Yhteinen jätepiste ja puristimien käyttö toivat tuntuvia säästöjä
Mitä osakkaan hyvittäminen tarkoittaa ja miten hyvitys määräytyy?
Aistivammaisten esteettömyys on huomioitava, kun väestö ikääntyy
Rakennusten kuntotutkimuksiin ja -selvityksiin sekä rakennushankkeiden laadunvarmistukseen erikoistunut toimialan kehittäjä.
RAKENNUSTERVEYSONGELMIEN RATKAISU
Kokeneet silmämme auttavat tunnistamaan riskit, jotka yleensä jäävät huomaamatta. Autamme ehkäisemään ongelmat, ennen kuin niistä tulee kallis kuluerä.
ENNALTAEHKÄISY
Pelkkä oireiden tunnistus ei riitä – me selvitämme niiden juurisyyt ja tarjoamme vaativimpiinkin ongelmiin kestävän ratkaisun.
Terveet tilat, hyvinvoivat ihmiset
JYVÄSKYLÄ
Sepelitie 15
40320 Jyväskylä
Puh. 050 359 5837
Koulutettu henkilökuntamme hoitaa kaikenkokoiset sähkötyöt taloyhtiöissä ja liikekiinteistöissä.
Palveluksessanne on 16 sähköalan ammattilaista ja rekrytoimme jatkuvasti lisää.
Ne pienet sähkötyöt hoituu meiltä sovittuna aikana valmiiksi asti.
6 Taloyhtiön viestintä vaatii avointa asennetta ja palveluhalua
10 Yhteistyöllä ratkaisu jäteongelmaan
13 Mitä tapahtuu, jos taloyhtiön hallituksen jäsen eroaa
14 Osakas voi saada hyvitystä tekemästään remontista
16 Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen kuulumisia
18 Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 2024
21 Paloturvallisuuden itsearviointi lisää omistajien ja asukkaiden vastuuta
24 Asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan osittain
26 Korjaustarpeen tiedostaminen on avain hyvään kiinteistönpitoon
28 Miten taloyhtiö voi huomioida kuulovammaisten tarpeet?
30 Hyödynnä jäsensivut
32 Palveluhakemisto
34 Jäsenpalvelut käytössäsi
6
13
10
21 26
KESKI-SUOMEN
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 23. vuosikerta
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Seuraava numero 4/2024 ilmestyy viikolla 50, aineistopäivä 11.11.2024.
Lyhyesti Pääkirjoitus
Hannu Mähönen
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Ikääntyminen huomioitava taloyhtiöissä
Väestö ikääntyy nopeasti. Vuonna 2030 useampi kuin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ja yli 80-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu nykyisestä.
Taloyhtiöissä asuu siten yhä iäkkäämpää väkeä ja liikkumisrajoitteisten asukkaiden määrä kasvaa. Ikääntymiseen liittyvät asumisen kysymykset vaativat toimenpiteitä myös taloyhtiöiltä. Samalla ikääntyvät myös asuntojen ostajat ja vuokralaiset, ja he kiinnittävät yhä enemmän huomiota siihen, miten nämä asiat on hoidettu taloyhtiössä ja olisiko taloon turvallista muuttaa.
Viisas taloyhtiö huomioi ikääntyvien asukkaiden tarpeet ja voimavarat sekä tukee toimillaan asukkaiden turvallisuutta ja hyvän, aktiivisen arjen mahdollistumista. Sellaisia voivat olla esimerkiksi valaistuksen parantaminen, ulko-ovien sähköistäminen sekä ramppien ja tukikaiteiden asentaminen. Taloyhtiöt saavat tähän myös yhteiskunnan tukea.
Taloyhtiöissä on kuitenkin herätty hitaasti väestön ikääntymisen aiheuttamiin muutostarpeisiin. Vastarinta on usein paljolti asenteellista, vaikka kyse onkin usein varsin pienistä muutostöistä, jotka palvelevat kaikkia asukkaita. Jokainen meistä kuitenkin ikääntyy.
Viime vuonna voimaan tulleella asunto-osakeyhtiölain muutoksella myös osakkaille lisättiin oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutostöitä taloyhtiön tiloissa. Taloyhtiön tulee sallia osakkaan muutostyö, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Muutostyön kaikista kustannuksista vastaa osakas.
Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessamme 2024–2025 jaetaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen sekä kehitetään toimintamalleja, joiden avulla ikäihmisten asumista taloyhtiöissä voidaan helpottaa. Tule kuulemaan hankkeesta Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä 31.10.
Hyvin johdetussa taloyhtiössä myös ikääntyvien on turvallista asua ja omistaa.
Jämsässä raju kiinteistökustannusten nousu vuodessa
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edelleen voimakkaasti, ja nousua on ollut kaikissa muissa mitatuissa kustannuserissä paitsi sähkön energiahinnassa. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna. Vertailussa mukana olevissa 59 suurimmassa kaupungissa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia edellisvuodesta.
Selvityksen mukaan kuntakohtaisten kiinteistökustannusten nousu Jämsässä on ollut vuoden aikana koko maan toiseksi suurin, 11,5 prosenttia eli 0,34 euroa asuinneliömetriltä. Jämsässä ovat nousseet reilusti kiinteistöverot, kaukolämpö, vesi ja jätevesi sekä jätehuolto.
Jyväskylässä kustannusten nousu on ollut vuoden aikana maltillisempaa, yhteensä 2,5 prosenttia eli 0,08 euroa asuinneliömetriltä.
Kerrostaloyhtiön kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nyt Jämsässä ja Jyväskylässä yhtä suuret, 3,29 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa. 59 suurimmassa kaupungissa kustannukset vaihtelevat Kempeleen 2,77 eurosta Helsingin 4,33 euroon ja keskiarvo on 3,38 euroa.
Edellisvuotta harvemmat taloyhtiöt nostaneet
hoitovastiketta
Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on tänä vuonna viime vuotta maltillisempaa, mutta kuitenkin yhä huomattavaa. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen vastike on tänä vuonna noussut hieman runsaat neljä prosenttia, kun viime vuonna vastaava lukema oli yli kahdeksan prosenttia.
Tämä on seurausta siitä, että isolta osaltaan kaupungeissa kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä.
Suurissa kaupungeissa nopeinta hoitovastikkeen nousu on ollut kerrostaloissa Kuopiossa, jossa nousua on toista vuotta peräkkäin noin seitsemän prosenttia. Hitainta nousua suurimpien kaupunkien kerrostaloissa on Jyväskylässä ja Porissa, jossa vastikkeen nousu on ollut keskimäärin kolmisen prosenttia.
Rivitaloissa hoitovastike on noussut tänä vuonna keskimäärin miltei viisi prosenttia. Lukema on aavistuksen viimevuotista maltillisempi.
Vesi-, jätevesi- ja hulevesimaksut Keski-Suomessa 1.8.2024
Kohonneet maksut
Taloyhtiön vesi kalleinta Äänekoskella, edullisinta Muuramessa
Taloyhtiöiden vesihuollon maksut ovat Keski-Suomessa nousseet vuoden aikana eniten Jämsässä yli 15 prosenttia, Äänekoskella liki 13 prosenttia ja Saarijärvellä yli 10 prosenttia.
Äänekoskella tuli voimaan uusi vesihuollon hinnasto heinäkuussa ja siellä taloyhtiöt maksavat nyt vedestään eniten. Vähiten vedestä maksavat taloyhtiöt Muuramessa.
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliitto KeskiSuomen tekemästä selvityksestä, joka kat-
taa taloyhtiöiden vesi-, jätevesi- ja mahdolliset hulevesimaksut maakunnan suurimmilla paikkakunnilla.
Kun taloyhtiö Muuramessa maksaa vedestään alle 10 000 euroa vuodessa, samanlainen taloyhtiö Äänekoskella maksaa noin 13 500 euroa eli kolmanneksen enemmän.
–
Taloyhtiön asukkaat lopulta kaiken maksavat, joten isot kuntakohtaiset erot vesimaksuissa ja niiden korotukset näkyvät
suoraan kuntalaisten asumisen kustannuksissa, toteaa Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen.
Kiinteistöliitto Keski-Suomi on vertaillut vuodesta 2005 lähtien sellaisia taloyhtiöiden kustannuksia, joita ne eivät voi kilpailuttaa. Vertailussa käytetään vakiomuotoista kerrostaloa, jossa on 20 asuntoa, 35 asukasta, 30 millimetrin vesimittari ja veden kulutus keskimäärin 155 litraa/asukas/vuorokausi.
antaa Kiinteistöliitto KeskiSuomen jäsenyydelle kouluarvosanan 9 tai 10.
79 %
kokee että palvelumme ovat parantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana.
