Elämänmakuinen Pori

el채m채nmakuinen

Copyright Kirjakaari ja tekij채t Kuvat: Porin Kameraseura ry.

Teksti: Elina Wallin Kustantaja: Kirjakaari Taitto: BM&M Oy Painopaikka: Bookwell Oy, 2014 ISBN: 978-952-5969-66-5

2

lukijalle, Kun tulet Poriin ensimmäisen kerran, tule kesällä.

Kun tulet Poriin toisen kerran, tule syksyllä.

Kun sitten jälleen tulet Poriin, haluat jäädä.

Porin maine Suomessa on kiistanalainen. Se herättää tunteita kenties eniten Suomen kaupungeista. Menneinä vuosikymmeninä Porissa saattoi saada nenilleen nakkikioskijonossa, viime vuosina Porissa voit yllättyä jostain, mitä muualla ei ole. Jos olet jo nähnyt Porin nähtävyydet, yllätyt meistä, porilaisista. Emme olekaan niin umpimielisiä kuin puhutaan.

Porin maine maailmalla on laaja. Pori Jazz Festivalilla on pitkät perinteet.

Kun New Orleansissa kysyt, tunnetko Jyrki Kankaan, vastaus on myöntävä. Kun Aasiassa Angry Birds villitsee, on takana Rovion Peter Vesterbacka. Hänenkin synnyinkaupunkinsa on Pori. Tanssitaiteilija, professori Jorma Uotinen on Porista. Eikä taidekenttä jää kylmäksi, kun puhutaan Akseli Gallen-Kallelasta.

Tämä Pori-kuvakirja on yhdenlainen katsaus kaupunkiin. Kuvista vastaavat pääosin Porin Kameraseuran kuvaajat, joista listaus löytyy kirjan takaosasta.

Tervetuloa meille, Elina Wallin kirjoittaja

3

4

porin synty Porin sijaintiin on oleellisesti vaikuttanut Kokemäenjoki. Maankohoaman

Tiedetään Katariinan tuoneen mukanaan hovinsa seurueen.

myötä Ulvilan kaupunki oli jäänyt liian kauas merenrannasta. Sitä paitsi

Aikansa mässäiltyään Pori sai muiden kaupunkien ohella liki

Kustaa Vaasa oli lakkauttanut Ulvilan kaupungin 1550 ja käskyttänyt

täydellisen kauppakiellon ulkomaille. Ruotsi kärsi sodista ja katovuosista.

sikäläiset asuttamaan vastaperustettua Helsingin kaupunkia.

Maaseudulta ei päässyt torille myymään tuotteita maksamatta tulli-

Aikansa anottuaan saivat uusasukkaat muuttaa takaisin syntysijoilleen,

maksuja. Kansa alkoi nälkiintyä.

joilla kuitenkin odottivat uudet käskyt. Maaliskuussa 1558 Juhana Herttua

Vuoteen 1697 mennessä, jolloin alkoi kylmästä sääjaksosta

oli perustanut Porin Kokemäenjoen suistoon, aivan meren rantaan.

johtuen ankara nälänhätä, Pori oli palanut jo kuusi kertaa.

Entisten ulvilalaisten tuli siirtyä sinne asumaan, jonne hiljalleen

Viimeinen, yhdeksäs palo vuonna 1852 on jäänyt historian kirjoihin

kotiutuivatkin, sillä sijainti oli edullinen.

merkittävänä. Ennen kaikkea sen vuoksi, että tämän kohtalokkaan palon

Pori oli syntyessään Suomen pohjoisin kaupunki ja toimi myös

seurauksena syntyi keskustan ruutukaava-alue, joka on edelleen hyvin

ulkomaankauppasatamana. Porin kautta kulki eurooppalainen ylellisyys-

nähtävissä. Menetykset olivat suuret. Tuli tuhosi lähes kaiken

tavara muualle Satakuntaan ja pohjoiseen Suomeen. Porissa elettiin

asujaimiston. Palon jälkeen alkoi rakentua nykyään Kivi-Porina tunnettu

leveitä, nousukkaita vuosia. Juhana Herttua ja rouvansa Puolan

Etelärannan ja Raatihuoneenpuiston välinen alue. Tänä päivänä Pori

prinsessa Katariina Jagellonica juhlivat kuninkaankartanossaan.

kasvaa ennen kaikkea kuntaliitosten myötä.

5

6

7

8

kokemäenjoki Satakunnan suurin joki lähtee Sastamalan Liekovedestä yhtyen Selkämereen Pihlavanlahdella Porissa. Ennen merta joki sivuuttaa Porin keskustan Etelärannan kohdalta ja haarautuu moniin pieniin juopiin, joiden väliin jää pitkänomaisia luotoja. Haarat yhtyvät matkallaan pääjokeen tai suoraan mereen muodostaen Pohjoismaiden suurimman suistoalueen. Tunnetuin luodoista on Kirjurinluoto.

Nykyään Pori on rakentunut laajasti Kokemäenjoen molemmin puolin.

Aiemmin purjeveneet pullein purjein saapuivat Etelärantaan, nyt sen estävät monet sillat. Moottoriveneillä jokea pääsee kuitenkin nousemaan ylös kaupunkiin. Kokemäenjoki tarjoaa hienot puitteet muun muassa lintubongareille ja melonnan harrastajille. Joki ja kaupunki näyttäytyvätkin aivan erilaisena joelta katsottuna. Eikä ole kertaa, etteikö joella liikkuessaan näkisi vaikkapa harmaahaikaraa.

9

Porin kohdalla Kokemäenjoki toimii nykyisin lähinnä virkistyskäytössä.

Vuosikymmeniä sitten teollisuus sijoittui vankasti joen tuntumaan.

