen seuraa taloyhtiön laskutusta.
– Tilintarkastaja ei välttämättä tiedä, mitä meille on hankittu, mutta minä tiedän. Esimerkiksi yhden talon uppopumppu oli meillä mak
asti.
satettu, mutta saimme sen oikaistua oikealle maksajalle, Niskanen sanoo.
Niskanen seuraa myös lämmön ja veden kulutusta tarkasti. Kahden kerrostalon yhtiössä menee vajaa 4,5 kuutiota vettä päivässä. Jos se nousee yllättäin, hän reagoi kulutukseen.
– Pari kuukautta sitten kävi niin, että vedenkulutus nousi yllättäin noin kuuteen kuutioon. Soitin heti huoltoyhtiöön ja vika selvisi vielä saman päivän aikana. Yksi wcpönttö valutti vettä jatkuvasti ja se korjattiin.
Kunnostustöitä kassavaroilla
Savontie 71:n hallituksen jäsenillä on samanlainen näkemys asioista, ja niitä käydäänkin monesti läpi jo ennen hallituksen kokousta. Niskanen myös kertoo aktiivisesti hallitukselle keskusteluistaan isännöitsijän kanssa ja taloutta koskevista huomioistaan.
Hallituksen kanssa on yhteisesti sovittu siitä, että taloyhtiön kassassa on vähintään neljän kuukauden yhtiövastikkeet jatkuvasti. Se on mahdollistanut sen, että yhtiössä on pystytty tekemään huomattavia kunnostustöitä kassavaroilla.
– Olemme myös kilpailuttaneet kaiken minkä voi, esimerkiksi vakuutuksissa saatiin merkittävä hyöty kilpailutuksesta. Tarkka taloudenpito on senkin puolesta tärkeää, että Pieksämäki on taantuva paikkakunta ja täällä on hankalaa saada lainaa korjaushankkeille, Niskanen toteaa.
Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja
Taloyhtiöpuheenjohtajaksi Pohjois-Karjalan alueelta valittu Heikki Holkeri on helposti lähestyttävä puheenjohtaja.
Asunto Oy Joensuun Retkikatu 4 on uudenkarhea rivi ja paritaloyhtiö, jonka hallituksessa Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja tunnustuksen saanut Heikki Holkeri on ollut sen rakennusvuodesta 2020 asti. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana.
– Meillä on hyvä yhteishenki, tässä on mukava olla puheenjohtajana. Myös isännöitsijän kanssa on erityisen hyvä yhteistyö – hän on pätevä ja aktiivinen, Holkeri kehuu.
Kilpailun voitto oli Holkerille yllätys, hän ei ollut osannut aavistaa tulleensa ehdotetuksi. Suosituskirjeen oli laatinut yksi hallituksen jäsenistä. Siinä nostettiin esiin Holkerin tekemä pyyteetön ja omaaloitteinen työ taloyhtiön hyväksi, minkä hän itsekin allekirjoittaa.
– Koen niin, että hoidan samalla omaa omaisuuttani, kun hoidan taloyhtiötä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tekemäni työ koituu myös muiden hyväksi. Teen sen hyvin mielelläni.
Hyvä hallinto selkäytimessä
Kirkkoherrana työuransa viimeiset vuodet tehneellä Holkerilla on hallintotieteen maisterin tutkinto,
KUVA: MINNA AKIOLA
jonka ansiosta hänelle ei ole vierasta lukea asuntoosakeyhtiölakia ja soveltaa sitä kitkatta taloyhtiön asioihin ja hallitustyöskentelyyn.
– Se on selkäytimessäni, miten hyvä hallinto toimii. Toimin Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorina neljä vuotta. Tarkkuuden ja jämäkkyyden puolestaan opin, kun toimin 30 vuoden ajan kenttärovastina Puolustusvoimilla, Holkeri kertoo.
Lisäksi hän oli jo 1970luvulla hallituksen puheenjohtajana Vantaan Myyrmäkeen valmistuneessa kerrostaloyhtiössä. Sekin antaa
perspektiiviä taloyhtiön asioiden hoitamiseen.
– Seuraan tarkasti muun muassa taloyhtiön budjetin toteutumista. Puskuria on pidetty tilillä sen verran, että maksuvalmius kestää 3–4 kuukautta, vaikka tulovirta koko taloyhtiössä jostain syystä lakkaisi, Holkeri toteaa.
Vaimo Tuula Holkeri nostaa esiin myös sen, että Heikkiä on helppo lähestyä. Hän on toiminut koko elämänsä toisten ihmisten hyväksi jo työnsäkin puolesta, mikä näkyy myös hallituksen puheenjohtajan roolissa.
– Tarjoan naapuriapua sitä tarvitseville ja teen mielelläni kaiken sen mikä talkoovuorolistalla jää ilman tekijää. Muutimme tähän isosta omakotitalosta, jossa olin tottunut tekemään kaiken itse kesät talvet. On tuntunut luontevalta jatkaa samaa täälläkin, Heikki Holkeri kuvailee.
Molemmat kuitenkin myöntävät, että ikääntymisen myötä se hetki alkaa lähestyä, että isommista talkootöistä lumenpudotuksineen on luovuttava. Sitä ennen Holkeri kuitenkin nauttii töiden tarjoamasta liikunnasta ja ulkoilusta.
Pohjois-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajaksi valittu Hannu Litja on vaatimaton omasta osuudestaan, mutta tunnustaa, että
Asunto Oy Taivaltornilla on tehty paljon hyviä asioita.
Kuopiolaisen Asunto Oy Taivaltornin puheenjohtajana vuodesta 2020 toiminut Hannu Litja on edistänyt taloyhtiön yhteisöllisyyttä lämpimällä johtamisotteellaan ja toimii myös asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi hän on aktiivinen ja tarkka talon kunnossapitoon ja talouteen liittyvissä asioissa.
