ltä-Suomen
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti nro 4/2024
lehdessä
3 Pääkirjoitus
4 Ajankohtaista
6 Osakkaiden omarahoitus kevensi lainataakkaa
8 Neulametsä valittiin pilottikohteeksi ikääntyvän asumisen taloyhtiöhankkeeseen
10 Hirsjärville Elämäntyöpalkinto: Yhteensä 75 vuotta isännöintiä
12 Asko Laukkanen Mikkelistä Vuoden Isännöitsijä -finaalissa
14 Metsäsairila vastaa jatkossa lähes kaikesta Mikkelin jätehuollosta
16 Ryhmäkorjaushankkeesta tuli säästöä 100 000
20 Kysy Kimmolta
23 Taloyhtiön jätehuolto kuntoon – näin vältät turhat kulut
24 Maijanpossujen energiaremontti kannatti
24 Kysy Kimmolta
26 Vieraskynä: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2760 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.
Jäsenneuvonta
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa
Painos: 2800 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger
Taitto: Viestitär Ky
Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky
Kansikuva
Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät
keräsivät runsaat 550 messuvierasta
Järjestimme marraskuussa toista kertaa kolmena peräkkäisenä päivänä
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä -tapahtumat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tapahtuvat keräsivät yhteensä runsaat 550 messuvierasta ja yli 90 näytteilleasettajaa yli 50 eri yrityksestä/yhteisöstä. Kun kussakin näyttelypisteellä oli keskimäärin kaksi henkilöä edustamassa yritystä, kokoontui Taloyhtiöpäiville runsaat 730 taloyhtiöasumisesta kiinnostunutta henkilöä. Väen paljous näkyi tapahtumissa positiivisena tungoksena ja puheensorinana. Pyysimme tapahtumista palautetta niin messuvierailta kuin myös näytteilleasettajilta. Saadun palautteen pohjalta lähdemme suunnittelemaan ensi vuoden Taloyhtiöpäiviä yhdessä paikallisten isännöintiyhdistysten kanssa.
Vuoden parhaat palkittiin
Taloyhtiöpäivien lopuksi palkittiin kunkin maakunnan Vuoden Taloyhtiöteko sekä Vuoden taloyhtiöpuheenjohtaja. Kilpailuihin saimme yhteensä 26 voittajaehdotusta. Alueelliset voittajat ovat ehdokkaita ensi keväänä, kun Helsingin Taloyhtiö2025 -tapahtumassa julkistetaan Suomen Vuoden Taloyhtiöteko - sekä Suomen Vuoden Puheenjohtaja -voittajat. Olemme esitelleet voittajat lyhyesti sosiaalisen median kanavissamme sekä verkkosivuillamme. Lisäksi tulemme tekemään heistä yksityiskohtaisemmat esittelyt ensi kevään jäsenlehdissä.
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta
Näin joulun kynnyksellä tulee miettineeksi kulunutta vuotta taaksepäin ja pohdittua mitä sitä tulikaan tehtyä. Ainakin omalta osaltani voin todeta olevani tyytyväinen sekä Kuopion palvelukeskuksen että kaikkien alueyhdistysten hallituksien työskentelyyn. Vuoden aikana olemme saaneet Itä-Suomeen 116 uutta jäsentä. Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenkasvu on ollut koko vuoden prosentuaalisesti valtakunnan suurin. Jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan itäsuomalaiset jäsenet antoivat keskivertoa paremmat kouluarvosanat Kiinteistöliiton jäsenyydelle kuin muualla Suomessa. Pohjoissavolaiset antoivat itseasiassa koko valtakunnan parhaan. Lisäksi itäsuomalaiset jäsentalojen edustajat ovat osallistuneet ahkerasti koulutustilaisuuksiin ja webinaareihin.
Lämmin kiitos kaikille teille jäsenlehden lukijoille kuluneesta vuodesta. Toivotan kaikille oikein rauhallista joulun aikaa sekä onnellista ja tapahtumarikasta uutta vuotta!
Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi
Seuraa meitä Facebookissa
Tule seuraamaan meitä Facebookiin ja Instagramiin.
Arvomme kaikkien vuoden lopussa olevien seuraajiemme kesken kaksi 50 euron arvoista ravintolalahjakorttia. Löydät meidät somesta nimellä kiinteistoliittoitasuomi.
Isännöintitoimiston syysale
Kiinteistöliitto Itä-Suomen ikiomassa isännöintitoimistossa on jälleen täysi tohina päällä, kun Yrityskylä Itä-Suomen syyskausi on käynnissä. Eräänä päivänä Yrityskylässä syntyi isännöintitoimistolle mainos, jossa toimisto käynnisti syysalen.
Yrityskylässä 6.-luokkalaiset pyörittävät päivän ajan pienoisyhteiskuntaa. Oppilaat käyvät eri yrityksissä töissä, saavat palkkaa, maksavat veroja, tekevät ostoksia ja käyvät jopa äänestämässä.
- Me veimme Yrityskylään kuvitteellisen isännöintitoimiston, koska halusimme, että oppilaat pääsevät tutustumaan taloyhtiöiden hallintoon ja päätöksentekoon, kertoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen . – Eikä sekään haittaa, jos joku oppilaista myöhemmin innostuisi kouluttautumaan isännöitsijän ammattiin, Moilanen jatkaa viitaten paikoitellen työvoimapulausta kärsivään alaan.
Yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa. Pohjois-Savon kaikki 6.-luokkakaiset käyvät Yrityskylä Itä-Suomessa.
Itä-Suomessa keskivertoa tyytyväisemmät jäsenet
Kolmen vuoden välein toteutettava valtakunnallinen Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely paljastaa, että itäsuomalaiset antoivat keskivertoa paremmat kouluarvosanat Kiinteistöliiton jäsenyydelle kuin muualla Suomessa. Kysyttäessä minkä kouluarvosanan antaisit Kiinteistöliiton jäsenyydelle, pohjoissavolaiset antoivat koko valtakunnan parhaan arvosanan 8,70. Pohjoiskarjalaiset antoivat 8,61 ja eteläsavolaisetkin 8,59. Valtakunnan keskiarvo oli 8,55 pistettä. – Kyllähän tähän tulokseen pitää olla tyytyväinen, vaikka leijumaan ei tietenkään saa ruveta. Hyvällä ja määrätietoisella työllä voimme toivottavasti lunastaa hyvät pisteet myös jatkossa, pohtii Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen
Itäsuomalaiset vastaajat pitivät tärkeimpänä jäsenpalvelunaan koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin neuvontapalveluita. – Nyt kysyttiin ensimmäistä kertaa, miten tyytyväisiä jäsenet ovat neuvontainsinöörimme palveluihin ja ilokseni voin todeta Kimmo Malisen saaneen kaikilta yhdistyksiltä kiitettävät arvosanat, Moilanen iloitsee.
Valtakunnalliseen jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi yhteensä noin 4800 jäsentalon edustajaa, itäsuomalaisia vastaajia oli noin 460, mikä on reilu 16 prosenttia kaikista jäsenistä.
Osakkaiden omarahoitus kevensi lainataakkaa
Vuonna 1973 valmistuneen Asunto Oy Kuopion Kullervonkatu 25:n laajan remontin laina järjestyi kivuttomasti, kun muutamat osakkaista rahoittivat remontin ilman yhtiölainaa. Kilpailutukset ehdittiin myös tekemään ennen tarvikkeiden kustannusten nousua.
Työuransa rakennuksilla tehnyt Kari Korhonen pyydettiin muutama vuosi sitten
Asunto Oy Kuopion Kullervonkatu 25:n hallitukseen, ja myöhemmin hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. Hallitukseen kuuluu hänen lisäkseen toinenkin rakennuspuolen ammattilainen, joten pestiin oli helppo lähteä.
Rakennusalan kokemuksesta on ollut hyötyä – taloyhtiössä on hiljattain saatettu valmiiksi hissija kattoremontti sekä uusivalla me-
netelmällä toteutettu LVIS-remontti. Korhonen on tyytyväinen, että remontin kilpailutukset ehdittiin tekemään ennen Ukrainan sotaa ja kustannusten nousua.
Suunnittelija on tärkein
Kaiken kaikkiaan taloyhtiö oli tyhjillään seitsemän kuukauden ajan. Kesken remontin päätettiin lisäksi asvaltoida piha ja parkkipaikat sekä vaihtaa huoneistojen ovet. Ulko-ovet oli vaihdettu jo aikai-
semmin. Mittavasta hankkeesta huolimatta remontti sujui suunnitellusti.
Ensivaiheen tärkein työ on Korhosen mukaan suunnittelijoiden kilpailuttaminen. Hän peräänkuuluttaa ammattitaitoisen suunnittelun tärkeyttä – säästöjä syntyy, kun turhat lisätyöt jäävät pois. – Halvin suunnittelija ei ole aina paras, Korhonen muistuttaa. Hallitus esitti yhtiökokouksessa, että LVIS-remontti tehdään uusivalla menetelmällä. Ylivoimai-
KUVA:
Asunto Oy Kuopion Kullervonkatu 25:n remontti kesti 7 kuukautta. Taloyhtiö oli sen ajan tyhjillään.
sesti suurin osa osakkaista oli sitä mieltä, että remontti kannattaa tehdä kerralla kunnolla. Korhosen mukaan sukittamisen kustannukset nousevat helposti melkein samaan kuin uusimisen, jos työn aikana putkiin tulee vaurioita, joita joudutaan korjaamaan.