97 % on valmis suosittelemaan jäsenyyttä kokemustensa perusteella.
LäHde:KIInTeISTöLIITOn JäSenTYYTYVäISYYSKYSeLY
Taloyhtiön hyvä viestintä kysyy avointa asennetta ja palveluhalua
Taloyhtiön viestintä keskittyy usein yhtiökokouksen ympärille: useimmissa tapauksissa osakkaat saavat yhtiökokouskutsun ja siihen liittyvät materiaalit ajallaan, ja monet myös yhtiökokouksen jälkeen tiedon keskeisimmistä päätöksistä. Näillä toimilla asunto-osakeyhtiölain vaatimukset tulevat kyllä täytetyiksi, mutta jos taloyhtiön tahtotila on hoitaa viestintää hyvin, pelkkä yhtiökokousviestintä ei vielä alkuunkaan riitä.
n TEKSTI: ANNAKAISA PIRILÄ n KUVAT: SHUTTERSTOCK, KIINTEISTÖLIITTO
Taloyhtiössä on ympäri vuoden meneillään kaikenlaista, jolla on osakkaiden ja asukkaiden kannalta informaatioarvoa. Tiedontarve korostuu taloudellisesti epävarmoina aikoina, jolloin ihmiset arvostavat tavallistakin enemmän sitä, että saavat tiedon esimerkiksi heille koituvista kustannuksista ja niiden muutoksista hyvissä ajoin etukäteen. Joissakin tapauksissa myös tieto siitä, että mitään suunnitelmista poikkeavaa ei ole näköpiirissä, voi olla hyvinkin tarpeellinen.
Taloyhtiöissä on usein myös erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joiden noudattamatta jättäminen herättää herkästi huonoa verta. Fiksuinta olisikin viestiä näistä pelisäännöistä säännöllisesti eli
esimerkiksi kerran vuodessa aihe kerrallaan silloin, kun asia on ajankohtainen.
Hallitus ja isännöitsijä sopivat viestinnän pelisäännöt
Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on tärkeää sopia jokaisen hallituskauden alussa siitä, millaisia viestintäperiaatteita yhtiössä noudatetaan. Hallituksen jäsenten on tarpeellista perehtyä isännöintipalvelusopimukseen, josta pitäisi selvitä, millaisesta uu
”Jos taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on halua hoitaa viestintää hyvin, he ottavat selvää siitä, millaista viestintää taloyhtiön osakkaat ja asukkaat toivovat.
viestinnästä isännöitsijälle maksetaan. Sopimus saattaa kuitenkin olla peräisin vuosien takaa, eikä siihen välttämättä ole kirjattu viestinnästä mitään. Etenkin näissä tilanteissa viestinnän periaatteista ja työnjaosta on tarpeen käydä keskustelua. Isännöintipalvelusopimuksen päivittäminenkin voi olla paikallaan. Monessa taloyhtiössä isännöitsijän vastuulle on sovittu yhtiökokoukseen liittyvä viestintä ja muut viralliset tiedotusasiat, ja hallitus täydentää viestintää omin voimin. Näissäkin tapauksissa isännöitsijä on kuitenkin syytä pitää kartalla siitä, mitä osakkaille ja asukkaille on hallituksen voimin viestitty.
Jos taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on halua hoitaa viestintää hyvin, he ottavat selvää siitä, millaista viestintää taloyhtiön osakkaat ja asukkaat toivovat. Erilaisten viestintäkanavien kirjo on nykyisin laaja, mutta hallituksen ja isännöinnin kannalta tilanteen tekee haastavaksi se, että yhdessä ja samassa taloyhtiössä voi olla hyvinkin monenlaisia toiveita. Realismia onkin hyväksyä se, että hyvin harvassa taloyhtiössä viestintä voidaan hoitaa vain yhtä viestintäkanavaa eli -tapaa käyttämällä – ainakaan silloin, jos pyrkimyksenä on täyttää kaikkien toiveet. Perinteinen paperitiedote on vielä hyvin laajasti käytössä, ja jos vastaanottajilla ei ole käytössään digitaalisia viestintäkanavia, heitä lienee syytä palvella perinteisin keinoin myös yhtiökokousasioiden ulkopuolella. Moni sen sijaan ei toivo kotiinsa enää lainkaan paperipostia ja saattaa jopa ärsyyntyä taloyhtiön lähettämistä monisteista. Näistäkin syistä osakkaiden ja asukkaiden toiveiden selvittäminen kannattaa.
Mistä kaikesta taloyhtiön pitää viestiä?
Taloyhtiön viestintä ei vaadi erityistä luovuutta tai kirjallista lahjakkuutta. Kenenkään ei tarvitse omasta päästään keksiä aiheita yhtiön tiedotteisiin, vaan viestinnän sisällöt syntyvät taloyhtiön vuodenkiertoon kuuluvista tapahtumista. Näihin kuuluvat useimmissa yhtiöissä keväisin yhtiökokousasioiden lisäksi esimerkiksi kevättalkoista ja pihan käytön pelisäännöistä viestiminen. Syksyn tullen ajankohtaisiksi tulevat lämmi-
tyskauden alkuun liittyvät asiat eli esimerkiksi pattereiden säädöistä ja muusta energiankulutukseen liittyvästä muistuttaminen. Aiheet pysyvät vuodesta toiseen pitkälti samoina, ja jokainen meistä kykenee palauttamaan mieleensä, millaisista asioista taloyhtiöissä on tapana tiedottaa joulun lähestyessä. Aiheet ja niiden ajankohdat on kuitenkin hyvä kirjata viestintäsuunnitelmaksi, joka on hallitukselle ja isännöitsijälle hyödyllinen työkalu. Viestintäsuunnitelman muodolla ei ole merkitystä, kunhan se on hallituksen helposti löydettävissä ja käytettävissä. Kun suunnitelma on kerran laadittu, sitä on helppo päivittää kunkin hallituskauden alussa vastaamaan kulloisenkin toimintavuoden tarpeita.
Viestintä kannattaa myös rahallisesti
Jutun kirjoittaja Annakaisa Pirilä on Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö, jonka mielestä hyvästä kommunikaatiosta on hyötyä elämän kaikilla osa-alueilla.
Kun taloyhtiö ryhtyy tehostamaan viestintäänsä, on selvää, että siitä voi syntyä myös kuluja. Jos viestinnästä ei ole sovittu isännöinnin kanssa mitään, mutta hallitus haluaa kirjata sen isännöitsijän hoidettavaksi, tälle todennäköisesti lankeaa jonkinlainen hintalappu. Jos hallitus puolestaan ottaa viestinnän omaan hoitoonsa, siitäkin syntyy vähintäänkin vaivaa ja mahdollisesti myös jonkinlaisia kustannuksia. Hyödyn ja kustannusten suhdetta punnitessa on hyvä huomioida, että toimiva viestintä on laatutekijä, joka parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja järkevöittää koko taloyhtiön toimintaa. Isännöitsijän työaikaa säästyy muihin tehtäviin, kun jokainen osakas ei ota erikseen yhteyttä samoissa asioissa. Toisinaan hyvällä viestinnällä voidaan ehkäistä vääriä toimintatapoja, jotka ajan saatossa aiheuttaisivat yhtiölle kustannuksia. Avoin ja ajantasainen viestintä on omiaan parantamaan myös yhteishenkeä, kun turhat arvelut ja pihaparlamentin kuulopuheet jäävät yhtiön jämptisti hoitaman viestinnän jalkoihin.
TALOYHTIÖIDEN SISÄVERKKOSANEERAUKSET
”Jos netti pätkii ja kuva on tiess´, soita paikalle Antennimies” 0400 641 928, Ari Flyktman www.antennimies.fi
Ovatko taloyhtiönne ikkunat ja ovet tulleet tiensä päähän?
Toteutamme taloyhtiöiden ikkuna- ja oviremontit ammattitaitoisesti sekä hallitusti. Markkinoiden laajimmasta ikkuna- ja ovivalikoimasta löydätte tuotteet kaikenlaisiin taloyhtiön tarpeisiin.
Ota yhteyttä 020 7819 820 myynti@alavusikkunat.fi www.alavusikkunat.fi
Tule tapaamaan meitä Keski-Suomen Taloyhtiöpäivään 31.10.2024
Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.
Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.
Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.
Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta. Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.
Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu
Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.
www.lindstrom.fi
naapuriyhtiön kanssa toi säästöjä molemmille osapuolille.
