Suomi - 100 menestyksen vuotta by Kirjakaari

Suomi – 100 menestyksen vuotta -juhlateos on syntymäpäivälahja satavuotiaalle Suomelle sekä kunnianosoitus suomalaiselle työlle ja osaamiselle. Kirjassa kuvataan sadan menestystarinan kautta Suomen matkaa agraariyhteiskunnasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Tarinat kulkevat läpi itsenäisen Suomen vaiheiden esitellen jokaiselta vuodelta yhden toimijan perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Menestystarinoiden lisäksi kirjaan on koottu vuosikymmenittäin suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja saavutukset sekä kipupisteet ja aallonpohjat. Tekstit myös sitovat sata tarinaa osaksi suurempaa kokonaisuutta – Suomea. Näin syntyneen teoksen pääviesti on: Yhdessä olemme aina olleet enemmän.

9 789527 187265

Tekstit: päätoimittaja Antti Kekola yritykset ja organisaatiot: Mira-Maria Heinonen, Nelli Miettinen, Anna Partanen vuosikymmenet: Mikko Hiljanen Taitto ja ulkoasu: Heikki Riikonen, Laboratorio Uleåborg Oy Valokuvat: kuvaluettelot sivuilla 236–239 Kustantaja: Kirjakaari Oy Paino: Bookwell Oy, Porvoo 2017

ISBN 978-952-7187-26-5

sisällys Esipuhe

1910-luku

1917 Suomi Satavuotias Suomi

1918 Åbo Akademi Rajat ylittävä yliopisto

1919 Helo Suomi ja sauna

1920-luku 1920

Huhtamäki Makeisverstaasta maailmanlaajuiseksi pakkausvalmistajaksi

1921 Sako Asevalmistajien aatelia

1922 Fazerin Sininen Suklaalla suomalaisten sydämiin

26 1923 Finnair Sinivalkoinen ja sopivan kokoinen lentoyhtiö 1924 Savonlinja Suomalaisten kotimainen kuljettaja

1925

Teuvan Keitintehdas Muonitusjärjestelmien mestari turuilla ja toreilla

1926

Lahden MM-kilpailut Lahden laduilta kansainväliseen menestykseen

1927

Vierumäki Liikunnan ja hyvinvoinnin keidas kangasmetsän keskellä

1928 Novita Villan viemää 1929 KWH-yhtymä Monipuolinen kestomenestyjä

1930-luku

1932 1933

1931

Suomen Reserviupseeriliitto Johtajia sotaan ja rauhaan

1936 Vaisala Mittalaitteita maailman ääriin

42 Kalakukkoleipomo Hanna Partanen Kalakukkoja Kallaveden kupeesta

Matkahuolto Sujuvan matkanteon ja rahdin mahdollistaja

52 1935 Artek Muotoilun ajattomuutta, laatua ja jatkuvuutta

1930

1934 Kelirengas Pitoa ja pitkää ikää

Outokumpu Kuparikukkulalta ruostumattoman teräksen kuninkaaksi

1937 Kalevala Koru Koru, jolla on tarina

1938

Suomen Luonnonsuojeluliitto Luonto lähemmäs ihmistä

1939 Raisio Vehnämyllystä maailmalle

1940-luku 1940 Vapo Kotimaisen bioenergian puolestapuhuja

62 64

sisällys 66 1941 Väestöliitto Toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla 1942

Teknologian tutkimuskeskus VTT Innovaatioita isänmaan hyväksi

1950-luku

1960-luku

106

1950 Amer Sports Urheilua, ulkoilua ja aktiivista elämäntapaa

1960 Exel Composites Höyhenenkeveitä komposiitteja

108

1951 Marimekko Me olemme Marimekko

110

1952 Finavia Näyteikkuna Suomeen, portti maailmalle

1961

1962 Silenta Kuuloaisti ja kuuluvuus kunnossa

1943 Rintamativoli Tivoli taisteluiden keskellä

1944 Reima Säätä mahtavampi

1953 Kaukokiito Päivässä perillä

1945 Martela Työntekoa tukemassa

1954 Plasto Laadukkaat lelut leikkien tukena

1946

Huurre Luonnonmukaisen jäähdytyksen ja lämmöntuoton huipulla

1955

1947

Suomen Yrittäjänaiset Tasa-arvoisen yrittäjäelämän uudisraivaaja

Finn-Savotta Retkeilyosaamista jääkäri-repuista puolijoukkuetelttoihin

1956 Suomen Rauhan turvaajaliitto Rauhan rakentajat

1948 Kiitokori Group Erikoisajoneuvoja joka lähtöön

1957 Lasten Päivän Säätiö Huvittelemalla hyvää lapsille

100

1949 Katepal Pitkäikäinen bitumikate

1958 Honkarakenne Ylimmällä oksalla

102

1959 Viking Line Koko kansan laivasto

104

1963

Ilmarinen Työeläkevartija ja omistajiensa vakaa vakuuttaja

Mantsinen Group 114 Mantsisen malli mullistaa materiaalin- käsittelyn

1964 Leimet Vahvalla perustalla 1965

112

116

Lapland Hotels 118 Tunturien kupeesta koko maan palveluketjuksi

1966 Containerships Maailma kulkee konteissa

120

1967 Fiskarsin sakset Joka kodin klassikot

122

1968 Pölkky Pölkky Oy on päässyt puulla pitkälle

124

sisällys 126 1969 Finvacon Vastuullista ja voitollista liiketoimintaa

1970-luku 1970 Lappset Group Leikin ja liikunnan lähettiläs

128 130

1971 Pentik Koko Pohjolan Pentik

132

1972 Ouneva Group Kun virheisiin ei ole varaa

134

1973 Baltic Yachts Pohjanmaa tarjoaa vain parasta

136

138 1974 Biolan Edistämässä ekologisempaa elämistä 1975 Tamware Ovet auki maailmalle

140

142 1976 Sirkus Finlandia Yksi suuri sirkusperhe 1977 Polar Electro Sykkeenmittausta suurella sydämellä

144

1978

Saamelaisalueen koulutuskeskus Siltana modernin ja menneen välillä

1979 Lapin yliopisto Monitieteinen arktisen alueen asiantuntija

146

148

1980-luku 1980 Hesburger Menestyksen resepti 1981

1986 Mini-Maid Pullaa puhtaalta paperilta

164

166 1987 Robert’s Coffee Kadonneen kahvilakulttuurin jäljillä 168 1988 F-Secure Tietoverkkojen turvaaja

150 152

154 Arctic Machine Peltitynnyreistä tienhoidon markkinajohtajaksi

1989 Space Systems Finland 170 Avaruusteknologian innovaatioista arkipäivää

1990-luku

172

1982 Allaway Parempien pölyn- imureiden puolella

156

1990 Taidekeskus Salmela Monitaiteellinen menestystarina

174

1983 Ferroplan Kuljetinratkaisujen ketterä uranuurtaja

158

1991 KIHU Tieteellä kilpaurheilun huipulle

176

1984

Joulumatkailun menestystarina Joulumatkailun ihmemaa

160

1992 John Nurmisen Säätiö Intohimona Itämeri ja sen suojelu

178

180

1985

Transtech Bilateraalikaupasta kiskokalusto- osaamisen kärkeen

162

1993

Hyvää Suomesta -merkki Kotimaisen ruuan puolesta

1994 Boreal Kasvinjalostus Satoisia kasveja pohjoisiin oloihimme

182

sisällys 1995 1996

184 Laitilan Wirvoitus juomatehdas Laatujuomia Laitilasta Nightwish Tummasävyinen suomalainen sinfonia

186

1997

Perheyritysten liitto Vastuullisen perheyrittäjyyden tukena yli sukupolvien

188

2003

Arcusys Teknologia tuo uusia ulottuvuuksia oppimiseen

202

2004 Fondia 204 Unelma erilaisuudesta kantaa lakialalla 2005 Beneq Ohuiden pintojen edelläkävijä

206

190 1998 Fortum Uusia energiaratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin

2006 Sotiemme Veteraanit Uhraus, joka ei saa unohtua

208

1999

2007 Kirjakaari Suomalaisuuden sanansaattaja

210

2008

212

Idean Enterprises Käyttäjäystävällistä teknologiaa ihmistä varten

2000-luku

192

194

2000 Crisis Management Initiative Rauha on tahdon asia

196

2001

198

Valio Eila Puhtaasti kotimaisia maitotuotteita ilman laktoosia

200 2002 Forchem Mäntyöljy – metsiemme vihreä kulta

Nordic Business Forum Maailma muuttuu johtajien käsissä

2009 Clewer Marketing Lähdekirkasta vettä jätevedestä

2010-luku

214

216

2010 Educluster Finland 218 Suomalaista koulutusosaamista maailmalle

2011 Naava Pala puhdasta luontoa sisätiloissa

220

2012

TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö Kestävän tulevaisuuden puolesta

222

2013

Logistikas Hankinta Äitiyspakkauksesta hyvinvointivaltion kulmakivi

224

2014 Kyrö Distillery Company Tislaamo ruispellossa

226

2015 Gold & Green Foods Kaurasta täydellisen proteiinin voimanlähde

228

2016

230

Rauma Marine Constructions Raumalaista laivanrakennustaitoa maailman merille

Kiitokset

232

Lähteet

234

Haastattelut ja kuvat

236

Esipuhe

SUOMI

– 100 menestyksen vuotta -juhlateoksen sivuilla esitellään sata suomalaista organisaatiota, jotka perustamisvuosiensa mukaan järjestettyinä

edustavat satavuotiaan Suomen itsenäistä taivalta. Kirjaan on koottu oman alansa tienraivaajia, suomalaisen kulttuurin ja koulutuksen rakentajia sekä yrityksiä, jotka eivät pidä itsestään meteliä, vaikka näkyvät jokapäiväisessä elämässämme. Suomalainen luonteenlaatu ajaa turhan usein muistelemaan vain niitä vaikeita aikoja ja negatiivisia asioita. Omat juuret on hyvä pitää mielessä, mutta menneisyydestä kannattaa muistella muutakin kuin tuskaa ja kärsimystä. Aivan liian harvoin kiinnitetään huomiota siihen, miten suomalaiset ovat maansa ja menestyksensä rakentaneet. Meiltä löytyy korkeatasoista osaamista, innovaatioita ja sisäänrakennettuna vankka työmoraali. Yhdessä olemme aina olleet enemmän. 100 menestyksen vuotta -juhlateoksella haluamme korostaa niitä aikoja, jolloin Suomessa on noustu vaikeuksien kautta voittajiksi. Haluamme tuoda esille hetket, jolloin risukasaankin on revitty väkisin aukko päivänvaloa varten. Juuri siksi olemme koonneet yksiin kansiin sata menestystarinaa halki Suomen satavuotisen historian. Juhlateos tulee olemaan sekä esiteltävien organisaatioiden että kaikkien suomalaisten käytettävissä viestiessämme maailmalle suomalaisesta osaamisesta. Teoksen päätoimittajana haluan toivottaa lämpimästi onnea satavuotiaalle Suomelle – ja tietenkin menestystä myös tulevaisuudessa! Toivottavasti sadan vuoden kuluttua tarjoutuu yhtä hieno mahdollisuus laatia teos upeista suomalaisista yrittäjistä ja organisaatioista.

Antti Kekola, päätoimittaja

1910-luku

Itsenäinen Suomi syntyy Aina vuoteen 1917 asti Suomi kuului varsin itsenäisenä osana

sialistisen vallankumouksen toteuttaminen, mihin se sai tukea,

monikansalliseen Venäjän valtakuntaan. Suomen autonomiaa oli

muun muassa aseita, Neuvosto-Venäjältä. Valkoisten tavoitteena

kuitenkin kavennettu 1800-luvun lopusta alkaen niin sanottujen

puolestaan oli taata Suomen itsenäisyys ja riippumaton asema

sortokausien myötä.

Neuvosto-Venäjästä. Tähän se sai tukea Saksasta.

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen vuonna 1914 vai-

Sisällissota päättyi toukokuussa 1918 valkoisten voittoon.

kutti yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kehi-

Saksasta palanneiden jääkärien tukemana ja kenraali Manner-

tykseen Euroopassa, niin myös Suomessa. Vaikka varsinaiset

heimin johtamana valkoisten suojeluskunnat löivät punaisten

sotatoimet eivät ulottuneet Suomeen, tempautui maa Venäjän

työväenkaartit ja ajoivat venäläissotilaat maasta. Vaikka itse-

osana maailmansodan syövereihin. Esimerkiksi Venäjän armei-

näisyys säilytettiin, suomalainen yhteiskunta jakautui kahteen

jassa palveli suomalaissyntyisiä upseereja ja suomalaisia va-

leiriin, ja kuilua syvensivät muun muassa sodan aikana molem-

paaehtoisia liittyi myös rivimiehinä Venäjän armeijaan. Samaan

pien osapuolten harjoittama terrori ja sodan jälkeen häviäjien

aikaan Saksaan lähetettiin salaa koulutettavaksi suomalaisia

ankara kohtelu.

vapaaehtoisia – niin kutsuttuja jääkäreitä.

Vuonna 1919 Suomen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin

Suomen kannalta ensimmäisen maailmansodan ylivoimai-

Kaarlo Juho Ståhlberg. Valintaa edelsi kiista Suomen hallitus-

sesti merkittävin seuraus oli itsenäistyminen. Epäonninen sota

muodosta. Suomeen ehdittiin jopa kutsua kuninkaaksi Hessenin

ja sitä seurannut elintarvikepula aiheuttivat Venäjällä mellakoita

prinssi Friedrich Karl Saksasta, mutta hän ei ottanut asemaa

tsaarin hallintoa vastaan. Vuoden 1917 vallankumouksissa tsaa-

vastaan, koska Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan.

rinvalta kaatui ja valtaan nousivat bolševikit.

Vuonna 1919 järjestettiin myös Suomen ensimmäiset eduskunta-

Saman vuoden marraskuussa Suomessa koottiin senaatti, jonka tärkein tavoite oli itsenäisyyden hankkiminen. Senaatti

vaalit. Samana vuonna suunniteltiin itsenäisen Suomen symbolit, kuten rahat, kunniamerkit ja liput.

antoikin itsenäisyysjulistuksen joulukuun alussa, ja 6.12.1917

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti 1910-luku Suo-

Suomen eduskunta hyväksyi sen. Päivää juhlitaan nykyään Suo-

messa oli modernisoitumisen aikaa. Talous kehittyi, maa kau-

men itsenäisyyspäivänä. Itsenäistyminen vaatii aina muiden

pungistui hitaasti ja elintaso nousi. Ihmiset tulivat toimeen, ja

maiden tunnustuksen, ja vuoden 1918 alussa Neuvosto-Venäjän

tautikuolemat ja imeväisyyskuolleisuus olivat laskussa. Moder-

bolševikkihallinto tunnustikin Suomen itsenäisen aseman, mitä

nisoituminen oli kuitenkin epätasaista: maalla elettiin eri tavalla

seurasivat länsimaiden tunnustukset.

kuin kasvavissa kaupungeissa.

Itsenäistyminen ei kuitenkaan tuonut onnea ja autuutta. Sen

Yksi kauaskantoisimmista 1910-luvun sosiaalisista uudis-

sijaan itsenäisyys mahdollisti aiempien vuosikymmenten aikana

tuksista oli kieltolaki, joka astui voimaan kesäkuussa 1919.

kerääntyneiden yhteiskunnallisten jännitteiden purkautumi-

Vastasyntyneen kansakunnan kulttuurielämä kukoisti varsinkin

sen, mikä tarkoitti sisällissodan syttymistä Suomen senaatin

kirjallisuudessa, muun muassa Juhani Ahon, Frans Emil Sil-

johtamien valkoisten ja kansanvaltuuskunnan eli punaisten

lanpään, Ilmari Kiannon, Eino Leinon ja Maria Jotunin johdolla.

välille tammikuun lopussa 1918. Punaisten tavoitteena oli so-

1917

SATAVUOTIAS SUOMI ITÄMEREN RANNALLA POHJOIS-EUROOPASSA sijaitseva Suomi on tuhansien järvien ja lukuisten menestystarinoiden maa. Siinä missä suomalaisyritykset ovat saavuttaneet suuria, myös itse maa on menestystarina muiden joukossa.

yhteiskunnalliset olot kehittyivät. Sotakorvauksena toimitetut tuotteet

osa sekä Ruotsin että Venäjän valtakuntaa. Sijainti kirjaimellisesti

toimivat käyntikortteina idänkauppaan, joka kiihtyi kovaan kasvuun.

idän ja lännen välissä on vaikuttanut merkittävästi ainutlaatuisen

Neuvostoliitto olikin vuosikymmeniä Suomen keskeisin kauppakump-

suomalaisuuden syntymiseen.

pani. Vähitellen vientireitit aukenivat muuallekin maailmaan.

Satavuotiaan Suomen poliittinen järjestelmä on itse valtiota van-

Vuosikymmenten vieriessä Suomi kehittyi maatalousmaasta

hempi ja perintöä Ruotsin vallan ajalta. Säätyvaltiopäivät muuttuivat

moderniksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Edustuksellinen de-

yksikamariseksi ja yleisellä äänioikeudella valittavaksi eduskunnaksi

mokratia ohjasi päätöksentekoa, asutus siirtyi maalta kaupunkeihin

vuonna 1906. Samalla myös naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä

ja teknologian voittokulku avasi uusia reittejä maailmalle. Nokia tuli

Euroopassa. Eduskuntaan valittiin heti vuonna 1907 maailman ensim-

tunnetuksi matkapuhelimistaan, ja suomalainen koulujärjestelmä

mäiset 19 naiskansanedustajaa. Myös oikeusjärjestelmä maallikko-

on tänäkin päivänä ihailun ja ihmetyksen kohde. Metsäteollisuudes-

jäsenineen on perua Ruotsin vallan ajalta. Ruotsi on myös Suomen

taan tunnetussa Suomessa luonto on aina ollut lähellä suomalaisten

toinen virallinen kieli.

sydämiä. Kesäkaudella kaupungit hiljenevätkin ihmisten ladatessa

Suomi kuului Venäjän valtakuntaan autonomisena suuriruhti-

Neuvostoliitto. Sodista ja epävarmuudesta huolimatta maan talous ja

Vuonna 1917 itsenäistynyt Suomi on vuosisatojen saatossa ollut

lomalla akkujaan maaseudun rauhassa.

naskuntana vuodet 1809–1917. Itäinen vaikutus näkyy Suomessa

Epävarmojen ensiaskeleiden jälkeen Suomi on saavuttanut ase-

yhä muun muassa kulttuurissa, ja suomalaisen saunakulttuurin

man poliittisesti vakaana maana, jota asuttaa ahkera, rehellinen ja

katsotaan olevan itäistä alkuperää. 1800-luvulla heränneen kansal-

luotettava kansa. Tasainen kasvu ja toisaalta maine puolueettomana

lisuusaatteen vauhdittamana suomalaisen kulttuurin juuria etsittiin

valtiona ovat mahdollistaneet aktiivisen kansainvälisen toiminnan.

Karjalasta, joka kuuluu nykyään Venäjään. Suomen kansalliseepos

Suomi on tasa-arvon ja sananvapauden kärkimaa, ja suomalainen

Kalevala on osaltaan koottu karjalaisista runoista.

koulujärjestelmä takaa korkean osaamisen eri aloilla. Pohjoiset olot

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Nuoren valtion alkutaival oli myrs-

ovat suomalaisille arkipäivää, joten maantieteellinen sijainti on tehnyt

kyisä. Ensin suomalaiset sotivat keskenään vuoden 1918 sisällis-

Suomesta arktisen erityisosaajan niin logistiikassa, rakentamisessa

sodassa. Toisessa maailmansodassa riitapukarina oli itänaapuri

kuin ruuantuotannossakin.

SUOMI Itsenäisyys: 6.12.1917 Väkiluku (vuonna 2017): noin 5,5 miljoonaa Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki: Helsinki Valuutta: euro (vuodesta 2001)

Suomi on pohjoismainen menestystarina valtiosta, joka on noussut sadan vuoden aikana köyhästä maatalousmaasta monen alan vauraaksi huippuosaajaksi. Syrjäisestä sijainnista huolimatta suomalaiset innovaatiot ovat levinneet maapallon joka kolkkaan. Pohjoisten havumetsien keskellä asuu menestys.”