Lisätyöt jäivät vähäisiksi
Remontin kokonaiskustannus oli reilu kaksi miljoonaa euroa. Osa osakkaista halusi rahoittaa osuutensa ilman yhtiölainaa, jolloin lainaa ei tarvinnut hakea niin suurta määrää. Joissain taloyhtiöissä on käynyt kurjemmin, kun lainaa ei ole saatukaan ja remontit ovat viivästyneet.
– Haimme lainaan suoraan noin 10 prosentin pelivaran lisätöiden varalle. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, Korhonen toteaa.
Lisätyötä tuli katon osalta, kun paikoitellen löytyi vesivuotoja. Samoin kylpyhuoneiden piikkauksesta aiheutuneita pullistumia jouduttiin korjaamaan. Niistä ei kuitenkaan syntynyt kovinkaan monen tuhannen euron laskua.
Pihamaan kunnostuksen kustannuksia lisäsi se, että asvaltin uusimisen yhteydessä uusittiin myös sähkötolpat, joissa voi ladata hybridiautoja, ja tolpille putkitettiin valmius myös täyssähköautojen lataamista varten.
Kullervonkatu 25:n hallituksesta löytyy laajasti rakentamisosaamista. Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Kari Korhonen ja hallituksen jäsen Ari Häkkinen.
Hisseihin saatiin ARA:n esteettömyysavustusta
Hissien uusimisen osalta taloyhtiö sai ARA:n esteettömyysavustusta. Vanhat hissit olisivat muuten olleet toimivat, mutta niihin ei saanut enää varaosia.
– Hissien rikkoutumista ei jääty odottamaan. Siten haluttiin varmistaa iäkkäämpien ihmisten kulkeminen eri kerroksiin, Korhonen summaa.
Hissiremontti haluttiin tehdä muiden remonttien jälkeen, jotta nähtiin paljonko rahaa jää ja minkä verran ARA-avustusta saadaan. Rakennusliikkeen tekemän työn kustannuksia saatiin myös painettua alas, kun hissit annettiin heidän käyttöönsä ja he voivat kuljettaa pienet tavarat hisseillä.
Lopputulokseen
ollaan tyytyväisiä
Vuokralaisten osuus Kullervonkatu 25:ssä kasvaa vääjäämättä, kun ikääntyviä alkuperäisiä asukkaita muuttaa pois. Korhosen korviin ei kuitenkaan ole kuulunut, että sijoitusasuntojen omistajatkaan olisivat olleet näin laajaa remonttia vastaan. Henki on ollut se, että pidetään talosta huolta.
Korhonen kiittelee Kullervonkatu 25:n edellistä hallituksen puheenjohtajaa, joka on aina pitänyt taloyhtiön kassassa pelivaraa. Hyvän rahatilanteen ansiosta suunnittelijat pystyttiin kilpailuttamaan ja suunnittelutyö käynnistämään ennen kuin pankilta oli saatu lainarahat.
– Kaikkien urakoitsijoiden kanssa yhteistyö sujui tosi hyvin ja työnjälki on miellyttänyt. Osakkaat ovat olleet kaiken kaikkiaan tyytyväisiä lopputulokseen, Korhonen sanoo.
Remontin yhteydessä remontoitiin myös hissit. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kari Korhonen on tyytyväinen lopputulokseen. LVIS-remontin yhteydessä remontoitiin myös taloyhtiön sauna.
KUVA: MINNA AKIOLA
KUVA: MINNA AKIOLA
KUVA: MINNA AKIOLA
Neulametsä valittiin pilottikohteeksi ikääntyvän asumisen taloyhtiöhankkeeseen
Asunto Oy Kuopion Neulametsä valittiin pilottikohteeksi Kiinteistöliiton
Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeeseen. Hankkeessa jaetaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen sekä kehitetään toimintamalleja, joiden avulla ikäihmisten asumista taloyhtiöissä voidaan helpottaa. Piloteissa kokeillaan erilaisia toimintatapoja ikäystävällisen asumisen edistämiseksi.
Noin 3000 taloyhtiötä haki hankkeeseen, mukaan valittiin 30. Pilottikohteet kehittävät uusia toimintatapoja taloyhtiön turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, tiedon lisäämiseen muistisairauksista, taloyhtiön esteettömyyden parantamiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen taloyhtiöissä.
Turvallisuuskävelylle tarkistuslistan kanssa
Vuonna 1984 valmistunut Neulametsä on 40 asunnon ja kahden 3-kerroksisen talon yhtiö. Asunnot ovat kooltaan 32—66-neliöi-
siä. Yhtiö sijaitsee Kuopion Neulamäessä aivan ostoskeskuksen vieressä.
Neulametsä kehittää pilotissa turvallisuuskulttuuria ja järjesti turvallisuuskävelyn, jonka tarkoituksena on parantaa kiinteistön ja sen piha-alueiden turvallisuutta.
Turvallisuuskävelyllä tarkistettiin monisivuinen lista asioita, muun muassa alkusammutusvälineiden ja savunpoistoluukkujen sijainti ja toiminta, käytiin läpi veden ja sähkön pääsulut, opasteiden, ramppien ja kaiteiden tarpeet, ulko- ja käytävävalaistus ja luiskien ja portaiden turvallisuus. Tarkastuslistapohjia saa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä, sekä Kodin turvallisuuden tarkistuslistoja A5-kokoisina vihkosina.
Ei turvallisuus ole aina kallista
Neulametsä tiedotti kävelystä ilmoitustauluilla ja asuntoihin jaetulla tiedotteella, mutta kävelylle tuli vain muutama asukas.
- Sääli, ettei asukkailla ole kiin-
nostusta osallistua, harmittelee Lasse Miettinen, entinen puheenjohtaja, nykyinen hallituksen jäsen. - Turvallisuuskävelyllä omaa taloyhtiötä tulee katsottua uusin silmin. Meiltäkin löytyi paljon sellaista kehitettävää, joka vaikuttaa turvallisuuteen ja arjen sujuvuuteen.
Isännöitsijä Petri Happosen mielestä turvallisuuskävelyllä havaitaan ongelmat, joihin hallitus löytää ratkaisut. - Eivätkä ne kaikki kalliita ole, turvallisuudesta ei kannata tinkiä.
Turvallisuuskävelyllä tehdyistä huomioista ja asukkaille jaetusta kyselystä tehdään Neulametsässä yhteenveto. Niiden perusteella muodostuu taloyhtiön turvallisuussuunnitelma, taloyhtiön pelastussuunnitelma pitää myös päivittää.
Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Johanna Leminen kertoo, että viimeksi on turvallisuuskävelty vuonna 2015. Silloin oli pihalla myös sammutusharjoitukset ja osallistujia oli toistakymmentä. - Silloin oli kesä ja oli helpompi saada ihmiset ulos asunnoistaan,
Kävelijät miettivät ratkaisua A-portaan sisäänkäyntiin.
Vasemmalta Johanna Leminen, Ahti Nosov, Petri
Varastotilat käytiin läpi ja todettiin, että ne eivät turvallisuuden kannalta kaipaa muutosta. Takana Petri Happonen, seuraavana Johanna Leminen, Päivi Tolvanen ja Ahti Nosov.
KUVA:
pilottikohteeksi taloyhtiöhankkeeseen
viittaa hän syyskuun harmaaseen iltaan.
- Vaikka hankkeesta ei tule rahallista tukea, niin saamme apua esimerkiksi Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööriltä jäsenmaksuun kuuluvana palveluna. Ei tarvitse palkata ulkopuolista asiantuntijaa.
Lemisen mielestä turvallisuuskävely kannattaa tehdä jokaisessa taloyhtiössä, sillä havainnot ja toteutetut parannukset palvelevat kaikkia pikkulapsista seniorikansalaisiin. Hän myös toivoo, että asukkaat kertovat, mitä toivovat taloyhtiöltä. - Esimerkiksi meillä on käyttämätön kerhohuone, jota voisi kehittää yhteisölliseksi tilaksi.
Taloemäntä tai -isäntä taloyhtiöihin?
Yhteisöllisyys on kaupungissa unohtunut verrattuna maaseutuun, tietää Leminen, jolla on mökki maalla. – Maalla huolehditaan, nouseeko torpan piipusta savu. Kunpa tämä huolehtimisen kult-
tuuri toimisi kaupungeissakin. Se on välittämistä.
Anna Savolainen kertoo pitävänsä silmällä naapurin Ahtia.Soitan ovikelloa ja varmistan että hänellä on kaikki hyvin, hän hymyilee vieressä istuvalle Ahti Nosoville. Myös Annalle on paljon apua Ahdista, joka auttaa rapuissa rollaattorin kanssa liikkuvaa Annaa. Taloyhtiössä ei nimittäin ole hissiä, eikä ole suunnitelmissakaan. Hissi ei ole tuntunut välttämättömälle, sillä asukkaissa on paljon nuoria.
Väestön ikääntyessä on taloyhtiössä alettu ennakoivasti pohtia, miten toimia muistisairaiden asukkaiden kanssa. Hallituksen jäsen Päivi Tolvanen ehdottaa ratkaisuksi ”taloemäntää tai -isäntää.”