Yhteistyöllä ratkaisu jäteongelmaan
Jyväskylän ydinkeskustassa kaksi taloyhtiötä rakensi yhteisen jätepisteen, jossa hyödynnetään myös jätepuristimia. Ratkaisu on vähentänyt selkeästi jätehuollon kustannuksia molemmissa yhtiöissä.
n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Asunto-osakeyhtiöt Jyväskylän Kauppahovi ja Jyväskylän Säästökeskus rakensivat keväällä 2023 yhteisen jätepisteen. Ratkaisun avulla yhtiöt ovat saavuttaneet jo tuhansien eurojen säästöt jätehuollossa. Aloite yhteisen jätepisteen rakentamiseen lähti Kauppahovin tarpeista.
– Kauppahovilla oli ollut pitkään haasteita jätehuollon kanssa. Tontti sijaitsee keskellä korttelia, minkä vuoksi jätepisteen tyhjennys oli hankalaa. Koska jäteauto ei mahdu porttikongista sisäpihal-
le, jäteastiat oli siirrettävä Kävelykadulle parkkeerattuun jäteautoon. Se teki tyhjennyksestä työlästä ja hidasta, kertoo Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Kauppahovin hallituksen jäsen Mauri Hähkiöniemi
Kauppahovin oma jätepiste oli kaiken lisäksi liian pieni kiinteistölle, jossa toimii myös myymälöitä ja ravintoloita. – Mietimme ratkaisua pulmaan pitkään, kunnes aloimme ideoida yhteistä jätehuoltoa naapuritalon kanssa. Asian viemistä eteenpäin helpotti se, että mo-
lempien yhtiöiden isännöinti on samalla yrityksellä. Yhtiöiden hallituksissa näytettiin hankkeelle vihreää valoa ja aloitimme suunnittelun vuoden 2022 alkupuolella.
Yhteistä jätehuoltoa varten oli muun muassa mietittävä, miten kustannukset jyvitetään kahden taloyhtiön kesken.
– Kustannukset päätetiin jakaa aloitushetken huoneisto- ja jätemäärän mukaan. Yhtiöillä on asiasta keskinäinen sopimus ja kustannusten jakoa tarkastellaan uudelleen, jos jommankumman
Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Kauppahovin hallituksen jäsen Mauri Hähkiöniemi kertoo, että ratkaisua Kauppahovin jätepulmaan mietittiin vuosia. Lopulta yhteistyö
Mietimme ratkaisua pulmaan pitkään, kunnes aloimme ideoida yhteistä jätehuoltoa naapuritalon kanssa.
kiinteistön jätemäärissä tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Uusi jätepiste mitoitettiin jo suunnitteluvaiheessa kahden taloyhtiön tarpeisiin. Sopiva paikka löytyi Kauppahovin tontilta Telefoonikujan ja Säästökeskuksen tontin kulmasta. Nyt jäteautolla pääsee astioiden ääreen, koska Kilpisenkadulta on kulku Säästökeskuksen tontille.
Tiivistävä tekniikka vähentää tyhjennyskertoja
Uudessa jätepisteessä on jyrsivät astiapuristimet pahville ja sekajätteelle. Tiivistävän tekniikan ansiosta jäteastioiden määrää voitiin vähentää huomattavasti.
– Sekajätepuristin korvasi kahdeksan astiaa, pahvijätepuristin kuusi rullakkoa ja kaksi 600 litran astiaa, kertoo taloyhtiöiden isännöinnistä vastaavan REIM Jyväskylä Oy:n toimitusjohtaja Pia Määttä. – Astiapuristimella varustettuja jäteastioita tyhjennetään harvemmin, mikä puolestaan vähentää keräys- ja kuljetuskustannuksia. Niiden ansiosta jätepiste myös pysyy siistinä, Hähkiöniemi huomauttaa.
Kauppahovissa on huomattu, että viikonvaihteet ovat edelleen haastavia, sil-
lä kiinteistössä toimivista ravintoloista syntyy runsaasti pahvijätettä. Puristimiin on käytössä kaksi astiaa. Huoltoyhtiö vaihtaa astiat aina lauantaisin viikonvaihteen ”jäteruuhkan” vuoksi ja lisäksi tarpeen mukaan.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että käytössä on miltei maksimikapasiteetti viikonloppuisin, jolloin tyhjennyksiä ei tehdä.
Säästöt maksavat puristimien investoinnit
Hähkiöniemen mukaan puristimien käyttö vaatii edelleen opettelua asukkailta ja liikehuoneistojen työntekijöiltä, jotta tekniikasta saataisiin suurin hyöty irti. Koska sekajäte ja pahvi tiivistetään repivän ja puristavan rummun avulla, jätettä tulisi työntää syöttöluukusta maltillisella vauhdilla.
– Kaikki käyttäjät eivät malta odottaa, että jäte murskautuu ja tiivistyy. Liian nopea jätteensyöttö vähentää laitteista saatavia hyötyjä. Mietimme edelleen, miten jätehuoltoa voitaisiin kehittää niin, että keräyskapasiteetti riittäisi paremmin viikonloppuisin, Hähkiöniemi sanoo. Uuden jätepisteen investointikustan-
Kahden taloyhtiön yhteiselle jätepisteelle löytyi sopiva tila
Kauppahovin tontin perältä naapuritontin vierestä. Tyhjennys tapahtuu nyt Säästökeskuksen tontin kautta, koska jäteauto pääsee ajamaan sinne Kilpisenkadulta.
nukset olivat noin 160 000 euroa. Uudesta tekniikasta saatavat säästöt maksavat puristimiin tehdyn investoinnin takaisin vajaan kymmenen vuoden aikana.
Perustamiseen tarvittiin Jyväskylän seudun jätelautakunnalta lupa tavallista painavampien astioiden vuoksi. Mustankorkea Oy:ltä saatiin apua lupa-asioiden hoitamiseen.
– Kauppahovin jätehuollon vuosittaiset kustannukset ovat pudonneet noin 6 000 euroa, Säästökeskuksen noin 2 000 euroa. Lisäksi kaikki uudet astiat ovat jyrsijäsuojattuja, minkä ansiosta kumpikin taloyhtiö on säästänyt rottien torjunnassa tuhansia euroja vuodessa, Pia Määttä kertoo.
TALOYHTIÖT
As Oy Kauppahovi
• 44 asuinhuoneistoa
• 6 toimistoa/liikehuoneistoa
• 2 myymälää
• 3 ravintolaa
As Oy Säästökeskus
• 51 asuinhuoneistoa
• 4 toimistoa/liikehuoneistoa
• 9 myymälää
kapasity@kapasity.fi
Asiantuntijalta
Sanna-Mari Mannila
Kiinteistöliitto
Varsinais-Suomen juristi
Hallituksen jäsen eroaa,
mitä nyt
tapahtuu?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa on valittava kolmesta viiteen hallituksen jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Lisäksi hallituksessa on oltava vähintään yksi varajäsen, mikäli hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä. Epävarmuutta on herättänyt se, milloin hallitusta tulee täydentää ja miten varajäsenen osalta käytännössä toimitaan. Tuleeko varajäsenestä varsinainen hallituksen jäsen ja voidaanko varajäsen tällöin valita myös puheenjohtajaksi?
Mikäli hallitukseen jää jäseniä enemmän kuin puolet valituista ja vaikka varajäseniäkään ei olisi, on hallitus päätösvaltainen. Mikäli siis kolmen jäsenen hallituksesta yksi eroaa tai esimerkiksi menettää toimikelpoisuutensa, hallitus on päätösvaltainen, kun kaksi jäljelle jäänyttä on läsnä hallituksen kokouksessa. Jos nämä kaksi hallituksen jäsentä olisivat erimielisiä, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Lain mukaan yllä kuvatun kaltaisissa tilanteissa on mahdollista odottaa seuraavaan yhtiökokoukseen, eikä yhtiökokousta tarvitse kutsua koolle hallituksen täydentämiseksi.
Mikäli yhtiössä on menossa isoja korjaushankkeita tai muu erityistä huomiota vaativa tilanne, voi täydentäminen olla kuitenkin järkevää. Jos toinen jäsenistä olisi esteellinen, ei hallitus enää olisi päätösvaltainen. On myös huomattava, että yhtiöjärjestyksessä voi olla laista poikkeavia määräyksiä hallituksen päätösvaltaisuudesta. Tällöin täydentämistarve on arvioitava yhtiöjärjestysmääräyksen mukaan.
Varajäsenestä tulee edellä kuvatuissa tilanteissa pysyvä hallituksen jäsen. Mikäli varajäsentä valittaessa päätetty esimerkiksi ensimmäisestä ja toisesta varajäsenestä, noudatetaan kyseistä järjestystä. Tässäkin kohtaa tulee tarkastaa, löytyykö asiasta erikseen määräyksiä yhtiöjärjestyksessä. Varajäsentä ei kuitenkaan voi ainakaan toistaiseksi merkitä kaupparekisteriin varsinaiseksi jäseneksi. Näin ollen varajäsentä ei voi myöskään valita esimerkiksi hallituksen puheenjohtajaksi.