1918

RAJAT YLITTÄVÄ YLIOPISTO ÅBO AKADEMILLA ON PITKÄ JA VAIHEIKAS HISTORIA. Nykyään yliopisto tunnetaan pienistä opetusryhmistään, kansainvälisistä kontakteistaan ja vahvasta pohjoismaisesta profiilistaan. Menestyksekästä monitieteistä tutkimusta tehdään tekniikassa, biokemiassa ja vähemmistötutkimuksen alalla. Suomen ainoa täysin ruotsinkielinen yliopisto antaa opiskelijoille loistavat eväät sijoittua työelämään. Åbo Akademin juuret ulottuvat vuoteen 1640, jolloin perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto, Kungliga Akademien i Åbo, Kuninkaallinen Turun Akatemia. Yliopistolla on monisyinen historia, johon on vaikuttanut muun muassa Turun palo, joka syyskuussa 1827 tuhosi koko kaupungin. Tällöin yliopisto siirrettiin Venäjän vallan alla Helsinkiin, ja nykyinen Åbo Akademi perustettiin Turkuun vuonna 1918. Åbo Akademin säätiö rakensi yliopiston 35 yksityishenkilön lahjoittamien rahojen turvin, ja ruotsinkielistä korkeakoulutusta jatketaan yhä tuomiokirkon kauniissa ympäristössä, täysin samoilla sijoilla kuin Kuninkaallinen Turun Akatemia aikoinaan. Yliopiston perustaminen ensimmäisen maailmansodan keskellä osoitti kunnioitettavaa kaukokatseisuutta. Suuri lama 1920-luvun lopulla ja toisen maailmansodan syttyminen seuraavalla vuosikymmenellä asettivat haasteita tieteelliselle toiminnalle nuoressa Suomessa, mutta sotavuodet osoittivat tutkimuksen merkittävyyden ympäri maailmaa. Myös Åbo Akademin kirjaston panos suomenruotsalaisten epävirallisena kansalliskirjastona on kulttuurisesti merkittävä. Kirjaston kokoelmat rakennettiin vuodesta 1919 lähtien vapaakappalein ja lahjoituksin, ja nykyään kokoelmista löytyy lähes kaikki Suomessa painettu materiaali sekä kiinnostavia erikoiskoko-

ÅBO AKADEMI Perustaja: Åbo Akademin säätiö Perustettu: 1918, Turussa

Åbo Akademi on Suomen ainoa ruotsinkielinen monitieteinen yliopisto. Yliopisto tunnetaan tutkimuksen ja teollisuuden menestyksekkäästä yhdistämisestä, vahvasta kansainvälisyydestään ja korkeasta pohjoismaisesta profiilistaan.”

elmia että mittavia arkistokokoelmia. Kirjaston omistama K. Suomen

ja humanististen alojen opiskelijat ovat pienellä kampusalueella

Talousseuran arkisto on myös valittu Unescon kansalliseen Maailman

jatkuvasti kosketuksissa toisiinsa, mikä tarjoaa tiedekunnat ylittäviä

muisti -rekisteriin.

näköaloja ja luo synergiaa, jota ei suuremmissa yhden alan korkea-

Yliopiston vahvoja aloja ovat vähemmistöihin liittyvä tutkimus,

kouluyksiköissä välttämättä pääse syntymään.

tekniikan prosessit ja materiaalit sekä lääkeainekehitys ja biokemia.

Åbo Akademin kampukset sijaitsevat Turussa ja Vaasassa. Käy-

Kehitteillä on myös poikkitieteellinen mereen ja meriteollisuuteen

tävillä kuultavien kielten monipuolisuus kertoo yliopiston suosios-

keskittyvä profiloitumisala, joka on rannikkokaupungille paikallisesti

ta myös ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Yliopiston 6 000

erittäin tärkeä hanke. Meriteollisuus kukoistaa alueella, ja yliopiston

opiskelijasta 1 000 on ulkomaalaisia. Åbo Akademi onkin hyvin kan-

ja teollisuuden intiimi suhde onkin ainutlaatuinen koko maailman

sainvälinen, kenties Suomen kansainvälisin, yliopisto, ja verkostot

mittapuulla. Viime vuosina Tekes on ollut yliopistolle tärkeä yhteistyö-

maailmalle ovat vahvat. Suhteet ovat erityisen tiiviit Pohjoismaihin,

kumppani, ja yhteistyötä on tehty muun muassa yliopistotutkimukseen

ja yhteistyösopimuksia on niin Ruotsiin, Norjaan kuin Tanskaankin.

perustuvien innovaatioiden kaupallisen potentiaalin kehittämisessä ja sitä tukevassa soveltavassa tutkimustoiminnassa.

Suomella on hyvä maine koulutuksessa, ja maamme yhdistetään korkean koulutuksen ja tekniikan tasoon. Tämän maineen rakentu-

Yksi Åbo Akademin menestystekijöistä on Suomen ja itse yliopis-

misessa Åbo Akademilla on ollut historiallisesti merkittävä rooli,

ton sopivaksi todettu koko. Pienessä maassa ihmiset ja organisaatiot

joka ei jatkossakaan ole pienenemässä. Åbo Akademissa koulutus

tuntevat toisensa, mikä mahdollistaa nopean ideoiden vaihdon ja

nähdäänkin tulevaisuuden kehityksen edellytyksenä, jota kannattaa

kehittämistyön. Sama etu on myös Åbo Akademilla: insinöörialojen

vaalia ja jonka päälle rakentaa.

1919

SUOMI JA SAUNA

ja höyryhuoneiden valmistukseen hankkimalla Knüllwald Sauna

VIIDEN MILJOONAN ASUKKAAN SUOMESSA on arvioiden mukaan

toihin ja myyntiyhtiön Isoon-Britanniaan. 90-luvun loppupuolella han-

yli kolme miljoonaa saunaa. Niitä on rakennettu talojen pihoihin ja

kittiin myös höyrystinvalmistajana tunnettu Amerec Yhdysvalloista.

sisätiloihin, rannoille, veden päälle tai rekka-autojen lavoille niin puusta, jäästä kuin kivestäkin.

Tuotannon laajentuminen ulkomaille oli merkittävä askel nimenomaan löylyhuoneiden markkinoinnissa. Suomessa saunat rakenne-

Helo Oy kuuluu maailman suurimpiin saunavalmistajiin, ja yhtiön

taan paikan päällä, mutta muualle maailmaan saunatilat toimitetaan

tuotteita viedään yli 80 maahan. Tukevasti Suomesta ponnistava yh-

yleensä koottavina elementteinä. Niinpä tehtaan ja asennuskohteen

tiö on levittäytynyt laajalle perustamalla tuotantolaitoksia kotimaan

sijainti samalla mantereella joustavoittaa toimitusta huomattavas-

lisäksi Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

ti. Yritysostojen kautta 2000-luvulla osaaminen laajeni lauteiden ja

Vuonna 1919 Suomessa oli pulaa käytännössä kaikesta. Neljä sähkömiestä – Väinö Ahlberg, Antti Hietamies, Bertil Lundvall ja Frans

puukiukaiden valmistukseen. Yhtiön nimi vaihdettiin takaisin Heloksi 2008, kun se liitettiin osaksi TyloHelo Groupia.

Nykänen – perustivat Viipuriin Karjalan Sähkö -nimisen yrityksen ja

Viimeisin läpimurto löylymaailmassa on muunneltava BWT-sau-

ryhtyivät valmistamaan sähköalan tarvikkeita. Talvisota keskeytti

na, jonka lämpötilaa ja kosteutta voi säädellä helposti mieleisekseen.

uuden tehtaan rakennustyöt Viipurissa, ja tuotanto siirrettiin lyhyen

Muutos saunojen suunnittelussa on ollut viime vuosina merkittävä,

Tampereen-pysähdyksen kautta Helsinkiin.

kun perinteiset pimeät saunakomerot ovat vaihtuneet huolellisesti

Sähköliedet ja kirkkoihin asennettavat sähkölämmittimet muo-

sisustetuiksi lasiseinäisiksi löylyhuoneiksi. Valinnanvara lauteiden

dostivat sodan jälkeen merkittävän osan yhtiön tuotannosta. Yh-

muodossa ja materiaaleissa on valtava. Maailmalla vallitsevat kun-

dysvalloissa sähköalaa opiskelleesta Oskar Vikströmistä oli tullut

toilu- ja terveystrendit ovat lisänneet terveysvaikutuksistaan tunnetun

yrityksen toimitusjohtaja 1930-luvulla, ja vuonna 1949 hän suunnit-

saunan suosiota, ja Helon tuotteet ovatkin yleistyneet muun muassa

teli sähkökiukaan omaan saunaansa. Saunamarkkinat mullistaneen

kuntosalien ja hotellien vakiovarusteena maapallon eri kolkissa.

tuotteen sarjavalmistus alkoi 1960-luvulla ja nimensä Oy Helo Tehtaat -muotoon vaihtanut yritys siirtyi Hankoon.

Suomelle Helon tekemä työ saunanautinnon eteen on merkittävä. Sen lisäksi, että varhaisen tuotekehityksen myötä saunat yleistyivät

Tuotannossa keskityttiin kiukaisiin, sillä 1970-luvun rakennus-

kaikenkokoisissa asunnoissa kotimaassa, Helo on edesauttanut laa-

buumin myötä saunat yleistyivät kerrostaloasunnoissa. Isona tekijä-

dukkailla tuotteillaan suomalaisen saunakulttuurin leviämistä muille

nä olivat Helon kehittämät ja kiukaaseen asennettavat termostaatti

mantereille. Suomalaiset ovat saaneet nauttia saunasta satoja vuosia,

ja aikakello. Se helpotti asennusta. Savuhormin vaativaa puukiuasta

ja suomme saman ilon mieluusti muillekin.

ei kerrostaloon saanut, mutta helposti sähköistettävä kiuas sopi ahtaaseenkin tilaan erinomaisesti. Helo valmisti parhaimmillaan 70 000 kiuasta vuodessa, ja vienti Yhdysvaltoihin alkoi jo 60-luvulla. Kansainvälisen kaupan kasvaessa 1990-luvun alkupuolella Helo vaihtoi nimensä Saunateciksi. Yritys laajensi tuotantoaan sauna-

GmbH:n Saksasta sekä perustamalla saunahuonetehtaan Yhdysval-

HELO Perustajat: Bertil Lundvall, Väinö Ahlberg, Antti Hietamies, Frans Nykänen Perustettu: 1919, Viipurissa

Maailman suurin sauna-alan yritys tulee tietenkin Suomesta. Pitkän historiansa aikana Helo on edistänyt saunomisen ilosanomaa kehittämällä uutta teknologiaa ja uudistamalla saunojen suunnittelua, perinteitä kunnioittaen.”

1920-luku

Nuoren demokratian ensiaskeleet 1920-luvulle periytyivät monet niistä ongelmista ja haasteista,

vollisuuslaki, jonka myötä kaikille tuli pakolliseksi vähintään

joita maan itsenäistyminen ja sitä seurannut sisällissota toi-

6-vuotinen kansakoulu.

vat mukanaan. Vuosikymmenen vaihtuessa Suomi oli sodassa

Muutoksista huolimatta kahtiajaon luoma juopa oli Suo-

Neuvosto-Venäjää vastaan, vaikka varsinaisia taisteluita ei käyty.

messa näkyvä. Suomalainen oikeisto pelkäsi Neuvostoliittoa ja

Sota päättyi vuonna 1920 Tarton rauhaan, jossa päätettiin muun

suomalaisten kommunistien vallankaappausta koko vuosikym-

muassa maiden välisistä rajoista. Suomeen liitettiin Petsamo,

menen ajan. Myös Suur-Suomi- ja heimoaate olivat voimissaan

mutta varsinkin Suur-Suomea kannattanut äärioikeisto joutui

1920-luvulla. Vuosikymmenen aikana perustettiin oikeistolaisia

pettymään, sillä Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Tarton rauhan

järjestöjä, joiden tavoitteena oli muun muassa rajantakaisten

jälkeen valtio oli kuitenkin maantieteellisesti suurimmillaan,

heimokansojen tukeminen, kansallistunteen ja maanpuolus-

varsinkin kun Suomen ja Ruotsin välinen kiista Ahvenanmaasta

tustahdon kohottaminen sekä kommunismin ja vasemmiston

ratkesi Kansainliiton päätöksellä vuonna 1921 Suomen eduksi.

vastustaminen.

1910-luvulta polveutui myös kahtiajakautunut yhteiskunnal-

Nuoressa tasavallassa edustuksellista demokratiaa vasta

linen tilanne. Yhteiskunnan eheytyminen oli Suomen itsenäi-

harjoiteltiin. Se näkyi esimerkiksi hallitusten lyhytikäisyytenä

syyden ja tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tähän

ja puolueiden kyvyttömyytenä tehdä yhteistyötä. Kommunismin

liittyen 1920-luvun alkuvuosien aikana vapautettiin iso osa pu-

pelko ja vastustus näkyivät myös politiikassa. Presidenttejä toi-

navangeista. Samalla noin puolelle punavangeista palautettiin

mi vuosikymmenen aikana kaksi. Vuoteen 1925 saakka tehtävää

kansalaisluottamus, eli he saivat esimerkiksi äänioikeuden.

hoiti K. J. Ståhlberg. Hänen jälkeensä presidentiksi valittiin Lauri

1920-luvun aikana säädettiin useita lakeja ja tehtiin sosiaali-

Kristian Relander, joka oli presidentti vuoteen 1931 saakka.

sia uudistuksia, jotka edesauttoivat yhteiskunnan yhdentymistä.

1920-luvulla Suomi oli yksi urheilun kärkimaista. Kolmissa

Uutta oli esimerkiksi progressiivinen verotus, köyhäinhoitolaki

kesäolympialaisissa Suomi voitti yhteensä 37 kultaa, 31 hopeaa

ja uskonnonvapauslaki. Lisäksi maaton väestö sai Lex Kalliona

ja 28 pronssimitalia. Talviolympialaisia käytiin vuosikymme-

tunnetun lain nojalla lunastaa itselleen maata, mikä tasasi ta-

nen aikana kahdet. Niistä suomalaisurheilijat toivat mukanaan

loudellista eriarvoisuutta. Sukupuolten välistä eriarvoisuutta

yhteensä 6 kultaa, 5 hopeaa ja 4 pronssia. Urheilun suuri nimi

puolestaan tasoitti avioliittolaki, jonka myötä aviopuolisot kat-

oli juoksija Paavo Nurmi, jonka menestys nosti nuoren kansa-

sottiin oikeudellisesti tasavertaisiksi. Maahan perustettiin myös

kunnan itsetuntoa. Kulttuurissa kansainvälistä mainetta niitti

ensimmäiset neuvolat, mikä paransi sekä odottavien äitien että

säveltäjä Jean Sibelius, joka sävelsi 1920-luvun aikana neljä

syntyvien lapsien terveyttä. Vuonna 1921 säädettiin oppivel-

merkittävää sinfoniaa.

1920

MAKEISVERSTAASTA MAAILMANLAAJUISEKSI PAKKAUSVALMISTAJAKSI PAKKAUSTEOLLISUUTEEN KESKITTYNEELLÄ Huhtamäellä on tuotantoa kaikilla mantereilla, ja joka viides ihminen maailmalla ostaa viikoittain tuotteen, joka on pakattu Huhtamäen valmistamaan pakkaukseen. Kaikki lähti liikkeelle kokkolalaisesta kivinavetasta, jonne 19-vuotias leipurin poika Heikki Huhtamäki perusti makeisverstaan vuonna 1920. Makeistehtailu laajeni nopeasti uusille markkinoille, kuten

densa kanssa, ja sen päämäärä on, että ruoka päättyy kuluttajalle

leipä-, lääke-, juoma- ja elintarviketeollisuuteen. Vuonna 1943 taiteen

aina tuoreena ja käyttökelpoisena mahdollisimman tarkoituksen-

tukijana tunnettu Huhtamäki luovutti yrityksensä osake-enemmistön

mukaisessa pakkauksessa. Korkea laatu, turvallisuus ja ympäris-

Suomen Kulttuurirahastolle. Yhtiö listautui pörssiin vuonna 1959 ja

töystävällisyys ovat Huhtamäellä keskeisessä asemassa ja jatkuvan

alkoi panostaa 60-luvulla pakkausteollisuuteen. Yhtiön omistama

kehityksen kohteena. Esimerkiksi yhtiön käyttämien kartonkien kuitu

Polarpak nousi johtavaksi kartonkikuppien valmistajaksi Euroopassa.

on peräisin kestävän kehityksen periaatteilla kasvatetuista met-

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä yritys myi pois viimeiset muut

sistä, ja tuotannosta syntyvän jätteen kierrätysaste on jo lähes 90

liiketoimintahaaransa.

prosenttia. Yhtiö tukee myös ympäristöä vähemmän kuormittavien

Nykyään Huhtamäellä on yli 70 tuotantoyksikköä ja toimintaa

Huhtamäen tehtaat sijaitsevat lähellä asiakkaita ja tuotteiden

kaukset, joita ovat esimerkiksi kartonkiset kahvimukit ja lautaset,

loppukäyttäjiä, mikä lyhentää kuljetusmatkoja sekä helpottaa asia-

joustopakkaukset kuten hammastahnatuubit, erilaiset makeis-, kah-

kaspalvelua ja markkinoiden muutoksiin reagoimista. Yhteistyötä ja

vipaketti- ja elintarvikekääreet sekä kuitupakkaukset eli esimerkiksi

tiedonjakoa eri yksiköiden välillä johdetaan erityisillä kehitysryhmil-

kananmunakennot ja hedelmäalustat. Pohjoismaista tarjoilupakka-

lä. Tuote- ja innovaatiotiimit etsivät jatkuvasti uusia tapoja kehittää

usten liiketoimintaa hoidetaan Hämeenlinnasta käsin, ja yhtiöllä on

pakkauksia sekä laajentaa niiden toiminnallisuutta ja arvoa. Materi-

vahva asema kotimaassa, vaikka Suomi muodostaakin enää vain noin

aalikehityksen lisäksi pakkausten kylkiin voidaan liittää esimerkiksi

yhden prosentin koko yhtiön liikevaihdosta.

erilaisia älypuhelimella luettavia digikoodeja, jotka sisältävät mainos-

Huhtamäen asiakkaita ovat erikokoiset yritykset pikaruokara-

pakkausraaka-aineiden kehitystä.

yli 34 maassa. Yhtiöllä on kolme liiketoiminta-aluetta: tarjoilupak-

tai kuluttajatietoa.

vintoloista keskus- ja tukkuliikkeisiin, paikalliset toimijat ja suuret

Huhtamäki on lähes 100-vuotisen historiansa aikana ollut vahvasti

ylikansalliset elintarvikemerkit. Yhtiö on kasvanut yhdessä asiakkai-

läsnä ensin suomalaisten ja sittemmin miljoonien ihmisten arjessa

ympäri maailman. Kaapeistamme löytyy useita yhtiön valmistamia pakkauksia. Esimerkiksi hammastahnatuubeista joka viides on pakattu Huhtamäen valmistamaan materiaaliin, ja huoltoasemalta mukaan napattu kahvi kulkee usein yhtiön kartonkikupeissa.

HUHTAMÄKI Perustaja: Heikki Huhtamäki Perustettu: 1920, Kokkolassa

Maailmanvalloituksesta huolimatta Huhtamäellä on vahva kotimainen omistus. Osingoista merkittävä osa päätyy Suomeen ja Kulttuurirahaston kautta tukemaan esimerkiksi paikalliskulttuureita ja taiteita. Yrittäjähenkisyys ja yhdessä tekeminen näkyvät yhtiön

Huhtamäki on onnistunut kasvamaan ja vahvistamaan asemaansa

toimintakulttuurissa alkuperäisen perustajan innoittamana, ja hänen

maailmanlaajuisena ruoan ja juoman pakkaamisen asiantuntijana koko

nimeään Huhtamäki kantaa edelleen ylpeänä maailman markkinoilla.

2000-luvun ajan. Yhtiö kasvaa yhdessä asiakkaiden kanssa ja auttaa huipputuotteita saavuttamaan enemmän kuluttajia, helpommin.”

1921

ASEVALMISTAJIEN AATELIA SAKON KASVU ASEIDEN KUNNOSTUSPAJASTA kansainvälisesti arvostetuksi patruunoiden ja aseiden valmistajaksi on merkittävä palanen myös Suomen historiaa. Sakon maine ei ole mainostoimiston aikaansaannos, vaan se on rakentunut puhtaasti meriittien pohjalta, yksi tarkka laukaus kerrallaan. Sako eli Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy perustettiin vuonna 1921 kunnostamaan sotasaaliina saatuja huonokuntoisia aseita. Suojeluskuntajärjestö oli suomalainen vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, johon ehti vuosina 1918–1944 kuulua yhteensä 150 000 jäsentä. Sako siirrettiin isompiin tiloihin Riihimäelle vuonna 1927 ja pian aseiden kunnostuksen rinnalla aloitettiin myös patruunavalmistus. Ensimmäinen suomalainen kivääri, m24, syntyi kun sveitsiläiset piiput kiinnitettiin venäläisaseiden lukkolaitteisiin. Lottakiväärinä tunnettu ase toimi esikuvana kuuluisalle m/28:lle eli Pystykorvakiväärille, jolla niitettiin mainetta vuoden 1937 ammunnan maailmanmestaruuskisoissa kolmen maailmanennätyksen arvoisesti. Piippujen valmistus aloitettiin 1932 ja pian Sakon tehtaalla syntyivät käsityönä myös aseiden tukit. Sako tuli tunnetuksi nimenomaan piipuistaan, joiden valmistamiseksi kehitettiin muun muassa uudenlainen sisähiontatapa. Sotavuosina 1939–1944 Sako valmisti 275 miljoonaa pistoolinluotia ja yli 70 000 m/39 -kivääriä. Lisäksi Riihimäellä valmistettiin miljoonia metsästyspatruunoita ja -luoteja sekä kunnostettiin vanhoista kivääreistä toimintakuntoisia. Vuonna 1944 koneet kävivät käytännössä yötä päivää, kunnes Moskovan rauhansopimuksessa 3.11.1944 Suojeluskuntajärjestö määrättiin lakkautettavaksi. Yhtiön säästämiseksi Sakon osakekanta lahjoitettiin Punaiselle Ristille. Rauhanehtojen kieltäessä asevalmistuksen, tuotantolaitos valmisti tulevina vuosina muun muassa tekstiilikoneita.