- On ihmisiä, jotka ovat luonnostaan yhteisöllisiä. He olisivat omiaan tällaiseen, hyöty ja turva olisi kaikkien, ja taloyhtiö voisi antaa siitä hänelle jonkinlaisen palkkion, vaikkei välttämättä rahallista. Hyvän tekemisestä saa paljon itselleenkin.
Neulametsän turvallisuuskävelyn päähuomiot
1. Parkkipaikan asfaltointi kunnostettava
2. Ulkoportaiden valaistus vaihdetaan led-valoihin
3. Lisätään osoitekilpi roskakatokseen
4. A-portaan sisäänkäynti kaipaa muutosta, nyt on hankalaa päästä pyörätuolilla/ rollaattorilla
5. Sadevesien ohjaus sisäänkäyntien katoksesta puutteellinen, vesi valuu suoraan portaiden eteen
6. Porraskäytävien valaistuksen uusimisesta tehty jo tilaus
7. Lämmönjakohuoneen ovipumppu kaipaa säätöä
8. Porrashuoneisiin sovittiin laitettavaksi kerrosnumerot.
Turvallisuuskävelyn startissa käytiin läpi, mistä on kysymys. Vasemmalla hallituksen puheenjohtaja Johanna Leminen, jäsen Päivi Tolvanen, asukkaat Anna Savolainen ja Ahti Nosov ja jäsen Asko Räsänen.
sisäänkäyntiin. Pyörätuolilla ja rollaattorilla on hankala päästä sisään.
Petri Happonen, Asko Räsänen, Anna Savolainen ja Lasse Miettinen. KUVA: ANNA-LIISA
Hirsjärville
Elämäntyöpalkinto: Yhteensä 75 vuotta isännöintiä
Varkautelainen isännöitsijäpari Anne ja Pekka Hirsjärvi sai Elämäntyöpalkinnon Isännöintiliiton 20-vuotisgaalassa syyskuussa. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa.
Isännöinti Hirsjärvi Oy perustettiin vuonna 2014 osaksi Taloasema-ketjua, ja on nyt ketjun suurimpia isännöintiyrityksiä. Yhteensä Hirsjärville kertyy isännöintiammattia vaikuttavat 75 vuotta!
Pariskunnan yhteinen tie alkoi työkaveruudesta Kuopion SKV:llä. Aviopari he ovat olleet kesästä 2012 alkaen. Silloin Pekan 50-vuotispäiville ”rennoissa kuteissa” kutsuttu juhlaväki koki jymy-yllätyksen, kun syntymäpäivät muuttuivat häätilaisuudeksi.
– Ystäväni oli tullessaan bongannut pihalla papin ja ihmetellyt mielessään, että onkohan Anne uskovainen ja ovatko nämä syntymäpäiväseurat, nauraa Pekka. Ilo nousi ylimmilleen, kun selvisi, että samalla vietetään häitä.
Kommelluksitta ei yllätyshäistä selvitty; sulhasen juhlakengät olivat hässäkässä unohtuneet
kotiin. Niinpä hänet vihittiin sukkasillaan, morsian myötätunnosta paljain varpain, ja pappikin oli sukkasillaan, mutta sehän kuului asiaan rennon tyylin häissä.
Toimisto lähti nollasta
Pekka tuli isännöintialalle 90-luvun laman alla, Anne oli aloittanut Varkauden vuokrataloilla jo 80-luvulla. Molempien urapolut johtivat muutamien isännöintiyritysten kautta yrittäjäksi Varkauteen, Annen syntymäkaupunkiin, suvun ja tuttujen pariin.
– Meitä epäiltiin ”ihan hulluiksi”, kun lähdimme Kuopiosta pikkukaupunkiin. Halusimme uutta, Pekka kertoo. – Moni pelotteli, ettei toimistoa voi perustaa nollasta, mutta me perustimme. Alussa meillä oli vain menoja, eikä yhtään asiakasta, mutta siitä se vähitellen lähti.
la Isännöinti Hirsjärveä mainosti iso määrä ihmisiä firman lippikset päässään. Näin tieto uudesta isännöitsijästä kiiri. Kaikenlaista naaman näkymistä he harrastavat muutenkin; jouluisin he jakavat päiväkoteihin piparkakkutaloja, järjestävät konsertteja ja arpajaisia sekä koulutusiltoja hallituksien jäsenille, jotta oppivat tuntemaan heidät kunnolla. Se lujittaa yhteistyötä.
Peruskoulun
pitäisi opettaa asumista
Urapolut johtivat isännöintiyritysten kautta yrittäjäksi Varkauteen
Hirsjärvistä isännöinti on ala, johon joko mieltyy tai lähtee nopeasti pois. Työssä tarvitaan lehmän hermoja. – Arvostuksen puute harmittaa. Isännöitsijän sanaa alan ammattilaisena tulisi uskoa, eikä ryhtyä ohjeistamaan, sillä ei verkosta saatu tieto ole aina oikea.
Nyt yrityksessä on 9 työntekijää, joista 5 isännöitsijää. Yritys on laajentunut yhden yritysoston kautta vuonna 2016, vuoden 2024 alussa avattiin uusi toimisto Pieksämäelle.
Isännöitsijän pitää näkyä
Hirsjärvien mielestä isännöitsijän naaman pitää näkyä ihmisten parissa, sillä isännöinti ei ole pelkkiä puheluita ja talousarviota, vaan ihmisten elämää. Mitään isoja ja kalliita satsauksia näkyminen ei vaadi, mutta pienellä toimistolla itsensä on laitettava likoon. Siitä he ovat saaneet lämmintä palautetta. Kun he tulivat Varkauteen, he jakoivat parisataa ilmaista lippistä kaikille halukkaille. Pian toril-
– Meistä tuli onnellisia isännöitsijöitä. Me tykkäämme ihmisistä. Heidän eteensä pitää asettua ja osata haistella kunkin kohtaamisen henkeä, kuvaavat Elämäntyöpalkinnon Isännöintiliiton 20-vuotisgaalassa saaneet Pekka ja Anne Hirsjärvi.
Työn henkisen raskauden sietää, jos työpaikalla on hyvä henki. – Meillä puhutaan porukassa kahvipöydässä raskaat asiat pois. Sitten on jo toinen mieli.
Työssään he ovat nähneet, että etenkin nuorilla asukkailla ovat perusasiatkin hukassa. Asumista ja yhteiskunnassa toimimista tulisi heidän mielestään opettaa peruskoulussa. – Eivät nuoret tiedä miten asutaan ja eletään, jos heitä ei ole opetettu. He esimerkiksi pelaavat yöllä pelejä kuulokkeet päässä ymmärtämättä, että jippii- ja pettymyshuudot kuuluvat naapuriin.
Hirsjärvet ounastelevat robotiikan yleistymistä isännöintiinkin. Ottaako botti pian vastaan vikailmoitukset ja onko se hyvä asia vai ei, se jää nähtäväksi.
Isännöinnin he uskovat aina kannattavan myös pienissä kaupungeissa. – Kyllä Varkaudessa on asukkaita vielä 30 vuodenkin päästä. Tämä on asumiselle hieno kaupunki, jota voi oikeasti kehua. Kaupunki satsaa viihtyvyyteen ja teollisuus on voimissaan. Saimaa on joka puolella ja hintataso edullinen.
Asko Laukkanen Mikkelistä
Vuoden Isännöitsijä -finaalissa
Isännöitsijäliitto valitsee vuosittain Vuoden Isännöitsijän. Tänä vuonna se etsi tekijöitä, joiden työssä näkyy vastuullisuus ja jotka haluavat edistää koko toimialan arvostusta.
Vuoden Isännöitsijä 2024 finaalikolmikkoon selviytyi tänä vuonna REIM Mikkeli Oy:n isännöitsijä Asko Laukkanen, joka siirtyi 11 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen isännöitsijäksi, koska halusi 62-vuotiaana vähän hellittää – sekä tehdä sitä mistä eniten piti, isännöintiä.
Aina on tiedotettavaa!
Laukkasesta tiedottaminen on isännöitsijän työssä onnistumisen yksi tärkeimmistä edellytyksistä. Tiedottamisen merkitys pitäisi ymmärtää, eikä ajatella ”mitä tiedotettavaa meillä muka on”, sillä hänestä tiedotettavaa on aina. Hän toteuttaa ajatustaan muun muassa käyttämällä standardipohjaa pidemmälle vietyä, tarkkaan mietittyä hallituksen kokouksen esityslistaa. – Esimerkiksi Seuraava kokous -kohdassa pyydän hallitusta listaamaan, mitä se haluaa minun tekevän seuraavaan kokoukseen mennessä ja mitä tiedottavan, mitä terveisiä on jätehuollolle, huollolle ja siivoukselle. Asiakastyytyväisyyskyselyssä REIM Mikkeli on saanut erinomaisia pisteitä. Laukkanen on varma, että se johtuu suurelta osin selkeästä ja säännöllisestä tiedottamisesta. Laukkasen mielestä alan tapa tiedottaa vain ennen ja jälkeen yhtiökokouksen ei riitä. Hallituksen kokouksesta hän tekee aina lyhyen tiivistelmän, joka jaetaan asukkaille. Näin ei synny epäilyä salailevasta hallituksesta. Pöytäkirjat hän allekirjoituttaa sähköisesti, eikä kokouksessa, jotta allekirjoittajalle jää aikaa sisäistää mistä sovittiin ja tutustua kunnolla liitteisiin. Säh-
köisestä allekirjoituksesta hän on tehnyt tarkan ohjeistuksen, jotta arkailevatkin uskaltavat ottaa sen käyttöön.