Mikäli hallitukseen jää jäseniä enemmän kuin puolet valituista ja vaikka varajäseniäkään ei olisi, on hallitus päätösvaltainen.
KIINTEISTÖLIITTO PALVELEE
Kiinteistöliiton lakineuvonta palvelee asumisen lainsäädäntöön ja taloyhtiöiden arkeen liittyvissä asioissa. Maksuttomaan neuvontaan voivat soittaa jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät sekä tilin- ja toiminnantarkastajat.
ma–to klo 9–15, pe klo 10–15
09 1667 6300
Milloin osakas voi saada hyvitystä?
Taloyhtiöön tulee remontti, mutta osakas on jo itse ehtinyt tehdä vastaavan remontin huoneistossaan ja nyt osakkaan työ vähentää yhtiön vastuulla olevan työn määrää. Kun osakas on jo maksanut remontista omasta pussistaan, voi vastikkeen maksaminen tuntua epäoikeudenmukaiselta. Miten tilanteessa voidaan toimia?
n TEKSTI: AKI ROSÉN n KUVA: NINA KAVERINEN n PIIRROS: FLATICON
Asunto-osakeyhtiölaista löytyy tällaisia tilanteita varten ns. hyvityssäännös. Edellytyksenä vastikealennuksen eli hyvityksen myöntämiselle on, että osakkaan remontin tulos on hyödynnettävissä yhtiön hankkeessa ja että osakkaan jo tekemästä työstä todella aiheutuu yhtiölle säästöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön remontin kustannukset pienenevät, koska osakkaan jo tekemä työ vähentää taloyhtiön remontin laajuutta.
On huomattava, että pääsääntönä on edelleen, että taloyhtiö päättää remontin laajuudesta eikä osakkaalla ole oikeutta kieltää taloyhtiötä suorittamasta sen vastuulle kuuluvaa kunnossapitotyötä. Taloyhtiöllä on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää osakkaan jo aiemmin kustannuksellaan tekemä remontti,
Jutun kirjoittaja Aki Rosén työskentelee asianajajana kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä.
jos osakkaan remontti on tehty ja myös dokumentoitu niin hyvin, että taloyhtiö voi hyödyntää osakkaan jo tekemän työn. Jos osakkaan työstä on kulunut jo pitkä aika, tai remontin laatu tai laajuus on esimerkiksi huonosti todennettavissa, ei taloyhtiö voi yleensä omassa työssään hyödyntää osakkaan aikaisempaa remonttia eikä edellytyksiä hyvittämiselle siten ole. Tehdyn työn tulee vastata standardeja ja laatuvaatimuksia, joita taloyhtiön hankkeessa aiotaan toteuttaa.
Aiemmin toteutettu remontti on tullut toteuttaa osakkaan varoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi osakkaan kylpyhuone voidaan jättää taloyhtiön remontin ulkopuolelle siksi, että yhtiö on sen jo aiemmin vaikkapa vesivahingon yhteydessä korjannut, ei osakkaalla ole oikeutta hyvitykseen. Sen
”Osakkaalle tulevan hyvityksen enimmäismäärä on joko taloyhtiön saamaan säästön suuruinen tai osakkaan vastikeosuuden suuruinen.
Kolme tärkeää pointtia
n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: PEXELS
1
2
Jos osakas haluaa saada hyvitystä aiemmin tekemästään remontista, hänen pitää vaatia sitä taloyhtiöltä hyvissä ajoin ennakkoon. Yhtiökokous päättää hyvitysten myöntämisestä osakkaille.
Asiantuntijat arvioivat pystyykö taloyhtiö hyödyntämään osakkaan tekemän remontin niin että yhtiölle syntyy sen ansiosta todellista säästöä. Hyvityksen laskennassa huomioidaan myös osakkaan remontista kulunut aika.
3
sijaan hyvitys on mahdollinen, jos aiempi työ on tehty aiemman osakkaan varoin taikka esimerkiksi osakkaan vakuutusyhtiön maksamalla korvauksella.
Hyvityksen koon määräytyminen
Laissa on säädetty, että osakkaalle tulevan hyvityksen enimmäismäärä on joko taloyhtiön saamaan säästön suuruinen tai osakkaan vastikeosuuden suuruinen. Näistä vaihtoehdoista on lain mukaan valittava se, joka on pienempi. Hyvitystä ei siis lasketa esimerkiksi sillä perusteella, paljonko osakas on itse maksanut remontistaan. Lisäksi on huomattava, että osakkaan aiemmin toteuttaman työn huomioimisesta voi aiheutua taloyhtiölle kuluja
Hyvitys tehdään alentamalla osakkaan maksuosuutta ja enimmillään hyvitys voi olla maksuosuuden verran. Joskus hyvitys voi olla niin pieni, ettei osakkaan kannata hyödyntää sitä ja silloin yhtiö tekee remontin myös hänen huoneistonsa osalta.
esimerkiksi teknisen asiantuntijan käyttämisestä. Myös tällaiset kulut voidaan ottaa huomioon, kun yhtiölle syntyvän säästön määrää selvitetään.
Laissa ei ole säädetty, miten hyvitys käytännössä tulee toteuttaa. Laissa on kuitenkin säädetty, että hyvityksestä päätetään yhtiökokouksessa ja hyvitys on myönnettävä, kun sen edellytykset ovat käsillä. Osakkaalla on näyttötaakka hyvityksen edellytyksistä, mutta käytännössä on tarkoituksenmukaista, jos taloyhtiö ja osakas tekevät asiassa yhteistyötä.
Käytäntö on myös osoittanut, että monesti on järkevää, jos yhtiökokous päättää hyvityksessä noudatettavissa periaatteista ja hallitus vastaa varsinaisesta laskentatyöstä.
Osakkaan on oltava aktiivinen
On hyvin tärkeää, että osakkaat toimivat aktiiviesti hyvityksen saamiseksi. Taloyhtiöllä ei ole mahdollisuutta selvittää hyvityksen mahdollisuutta kaikkien osakkaiden puolesta, vaan osakkaan on itse esitettävä hyvitysvaatimus.
Vaatimus tulee esittää niin hyvissä ajoin, että osakkaan remontin hyödyntäminen ja tästä syntyvä säästö taloyhtiölle voidaan selvittää ja huomioida jo remontin suunnitteluvaiheessa. Jos hyvitysvaatimus esitetään vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on jo suunnittelut urakan ja mahdollisesti jo solminut urakkasopimuksenkin, ei hyvityksen mahdollisuutta yleensä ole enää käsillä.
MAARAKENNUSTA KESKI-SUOMESSA
Erikoisalaamme ovat piha- ja salaojasaneeraukset. Toteutamme kaikki projektit asiakaslähtöisesti, “laatu edellä” -asenteella ja ympäristöasiat huomioiden.
Maanrakennus Huuskonen Oy www.maanrakennushuuskonen.fi teemu@maanrakennushuuskonen.fi puh. 0400 748 594
Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen kuulumisia
TEKSTI: MAURA TIURANIEMI n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO
kä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten asumista taloyhtiöissä ja ehkäistä toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia riskejä. Hankkeen teemoja ovat turvallisuus, muistiystävällisyys, esteettömyys ja yhteisöllisyys. Hanketta on nyt reilu puoli vuotta takana.
Keväällä taloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyttä kartoitettiin valtakunnallisella kyselyllä, johon saatiin lähes 3 000 vastausta. Taloyhtiöissä haasteita ikäihmisten asumiseen liittyen ovat muun muassa kaatumiset, asunnon palokuorma, avainten hukkuminen ja vaikeudet käyttää lämmityksen tai ilmanvaihdon säätimiä. Avoimissa vastauksissa tuli esille paljon kehittämistarpeita, mutta myös hyviä käytäntöjä. Kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan raportti.
Maura Tiuraniemi toimii hanketyöntekijänä Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa 2024–2025
Kyselyyn vastanneiden joukosta valittiin pilottikohteita erityyppisistä taloyhtiöistä eri puolilta Suomea. Niissä tullaan kokeilemaan käytännössä erilaisia toimintatapoja, joiden avulla taloyhtiöissä voidaan vastata ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin. Keski-Suomesta mukana on neljä taloyhtiötä.
Hankkeen verkkosivuilla on materiaalipankki, jonne lisätään koko ajan ikäihmisten asumiseen liittyvää hyödyllistä tietoa. Siellä kerrotaan myös pilottikohteiden kokemuksista. Hankkeen lopputyönä ilmestyy opas.