Litja ei suostu ottamaan yhteisöllisyyden rakentamisesta kunniaa yksin vastaan, vaan tokaisee: ”Työteliäs vaimo on luojan lykky.” Vuodesta 2017 asti pariskunta on yhdessä järjestänyt koko taloyhtiölle itsenäisyyspäiväjuhlat. Kesäisin vietetään yhdessä myös juhannusta, koska kaikki asukkaat eivät lähde kotoaan muualle juhannuksen viettoon.
– Olen ihmisistä kiinnostunut. Se on varmaankin asia, joka on edesauttanut yhteisöllisyyden luomista. Kaikki sujuu paremmin, kun tunnemme toisemme, Litja pohtii.
Taivaltorni menestyi Kiinteistöliiton kilpailuissa erityisen hyvin, se voitti myös PohjoisSavon Vuoden Taloyhtiöteko palkinnon. Litja kiittelee hallituksen varajäsentä Mervi Hakulista hyvistä hakemuksista.
Kuvassa Asunto Oy Taivaltornin hallituksen puheenjohtaja Hannu Litja ”taloyhtiökoiraksi” nimetyn Jade-koiransa kanssa.
– Paljon on hyviä puheenjohtajia ja taloyhtiöitä, mutta kaikkia ei huomaa kukaan ehdottaa.
Litja panostaa sisäiseen viestintään
50 vuotta vanhan asuinkerrostalon ylläpito vaatii puheenjohtajalta
tarkkuutta. Litja haluaakin ennakoida tulevia korjaustarpeita, jotta remontit pystytään ajoittamaan oikein ja kiinteistön arvo säilyy. Hallitus järjesti taloyhtiön asukkaille tulevaisuuskyselyn, jossa toivottiin vastauksia hyvin konkreettisiin parannusehdotuksiin.
– Kyselyn perusteella taloyhtiön kerhohuoneen keittiö remontoitiin ja talon ympäriltä kaadettiin varjostavia puita. Selvityksessä on parhaillaan sisätilojen esteettömyyden parantaminen, Litja kertoo.
Hän seuraa myös taloyhtiön taloudellista tilannetta tarkasti ja varmistaa, että kustannukset pysyvät hallinnassa. Litja on panostanut myös sisäiseen viestintään ja viestii aktiivisesti taloyhtiön ilmoitustaulun kautta, jotta asiat eivät tulisi vasta yhtiökokouksessa esille, vaan niistä tiedettäisiin etukäteen.
– ”Taloyhtiökoira” Jade on myös hyvä viestinviejä, sitä monet pysähtyy rapsuttelemaan ja kertovat samalla toiveitaan tai ajatuksiaan taloyhtiön hoidosta, Litja sanoo.
Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -kunniamaininta
Risto Räty sai pyyteettömästä ja innovatiivisesta taloyhtiön johtamisesta kunniamaininnan Kiinteistöliiton Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -kilpailussa Itä-Suomen alueella.
Suomen ensimmäisen täyselementtitalon, vuonna 1962 rakennetun Asunto Oy Kuopionlahdenkatu 13:n, tavoite on olla Kuopion vetovoimaisin taloyhtiö. Yhtiö on jo ottanut isoja askelia kohti tavoitetta vuonna 2023 hyväksytyn strategian ohjaamana – asunnon etsijöitä houkuttelee esimerkiksi se, että taloyhtiö on juuri pystynyt tiputtamaan yhtiövastikettaan 50 sentillä.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Risto Räty on saanut taloyhtiössä lukuisia säästöjä aikaan omalla aktiivisuudellaan. Esimerkiksi huoltotoimenpiteet kulkevat puheenjohtajan kautta – näin pystytään karsimaan turhat huoltokäynnit.
Elävä ilmoitustaulu
Eläkkeellä oleva Räty on tehnyt työuransa arkkitehtinä, joten häneltä löytyy osaamista ja ymmärrystä rakennusteknisiin asioihin. Putkiremontin aikaan hän toimi ”elävänä ilmoitustauluna” ja päivysti taloyhtiön aulassa.
– Kerroin remontista ja sen etenemisestä heille, joita siihen liittyvät asiat askarruttivat, Räty sanoo.
Asumisviihtyvyyttä Räty on
KUVA: VIRVE
Hallituksen puheenjohtaja Risto Räty on iloinen saamastaan kunniamaininnasta.
pyrkinyt parantamaan myös uusien asukkaiden henkilökohtaisella perehdyttämisellä, asukkaiden toiveisiin reagoimisella sekä tiedottamisella aulan näytön kautta.
– Aulaa hyödynnetään myös yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten talon asukkaista kootun orkesterin säestämän Kauneimmat joululaulut tilaisuuden järjestämiseen vuosittain, Räty kertoo.
Mittavia säästöjä
Rädyn aktiivisuudella on saavutettu myös mittavia säästöjä. Julkisivuremontin uudelleenarvioinnilla
syntyi säästöjä noin 600 000 euroa ja lämpökamerakartoitus hoitui 45 eurolla, koska puheenjohtaja teki kartoituksen itse. Näin kuluiksi jäi vain lämpökameran vuokraus. Taloyhtiön motto onkin: ”Teimme yhdessä ja säästimme.”
Räty seuraa yhtiön taloutta tarkasti muun muassa puolivuotistilinpäätöksen avulla. Esimerkiksi lämmityskulujen pienentämiseksi tehdään lämpötilamittauksia asunnosta asuntoon kiertävällä lämpömittarilla ja lämpötilaa hän säätää itse tulosten perusteella.
Omat turvamiehet partioivat
Räty on kehittänyt lukuisia innovaatioita taloyhtiön ylläpitämiseksi. Edellä mainittujen lisäksi yksi on käydä vuosittain kehityskeskustelut isännöitsijän, huoltoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen kesken. Niiden pohjalta sopimuksia päivitetään tarvittaessa.
Innovatiivisuutta osoittaa myös talon omien turvamiesten partioiminen. He valvovat lähistöllä pidettävien festivaalien aikaan kiinteistön turvallisuutta ja siisteyttä.