”Hallituksen jäsenyyteen ei ole kukaan kuollut”
Erityisen tärkeää kokousten sujuvuuden varmistamiseksi on valita puheenjohtaja, joka osaa johtaa kokousta, sanoo Laukkanen. Hyvä puheenjohtaja siirtää rönsyilyn kokouksen jälkeiseen keskusteluun. Jos tehdään ikävää päätöstä, puheenjohtaja kysyy mitä pöytäkirjaan kirjataan. Vahvatahtoisten jyrääjien ehdotuksista hän kysyy kannatusta muilta osallistujilta. Jos kukaan ei kannata, hallituksen esitys jää voimaan. Näin kovaäänisimmät eivät pääse manipuloimaan. Hallitukseen löytyy väkeä, kun kertoo, mitä maksaa hallitusammattilaisen käyttö. Osaamisestaan epävarmoja hän ohjaa osallistumaan Kiinteistöliiton verkossa oleviin Hallituksen jäsen -koulutuksiin. Laukkasesta hallituksen jäsenille tulee maksaa kokous- tai kausipalkkio, sillä jäsen kantaa vastuun. Ja jos maksetaan, voidaan myös vaatia. Tehtäviä voi jakaa hallituksen jäsenten kesken, se luo yhteisöllisyyttä. Jos vastaus on, että ”nämähän ovat isännöitsijän hommia”, hän vastaa: ”kyllä voivat olla, mutta näistä tulee lasku.”
– Hallituksen jäsenyyteen ei kukaan ole kuollut, mutta ketään ei saa valita hallitukseen vastoin tahtoaan. Siksi kysynkin valittaessa, että ”saako valita”, ja katson silmiin. Tunnettu savolainen vastaus on, että jos ei muita löydy… ”En kysynyt sitä, vaan saako valita”? Odotan, että saan myöntävän vastauksen, sillä en halua kuulla myöhemmin kommenttia ”kun pakolla valittiin.”
Laukkanen kannustaa taloyh-
tiöitä tekemään riittävän reilut budjetit ja keräämään rahaa äkkitarpeen varalle. Suositus on, että taloyhtiöillä pitäisi olla vararahastoa kolmen vastikekertymän verran. – Pienessä yhtiössä se on liian vähän, sillä vesivahingon korjaus maksaa pienessä yhtä paljon kuin isommassakin yhtiössä. Siksi kolmen vastikekertymän sääntöä ei pidä tuijottaa.
Haave päästä alan ”matkasaarnaajaksi”
Vuoden Isännöitsijä -finaaliin pääsy oli hieno yllätys. – Tuli ripaus itseluottamusta lisää. Lisäksi oli pakko ryhdistäytyä ja pyrkiä tekemään hommat vielä ”pikkusen paremmin – lite bätre”.
Kilpailun tiimoilta hän perusti facebook-kanavan #Isännöitsijä2024, jonne hän kirjoitti pieniä tarinoita isännöitsijän työstä ja normipäivistä. – Positiivisuuden kautta, hän painottaa. Monellakaan ei ole käsitystä, mitä isännöitsijän työ pitää sisällään. – Työmme ei näy, ellemme anna sen näkyä. Kun käymme taloyhtiössä, vähintä on, että asukkaat tunnistavat meidät –vaikka yrityksen takista.
Vaikka hän tekee mielellään isännöitsijän työtä, mieltä kiehtoisi myös alan ”matkasaarnaajan” työ, päästä kertomaan työstä uusille isännöitsijöille. – Ettei häntä heitettäisi suoraan syvään päähän, syystä ettei kenelläkään ei ole aikaa opettaa. Ei ole minulta pois, jos annan vinkkejä.
Isännöintialalla on vain yksi pysyvä kouluttaja, Kiinteistöalan Koulutuskeskus. Voisiko isännöinnissäkin olla vaativan LKV-tutkinnon tapainen koe, jonka suorittamalla ja riittävän isännöintikokemuksen jälkeen pätevöityisi isännöitsijäksi, Laukkanen ehdottaa. Tällöin kirjaimet takaisivat tasaisen laadun.
Asko Laukkanen on pitkän linjan kokenut isännöitsijä, joka on sisäistänyt tiedottamisen merkityksen. – Aina on tiedotettavaa, hän sanoo, ja huomauttaa, että siten asukkaat eivät katso hallituksen salailevan jotain tai tekevän päätöksiä vain keskenään, asukkaita kuulematta.
Metsäsairila vastaa jatkossa lähes kaikesta Mikkelin jätehuollosta
Taloyhtiöiden ei enää tarvitse kilpailuttaa jätehuoltoaan eikä ostaa itse jäteastioita, kun kaikkien jätteiden keräys siirtyy ensi vuoden alusta Metsäsairilalle lukuunottamatta paperinkeräystä.
Mikkelin kaupungin jätehuoltojärjestelmä muuttuu 1.2.2025, jonka jälkeen Metsäsairila Oy vastaa kaikkien jätejakeiden keräyksestä. Kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä myös kaupungin taajama-alueiden sekajätteiden keräys siirtyy Metsäsairila Oy:n vastuulle. Tähän asti taloyhtiöt ovat itse kilpailuttaneet jätteenkeräyksen, jonka ovat toteuttaneet yksityiset jätehuoltoyritykset.
Pakkausjätteet siirtyivät jo 1.7.2023 jätelain uudistuksella kuntien järjestämäksi ja biojätteet tämän vuoden alusta. Vain paperinkeräys jää kuntavastuun ulkopuolelle, ja sen keräys järjestetään tuottajayhteisön toimesta. – Tämä yhdenmukaistaa ja järkevöittää jätteiden keruun Mikkelin kaupungissa ja maaseudulla, vahvistaa kehityspäällikkö Jonne Gråsten.
Jäteauton kyljessä nimi ei kuitenkaan muutu, sillä alihankkijoina jatkavat kilpailutuksen voittaneet, aiemmin kaupungin jätehuollosta yksityisesti vastanneet RL-Palvelut Oy ja L&T Ympäristöpalvelut Oy.
Mikkelin kaupungin keskustaajaman bio- ja sekajätteet kerää L&T, haja-asutusalueen sekä kehystaajamien RL-Palvelut. Kartongin, metallin, lasin ja muovin kerää koko kaupungin alueelta RL-Palvelut.
Metsäsairila on tiedottanut muutoksista isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä sekä järjestänyt heille tiedotustilaisuuksia.
Omia jäteastioita ei tarvitse enää ostaa
Asiakkaille uutta on astiapalvelu. Jos jäteastia rikkoontuu, Metsäsairila toimittaa tilalle uuden, eikä taloyhtiön enää tarvitse ostaa sitä itse. Kaikki astiat uusitaan vähitellen, uusimistarpeen mukaan. Metsäsairila huolehtii astioiden puhtaanapidosta pesemällä ne kaksi kertaa vuodessa, ja asiakkaat saavat käydä hakemassa toimistolta astioihin jätelajitarroja.
Oma Sairila -sähköisen asiointikanavan kautta voi tarkastella jäteastioiden tyhjennyspäiviä. Sieltä voi kirjautuneena esimerkiksi tilata jäteastialle lisätyhjennyksiä
tai muuttaa jäteastioiden tyhjennysvälejä. – Sekajäteastioiden tyhjennysvastuun muutosvaiheessa voi ensimmäisen astiatyhjennyksen tyhjennysväli olla normaalista poikkeava, mutta sen jälkeen se vakiintuu samaan mitä se on aikaisemmin ollut, kertoo Gråsten.
– Meiltä saa neuvontaa ja opastusmateriaalia sähköisessä muodossa vaikkapa jätehuoneiden seinälle laitettavien opastaulujen teettämiseen, kertoo jätehuoltoinsinööri Jarmo Halonen. Jätelain uudistumisen myötä vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on valtakunnallisesti erilliskeräysvelvoite seka- ja biojätteen lisäksi kartongille, muoville, lasille, metallille ja paperille. Pienimmissä jätehuoltoyksiköissä kuten omakotitaloissa riittää astiat seka- ja biojätteelle.
Jos jätehuoneessa uhkaa tulla ahtautta jäteastioiden sijoittamiseen, on mahdollista vaihtaa astiakokoja tai -valikoimaa. Jos sekajätteelle on varattu useampi astia, voi niistä yhden muuttaa muoville. Jos esimerkiksi paperille on varattu 600-litrainen astia, voi sen vaih-
taa kahteen 240-litraiseen astiaan, jolloin saa tilaa uuden jätejakeen astialle. Syväkeräysastioiden rinnalle voi puuttuvalle jätejakeelle sijoittaa jäteastian tai harkita säiliön muokkaamista useamman kuin yhden jakeen keräykseen, ehdottaa Halonen.