SAKO

Sako on perinteikäs patruuna- ja asevalmistaja, joka on joutunut historiansa

Perustaja: Suojeluskuntain Yliesikunta Perustettu: 1921, Helsingissä

aikana mukautumaan maailman muutosten tuomiin haasteisiin. Osana

Sodanjälkeisistä vuosista selvittyään Sako otti ensimmäiset aske-

valmistus on edelleen keskeinen osa Sakon toimintaa parantaen asei-

leet vientimarkkinoilla. Pohjois-Amerikassa ihastuttiin välittömästi

den osumatarkkuutta entisestään. Sadassa vuodessa valmistustavat

aseiden osumatarkkuuteen, ja Sako on pitänyt jo pitkään kärkisijaa

ja -menetelmät ovat muuttuneet, mutta edelleen kaikki pohjautuu

suurimpana ei-amerikkalaisena metsästysaseiden valmistajana

vahvaan sakolaiseen ammattiosaamiseen.

Beretta-konsernia Sako tähtää kohti ennen näkemätöntä menestystä.”

Kanadassa sekä Yhdysvalloissa. 1960-luvulla suomalaisen jalkavä-

Sakon merkitystä Suomelle on vaikea tiivistää muutamaan lau-

en perusaseen, rynnäkkökivääri RK62:n, valmistus alkoi alunperin

seeseen. Sotavuosien ase- ja patruunatuotanto on luonnollisesti

Valmet-tuotenimellä. Sakon Riihimäen tehtaalla asetta modernisoitiin

merkkipaalu vailla vertaa, mutta yhtä lailla nykypäivän kotimainen

ja sen valmistus jatkui RK95-nimellä Sakon tuotemerkin alla.

aseteollisuus tukee uskottavaa puolustusta ja esimerkiksi Suomen

Yhtiön omistussuhteiden vaihdellessa pääomistajina ovat toimi-

puolustusvoimien tarkkuuskiväärit ovat Sakon valmistamia.

neet muun muassa Nokia, Valmet sekä Metso, joka myi Sakon vuonna

Vuosikymmenten aikana Sako on tullut tunnetuksi tarkkuutensa

2000 perinteikkäälle asevalmistajalle, italialaiselle Berettalle. Be-

ansiosta niin metsästyksessä kuin ampumaurheilussa, ja monelle

rettan omistuksessa Sako on tehtaillut valmistettujen aseiden mää-

aseharrastajalle suomalaisuus onkin laadun tae. Tuotteet tukevat

rässsä mitattuna tuotantoennätyksiä vuosi toisensa perään. Etenkin

myös luonnonläheistä elämäntapaa, jota etenkin Suomessa pidetään

vuonna 2002 lanseerattu, uudenlaista suunnittelua edustava Tikka

arvossa.

T3-kivääri on ollut suosittu malli. Pitkät perinteet omaava patruunan-

1922 edelläkävijänä tunnettu 25-vuotias kondiittorimestari halusi tarjota helsinkiläisille samoja herkkuja kuin Euroopan suurkaupungeissa. Vaikka kahvilakulttuuri alkoi kukoistaa, Fazerin maineen mittarina olivat erityisesti makeiset. Karl Fazer kehitteli uusia karamelleja vaimonsa Berta Blomqvistin kanssa, joka toimi sekä makutuomarina että yrityksen taloudenhoitajana. Nimiä makeisille keksittiin koko perheen lapsikatraan voimin, ja Suomen rakastetuimmat taiteilijat kuvittivat karamelleille upeita kääreitä. Makeisten tehdasmainen valmistus alkoi vuonna 1897, ja siitä lähtien ensiluokkaiset makuelä-

SUKLAALLA SUOMALAISTEN SYDÄMIIN

mykset ovat houkutelleet asiakkaita. Perheyrityksen ikoninen tuote, Fazerin Sininen, syntyi ystävyyden eleen ja monen sattuman summana. Karl Fazerin pojalla Svenillä oli englantilainen liiketuttava, jonka vävy kärsi vakavasta silmäsairaudesta. Kun Sven Fazer sai miehen lääkärille, tämä onnistui

SININEN KULTAKIRJAIMIN KORISTELTU suklaakääre symboloi suo-

parantamaan hänet. Kiitoksena ystävänpalveluksesta liikemies lah-

malaista makeisteollisuutta, sillä Fazerin Sininen on monen mielestä

joitti Sven Fazerille sveitsiläisen suklaareseptin. Resepti on sama,

se ainut ja oikea suklaa. Kotimaisen maidon ja laadukkaan kaakaon

jolla herkullista suklaata on valmistettu vuodesta 1922 lähtien. Sen

liitto on tarjonnut nautinnollisia hetkiä herkkusuille jo vuosikymmen-

alkuperäinen salainen resepti on yhä tallessa kassakaapin kätköissä.

ten ajan. Rakastetun suklaan suosio on siivittänyt myös Fazerin muut tuotteet kuluttajien tietoisuuteen.

Maitosuklaan tutun maun tunnistaa jokainen, sillä siinä yhdistyvät parhaimmat raaka-aineet: tuore kotimainen maito ja aito Arriba-kaa-

Jo viidennessä polvessa toimiva perheyritys sai alkunsa vuonna

kao takaavat saumattoman makujen harmonian. Suklaapakkauksen

1891, kun Karl Fazer perusti Helsinkiin oman ranskalais-venäläisen

sininen väri on rekisteröity tavaramerkki, joka itseoikeutetusti toimii

konditorian. Sokerileipurin oppia sveitsiläissyntyisen turkkurin poika

suklaan tunnistettavana elementtinä. Karl Fazerille sinisen sävy

oli hankkinut Pietarin arvostetusta konditorialiikkeestä. Lisäksi Pariisi

kuvasi Suomen puhdasta luontoa ja itsenäistä isänmaata.

ja Berliini opettivat, millaiset maut ovat kuluttajien mieleen. Rohkeana

Makeisten ja leivonnaisten valmistamisesta Fazerin leipomotoiminta laajentui pian leipiin ja muihin suolaisiin tuotteisiin. Leipää leivottiin jo ensimmäisessä konditorialiikkeessä Helsingissä ja pikkuhiljaa muissa leipomoissa ympäri Suomen. Myös tuoreen leivän leipominen ruokakaupoissa on Fazerin kekseliäisyyden tulos. Myöhemmin tuotevalikoima on kasvanut erilaisilla aterioilla, ja nykyään koulujen ja työpaikkojen ravintolat jatkavat yrityksen maukkaan ja ravitsevan ruokailun perinnettä. Muuntautumiskyky ja innovatiiviset kokeilut ovatkin olleet alusta saakka Fazerin toiminnan ydin: kananmunan voi yhtä hyvin täyttää nougatilla ja juureksista saa erinomaista makua leipätaikinaan. Ennakkoluuloton luovuus antaa viimeisen silauksen maittavan makumaailman synnylle.

FAZERIN SININEN Valmistus aloitettu: 1922, Helsingissä

Suomalaisten suosikkisuklaana tunnettu Fazerin Sininen on antanut kasvot suomalaiselle makeisteollisuudelle jo 1920-luvulta lähtien. Alkuperäisellä sveitsiläisellä reseptillä valmistetun maitosuklaan maku puhuttelee herkkusuita edelleen. Tuttujen makeisten lisäksi Fazer valmistaa muun muassa leipomotuotteita ja tarjoaa monipuolisia ruokailu- ja kahvilapalveluita.”

Suomalaisille yksi makeinen maistuu ylitse muiden: Fazerin Sininen. Sininen suklaa on halutuin valinta marketin makeishyllyllä, ja se on myös suosikkituliainen ulkomaille matkustettaessa. Vaikka klassikkosuklaa on pitänyt pintansa jo 1920-luvulta saakka, houkuttelee Fazer kuluttajia jännittäviin makujen seikkailuihin uusilla herkullisilla tuotteillaan tulevaisuudessakin.

1923

SINIVALKOINEN JA SOPIVAN KOKOINEN LENTOYHTIÖ

ten alaisuudessa, ja sotien jälkeen lentoyhtiön osake-enemmistö siir-

AERO-NIMELLÄ TOIMINTANSA ALOITTANUT Finnair on kasvanut

uudenlaisessa kovassa kilpailutilanteessa aiemmin avattuihin Aa

yhden koneen yrityksestä yli kymmenen miljoonaa matkustajaa vuo-

sian-reitteihin panostaminen antoi Finnairille väylän kasvaa. Aiemmin

dessa kuljettavaksi lentoyhtiöksi, joka keskittyy Euroopan ja Aasian

Finnair oli keskittynyt lennättämään suomalaisia maailmalle, mutta

väliseen liikenteeseen. Finnair on kehittynyt myös yhdeksi maailman

muutosten myötä maailmalta lennettiinkin Suomeen ja Suomesta

arvostetuimmista ja luotettavimmista lentoyhtiöistä.

eteenpäin.

Lentomatkustamisen merkittävin murros tapahtui 1990-luvun loppupuolella, kun reittien ja lippuhintojen sääntely loppui. Täysin

Ilmailualaa horjuttavat herkästi erilaiset kriisit sodista polttoai-

Isänmaallisena ilmailun edelläkävijänä Finnair panostaa ensiluok-

nekustannusten kohoamiseen. Sisukas suomalainen Finnair on aina

kaisen kaluston lisäksi palveluun. Asiakaskokemus matkustamossa

onnistunut navigoimaan tiensä erilaisten turbulenssien läpi. Pohjoiset

on lämmin, välitön ja aidosti pohjoismainen, mikä kerää kiitosta

olot ovat pakottaneet hiomaan toiminnan laadun huippuunsa, mikä

kansainväliseltä asiakaskunnalta vuodesta toiseen. Vuosien varrella

on lisännyt entisestään Finnairin mainetta luotettavana lentoyhtiönä.

Finnair on omalta osaltaan osallistunut vahvasti myös viennin edis-

Suomen maantieteellistä sijaintia moititaan usein syrjäiseksi,

tämiseen ja Suomen tunnettuuden parantamiseen. Nokian puhelimet

mutta lentoliikenteen kannalta se on osoittautunut erinomaiseksi.

ovat levinneet maailmalle sinivalkoisten siipien kuljettamana lento-

Tätä etulyöntiasemaa hyödyntäen Finnair on toiminut edelläkävijänä

rahtina, ja lennoillaan Finnair on tutustuttanut kaukomaiden matkaa-

niin uusien reittilentojen aloittamisessa kuin uusimpien konetyyppien

jia niin Muumien kuin Marimekonkin maailmaan.

käyttöönotossa. Finnair oli ensimmäinen länsieurooppalainen lento-

Finnairin menestys ja maine eivät ole syntyneet hetkessä, vaan

yhtiö, joka lensi välilaskutta Euroopasta Kiinaan, ja 1980-luvulla ainoa

ne ovat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen tulosta. Aero-

suoria lentoja Länsi-Euroopan ja Japanin välillä tarjonnut yhtiö. Kykyä

yhtiön ajoista tähän päivään Finnair on kyennyt reagoimaan maail-

katsoa kauas tulevaisuuteen on käytetty myös kalustohankinnoissa

man muutoksiin ja mullistuksiin säilyttäen maineensa luotettavana

Finnairin ottaessa käyttöön uutta lentokoneteknologiaa ensimmäisten

ja turvallisena lentoyhtiönä. Vankka lähes sadan vuoden kokemus

joukossa. Maailmanlaajuisessa mittakaavassa maltillisen kokoinen

lentoliikenteestä on ollut tukeva pohja kansainvälisesti menestyvälle

Finnair on usein onnistunut olemaan askeleen isompiaan edellä.

lentoyhtiölle.

Yhtiön ensimmäinen kone, Junkers F 13, aloitti lentonsa 1924. Suomessa ei vielä tuolloin ollut ainuttakaan maalentokenttää, joten ilmojen teille noustiin vedestä tai jään päältä. Ensimmäinen lento kuljetti postia Helsingistä Tallinnaan, ja matkustajamäärä koko vuoden ajalta oli maltillinen 269. Sotien aikana toiminta oli sotilasviranomais-

tyi valtiolle. Finnair-nimi otettiin virallisesti käyttöön 1968.

FINNAIR Perustettu: 1923, Helsingissä

Kansainvälisesti arvostettu lentoyhtiö, joka pitää kärkisijaa yhtenä vanhimmista ja luotettavimmista lentoyhtiöistä. Finnair on onnistunut tuomaan maailman lähemmäs suomalaisia, mutta vienyt ahkerasti myös Suomea maailmalle.”

1924

SAVONLINJA Perustajat: Toivo J. Honkanen Perustettu: 1924, Mikkelissä

Savonlinja on ollut säännöllisen linja-autoliikenteen

SUOMALAISTEN KOTIMAINEN KULJETTAJA

alkuajoista lähtien merkittävä tekijä suomalaisen

SAVONLINJA ON KASVANUT KÄSI KÄDESSÄ suomalaisen linja-

joukkoliikenteen kasvussa ja kehityksessä.”

autoliikenteen kanssa. Yritys on vauhdittanut joukkoliikenteen kasvua osallistumalla erilaisiin alan kehittämistoimiin ja liikennöimällä ahkerasti Suomen maanteillä aina vuodesta 1924 lähtien. Nuori ja innokas autonkuljettajan urasta haaveillut Toivo J. Honkanen aloitti liikennöinnin T-Fordillaan Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä vuonna 1924. Kilpailun koventuessa ja matkustajamäärien kasvaessa Honkanen hankki 21-paikkaisen Rochet-Schneider-bussin hoitamaan reittiä Mikkelistä Heinolaan. Linja-autoliikenne kasvoi kohisten koko Suomessa, ja vuonna 1928 päädyttiin perustamaan Linja-autoliikennöitsijäin Liitto, LAL, jonka tehtäviin kuului lausuntojen antaminen liikennelupa-asioissa ministeriölle. Mikkeliin asettunut Honkanen ymmärsi hyödyt, joita aktiivinen toiminta liitossa tarjosi, ja hänet valittiinkin 1930 perustetun Mikkelin paikallisosaston puheenjohtajaksi. Luottamustoimesta oli etua etenkin liikennelupien saannin kiristyessä 1930-luvulla. Lupia myönnettäessä ryhdyttiin suosimaan suurempia yhtiöitä niiden laajemman kaluston tarjoaman toimintavarmuuden takia. Honkanen oli jo aiemmin yhdistänyt voimansa kahden muun liikennöitsijän kanssa, mutta vuonna 1935 päätettiin perustaa Savonlinja-osakeyhtiö. Alkoi linja-autoliikenteen nousukausi, joka ajoi muun muassa sisävesillä liikennöineet höyrylaivayhtiöt taloudellisiin vaikeuksiin. Savonlinja kasvoi parissa vuodessa Suomen suurimmaksi yksityiseksi linjaliikenneyritykseksi, ja sen seka-autojen kyydissä kulkivat niin ihmiset kuin tavaratkin maalta kaupunkiin ja takaisin. Reittien ja automäärien kasvu aiheutti linja-autoliikenteen rahastukselle haasteita, ja Savonlinja osallistui aktiivisesti matkalippujärjestelmän luomiseen. Kehitetty kassakonejärjestelmä kuitenkin

korvattiin muutaman vuoden kuluttua ottamalla käyttöön busseissa

kuljetusten järjestäminen paikkasi yksityisautoilun aiheuttamaa

lippuja lävistävät erilliset rahastajat.

matkustajakatoa. Savonlinja sai toimitusjohtajakseen kolmannen

Talvi- ja jatkosodan aikana suuri osa linjurikalustosta pakko-

polven liikennöitsijän, kun Kai Honkanen otti tehtävän vastaan 2016.

otettiin valtion käyttöön ja kuljettajat kutsuttiin rintamalle. Autoista

Tilausajojen kysynnän kasvu tarjoaa tulevaisuudessa uusia mielen-

maksettiin käyttökorvaus, mutta niiden kunto laski kovassa käytössä.

kiintoisia mahdollisuuksia, esimerkiksi räätälöityjen elämysmatkojen

Polttoaineesta ja renkaista oli huutava pula 1940-luvun loppuun asti.

muodossa.

Savonlinja turvautui polttoainepulassa häkäkaasujärjestelmään, ja

Mittavan historiansa aikana Savonlinja on keskittynyt kasvamaan

kunnollisten renkaiden puute pakotti lopettamaan väliaikaisesti lii-

ja kehittymään, mutta samalla se on antanut vahvan tuen suomalai-

kennöinnin useilla reiteillä.

selle joukkoliikenteelle. Etenkin ahkera liikennöinti Itä- ja Kaakkois-

Toivo Honkasen menehdyttyä vuonna 1956 toimitusjohtajana aloitti hänen poikansa Raimo, joka hoiti toimitusjohtajan tehtäviä 60 vuotta.

Suomessa on mahdollistanut harvaan asutulla alueella ihmisten ja tavaroiden vaivattoman liikkumisen läpi vuosikymmenien.

Yritysostojen myötä Savonlinja kasvoi voimakkaasti, ja koululais-

1925

TEUVAN KEITINTEHDAS Perustajat: Jean “Pöder” Luomala Perustettu: 1925, Teuvalla

MUONITUSJÄRJESTELMIEN MESTARI TURUILLA JA TOREILLA POHJANMAAN LAKEUKSILTA ponnistava Teuvan Keitintehdas on edustanut kestävää suomalaista osaamista jo vuosikymmenten ajan: laadukkaat kenttä- ja katukeittiöt, erikoiskeittimet ja liikuteltavat ruoanvalmistuslaitteet ovat yrityksen tärkeimpiä tuotteita. Erityisesti perheyrityksen kädenjälki näkyy perinteisissä armeijan soppatykeissä, joista moni varusmies on palveluksensa aikana muonansa saanut. Yrityksen juuret ulottuvat aina vuoteen 1925, jolloin virolaistaustainen Jean Luomala perusti Teuvalle rehukeitintehtaan. Koska Suomi oli 1900-luvun alkupuolella vielä vahvasti maatalousvetoinen yhteiskunta, tehtaassa ryhdyttiin valmistamaan rehukeittimiä maatalouden tarpeisiin. Vedenkeittimien rinnalla alettiin pian tehdä myös ruokakeittimiä, mutta varsinaiset kenttäkeittiöt tulivat tuotantoon vasta 1990-luvun alussa. Kuitenkin jo vuonna 1929 syntyi Suomen puolustusvoimien ensimmäinen kenttäkeitin M29. Alkujaan puupyörillä kulkeneita hevosvetoisia keittimiä on edelleen käytössä, vaikka nykyään hevoset ovat vaihtuneet moottoriajoneuvoihin. Pitkäikäisyys kertoo ennen kaikkea Teuvan Keitintehtaan tuotteiden korkeasta laadusta. Vuosikymmenten varrella tuotevalikoima on laajentunut merkittävästi, koska voimakas halu kehittää tuotteita on puskenut yritystä eteenpäin. 1970-luvulla keittimien lämmönlähteenä alettiin käyttää puun lisäksi yhä enemmän sähköä ja polttoöljyä. Saman vuosikymmenen alussa lanseerattiin myös ensimmäinen Parra-sähkökiuasmallisto. Puulämmitteisiä kiukaita yritys on kuitenkin valmistanut jo 1960-luvulta alkaen, ja nykyään Parra-saunatuotevalikoima tarjoaa

Suomalaista laatua ja osaamista edustava Teuvan Keitintehdas Oy valmistaa erilaisiin tarpeisiin kenttä- ja katukeittiöitä, erikoiskeittimiä ja liikuteltavia ruoanvalmistuslaitteita. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös kiukaat ja muut saunatuotteet.”

kattavan joukon tuotteita ja varusteita nykyaikaiseen suomalaiseen

väistynyt sota-ajoista. Tuotteiden erilaiset käyttökohteet tekevät mah-

saunakulttuuriin. Puulämmittämisellä on pitkät perinteet Suomessa,

dolliseksi myös sen, että niin humanitääriset avustusjärjestöt kuin

mikä näkyy tuotteiden suosiossa edelleen.

eri lajien urheiluseurat voivat hyödyntää tuotteita omiin tarpeisiinsa.

Nykyajan kysyntään Teuvan Keitintehdas vastaa näppärästi liiku-

Yhdellä muonitusjärjestelmällä ruokitaan jopa satoja ihmisiä.

teltavilla katu- ja pihakeittiöillä, jotka sopivat sekä isoihin yleisöta-

Sitkeä pohjalainen usko omaan tekemiseen on inspiroinut Teuvan

pahtumiin että kesämökin terassille. Siinä missä nestekaasugrillissä

Keitintehdasta alusta lähtien, ja yritys on onnistunut suunnittelemaan

tirisevät nopeasti maukkaat makkarat, valmistuu paella-pannussa

ja valmistamaan laadukkaita tuotteita vuodesta toiseen. Suomen

espanjalaista perinneruokaa. Laadun takeena on huipputason osaa-

vaihtelevat olosuhteet asettavat tuotteille kovia vaatimuksia, mikä

minen: yritys hyödyntää tuotteiden valmistuksessa modernia ohut-

on osaltaan ohjannut tuotekehitystä. Pyrkimys tehdä pitkäikäisiä ja

levyteknologiaa ja käyttää päämateriaalina ruostumatonta terästä.

kestäviä tuotteita on yrityksen vastaus nykyajan kertakäyttökulttuu-

Kattavan tuotevalikoiman ansiosta Teuvan Keitintehtaan asia-

rille. Hyödyntämällä modernia tekniikkaa ja parantamalla energia-

kaskunta on monipuolinen. Pitkäaikaisin kumppani on Suomen

tehokkuutta entisestään yritys vankistaa asemaansa markkinoiden

puolustusvoimat, jonka kanssa yritys on valmistanut useita kent-

kärjessä. Teuvan Keitintehtaassa uskotaankin, että innovatiivinen

tämuonitusjärjestelmiä. Ne palvelivat ansiokkaasti jo talvi- ja jat-

kehitystyö tuottaa tulosta myös tulevina vuosina.

kosotien taisteluissa, eikä kotimaisen armeijakaluston merkitys ole

1926

LAHDEN LADUILTA KANSAINVÄLISEEN MENESTYKSEEN

lähtien olosuhteita on kehitetty aktiivisesti. Kun kilpailujen järjestäminen oli aiemmin suuri voimainponnistus Lahden hiihtoseuralle ja kaupungille, siirtyi vetovastuu vuoden 2017 kisoissa kaupalliselle tapahtumayhtiölle. Talkootyö on kuitenkin edelleen kaiken keskiössä, sillä MM-kilpailujen järjestämiseen tarvitaan useita satoja vapaaehtoisia käsipareja.