– Ratkaisemme ongelmat ennen kuin ne ovat syntyneetkään, Räty toteaa.
Taloyhtiöiden strategioita laaditaan enenevässä määrin, mutta miten ja miksi sellainen kannattaa laatia?
Asunto Oy Neulaspossun hallituksen puheenjohtaja Mia Pyykönen esitteli Kuopion Puheenjohtajaklubilla taloyhtiölle laadittavan strategian hyötyjä ja sitä, miten sellainen kannattaa laatia. Hänelle itselleen oli selvää, että Neulaspossulle on luotava strategia, kun tuli valituksi sen hallituksen puheenjohtajaksi. Työkokemuksensa pohjalta hän tiesi, että strategia toimii hyvänä viestimisen ja kommunikoimisen työkaluna.
– Olen tehnyt paljon johtamistyötä ja nähnyt strategioiden laatimisen hyödyn työelämässä, joten oli luontevaa siirtää se taloyhtiökontekstiin. Niin taloyhtiöllä kuin yritykselläkin kannattaa olla jonkinlainen suunnitelma tulevaisuudesta, Pyykönen toteaa.
Auttaa kommunikoimisessa
Pyykösen mukaan taloyhtiön strategia auttaa hahmottamaan asioita pidemmällä jänteellä, jolloin asioista on helpompaa keskustella osakkaiden ja asukkaiden kesken. Strategian tärkein hyöty Neulaspossussa oli se, että taloyhtiön hallitus, osakkaat ja asukkaat ymmärtävät mitä ollaan tekemässä ja miksi.
– Tarvittaessa strategiaan pystytään palaamaan. Se on hyvä väline esimerkiksi sen perusteluun, miksi jokin tietty remontti kannattaa tehdä nyt eikä myöhemmin, Pyykönen arvioi.
Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri Kimmo Malinen osallistui Asunto Oy Neulaspossun strategian laatimisprosessiin.
Häntä pyysi mukaan yksi Neulaspossun hallituksen jäsenistä, joka on aiemminkin ollut aktiivinen Kiinteistöliiton suuntaan muun muassa hallituksen puheenjohtajana toimiessaan.
– Minulta pyydettiin apua lähinnä korjaustarpeiden priorisointiin ja siihen, miten kustannusarviot täsmäävät tuleviin hankkeisiin, Malinen kertoo.
Hän pitää hyvänä asiana, että Neulaspossun strategiassa otettiin asioihin laajasti kantaa, vaikka se ei olekaan välttämätöntä. Se on jo hyvä lähtökohta, jos strategiassa on huomioitu asukkaiden tahtotila, kiinteistön arvon kehittyminen sekä tehdyt ja tulevat korjaukset. Niillä pääsee jo pitkälle.
Korjausten arvioiminen tärkeintä Korjaustarpeiden arvioiminen ja tulevien korjausten suunnittelu on Malisen mukaan strategian tärkein asia. Välillä käy niin, että taloyhtiössä keskitytään vain yhteen suureen remonttiin, joka on tulossa 10 vuoden sisällä ja unohdetaan muut korjaustarpeet.
– Strategia auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa pidemmällä aikajänteellä. Siinä kannattaa huomioida korjaustarpeet lähivuosien lisäksi jopa 20 vuoden päähän, Malinen sanoo.
Hän pitää taloyhtiölle teetettyä kuntoarviota hyvänä lähtökohtana strategian laatimiselle ja muistuttaa, että pienemmätkin hankkeet vaikuttavat taloyhtiön talouteen. Isoja hankkeita puolestaan ei kannata suunnitella peräkkäisille vuosille, jotta osakkaiden maksukyky ei vaarannu.
– Jos vastike nousee liian isoksi, tulee rästejä ja taloyhtiö on ongelmissa, Malinen toteaa.
Strategia kertoo suunnitelmallisuudesta
Strategian laatiminen kertoo taloyhtiön suunnitelmallisuudesta. Malinen arvioi, että jos korjauksia jätetään tekemättä, rahoituksen saanti voi vaarantua. Neulaspossun strategiaan on kirjattu myös kustannusarviot eri korjaustarpeille, joka auttaa rahoituksen suunnittelussa.
– Pankin näkökulmasta taloyhtiön strategia rahoitusanomuksen ohessa on erittäin suuri plussa. Sillä ei aina ole merkitystä paljonko tilillä on rahaa, vaan että toiminta on suunnitelmallista, Malinen summaa.
Strategia antaa myös selkänojan uusille hallituksen jäsenille – se on yhteinen tahtotila siitä, miten taloyhtiötä halutaan hoitaa. Pyykönen arvioi, että Neulaspossun strategia avasi osakkaille sitä, miksi taloyhtiöstä on tärkeää pitää huolta.
Arvon säilyminen
tärkein tavoite
Neulaspossussa strategiatyö käynnistettiin hahmottelemalla strategian kokonaisrakennetta, jota tarkasteltiin hallituksen ja isännöitsijän kesken. Sen jälkeen kokonaisuus jaettiin osaalueisiin, joita eri henkilöt ottivat tarkempaan tarkasteluun.
Taloyhtiön sisäisen ympäristön lisäksi huomioitiin myös ulkoinen toimintaympäristö. Eli se, miten Kuopion Neulamäki ja lähellä sijaitseva Savilahti alueina kehittyvät, ja millaisia uhkia ja mahdollisuuksia niissä nähdään.
– Yhtiön nykytilaa tarkastelimme tekemällä asukaskyselyn sekä kirjaamalla taulukkoon millaisia remontteja taloyhtiöön on jo tehty ja mitä on todennäköisesti tulossa. Se auttoi hahmottamaan kokonaisuuden, Pyykönen sanoo.
Tärkein tavoite, joka Neulaspossun strategiaan kirjattiin, oli taloyhtiön arvon säilyminen sillä tasolla kuin se on nyt. Yksi tärkeä näkökulma oli myös asukkaiden viihtyvyys.