Siitä on edelleen jäljellä puimuritehdas Konepajanrannassa ja Seikun Saha Aittaluodossa. Porin Puuvillan massiiviset rakennukset Pohjoisrannalla ovat täyttyneet viime vuosina niin opiskelijoista kuin eri yrityksistä. SOT:n teurastamo oli pitkään oluttehtaan ohella tuoksuillaan merkittävä osa porilaista kaupunkimaisemaa. Nykyisin teurastamoalueella Karjarannassa on tiivisrakenteinen kerrostaloalue.

10

11

12

13

14

15

16

kivi-pori

raatihuone

Kun Pori paloi yhdeksännen ja viimeisimmän kerran 1852, oli tilantee-

Uusklassinen empiretyylinen Carl Ludvig Engelin suunnittelema nykyinen

seen puututtava. Lääninarkkitehti G.T. von Chiewitz laati uudenlaisen

raatihuone valmistui 1841. Engel oli tullut jo aiemmin tunnetuksi muun

ruutukaavan, jossa esplanadit, puistokadut, jakoivat silloisen kaupungin

muassa Helsingin Senaatintoria ympäröivien rakennusten suunnittelusta.

ilmansuuntien mukaan neljään osaan. Porin keskustassa on edelleen

Valmistuttuaan raatihuoneella toimi keskushallinto ja oikeuslaitos istunto-

puistojenristeys, josta haarautuvat Itä- ja Länsipuistot sekä Pohjois- ja

saleineen, vankila, putka ja palovartijan vartiotupa. ”Curia Arctopolis”

Eteläpuistot.

(Karhukaupungin oikeus) rakennuksen julkisivussa kääntyi kansan-

Kaava-alueen ja joen väliin ei saanut rakentaa kuin kivitaloja. Alueelle

huumoriksi Kuri ja ankara poliisi. Raatihuone toimi Porin kaupungintalona

rakentui parin vuosikymmenen aikana niin kutsuttu Kivi-Pori.

aina siihen saakka, kunnes kaupunki hankki omistukseensa naapurikorttelista Junneliuksen palatsin.

Nykyisin raatihuoneella toimii muun muassa kaupungin kulttuuritoimi sekä Ravintola Raatihuoneen kellari. Hallituskatu 9

17

kaupungintalo Porin kaupungintalo rakennettiin aikanaan yksityisasunnoksi. Apteekkari

maalauksineen ja kakluuneineen upeat.

Robert Junnelius oli kaupungissa arvostettu apteekkari ja mieltynyt

Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi sairaanhoito-oppilaitos.

tehtailija Rosenlewin tyttäreen, Elleniin. Todistaakseen aikeensa ja

Erinäisten vaiheiden jälkeen varmistui, että rakennuksen lattiapohja

Ellenin hyvän puolison valinnan hän ei säästellyt rakennuksen kuluissa.

on palamatonta ainetta, ja kaupunki uskalsi hankkia komeuden

Arkkitehti August Krook matkusti Venetsiaan ja Firenzeen ottamaan

omistukseensa 1962 kaupungintaloksi.

mallia. Rakennuksen ulkoseinistä onkin löydettävissä selvät venetsialai-

Rakennus on venetsialaistyylinen renessanssipalatsi ja valtava

set piirteet: gondolirenkaat. Jokaisessa kerroksessa on 600 neliön tilat.

määrä koristemaalauksia tekee siitä yhden maamme arvokkaimmista

Rakennusta ei turhaan kutsuta Junneliuksen palatsiksi, sillä sisätilat ovat

uusrenessanssityylisistä rakennuksista. Hallituskatu 12

18

19

20

porin teatteri Porin teatterirakennusta pidetään yhtenä Suomen kauneimmista.

Sen päänäyttämön sali tunnetaan erityisesti allegorisista kattomaalauksistaan.

Uusrenessanssirakennus valmistui 1884, ja sen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. Alkuperäisen rakennuksen kylkeen on 1974 rakennettu lisäosa, jossa toimii studionäyttämö.

Pori on teatterikaupunkina vireä. Porista katsotaan alkaneeksi suomenkielisen teatterin historia. Porin Teatterin lisäksi kaupungissa toimii vapaa ammattiteatteriryhmä Rakastajat-teatteri, lukuisia harrastajaryhmiä sekä Suomen suurin lasten- ja nuorten teatteriryhmä Porin Teatterinuoret ry.

Hallituskatu 14

21

hotelli otava Useat Kivi-Porin alueen rakennukset edustavat uusrenessanssista tyylisuuntaa, kuten Hotelli Otavakin. Nykyporilaiset muistavat hyvin C.J. von Heidekenin suunnitteleman rakennuksen erityisesti ravintolatoiminnastaan.

Hotelli-ravintola toimi yhtäjaksoisesti 1857-1985.

Historiallisesti Hotelli Otava on kahdella tapaa merkittävä. Otavan salissa 1872 esitti Kansallisteatterin edeltäjä, Suomalainen teatteri, ensimmäisen näytöksensä. Perustaja Kaarlo Bergbom tiedosti kuitenkin Helsingin silloiset kieliriidat ja toi teatterinsa rauhallisemmille seuduille, Poriin. Otavassa teatteri viipyi kaikkiaan seitsemän viikkoa. Toinen merkittävä tapaus Otavan historiassa on Pori Jazzin perustamiskokous. Vuonna 1966 paikalliset musiikkia harrastaneet nuorukaiset polkaisivat oman festivaalin pystyyn.

Hotelli Otava toimi pitkään yhtenä festivaalin esiintymispaikoista.

Nykyisin tilat ovat virastokäytössä. Valtakatu 15

22

23

24

26

27

keski-porin kirkko Keski-Porin kirkko valmistui 1863, yli 150 vuotta sitten. Se on tyyliltään uusgoottinen rakennus, sisätiloiltaan kuitenkin kansallisromanttista tyylisuuntaa.