PERINTEISET HIIHTOLAJIT kuvaavat suomalaista sielunmaisemaa

Yhteiskunnan kehittyminen on muuttanut urheilukulttuuria vuo-

parhaimmillaan: vaikka suksi ei luista, maaliin mennään vaikka ham-

sikymmenten varrella. Kun ensimmäiset Lahden kansainväliset

masta purren. Suomen talviurheilun kunniakas historia kulminoituu

hiihtokilpailut olivat vielä vaatimattomat kyläkunnan kisat ja osal-

Lahden MM-kilpailuihin, joita on järjestetty jo 1920-luvulta lähtien.

listujamaita oli alle 10, osallistujamäärät ja kannustajajoukot ovat

Lahden hiihtoseura on niittänyt mainetta erityisesti mäkihypyssä ja

kasvaneet sittemmin merkittävästi. Pienen piirin kisailuista on tul-

maastohiihdossa. Hiihtourheilun mekkana tunnettu Lahti on Suomen

lut vähitellen kansainvälisesti merkittävää bisnestä. Samoin vielä

kaupungeista ainoa, jossa on järjestetty kansainvälisesti merkittäviä

1980-luvulle asti yhteisöllisyys oli voimissaan ja hiihtäjiä lähdettiin

MM-kilpailuja.

kannustamaan sankoin joukoin paikan päälle, kun taas nykyään yhä

Lahden maailmanmestaruuskilpailuja ei olisi ilman Lahden hiih-

useammat jännittävät kilpailuja television ääressä omilla kotisoh-

toseuraa. Seura perustettiin vuonna 1922, kun Suomeen kaivattiin

villaan. Oli kyseessä sitten mäkihyppy, yhdistetty, maastohiihto tai

toimijaa, joka pystyisi järjestämään suuria talviurheilukilpailuja. Suo-

ampumahiihto, edelleen myös hiihtostadionin kisakatsomot vetävät

malainen urheiluvaikuttaja ja yleisurheilija Lauri ”Tahko” Pihkala ar-

kymmeniä tuhansia ihmisiä hiihtourheilun pariin niin kotimaasta kuin

vosti Lahden Salpausselän monimuotoisia maastoja ja ehdotti Lahden

ulkomailtakin.

kaupungille kilpailujen järjestämistä. Kun kaupunki otti haasteen mie-

Vaikka uudet lajit ovat haastaneet hiihtourheilun aseman suo-

lellään vastaan, ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1926.

malaisen urheilukulttuurin kulmakivenä, sykkii sisukkaan hiihto-

Järjestämisvastuu on levännyt vuosien saatossa kolmen toimijan

kansan sydän edelleen suomalaismenestykselle ladulla ja mäessä.

harteilla: Lahden hiihtoseuran ja Lahden kaupungin lisäksi Suomen

Hiihtourheilu on kuitenkin armoton laji, jossa mitaleja ei jaeta ilman

Hiihtoliitto on taannut, että kisojen järjestäminen on taloudellisesti

sitkeää ja pitkäjänteistä työtä. Sama asenne näkyy vahvasti Lahden

turvallista ja kannattavaa.

MM-kilpailuissa, jotka ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti

Lahden MM-kilpailut on järjestetty kaikkiaan seitsemän kertaa:

saavuttaneet mainetta ja menestystä tehokkaan kehitystyönsä ansi-

vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Lahden kaupunki

osta. Kun maailmanmestaruuskilpailut seuraavan kerran järjestetään

on ollut alusta lähtien avainroolissa, jotta kilpailuja harjoitteluolo-

Lahdessa, virittää kisahuuma suomalaiset jälleen kannustamaan

suhteet ovat vastanneet ajan vaatimuksia. Kaupunki oli heti valmis

omiaan täysin rinnoin.

rakentamaan kansainvälisesti kilpailukykyiset suorituspaikat, ja siitä

LAHDEN MM-KILPAILUT Idean isä: Lauri ”Tahko” Pihkala Perustettu: Ensimmäiset kilpailut: 1926, Lahdessa

Lahden MM-kilpailut on vuosikymmenten saatossa saavuttanut merkittävän aseman suomalaisen talviurheilukulttuurin edistäjänä. Maailmanmestaruuskilpailut ovat kasvaneet pienen piirin kilpailuista kansainvälisesti menestyksekkääksi tapahtumaksi, joka kiinnostaa hiihtokansaa edelleen.”

1927 VIERUMÄKI Perustaja: Lauri ”Tahko” Pihkala Perustettu: 1927, Vierumäellä

Vierumäen ajatus on lähtenyt urheilusta, mutta se on kasvanut maailmallakin laajasti tunnetuksi liikunta- ja vapaaajankeskukseksi. Ainutlaatuinen kokonaisuus houkuttelee vuosittain noin 400 000 vierailijaa Suomesta ja ympäri maailmaa. Vierumäen vahvan urheiluosaamisen ja valmennuksen ansiosta näemme suomalaisia urheilijoita maailman kärjessä.”

LIIKUNNAN JA HYVINVOINNIN KEIDAS KANGASMETSÄN KESKELLÄ VIERUMÄKI ON MAAILMALLAKIN laajasti tunnettu liikunta- ja vapaaajankeskus, jonka sydämessä sijaitsee Suomen Urheiluopisto. Vuonna 1927 liikunnanohjaajien ja -johtajien koulutuskeskukseksi perustettu Vierumäki on kasvanut vuosien varrella monipuoliseksi urheilua ja vapaa-aikaa erityisellä tavalla yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Järvien täplittämän kuivan harjumaisen kangasmetsän maisemissa voi harrastaa yli 100 lajia talviurheilusta golfiin ja nauttia hyvinvointipalveluista. Vierumäestä käydään ottamassa mallia Itä-Aasiasta asti. Ensimmäinen ajatus Suomen Urheiluopisto Vierumäestä pilkahti perustajansa mielessä jo vuonna 1907, kun Lauri ”Tahko” Pihkala näki Yhdysvalloissa matkatessaan yliopistojen ja collegejen kampukset ja urheilukeskukset. Suomessa oli tuolloin huutava pula urheiluopistoista ja liikunnanopettajista, ja Tahkon suunnitelmat urheiluopiston perustamisesta hyväksyttiin vuonna 1927. Ensimmäisenä valmistui rantasauna upeisiin rantamaisemiin, ja Lahden Varavankilan kanssa tehtiin rakennusurakkasopimus Erik Bryggmanin suunnittelemasta funktionalistisesta päärakennuksesta. Tämä rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1937. Vierumäki on arvokas valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Vuosina 1939–1945 urheiluopiston päärakennus Kaskela toimi sotasairaalana, ja Vierumäen toiminnan kipinänä onkin ollut rakkaus isänmaata kohtaan. Sotien jälkeen kontaktit puolustusvoimiin olivat vahvat – vielä 1960-luvulla opiston käytävillä marssittiin osastoissa. Näistä ajoista opiston kulttuuri on maailman mukana muuttunut ja toiminta laajentunut. 1980-luvulla Vierumäki kasvoi voimakkaasti rohkeiden rakennusratkaisujen kautta. Iso strateginen päätös oli

esimerkiksi golfkenttien rakentaminen, minkä seurauksena urhei-

Vierumäen ydinosaamista on urheiluvalmentaminen, koulutus sekä

lumaailma kohahti. Lajia ei nimittäin tuolloin pidetty yleisesti urhei-

hyvinvointi- ja liikuntapalvelut. Lisäksi Vierumäki tuottaa yrityksille

luna. Nyt Vierumäellä voi pelata kahdella täysmittaisella kentällä ja

kokouspalveluita. Menestyksen avaimia ovat myös työhyvinvointipal-

yhdellä harjoituskentällä huikeat 45 reikää, mikä on kansainvälises-

veluiden kehittäminen, jossa Vierumäki on edelläkävijä, sekä moderni

tikin merkittävää.

liikuntakasvatus, jossa digitalisaatio on tullut vahvasti mukaan. Ainut-

1990-luvulla Vierumäki oli vaarassa kaatua, kun opiston silloinen

laatuisuus näkyy myös omantakeisessa ratkaisussa pitää ovet avoinna

omistaja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL lopetti toimintansa

kaikille liikkujille. Vierumäkeä on rakennettu alusta asti legendaksi

talousvaikeuksien takia. Opiston toiminnan jatkumiseksi omistus-

nousseen Tahkon vision mukaan niin, että kaikki ovat tervetulleita liik-

pohjaa laajennettiin ja vahvistettiin, mikä mahdollisti kehityksen.

kumaan. Yleensä maailmalla opistojen ja keskuksien ovet avautuvat

Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi: Vuosien saatossa Suomen Ur-

vain niiden jäsenille.

heiluopisto on kasvanut ja kehittynyt 800 opiskelijan kampukseksi,

Kova tahto ja ideoiden rikkaus on vienyt Vierumäkeä eteenpäin.

jossa voi suorittaa sekä alemman että ylemmän korkea-asteen opin-

Vierumäki on ollut aina huomattava edelläkävijä suomalaisessa

not Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Urheiluopiston ympärille

urheilussa ja valmennuksessa. Viimeisimmät vuosikymmenet ovat

on rakentunut vireä palveluverkosto, josta löytyy tekemistä kaiken

olleet kovia kasvun vuosia. Kasvu jatkuu, ja sitä haetaan erityisesti

ikäisille aktiivisille ihmisille. Vierumäen alueella käykin vuosittain yli

kansainvälistymisestä liikunnan ja urheilun osaamisella sekä vapaa-

400 000 asiakasta lapsiperheistä opiskelijoihin, yrityksiin ja kansain-

ajan palveluja kehittämällä.

välisiin huippu-urheilijoihin.

1928

Liiketoiminta lankojen ympärillä kasvoi, ja kolmannen sukupolven johdolla Novita siirsi lankatuotannon Kouvolaan vuonna 1974. Uudet tilat mahdollistivat tuotantoteknologian kehittämisen. Värivalikoima lisääntyi, ja erilaisista lankavaihtoehdoista löytyy tänäkin päivänä oma suosikki niin aloittelijalle kuin edistyneelle neulojalle. Novita on myös

VILLAN VIEMÄÄ

tuonut langat ruokakauppojen hyllyille, lähelle kuluttajaa. Kuluttajien kuunteleminen, muun muassa sosiaalista mediaa hyödyntämällä, on nostanut Novitan edelläkävijän rooliin nykyaikai-

ERNST GYLFE PERUSTI SUOMEN ENSIMMÄISEN kampalankakeh-

sessa markkinoinnissa. Perinteikkäästä tuotteesta huolimatta yritys

räämön vuonna 1928 tavoitteenaan vapauttaa villassa piilevä poten-

osoittaa muille suuntaa siinä, miten muututaan maailman mukana.

tiaali. Pistelevään karstalankaan kyllästynyt kansa otti välittömästi

Niinpä Novita tarjoaa lankojen lisäksi ohjeet ajankohtaisten neuleiden

avosylin vastaan uuden, miellyttävän lankalaadun. Vuosikymmenien

tekemiseen perinteitä unohtamatta. Yritys onkin onnistunut rakenta-

aikana Novitasta on kasvanut Pohjoismaiden suurin käsityölankojen

maan vahvan yhteisöllisen kulttuurin langoista syntyvien käsitöiden

valmistaja, jonka verkkosivuilla yli 100 000 neulojan kansainvälinen

ympärille. Neulomisesta innostuneiden ihmisten kokoaminen yhteen

yhteisö vaihtaa ajatuksia ja ideoita päivittäin.

varmistaa kansallisaarteen aseman ansaitsevan kotimaisen käsityö-

Helsingin Villakehräämö Oy -nimellä toimintansa aloittanut Novita rakennutti pian perustamisensa jälkeen tehtaan Helsingin Lautta-

perinteen säilymisen. Novitan tavoitteena on tulevaisuudessa levittää lankojen ilosanomaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

saareen, kun kampalanka oli löytänyt paikkansa kutimilla ja kansan

Suomessa neulotaan todennäköisesti nykyään eniten maailmas-

sydämissä. Sotavuosina kehräämöstä loppui raaka-aine, mutta ke-

sa asukasta kohden laskettuna. Kun ennen vaatteet tehtiin käsityönä

tään ei lomautettu. Työntekijät neuloivat villasukkia lämmittämään

taloudellisista syistä, nykyään neulominen on rentouttava harrastus,

rintamalla poteroissa palelevien suomalaissotilaiden jalkoja. Sotien

jota on verrattu jopa joogaan. Maailman muutoksista huolimatta itse

jälkeen oli pulaa muun muassa vaatteista, mutta villaa riitti. Niinpä

lanka on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä, sillä täydellis-

kutimet kävivät tiheään tahtiin joka talossa.

tä tuotetta on turha lähteä muuttamaan tuumaakaan toisenlaiseksi. Myös suomalaisten vakiovarusteisiin kuuluvien villasukkien neulomisohje on säilynyt samanlaisena. Käsitöiden avulla ihminen saa hengähdystauon usein niin hektisestä elämästä. Stressi jää taka-alalle käsien keskittyessä tekemiseen, ja maailma paranee villapaita kerrallaan. Kehräämössään kymmenen miljoonaa lankakerää vuodessa valmistava Novita on onnistunut jatkamaan ja parantamaan perinteikkään perheyrityksen toimintaa kiireeseen ja suorittamiseen tottuneen maailman melskeessä. Neljännen sukupolven johtamassa yrityksessä uusi sukupolvi ottaa opiksi edelliseltä kuljettaen kuitenkin alkuperäisiä arvoja aina eteenpäin. Liiketoiminnan punainen lanka on antaa villalle sen ansaitsema arvo, käyttäjän hyväksi.

NOVITA Perustaja: Ernst Fredrik Gylfe Perustettu: 1928, Helsingissä

Laadukkaita käsityölankoja valmistava Novita on luonut modernin yrityksen perinteikkään liiketoiminnan ympärille. Ketterästi kehittyen ja kuluttajia kuunnellen Novita edistää suomalaisen käsityöperinteen säilymistä ja perimätiedon siirtymistä tuleville sukupolville.”

1929

MONIPUOLINEN KESTOMENESTYJÄ KWH-YHTYMÄ ON YKSI SUOMEN SUURIMMISTA perheyrityksistä. Nykymuodossaan se valmistaa ja markkinoi hiomatarvikkeita ja muovituotteita sekä tarjoaa logistiikka-alan palveluja. Yhtymän juuret ovat syvällä Suomessa ja suomalaisessa työssä. Työttömäksi jääneet ystävykset Edvin Wiik ja Emil Höglund päättivät tulevaisuutta suunnitellessaan vuonna 1929 perustaa yrityksen välittämään raakapuuta ulkomaille. Höglund puhui englantia, joten hän otti vastuulleen asiakaskontaktit. Kymmenessä vuodessa Wiik & Höglundin verkosto levittäytyi maan joka kolkkaan, aina Torniosta Viipuriin. Näin sai alkunsa loppuelämän kestävä liikekumppanuus, joka on muovannut merkittävästi myös suomalaista elinkeinoelämää. Sodan syttyminen tyrehdytti puunviennin, joten liiketoiminnalle tuli keksiä uusi suunta. Ratkaisu löytyi polttopuusta ja autojen puukaasuttimissa bensiinin sijasta käytetystä hakkeesta. Sotavuosien jälkeen puunvienti palasi entiselle tasolleen, mutta Wiik & Höglundilla haarukoitiin jo uusia liiketoiminnallisia tilaisuuksia. Wiikillä oli vahva visio Suomessa melko tuntemattoman materiaalin, muovin, mahdollisuuksista. Alkuvaiheessa yritys kärsi teollisuutta riivanneesta raaka-ainepulasta, mutta markkinoiden vapauduttua tuotekehityksen tuloksena syntyi muoviteollisuuden mullistanut 600 millimetrin polyeteeniputki. Kokoluokassaan kyseinen putki oli ainutlaatuisen suuri, mutta edelläkävijän roolilleen uskollisena Wiik & Höglund kasvatti kokoa vuosittain. Samoihin aikoihin syntyi tiiviin

KWH-YHTYMÄ Perustajat: Emil Höglund, Edvin Wiik Perustettu: 1929, Vaasassa

KWH-yhtymä on pitkän historiansa aikana panostanut yhteiskuntamme kehitykseen usealla eri sektorilla. Jatkuvat investoinnit toiminnan kasvattamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, teknologiset harppaukset ja alusta lähtien vahva vientikeskeisyys nostavat KWHyhtymän kirkkaasti maamme merkittävien toimijoiden joukkoon.”

tuotekehityksen tuloksena myös paisutetusta polystyreenistä valmis-

jälkeen yhtymä rakentui neljän ydintoiminnon ympärille: KWH Pipe

tettu eristelevy, Styrox, joka oli niin suosittu, että sen nimi laajeni koko

vastasi putkivalmistuksesta, Mirka keskittyi hiomatuotteisiin ja KWH

tuoteryhmän epäviralliseksi yleisnimeksi.

Plast muovituotantoon. Muut toiminnot koottiin KWH Investin alle.

Muovibisneksen kukoistaessa Emil Höglund kehitti minkinkasva-

KWH Group osoitti jälleen kykynsä muuntautua. Sittemmin konserni-

tusharrastustaan ammattimaisempaan suuntaan. Tasaisen kasvun ja

rakennetta uudistettiin niin, että Mirkan lisäksi yhtymän liiketoiminta-

toiminnan kehittämisen tuloksena Keppo-nimen alla toimi pian maa-

ryhmiä ovat logistiikkapalveluihin erikoistunut KWH Logistics ja KWH

ilman suurin minkkitarha. Turkistarhaus muodosti pitkään yhtymän

Invest, jonka alaisuudessa toimii muoviputki- ja vesilukkotuotanto.

tukirangan yhdessä puukaupan kanssa.

Menestys näin monella toimialalla tekee KWH-yhtymästä ai-

1960-luvulla Höglundin korviin kulkeutui tieto helsinkiläisestä

nutlaatuisen toimijan. Edelläkävijän asemaa hyödyntäen yhtymä

hiomatuotetehtaasta, joka etsi uutta kotia. Sopiva tila löytyi tyhjästä

on jatkuvasti pyrkinyt voimakkaaseen kasvuun ja olemaan alansa

tehtaasta Jepualta, ja tehtaan toiminta jatkui uusissa tiloissa nimellä

paras. KWH-yhtymä on aina investoinut voimakkaasti Suomeen ja

KWH Mirka. Tänä päivänä hiomatuotteita valmistava Mirka muodostaa

suomalaisiin yrityksiin. Ennakkoluuloton asenne eteen tulevia mah-

merkittävimmän osan koko KWH-yhtymän liikevaihdosta.

dollisuuksia kohtaan on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi toi-

1980-luvun loppupuolella yrityksessä puhalsivat muutoksen tuu-

mintamalliksi. Muuntautumiskykynsä ansiosta KWH-yhtymä on ainoa

let. Keppo osti Wiik & Höglundin osake-enemmistön, toiminta yhtiöi-

raakapuun vientiyritys, joka on edelleen toiminnassa – tosin nykyisin

tettiin ja seurasi rakennemuutos. Noin 15 yritystä myytiin ja noin 10

aivan eri toimialoilla.

uutta perustettiin tai hankittiin yritysostojen kautta. Muutosvuosien

1930-luku

Taipuu, mutta ei katkea 1920-luvulla alkanut kommunismin ja vasemmiston vastusta-

1930-luvulla. Suomalainen kulttuuri sai tunnustusta maailmalla,

minen jatkui 1930-luvun puolella saaden aiempaa virallisem-

kun vuonna 1939 kirjallisuuden Nobel jaettiin F. E. Sillanpäälle.

pia muotoja. 1920-luvun loppupuolella säädetyt niin sanotut

Palkintoraati kiitti Sillanpäätä erityisesti suomalaisen maa-

kommunismilait tulivat voimaan 1930-luvulla. Niiden nojalla

laisväestön ymmärryksestä ja tavasta, jolla hän kuvasi heidän

kiellettiin kommunistiseksi katsottu poliittinen toiminta, jon-

elämäntapaansa.

ka vastustaminenkin sai aikaisempaa radikaalimpia muotoja.