Asiantuntijanäkemystä Kiinteistöliitolta
Neulaspossun strategiassa otettiin huomioon myös rahoittajien eli käytännössä pankkien näkökulma, mutta muita sidosryhmiä ei varsinaisesti osallistettu strategian tekoon. Kommentteja strategiasta kuitenkin pyydettiin ja saatiin Kiinteistö
- Säästimme noin 10—15 prosenttia, 1,3 miljoonan kokonaiskustannuksesta se on satatonnia! toteavat ryhmäkorjaushankkeesta vastanneet Jukka Lappi, Timo Lappalainen, Pekka Rastas, Ari Hänninen, Veli-Matti Pentinsaari, Keijo Rissanen ja Mika Pesonen.
liitto ItäSuomen neuvontainsinööri Kimmo Maliselta. Pyykönen kokee sen hyväksi asiaksi, koska kukaan Neulaspossun hallituksen jäsenistä ei ole rakennusalalla.
– Strategiassa on hyvä huomioida myös regulaation näkökulma eli millaista lainsäädäntöä on tulossa taloyhtiöille, Pyykönen arvioi.
Neulaspossun strategia hyväksytettiin yhtiökokouksessa, ja se meni läpi ilman vastalauseita. Samalla hyväksyttiin myös strategiaan kirjattu ikkunaremontin tekeminen, joka osaltaan parantaa asukkaiden viihtyvyyttä.
Taloyhtiön tahtotila
Pyykönen arvioi, että ulkopuolista apua strategian tekemiseen ei tarvita. Ulkoinen fasilitaattori on kuitenkin hyvä ottaa mukaan, jos hallituksessa ei ole ketään, joka osaa laatia strategialle rakenteen ja miettiä, miten sitä työstetään.
– En usko, että strategiaa voi tehdä väärällä tavalla. Lähinnä riskinä on, että strategia jää tekemättä, jos kukaan ei vie sitä eteenpäin, Pyykönen muistuttaa.
Koko hallitus on hyvä saada ymmärtämään, miksi strategiaa tehdään ja mukaan työstämään sitä. Strategiaa kannattaa lähteä rakentamaan pienistä palasista eikä ottaa käsittelyyn liian isoa kokonaisuutta kerralla. Pyykönen kehottaa päivittämään strategiaa aktiivisesti ja myös viestimään siitä säännöllisesti yhtiökokouksissa.
– Pitää muistaa, että esimerkiksi yhtiöjärjestys ei tunne sellaista sanaa kuin strategia. Strategia on enemmänkin tahtotila, jota toteutetaan ja dokumentti, johon pystyy palaamaan.
Tupakointikielto voi asunto-osakeyhtiössä perustua laista tulevaa kieltoon, yhtiön sisäiseen päätökseen tai viranomaisen määräykseen. Vuokrattavissa tiloissa tupakointikiellosta voidaan sopia vuokrasopimuksessa.
Tupakointi on kielletty suoraan tupakkalailla asuntoosakeyhtiön yleisissä ja yhteisissä sisätiloissa, kuten esimerkiksi porraskäytävässä, kellari ja ullakkotiloissa, kerhohuoneessa ja saunassa. Yhtiön ei näin ollen tarvitse erikseen kieltää tupakointia yhteisissä sisätiloissa.
Suoraan tupakkalailla tupakointi on kielletty myös sellaisella useamman taloyhtiön yhteisellä leikkipaikalla, josta on laadittava turvallisuusasiakirja. Tällaisia ovat leikkipaikat, jotka muistuttavat kooltaan, toiminnoiltaan ja käyttöasteeltaan yleistä leikkipaikkaa.
Tupakointikielto yhtiön sisäisellä päätöksellä
Asuntoosakeyhtiö voi yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä kieltää tupakoinnin yhtiön hallitsemissa yleisissä ulkotiloissa, esimerkiksi vahvistamalla tupakointikiellon osaksi yhtiön järjestyssääntöjä. Kiellosta on myös tärkeää viestiä kylteillä.
Jos asuntoosakeyhtiö haluaa sisäisellä päätöksellään kieltää tupakoinnin osakashallinnassa ole
vissa tiloissa, kuten asuinhuoneistoissa tai huoneistoparvekkeilla, edellyttää päätös oikeuskäytännön (KKO 2008:7) perusteella kaikkien osakkaiden suostumuksia. Osakkaiden suostumuksin on mahdollista päättää tupakointikiellon lisäämisestä yhtiöjärjestykseen. Käytännössä kaikkien osakkaiden suostumuksia on usein vaikea saada.
Viranomaiselta haettava tupakointikielto
Kunnan viranomainen voi yhtiön hakemuksesta kieltää tupakoinnin huoneistoparvekkeilla, huoneistopihoilla ja huoneistojen sisätiloissa. Kiellon hakemisesta päättää yhtiökokous enemmistöpäätöksellä ja kyseisten tilojen haltijoita on kuultava ennen kiellon hakemista. Kuulemiskirje on toimitettava tilojen haltijoille viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta.
Tupakointikiellon määrääminen huoneistopihoille tai parvekkeille edellyttää, että niistä voi rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin vain poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvek
keelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Asuinhuoneistojen osalta kriteerit ovat tiukemmat, sillä niiden osalta edellytyksenä on lisäksi se, ettei savun kulkeutumista ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja lisäksi huoneiston haltijalle on annettava mahdollisuus omin toimenpitein ehkäistä savun kulkeutuminen.
Tupakointikielto terveydensuojelulainsäädännön perusteella
Viranomainen voi määrätä tupakointikiellon myös terveydensuojelulain perusteella. Tämä on kuitenkin viimesijainen keino. Viranomainen määrää ensisijaisesti tehtäväksi toimenpiteitä, kuten tutkimuksia ja korjauksia terveyshaitan poistamiseksi ja rajoittamiseksi.