Maura on tavattavissa Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä 31.10.
Jy vä s k yl ä s sä , py yd ä ta rjo u s: 050 593 8834 / jarkko.karkkainen@kiinteistotahkola.fi
Isännöinti
Digipalvelut 24/7
Talotili-palvelu pienille
taloyhtiöille
Manageeraus
Välitys
Vuokravälitys
Asuntosijoittajien palvelut
1 0:l l ä pa ik ka ku n n a l l a S uom es sa ,
Lämmittävää palvelua
Paikallisena lämmöntoimittajana Loimua on apuna kiinteistönne lämpöasioissa kokonaisvaltaisesti.
Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna ja 5 vuoden maksuajalla.
Valvomo-palvelu: huolehdimme, että lämmitys- ja jäähdytyslaitteistonne toimivat oikein kaikkina aikoina. Erityisen hyödyllinen kohteisiin, joissa on lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa!
Maksuton lämpökatselmus varmistaa kaukolämpölaitteistonne toimintakunnon ja kertoo parannustarpeet.
15.00 Talvikunnossapito – kuka vastaa jos joku liukastuu taloyhtiön pihalla?
Jenni Hupli, lakiasiainjohtaja, Kiinteistöliitto
15.30 Taloyhtiön vakuutukset – mikä vaikuttaa vakuutuksen hintaan?
Antero Miikki, asiakkuusjohtaja, Howden Finland
16.00 Vuoden taloyhtiöpuheenjohtaja ja vuoden taloyhtiöteko voittajien julkistus
Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Keski-Suomi
Taloyhtiöpäivän juontaa Mikko Maasola, radiopersoona ja koomikko.
nÄYTTEILLEAsETTAJAT
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Acosta Jyväskylä
AFRY Finland
Alavus Ikkunat ja Ovet
Alva
Anticimex Oy
Are
Asianajotoimisto Jantunen, Kaartinen & Siltala Oy
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
Asianajotoimisto Puranen, Kiviluoto & Co Oy
Balkonser
Bauer Solutions Oy
DNA
Finluft Oy
FSM Oy Fonel Security Marketing
GPBM Nordic
Hakonen Solutions Oy
Howden Finland Oy
Huoneistotietojärjestelmä
Ilmastointitohtorit Oy
iLOQ Oy
Insinööriavain Oy
Insinööritoimisto Kompassi Oy
Jari Hintikka Oy
Kata Safety Oy
Kattotutka Oy
Keski-Suomen Osuuspankki
KONE Hissit Oy
Loimua Oy
Lounea Palvelut Oy
Lukkoluket
Lumon Suomi Oy
Molok Oy
Mustankorkea
One4all Finland Oy
Parkkipate Oy
Pihla Tiivi ikkunat ja ovet
Rakennusliike Seppänen Oy
Taloyhtiöklinikka - tule tapaamaan asiantuntijoita:
• Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva
• Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli
• Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen Maura Tiuraniemi
• Kiinteistöliiton yhteyspäällikkö Timo Tossavainen
• Kiinteistöliitto Keski-suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen
Ilmoittautuminen 29.10. mennessä taloyhtiopaiva.fi
Sadex Oy
Safetum Oy
Sirate Group Oy
Sitowise Oy
Sorcolor Oy
Sukittajat Etelä-Suomi Oy
Suomen Hissiurakointi Oy
Sustera
Sweco Finland Oy
Sähkötyö Rentola Oy
TL-Maint Oy
Tuhoeläinhallinta Delecon Oy
Turner Door Oy
Vinyylitalo Oy
WeSecure
Ongelmien eskaloituessa meistä kuoriutuu asiakkaan etua ajava ratkaisija. Tunnemme lakipykälät kuin omat taskumme.
Jaana Sallmén, Asianajaja, varatuomari, LKV
Vakautta ja varmuutta taloyhtiön hallitustyöhön
Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy juridisissa kysymyksissä asiantuntijan puoleen. Meiltä saat luotettavaa ja monipuolista lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon liittyvissä kysymyksissä.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen ensimmäinen kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua.
Aina löytyy ratkaisu.
www.kak-laki.fi
www.wesecure.fi
Lukot ja hälytysjärjestelmät eivät riitä!
Tietoturva on yhtä tärkeä kuin lukot ja hälytysjärjestelmät
WeSecuren kiinteistöverkko on kuin varma lukko: se suojaa automaatiojärjestelmät ulkopuolisilta uhilta. Lisäksi se mahdollistaa helpon ja turvallisen etähallinnan sekä yhdistää kiinteistön automaatiojärjestelmien internet-yhteydet yhdeksi, mikä tuo selkeitä säästöjä.
Ota yhteyttä ja varmista kiinteistösi turva ja kustannustehokkuus yhdellä ratkaisulla!
wesecure.fi
asiakaspalvelu@wesecure.fi
Puh:014 3176 004
Olemme talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.
Granlund Oy Kympinkatu 3 C, Jyväskylä www.granlund.fi
Mattilanniemi 6-8
010 759 2499
Itsearvioinnin tavoitteena on, että rakennuksen omistajat ja asukkaat ottavat enemmän vastuuta paloturvallisuudesta.
Rakennuksen omistajille ja asukkaille vahvempi rooli paloturvallisuuden edistämisessä
Paloturvallisuuden itsearviointilomake voi tipahtaa postiluukusta jälleen loppuvuoden aikana.
Paloturvallisuuden itsearviointi on otettu käyttöön uutena valvontamuotona perinteisten palotarkastuskäyntien rinnalle, ja itsearviointi voikin tulla monelle eteen uutena asiana. Lomakkeen avulla arvioidaan kiinteistön palo- ja poistumisturvallisuutta sekä häiriö- ja onnettomuustilanteisiin varautumista. Pelastusviranomainen lähestyy asunto-osakeyhtiöitä itsearvioinnilla vii-
den vuoden välein. Lomake lähetetään asuinrakennuksen edustajalle, joka voi olla esimerkiksi isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Kohteessa voidaan sopia siitä, kuka lomakkeen täyttää, mutta arviointi kannattaa tehdä yhdessä osakkaiden ja asukkaiden kanssa. Taloyhtiön hallituksen tulee vähintään olla tietoinen itsearvioinnin tuloksista.
uu
uu
Keski-Suomen hyvinvointialueen turvallisuusviestinnän asiantuntija Oona Höök ja paloinsinööri Mika Laitinen korostavat rakennuksen asukkaiden ja omistajien roolia paloturvallisuudessa.
Itsearviointilomake täytetään mukana tulevan oppaan avulla ja lähetetään pelastuslaitokselle, minkä jälkeen pelastusviranomainen arvioi, onko kohteessa tarvetta palotarkastukselle tai muille valvontatoimenpiteille. Tarkastuksia tehdään myös pistokoeluontoisesti ja pienillä paikkakunnilla jokaiseen asuinrakennukseen saatetaan edelleen tehdä palotarkastus. Pelastusviranomainen on aina yhteydessä asuinrakennuksen edustajaan ennen valvontakäyntiä.
Mitä itsearvioinneissa on noussut esiin?
Turvallisuusasiat ovat itsearviointilomakkeiden täyttäjien arvioiden mukaan yleensä melko hyvällä tasolla. Havaituista puutteista huomattavan suuri osa liittyy kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Monesti on havahduttu siihen, että pelastussuunnitelma onkin jäänyt tekemättä, päivittämättä tai tiedottamatta asukkaille.
Parantamisen varaa on usein myös osoitteiden selkeässä ja näkyvässä merkitsemisessä. Kun osoitemerkintöjä pit-
kästä aikaa tarkastellaan ajatuksella, saatetaan huomata, että osoite ei näy kunnolla esimerkiksi huonon valaistuksen, kuluneiden merkintöjen tai rehottamaan päässeiden kasvien vuoksi. Kunnossapidon parantamista vaativat usein myös palovaroittimet ja alkusammutuskalusto.
Asukkaiden rooli tärkeä
Pelastuslaitoksen havaintojen mukaan kerrostalo- ja rivitaloyhtiöissä tavaroiden säilyttäminen asianmukaisesti aiheuttaa melkoisesti haasteita. Tavaraa säilytetään esimerkiksi porraskäytävissä, kulkureiteillä, autosuojissa ja talon seinustalla. Myös pelastusteitä kavennetaan tai jopa tukitaan ajoneuvoilla, pihakalusteilla, istutuksilla ja lumikuormilla. Edellä mainitut tilanteet johtuvat usein tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä, ja siksi paras tapa puuttua niihin on tietoisuuden lisääminen asukkaiden keskuudessa.