Vuonna 1919 säädetty kieltolaki päättyi vuonna 1932 ja al-

Esimerkiksi 1920-luvulla perustetun Lapuan liikkeen toiminta

koholijuomien myynti alettiin hoitaa valtion monopolin kautta.

muuttui marssien järjestämisestä kommunistisiksi epäiltyjen

Kieltolaki oli toiminut huonosti, ja sen aikana alkoholin salakul-

henkilöiden uhkailuksi, pahoinpitelyiksi, kyydityksiksi ja jopa

jetus ja myynti olivat rehottaneet.

murhiksi. Uhreiksi valikoitui myös muita henkilöitä, kuten sosiaalidemokraattisen puolueen jäseniä. Lopulta Lapuan liike lakkautettiin, kun se menetti maltilli-

1930-luvulla imeväisyyskuolleisuus oli Suomessa korkea. Sen hillitsemiseksi alettiin jakaa vähävaraisille äideille äitiyspakkauksia vuodesta 1938 alkaen.

sen oikeiston tuen epäonnistuneen vallankumousyrityksen jäl-

Vuosikymmen päättyi sotaisasti, kun toinen maailmansota

keen. Oikeistoradikalismista ja siihen liittyvästä demokraattisen

rantautui myös Suomeen. Talvisota syttyi Neuvostoliiton syytet-

järjestelmän haastamisesta huolimatta Suomessa ei siirrytty

tyä Suomea Mainilan rajakylän pommittamisesta. Myöhemmin

diktatuuriin, kuten monessa muussa Euroopan maassa. Syy

Neuvostoliitto on myöntänyt lavastuksen, mutta Mainilan lauka-

tähän on muun muassa se, että radikaalijärjestöt eivät koskaan

usten nojalla se sai syyn hyökätä Suomeen marraskuussa 1939.

saaneet tuekseen laajaa kannatusta. Vaikka suomalainen demokratia oli nuori, se osoittautui kestäväksi.

Talvisodassa Suomen puolustusvoimat oli lukumääräisesti huomattavan pieni ja kehnosti varusteltu neuvostoarmeijaan

Suomen presidenttinä toimi vuodesta 1931 vuoteen 1937

verrattuna. Puolustus kuitenkin kesti, maata ei miehitetty ja

Pehr Evind Svinhufvud. Hänen roolinsa erityisesti Lapuan liik-

itsenäisyys säilyi. Käsitteet talvisodan ihme ja talvisodan henki

keen aiheuttaman sisäisen kuohunnan rauhanomaisessa rat-

ovat jääneet elämään ja kuvaavat yhä sisukasta Suomea. Tal-

kaisussa oli keskeinen. Vuonna 1937 presidentiksi valittiin Kyösti

visotaa onkin pidetty suomalaisen yhteiskunnan eheytymisen

Kallio, joka hoiti pestiä vuoteen 1940 saakka.

päätepisteenä. Yhteisen koettelemuksen edessä eri ihmisryhmät

1930-luku oli radion ja suomalaisen iskelmän kulta-aikaa. Vuosikymmenen aikana alettiin myös filmata suomalaisia elokuvia, ja esimerkiksi mustavalkoisten suomalaiselokuvien klassinen pariskunta, Ansa Ikonen ja Tauno Palo, aloittivat uransa

puhalsivat yhteen hiileen ja edellisillä vuosikymmenillä syntyneet haavat parantuivat.

1930

KALAKUKKOJA KALLAVEDEN KUPEESTA

kulttuuri on ottanut vallan yhteiskunnan muuttuessa, on kalakukko säilyttänyt arvoisensa hengen: kukot valmistetaan yhä vaihe vaiheelta käsityönä, ja niiden annetaan kypsyä leivinuunissa jopa yli 10 tuntia. Vaikka kalakukko on pitänyt sitkeästi pintansa, on sen rinnalla

SUOMALAISELLA RUOKAKULTTUURILLA on pitkät perinteet – niin

vuosien varrella valmistettu myös muita tuttuja leipomotuotteita.

myös perinneherkku kalakukolla. Savon sydänmailla Kuopiossa sijait-

1960-luvulta alkaen valikoimaan otettiin vähitellen mukaan lihapii-

seva Kalakukkoleipomo Hanna Partanen on valmistanut jo vuosikym-

rakat, riisipiirakat ja munkit. Sittemmin kulutustottumukset ovat

menien ajan ruiskuoreen leivottuja kukkoja käsityönä. Taikinakuoren

muuttuneet, joten perinteisten muikku- ja ahvenkukkojen lisäksi kuk-

alta löytyy tavallisesti lähivesien muikkua tai ahventa. Paikallisesti

koja valmistetaan liha-, kirjolohi-, kasvis- ja lanttutäytteillä. Nykyään

merkittävä kalakukko on myös laajemmin arvostettu erikoisuus, sillä

kaikki tuotteet ovat myös laktoosittomia.

se on saanut EU:n nimisuojajärjestelmän mukaisesti aidon perintei-

Kalakukkoleipomon ydin muodostuu puhtaista suomalaisista

sen tuotteen (APT) merkinnän. Nyt jo neljännen polven pyörittämä

raaka-aineista. Leipomo vaalii kotimaisuutta kaikin tavoin, mikä on

perheyritys luottaa ennen kaikkea laatuun ja kotimaisuuteen.

ollut alusta saakka Hanna Partasen tietoinen valinta. Esimerkiksi

Ajatus kalakukkoleipomosta sai alkunsa, kun kotiäitinä taloutta

kalakukkojen ahvenet nousevat läheisestä Kallavedestä, ja muikut

hoitanut Hanna Partanen ryhtyi valmistamaan kalakukkoja omalla ko-

taas jäävät luottokalastajien nuottaan Suvasvedellä. Läheltä saatavat

titilallaan. Hän otti velaksi muutaman säkin jauhoja ja myi aluksi lei-

raaka-aineet ovat tae tuoreudesta.

pomuksiaan Kuopion torilla. Koska kalakukot menivät hyvin kaupaksi,

Vanhan hyvän ajan tunnelmaa henkivä puutalomiljöö on säilynyt

päätti Partanen perustaa varsinaisen leipomon Kuopion keskustaan

lähes ennallaan koko leipomon toiminnan ajan. Vaikka tuotantotiloja

Kasarmikadulle vuonna 1930. Toiminnasta tuli ammattimaisempaa,

on uudistettu vastaamaan esimerkiksi nykyajan hygieniavaatimuksia,

ja leipomolle myönnettiin virallinen elinkeinolupa seuraavana vuonna.

leppähaloilla lämpiävä uuni on säilynyt samanlaisena aina 1930-lu-

Partanen oli kaikin tavoin uuttera nainen, sillä varsinaisen leipomi-

vulta asti. Aito kalakukko ja muut perinteiset tuotteet ovat säilyttä-

sen lisäksi hän auttoi mielellään vähempiosaisia tarjoamalla heille

neet suosionsa, kun vankka ja vakiintunut asiakaskunta on nauttinut

ilmaista ruokaa.

herkuista vuosikymmenestä toiseen. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole

Alusta saakka kalakukko on ollut leipomon ensisijainen tuote, eikä

vain vanhempaa väestöä, vaan yhtä lailla nuoriso on oppinut ymmär-

sen merkitys ole hiipunut vuosikymmenten saatossa. Kukkoja leivo-

tämään perinneherkkujen arvon – lähetetäänpä kalakukkoja myös

taan edelleen aidolla ja alkuperäisellä reseptillä, mikä kertoo tuotteen

harva se päivä ympäri Suomen kotiseutuaan kaipaaville savolaisille.

maistuvan sukupolvi toisensa jälkeen. Kalakukkoleipomossa ei kil-

Konstailemattomat ja rehdit leipomotuotteet istuvatkin suomalaisten

paillakaan määrällä vaan ennen kaikkea laadulla. Vaikka pikaruoka-

makumaailmaan ehkäpä paremmin kuin mitkään muut herkut.

KALAKUKKOLEIPOMO HANNA PARTANEN Perustaja: Hanna Partanen Perustettu: 1930, Kuopiossa

Savolaista perinneherkkua, kalakukkoa, valmistava Kalakukkoleipomo Hanna Partanen on vaalinut suomalaista ruokakulttuuria 1930-luvulta lähtien. Pitkät perinteet, kotimaiset raaka-aineet ja korkea laatu takaavat sen, että perinteiset leipomotuotteet maistuvat suomalaisille myös tulevaisuudessa.”

1931

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Perustettu: 1931, Helsingissä

sodan ajan johtotehtävissä. Reserviupseeriliitto on

JOHTAJIA SOTAAN JA RAUHAAN

keskeisessä roolissa tukemassa ja kehittämässä

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO on vuonna 1931 perustettu reser-

niin yksittäisen reserviupseerin osaamista kuin

viupseerien valmiuksia kehittävä maanpuolustusjärjestö. Toiminta

vapaaehtoista maanpuolustusta laajemminkin.”

pohjautuu Suomen yleiseen asevelvollisuuteen, jonka nojalla suuri

Suomen suurehko kenttäarmeija edellyttää aktiiviupseeriston lisäksi reserviupseereiden käyttämistä

osa 18 vuotta täyttäneistä miehistä suorittaa asepalveluksen Suomen puolustusvoimissa. Noin 10 % palvelukseen astuvista varusmiehistä koulutetaan reserviupseereiksi, mutta koulutus ei pääty kotiutumiseen. Siviilikoulutus yhdistettynä saatuun sotilaskoulutukseen sekä mahdollisiin kertausharjoituksiin muovaavat suomalaisesta reserviupseerista erityislaatuisen sodan ajan johtajan, jonka osaamiselle on kysyntää siviilimaailmassakin. Suomen sotilaallinen puolustaminen edellyttää yli 200 000 sotilaan kenttäarmeijaa, jonka runkona toimivien aktiiviupseerien määrä ei riitä täyttämään sodan ajan päällystötarvetta. Tätä varten vuosittain koulutetaan 1 500 reserviupseeria oman koulutushaaransa johtajatehtäviin. Reserviupseerin asema sodan ajan joukon johtajana edellyttää osaamista ja toimintakykyä. Näiden valmiuksien kehittäminen on kuulunut Reserviupseeriliiton ydintoimintoihin aina, vaikkakin terminologia ja painopisteet ovat vuosien varrella vaihdelleet. Tämän päivän toiminnan keskiössä on erityisesti siviili- ja sotilasjohtamisen yhdistäminen. Muita keskeisiä toimintamuotoja ovat aina olleet ampumakoulutuksen sisältävä liikuntakoulutus sekä perinnetyö. Itsenäisen Suomen ensimmäinen reserviupseerikurssi alkoi 28.12.1917. Vimpelin kurssiksi kutsutulla koulutusjaksolla kouluttajina toimi viisitoista Saksassa koulutuksen saanutta jääkäriä. Suomen sisällissodassa Mannerheim nimitti upseeripulasta kärsivien suojeluskuntien johtotehtäviin reserviläisiä, jotka ylennettiin vänrikeiksi 26.4.1918. Vuonna 1920 perustettiin Reserviupseerikoulu, joka

kouluttaa tänäkin päivänä valtaosan reserviupseereista. Ensimmäis-

tiivisuudella maanpuolustustyöhön. 1990-luvulla rauhansopimuksen

ten kurssien keskuudessa herännyt kipinä järjestäytymisestä johti

uudelleen tulkinnan pohjalta syntynyt asennemuutos lisäsi suosiota.

paikallisjärjestöjen perustamiseen ja lopulta Reserviupseeriliiton

Tänä päivänä koulutustarjonta on laaja-alaista ja kasvava kiinnostus

perustamiseen 17.5.1931. Reserviupseerikoulutus keskeytettiin val-

näkyy eri maanpuolustusjärjestöjen jäsenmäärissä.

vontakomission määräyksestä vuosiksi 1945–1948, mutta Reserviupseeriliitto sai jatkaa toimintaansa.

Suomen sotilaallinen puolustaminen on suuren reserviläisarmeijan puolesta erityislaatuinen, ja reserviupseerien osuus sodan ajan

Seuraavina vuosikymmeninä toiminta oli melko rajoitettua, eikä

joukkojen johtamistehtävissä korostaa entisestään erityispiirteitä.

yleinen ilmapiiri juuri tukenut vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Reserviupseerikoulutuksen on todettu tukevan myös rauhan ajan

Sotahulluiksikin haukutut järjestöaktiivit kuitenkin onnistuivat pitä-

yhteiskuntaa, sillä puolustusvoimissa johtajakoulutuksen saaneet

mään liiton elinvoimaisena. 1970-luvulla käynnistyivät maastossa

henkilöt sijoittuvat usein esimerkiksi kotimaan elinkeinoelämän joh-

toteutettavat kurssit ja koulutukset. 1980-luvulla maastotoiminta oli

totehtäviin. Reserviupseeriliitto on keskeisessä roolissa tukemassa

turvallisuuspoliittisen koulutuksen ohella liiton suosituimpia toimin-

ja kehittämässä niin yksittäisen reserviupseerin osaamista kuin koko

tamuotoja. Samoihin aikoihin naiset alkoivat osallistua kasvavalla ak-

maanpuolustuskenttää.

1932

na. 1950- ja 1960-luvuilla kaivostoiminta ja metallien valmistaminen laajenivat nikkeliin, sinkkiin ja kobolttiin. Kuparikaivoksen ympärillä kasvanut kaupunkikin vaihtoi nimensä Outokummuksi vuonna 1968. Kotimaisten malmivarantojen vähitellen ehtyessä Outokumpu suuntasi katseet ulkomaille hankkien muun muassa sinkkikaivoksen Irlannista ja kuparikaivoksen Ruotsista. Varhain aloitettu tutkimustyö

KUPARIKUKKULALTA RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN KUNINKAAKSI

kantoi edelleen hedelmää tarjoten tuotantolaitoksille hyödynnettäväksi uudenlaista teknologiaa. Yhtiöllä onkin ollut merkittävä asema koko teollisuudenalan kehittämisessä. Kemijoesta vuonna 1959 nostettu kromimalmi oli käänteentekevä löydös. Tornioon perustettu ferrokromisulatto ja oma nikkelituotanto tarjosivat Outokummulle kaksi tärkeintä raaka-ainetta ruostu-

KUPARIKAIVOKSESTA ALKANUT Outokumpu Oyj:n liiketoiminta

mattoman teräksen valmistukseen. Kromi takaa jaloteräkseksikin

keskittyy nykyään yli 100 vuoden kokemuksen turvin ruostumattoman

kutsutun materiaalin korroosionkeston, nikkeli puolestaan parantaa

teräksen valmistukseen Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-

mekaanisia ominaisuuksia ja käsiteltävyyttä. Ainutlaatuisten omi-

Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Kaivosalan pioneerin

naisuuksiensa ansiosta ruostumaton teräs on sataprosenttisesti

palveluksessa on noin 10 000 ammattilaista yli 30 maassa.

kierrätyskelpoinen, ja se soveltuu laajasti erilaisiin teollisuuden ja

Olipa kerran kukkula Suomen itäosassa, Kuusjärvellä PohjoisKarjalassa. Paikalliset ihmiset tiesivät osuvasti Outokummuksi ni-

viketeollisuuteen, kodinkoneisiin ja aterimiin.

metyssä kumpareessa olevan jotakin erikoista, sillä ukonilmalla sen

Vuosituhannen vaihtuessa Outokumpu päätti keskittyä ruostu-

ympärillä salamoi poikkeuksellisen voimakkaasti. Vuonna 1910 pai-

mattoman teräksen valmistukseen vahvistamalla asemaansa yri-

kalta paljastui lupaava kuparimalmiesiintymä, kukkulalle perustettiin

tyskaupoilla ja luopumalla muun muassa kuparituotannosta. Lopulta

kaivos ja kaivoksen viereen jalostuslaitos. Esiintymän löytöpaikan

kehitys monimetalliyhtiöstä ruostumattoman teräksen maailmanlaa-

mukaan kaivosyhtiön nimeksi tuli Outokumpu.

juiseksi markkinajohtajaksi oli valmis. Oma kromikaivos, markkinoi-

Suomi teollistui 1930-luvulle tultaessa kovaa vauhtia. Outokumpu

den laajin tuotevalikoima ja modernit tuotantolaitokset yhdistettynä

muutettiin osakeyhtiöksi, ja tutkimus- ja kehitystyöhön panostettiin

yli 100 vuoden kokemukseen metalleista vauhdittavat Outokummun

heti yhtiön varhaisista vaiheista alkaen. Kuparirikasteen jalostami-

kasvua edelleen.

sen vaatima suuri sähköenergian määrä johti 1940-luvulla liekkisu-

Outokumpu on ollut kaivostoimintansa kautta kehittämässä koko

latusmenetelmän kehittämiseen. Menetelmässä kupari sulatetaan

Suomea. Malmiesiintymät ovat sijainneet yleensä keskellä asumaton-

malmiin sitoutuneella kemiallisella energialla, jolloin sähköä kuluu

ta korpea, jolloin alueelle on rakennettu kaivostoiminnan alkaessa

murto-osa vanhaan menetelmään verrattuna. Teknologiaa ryhdyttiin

taloja, teitä, kouluja ja jopa rautatie. Outokumpu on myös hyvin var-

pian myymään myös ulkomaille. Tämä loi perustan laajalle teknolo-

haisessa vaiheessa rakentanut Suomen mainetta kaivosteknologian

gialiiketoiminnalle, joka johti myöhemmin Outotec-konsernin syntyyn.

tienraivaajana. Kaivosteollisuuden käyttöön alun perin suunnitellut

Outokumpu saavutti nopeasti maineen metallien innovatiivisena

innovaatiot ovat levinneet laajalle ja synnyttäneet uutta liiketoimintaa

hyödyntäjänä kuparikaivoksen toimiessa taloudellisena selkäranka-

kotitalouksien käyttökohteisiin, kuten prosessiteollisuuteen, elintar-

ympäri maailmaa.

OUTOKUMPU Perustettu: 1932, Outokummussa (entinen Kuusjärvi)

Kuparikaivoksesta ruostumattoman teräksen valmistajaksi muovautunut Outokumpu on kasvanut ja kehittynyt käsi kädessä Suomen kanssa. Kaivosteknologian innovaatiot ja ennakkoluuloton uusien raaka-aineiden hyödyntäminen ovat olleet Outokummun menestyksen avaintekijöitä.”

1933

SUJUVAN MATKANTEON JA RAHDIN MAHDOLLISTAJA

Vuosien varrella Matkahuolto on luonut keskitetyn aikatauluinformaa-

MARKKINOINTI- JA PALVELUYRITYS Matkahuolto on ollut rakenta-

muodostaa Matkahuollon liikevaihdosta nykyään suuren osan, ja

massa Suomeen maailmanlaajuisesti ainutlaatuista bussiliikentee-

verkkokaupan yleistyminen on lisännyt pakettipalvelun suosiota. Yh-

seen perustuvaa palveluverkostoa, jonka ansiosta henkilöt ja paketit

tiön kilpailuetu on laaja noin 2000 toimipaikan palvelupisteverkosto,

ovat päässeet perille halki vuosikymmenten. Ajat ovat muuttuneet ja

jonka ansiosta paketin voi noutaa tai lähettää 1 200 paikasta. Lisäksi

tekniikka kehittynyt, mutta yhtiön perustehtävät ovat edelleen samat.

Matkahuollon palveluita saa esimerkiksi monilta R-kioskeilta, osasta

Matkahuolto palvelee matkustajia ja liikennöitsijöitä, ylläpitää palvelu-

K-Marketeja ja yli 300 Matkahuolto-asiamieheltä.

kehittänyt monipuolisia ostokanavia. Aikataulutettu bussiverkosto on omiaan kuljettamaan ihmisten lisäksi myös paketteja. Palvelu

verkostoa ja pakettien kuljetusta sekä lippuja aikataulujärjestelmiä.

Nykyään linja-autoasemista on alettu siirtyä kohti matkakes-

Bussiliikenne alkoi kehittyä Suomessa 1920-luvun lopulta lähtien

kuksia, joissa joukkoliikenteen eri kulkumuodot sijaitsevat lähellä

ja maahan syntyi monia linja-autoyrityksiä, joiden pysäkit sijaitsivat

toisiaan. Koko henkilökuljetusala on muutoksessa, kilpailu vapau-

usein eri puolilla kaupunkeja. Lähtöpaikoista ja aikatauluista ilmoi-

tuu entisestään ja sähköiset palvelut tehostavat palvelurakennetta.

teltiin sanomalehdissä. Liikennöitsijät ymmärsivät, että yhteistyö olisi

Bussien aikataulut ja matkalippujen hinnat muuttuvat viikoittain, ja

asiakkaiden etu ja helpottaisi matkustamista. Linja-autoliikennöitsi-

Matkahuolto panostaa digitaalisiin palveluihin. Yhtiön verkkosivuilla

jäin Liitto LAL (nyk. Linja-autoliitto) syntyi vuonna 1928, ja sen paikal-

on monta miljoonaa kävijää kuussa, ja sivut ovat tärkeä aikataulujen

lisosastot keskittivät linja-autoasemia muun muassa huoltoasemien

tietolähde ja lippujen markkinapaikka. Matkahuollon uuden mobii-

yhteyteen. LAL oli yksi Matkahuollon perustajista vuonna 1933 ja on

lisovelluksen kautta lipun voi ostaa muutamalla klikkauksella, ja

nykyään yhtiön ainoa omistaja.

yhtiö on mukana rakentamassa myös matkaketjuja ja Liikkuminen

Matkahuolto otti vastuun henkilö- ja pakettiliikenteen palvelujen kehittämisestä sekä asemaverkoston laajentamisesta. Matkustajille

palveluna -ratkaisuja, joiden avulla perille pääsee eri kulkuvälineiden yhdistelmälipulla.

oli saatava selkeä paikka, josta bussit lähtevät, sekä asemille odo-

Matkahuolto on kuljettanut suomalaisia ja heidän pakettejaan

tustiloja, kahviloita, lipunmyyntiä ja aikataulutiedotusta. Sota kes-

aina sota-ajoista lähtien kaupungistumisen halki nykyaikaan. Yhtiö

keytti kehitystyön, mutta linja-automatkustus kasvatti suosiotaan.

on myös verkostoliiketoiminnan pioneereja Suomessa ja yhdistää

Henkilöautot yleistyivät vasta 1970-luvulla, ja bussi oli sitä ennen

yrityksiä tiiviiksi verkostoiksi, jotka tuottavat saumattomasti laaduk-

monelle ainoa tapa liikkua. Sotien jälkeen 1950-luvulta lähtien kau-

kaita palveluja. Yhteistyön voimalla on helpompi kohdata muutokset

pungit ja kunnat rakensivat Matkahuollon kanssa linja-autoasemia,

sekä vastata markkinoiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan vaihtuviin

joista tuli sijaintinsa ansiosta suosittuja kohtaamispaikkoja. Vuoroa

tarpeisiin.

odotellessa ehti vaihtaa kuulumisia ja kertoa vaikka elämäntarinansa kanssamatkustajille.

tiojärjestelmän, matkakorteille ladattavat kausi- ja sarjaliput sekä

MATKAHUOLTO Perustettu: 1933, Helsingissä

Matkahuollon luoma palveluverkosto vahvistaa bussialan toimintaa sekä tarjoaa kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille tietoa liikkumisen vaihtoehdoista. Se on sujuva kanava hankkia matkalippu sekä lähettää että vastaanottaa paketteja kestävän kehityksen mukaisesti.”