Kiinteistöliiton jäsensivuilta löytyy lisätietoja tupakointikielloista, tupakointikiellon hakemisesta ja tilojen haltijoiden kuulemisesta.
Moni asukas tarvitsee ikääntyessään esteettömiä ratkaisuja, mutta ne hyödyttävät myös lapsiperheitä ja toimintarajoitteisia. Riittävän leveät kulkuväylät, helposti avautuvat ovet, luiskat ja levähdyspaikat parantavat liikkumisen turvallisuutta. Selkeät opasteet ja hyvä valaistus auttavat asukkaita, joiden muisti tai havaintokyky on heikentynyt. Asukasviestinnän tulisi olla saavutettavaa ja helposti ymmärrettävää.
Esteettömyyttä on hyvä ryhtyä edistämään hyvissä ajoin ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Parannuksia voidaan toteuttaa vaiheittain ja muiden remonttien yhteydessä. Tämä keventää kustannusrasitusta ja vähentää osakkaiden vastustusta.
Taloyhtiön strategiassa voidaan asettaa esteettömyystavoitteita, ja taloyhtiö voi profiloitua esteettömäksi yhtiöksi. Esteettömyyden parantamisen voi myös ottaa osaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Tällaiset linjaukset nostavat usein kiinteistön arvoa ja lisäävät sen houkuttelevuutta.
Taloyhtiöissä esteettömyysparannuksia voivat olla esimerkiksi kynnysten madaltaminen, valaistuksen parantaminen, tukikaiteet,
luiskat, automaattiovet, ovipuhelimet ja jälkiasennushissit. Hankkeita voidaan rahoittaa joko yhtiön varoilla tai pankkilainalla. Avustuksia voi tiedustella Ympäristöministeriöön siirtyvältä Aralta ja omasta kunnasta.
Ennen isompia korjaushankkeita taloyhtiössä on suositeltavaa tehdä esteettömyyskartoitus joko itsearviointina tai ammattilaisen toimesta. Kartoitus auttaa ymmärtämään kiinteistön mahdolliset puutteet ja päättämään mitä parannuksia on järkevää toteuttaa. Hallitus voi myös tehdä esteettömyyskävelyn yhdessä testiryhmän kanssa, johon kuuluu esim. rollaattorin avulla ja lastenvaunujen kanssa kulkevia asukkaita.
Osakkaan muutostyöt ja asumisen ennakointi
Koti kannattaa muokata esteettömäksi ja turvalliseksi hyvissä ajoin. Hyväkuntoisena tarvittavien muutosten teettäminen on helpompaa. Lisätietoa asumisen ennakoinnista voi löytää esimerkiksi Vanheneminen.fi-sivustolta.
Kotona tarvittavia esteettömyysparannuksia ovat mm. kynnysten madaltaminen, oviaukkojen leventäminen sekä keittiön ja pesutilojen turvallisuuden parantaminen. Muutostöihin voi saada Aran avustusta, kotitalousvähennystä, Hyvinvointialueen tukea tai vakuutusyhtiön korvauksia. Vanhustyön keskusliiton korjausneu
Suomen väestöstä joka kymmenes on yli 75-vuotias. Heistä 90 % asuu omassa kodissaan, usein omistamassaan asunnossa tavallisessa taloyhtiössä. Ikääntyneistä 43 % asuu kerrostalossa, mutta vain noin joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa on hissi. Maamme asunnoista arviolta 80 % ei täytä esteettömyysvaatimuksia.
vonta auttaa muutostarpeiden arvioinnissa, urakoitsijan valinnassa ja avustusten hakemisessa.
Asuntoosakeyhtiölain uudistuksen myötä osakkaalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan esteettömyyttä parantavia muutoksia myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin. Muutostyöt voivat olla esimerkiksi kulkuluiskia, ovenavauslaitteita ja käsijohteita. Toteuttava osakas vastaa käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta sekä tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta.
Esteettömyyden parantaminen saattaa joskus olla mahdotonta, jolloin on parempi muuttaa ennen kuin toimintakyky heikkenee liikaa. Kannattaa myös selvittää erilaisia yhteisöllisen asumisen vaihtoehtoja.
Esteettömyysparannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin voidaan tehdä taloyhtiöhankkeena tai osakkaan toimesta hänen omalla kustannuksellaan.
Rakenna ja Asu -messut on Itä-Suomen suurin rakennus- ja sisustusalan ammatti- ja yleisötapahtuma. Messut on tarkoitettu kaikille asumisesta, rakentamisesta, remontoinnista ja sisustamisesta kiinnostuneille.
Messuilla on näytteilleasettajia monelta eri alalta, Kiinteistöliitto ItäSuomen löydät osastolta B-17. Osastolla on tarjolla korjaus- ja lakiklinikat, joissa asiantuntijoina neuvontainsinööri Kimmo Malinen sekä Suomen Vuokranantajien juristi Susanna-Maria Aarnivuo. Messut on hyvä paikka päästä keskustelemaan kasvotusten sekä saada uusinta tietoa ja vinkkejä oman taloyhtiön asioihin!
Rakenna ja Asu -messut viettävät tänä vuonna juhlavuotta, sillä vuosi 2025 on 40. kerta messujen järjestämiseen.
Kiinteistöliitto Itä-Suomi osastolla B-17 TERVETULOA!
Kuopion Näyttely Oy ja Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluavat tarjota Itä-Suomen Kiinteistöviestin lukijoille ilmaislipun Kuopion Rakenna ja Asu -messuille. Ohessa ilmainen pääsylippu, joka oikeuttaa yhteen käyntikertaan messuilla. Huomioithan, että pääsylippu ei sisällä ilmaista pysäköintiä. Pysäköinti maksaa 5 euroa. Messuille pääsee vaivattomasti ilmaisella bussikuljetuksella Kauppakeskus Kolmisopen etäparkista ja keskustasta Musiikkikeskukselta sekä kaupungintalon takaa. Ja samaa reittiä takaisin. Osoitteesta www.kuopionnayttely.fi voit katsoa bussien aikataulut. Messut on auki lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 10-16.