Huikeat sisämaalaukset on suunnitellut arkkitehti August Krook kolmisenkymmentä vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.

G.T. von Chiewitzin suunnittelema kirkon torni kohoaa 72 metrin korkeuteen.

Maamerkki on valurautaa ja valmistettu Porin Konepajalla. Von Chiewitz toimi noihin aikoihin lääninarkkitehtina.

Kirkon uusien, vuonna 2007 käyttöönotettujen, ranskalaisromanttisten urkujen myötä Pori sai uuden festivaalin, Pori Organin. Sen pääkonserttipaikka on Keski-Porin kirkko.

Porissa on toiminut vuodesta 2002 myös Pyhän Apostoli Johannes Teologin ortodoksikirkko.

29

30

juseliuksen mausoleumi Juseliuksen mausoleumia voisi kuvata kuoleman pyhäköksi. Vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius suri suunnattomasti Sigrid-tyttärensä kuolemaa kesäkuussa 1898. Sigrid menehtyi vain 11 vuoden iässä keuhkotautiin, jonka hän sai tuhkarokon jälkiseuraumuksena. Isänsä silmäteränä Sigrid sai mahtipontisen leposijan Käppärän hautausmaalta, jonne mausoleumi rakennettiin.

Uusgotiikkaa edustava mausoleumi valmistui 1903, ja sen on suunnitellut kirkkorakennuksiin erikoistunut Josef Stenbäck. Rakennuksessa ei varoja säästelty, sillä kappelin seiniä peittivät Akseli Gallen-Kallelan suuret freskot ja eteisessä Pekka Halosen maalaukset. Töissä käsiteltiin kuoleman ilmenemismuotoja. Alkuperäiset freskot ovat kuitenkin tuhoutuneet, ensin väärän materiaalivalinnan, sitten tulipalon vuoksi. Nykyiset freskot ovat Akselin pojan, Jorma Gallen-Kallelan maalaamia. Halosen työt sitä vastoin on menetetty.

Kryptan keskellä sijaitsee Sigridin hauta. Kerrotaan, että päivänkakkarat olivat hänen lempikukkiaan. Sarkofagia reunustavatkin marmoriset terälehdet. Myös isä Fritz on haudattu mausoleumiin.

32

34

35

36

kauppatori ”Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii”, kuuluu vanha sanonta. Porin torilta saa toki pärekoreja, mutta eipä taida joutua vedettäväksi. Kauppatori sijaitsee kävelykadun päässä, joelle päin kuljettaessa. Etelärantaan on vain kivenheiton matka. Torilla on myös paikallisliikenteen lähtö- ja pääteasema sekä taksitolppa.

Toria elävöittää Pertti Mäkisen veistos Toriparlamentti. Siinä kaksi miestä seuraavat kolmatta, joka seisoo päällään. Torin kulmalla on myös lasten Angry Birds -leikkipuisto.

Porin päätori ei ole aina ollut nykyisillä sijoillaan. Vuonna 1859 Aleksanteri II määräsi nykyisen kauppatorin ainoaksi maalaistavaroiden kauppapaikaksi kaupungissa. Päätori oli aiemmin raatihuoneen edustalla.

Toria rajaa lännen puolella Satapaskana tunnettu varasto- ja kioskirakennus. Nimi on peräisin todennäköisesti rakennuksessa olleesta yleisestä wc-tilasta.

Porin torilla kuhisee joulun ja juhannuksen tietämillä sekä syksyllä Porin Päivän markkinoiden aikaan, jolloin kauppiaat kansoittavat myös kävelykadun.

37

38

tuote mulle, euro sulle kauppahalli, isokarhu, bepop Kauppatorin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Porin vastakunnostettu kauppahalli. Peruskorjauksen jälkeen halli henkii raikkautta nykyaikaisilla lounaspaikoillaan ja perinteitä kunnioittavilla vihannes-, liha- ja leipomomyymälöillään. Porin halli on rakennettu 1927.

Kävelykadun varrella on lukuisia pieniä kivijalkamyymälöitä sekä kauppakeskus IsoKarhu, tavaratalo Sokos Satakunta ja 1989 valmistunut postmoderni kauppakeskus BePop. Se onkin arkkitehtiopiskelijoiden pyhiinvaelluskohde lukuisine yksityiskohtineen ja värityksineen. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Kai Raimoranta, Jyrki Tasa sekä Matti Nurmela.

39

41

42

44

46

kirjurinluoto Kirjurinluoto on ollut sukupolvien ajan kaupunkilaisten virkistäytymispaikka. Se sijaitsee kävelymatkan päässä kauppatorista, Kokemäenjoen suistossa, jossa on rehevä kasvusto ja monipuolinen linnusto.

Kirjurinluodossa on pieni eläintarha pikkukileineen ja lintuineen.

Lapset viihtyvät muun muassa Pelle Hermannin leikkipuistossa, siellä on myös Viksu-mustavariksen pesä ja Liikennepuisto.

Talvella alueella voi hiihtää ja luistella.

Jos tulet Poriin kesällä, piipahda luotojen alueella myöhäiseen ilta-aikaan. Silloin yölaulajat tarjoavat konsertin.

Kirjurinluodossa on erilaisten tapahtumien paikkoina Kirjurinluoto Arena sekä Lokki-lava. Lähellä Arenaa toimii myös Kirjurinluodon kesäteatteri.

Tunnetuimpia alueen tapahtumia ovat Pori Jazz sekä Porispere.

47

48

50

51

52

musiikkia, puhetta, teatteria, kaikkea Pori on tapahtumakaupunki. Tässä esitellään muutamia tunnetuimpia sekä pienempiä kaupunkitapahtumia.