1934 neiltä ammattikuljettajilta. Epäkäytännölliset lumiketjut hidastivat matkantekoa, joten kuorma-autoilijoiden toiveissa oli paremman ratkaisun löytyminen. Suomen Gummitehdas tarttui haasteeseen ja kehitti vuonna 1934 talvirenkaan nimeltä Kelirengas. Voimakas ja karkea pintakuviointi teki Kelirenkaasta ensimmäisen toimivan talvirenkaan. Poikittai-

PITOA JA PITKÄÄ IKÄÄ

set urat pureutuivat lumeen hammaspyörän lailla parantaen pitoa. Nastoja renkaassa ei ollut: ne yleistyivät vasta 1960-luvulla, kun lisääntynyt teiden auraus pahensi teiden liukkautta. Uusi innovaatio oli

MAAILMAN POHJOISIN rengasvalmistaja Nokian Renkaat edistää

aluksi tarkoitettu vain kuorma-autojen käyttöön, mutta henkilöautot

ja helpottaa turvallista liikkumista vaativissa olosuhteissa. Suomen

saivat oman rengasmallinsa, Lumi-Hakkapeliitan, vuonna 1936. Ky-

Gummitehdas Osakeyhtiö -nimen alla vuonna 1934 kehitetty maailman

seisellä rengasmallilla oli suuri merkitys henkilöautoilun yleistymi-

ensimmäinen talvirengas on todellinen legenda lajissaan ja yksi kautta

seen Suomessa. Hakkapeliitta-nimi on peräisin Ruotsin armeijassa

aikain merkittävimmistä suomalaisista innovaatioista. Historiansa

1600-luvulla palvelleesta suomalaisesta ratsuväestä, ja se on pysynyt

aikana talvirenkaat ovat ennaltaehkäisseet miljoonia liikenneonnet-

Nokian Renkaiden talvirengasmalliston tuotenimenä ensimmäisestä

tomuuksia ja pelastaneet tuhansia ihmishenkiä.

renkaasta lähtien.

Kalosseja vuodesta 1898 valmistanut Suomen Gummitehdas Osa-

Sotavuosina Gummitehdas keskittyi tuottamaan renkaita rin-

keyhtiö, Nokian Renkaiden edeltäjä, tilasi tehtaalleen renkaanteossa

tamalle. Rauhan laskeuduttua yrityksen nimi muutettiin Suomen

tarvittavat välineet vuonna 1932. Autot olivat jo tuttu näky maanteillä

Kumitehdas Osakeyhtiöksi ja katseet suunnattiin myös ulkomaan

1930-luvun Suomessa. Linja-autoilla pääsi kätevästi maalta kaupun-

markkinoille. Päätuotteena oli Hakkapeliitta-talvirengas, jonka an-

kiin, ja kuorma-autot hoitivat kasvavassa määrin tavaraliikennettä,

siosta tänäkin päivänä Nokian Renkaat tunnetaan talviolosuhteisiin

joten pulavuosista huolimatta renkaanvalmistus vaikutti tuottoisalta

erikoistuneena rengasvalmistajana. Vuonna 2016 Nokian Renkaiden

liiketoiminnalta. Ajatus talviolosuhteisiin soveltuvasta renkaasta

liikevaihto oli lähes 1,4 miljardia euroa, ja yhtiö työllistää yli 4 500

tulikin lumisilla teillä sileäpintaisilla renkailla sutimaan kyllästy-

henkilöä globaalisti. Hakkapeliitta saavutti 1960-luvulla nopeasti mainetta maailmalla. Monte Carlo -rallin lumisilla teillä Hakkapeliitta-nastarenkaita suosineet suomalaiskuskit voittivat kilpailun kolmena vuotena peräkkäin. Vuonna 1971 tuotannossa ylitettiin miljoonan renkaan raja. Yli puolet valmistetuista renkaista oli Hakkapeliittoja, Kelirenkaan jälkeläisiä. 1978 voimaan astunut talvirenkaiden käyttöpakko kiihdytti kysyntää, johon vastattiin kehittämällä kitkarenkaat. Yhdistämällä voimakas pintakuvion lamellitekniikka ja uudenlainen kumiseos saavutettiin nastarengasta vastaavat pito-ominaisuudet. Toisin kuin nastarenkailla, kitkarenkailla saa Suomessa ajaa ympäri vuoden. 1980-luvulla tietokoneet valtasivat alaa myös rengastestauksessa. Alan huipputeknologia ja osaaminen ovat käytössä erityisesti pohjoisen äärioloissa. Ivaloon vuonna 1986 perustettu Hakkapeliitta-renkaiden oma testikeskus vauhditti tuotekehitystä. Maailman

suurimmalla ja monipuolisimmalla rengastestialueella testataan vuosittain yli 20 000 talvirengasta. Verrattaessa vuonna 1934 kehitettyä Kelirengasta nykyaikaisiin vaihtoehtoihin muutokset ovat merkittäviä. Tuotekehityksessä kiinnitetään alati huomiota turvallisuuden, kuten pidon, parantamiseen, mutta katseet on suunnattu myös renkaiden muihin ominaisuuksiin. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa polttoaineenkulutuksen pienen-

KELIRENGAS – MAAILMAN ENSIMMÄINEN TALVIRENGAS Kehitetty: 1934, Nokialla Kehittäjät: August Kelhu, Erik Sundqvist, Suomen Gummitehtaan insinöörit

täminen ja ajomukavuuden kasvattaminen sekä tienpinnan kulutuksen vähentäminen. Kelirenkaan voidaan kevyesti sanoa mullistaneen autoilevan maailman. Sen lisäksi, että rengasinnovaatio vauhditti autoilun yleistymistä Suomessa, Kelirenkaan pohjalta kehitetyt nykyaikaiset talvirenkaat

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa renkaita vaativiin olosuhteisiin. Vuosikymmenien kokemus kumpuaa vuonna 1934 kehitetystä maailman

tekevät talviliikenteestä turvallisemman kaikkialla maailmassa.

ensimmäisestä talvirenkaasta. Edelläkävijän rooli, uudet innovaatiot ja

Maailman ensimmäinen talvirengas sai alkunsa olosuhteiden pa-

ainutlaatuinen testausosaaminen ovat kuuluneet aina Nokian Renkaiden

kosta, eli kiitos keksinnöstä kuuluu Suomen Gummitehtaan lisäksi

reittisuunnitelmaan.”

Suomen sääoloille.

1935

ARTEK Perustajat: Aino Aalto, Alvar Aalto, Maire Gullichsen, Nils-Gustav Hahl Perustettu: 1935, Helsingissä

Perustamisestaan lähtien Artek on tuonut humaania modernismia edustavia ajattomia muotoilun klassikoita osaksi ihmisten arkea. Artekin nimeä kantavia tuotteita yhdistää funktionaalinen tyyli ja kauneus, korkea

MUOTOILUN AJATTOMUUTTA, LAATUA JA JATKUVUUTTA MODERNIN MUOTOILUN EDELLÄKÄVIJÄ, Artek, tunnetaan kauniista ja käytännöllisistä klassikkohuonekaluistaan, esineistään ja valaisimistaan. Tuotteiden kestävyys ja laatu sekä Alvar Aallon luoma puhdas muotokieli ovat kantaneet yritystä halki vuosikym-

laatu ja pitkäikäisyys sekä luonnonmateriaalien käyttö

menten ja vedonneet kuluttajiin eri ikäpolvissa. Artek on tärkeä

yhdistettynä innovatiiviseen tekniseen toteutukseen.”

mielipidevaikuttaja ja perinteitä kunnioittava nykyaikaisen muotoilun rohkea uudistaja. Artekin perusti vuonna 1935 neljä lahjakasta nuorta idealistia: arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aalto, taiteen tuntija Maire Gullichsen sekä taidehistorioitsija Nils-Gustav Hahl. Modernismin hengessä he halusivat vaikuttaa arkkitehtuurin, muotoilun ja kaupunkisuunnittelun kehitykseen, myydä huonekaluja sekä tuoda muun muassa näyttelyillä esille nykyaikaista asuntokulttuuria. Tavoitteet ja arvot kirjattiin aatteen innoittamina perustamiskirjaan eli Manifestiin, joka vaikuttaa edelleen Artekissa. Manifesti toimii inspiraationa ja näkyy opiskelijoiden, kansainvälisten muotoilijoiden ja arkkitehtien kanssa järjestettävissä vuotuisissa näyttelyissä ja projekteissa. Alvar Aaltoa (1989–1976) ja muita Artekin perustajia arvostettiin suuresti kansainvälisessä modernistien piirissä. Aino Aalto (1894– 1949) oli Artekin ensimmäinen luova johtaja, ja hänellä oli vahva ja itsenäinen rooli yrityksessä. Luonnon innoittamana Aallot suunnittelivat hyödyllisiä esineitä ja huonekaluja, jotka soveltuivat pieniin asuntoihin ihmisten muuttaessa maalta kaupunkeihin. Heidän ihmisläheinen ja lämmin tyylinsä näkyy Aaltojen Helsingin-kodissa sekä Gullichseneille suunnitellussa Villa Mairessa, Noormarkussa. Alvar Aalto oli niittänyt kansainvälistä mainetta jo 1930-luvun alussa kehittämällä uusia teknisiä ratkaisuja puun taivuttamiseen ja suomalaisen koivun hyödyntämiseen kalusteissa. Aallon kolmi-

jalkainen jakkara vuodelta 1933 antoi sysäyksen koko modernin

tuntemus yhdistettynä nykyaikaisiin tuotantomenetelmiin takaavat

skandinaavisen muotokielen synnylle, ja patentoitu taivutettu L-jalka

laadun ja pitkäikäisyyden, josta hyvä esimerkki on Artekin 2nd Cycle

esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Se oli alku Aallon

-mallisto: kannanotto tiedostavan kuluttamisen puolesta.

standardi- ja systeemiajattelulle, johon koko Artekin tuotevalikoima

Artekin ansiosta suomalaisen muotoilun juuret ovat vahvat. Pe-

perustuu. Kalusteet ovat räätälöitävissä yksilöidysti eri ihmisryhmil-

rustajiensa hengessä Artek katsoo rohkeasti tulevaan, kyseenalaistaa

le lapsista vanhuksiin, ja käyttökohteita on yksityiskodeista julkisiin

vanhoja tottumuksia, suosii pitkäkestoisia tuotekehitysprosesseja ja

tiloihin, kuten museoihin, toimistoihin, kouluihin ja hotelleihin.

investoi materiaalitutkimukseen ja kestävään muotoiluun nopean ja

Artekin huonekaluja valaisinvalikoimaan kuuluu myös muiden

pinnallisen kulutuksen vastapainona. Kuluttajat haluavat yhä use-

suomalaisten muotoilumestareiden, kuten Ilmari Tapiovaaran, Tapio

ammin tietää, missä ja miten heidän ostamansa tuote on valmistettu

Wirkkalan, Eero Aarnion ja Yrjö Kukkapuron, suunnittelemia klassi-

ja kuka sen on tuottanut. Tässä kehityksessä Artekin henki ja koti-

koita sekä kansainvälisten arkkitehtien ja muotoilijoiden uutuustuot-

maisuus, tuotteiden tapa kertoa tarinoita sekä välittää perinteitä ja

teita. Aalto kalusteet valmistetaan Suomessa samassa tehtaassa

historiaa ovat suuressa arvossa ja ennustavat yritykselle pitkää ikää

Turun lähettyvillä kuin alkuaikoina. Perinteinen käsityö ja materiaalien

ja tulevaisuutta.

1936

MITTALAITTEITA MAAILMAN ÄÄRIIN

Lentoliikenteen kasvupyrähdys 1960-luvulla loi välittömästi valtavan tarpeen luotettaville säähavainnoille ilmailun turvallisuuden parantamiseksi. Tuotannon kasvua oli tuolloin jo ennakoitu rakentamalla uudet tuotantotilat Vantaalle.

SUOMEN ENSIMMÄISEKSI HIGH TECH -YRITYKSEKSI luonnehdittu

Vaisala kehitti 1970-luvulla uudenlaisen kosteusanturin, joka

Vaisala tekee havaintoja paremman maailman puolesta. Yhtiö on

avasi täysin uusia mahdollisuuksia teollisuuden mittalaitteiden val-

tuottanut tarkkoja ja luotettavia mittausvälineitä sään ennustamiseen

mistukseen. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen hallinto suhtautui

sekä teollisuuden tarpeisiin jo lähes sadan vuoden ajan.

epäilevästi Neuvostoliiton naapurissa havainnointilaitteita valmista-

Vaisalan tarina sai alkunsa, kun nuori matemaatikko ja meteorologi Vilho Väisälä sai eteensä maahan syöksyneen venäläisvalmisteisen säähavaintolaitteen. Kyseinen koje ei Väisälää vakuuttanut, mutta se antoi alkusysäyksen paremman laitteen suunnittelulle.

markkinat Atlantin takana aukesivat. Vuonna 1969 menehtyneen Vilho Väisälän ideologian peruskivi oli aina pyrkiminen parempaan, kohti täydellistä, ja samalla tiellä Vaisala

Tuloksena oli uudenlainen radioluotain, jonka Vilho Väisälä lähetti

jatkaa tänäkin päivänä. Se on erinomainen kumppani kaikille, jotka

ensimmäisen kerran kohti korkeuksia vuonna 1931 mittaamaan ylem-

vaativat parasta. Liiketoiminnan keskiössä olevan radioluotaimen

män ilmakehän lämpötilaa. Havainnointilaite merkitsi mullistavaa

tuotekehitys on ollut jatkuvaa. Perusidea on kuitenkin pysynyt muut-

harppausta koko alalle monin tavoin. Säähavaintojen tarkentuminen

tumattomana läpi vuosikymmenten. Vaisalan teknologia on levinnyt

tarkoitti isoja askelia eteenpäin sekä sään ennustamisen teoriassa

maapallon joka kolkkaan, mutta anturiteknologiaa löytyy myös Kuusta

että käytännössä. Vuonna 1936 valmistui versio, joka mittasi lämpö-

ja Mars-planeetalle lähetetystä tutkimuslaitteistosta.

tilan lisäksi kosteutta ja ilmanpainetta. Radioluotain herätti välittö-

Vaisalan valmistamien laitteiden avulla on mahdollista arvioida

mästi suurta kansainvälistä kiinnostusta, ja ensimmäinen asiakas oli

hurrikaanin etenemisreitti ja varoittaa rannikkoseudun asukkaita

arvostettu teknillinen korkeakoulu MIT Yhdysvalloissa.

lähestyvästä hyökyaallosta. Keskoskaapeissa käytetään kosteusan-

Perustamisensa jälkeen Vaisala on elänyt vahvasti mukana it-

tureita, ja lumisilla tieosuuksilla autoilijoita voidaan varoittaa Vaisalan

senäisen Suomen kasvutarinassa sekä kokenut haastavat ajat ja

laitteiden avulla liukkaudesta. Uusiutuvan energian tuotanto puoles-

nousukaudet. Sotavuosina Vilho Väisälän kasvava yritys kärsi lähes

taan on kriittisen riippuvainen sääolosuhteiden ennustettavuudesta.

jatkuvasta materiaali- ja työntekijäpulasta. Puolustusvoimat ymmärsi

Suomalaisen teknologiaosaamisen keihäänkärkenä Vaisala on

kuitenkin pian mittalaitteiden merkityksen esimerkiksi ilmavoimien

ollut mittaamattoman arvokas tekijä vientimarkkinoilla ja kotimaisen

ja tykistön tehokkaalle toiminnalle, minkä ansiosta Vilho Väisälä sai

teknologiatuotannon tienraivaajana. Vaisalan tarjoamilla välineillä

pitää osaavat ammattimiehensä töissä eikä materiaaleistakaan ollut

pelastetaan päivittäin ihmishenkiä niin ääriolosuhteissa kuin arjessa.

enää pulaa.

vaan Vaisalaan. Niinpä Yhdysvaltoihin perustettiin tytäryhtiö 1981, ja

VAISALA Perustaja: Vilho Väisälä Perustettu: 1936, Vantaalla

Vaisala on luonut monimutkaisille ja vaativille markkinoille ylivoimaista teknologiaa. Kaikki sai alkunsa yhden miehen kiinnostuksesta sään havainnointiin, ja tuota työtä jatkaa mittava määrä ammattilaisia eri puolilla maailmaa. Vaisalan valmistaman teknologian avulla tehtävän ympäristön havainnoinnin pohjalta parannetaan päätöksentekoa, turvallisuutta ja tehokkuutta niin maapallolla kuin avaruudessa asti.”

1937

Historiallinen Klassikko-mallisto on pysynyt osana Kalevala Korun myyntiä, vaikka päätulovirran muodostavat nykyään modernit korumallit. Kyky uudistua ja elää ajassa on ollut yrityksen menestyksen ehto. 1950-luku oli vahvasti kivikorujen aikaa, ja 1960-luvulla, suo-

KORU, JOLLA ON TARINA

Perinteistä ammentavat pronssikorut olivat muotia 1970-luvulta aina 1990-luvulle saakka, jolloin myös kultakorujen suosio kasvoi. Moder-

KALEVALA KORU ON SUOMEN SUURIN koruvalmistaja ja tuotemerk-

ni muotoilu vahvistui, kun Kalevala Koru osti Kaunis Korun vuonna

kinä yksi maan arvostetuimpia. Korujen tapa kertoa tarinoita suo-

1989 ja Lapponia-tuotemerkin vuonna 2005. Nykypäivää edustavat

malaisuudesta sekä yhdistää mennyt ja tuleva, on vedonnut korujen

älykorut, joita Kalevala Koru kehittää suomalaisten startup-yritysten

käyttäjiin eri ikäpolvissa.

kanssa tuomalla terveysteknologiaa osaksi koruja helpottamaan ih-

Kalevala Korun tarina alkoi kansalliseepos Kalevalan 100-vuo-

misten arkea ja yhteydenpitoa.

tisjuhlassa vuonna 1935. Yleisössä istunut kirjailija Elsa Heporauta

Suomalainen luonto, elämäntapa, historia ja taide-elämä innoit-

päätti, että suomalaiselle naiselle oli pystytettävä patsas. Hän kokosi

tavat Kalevala Korun suunnittelijoita eri aikakausina. Tämä näkyy

edistyksellisen naisryhmän ja keksi, että rahat patsaalle saataisiin

suosikkikorujen nimissä, kuten Vanamo, Haave, Eira ja Valoisa. Ko-

myymällä Suomen kansallismuseon kokoelmista löytyvien viikinki-

rut ovat myös kantaaottavia, kuten naisten äänioikeuden 100-vuo-

ajan mallien mukaan valmistettuja koruja. Ensimmäinen 40 kappaleen

tisjuhlaan suunniteltu ja suomalaisten politikkojen rinnassa usein

sarja koruja esiteltiin presidentin puoliso Kaisa Kallion teekutsuilla

nähty Naisen ääni -koru. Tuorein mainoskampanja ”Kesyttämätöntä

joulukuussa 1937. Vastaanotto oli menestys. Vuosi ei ehtinyt vaihtua,

kauneutta” ja 80-vuotisjuhlavuoden näyttelykiertue ”Rohkea. Ajassa.

kun koruja oli myyty jo 8320 kappaletta.