LA 22.2.2025
KLO 11–11.45 OMAKOTILIITTO 45min, paneeli
Riidaton talokauppa: näin teet turvalliset kaupat ja nukut yösi rauhassa.
Juontajana toimii Omakotiliiton järjestöpäällikkö
Sami Toivanen
KLO 12–12.30 KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
Osakkaan ja asukkaan oikeudet ja velvollisuudet taloyhtiössä.
Susanna-Maria Aarnivuo, juristi, Suomen Vuokranantajat ry
KLO 13–13.30 ANTICIMEX TUHOLAISTORJUNTA
Aluepäällikkö Riku Lehtonen. Tuhoeläimet ja asuminen
KLO 14–14.30 PELASTUSLAITOS
Pelastustie, Varatie ja tietoisku palovaroittimista
KLO 15–15.30 PERTTU SIRVIÖ
Remonttivinkit Pertulta
SU 23.2.2025
KLO 11–11.45 HANNA SUMARI
Kaunis koti - ideoita kodinsisustajalle
Millaisilla ratkaisuilla voi uudistaa sisustusta ja miten luoda harmoninen lopputulos
KLO 12–12.30 KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
Osakkaan ja asukkaan oikeudet ja velvollisuudet taloyhtiössä.
Susanna-Maria Aarnivuo, juristi, Suomen Vuokranantajat ry
KLO 13–13.30 ANTICIMEX TUHOLAISTORJUNTA
Aluepäällikkö Riku Lehtonen. Tuhoeläimet ja asuminen
KLO 14–14.30 PELASTUSLAITOS
Pelastustie, Varatie ja tietoisku palovaroittimista
KLO 14.30-15.15 HANNA SUMARI
Kaunis koti - ideoita kodinsisustajalle Millaisilla ratkaisuilla voi uudistaa sisustusta ja miten luoda harmoninen lopputulos
Kuopion Näyttely Oy ja Kiinteistöliitto Itä-Suomi kutsuu teidät Kuopion Rakenna ja Asumessuille!
Aika: lauantai 22.2 klo 10 - 17 / sunnuntai 23.2.2025. klo 10 - 16
Paikka: Kuopio-halli, Opistotie 4. 70200 Kuopio
Perinteisillä messuilla on esillä laaja ja monipuolinen valikoima rakentamisen, asumisen ja sisustamisen palveluja.
Tule hakemaan ajankohtaiset vinkit sekä kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja. Messulla myös kahvilaravintola, leikkipaikka lapsille ja maksuton vaatesäilytys.
Tällä ennakkolipulla messuille lipunmyynnin ohi suoraan lipuntarkastukseen!
kfjn3331
Pysäköinnin voit maksaa lipunmyyntiin saapuessasi tai lähtiessäsi messuilta.
Liikenneruuhkan välttämiseksi suosittelemme ilmaista bussikuljetusta Kolmisopesta tai keskustasta, jossa lähtöpaikat ovat Musiikkikeskuksella ja Kaupungintalon takana.
Lunastamalla asiakaskutsukortin hyväksyn, että tapahtumassa otettavia valokuvia ja videoita voidaan hyödyntää Rakenna ja Asu-messujen markkinoinnissa.
Ohjelma, näytteilleasettajat ja ohjeet saapumiseen: www.kuopionnayttely.fi
Kuopion Näyttely Oy / 0400 723 234 / info@kuopionnayttely.fi. Pidätämme oikeudet kaikkiin muutoksiin. Rakenna ja asu 2025 -messujen yhteistyökumppanina
Ikääntyneen henkilön ollessa ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta turvallisuudestaan ja arjessa selviytymisestään ilmoitathan huolesi hänestä hyvinvointialueen iäkkäiden sosiaalipalveluihin.
Ikääntyneen kotona voi huolta aiheuttavaa havainnointia tehdä esimerkiksi asuinolosuhteista (veden ja sähkön tulo, kodin lämpötila), ruokahuollon onnistumisesta, päihteiden ongelmakäytöstä tai muista turvallisuutta vaarantavista seikoista. Myös epäilykset kaltoinkohtelusta, hyväksikäytöstä tai diagnosoimattomasta muistisairaudesta voivat usein aiheuttaa huolta.
Kun pohdit ilmoituksen tekemistä, ota huolesi puheeksi ensin ikääntyneen itsensä kanssa. Yhteydenotto tehdään mielellään hänen suostumuksellaan. Jos suostumusta ei kuitenkaan ole mahdollista saada, asia tulee käydä ilmi ilmoituksesta.
Yhteystiedot ilmoituksen tekemiseen löytyvät hyvinvointialueiden verkkosivuilta
• Pohjois-Savon hyvinvointialue pshyvinvointialue.fi/fi/ikakeskuksen-neuvonta
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue miunpalvelut.fi/siunsote/yhteydenotto-sosiaalihuoltoon-avun-tarpeen-arvioimiseksi
• Etelä-Savon hyvinvointialue etelasavonha.fi/asiakkaan-opas/huoli/ Akuuttia sosiaaliviranomaisen apua tarvittaessa ota yhteys sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai hätätilanteessa soita 112
Ilmoituksessa tulisi näkyä riittävät tiedot henkilöstä, jota ilmoitus koskee (nimi, osoite ja puhelinnumero, myös syntymäaika, jos se on tiedossa). Lisäksi tärkeää on kirjata ilmoitukseen syyt, miksi huoli on herännyt; mitkä ovat niitä konkreettisia, arjessa näkyviä asioita, joiden perusteella ilmoitus tehdään. Ilmoitukset otetaan käsittelyyn arkipäivisin. Kaikki ilmoitukset kä
sitellään. Samasta henkilöstä voi tarvittaessa tehdä useampia ilmoituksia. Käsittelyn etenemisestä ei ole mahdollista keskustella ilmoituksen tekijän kanssa ilman iäkkään suostumusta. Iäkkään oma itsemääräämisoikeus määrittää aina ilmoituksen käsittelyä sekä mahdollista palvelujen aloittamista.