Lajitelkaa biojätteet, saatte säästöjä
Jätehuollon ammattilaiset pahoittelevat, että sekajätteen seassa on
edelleen 30 prosenttia biojätettä. Siinä ei olla päästy EU:n kierrätystavoitteeseen. – Jos jätekontista kolmasosa on biojätettä, ei se ole poltossa enää parasta energianlähdettä. Se myös tulee kalliiksi: sekajätteellä on sekä tyhjennysettä jätteenkäsittelymaksu, mutta biojätteellä ei. Kerätkää siis biojäte omaan astiaansa niin säästätte, Gråsten kehottaa.
Kotitalouksissa biojätteet kannattaa kerätä paperiseen biojätepussiin, ei biohajoavaan muovipus-
siin, joka aiheuttaa tukoksia biojätelaitoksessa. Biojätteen joukkoon voi laittaa talouspaperia tai munakennoja imemään ylimääräistä kosteutta.
Taloyhtiöiden biojäteastioiden suojasäkeistä on haluttu luopua samasta tukossyystä, eikä niitä enää vuoden vaihteen jälkeen asenneta veloituksetta biojäteastioihin. Tilauksesta suojasäkki asennetaan, mutta se on veloituksellinen lisäpalvelu.
- Enää ei taloyhtiöiden tarvitse ostaa omia keräysastioita eikä kilpailuttaa jätehuoltoaan, kun se on siirtynyt Metsäsairilalle, kertovat Jonne Gråsten ja Jarmo Halonen.
- Säästimme noin 10—15 prosenttia, 1,3 miljoonan kokonaiskustannuksesta se on satatonnia! toteavat ryhmäkorjaushankkeesta vastanneet Jukka Lappi, Timo Lappalainen, Pekka Rastas, Ari Hänninen, Veli-Matti Pentinsaari, Keijo Rissanen ja Mika Pesonen.
Ryhmäkorjaushankkeesta tuli säästöä 100 000
Kolme taloyhtiötä Pieksämäellä teki käyttövesi- ja pesuhuoneiden lämmitysremonttinsa yhdessä. Säästöä tuli huomattavasti.
Kolme pieksämäkeläistä taloyhtiötä, asunto-osakeyhtiöt Pieksämäen Kangaspossu, Pieksämäen Mäntypossu ja Pieksämäen Koivutori, aloittivat vuonna 2024 käyttövesiputkien saneerauksensa ja pesuhuoneiden lämmitysremonttinsa yhdessä. Säästöä he laskevat saavansa noin 100 000 euroa.
Vuosina 1974—76 rakennetut, Pieksämäellä harvinaiset hissitalot ovat identtisiä 7-kerroksisilta osiltaan, eroavaisuuksia on vain 2-kerroksisen osan osalta, joissa on yleisiä tiloja ja muutamia asuntoja. Kaikkiaan asuntoja on 120, kaksioita ja kolmioita. Osakkaista pääosa asuu taloissa itse, sijoittajia on vain vähän. Kussakin talossa on myös autotalleja, ja erikoisherkkuina ovat talojen uima-altaat, Mäntypossussa on 300 neliön toimisto.
Saneeraus alkoi helmikuussa 2024 vanhimmasta Kangaspossusta, jossa jo oli akuutti putkivuoto. Työ valmistui elokuun lopussa, seuraavana oli Mäntypossu, joka valmistuu tammikuussa 2025. Viimeisenä alkoi Koivupossu syyskuussa ja se valmistuu maaliskuussa 2025.
Taloyhtiöt kannattivat yksimielisesti
Poikkeava yhteisprojekti käynnistyi satunnaisen keskustelusta Koivutorin puheenjohtajan Ari Hän-
nisen ja Kangaspossun puheenjohtajan Jukka Lapin kesken. Saisiko kolmen samanlaisen vierekkäisen taloyhtiön yhteishankkeesta synergiaetuja ja säästöjä?
Niinpä yhtiöt perustivat 14.10.2021 hanketyöryhmän, jonka puheenjohtajaksi valittiin Kangaspossun hallituksen jäsen, rakennusalan ammattilainen Pekka Rastas. Hanketyöryhmään kutsuttiin jokaisen taloyhtiön puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet, sekä Koivutorin ja Mäntypossun isännöitsijä Timo Lappalainen Isännöitsijätoimisto Kyösti Lappalainen Ky:stä ja Kangaspossun isännöitsijä Mika Pesonen Pieksämäen Isännöintitoimi Oy:stä. Hanketyöryhmästä tuli iso, 13 henkilöä, mutta se koettiin tarpeelliseksi tiedon siirtymisen ja yhteistyön kannalta.
esitteli korjaushankkeen erikseen kunkin talon yhtiökokoukselle, jotka hyväksyivät sen yksimielisesti. Koska ryhmäkorjauksesta ei vielä ollut päätetty, taloyhtiöt tekivät omat suunnittelun aloituspäätöksensä. Hyväksymistä helpotti, että yhtiöiden talous oli kunnossa.
Urakoitsija:
”Kuin itselleni tekisin”
Ensimmäinen säästö saatiin jo kuntotutkimuksen yhteiskilpailutuksesta.
– Projekti oli selkeä, sillä kuntokartoitusten mukaan talojen käyttövesiputket olivat elinkaarensa päässä. Ne piti korjata ja samalla asentaa pesuhuoneisiin omat lämmityspiirinsä. Rakennusaikansa tyyliin niissä oli vielä rättipatterit, Rastas kertoo.
Ensimmäinen säästö saatiin jo kuntotutkimuksen yhteiskilpailutuksesta. Sen jälkeen työryhmä
Hankesuunnittelun työryhmä teki itse keväällä 2022, jonka jälkeen kilpailutettiin projektille suunnittelija. Osallistujat antoivat tarjouksen talokohtaisesta tai ryhmäsuunnittelusta. Tarjoukset ruodittuaan hanketyöryhmä teki esityksen ryhmäkorjauksesta ja sen suunnittelijasta. Suunnittelijaksi ja valvojaksi valittiin pieksämäkeläinen kokenut ja luotettu Pieksämäen LVI-tiimi Oy. – Asukkaat ymmärsivät, että iso yhteishanke tulee halvemmaksi kuin monta pientä. Kangaspossu kaipasi kipeästi remonttia, ja vuotoja oli ollut myös Mäntypossussa, Rastas kertoo.
Suunnittelu kesti kuusi kuukautta. Varsinainen korjaustyöurakka kilpailutettiin marraskuussa 2023. Tarjouksia tuli vain kolme, vaikka tarjouspyyntöjä lähetettiin parikymmentä. – Tämän kokoisen
Hallituksen puheenjohtajat Jukka Lappi ja Ari Hänninen ovat tyytyväisiä ryhmäkorjaushankkeeseen.
urakan olisi jo luullut kiinnostavan, sillä media kirjoitti urakoitsijoiden työpulasta. Onneksi ne kolme tuli hyviltä urakoitsijoilta.
Tammikuussa 2024 kukin taloyhtiö valitsi yhtiökokouksessaan saneerauksen toteuttajaksi varkautelaisen LVI-tekniikka Rissanen Oy:n, joka tekee myös asbestipurkuja ja viemärisukituksia. – Koska rakennusmateriaalien hinnat olivat nousussa, piti toimia nopeasti. Tein tilaukset helmikuussa, keväällä hinnat olivat nousseet jo 30 prosenttia, kertoo yrittäjä Keijo Rissanen. Heille projekti on iso. – Työmaalla on koko ajan 4—5 miestä, enimmillään 10, sekä aliurakoitsijat. Me teemme porukalla, emme urakalla, periaatteella ”kuin itselleni tekisin.” Rissasesta on tärkeää, että urakoitsijan ja suunnittelijan kesken on hyvä keskusteluyhteys. Työmaakokouksia on pidetty tar-
vittaessa, ja hallitukset osallistuvat niihin.
Rastaan mukaan urakka on mennyt hyvin. Esimerkiksi porraskäytävien tyylikkyyttä ja akustiikkaa paransi, kun asuntokerrosten käytäviin tuli alaslasketut katot sisustuslevyillä.
Pankki
myönsi lainan
Yhtiökokousten päätöksenteko oli Pesosen mukaan ”läpihuutojuttu”. - Mitä enemmän puhuttiin rahasta, sitä vähemmän tuli puheenvuoroja. Yhtiökokouskutsussa oli arvioitu hinnaksi 10 000—15 000 euroa asuntoa kohden, noin 200 euroa neliölle, lisäksi autotallit. Kaikkiaan saneeraus tullee maksamaan noin 1,3 miljoonaa, lopullinen kustannus lisätöineen on selvillä koko urakan valmistuttua.
Ennen urakkatarjouskilpailua varmistettiin, että rahoitus saadaan. Taloyhtiöiden lainansaanti on Pieksämäelläkin vaikeaa. Tarjouspyynnössä oli ehtona, että urakka ei toteudu, jos pankki ei anna lainaa. Koska vakuusarvot riittivät, ei osakkailta tarvinnut kerätä lisärahoitusta. – Joiltakin taloyhtiöiltä pankit vaativat nykyisin isoja omarahoitusosuuksia, toteaa Lappalainen.
Kiinteäkorkoinen laina tuli nostaa kerralla. Kumpi siinä voitti, pankki vai taloyhtiö, sitä miehet miettivät. – Korkotuottoa tulee merkittävästi, koska talletuksille maksettava korko on 3—4 prosenttia, mutta lainan korko on 4,5 prosenttia, Pesonen toteaa.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen nostamaan lainaa 10 prosenttia yli kokonaiskustannusten, koska varauduttiin lisätöihin. Niitä
on tullut maltillisesti, kuten Mäntypossun päävesijohdon uusiminen sekä sadevesiviemärien uusimisia.