Pori on vuosikymmeniä ollut jazzin suomalainen mekka ja niittänyt mainetta myös keskustelukaupunkina. Pori Jazz on muokannut kaupungin musiikkiperinteitä vuodesta 1966, ja sen rinnalle nousi vuonna 2006 valtavaa suosiota niittänyt keskustelufoorumi Suomi Areena.

Sekä jazz että yhteiskuntakeskustelut houkuttelevat kaupunkiin kymmeniätuhansia vieraita yhden heinäkuisen viikon aikana.

Pori Jazz on muodostunut festivaalina yhdeksi Suomen tunnetuimmista. Festivaalin toimisto sijaitsee jazzille sopivassa miljöössä, vanhan puuvillatehtaan uumenissa. Vuosien varrella esiintymislavat ovat vaihdelleet, jazzkatu on vetänyt niin tuotteillaan kuin ilmaiskonserteillaan.

Mutta Kirjurinluoto on säilyttänyt asemansa. Konserttipaikkana Kirjurinluoto Arena onkin kerännyt suuryleisöjä, kuten vuonna 2009 festivaalin pääkonserttiin 37 000 kuulijaa. Pori Jazz -festivaaleilla ovat vierailleet niin Herbie Hancock, Tom Jones kuin Gloria Gaynor.

Samalla heinäkuisella viikolla yhteiskunnalliset keskustelut keräävät yhteen kansalaiset sekä poliittisten päättäjien eliitin. Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja yleisö voi osallistua moniin keskusteluihin. Se onkin kasvattanut Poriin uudenlaisen keskustelun kulttuurin. Täällä osataan kuunnella tarkalla korvalla ja tarttua aiheisiin. Ensimmäisestä Suomi Areenasta muistetaan EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson vierailu ja vuodesta 2011 YK:n pääsihteeri Ban-Ki Moon. Mieleenpainuva oli myös vuoden 2013 SPR:n mittava evakuointileiri Liisantorilla, jonne

53

majoitettiin mm. poliitikkoja ja kaupungin omaa johtoa. Suomi Areenan järjestävät vuosittain MTV3 ja Porin kaupunki.

Sonisphere toi festivaalikiertueensa Poriin vuosina 2009 ja 2010.

Vuoden 2010 festivaalin jälkeen tuli tieto, että järjestelyorganisaatio aikoo jättää kaupungin. Oman kylän pojat ryhtyivät tuumasta toimeen, ja syntyi Porispere-rockfestivaali Kirjurinluodon vanhalle, perinteiselle Lokki-lavalle.

Porilaiselle tyypillisellä asenteella ”ei tartte auttaa” lähti elämään täysin omalla identiteetillään varustettu musiikkifestivaali. Parodia suuresta Sonispheresta on löytänyt paikkansa odotettujen tapahtumien listalta.

Porisperellä on omaleimainen luonteensa. Festivaalialueelta kun on

54

55

löytynyt muun muassa Mummola, josta vieraat saavat vohveleita ja kah-

Satakunnan ainoa vapaa ammattiteatteriryhmä Rakastajat-teatteri on yli

via. Porispere järjestetään Kirjurinluodossa elokuussa.

kaksikymmentä vuotta tuonut Poriin oman iloisen lisänsä. Vuodesta 2000 Rakastajat on järjestänyt Lainsuojattomat-teatterifestivaalia, jolloin

Suomalainen teatteri sai alkunsa Porista, kun Kaarlo Bergbom toi Kansallisteatterin edeltäjän kieliriidoista leudommalle maaperälle

vapaat ryhmät kokoontuvat Poriin. Teatteri jalkautuu lavoilta myös

Helsingistä, jossa ruotsi ja suomi kävivät kilpaa hyväksyttävästä kielestä.

kadulle, ravintoloihin, minne tahansa. Nimi Lainsuojattomat, viittaa ryh-

Porin Teatterin lisäksi kaupungissa on aktiivista toimintaa näytelmälavoilla.

mien asemaan laitosteattereiden lakisääteisten rahoitusten ulkopuolella.

56

Vapaiden ryhmien festivaali on vuosittain syyskuun alussa.

Jo perinteisempää musiikkitapahtumaa edustaa Pori Folk.

Ensimmäinen kansanmusiikkifestivaali järjestettiin vuonna 2000. Kansankulttuuritapahtuma levittäytyy useille paikoille ympäri Porin keskustaa.

Vuosien varrella kaupungissa on vieraillut useita ulkomaalaisia tanssi- ja soittoryhmiä. Vuosittain on keskitytty myös satakuntalaiseen pelimanniteemaan, jossa esitellään merkittävä pelimanni tai pelimannipari.

Pori Folk järjestetään elokuussa.

Isompien siivittämänä myös pienemmät tapahtumat ovat saaneet tuulta siipiensä alle. Tapahtumia syntyy aina uusia, kuten jo muutamina vuosina keväällä järjestetty Viikkarin Kyläjuhla. Sen kantavina voimina on Viidennen kaupunginosan, Viikkarin, aktiivit yhdessä paikallisten kulttuurija taideyhdistysten kanssa. Yhden toukokuisen päivän aikana on mahdollisuus nähdä perinteistä ja kokeilevaa kulttuuria: performansseja, musiikkia, kuvataidetta, työpajoja, on kirpputoria ja pop up –ravintolaa.

57

58

59

60

eteläranta Kokemäenjoen etelän puoleinen ranta-alue sekä katu Karjarannan jälkeen

ostos- ja markkinapaikkana. Samoilla sijoilla syksyisin Porin Silakka-

ennen Keski-Porin kirkkoa on Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

markkinat aloittavat maamme silakkamarkkinoiden sarjan.