Huoli syntyy, kun ikääntyneellä henkilöllä on vaikeuksia huoleh�a omasta hyvinvoinnistaan.
Pyritään käymään keskustelu kuinka ikääntynyt henkilö itse kokee �lanteensa ja mitä palveluja hänellä mahdollises� on jo käytössä.
Huoli-ilmoitus ei ole aina tarpeellinen, jos �lanne on ratkaistavissa muilla keinoilla.
Ilmoituksessa tulee näkyä syy huoleen ja mahdollisuuksien mukaan yhteys�edot, joista huolen kohteena olevan henkilön tavoi�aa
Ikääntyneen henkilön mahdollinen suostumus ilmoituksen tekoon.
Sosiaalihuollon työntekijä o�aa yhtey�ä ikääntyneeseen henkilöön sekä muihin tarvi�aviin tahoihin
Käsi�elyä ohjaa ja määri�ää ikääntyneen henkilön itsemääräämisoikeus.
Asian käsi�ely voi viedä aikaa, jos ikääntyneen henkilön tavoi�aminen on vaikeaa.
Ikääntynyt henkilö saa ohjausta ja neuvontaa
Tehdään tarvi�aessa ko�käyn� Aloitetaan tarvi�aessa palvelutarpeen arvio elämän�lanteen ja sosiaalipalveluiden tarpeen selvi�ämiseksi.
Asiakkuus voi myös pää�yä, jos tarve�a palvelutarpeen arvioon ei ilmene tai ikääntynyt henkilö ei halua apua
Kiinteistöliiton Indeksitalovertailussa kerrostalon energia ja vesikustannukset ovat 1,81–2,26 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa kuuden suurimman kaupungin osalta. Indeksitalossa 75 neliömetrin asunnossa asuva keskiverto kolmen hengen perhe käyttäisi noin 200 euroa kuukaudessa lämmitykseen, veteen ja jäteveteen sekä kiinteistö ja huoneistosähköön. Kustannusten kurissa pitämiseksi on lähes kullan arvoista käyttää energiaa ja vettä fiksusti.
Vaikuta arjen valinnoilla
Vedenkäytöllä on iso merkitys asumiskustannuksiin. Veden juoksuttaminen 10 minuutin suihkutuokion ajan maksaa noin euron. Suihkuveden turhan juoksutuksen vähentäminen kahdella minuutil
la säästää vettä 25 litraa ja lämmitysenergiaa yhden kilowattitunnin. Tuolla energiamäärällä voisi käyttää perusmallista jääkaappipakastinta jopa yli vuorokauden. Kuumassa huoneessa asukkaan tulisi kääntää ensimmäiseksi termostaattia pienemmälle. Termostaattia ei saa peittää verhoilla tai huonekaluilla. Tuuletuksen ajaksi termostaatti käännetään kiinni. Pattereiden termostaattien kääntäminen muutaman kerran vuodessa ääriasennosta toiseen ehkäisee niiden jumiutumista. Jos asunnon lämpötilat talvisaikaan ovat korkeampia kuin 22 °C, ilmoitetaan asiasta taloyhtiölle mahdollisten ongelmien selvittämiseksi.
Energiankäyttöä olisi usein mahdollista vähentää 10–15 prosent
tia ilman raskaita korjauksia järjestelmien oikealla käytöllä ja huollolla. Koska energia on aina myös euroja, jopa 10 prosenttia taloyhtiön rahoista voi mennä suden suuhun. Pahimmillaan energiahukka tarkoittaa taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen turhia kustannuksia vuodessa. Energiafiksuus on tärkeä osa ilmastoviisasta taloyhtiötä.
Energiatehokkuus ei ole itsensä säästämistä hengiltä: Se on myös asumisviihtyvyyden edistämistä. Energiatehokkuuden parantumista ei voida arvioida vain energiansäästön tai pelkän ostoenergian avulla. Aina on huomioitava lopputulos, joka energiankäytöllä saadaan aikaan.
Taloyhtiön hallituksen on hyvä varmistua ainakin seuraavista asioista:
1. Kunnossapitosuunnitelma on ajan tasalla.
2. Energian- ja vedenkulutukselle ja talviajan huoneilman lämpötilalle on asetettu tavoitetasot, joiden toteutumista seurataan. Useimmiten ihmiset ovat tyytyväisiä huoneilman lämpötilaan 21-22 °C.
3. Käytössä on vähintään kuukausitason kulutusseuranta ja sitä käytetään aktiivisesti taloyhtiön johtamisessa.
4. Huolto ja kunnossapito on suunnitelmallista ja järjestelmien toimintaa seurataan säännöllisesti.
5. Ikkunat ja ulko-ovet on tiivistetty oikeaoppisesti.
6. Ilmanvaihtojärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja on puhdistettu ja säädetty 5-10 vuoden välein.
7. Lämmitysverkostossa ei ole ilmaa ja se on tasapainossa, ja lämmityksen säätökäyrä on kohteeseen sopiva.
8. Vesijohtoverkoston painetaso on sopiva ja suihku- ja keittiöhanan virtaama on noin 12 litraa minuutissa ja pesuallashanan noin kuusi litraa minuutissa, lämpimän käyttöveden kiertojohdon virtaama on säädetty ja lämmönjakohuoneesta lähtevän lämpimän käyttöveden lämpötilan olisi tyypillisesti noin 55-58 °C.
9. Saunavuorot on ryhmitelty fiksusti, sulanapitolämmitysten oikea toiminta on varmistettu, on kiinnitetty huomiota valaistuksen ohjaukseen ja lamppuvalintoihin ja kylmäkellarien käyttöön.
10. Korjaushankkeissa mukaan lukien lämmitystapamuutokset toimitaan suunnitelmallisesti, panostetaan hankesuunnitteluun ja käytetään apuna puolueetonta asiantuntijaa.