Säännöllisestä tiedotuksesta iso apu
Asukkaat ovat voineet asua kodeissaan koko remontin ajan. Muutaman tunnin vesikatkoja on ollut, sekä talojen välisen uuden kanaalin kytkennästä päivän katkos. Jos asukkaat ovat halunneet putkien pintavedot piiloon, on tehty alaslaskettuja kattoja. Muutamat asukkaat ovat tehneet omalla kustannuksellaan kylpyhuone- ja vessaremontteja. Taloyhtiö ei niitä toteuta, koska kustannuksia on vaikea jyvittää osaksi remonttia tasapuolisesti, sillä osa asukkaista oli remontoinut tiloja aiemmin itse, osa ei.
Urakoitsija on hoitanut työnaikaisen asukastiedottamisen ja infotilaisuudet. Ennen työn aloitusta on pidetty myös erillinen hanketyöryhmän asukasinfo.
Osapuolten mielestä ryhmäkorjaushanke on menossa erinomaisesti maaliin, he jopa harkitsevat, voisiko jatkossakin tehdä yhteishankkeita, talojen PTS-listat ovat pitkiä. – Kaikilla meillä on sama tarve ja kaikilla neuvottelukykyinen hallitus, ja suunnittelija- ja urakoitsijavalinta onnistui. Asukkaat ovat olleet tälle myötämielisiä, Hänninen kuvaa. Siitä kertoo, että urakoitsijan puhelin on ollut hiljaa koko työmaan ajan.
Kaikilla meillä on sama tarve ja kaikilla neuvottelukykyinen hallitus.
Lappalaiselta lisäkiitoksen saavat hyvät työntekijät, Pesoselta urakoitsijan hyvä tiedotus ja asioiden pohjustus niin huolella, että urakka sujuu ongelmitta. Rastaan mukaan onnistuminen kulminoituukin pitkälti tiedottamiseen. –Kun postiluukusta kilahtaa koko ajan tietoa, se tuottaa tulosta. Isännöitsijä hoitaa tiedottamisen muualla asuville osakkaille. Myös sähköiset kanavat ovat tiedottamisessa hyviä. Kangaspossulla on kotisivut, joille yllättävänkin moni on kirjautunut.
Kolme taloyhtiötä seisovat rinnakkain Kangaskadun varrella, kunkin taloyhtiön 7-kerroksiset ja 2-kerroksiset osat.
Sähköauton latauspisteiden toteutus taloyhtiössä
KIINT STÖVIESTI ITÄSUOM I KysyKimmolta
Monessa taloyhtiössä on keskusteltu sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta. Milloin latauspisteiden toteutus on ajankohtaista? Mitä toteutus maksaa ja kuka sen maksaa? Onko latauspisteitä ylipäänsä pakollista tehdä?
Eri-ikäisten taloyhtiöiden sähköverkkojen kunto ja kapasiteetti vaihtelevat. Ihan ensimmäiseksi tuleekin selvittää kiinteistön koko sähköjärjestelmän kapasiteetti ja kunto, erityishuomio autopaikkojen sähköistykseen. Selvitys voidaan teettää hallituksen päätöksellä ja kattaa selvityksen kustannukset hoitovastikkeilla. Tehtyjen selvitysten perusteella joissakin yhtiöissä on paljastunut, että latauspisteiden lisääminen ei vaadi yhtiön sähköjärjestelmään suuria muutoksia, vaan olemassa olevassa järjestelmässä on ylimääräistä kapasiteettia mahdollistaen latauspisteiden lisäämisen. Joissakin yhtiöissä järjestelmä on jo nykytilassa äärirajoilla, joten latauspisteiden tai muun lisäkuormaa aiheuttavan laitteiston lisääminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä muutoksia tai parannuksia.
Esimerkkitapaus 1
Taloyhtiössä on 65 huoneistoa ja 65 osakehallintaista autopaikkaa parkkihallissa.
Taloyhtiön isännöitsijälle ja hallituksen jäsenille on tullut useita toiveita sähköauton lataamisen mahdollistamisesta taloyhtiön parkkihallissa. Hallitus on teettänyt selvityksen taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteetista ja ominaisuuksista. Selvityksen perusteella hallitus on saanut yhtiökokoukselta valtuudet valita suunnittelijan hankkeelle sekä kilpailuttaa latauspisteiden rakentaminen.
Taloyhtiön hallitus esittää yhtiökokouksessa päätettäväksi sähköautojen latauspisteiden asennusvalmiuden rakentamisen jokaiselle autohallin autopaikalle yhtiön hankkeena. Hankkeen kustannuksista vastaavat autopaikkaosakkaat. Varsinaisen latauspisteen hankinta ja asennuttaminen jäisi kunkin autopaikan haltijalle.
Asiaa käsitellään yhtiökokouksessa ja päädytään äänestämään päätöksestä. Äänestyksessä tulee huomioida, että yhtiökokouksen äänestyksessä tulee saada huoneisto-osakkaiden enemmistön hyväksyntä sekä lisäksi autopaikkojen osakkeiden omistajien enemmistön hyväksyntä. Molemmista äänestyksistä tulee siis saada puoltava päätös. Äänestyksen tuloksena hanke sai puoltavan päätöksen, joten urakan edistämistä voidaan jatkaa.
Uudehkossa yhtiössä kustannustehokkaimmaksi toteutustavaksi osoittautui uuden liittymän hankkiminen latauspisteitä varten. Jokaiselle autopaikalle asennetaan suunnitelmien mukaisesti valmius latausaseman liittämiselle. Kaikki jatkossa asennettavat latauslaitteet tulee olla yhtiön valitsemaan laskutus- ja kuormahallintajärjestelmään sopivia. Latausaseman asennuttamisesta kunkin autopaikkaosakkaan tulee tehdä yhtiölle muutostyöilmoitus, jonka yhtiön hallitus käsittelee.
Esimerkkitapaus 2
Taloyhtiössä on 12 huoneistoa. Yhtiön hallinnassa on kahdeksan autopaikkaa, joilla kaikilla on lämmitystolpat. Yhtiön autokatoksessa sijaitsee kuusi osakehallintaista autopaikkaa, joilla on myös pistoke auton lämmitystä varten.
Osakas on etukäteen pyytänyt yhtiökokoukseen käsiteltäväksi latausmahdollisuuden lisäämisen pihapaikoille, jotka ovat yhtiön hallinnoimia. Osakkaan esityksessä pyydetään hallitukselle valtuuksia selvittää taloyhtiön sähköjärjestelmän kunto ja kapasiteetti kuorman lisäykselle sekä eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksia.
Asia herättää vilkasta keskustelua yhtiökokouksessa sekä puolesta, että vastaan. Lopulta päätöksenteko etenee äänestykseen. Äänestyksen tuloksena enemmistö ei nähnyt tarpeelliseksi selvitystöiden aloittamista. Yhtiökokouksen päätöksellä latausmahdollisuutta pihapaikoilla ei ryhdytä edistämään.
Samassa yhtiökokouksessa käsiteltiin taloyhtiön päivitetyt järjestyssäännöt, joissa kielletään autojen lataaminen lämmitykseen tarkoitetuista pisteistä sekä mainitaan erikseen autojen pysäköintiin sallitut alueet yhtiön tontilla. Näillä järjestyssääntömuutoksilla yhtiössä pyritään varmistamaan, ettei autoja pysäköidä huoneistojen edustalle kaventamaan kulku- ja pelastusreittejä eikä lämmitykseen tarkoitettujen pisteiden lisäkuormitus aiheuta vahinkoa yhtiön järjestelmille.
Yhtiökokouksessa voidaan päättää korjaus- ja muutoshankkeiden toteutuksesta enemmistöpäätöksellä. Osakkaiden tarve sähköautojen lataukseen ei ole tähän sääntöön poikkeus. Enemmistö voi estää hankkeen toteutumisen. Toki yhtiön ilmapiirin, veto- ja pitovoiman kannalta olisi hyvä pyrkiä ratkaisuun, jossa auton käyttövoima ei olisi pääroolissa asuinpaikkaa tai autoa valittaessa.
Seuraavan piharemontin tai laajemman sähköremontin yhteydessä latausvalmiuden asentaminen on yhtiölle pakollista. Taloyhtiön olisi hyvä selvittää, mitä latausvalmiuden lisääminen tulevaisuudessa edellyttää koko kiinteistön sähköjärjestelmän osalta.
Energiavirasto ohjeistaa tarjoamaan toisen sähköliittymän asiakkaille
Energiavirasto ohjeistaa verkonhaltijoita tarjoamaan jo sähköverkkoon liittyneelle asiakkaalle toista tai tarvittaessa useampaa sähköliittymää asiakkaan pyynnöstä. Useamman liittymän tarjoaminen mahdollistaa asiakkaiden kustannustehokkaan sähkönkäytön lisäämisen, esimerkiksi sähköajoneuvojen latauspisteiden lisäämiseksi kiinteistöihin. Energiavirasto linjaa uudessa ohjeistuksessaan, että toisen tai useamman sähköliittymän tarjoaminen kuuluu asiakkaan kohtuullisen palvelutarpeen täyttämiseen ja on osa verkonhaltijan lainmukaista kehittämisvelvollisuutta. Verkonhaltijan on varmistettava, että asiakkaalla on mahdollisuus lisätä kiinteistön sähkönkäyttöä kohtuullisten palvelutarpeiden mukaisesti mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asiakkaita on ohjattava kokonaiskustannuksiltaan tehokkaimpiin ratkaisuihin, joten toisen liittymän hinnoittelussa on tärkeää noudattaa kustannusvastaavaa, mutta edelleen tasapuolista ja syrjimätöntä hinnoitteluperiaatetta.