Etelärannan jokimaisemassa yhdellä silmäyksellä näkee edessään

Jos aikanaan Etelärantaan tuli suuriakin laivoja, on nykyisin rannassa

aukenevan Kirjurinluodon, haaroittuvan joen sekä pohjoisrannalla

sekä vierasvenelaituri että vuokravenepaikkoja. Rannasta on myös

Puuvillatehtaan rakennuksen Porin sillan päässä.

mahdollista lähteä jokiristeilylle joko Reposaaren tai Ulvilan suuntaan.

Etelärannassa sijaitsee vanha puurakenteinen suolamakasiini, joka

Etelärannasta kaupunkiin päin on Kivi-Porin alue arvokkaine

toimii kesäravintolana, Eila Hiltusen Polyfonia-veistos, ravintolalaivoja

rakennuksineen.

sekä yksi Suomen arvostetuimmista taidelaitoksista, Porin taidemuseo.

Eteläranta tunnetaan myös Pori Jazz -festivaalin aikana jazzkatuna,

61

katutaide Porin katukuvaa on värittänyt vuosikymmenten ajan alati muuttuvat seinäpinnat Porin Teatterinuorten tyyssijana tunnetussa Kulttuuritalo Annankatu 6:ssa eli Anniksella. Kaupunkilaiset ovat kauhistellen ja ihaillen seuranneet seinien graffitimaalauksia.

Kesällä 2012 Porin kaupungin taidekokoelma sai pikantin lisän.

Kauppatorin kulmassa sijatsevan asuin- ja liikehuoneistorakennus Liikekulman seinä sai pintaansa puolalaisen graffititaiteilija M-Cityn eli Mariusz Warasin maalauksen. Se on kaikkiaan parikymmentä metriä korkea ja sai valmistuttuaan kaupunkilaisten varauksettoman suosion.

Koska harmaita kerrostalon seiniä Porissakin riittää, sai seuraavana kesänä postitalon seinä niinikään graffitipinnan. Katutaiteilija Otto Majan inspiraation lähde on ideoiden synty. Lopputuloksessa mies istuu puun alla omena kädessään. Päänä, johon omena on pudonnut puusta, on kahvikone. Idea syntyy päässä ja symboloi näin taiteellista työstämistä.

62

63

64

opiskelijaelämää Opiskelijakaupunkina Pori on nuori. Yliopistokeskus saatiin Poriin vihdoin

ammatillisen koulutuksen historiassa. Lisäksi Porissa toimii

alkuvuodesta 2003. Tosin jo reilua kahta vuosikymmentä aiemmin

ammattilentäjien erikoisoppilaitos Suomen Ilmailuopisto Oy.

Tampereen teknillinen korkeakoulu aloitti koulutustoimintaansa Porissa.

Näiden kaikkien, ennen kaikkea yliopistokeskuksen rantauduttua Poriin,

Nykyisellään yliopistokeskuksessa on neljä emoyliopistoa, Aalto-yliopisto,

alkoi myös opiskelijaelämä vilkastua. Hiljalleen haalarikansaa alkoi näkyä

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Turun yliopisto,

katukuvassa. Ensin yksittäisinä pieninä joukkoina, sitten aina alati

jotka tarjoavat opetusta ja tekevät tutkimustyötä.

kasvavina. Nyt Porissa on kouluissa omat opiskelijayhdistyksensä ja

Yliopistokeskuksen lisäksi Satakunnan Ammattikorkeakoulun koti-

niiden järjestämät jo perinteisiksi muodostuneet opiskelijariennot.

paikka on Pori. Se sai väliaikaisen kokeiluluvan vuonna 1991, ja toiminta

Näihin lukeutuu vaikkapa lukuvuoden aloitus Kurnajaisissa ja perinteinen

vakinaistettiin kuusi vuotta myöhemmin. Niinikään Porissa voi opiskel-

konttausmaraton kävelykadulla, Wappupäivän silliaamiainen

la valtakunnallisessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Opiskella voi

Raatihuoneenpuistossa sekä uusien opiskelijoiden kaste Kokemäenjoes-

myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, jota Porissa edustaa

sa. Haalarikansa on muuttanut kaupunkia ja tuo siihen iloisen piristävän

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, jolla on vankat ja monialaiset juuret

lisänsä.

65

66

maikkala

uimahalli

Porin maauimala on monen sukupolven kesämuistojen kohde, sillä se

Porin kaupungin täyttäessä 450 vuotta, vuonna 2008, päätti kaupungin-

valmistui jo 1957. Ajalleen uskollinen funkisuimala on Yrjö Lindegrenin

valtuusto rakennuttaa kaupunkiin uuden uimahallin. Se on kylpylän ja

suunnittelema. Arkkitehdin kädenjälki on myös Helsingin Olympiastadion.

uimahallin toimiva kompromissi, jossa on yhteensä seitsemän allasta,

Maauimala on osa kansallista kaupunkipuistoa ja Museoviraston suoje-

vesiliukumäki, kaksi tavallista saunaa, höyrysauna sekä kuntosali. Se on

lukohde. Sen uimakausi alkaa keväällä ja päättyy syksyyn, vaikkakin tal-

myös Suomen ensimmäinen uimahalli, jossa osa energiasta tulee katolle

visin avantouimareilla on mahdollisuus pulahtaa 3–5 -asteiseen veteen.

sijoitetuista aurinkokeräimistä. Arkkitehti Tapio Antikaisen suunnittelema

Maauimalan, tai tuttavallisemmin maikkalan, nurmella on tilaa ottaa

uimahalli sijaitsee lähellä keskustaa Kuninkaanhaan kaupunginosassa.

aurinkoa ja seurata hyppytornin taidonnäytteitä.

- Porissa on kaikki, mitä ihminen tarvitsee, sanoi MM-pronssimitalisti,

Maauimala on sopivasti Isomäen jäähallin ja urheilureittien vieressä.

uimari Matti Mattsson. Porin uusi uimahalli on hänen kotihallinsa ja hänet saattaakin nähdä kauhomassa allasta päästä toiseen.