Aito.” kuvastavat yrityksen ideaa tuoda esiin korun kantajien ainutlaa-

Vuoden 1939 lopulla syttyi talvisota ja naisten suunnitelmat muuttuivat. Patsasrahat käytettiin hädänalaisten auttamiseen. Samalla

malaisen muotoilun kultakautena, modernit hopeakorut löivät läpi.

tuisuutta. Myös miehiä on kannustettu käyttämään koruja esikuvinaan Duudsonit ja Nightwish.

kylvettiin alulle Kalevala Korussa edelleen vaikuttava tapa käyttää

Kalevala Korun kaikki korut valmistetaan Suomessa, ja yritys

osa korujen tuotosta hyväntekeväisyyteen. Kalevala Koru yhtiöitettiin

on vaikuttanut perinteisen suomalaisen kultasepäntaidon ja koru-

vuonna 1941, ja aatteellista pohjaa vaalimaan perustettu Kalevalais-

suunnittelun elinvoimaisuuteen. Korut syntyvät tarkan käsityön ja

ten Naisten Liitto on edelleen yrityksen ainoa omistaja. Heporanta

huipputeknologian saumattoman vuorovaikutuksen tuloksena. Mate-

ymmärsi, että ”sen, joka kopioi, on myös luotava uutta”, ja nuoret

riaaleissa suositaan kierrätettyjä ja kotimaisia raaka-aineita. Kalevala

korusuunnittelijat pääsivät esiin vuoden 1947 kilpailussa. Voittajako-

Koru haluaa olla kaikkien suomalaisten oma ja kulkea suomalaisten

ruista syntyi uusi odotettu mallisto, ja ennakkoluuloton ote ja taitavat

rinnalla kantaen mukanaan kulttuuriperintöä ja esivanhempien vii-

pääsuunnittelijat, kuten Eero Rislakki, Börje Rajalin ja Paula Häiväoja,

sautta. Samalla yritys haluaa uudistua ja peilata yhteiskunnallisia

nostivat yrityksen Suomi-designin kärkinimiin heti ensimmäisinä

arvoja ja unelmia. Näin korun tarina elää ja jatkaa matkaansa kohti

vuosikymmeninä.

tulevia aikoja ja sukupolvia.

KALEVALA KORU Perustettu: 1937, Helsingissä

Kaleva Koru syntyi kunnianosoituksena suomalaiselle naiselle, ja yrityksen johdossa ovat aina vaikuttaneet vahvat suomalaiset naiset. Korujen suunnittelijoille suomalaisen luonnon kauneus ja monimuotoisuus sekä yhteinen kulttuuriperintö ovat ehtymätön innoituksen lähde myös modernin korusuunnittelun aikakaudella.”

1938

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Perustettu: 1938, Helsingissä

LUONTO LÄHEMMÄS IHMISTÄ SUOMI ON TUNNETTU kauniista ja puhtaasta luonnostaan, mutta sen säilyttäminen on vaatinut vankkaa vapaaehtois- ja asiantuntijatyötä. Yhtenä ahkerimmista toimijoista on kunnostautunut Suomen luonnonsuojeluliitto, jonka toiminnan tavoitteena on ihmisen terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Vuosikymmenten aikana erilaiset ympäristölliset ongelmat ovat vaihdelleet, mutta niiden ratkaisun ytimenä on pysynyt ihmisten jokapäiväisiin valintoihin vaikuttaminen. Luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin vuonna 1938 Helsingin Säätytalolla. Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin hankeaktiivi, kasvitieteen professori Kaarlo Linkola. Pian yhdistyksen perustamisen jälkeen syttynyt sota ravisteli Suomea, ja muun muassa Petsamoon juuri perustettu suojelualue jäi uuden rajan taakse. Sotavuosina luonnonsuojeluaatetta ei unohdettu, vaan yhdistys pyrki aktiivisesti kasvattamaan kansan tietoutta ja ymmärrystä luonnosta. Sotien jälkeen luonnon arvostus nousi uuteen kukoistukseen. Kaupunkien kasvaessa ja teollistumisen tiimellyksessä osa ihmisistä oli ehtinyt jo vieraantua luonnosta. Vähitellen suomalaiset löysivät luonnon uudestaan, ja siitä muodostui tärkeä vastapaino raskaalle työlle jälleenrakennusvaiheen keskellä. Kesämökkejä rakennettiin etenkin 1960-luvulla runsaasti, kun suomalaiset pyrkivät palaamaan luontoon hetkellisen poissaolon jälkeen. Kasvanut kiinnostus ympäristöön laajeni aktiivisemmaksi ympäristönsuojelutoiminnaksi 1970-lukua lähestyttäessä. Tietoisuuden lisääminen esimerkiksi diklooridifenyylitrikloorietaanin eli DDThyönteismyrkyn haittavaikutuksista myötävaikutti myrkyn kieltämiseen Suomessa. Maineemme tuhansien järvien maana säilyi, kun sisävesistöjen jätevesipäästöt saatiin kuriin. Vuonna 1976 graafikko

Suomen luonnonsuojeluliitto on suomalaisen luonnonsuojelutyön edelläkävijä, joka on aktiivisella toiminnallaan onnistunut antamaan Suomen luonnolle sen ansaitseman arvostuksen.”

Erik Bruun piirsi uhanalaisen saimaannorpan ja suunnitteli liiton

naisuuksista ja esimerkiksi päästömäärien valtakunnallisesta vä-

norppalogon, josta tuli suomalaisen luonnonsuojelun symboli.

hentämisestä. Vuosikymmenten aikana myös luonnonsuojeluliitto

1980-luvulle siirryttäessä Suomen luonnonsuojeluliiton johdolla

oli kasvanut tiedonlevittäjästä merkittäväksi asiantuntijajärjestöksi.

pyrittiin vähitellen eroon kertakäyttökulttuurista korostamalla kier-

Suomessa saa liikkua ja leiriytyä luonnossa vapaasti ilman maan-

rätyksen merkitystä. Ympäristöministeriön perustaminen luonnon-

omistajan lupaa, kunhan kulkee ympäristöä kunnioittaen. Sienestys,

suojeluliiton aloitteesta vuonna 1983 oli merkittävä askel kotimaiselle

marjastus ja mato-onginta kuuluvat niin ikään jokamiehenoikeuksiin.

luonnonsuojelulle. Aiemmin ympäristöasioista oli vastannut valtion

Suomalaisilla on aina ollut erityinen suhde luontoon aina karuista

luonnonsuojeluvalvoja, yksittäinen virkamies, jonka vaikutusvalta oli

sääoloista ja suurpetoja väistelevistä esi-isistämme lähtien. Tuon

melko rajallinen.

suhteen ja puhtaan luonnon säilymisestä huolehtiminen on kansalais-

Euroopan unioniin liittyminen toi mukanaan Natura 2000 –suojeluverkoston, ja ilmastonmuutos nousi otsikoihin 2000-luvun alussa.

velvollisuus, jonka noudattamisen eteen Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt mittavan määrän merkittävää työtä.

Pienten yksityiskohtien sijaan ryhdyttiin puhumaan suurista koko-

1939 tamiskokous pidettiin vuonna 1939. Suomen ajautuminen sotaan Neuvostoliiton kanssa viivästytti myllyn rakennustöitä, ja toinen maailmansota vaikeutti konehankintoja. Korvikekahvista keitetyt juhlajuomat tarjoiltiin harjannostajaisissa marraskuussa 1941. Myllyn käynnistyessä Valtion Viljavarasto sääteli tarkasti viljan jauhatusta ja jakelua. Vehnämyllykoneistolla jauhettiin ohraa ja ruista vehnävarastojen tyhjentyessä jatkosodan aikana. Kun suurin osa Suomen myllyistä siirtyi sodan jälkeisten alueluovutusten myötä Neuvostoliiton omistukseen, Oy Vehnä Ab:n jauhamalla viljalla riitti

VEHNÄMYLLYSTÄ MAAILMALLE

kysyntää. Myllyn sivutuotteista alettiin valmistaa rehuseoksia vuonna 1948 ja eläinrehun valmistus nostettiin nopeasti osaksi liiketoimintaa. Vuonna 1950 Raisioon perustettiin kasviöljytehdas, Oy KasviöljyVäxtolje Ab, joka vauhditti rypsinviljelyn yleistymistä Suomessa. Margariinitehtaille rypsiöljy oli uusi ja outo raaka-aine, joten jatkoja-

RAISIO OYJ ON kansainvälinen, kasvipohjaisen ravinnon erityisosaaja.

lostamisessa piti näyttää esimerkkiä. Niinpä vähittäiskauppiaiden tu-

Yhtiö sai alkunsa Oy Vehnä Ab:stä, vehnänviljelijöiden perustamas-

kemana perustettiin Margariini Oy. Raisio yhdisti menestyksekkäästi

ta mylly-yhtiöstä, joka perustettiin jauhamaan ja markkinoimaan

maataloustuottajat ja kauppiaat samaan omistajaportaaseen, ja näin

osakkaiden viljaa ja jauhoja. Raisio on valmistanut maistuvia elintar-

muodostui suora yhteys koko elintarvikeketjuun alkutuotannosta

vikkeita kahdeksan vuosikymmenen ajan ja laajentanut valikoimaa

kaupan hyllylle.

terveysvaikutteisilla ruoilla ja eläinten hyvinvointia tukevilla rehuilla.

Rasvahappojen tislaamo käynnisti Raision kemianteollisuuden

Tunnetuimpia elintarvikebrändejä ovat Benecol, Elovena ja Sunnuntai,

vuonna 1961. Tislattuja rasvahappoja toimitettiin saippua-, pesuai-

ja rehutuotteista tunnetuimpia ovat Benemilk- ja Maituri-naudanrehut

ne- ja kynttiläteollisuudelle. Yhteistyö paperiteollisuuden kanssa

sekä Hercules-kalanrehut. Miljoonat kuluttajat käyttävät Raision

alkoi vuonna 1971. Oman tärkkelystehtaan rakentaminen vahvisti

Benecol-tuotteita kymmenissä maissa, viidellä mantereella.

Raision asemaa paperiteollisuuden sideaineiden ja erikoiskemikaa-

Idea oman myllyn perustamisesta mainitaan jo vuoden 1923

lien toimittajana.

Lounais-Suomen Maataloustuottajain piiriliiton asialistalla. Suun-

1990-luvun puolivälissä vuorossa oli todellinen läpimurto Raision

nittelutyö sekä osakkaiden haaliminen vei aikansa, ja yhtiön perus-

lanseeratessa markkinoille terveysvaikutteiset Benecol-tuotteet, jotka sisältämänsä kasvistanoliesterin ansiosta alentavat kolesterolia. Raision Tehtaat Oy, Oy Vehnä Ab ja Oy Kasvisöljy-Växtolje Ab yhdistyivät vuoden 1987 lopussa Raision Tehtaat Oy Ab:ksi. Margariini Oy liitettiin konserniin hieman myöhemmin. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1997 Raisio Yhtymä Oyj:ksi, ja vuodesta 2005 lähtien se on ollut Raisio Oyj. Strategiansa mukaisesti Raisio keskittyy hyvinvointia tuottavan kasviperäisen, terveellisen ravinnon kehittämiseen ja laajenemiseen uusille markkina-alueille. Esimerkiksi Raision kehittämän Provena puhdas kaura -valmistusketjun kauratuotteet sopivat myös keliaakikoille. Benella Kirjolohi on tulos terveellisestä ja ympäris-

RAISIO Perustaja: Lounaisen Suomen vehnänviljelijät Perustettu: 1939, Raisiossa

Vehnänviljelijöiden yhteismyllynä aloittaneen Raision tuotteet ovat tulleet tutuiksi ruokapöydissä ympäri maailmaa. Elintarvikkeiden lisäksi eläinten hyvinvointia lisääviä rehuja tuottava Raisio panostaa kestävää kehitystä tukeviin toimintoihin ja palveluihin tavoitteenaan tarjota ruokaa, joka tekee hyvää.”

töystävällisestä tuotantotavasta, sillä kalat ruokitaan Raisioaquan huippurehulla, joka muun muassa pienentää vesistöjen fosforikuormitusta. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, kuluttajien ymmärtäminen, innovatiivisuus ja yritteliäisyys ovat menestyksen avaimina myös tulevaisuudessa.

1940-luku

Sotaa ja rauhaa Talvisota päättyi maaliskuussa 1940. Sodan jälkeistä aikaa kut-

Lopullisesti toinen maailmansota päättyi Pariisin rauhaan vuon-

sutaan välirauhan ajaksi. Nimi enteili suursodan paluuta Eu-

na 1947, ja aiemman rauhansopimuksen ehdot vahvistettiin. Sota

roopan pohjoiskolkkaan. Rauhanaikaa kestikin vain kesään 1941

oli ollut Suomelle kallis: yhteensä talvi- ja jatkosodassa kuoli

saakka, jolloin Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon natsi-Saksan

noin 97 000 suomalaista, joista noin 2 000 oli siviilejä. Rauhan

rinnalla. Virallisesti Suomi ei ollut Saksan liittolainen ja maan

palattua oli aloitettava jälleenrakennus, etsittävä uusi koti luo-

johto korosti jatkuvasti Suomen käyvän erillissotaa Neuvosto-

vutettujen alueiden ihmisille ja huolehdittava sotaveteraaneista.

liittoa vastaan.

Sodan aikana puute oli tosiasia, ja tavaroita jouduttiin sään-

Sodan aikana kotirintama joutui koville. Naiset ottivat hoi-

nöstelemään. Puute ja säännöstely jatkuivat myös sodan jälkeen,

taakseen työt, jotka tavallisesti kuuluivat miehille. Lisäksi naisia

mikä hidasti varsinkin jälleenrakennusta. Vaikeuksien keskelle

toimi sotatoimialueella esimerkiksi lottina tai sairaanhoitajina.

saatiin kuitenkin ilonpilkahdus vuonna 1945, kun kemian Nobel-

Noin 80 000 lasta siirrettiin pääasiassa Ruotsiin pakoon sotaa

palkinto myönnettiin suomalaiselle Artturi Ilmari Virtaselle maa

ja pommituksia. Eroaminen perheestä oli monelle lapselle dra-

talouden ja ravintokemian alan keksinnöistä.

maattinen kokemus.

Sodan jälkeen Suomessa, kuten muissakin maissa, synty-

Jatkosota jatkui syksyyn 1944 saakka. Suomi valtasi nopeasti

vyys kasvoi suureksi. Vuosien 1946–1949 aikana syntyi yli 100 000

talvisodassa menetetyt alueet. Pian tämän jälkeen rintamalinjat

lasta vuosittain. Useiden lapsiperheiden elämä oli 1940-luvulla

vakiintuivat ja alkoi kolme vuotta kestänyt asemasotavaihe, joka

tiukkaa, ja arkea helpottamaan kehitettiin lapsilisä. Myös neuvo-

päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen. Suomen joukot onnis-

laverkostoa laajennettiin. Vuonna 1948 ilmaisesta kouluruokai-

tuivat pysäyttämään hyökkäyksen, jonka jälkeen maat olivat val-

lusta tuli lakisääteinen, ja vuodesta 1949 alkaen äitiyspakkaus

miita rauhaan. Rauhan ehtojen mukaan Suomen pohjoisosissa

jaettiin kaikille perheille, jotka olivat käyneet neuvolassa ennen

olleet saksalaisjoukot piti ajaa maasta. Lisäksi Suomi joutui luo-

lapsen syntymää.

vuttamaan maa-alueitaan Neuvostoliitolle, maksamaan raskaat

Sotaisan vuosikymmenen aikana Suomessa toimi kolme

sotakorvaukset, sallimaan kommunistien poliittisen toiminnan

presidenttiä. Joulukuussa 1940 virkaan valittiin Risto Ryti, jonka

ja kieltämään neuvostovastaiset organisaatiot.

presidenttikausi päättyi vuonna 1944 eroamiseen. Presidentin

Rauhansopimuksen pykäliä valvoi liittoutuneiden Neuvosto-

tehtävät siirtyivät armeijan ylipäällikkö marsalkka Mannerhei-

liitto-johtoinen valvontakomissio. Neuvostoliiton merkitys Suo-

mille, joka luotsasi valtiolaivaa vuoteen 1946. Tämän jälkeen

men politiikassa kasvoi. Ensimmäinen Ystävyys-, yhteistyö- ja

virkaa hoiti vuoteen 1956 saakka Juho Kusti Paasikivi. Hänen

avunantosopimus solmittiin maiden välille vuonna 1948 ja sitä

johdollaan Suomi luovi läpi vaikeiden jälleenrakennusvuosien.

uudistettiin seuraavina vuosikymmeninä. YYA-sopimus toimi maiden välisten suhteiden ja Suomen ulkopolitiikan kulmakivenä aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.

1940 VAPO Perustettu: 1940, Helsingissä

KOTIMAISEN BIOENERGIAN PUOLESTAPUHUJA MAAMME METSIEN sanotaan olevan vihreää kultaa. Ne tarjoavat

turpeesta ja puupolttoaineista. Yritys toimittaa kotimaisia raakaaineita asiakkailleen ja kehittää tuotantoaan vastuullisesti ja luontoa

paitsi virkistysmahdollisuuksia myös raaka-aineita elintärkeään

kunnioittaen. Suomen markkinoiden lisäksi Vapolla on liiketoimintaa

lämmön- ja sähköntuotantoon. Vapo on bioenergia-alan yritys, joka

Ruotsissa ja Virossa.”

arvostaa suomalaista luontoa tuottamalla energiaa kotimaisesta puusta ja turpeesta erityisesti teollisuuden, kuntien ja energia-alan yritysten tarpeisiin. Toisen maailmansodan syttyessä Suomen polttoainetilanne kiristyi merkittävästi. Koska puulla oli erityinen rooli polttoaineena ja lämmönlähteenä, valtion laitosten polttopuiden ja puutavaran hankinta keskitettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle tammikuussa vuonna 1940. Kun Puutavaratoimiston toiminta laajentui, se siirtyi kansanhuoltoministeriön alaisuuteen. Vuonna 1945 nimi vaihdettiin Valtion Polttoainetoimistoksi, ja Vapo-lyhenne otettiin epäviralliseen käyttöön. Kun Suomi taisteli itsenäisyytensä puolesta, Vapo turvasi Suomen huoltovarmuuden. Historiallisen roolinsa ansioista Vapon tuottamaa turvetta hyödynnettiin tehosteena myös vuoden 2017 Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnissa. Vapon toimiala on kokenut suuria muutoksia vuosien varrella: kun alussa toiminta keskittyi lähinnä halkojen hankkimiseen, alkoi sahateollisuus nostaa päätään 1960-luvulla. Tuottoisan sahateollisuuden rinnalla Vapo aloitti valtion käskystä energiaturvetuotannon vuonna 1975. Energiaturpeen jalostus kehittyi ja tuotanto kasvoi, ja nyt Vapoa voi kutsua Suomen turveteollisuuden kantavaksi voimaksi ja edelläkävijäksi. 2000-luvun alkuun saakka täysin valtion omistamasta yhtiöstä on kuoriutunut laaja-alainen kaupallisen energialiiketoiminnan osaaja, kun valtion rooli omistajana on vähitellen kaventunut. Digitalisaatiolla on yhä korostuneempi merkitys maailmassa – niin myös energiantuotannossa. Vapo haluaa vastata asiakkaidensa

Bioenergian edelläkävijänä tunnettu Vapo tuottaa energiaa

tarpeisiin ja tarjota heille yhä parempia palveluja: asiakkaat saavat

käytetään energianlähteenä, mutta nykyään sillä on myös rajattomasti

muun muassa nauttia sähköisen kaukolämpöportaalin hyödyistä ja

muita käyttömahdollisuuksia. Uusien innovaatioiden ansiosta turve-

uudistuneesta pelletin verkkokaupasta. Yhtä lailla teollisuudessa

kuidusta voidaan valmistaa esimerkiksi eristeitä, akustiikkalevyjä

digitalisaation ja automatisoituneiden käytäntöjen ansiosta voimalai-

ja komposiitteja. Myös teknisestä hiilestä voi tulevaisuudessa aueta

toksia on mahdollista hallita keskitetysti etänä. Energia-alan asian-

uusia liiketoimintaideoita, joissa vain mielikuvitus on rajana.

tuntijaorganisaationa Vapo etsii aktiivisesti uusia tapoja kehittää liiketoimintaansa.

Vaikka Vapo on alusta saakka ollut tuloshakuinen yritys, kuvaa vastuullisuus sen toimintaa kaikin tavoin: luontoa kunnioitetaan,

Puupolttoaineiden ja pelletin rinnalla turve on Vapon keskeinen

sillä se on kaiken toiminnan alku ja juuri. Vapo suosii kotimaista ja

raaka-aine ja energianlähde. Kestävän toiminnan takaamiseksi Vapo

omavaraista energiantuotantoa ja haluaa siksi kantaa rehdisti myös

on sitoutunut siihen, että turvetuotantoa ei tehdä luonnontilaisilla soil-

oman ympäristövastuunsa. Tulevien sukupolvien kannalta elinkaaren

la ja vesienkäsittelyyn sekä turvesuon ennallistamiseen kiinnitetään

mukainen jalanjälki on syytä kutistaa mahdollisimman pieneksi, ja

erityistä huomiota. Luontoarvoja kunnioitetaan, vaikka vain murto-osa

sen eteen Vapo raivaa tietään bioenergian johtavana toimittajana ja

Suomen soista on turvetuotannon hallussa. Ensisijaisesti turvetta

kehittäjänä niin Suomessa kuin vientimarkkinoillakin.