Toisen liittymän voi hinnoitella tapauskohtaisesti
Liittämisvelvollisuus vaatii verkonhaltijaa tarjoamaan verkkoon pääsyn uusille liittyjille sekä mahdollistamaan liittymätehon kasvattamisen olemassa olevissa liittymissä. Velvollisuus ei suoraan edellytä, että jo verkkoon liitetylle asiakkaalle on tarjottava uutta liittymää samaan kohteeseen liittymätehon kasvattamisen sijaan. Verkonhaltijan on kuitenkin harkittava, voiko asiakkaan kohtuullisten palvelutarpeiden mukainen verkkoon pääsy vaarantua, jos toista liittymää ei tarjota.
Nykyiset hinnoittelumenetelmät noudattavat vyöhykehinnoitteluperiaatetta ja ovat suunniteltu uusia liittyjiä varten. Vyöhykehinnoittelu perustuu uusien liittyjien aiheuttamiin keskimääräisiin laajennuskustannuksiin, joten se ei välttämättä sovellu lisäliittymän tarpeen tapauksiin. Koska kyseessä on asiakkaalle tarjottava lisäpalvelu, verkonhaltija voi poiketa vyöhykehinnoittelusta ja hinnoitella toisen liittymän tapauskohtaisesti. Laajennuskustannuksiin ja kapasiteettivarausmaksuun perustuvan tapauskohtaisen hinnoittelun on oltava yhdenmukaista saman asiakasryhmän sisällä.
Jos verkonhaltija ei tarjoa toista liittymää kohteessa jo verkkoon liitetylle asiakkaalle, Energiavirasto voi katsoa yhtiön toimivan sähkömarkkinalain vastaisesti.
Lähde: Energiavirasto.fi
Taloyhtiön jätehuolto kuntoon – näin
vältät
turhat kulut
Jätekukon toimialueella taloyhtiön jätemaksut koostuvat huoneistokohtaisesta perusmaksusta sekä jäteastioiden tyhjennysmaksuista. Astian tyhjennyshintaan vaikuttaa jätelaji sekä jäteastian koko. Lajittelu tuo taloyhtiölle säästöjä, sillä sekajätteen tyhjennyshinnat ovat korkeampia kuin bio- tai pakkausjätteiden.
Hoida nämä kuntoon
Jätehuollosta voi aiheutua lisämaksuja taloyhtiöille muun muassa ylitäytettyjen jäteastioiden, väärin lajiteltujen jätteiden tai keräyspaikkaa koskevien puutteiden vuoksi. Keräyspaikkaa koskevat ongelmat
saattavat aiheuttaa myös työturvallisuusriskin jäteautonkuljettajalle. Vältä lisämaksut huolehtimalla, että alla listatut asiat ovat keräyspaikassa kunnossa:
• Jätetilaan on esteetön pääsy ulkoa (ei kynnystä, porrasta tai muuta estettä)
• Jätetilan ovessa on aukipitolaite, jotta ovi pysyy itsestään auki astioiden tyhjentämisen ajan
• Jätetilassa on kunnollinen valaistus
• Talviaikana keräyspaikan auraus ja liukkauden torjunta hoidetaan huolellisesti
• Lumityöt tehdään myös syväkeräyssäiliöiden päältä ja ympäriltä
Jätekukko on kuntien omistama palveluyhtiö, joka tuottaa kaikki kiinteistön päivittäiseen jätehuoltoon liittyvät palvelut. Jätekukko hoitaa toimialueellansa taloyhtiöiden jätteenkuljetuspalvelut sekä jätehuollon palveluneuvonnan.
Millainen on hyvä jätekatos? Katso Jätekukon vinkit osoitteesta www.jatekukko.fi/hyvajatekatos. Tilaa lajittelukyltti jätetilaan osoitteesta www.jatekukko.fi/lajitteluohjekyltti.
Tarkasta kartasta mikä jäteyhtiö vastaa alueesi jätehuollosta. Jätehuollon ohjeistuksissa saattaa olla yhtiökohtaisia eroja.
Maijanpossujen energiaremontti kannatti
Energiaremontti toi mittavat säästöt As Oy Maijanpossuille. Maalämpöön ja aurinkopaneeleihin siirryttiin linjasaneerauksen yhteydessä.
Mikkeliläinen vuonna 1970 valmistunut Asunto Oy Maijanpossut Rokkalassa oli jo päättänyt yhtiökokouksessaan linjasaneerauksen tekemisestä, kun se päättikin ajoittaa samaan yhteyteen myös energiaremontin. Seuraavassa yhtiökokouksessa isännöitsijä ja hallitus esittelivät lisäksi siirtymisen kaukolämmöstä maalämpöön. Yhtiökokous hyväksyi koko hankkeen ilman vastaesityksiä.
Linjasaneeraus sisälsi lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen, pihan asfaltoinnin, ulko-ovien uusimisen rappukäytäviin, autolämmitystolppien uusimisen, sähköistyksen nykyaikaistamisen sekä valokuituliittymän. – Linjasaneeraus ja energiaremontti tehtiin vuonna 2022. Nyt ostamme energiayhtiöltä pelkkää sähköä, emme enää kaukolämpöä, kertoo Teemu Liukkonen, hallituksen puheenjohtaja.
Maijanpossut oli Mikkelissä ensimmäisten saneerauskohteiden joukossa maalämpöön siirtymisessä. Uudisrakennuksissa maalämpöä on suosittu jo pitkään.
Tontille mahtui 12 energiakaivoa
Taloyhtiössä on kaksi 3-kerroksista, 2- ja 3-rappuista taloa, joissa on 42 asuntoa, 10 autotallia ja yksityinen päiväkoti. – Alkujaan talot on rakennettu aravarahoitteisesti muun muassa meijerin ja Kar-
japortin työntekijöiden omistusasunnoiksi, sillä alkuvuosina taloissa oli paljon lapsia, hallituksen jäsen Rauno Olkkonen kertoo.
Yhtenä kannustimena muuttaa lämmitystapaa oli, että vuosina 2021—22 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myönsi avustusta öljylämmitteisten talojen maalämpöön siirtymiseen. – Talomme olivat aikoinaan olleet öljylämmitystaloja. Avustuksen kriteerinä oli e-luvun pieneneminen remontin jälkeen. Rakennusten e-luku parani luokasta E luokkaan C, se riitti avustuksen saamiseen kaukolämmöstä huolimatta, Olkkonen taustoittaa.
Toki energiaremonttipäätökseen vaikuttivat myös jatkuvat kaukolämmön hinnankorotukset.
300 metriä syviä energiakaivoja tontille porattiin 12. Iso määrä oli mahdollinen, koska tontti oli riittävän suuri täyttämään vaatimuksen kaivojen välisestä etäisyydestä. Maalämpöpumppuja on kaksi, joista toinen on kytketty tekemään lämmityksen lisäksi myös käyttövettä. Yhden pumpun teho riittää, kunnes pakkanen nousee 10—15 asteeseen.
Maalämmön lisäksi taloyhtiölle oli tarjolla hybridimalli, jossa kaukolämpö olisi jäänyt osaksi maalämpöä, mutta LVI- ja sähköalan koulutuksen saaneet Liukkonen ja Olkkonen totesivat, ettei maalämpöä pystynyt kytkemään kaukolämmön kanssa rinnan siten, että hybridistä saisi parhaan hyödyn; paikallinen kaukolämpö yhtiö
ei hyväksynyt kytkentätapaa, jossa maalämmöllä lämmitettäisiin kaukolämmön paluuvettä. – Ja kaukolämmön suurehko perusmaksu olisi silti jäänyt maksettavaksi, joskin pienentyneenä.
Monta muutosta takasi hyvän lopputuloksen
Säätyvällä kompressorilla olevien kahden maalämpöpumpun rinnalle asennettiin sähkökattila, joka turvaa talon lämpimänä pysymisen ääripakkasillakin ja tilanteessa, jossa toista maalämpöpumppua vaikkapa huolletaan tai se on kokonaan poissa pelistä. – Varakäyttöä on testattu pakkasilla, Liukkonen kertoo.
Lisäksi toisen talon katolla on 92 aurinkopaneelia yhteisteholtaan 42,3 kWp, jotka asennettiin seuraavana syksynä 2023. Investointiin hyödynnettiin vuonna 2022 saatua energia-avustusta ARA:lta. Käyttövesi lämpiää pääasiassa maalämmön tulistusvaraajassa ja kesällä aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä ja sähkövastuksilla. Energia kannattaa käyttää mieluummin itse kuin myydä se energiayhtiölle.