67

68

pataruokaa, totoa ja hutunkeittoa Kun ulkopaikkakuntalaiselta kysytään porilaisesta urheilusta, ensimmäi-

joukkue pelaa naisten Superpesiksessä ja on voittanut Suomen

senä mieleen tulee jääkiekko. Porin Ässät edustaa vanhaa ja perinteikästä

mestaruuden vuonna 2002. Pesäkarhuilla on joukkueita laajasti juniori-

urheiluseuratoimintaa, suuria legendoja ja suurta tunnetta. Jääkiekko-

tasolla sekä naisten ja miesten maakuntasarjoissa. Pesäpallostadion on

seura perustettiin 1967, kun Porin Karhut ja Rosenlewin Urheilijat -38

urheilukeskuksen yhteydessä, tekonurmikentän kupeessa, stadionin

yhdistettiin yhdeksi seuraksi. Ässien menestykseksi voidaan lukea seuran

naapurina.

kolme Suomen mestaruutta, 1971, 1978 ja 2013. Vaikka kultaisia mitaleja

Porin Ravirata sijaitsee keskustan läheisyydessä. Sen vetovoima

ei ole nähty usein Porissa, tunnetaan porilainen kiekko tunteita herättävänä

nousi, kun raviradan keskikentälle pystytettiin jättinäyttö. Se onkin tuonut

lajina. Pelitapahtumissa Isomäen jäähallissa seisomakatsomolla

lisäpotkua sekä ravitapahtumiin että laajempaan käyttöön. Screeniltä

on maineensa. Ässien junioritoiminta on myös vilkasta.

näytetään myös jääkiekko-otteluita.

Porin Pesäkarhut on porilaisen pesäpallon erikoisseura. Sen pääsarja-

69

70

tanssin iloa Tanssikoulu Liisa Nojonen, Puuvillatehtaan entisen pääkonttorin tiloissa, on legendaarinen paikka nykytanssin harrastajille ja ammattilaisille. Sieltä ovat ponnistaneet maailmanmaineeseen niin tanssija Tero Saarinen kuin Mikko Lampinen. Liisa Nojonen perusti Tanssikoulun jo 1979 ja sen rinnalle ammattilaistanssijoiden Pori Dance Companyn 1989.

Kantavana voimana on kuitenkin harrastajat eri nykytanssilajeissa ja ikäryhmissä.

Tanssikoulu on merkittävästi laajentanut tanssin harrastusta ja arvostusta. Liisa Nojonen tunnetaan maailmalla laajasti.

71

kutosella liikkeelle Porilainen perheyritys Tactic Games Oy on tunnettu myös entisellä Nelostuote-nimellään. Yrityksen kuuluisin peli on vuonna 1967 julkaistu Kimble. Se on myynyt miljoonia kappaleita ympäri maailmaa. Sittemmin listaa voidaan jatkaa tutuilla nimillä: Alias, Choco, Rappakalja sekä lukuisat muut suomalaisten rakastamat tutut pelit.

Tactic Gamesin pelit valmistetaan Suomessa, sillä tuotantolaitos sijaitsee Porissa. Yrityksellä on merkittävät tilat Karjarannassa, Kokemäenjoen varressa, jossa pelit myös suunnitellaan ja kehitetään.

Pelejä viedään niin Euroopan kuin Amerikankin markkinoille.

Yhteistyö Rovion kanssa on avannut oven Angry Birds -maailmaan.

Yhteistyö onkin kokolailla porilainen: Rovion Peter Vesterbackan synnyinkaupunki kun on myös Pori.

72

73

reposaari Kokemäenjoen suiston päätepysäkki ennen merta on Reposaari,

Saaren asukkaat ovat kautta historian muodostaneet tiiviin

porilaisten suussa Räpsöö. Lähestyttäessä yhtä kaupungin idyllisimmistä

asujaimiston ja pitävät edelleenkin yllä aktiivista toimintaa.

puutalokaupunginosista ohitetaan pengertiellä tuulivoimapuisto.

Joka kolmas vuosi saarella juhlitaan Reposaari-päivää.

Aikanaan, kun tietä ei saareen ollut, sinne keskittyi koko kaupungin

Vuonna 2008 Reposaari tuli tutuksi Loma-asuntomessukohteena.

satamaliikenne. Redillä saattoi olla pitkälti toistasataa purjelaivaa.

Rantabulevardin varrelta löytää Kelpon puiston, nimetty painija Kelpo

Niiden myötä myös alueen maaperä muokkautui. Purjelaivojen painolastit

Gröndahlin mukaan. Vain kappaleen matkaa edempänä on Eikan aukio.

eli paarlastit tyhjennettiin maihin ja maa-aineksen mukana alueelle syntyi

Iskelmälaulaja Eino Grönin kotipaikka on niinikään Reposaari.

ainutlaatuinen kasvusto.

74

76

Kun pääkaupunkina toiminut Turku aikanaan paloi, tuli eteen uuden pääkaupungin sijainti. Reposaarta väläyteltiin vaihtoehtona, mutta Helsinki vei voiton.

Reposaaressa sijaitsee edelleen toimiva legendaarinen Reposaaren Ravintola. Sen lisäksi on muitakin ravitsemusliikkeitä sekä Ravintola Merimestan yhteydessä sijaitseva kalan käsittely- ja myyntitila. Veneilijöille saaren pysähdyspaikka on vierasvenesatama Marina Merilokki, josta on kävelymatka kauppaan tai vaikkapa Reposaaren kauniiseen puukirkkoon, jossa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vihitty rouvansa, porilaissyntyisen Jenni Haukion kanssa.

Reposaaren kaunis puutalomiljöö vie hetkeksi pois kiireisestä arjesta.