- Päivitetäänkö taloyhtiösi lämmitys digiaikaan?
Kuopiossa älykästä lämmönsäätöä on tarjottu taloyhtiöille reilun kahden vuoden ajan. Itse tulin energiseen työyhteisöön noin vuosi uuden palvelun käynnistämisen jälkeen ja on ollut kyllä hienoa nähdä käytännössä älykkään lämmönsäätöpalvelun kiinnostuksen kasvu sekä sen tuomat konkreettiset hyödyt asiakkaille.
Kymmenelle ensimmäiselle
1000 €:n alennus lämmönjakokeskuksen älypakettiin
Käytännössä me Kuopion Energialla säädämme ja seuraamme lämmönjakokeskuksen toimintaa taloyhtiön lämmönkulutuksen optimoimiseksi. Taloyhtiöiden huoltoyhtiöllä, isännöitsijällä ja hallituksen jäsenillä on halutessaan oikeudet seurata, mitä lämmönjakokeskuksessa tapahtuu, ja miltä huonelämpötilat näyttävät ympäri kiinteistöä. Tavoitelämpötilat sovitaan aina yhdessä taloyhtiön kanssa, ja sovitun mukaisesti pystymme etänä säätämään lämmönjakokeskuksen asetukset niin, että päästään eroon hukkalämmityksestä ja lämpötilat pysyvät tasaisina kaikkialla kiinteistössä.
Viime vuonna saatiin uusia palvelukäyttäjiä 17 taloyhtiön verran. Nyt älykkäitä kohteita on yhteensä yli 40. Uusien ja kokeneempien lämmönsäätöasiakkaidemme kanssa olemme tapailleet pitkin vuotta, sillä palveluumme kuuluu taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tapaaminen vuoden välein seurantapalavereissa. Tapaamisessa käydään yhdessä läpi älyn vaikutus kiinteistön energiankulutukseen. Tällä toimintamallilla pystymme parantamaan yhteistyötä ja puuttumaan mahdollisiin älyn paljastamiin kiinteistön virhekohtiin, jolloin korjaustoimet pystytään käynnistämään oikealla hetkellä.
Esimerkiksi hukkalämmitystä tapahtuu lähes jokaisessa taloyhtiössä. Kaikissa kohteissa, joissa älykäs lämmönsäätö on ollut käytössä kokonaisen vuoden, keskimääräinen säästöprosentti lämmityskuluissa on ollut 7,6 %. Paras tulos on ollut yhdessä vuodessa peräti 16 %, minkä lisäksi samassa kohteessa perusmaksu aleni yli 1 200 €. Parissa kohteessa ener-
giaa on kulunut enemmän kuin ennen älyä, mikä on johtunut kiinteistön teknisistä ongelmista tai puutteista. Nämä ongelmat olemme saaneet älykkään lämmönsäädön ansiosta kiinni ja taloyhtiö on pystynyt osoittamaan korjaustoimenpiteitä oikeisiin kohtiin. Näin toimimalla säästöt ovat mahdollisia ja älykkäälle lämmönsäädölle saadaan suuri hyöty.
Vuonna 2025 mukaan mahtuu taas lisää taloyhtiöitä, jotka arvostavat asuinmukavuutta, vastuullisuutta ja kulutussäästöjä. Kymmenelle ensimmäiselle taloyhtiölle, jotka ottavat palvelun käyttöönsä tarjoamme 1000 €:n alennuksen lämmönjakokeskuksen älypakettiin. Taloyhtiön lämmitysasioista kannattaa olla kiinnostunut ja aloittaa säästäminen sieltä, missä säästettävää on – siis usein lämmityksestä. Kaukolämpöjohtajamme on niin hövelillä tuulella, että lupasi lisäksi palvelulle korottoman viiden vuoden maksuajan!
Kaiken kaikkiaan loppuun totean vilpittömästi, että taloyhtiön lämmönkulutukseen ja säästömahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ylilämmittäminen on rahan hukkaa. Apua saa meiltä.
Tasaisen lämmintä alkuvuotta kaikille!
Tero Viitala projekti-insinööri Kuopion Energia
KUVA: JAPE TIITINEN
PUHELINNEUVONTAA
Tarkemmat yhteystiedot
VERKKONEUVONTAA
KIR JALLISIA LAUSUNTOJA
Kirjalliset lausunnot k iinteistönpidon pulmatilanteissa
LähiöidenPäiväniammatti-isännöitsijänä vetovoimaJoensuussa Päätöksentekojakustannuksetlatauspistehankkeissa 8
Itä-S uomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä ker taa vuodessa.
S uomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 ker taa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
kääntöpuolella Isännöinnin ostaminen
S ähköinen uutiskirje
Noin 5 ker taa vuodessa ilmesty vä uutisk irje ajankohtaisista asioista.
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalvelujen tilaamisesta.
Asiantuntijamme ovat
muk ana k ymmenissä kehityshank keissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sek ä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hy väksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
• HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
• Toiminnantark astuksen perusteet
•
Taloyhtiön pelastussuunnitelma
•
Lataa nyt mobiilijäsenkor tti. K annat aina muk anasi jäsennumeroa, tiedon k aik ista neuvontapalveluista ja tapahtumista sek ä koulutuksista. Mobiilijäsenkor ttiin on koottu yhteen sek ä valtakunnalliset että paik alliset jäsenedut ja -alennukset Mobiilijäsenkor tti löyty y puhelimesi sovellusk aupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkor tti.
LAKINEUVONTA
ma–to klo 9–15, pe klo 10–15
puh. (09) 1667 6300
TALOUS- JA VERONEUVONTA
ma–to klo 10–12
puh. (09) 1667 6369
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
ma–to klo 10–12
puh. (09) 1667 6311
IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA
ma-pe klo 9–15
Puh. (02) 724 9203
Ikä- ja muisti ystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–25
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi
PAIKALLINEN NEUVONTA
Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
Anne Verger jäsensihteeri
044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633