Kosteiden tilojen lattialämmitykset toimivat sähköllä, patterit maalämmöllä. Patterit vaihdettiin matalalämpöpattereihin, jolloin menovesi on viileämpää, mikä soveltuu maalämmölle paremmin. Patterien vaihdolla maalämpöjärjestelmästä saadaan paras hyöty irti.
Autolämmitystolpat, 26 kpl, uusittiin niin, että niissä voi lämmittää ja ladata sähkö- ja hybridi -autoja. Tolpat on liitetty E-parking -järjestelmään, jossa käyttäjällä on matkapuhelimessaan sovellus, jonka kautta hän hallinnoi käyttöään. Isännöitsijän ei tarvitse huolehtia veloituksista, vaan vain sopimuksista.
Kiinteistösähköstä on isännöintiyhtiö neuvotellut asiakkailleen jo useita vuosia sitten edullisen, kiinteähintaisen sähkösopimuksen.
Ilmanvaihdosta uusittiin vain poistoilmapuhaltimet vähemmän sähkösyöpöiksi. – Asiantuntijoiden mielestä poistoilman talteenottoa ei kannattanut laittaa, vaikka niillä olisi muutaman maalämpökaivon voinut korvata, Liukkonen sanoo.
Käytännössä kaikki suunnitellut remontit saatiin tehtyä kerralla eikä kompromisseja tarvinnut tehdä.
Lainan saanti ei tosin ollut itsestäänselvyys, vaan viidestä pankista vain yksi oli halukas rahoittamaan hanketta, eikä kyseessä ollut yhtiön pitkäaikainen paikallinen pankki.
”Melkein puolitimme lämmityskulut”
Taloyhtiön sähkön vuosikulutus on noin 180 MWh. Vain viidesosa menee muuhun kuin lämmitykseen. – Maalämpö tuottaa vuositasolla enemmän lämpötehoa kuin käyttää sähköä, yhden kilowatin ottaa ja kolme antaa, Olkkonen kuvaa. Lisäksi aurinkopaneeleilla saadaan katettua noin 15 prosenttia vuotuisesta sähkön kulutuksesta.
– Melkeinpä puolitimme lämmityskulut, sillä näyttää, että saamme noin 40–50 prosentin rahallisen säästön kaukolämmöstä irtaantumisesta, miehet tyytyväisi-
nä kertovat. Jos sähkön hinta nousee rajusti, se kuitenkin palauttaa kulut pahimmillaan kaukolämmön tasolle.
Yhtiövastiketta olisi voinut pudottaa noin euron neliöltä, mutta tässä vaiheessa säästöt häviävät rahoitusvastikkeisiin linjasaneerauksen vuoksi.
Onnistunut remontti maksoi noin 2,5 miljoonaa, maalämmön osuus kustannuksista oli noin 380 000 euroa. Kokonaisremonttikustannus oli noin 950 euroa neliölle, josta maalämmön osuus on noin 10—15 prosenttia.
– Olemme tyytyväisiä, että remontti tuli tehtyä. Yhtiökokouksessa keskusteltiin remontin siirtämisestä vuodella eteenpäin. Onneksi emme siirtäneet, sillä 10 prosentin inflaatio olisi nostanut hintoja ja lainan saanti olisi vaikeutunut entisestään.
Rauno Olkkonen ja Teemu Liukkonen Maijanpossujen teknisessä tilassa. On taloyhtiöille suuri etu, että asukkaissa on LVI- ja sähköalan ammattilainen, sillä tekniikkaa on paljon.
Vieraskynä
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi – Vaikutus Suomen taloyhtiöille
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EU 2024/1275) tuli voimaan toukokuussa 2024. Tämä uudistus on yksi niistä työkaluista, joilla pyritään saavuttamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteet. Toukokuun jälkeen on jäsenvaltioilla noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Direktiivi ei edellytä olemassa olevilta asuinrakennuksilta pakkoremontteja
Ympäristöministeriön tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokkaat ja vähän sääntelytaakkaa lisäävät keinot. Myös Kiinteistöliitto on mukana direktiivin toimeenpanon valmistelun seurantaryhmässä.
Taloyhtiöiden näkökulmasta on oleellista, milloin ja millaisia uusi vaatimuksia tulee Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Taloyhtiön ei tarvitse perehtyä itse direktiiviin, vaan olla perillä siitä, mitä suomalainen lainsäädäntö edellyttää nyt ja jatkossa rakennusten energiatehokkuuden parantamiselta. Suomessa tarvittavat lainsäädäntöuudistukset konkretisoituvat toimeenpanon aikana.
Energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen
Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten ja rakennuskannan energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä, ottaen huomioon myös sisäympäristön laatu. Uudistus sisältää merkittävän määrän uusia asioita ja vaatimuksia. Suomessa tullaan arvioimaan likipitäen kaikki nykyiset rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät lait ja asetukset ja muuttamaan niitä siltä osin, kuin direktiivin uudet vaatimukset edellyttävät. Näitä ovat esimerkiksi korjausrakentamisen energiamääräykset, energiatodistuslainsäädäntö, sähköautojen latauspisteisiin liittyvä sääntely ja uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset.
Taloyhtiöiden kannalta keskeistä on asiat, jotka kohdistuvat olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Todennäköisesti korjausrakentamisen vaatimustasoa tullaan kiristämään. Energiatodistusten osalta nähtäneen vähintään todistuksen ulkoasuun liittyviä päivityksiä, mutta esimerkiksi voimassaoloajat säilyvät direktiivissä ennallaan. Direktiivi ei edellytä vaatimaan olemassa olevilta asuinrakennuksilta pakkoremontteja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Myös Suomessa tullaan määrittelemään niin sanottu päästötön rakennus ja asettamaan sille tarvittavat energiatehokkuuden vaatimustasot. Uusien rakennusten tulee tämän vuosikymmenen lopulla täyttää tämä määritelmä. Aurinkoenergian hyödyntämiseen on asetettava vaatimuksia uudisrakennusten ja tietynlaisten olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten osalta.
Direktiiviteksti ei tule sellaisenaan osaksi suomalaista lainsäädäntöä, vaan sen osia voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla. Tämä on osa kansallista toimeenpanotyötä. Osassa direktiivin vaatimuksia on mainittu mahdollisuus joustaa, jos vaatimus ei ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa.
Direktiivin historiaa ja vaikuttamista
Euroopan komissio antoi oman pohjaehdotuksensa direktiivin uudistamiseksi joulukuussa 2021. Kiinteistöliitto on ollut mukana keskusteluissa tulevasta direktiiviuudistuksesta jo syksystä 2020 lähtien. Kiinteistöliitto on jäsenenä ja toimii hyvin aktiivisesti eurooppalaisia kiinteistönomistajia edustavassa The International Union of Property Owners UIPIssa. Yhteistyössä UIPIn kanssa direktiiviuudistuksesta on käyty matkan varrella keskustelua kaikkien keskeisten tahojen kanssa ja esitetty ratkaisuehdotuksia direktiiviehdotuksen sisällön parantamiseksi.
Yksi merkittävimmistä asioista on ollut se, että Kiinteistöliitto on ollut aktiivisesti mukana yhteistyössä vaikuttamassa siihen, ettei direktiivi vaadi komission ja parlamentin ehdotusten mukaisia asuinrakennusten tehottomia ja miljardiluokan kustannuksia synnyttäviä pakkoremontteja vuoden 2032 loppuun mennessä. Työ on vaatinut pitkäjänteisyyttä ja hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa koko nel jän vuoden ajan.
Petri Pylsy johtava asiantuntija Kiinteistöliitto
PUHELINNEUVONTAA
Tarkemmat yhteystiedot
VERKKONEUVONTAA
KIR JALLISIA LAUSUNTOJA
Kirjalliset lausunnot k iinteistönpidon pulmatilanteissa
LähiöidenPäiväniammatti-isännöitsijänä vetovoimaJoensuussa Päätöksentekojakustannuksetlatauspistehankkeissa 8
Itä-S uomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä ker taa vuodessa.
S uomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 ker taa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
kääntöpuolella Isännöinnin ostaminen
S ähköinen uutiskirje
Noin 5 ker taa vuodessa ilmestyvä uutisk irje ajankohtaisista asioista.
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalvelujen tilaamisesta.
Verkkokurssit
• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
• HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä
• Toiminnantark astuksen perusteet
•
Taloyhtiön pelastussuunnitelma
•
Asiantuntijamme ovat muk ana kymmenissä kehityshank keissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sek ä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
Lataa nyt mobiilijäsenkor tti. K annat aina muk anasi jäsennumeroa, tiedon k aik ista neuvontapalveluista ja tapahtumista sek ä koulutuksista. Mobiilijäsenkor ttiin on koottu yhteen sek ä valtakunnalliset että paik alliset jäsenedut ja -alennukset Mobiilijäsenkor tti löytyy puhelimesi sovellusk aupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkor tti.
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA
ma-pe klo 9–15 Puh. (02) 724 9203
Ikä- ja muisti ystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–25
LAKINEUVONTA
ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
TALOUS- JA VERONEUVONTA
ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
Kaikille avoin lakineuvonta
LAKINEUVONTA
ma ja to klo 12–15 puh. 0600 0 1122
Neuvontapalvelun hinta on 1,98 € / min. + paikallisverkkomaksu.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi
PAIKALLINEN
NEUVONTA
Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA
TEKNINEN
NEUVONTA
Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
Anne Verger jäsensihteeri
044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633