78

79

80

yyterin sannoilla ja rannoilla Uinti, auringonpalvonta, rantalentopallo, surffaus, ratsastus, golf, motocross. Yyteri kaikkineen on kokonainen kaupunginosa. Alueen tunnetuin paikka on tietenkin Yyterin sannat, kuuden kilometrin mittainen hiekkaranta mataline uimavesineen. Tuuli muodostaa hiekasta rannalle ainutlaatuisia dyynejä. Hiekkapenkan tuulensuojan puolelle kasvaa hiekansitojakasveja, kuten rantavehnää, mikä onkin Porin nimikkokasvi.

Dyynit ovat herkkiä, ja siksi alue on osa Natura-aluetta.

Yyterin sannoilta muistetaan esimerkiksi Rolling Stonesin konsertti kesältä 1965, Leningrad Cowboysien juhannuskeikka 1994 ja 2000-luvun Yyteri Beachfutis. Aivan rannan tuntumassa on Yyterin Kylpylähotelli.

Yyterissä on myös yksi rannanosa varattu kokonaan nudisteille.

81

83

kallo Mäntyluodon pikatien, valtatie 2:n, päässä sijaitsee Kallo. Kaupungista tultaessa ensin vasemmalle jää Yyteri, sitten oikealle Kirrisanta, jälleen vasemmalle Herrainpäivät ja Karhuluoto. Sitten vastassa on Mäntyluoto satamineen ja Uniluodon idyllinen puutaloalue. Kapea maantiesilta johtaa Kalloon ja vastassa on meri. Tie päättyy.

Kallon kalavedet olivat muinoin porvareiden erityissuosiossa. Historian varrelle mahtuu myös toisen maailmansodan vesitasokoneiden tukikohta.

Kallon tunnetuin nähtävyys on soma valkoinen majakka ja sen kupeeseen rakennettu punamultapintainen majakanvartijan asunto. Se onkin toinen Suomen majakoista, jonka viereen pääsee ajamaan autolla. Toinen on Hailuodossa Marjaniemen majakka.

Kallon kalliot ovat matkailijalle kokemus niin aurinkoisella kesäsäällä kuin syysmyrskyssäkin. Kallioluotojen helmasta löytyy myöhään syksyllä satakuntalaista vitamiinipommia, tyrniä.

Alueen idylliin kuuluu Suomen vanhimman urheiluseuran, pursiseura Segelföreningen i Björneborgin laiturit sekä paviljonki. Ravintolatiloja vuokrataan ahkerasti erilaisiin kesäjuhliin. Satamalahdella ja Kallon merenpuolisella edustalla voi seurata purjehduskilpailuja.

Kallossa sijaitsevat myös Porin merivartioasema ja Selkämeren luotsausalueen tukiasema.

84

85

köydet irti Porin Satama käsittää kaksi satama-aluetta, Mäntyluodon sekä Tahkoluodon, palvellen kaikkia Itämerellä kulkevia aluksia. Suomen syvimmät väylät, 12-metrinen ja 15,3-metrinen, tuovat kaikenkokoiset laivat Poriin.

Mäntyluodon satamassa käsitellään muun muassa kappaletavaraa, kontteja, kuivaa irtotavaraa ja sahatavaraa. Tahkoluodossa puolestaan kulkee kuiva irtotavara ja nestemäiset kemikaalit. Porin Satama on yksi Suomen parhaista talvisatamista ja sijaitsee viiden valtatien risteyksessä.

86

87

88

vuosisata puimakoneita Kokemäenjoen pohjoispuolella näemme vanhan Rosenlewin teollisuusalueen, jossa nykyisin toimii maatalouskoneita valmistava Sampo-Rosenlew Oy. Alue tunnetaan Konepajanrantana eikä syyttä, sillä ensimmäinen Björneborgs Mekaniska Werkstad, BMW, Porin Konepaja aloitti toimintansa 1858.

Nykyinen Sampo-Rosenlew on tunnettu leikkuupuimureistaan ja metsäkoneistaan. Itsestään kulkevien puimakoneiden valmistus Porissa aloitettin 1957. Nykyisin leikkuupuimureita myydään noin 50 maahan, yli 80 prosenttia koneista menee vientiin niin vehnän kuin riisinkin viljelymaihin.

90

porin puuvilla August Krookin suunnitteleman Porin Puuvillan tehdasalueen rakennukset sekä Rainer Finnilän suunnittelema pääkonttori johtajanasuntoineen pitävät nykyisin sisällään niin yliopistokeskuksen, tanssikoulun kuin kahvipaahtimonkin.

Sen lähes kaikki tilat ovat yritysten tai muiden toimijoiden käytössä. Myös Pohjois-Porin terveysasema sijaitsee Puuvillan alueella.

Porin Puuvilla Oy valmisti puuvillakankaita ja tekstiilejä vuosina 1898-1974, jonka jälkeen yritys fuusioitiin Finlaysoniin. Vuonna 1981 puuvillatehtaan kutomolla syttyi tulipalo, joka oli maamme kaikkien aikojen suurin tehdaspalo.

Tämän jälkeen tuotantoa alettiin ajaa alas, kunnes toiminta päättyi kokonaan vuonna 1994.

Puuvillatehdas on ollut merkittävä työllistäjä, samoin kuin joen pohjoispuolen konepajateollisuus. Tehtaanpillin viheltäessä lähtikin satojen työläisten polkupyöräjoukko kotejaan kohti, kunnes taas seuraavan päivän työvuoro toi joukon takaisin.

Puuvillatehdas vetää jälleen väkeä puoleensa.

Yliopistokeskuksen yli kymmenvuotinen historia puuvillatehtaalla on merkittävä. Nyttemmin Puuvillan Kauppakeskus toimii koko maakunnan vetonaulana.

92

villa mairea Villa Mairea tunnetaan yhtenä hienoimmista arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Sisustuksesta vastaa Aino Aalto.