Itsearvioinnin tavoitteena on, että rakennuksen omistajat ja asukkaat ottavat nykyistä vahvempi rooli paloturval-
lisuuden edistämisessä. Itsearviointiin siirtyminen ei tarkoita, että pelastuslaitoksen suorittamat palotarkastukset olisi täysin korvattu, vaan valvontaa voidaan sen avulla kohdentaa riskiperusteisesti tehokkaammin niihin kohteisiin, joissa valvonnalle on suurin tarve. Pelastuslaitoksen puoleen voi edelleen kääntyä itse ohjausta tarvitessa: pelastustoimi.fi/ keski-suomi.
Ratkaisut onnettomuuksien ehkäisemiseen kuitenkin löytyvät usein asuinyhteisöistä itsestään. Turvallisuudentunne lisääntyy, kun turvallisuus mielletään yhteiseksi tekemiseksi ja huomataan, että omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisyyn.
TIESITKÖ?
• Vuosittain Suomessa syttyy noin 3 000 rakennuspaloa, joista puolet tapahtuu kerrosja rivitaloissa.
• Eniten tulipaloja syttyy kodin keittiössä.
• Ihmisen toiminta on suurin rakennuspalon aiheuttaja.
Sulun Kiinteistönhoito Oy
tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille.
Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300
KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN
WWW.RENEVO.FI
KESKI-SUOMI
HISSIPALVELUSOPIMUS
Hissipalvelusopimus on valmis palvelukokonaisuus, jonka puitteissa valvomme hissilaitteiden huoltoa, korjauksia ja laskutusta.
VALVONTASOPIMUKSET
Hoidamme kaikki hissilaitteiden modernisointi-, uusinta- tai rakentamisprojekteihin liittyvät asiat tarjouspyynnöistä takuutarkastukseen asti.
KUNTOARVIO
Teemme hissilaitteille puolueettomia kuntoarvioita mahdollisten korjaus- tai modernisointitarpeiden selvittämiseksi.
KILPAILUTUKSET
Kilpailutamme hissilaitteiden huoltosopimuksia parhaan hinta-laatusuhteen takaamiseksi.
www.hissitohtorit.fi
Asiantuntijalta
Jenni Hupli
Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja
Asunto-osakeyhtiölakia uudistetaan osittain
Vuonna 2010 voimaan tullutta asunto-osakeyhtiölakia on muutettu jo useasti. Lisäksi lain toimivuutta on tarkasteltu laajemmin muutamia vuosia sitten. Laajempaan uudistukseen oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka tulee antamaan ehdotuksensa lain ajantasaistamisesta toukokuussa 2025. Edustan Kiinteistöliittoa työryhmässä.
Ensitöikseen työryhmä valmisteli välimietinnön hallintaanoton tiedoksiantosääntelyn muutoksista. Lakimuutos tuli voimaan 8.7.2024 ja se parantaa merkittävästi taloyhtiöiden mahdollisuuksia hallintaanottoon Suomen rajat ylittävää tiedoksiantoa edellyttävissä tapauksissa.
Työ lain ajantasaistamiseksi jatkuu. Osviittaa ajantasaistamisen todennäköisestä sisällöstä voidaan hakea pääministeri Orpon hallitusohjelmasta ja työryhmän asettamispäätöksestä. Kirjausten perusteella tavoitteena on muun muassa helpottaa häiriötilanteisiin puuttumista ja asuntojen hallintaanottoa, taloyhtiöiden hallittua alasajoa ja sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin. Myös lyhytaikaista vuokrausta on tarkoitus säännellä.
Kiinteistöliiton näkökulmasta lain päivitystarpeet ovat julkisia kirjauksia laaja-alaisempia. Nähdäksemme päivitykseen tulisi sisällyttää myös muun muassa:
1. Virheellisen vastikeperinnän oikaisu ja vanhentuminen
8. Puolisoiden ns. asemavaltuutuksen selventäminen
9. Lunastusmenettelyn selkiyttäminen HTJ-ajassa sekä määräosan luovutuksen saattaminen lunastuksen piiriin
10. Majoitustoimintaa / lyhytvuokrausta harjoittavan nykyistä laajempi vastuu vahingoista ja kustannuksista taloyhtiölle
Aika näyttää, millaista osittaisuudistusta työryhmä päätyy esittämään. Selvää on, että yli 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niiden 2,6 miljoonaa asukasta ansaitsevat toimivan asunto-osakeyhtiölain.
Selvää on, että yli 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niiden 2,6 miljoonaa asukasta ansaitsevat toimivan asuntoosakeyhtiölain.
Jenni on tavattavissa Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä 31.10.
Sisäilmaston edelläkävijä
Ilmanvaihdon huollot ja korjaukset sekä asennukset ja urakointi yli 40 vuoden kokemuksella.
Myymälästämme löydät kattavan valikoiman ilmanvaihtolaitteita ja -tarvikkeita, mm. Keski-Suomen laajimman valikoiman suodattimia. Tule tutustumaan!
Jätekatos kuntoon
Jäteastiatarrat
Jäteastiatarrat on helppo liimata jäteastioihin. Niissä on lyhyesti kerrottu, miten kyseinen jätelaji lajitellaan.
Koot: A4 ja A3
Kieli: suomi tai englanti
Kustannus: ilmainen
Jätekatoskyltti
Saatavilla: Mustankorkean toimisto, Mustankorkean jätekeskus, Laukaan pienjäteasema ja kuntien palvelupisteet
Jätekatoskyltissä (kuvassa vas.) kerrotaan yleisimpien jätelajien lajitteluohjeet. Kyltin voi asentaa taloyhtiön jätekatokseen.
Koko: 80 x 120 cm
Kieli: suomi tai englanti
Kustannus: muutaman kympin painopaikasta ja materiaalista riippuen (esim. muovipleksi) Painomateriaali: mustankorkea.fi/ materiaalit tai QR-koodista.
okaisella rakennuksella on elinkaarensa, jonka se kestää ja jonka aikana sitä ylläpidetään ja korjataan. Suunnitellun elinkaaren saavuttaminen edellyttää, että rakennus on suunniteltu ja toteutettu rakennusajankohtana voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että toteutuksessa on noudatettu hyvää rakennustapaa ja rakennusta on ylläpidetty ja korjattu oikein ja ajallaan. Kiinteistönpidossa on otettava huomioon, että jos ylläpitotoimet, kuten huolto ja kunnossapito, laiminlyödään, kyseisen rakennusosan tai järjestelmän elinkaari lyhenee ja vaurioitumisalttius kasvaa.
Teknistä kuntoa voidaan tarkkailla erilaisin tavoin Rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien teknistä käyttöikää voidaan arvioida teoreettisesti käyttöiän perusteella ja hyödyntämällä erilaisia arvioita, tutkimuksia ja selvityksiä. Näiden perusteella saadaan arvio siitä, missä elinkaaren vaiheessa rakenne, rakennusosa tai järjestelmä on.
Kuntoarvio on oiva työväline
Kuntoarvion ennakoiva lähestymistapa on erinomainen tapa selvittää koko kiinteistön nykytila ja korjaustarve. Koska kaikkia kuntoon vaikuttavia seikkoja ei kuitenkaan voida luotet-
tavasti arvioida aistinvaraisesti, kuntoarvioija voi suositella erillisen kuntotutkimuksen tekemistä. Kiinteistön ensimmäinen kuntoarvio ja sen yhteydessä tuotettu ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi (PTS-ehdotus) laaditaan yleensä noin 10 vuoden ikäiseen kiinteistöön.
Kuntoarvion tekijöiden hankinnassa on otettava huomioon tekijöiden pätevyys. Pätevyyden voi todentaa esimerkiksi FISEn myöntämällä Rakennuksen kuntoarvioija (PKA) -sertifikaatilla. Pätevyysrekisteri löytyy osoitteesta www.fise.fi.
Kuntotutkimuksen avulla selvitetään todellinen kunto Rakennusosan tai järjestelmän kuntoa ei aina voida arvioida riittävän luotettavasti aistinvaraisesti eli kuntoarvion avulla. Yksittäisen rakennusosan tai järjestelmän kuntotutkimus kannattaakin joissain tapauksissa teettää kuntoarvion laadinnan yhteydessä tai sen jälkeen, jotta kiinteistön kunnossapitosuunnitelma voidaan laatia luotettavasti.
Kriittisten rakennusosien ja järjestelmien, kuten julkisivujen ja putkistojen, suunnittelun tulee pohjautua tutkittuun tietoon, jotta kohteeseen ehdotetaan vain soveltuvia korjausperiaatteita ja -tapoja. Esimerkiksi viemäriputkiston yksi korjausperiaate on sisäpuolinen korjaus, ja siihen liittyviä korjaustapoja pinnoitus, massaus ja sukkasujutus.