Villa Mairea valmistui 1939 Maire ja Harry Gullichsenin residenssiksi, Suomen edustuskodiksi, Porin Noormarkkuun.

Tyylisuunta on modernismi, ja rakennus on tyylinsä suunnannäyttäjä.

Maire Gullichsen oli Antti Ahlströmin pojan, Walter Ahlströmin tytär.

Antti Ahlström omisti 1800-luvun lopusta alkaen sekä Noormarkun että Kauttuan ruukit, jotka edelleen kantavat hänen nimeään.

Villa Mairea sijaitsee Ahlströmin alueella. Taiteella oli tärkeä asema jo isoisä Antin elämässä. Mairesta tuli taidemesenaatti, ja hän vaikutti suuresti myös Porin taidemuseon syntyyn.

Artekin kalusteet, tekstiilit ja taide ovat saaneet paikkansa Villa Mairean sisätiloissa. Maire Gullichsen oli Aino ja Alvar Aallon kanssa perustamassa Artekia.

Rakennukseen ja sen ulkotiloihin pääsee nykyisin tutustumaan vain tilauksesta. Osa siitä on edelleen yksityiskäytössä.

Villa Mairean omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy.

93

94

linnusto Kokemäenjoen jokisuisto Porissa on Pohjoismaiden suurin. Suisto kasvaa

olleet suuret sitten 1950-luvun. Aiemmin joessa eli iso jokivesisimpukka

merelle päin koko ajan maan nousemisen myötä. Suistoalue koostuu

ja luonnon lohi. Toisaalta vuosikymmeniin ei joessa voinut uida, kunnes

useiden juopien muodostamista pitkistä ja kapeista luodoista.

se puhdistui niin, että Kirjurinluotoon avattiin pitkän tauon jälkeen jälleen

Lietealueilla näkee keväisin ja syksyisin lukuisia lintubongareita.

uimaranta vuonna 1994. Porilla on tarjota hieno hiekkaranta

Jokisuistoa pidetäänkin yhtenä parhaista lintualueista. Suiston alueella ja

kävelymatkan päässä kauppatorista.

meren läheisyydessä on mahdollisuus käydä lintutornissa tutkailemassa

Aikanaan joella uitettiin tukkeja ja veneilijä saattaa edelleenkin

kauden siivekkäitä. Kuten ruovikoille pesänsä rakentavia viiksitimaleja eli

törmätä jäiden irrottamaan puunrunkoon joella liikkuessaan.

partatiaisia.

Joskus saattaa läheisempi tarkastelu paljastaa tukinpääksi luullun

Syksyisin joella saattaa törmätä myös nahkiaismertoihin. Nahkiaiset

rauhallisesti eteneväksi piisamiksi tai euroopanmajavaksi.

ovatkin yksi porilainen myöhäissyksyn herkku. Ympäristömuutokset ovat

Kokemäenjoki, elämän virta.

95

kuvaajat Aronen Karipekka. ............. . . . s. 8, 9, 25, 26, 30, 31, 48, 54, 71, 91 Haouzi Dunia.................... . . . s. 20, 28, 32, 42, 43, 44, 49, 57, 76, 80, 82, 90 Järvenranta Leena. ............ . . . s. 52 Kantonen Joni. ................. . . . s. 18, 34, 38, 45, 46, 50, 64, 74 Kiippa Petri. ..................... . . . s. 47, 69 Laine Mikael. .................... . . . s. 14, 37, 40, 41, 61, 68, kannen kuva Nordlund Sami. ................. . . . s. 70, 89 Savola Anne. .................... . . . s. 81, 94 Tontti Reijo. ..................... . . . s. 6, 12, 47, 58, 69 Vasama Esa-Matti. ............ . . . s. 19, 23, 24, 36, 55, 62, 63, 65, 66, 67, 72, 86 Virtanen Hanna. ................ . . . s. 2, 4, 5, 11, 16, 17, 21, 29, 53, 60, 82, 84, 87, 89, 95 Östervik Tauno.................. . . . s. 33, 57, 75, 77, 78, 83, 85 A. Ahlström Kiinteistöt Oy Tiina Rajala. .................. . . . s. 92 Oy Hacklin Ltd. ................. . . . s. 86 Porin kaupunki.................. . . . s. 91 Rakastajat-teatteri Seppo Aarne................. . . . s. 56 (kuvassa: Jarno Malinen, Joonas Saartamo, Irina Pulkka, Ilkka Heiskanen) Sampo-Rosenlew Oy.......... . . . s. 88, 89 Tactic Games Oy. .............. . . . s. 72, 73

teokset Pertti Mäkinen, Toriparlamentti 2008, © Kuvasto 2014.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . s. 37 Eila Hiltunen, Polyfonia 1987, © Kuvasto 2014. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . s. 60 Emil Cedercreutz, Satakunnan karhu 1938, © Kuvasto 2014.. . . . . . . . . . . . . s. 64

pori - elämänmakuinen kaupunki Kun yksi ihastuu kaupungin rosoisuuteen, toinen kavahtaa viheliäistä tuulta.

Toiselle erityisen tärkeää on kaupungin laaja kulttuuritarjonta, toinen nauttii urheilusta.

Aivan kuten elämässäkin, riippuu katsojasta kohteen mielenkiintoisuus.

Tässä teoksessa ovat Porin Kameraseuran valokuvauksen harrastajat katsoneet kaupunkia oman elämänmakuisen linssinsä läpi. Tältä näyttää eräänlainen Pori.

Kuvien oheen porilainen kirjoittaja Elina Wallin on koostanut katkelmia kaupungin historiasta ja nykypäivästä kaupungissa asuvan silmin. Kirjassa yhdistyvät eri tekijöiden näkökulma kaupunkiin, jolla on monet kasvot. Tervetuloa Poriin!