Suunnitellun elinkaaren saavuttaminen edellyttää, että rakennus on suunniteltu ja toteutettu rakennusajankohtana voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Artikkelin kirjoittaja, tekniikan tohtori Jari Virta, työskentelee Kiinteistöliitto Uusimaan rakennusteknisenä kehityspäällikkönä.
Julkisivun ensimmäinen kuntotutkimus suositellaan tehtäväksi 15–20 vuoden ikäiseen rakennukseen, ja sen päivitys noin 10 vuoden välein. Putkiston ensimmäinen kuntotutkimus taas suositellaan tehtäväksi 30–35 vuoden ikäiseen rakennukseen, ja sen päivitys 5–10 vuoden välein.
On myös tilanteita, joissa kuntotutkimusta ei tarvita, vaan riittävät lähtötiedot selviävät jo kuntoarvioinnin yhteydessä. Korjausalan asiantuntijat osaavat suositella kuhunkin tapaukseen sopivaa korjausperiaatetta ja -tapaa.
Kunnossapitosuunnitelma hyötykäyttöön Kuntoarvion yhteydessä laadittu ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi (PTS-ehdotus) tarkistetaan aina budjetoinnin yhteydessä toimenpiteiden ajoitusten, sisällön ja kustannusennusteiden osalta. Kunnossapitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti.
KÄYTTÖIKÄ
Alla on lueteltu tyypillisiä rakennusosien ja järjestelmien käyttöikäarvioita
• uusi julkisivu 40–50 vuotta
• uusi vesikate 30–60 vuotta
• uusi käyttövesiputkisto 40–50 vuotta
• uusi viemäriputkisto 40–50 vuotta
• vanhan viemäriputkiston sukkasujutus 20–50 vuotta
• vanhan viemäriputkiston pinnoitus (yksi pinnoitekerros) 2–15 vuotta
• vanhan viemäriputkiston massaus (monta pinnoitekerrosta) 15–30 vuotta
Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella
www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975
Rappukäytävään laadukkaat
Iron Horse kuramatot
• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.
• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin
• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus Ilmainen kartoituskäynti!
Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17
ME MATOTAMME
• tuulikaapit
• käytävät
• saunatilat
• terassit NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa. Asekatu 3, Jyväskylä puh. 010 439 5200 0400 546 554
Pasi Juha
Miten taloyhtiöt voivat huomioida kuulovammaisten tarpeet?
Kuuloliitto muistuttaa, ettei palovaroittimien uusimisen yhteydessä pidä poistaa hyvinvointialueen kuulovammaisille myöntämiä erikoishälyttimiä.
n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: KUULOLIITTO, SHUTTERSTOCK
Osa taloyhtiöistä on jo ryhtynyt toimenpiteisiin pelastuslain uudistuksen vuoksi. Muutoksen myötä vastuu asuinhuoneistojen palovaroittimien ylläpidosta ja toimivuudesta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle, siis taloyhtiölle. Yhtiöillä on aikaa huolehtia palovaroitinten riittävästä määrästä ja laadusta vuoden 2025 loppuun asti.
– Loppukeväästä kävi ilmi, että uusien varoitinten asennusten yhteydessä asunnoista on poistettu myös hyvinvointialueen omistamia kuulovammaisille tarkoitettuja erikoishälyttimiä. Näissä laitteissa varmistetaan hälytysäänen lisäksi tärinä- ja vilkkuhälytyksin, että asukas havaitsee vaaratilanteen ajoissa, kertoo kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen Kuuloliitto ry:stä.
Lavikaisen mukaan käytäntö on selvä: hyvinvointialueiden kuulovammaisille myöntämiä moniaistisuuteen perustuvia hälyttimiä ei saa poistaa. Taloyhtiö voi kuitenkin asentaa rinnalle tavallisen palovaroittimen. Taloyhtiöiden ja asukkaiden kannattaa kertoa uusien hälyttimien asentajille, mikäli asunnoissa on kuulovammaisten palovaroittimia.
– Taloyhtiöiden olisi hyvä muutostöiden yhteydessä selvittää, voidaanko kaikkien asukkaiden tarpeet huomioida hälytysratkaisujen valinnassa. Ainakin kuulo- ja näkövammaisten asuntojen varustaminen erikoishälyttimillä olisi kohtuullista, Lavikainen sanoo.
Aistivammaisten tarpeisiin suunnitellun hälyttimen keskihinta on noin 300 euroa. Jos taloyhtiö asentaisi erikoishälyttimet kaikkiin asuntoihin, myöhem-
JUTTUSARJA
• Keski-Suomen Kiinteistöviestin juttusarjassa kerrotaan, miten taloyhtiöt voivat parantaa esteettömyyttä. Näkövammaisten esteettömyyttä käsiteltiin lehdessä 1/2024, allergia-, astma- ja iho-oireisiin liittyviä esteettömyyden tekijöitä lehdessä 2/2024.
min tehtävien erillisratkaisujen tarve olisi pienempi. Se myös viestisi asuntokaupan yhteydessä taloyhtiön ymmärryksestä esteettömään asumiseen.
Lavikaisen mukaan takaporttina on vammaispalvelulaki, mikäli taloyhtiö ei hanki kuulo- ja näkövammaisille erikoishälyttimiä.
– Myöntämisperusteet ovat tiukat ja vain osa aistivammaisista saa hälytysjärjestelmän lain perusteella. Paras ratkaisu olisi, jos jokaisessa asunnoissa olisi käytössä moniaistisuutta hyödyntävä hälytysjärjestelmä.
Ikäkuuloisuus kehittyy suurimmalle osalle
Eriasteiset kuulovammat koskevat kaikenikäisiä. Suomessa noin 15 prosenttia väestöstä eli runsaat 800 000 ihmistä kärsii jonkinasteisesta kuulonalenemasta. Kuulokojeiden käyttäjiä on yli 100 000 ja heistä suurin osa on ikääntyneitä. Kuuroja on noin 3 000.
– Kuulovamman taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä eli kyseessä ei ole yhtenäinen ihmisryhmä. Osalla kuulovammaisista voi olla myös näkövamma tai toisinaan kuulovamma on osa jotain muuta sairautta. Myös kuulovamman ja
muistisairauksien välillä on todettu yhteyksiä, Lavikainen tarkentaa.
Asuntojen suunnittelussa tulisi Lavikaisen mukaan huomioida se, että valtaosalle ihmisistä kehittyy iän myötä niin sanottu ikäkuuloisuus, joka tarkoittaa sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Usein muutokset alkavat jo työiässä.
– Kuulon heikkeneminen alkaa vähitellen. Alkuvaiheessa heikkenee kyky kuulla korkeita ääniä. Ikäkuuloisuus alkaa haitata sosiaalista kanssakäymistä siinä vaiheessa, kun kuulon heikkeneminen koskee puhekuulon aluetta.
Laitteiden merkkiäänet ja hälyttimien varoitusäänet ovat korkeita. Siksi esimerkiksi palohälytys tulee saada kuulovammaisen tietoon moniaistisesti. Vilkkuvat valot varoitusäänen ohella eivät tehoa, jos asukkaalla on samaan aikaan vaike-
Anniina Lavikainen.
uksia sekä näön että kuulon kanssa. Silloin hälytys voidaan välittää esimerkiksi ranteessa olevalla tärinähälyttimellä. Markkinoilla on myös palovaroittimia, joiden hälytysäänen korkeutta voidaan säätää kuuloaistiin sopivaksi. – Laajemmissa järjestelmissä tärinähälyttimeen voidaan liittää myös ovikellolta ja ovipuhelimelta tulevat viestiäänet. Teknologiaa on olemassa, kunhan sitä hyödynnetään riittävästi.
Kuulovammaisen arkea voi helpottaa pienin keinoin Uudisrakentamisen ja vanhojen asuintalojen peruskorjausten suunnitteluvaiheessa esteettömyyttä pitäisi Lavikaisen mielestä tarkastella laajasti. Tällä hetkellä Suomessa on kaupunkikohtaisia eroja siinä, miten asumisen esteettömyyttä tulkitaan. Lainsäädäntö kaipaisikin selvennystä erityisesti aistivammaisten esteettömyyteen liittyviin tekijöihin.
töt tekevät kuitenkin koko ajan taustatyötä, jotta myös aistivammaisten erityistarpeet tiedostettaisiin nykyistä paremmin. Nykypäivän seniorit haluavat osallistua yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti huolimatta aistien heikkenemisestä ja he myös osaavat vaatia esteettömyyteen liittyvien ratkaisujen toteuttamista, Lavikainen sanoo.
Taloyhtiöt voivat jo pienin keinoin parantaa kuulovammaisten esteettömyyttä. Esimerkiksi hisseissä pitäisi huomioida se, että hissin jäädessä jumiin aistivammaisella on edellytykset tehdä hälytys, vaikka tämä olisi yksin liikkeellä. – Taloyhtiössä pidettävien kokousten ja tilaisuuksien seuraamista voidaan helpottaa pienillä keinoilla. Yksinkertaisin ratkaisu on kokoustekniikan parantaminen: pulinat pois ja yksi ihminen puhuu kerrallaan. Myös kokoustilan tulisi olla sellainen, että puheen kuulemista häiritsevää kaikumista tai taustaääniä ei esiinny. Kun tilan valaistus on hyvä, kuulovammainen pystyy helpommin
lukemaan puhetta huulilta.
Akustiikaltaan haastavissa kokoontumistiloissa selkein ratkaisu on induktiosilmukan hankkiminen. Sen avulla huonon akustiikan ja taustamelun vaikutus vähenee, sillä ääni välittyy suoraan kuulolaitteeseen.
– Kuulovammainen voi käyttää kokouksissa avustajanaan tulkkia, joka muuttaa kokouksen puheen tekstimuotoon. Tulkeilla on vaitiolovelvollisuus, joten taloyhtiön ei tarvitse kantaa huolta tietosuojasta, Lavikainen huomauttaa.
L ISÄTIETOJA
• Kuuloliitosta saa tietoa kuulovammaisten esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista. Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, 050 303 4841, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi
• Lisätietoja kuulosta ja kuulovammoista: www.kuuloliitto.fi/kuulo
Taloyhtiön hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ammattitaitoisen isännöitsijän ja isännöintiyrityksen valinta. Siihen kannattaakin käyttää aikaa ja harkintaa.
Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen maksuttoman Isännöinnin ostaminen -verkkokurssin. Kurssi antaa taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille kattavan käsityksen siitä, mitkä seikat ovat olennaisia isännöintiä hankittaessa taloyhtiön kannalta. Verkkokurssi avaa huolellisesti tehdyn tarjouspyynnön merkitystä, kertoo mitä seikkoja on syytä huomioida ja kuinka isännöinnin ostaminen etenee hallitusti.
Kurssin suorittaminen kestää 2–3 tuntia. Kurssia ei ole pakko suorittaa kerralla loppuun, vaan voit opiskella omassa tahdissa. Osiot sisältävät tekstin, grafiikkojen, kuvien ja videon lisäksi tehtäviä, joiden avulla pääset testaamaan omaa osaamistasi.
▶ kiinteistoliitto.fi/jasensivut
• Rakennus- ja remonttipalvelut
• Tilamuutokset ja liiketilaremontit
• Vahinkosaneeraukset
• Kattohuolto- ja korjauspalvelut
Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!
• Kattohuoltosopimukset
• Pellitykset ja kattoturvatuotteet
• Vuotokorjaukset
• Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon
Ei pöllömpi
tapa säästää!
DNA:lta saat kiinteän netin markkinajohtajan varmat ja nopeat yhteydet joka kodin tarpeisiin tänään ja tulevaisuudessa.
Tarjoamme taloyhtiön asukkaille netin perusnopeuden ja markkinoiden laajimman lisänopeusvalikoiman. Asukkaat voivat vaihtaa perusnopeuden nopeampaan aina normaalihintoja edullisemmin. Näin jokainen asukas maksaa vain siitä mitä tarvitsee.
DNA on laajemminkin taloyhtiöelämää helpottava asumisen kumppani. Teemme taloyhtiön arjesta entistä sujuvampaa monilla tutuilla ja uusilla ratkaisuilla. Meiltä saat myös Wattinen Älylämmityspalvelun sekä asukasviestintää ja kulunvalvontaa helpottavan Kodinportin.
Kysy lisää ja pyydä tarjous DNA:n taloyhtiömyynniltä:
Puolueeton asiantuntija, joka toteuttaa vuosittain yli 100 kohteen kuntotutkimukset
Kokeneet ja koulutetut tutkijat ja omat tutkimuslaitteistot
Vuosien asiakkuuksia ja asiakkaiden laaja luottamus
Torstaina 31.10. klo 12.00–17.00 Jyväskylän Paviljonki
Yhdistykseltä
Jäsenten tyytyväisyys kasvanut
Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi liki 400 jäsentaloyhtiöiden edustajaa Keski-Suomesta.
Peräti 97 prosenttia vastanneista ilmoittaa voivansa suositella jäsenyyttä ja lähes puolet on jo tehnytkin niin. Kouluarvosanaksi jäsenyydelle annettiin keskimäärin 8,64. Vastaajat kokevat palveluiden kehittyneen viimeisen kolmen vuoden aikana selvästi parempaan suuntaan.
neuvontapalveluista tunnetaan parhaiten Kiinteistöliiton lakineuvonta ja yhdistyksen toiminnanjohtajan antama jäsenneuvonta, mutta muutkin neuvontapalvelut koetaan tärkeiksi. Jäsensivuilta löytyvä lakibotti tunnetaan vielä huonosti.
Viestintämme koetaan asiantuntevaksi, ajankohtaiseksi ja monipuoliseksi. Parhaiten tunnetaan tämä yhdistyksen oma lehti, Keski-Suomen Kiinteistöviesti, sekä kuukausittainen jäsenkirje.
Jäsenet ovat tyytyväisiä paikalliseen ja alueelliseen edunvalvontaan kuten myös Kiinteistöliiton valtakunnalliseen ja eU-asioiden edunvalvontaan. Alueellisen edunvalvonnan tärkeimmiksi asioiksi koetaan energia, rakentamisen ja remontoinnin lupa-asiat sekä asumisen kustannukset.
Henkilöstön ammattitaitoa ja palveluhenkisyyttä pidetään korkeassa arvossa ja jäsenmaksua edullisena suhteessa palveluiden laatuun. Tutkimuksen tulokset osoittavat jälleen, että toimintamme ja palvelumme vastaavat hyvin jäsenten tarpeita ja toiveita. Toki aina löytyy kehitettävääkin, ja tuloksista on meille apua, kun suunnittelemme tulevien vuosien palveluita taloyhtiöiden eduksi. Kiitos kaikille vastanneille. Tästä meidän on hyvä jatkaa!
▶ Katso raportti osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/kysely2024
Voit antaa meille palautetta soittamalla, sähköpostilla tai verkkosivuillamme. Mielipiteesi on meille arvokas!
HUOM!AIKATEHDÄEHDOTUKSIA PÄÄTTYYTIISTAINA15.10.
TERVETULOA TAPAHTUMIIn
Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!
VAIn JÄSEnILLE
LÄHITAPAHTUMAT
Viestintä taloyhtiössä 19.11. Jyväskylä
Glögitilaisuus 18.12. Jyväskylä
WEBInAARIT
10.10. Talouden seuranta ja suunnittelu taloyhtiössä 24.10. Lämmitystapamuutokset taloyhtiössä 11.11. Kameravalvonta taloyhtiössä 25.11. Osakasisännöinti 2.12. Asumisturvallisuus 9.12. Vastuullisuus taloyhtiössä 17.12. Kuntoarviosta kunnossapitotarveselvitykseen
KAIKILLE AVOIMET
LÄHITAPAHTUMAT
Osakkaan oikeudet ja velvollisuudet 22.10. Jyväskylä
Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 31.10. Jyväskylä
Etsimme jälleen
Haluamme tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Keski-Suomessa.
LUE LISÄÄ JA EHDOTA OSOITTEESSA keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/posi
keski-suomi.kiinteistoliitto.fi
MAKSUTTOMAT JÄSEnPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄnnÖInnILLE
OTA MEIHIn YHTEYTTÄ
Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.
JÄSEnSIVUT
Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki.
Rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.
Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.
JÄSEnTAPAHTUMAT
Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.
JÄSEnLEHDET
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan postitse neljä kertaa vuodessa jäsenrekisteriimme ilmoitetuille henkilöille.
Kiinteistölehti postitetaan kymmenen kertaa vuodessa jäsenyhtiöiden puheenjohtajille.
Lehtien verkkoversiot voit lukea jäsensivuilta.
JÄSEnKIRJE
Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista.
JÄSEnKORTTI
Asenna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.
ASIAnTUnTIJA KOKOUKSIIn
Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja Hannu Mähösen.
UUSI JÄSEnETU: KOKOUSTILA
Yhdistyksen toimisto on jäsenistön käytössä taloyhtiön kokouksia varten.
▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut
ME nEUVOMME SInUA
Paikallinen neuvonta
Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16)