1941

TOIVON, ONNELLISUUDEN JA IHMISOIKEUKSIEN ASIALLA

sekä seksuaalikasvatusta ja pari- ja seksuaaliterapiaa. Osa Väestölii-

VÄESTÖLIITTO PERUSTETTIIN välirauhan aikana kohentamaan suo-

tänä päivänä laaja sähköisten palveluiden valikoima, vanhemmuutta

malaisperheiden sodan kurjistamia elinoloja ja alhaista syntyvyyttä.

sekä nuorten kasvua ja kehitystä tuetaan, puhelinpalveluja edustaa

Alkuvuosina haasteet olivat hyvin toisenlaiset kuin nyky-yhteiskun-

muun muassa Poikien Puhelin ja maahanmuuttajien kotoutumista

nassa, mutta liiton toiminnan ydin on pysynyt samana. Tavoite on

edistetään neuvonnalla ja mentoroinnilla.

Oy kehittää palveluja, jotka vahvistavat ihmisten elämänhallintaa sekä yksin elävien että parisuhteessa olevien hyvinvointia. Väestöliitolla on

tukea lasten, nuorten ja moninaisten perheiden hyvinvointia ja ihmis-

Väestöliiton oma Väestöntutkimuslaitos tuottaa ajankohtaista

oikeuksien toteutumista taustasta, syntyperästä tai seksuaalisesta

tietoa perheasioista, ja vuosittain toteutettava perhebarometri mittaa

suuntautumisesta riippumatta sekä toimia rohkeana yhteiskunnal-

suomalaisten mielipiteitä. Tutkimustieto luo pohjaa liiton muille toi-

lisena vaikuttajana.

minnoille ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Väestöliitto on myös

Liiton alkuaikoina äitien ja sotaorpojen auttaminen koettiin en-

vahva kansainvälinen toimija kestävän sosiaalisen kehityksen sekä

sisijaisena tehtävänä. Kotien työtaakkaa helpottamaan perustettiin

naisten, nuorten ja tyttöjen oikeuksien edistäjänä. Kansainvälisesti

kaksivuotinen kotisisarkoulutus. Se loi tytöille arvostetun ammatin

Väestöliitto on ainutlaatuinen, koska sen toiminnassa yhdistyvät sekä

ja mahdollisti äitien työskentelyn myös kotien ulkopuolella. Naisten

perhekysymykset että seksuaalioikeudet ja -terveys.

terveyttä uhanneet laittomat abortit saatiin kuriin sukupuolivalistuk-

Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on laaja ja yhteistyö-

sen ja ehkäisyneuvonnan yleistyttyä. Väestöliiton aloitteesta alettiin

kykyinen järjestökenttä, josta Väestöliiton toiminta on erinomainen

myöntää kunniamerkkejä äitienpäivänä, ja liitto oli mukana edistä-

esimerkki. Liiton rooli sodanjälkeisen Suomen jälleenrakentamisessa

mässä lapsilisäjärjestelmän syntymistä.

ja hyvinvointivaltiomme ylläpidossa on kiistaton. Väestöliitto on ajanut

Suomessa oli sodan jälkeen huutava tarvike- ja asuntopula. Vähä-

merkittäviä uudistuksia paremman perhearjen puolesta sekä ollut

varaisille toimitettiin perhelisätarvikkeita, vaatteita, kenkiä, astioita

tukena yhteiskunnan murros- ja taitekohdissa. Myös jatkossa Suomi

ja myös vuoteita, joista Väestöliiton kehittämä pieneen tilaan taipuva

tarvitsee kanssakulkijaa, joka kykenee haastamaan perinteisiä per-

Nukkumatti-sarjavuode palveli suurperheitä. Väestöliitto ajoi voimak-

hekäsityksiä ja luovimaan toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien

kaasti valtion tukemaa asuntotuotantoa eli aravalainsäädäntöä ja ryh-

asialla alati monimuotoistuvassa yhteiskunnassa.

tyi 50-luvulla rakennuttamaan Espoon Tapiolan puutarhakaupunkia esimerkkinä lapsiperheiden tarpeet huomioivasta aluekehityksestä. Väestöliitto on ollut mukana kehittämässä monia nykypäivän kansanterveyttä ja perheiden hyvinvointia tukevia palveluja, kuten äitiysja perheneuvoloita, lapsettomuushoitoja ja perinnöllisyysneuvontaa

ton toiminnoista on yhtiöitetty, ja Väestöliiton Terapia- ja kotipalvelut

VÄESTÖLIITTO Perustettu: 1941, Helsingissä

Väestöliitto vaikuttaa ihmisen koko elämänkaarella ja tekee töitä sen eteen, että yhteiskunta olisi entistä lapsi- ja perhemyönteisempi ja jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja täysipainoisissa ihmissuhteissa.”

1942 Sotien jälkeen VTT laajeni vauhdilla. Tutkijoita työllistivät Suomen jälleenrakennus ja sotakorvaustuotteiden laadunvarmistus. Helsingin Hietalahden torin laidalta toiminta alkoi siirtyä tilanahtauden takia ensin vähitellen ja 1970-luvulla kokonaan Espoon Otaniemeen, jossa sijaitsevat VTT:n punatiiliset rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Alueellisesti VTT laajeni muun muassa Ouluun,

INNOVAATIOITA ISÄNMAAN HYVÄKSI

Tampereelle ja Jyväskylään.

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:n tutkimustoiminta on kum-

tutkimus. Eri teknologioita ja tieteenaloja yhdistelevä tutkimus no-

munnut suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeista aina

jaa laajojen kokonaisuuksien hallintaan, ja nykypäivän arkiset tuot-

sota-ajoista nykypäivään. Yhtiön tavoite on lisätä hyvinvointia ja ta-

teet sekä palvelut, kuten biopolttoaineet tai langaton viestintä, ovat

louskasvua suomalaisessa yhteiskunnassa yhteistyössä yritys- ja

vuosikymmenten kehitystyön tulosta. Tutkijoiden kädenjälki näkyy

yliopistoverkostojen kanssa.

Suomen suurimmilla teollisuudenaloilla, aina metsäteollisuudesta

VTT:n perustehtävä on vastata Suomen haasteisiin teknologian ja tieteellisen tutkimuksen keinoin. Työhön kuuluvat pitkäjänteinen teknologiakehitys ja -ennakointi sekä ratkaisukeskeinen soveltava

VTT aloitti toimintansa vuonna 1942 presidentti Risto Rytin alle-

bio- ja tietotekniikkaan, digitaalisiin valmistusteknologioihin ja teko-

kirjoittaman lain voimalla. Elettiin sota-aikaa ja maassa oli hätätila.

älyn läpimurtoon. Pöydällä on tänään se, mikä näkyy vuosien päästä

Tekninen tutkimus sekä materiaalien ja rakenteiden testaus valjastet-

suomalaisten arjessa.

tiin tukemaan kotirintaman puolustuskykyä ja sotien jälkeistä elämää.

Yhdessä teollisuuden kanssa VTT on rakentanut Suomesta edellä-

Valtio tarvitsi apua ruokahuollossa, joten VTT testasi elintarvikkeita ja

kävijän esimerkiksi voimalaitosten polttokattilatekniikoissa ja biopolt-

polttoaineita, selvitti myös rakennusten palosuojelua ilmahyökkäys-

toaineiden tuottamisessa ja hyödyntämisessä. VTT:n radiotekniikan

ten varalta sekä kehitti palamatonta kattohuopaa ja puumateriaalia.

tutkimus loi aikoinaan pohjan matkapuhelin- ja ICT-teknologian ke-

hitykselle. Hitsaustekniikasta on siirrytty tutkimuksen tuella tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen kautta digitaalisuutta ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävään tuotantoon. Metsäteollisuus paperitehtaineen on saanut rinnalleen nanoselluloosa- ja biopolttoaineinnovaatioiden kautta uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ruoan, vaatteiden, kemikaalien ja ympäristöystävällisemmän muovin valmistuksessa. Tulevaisuuden painopistealueita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, riittävien resurssien varmistaminen, hyvä elämä, teollisuuden uudistuminen sekä yhteiskunnan turvallisuus. VTT tavoittelee tutkimuksellaan kaupallisia ratkaisuja, jotka parantavat yritysten edellytyksiä pärjätä kiihtyvässä kilpailussa. Myös kuntien ja kaupunkien kehityksessä tarvitaan monenlaista osaamista ja pitkäkestoisia kehityshankkeita, joihin liittyviä riskejä VTT:n verkottava toimintamalli

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT Perustettu: 1942, Helsingissä

auttaa hallitsemaan. VTT osallistuu aktiivisesti myös esimerkiksi EU:n tutkimushankkeisiin ja auttaa yrityksiä hyödyntämään kehitystyössään EU:n tutkimusrahoitusta. Nykyisin osakeyhtiönä toimivan VTT:n rooli osana suomalaista innovaatiojärjestelmää on keskeinen ja kansainvälisesti ainutlaatuinen. Yhtiö auttaa suomalaista yhteiskuntaa ja yrityksiä menestymään, luo yhteyksiä ja uusinta tietoa yritysten käyttöön maailmanlaajuisen

VTT on kehittänyt uraauurtavaa uutta teknologiaa, tuonut huippuosaamiseen perustuvia uusia ratkaisuja yhteiskunnan ja yritysten käyttöön sekä luonut uutta liiketoimintaa yhdessä kansainvälisen asiakaskuntansa kanssa. VTT tuottaa tutkimusta palveluna, mikä on

verkostonsa avulla. VTT on myös luotettava sekä haluttu yhteistyö-

merkittävä etu, kun tuloksia viedään käytännön sovelluksiksi yhdessä

kumppani maailmalla.

teollisuuden kanssa.”

1943

TIVOLI TAISTELUIDEN KESKELLÄ SARIOLAN TIVOLI- JA SIRKUSSUKU on yli 100-vuotisen historiansa ajan tuonut iloa ja huvia suomalaisten elämään. Vuonna 1888 Keravan ratapihalta alkanut kertomus on kuljettanut kotimaisen tivoliperinteen läpi itsenäisen Suomen historian ja toiminut alustana Tivoli Sariolan synnylle. Tarinoita täynnä oleva tivolitoiminta pitää sisällään myös Karhumäen kaupungissa 26.3.1942–16.6.1944 toimineen rintamativolin, sotatoimialueen ainutlaatuisen viihdekeskuksen. Suomalaiset valtasivat Itä-Karjalassa sijaitsevan Karhumäen (Medvezjegorsk) joulukuussa 1941. Kumsajoen halkaisemasta kaupungista muodostui jatkosodassa suomalaisten esikunta- ja huoltokeskus. Nuori vänrikki Unto Sariola esitti idean tivolin perustamisesta Karhumäkeen kenraaliluutnantti Taavetti ”Pappa” Laatikaiselle, joka antoi tukensa hankkeelle. Viralliselta nimeltään Suomen Tivolin Karhumäen osasto aloitti toimintansa lämmitettävissä teltoissa noin 30 kilometrin päässä etulinjasta maaliskuussa 1942. Tivolinjohtaja Johan Adolf Fredrik Sariola eli tuttavallisemmin J. A. F. vastasi varsinaisesta ohjelmasuunnittelusta Keravalta käsin ohjeistamalla kirjeitse poikaansa Untoa. Tykinkantaman ulkopuolella sijainnut viihdekeidas tarjosi sodan ryvettämille sotilaille ansaitun hengähdyshetken huvittelun merkeissä. Alueelle rakentui vähitellen kesätivolialue, talvitivolirakennus, viisi asuintaloa ja varastorakennus. Tivolialueella oli muun muassa näyttämö katsomoineen, ulkoilmaravintola, ampumarata, pelihalli, karuselli ja sirkus. Talvitivolirakennuksessa oli kanttiini, huvinäyttämö, pelihalli sekä erilliset sirkus- ja kabareenäyttämöt.

KARHUMÄEN RINTAMATIVOLI

Karhumäessä toiminut rintamativoli on mainitsemisen arvoinen asia

Perustaja: J. A. F. Sariola Toiminnassa: 26.3.1942–16.6.1944, Karhumäessä

niin Suomen kuin myös Sariolan sirkus- ja tivolisuvunkin historiassa.

Vaikka tivoli toimi Puolustusvoimain viihdytystoimiston alaisuudessa,

Rintamativolin toiminnalla oli sotilaiden kohonneen mielialan lisäksi

J. A. F. Sariola oli taloudellisesti vastuussa kalustosta. Yrityksen lähes

valtava merkitys koko sodanjälkeiseen viihdealaan Suomessa. Ennen

kaiken kiinteän omaisuuden sijoittamista sotatoimialueelle voidaankin

sotavuosia sirkus- ja tivolitoiminta nähtiin syntisenä ja esimerkiksi

pitää melkoisena riskinä. Sodan aiheuttamasta uhasta huolimatta

maaseudulle sopimattomana taidemuotona, jota pyrittiin rajoitta-

rintamativoli oli menestyvä liikeyritys. Kotimaista viihdeteollisuutta

maan lähes kaikin keinoin. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen

kurittamaan keksitty huviverokaan ei velvoittanut Karhumäen tivo-

tivoli starttasi kiertueelle vuonna 1946, ja Karhumäen tivolin kävijät

lia, sillä se ei sijainnut Suomen alueella. Järjestyshäiriöiltä ei aina

löysivät perheineen tiensä tivolikentälle. Ennakkoluulojen murtumi-

vältytty, mutta tivolin toiminta jatkui keskeytyksettä samalla paikalla

sen jälkeen tivolitoiminta on jatkunut menestyksekkäästi, ja Tivoli

yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kesäkuussa 1944 alkaneeseen

Sariolan perheyritys pyörii jo 5. sukupolven voimin. Niin sodan kuin

venäläisten suurhyökkäykseen asti. Vihollisen lähestyessä vääjää-

rauhankin aikana tivoli- ja sirkustoiminnan Suomessa aloittanut Sa-

mättä kaupunkia saatiin tivolitavarat lastattua Suomea kohti koliste-

riolan suku on lunastanut lupauksensa hymystä.

Ainutlaatuinen viihdekeskus tarjosi Suomen puolesta taisteleville sotilaille palan rauhaa ennen paluuta juoksuhautoihin.”

leviin junavaunuihin. Vuosi 1943 jäi näin tivolin ainoaksi kokonaiseksi toimintavuodeksi.

1944 teeksi otettiin hyvä hinta-laatusuhde. 1950-luvulla Kankama vaihtoi nimensä Reima-Pukineeksi. 1960-luvulla vienti alkoi vetää, ja vuosikymmenen lopulla lanseerattiin todellinen hittituote, Enstex-kangas. Seuraavien 30 vuoden aikana Enstexin vettähylkivä materiaali yleistyi niin aikuisten kuin lastenkin vaatteissa. Etenkin 1970-luvulta lähtien voimakkaasti kotoa

SÄÄTÄ MAHTAVAMPI

työelämään siirtyneet naiset luottivat tyylikkäisiin, kestäviin ja helppohoitoisiin Enstex-vaatteisiin. 1980-luvun bilateraalikauppa Neuvostoliittoon tyhjensi varastoja kovaa vauhtia. Lastenhaalaria myytiin

VUONNA 1944 PERUSTETTU REIMA on kokenut käsi kädessä Suo-

kahdessa värissä vuositasolla jopa 300 000 kappaletta, ja Ivaloon

men kanssa niin tuulet, tuiskut kuin leppoisat kesäpäivätkin. Nykyään

perustettiin kokonaan itävientiin keskittyvä tehdas. Kotimaassakin

lasten ulkoiluvaatteisiin keskittyvän yhtiön suomalaisissa sääolois-

kulki kovaa, sillä Reimaan pukeutui muun muassa Suomen jääkiek-

sa testatut tuotteet ovat tulleet tutuiksi ympäri maailmaa. Suomen

komaajoukkue kotikisoissa 1982.

kielessä sana reima tarkoittaa muun muassa reipasta ja railakasta. Juuri tällaiseen menoon Reiman lastenvaatteet on suunniteltu.

Enstexin aloittamaa voittokulkua jatkamaan kehitettiin vuonna 1995 Reimatec, joka edeltäjänsä tavoin piti tuulen ja sateen loitolla

Paitavalmistajana tunnettu Pallo-Paita Oy siirrettiin Helsingin

ollen kuitenkin sopiva lapsiperheiden kukkaroille. 2000-luvun alussa

pommituksia pakoon Kankaanpäähän vuonna 1939. Jatkosodan lop-

Reimalla oli monta tuotemerkkiä ja hanketta, ja pian koitti järkeistä-

puvaiheessa vuonna 1944 Pallo-Paita palasi Helsinkiin, mutta Kan-

misen aika. Vuoteen 2004 mennessä kaikki aikuisten tuotelinjat oli

kaanpäähän perustettiin Kankama Oy. Materiaalipulan aikana yhtiön

karsittu, ja Reima keskittyi täysipainoisesti perinteiseen ydintoimin-

ensimmäiset tuotteet tehtiin armeijan käytetyistä lumipuvuista. Sak-

taansa: 0–12-vuotiaiden lasten vaatettamiseen. Päätös kannatti ja

sasta haettiin malli vaatteiden liukuhihnavalmistukselle, ja tavoit-

antoi mahdollisuuden keskittyä entistä tiiviimmin lastenvaatemerkin rakentamista tukeviin toimintoihin. Verkkokaupan avaaminen mahdollisti kiireistä arkea elävien äitien ja isien vaateostokset kotoa käsin. 2000-luvulla aloitettu puettavan teknologian ja älyvaatteiden kehitystyö sai jatkoa 2016, kun ReimaGOkonsepti lanseerattiin. Vaatemallisto, ranteessa tai vaikkapa taskussa mukana kulkeva aktiivisuussensori sekä mobiilisovellus toivat toiminnallisuuden avulla lisää iloa leikkihetkiin. Reiman ideologian perustana oleva lasten liikuntaan kannustaminen on elänyt vahvasti ajan hengessä ja usein jopa aikaansa edellä aina 1940-luvulta tähän päivään. Lapset Suomessa ja ulkomailla vaatettava Reima on vuosien varrella vaikuttanut muodin lisäksi myös suomalaisen vaateteollisuuden kehitykseen. Edelläkävijän rooli uudenlaisten materiaalien kehittäjänä yhdistettynä rohkeisiin innovaatioihin ovat vauhdittaneet Reiman suosiota vuosikymmenestä toiseen.

REIMA Perustajat: Pentti Kurikka, Jorma Kurikka, Olavi Jalava, Pekka Piironen Perustettu: 1944, Kankaanpäässä

Lasten vaatettajana tunnettu Reima on perinteikäs ja pitkäikäinen toiminnallisten ulkoiluvaatteiden valmistaja. Tuotteiden tavoitteena on mahdollistaa lasten vapaa liikunta mukavasti ja turvallisesti ympäri vuoden, ympäri maailman.”

1945 itse Suomen suurimmaksi toimistokalustevalmistajaksi ja yhdeksi johtavista työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntijaorganisaatioista Pohjoismaissa. Vaikka viimeisen sadan vuoden aikana toimistotyö on merkittävästi lisääntynyt ja käynyt läpi muutoksia, toimiston sisustusratkaisujen tehtävä on ollut aina sama: työnteon tukeminen ja tehostaminen. 1900-luvun alkupuolella tehokkuus syntyi isossa tilassa riveissä istuen tehdastyöstä otetun mallin mukaan. Myöhemmin johtoporras eriytettiin omiin huoneisiinsa isojen kirjoituspöytiensä taakse. Martelakin lanseerasi vuonna 1945 ensimmäisenä tuotteenaan johtajan

TYÖNTEKOA TUKEMASSA

pöydän. Digitaalinen vallankumous toi toimistoihin tekniikkaa, ja sisustusratkaisut kehittyivät tietokoneiden ja kopiokoneiden ympärille. Viimeisintä vaihetta kutsutaan hyvinvoinnin vallankumoukseksi.

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA alkoi jälleenrakennusvaihe. Puunja-

Sen myötä työ- ja oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohdaksi

lostusalalla työskennellyt Matti S. Martela päätti ryhtyä valmista-

on tullut laitteiden sijaan ihminen. Käyttäjälähtöisyyden merkityk-

maan ja markkinoimaan toimistokalusteita, jotka olisivat kestäviä,

sen kasvaessa samaan ympäristöön rakennetaan useita ratkaisuja

käytännöllisiä ja kauniita. Tuosta päätöksestä alkoi liiketoiminta, joka

palvelemaan erilaisia työtapoja ja -vaiheita. Toisin sanoen henkilö-

teki suomalaisille tutuksi muun muassa mukavat ja tukevat työtuolit,

kohtaiset työtilat vähenevät yhteisten tilojen kasvaessa ja yleistyessä.

ergonomia-termin, avokonttorin ja seinäke-sanan. Laadukkaille tuot-

Muutoksen lopputulosta kutsutaan monitilatoimistoksi tai -kouluksi.

teille on ollut kysyntää alusta lähtien myös ulkomailla.

Teknologia on muuttunut huomaamattomammaksi ja palvelee entistä

Tehokaluste-nimellä toimistokalusteiden valmistuksen ja toi-

paremmin käyttäjän tarpeita.

mistosisustusten suunnittelun aloittanut Martela on seurannut vuo-

Martela tekee jatkuvasti tutkimustyötä luodakseen parempia

sikymmenien ajan lähietäisyydeltä työn muutosta kasvaen samalla

tiloja työnteolle ja onkin edelläkävijä suomalaisessa työ- ja oppimisympäristöjen suunnittelussa. Vaikutteita on vuosien varrella haettu ulkomailta, mutta esimerkiksi käyttäjälähtöisten työympäristöjen luojana Suomi on Martelan johdolla kärkimaa, josta muut ottavat mallia. Martelan työympäristöratkaisut ovat joustavia ja muuntuvat muuttuvien tarpeiden mukaan. Samoin Martelan kalusteet kestävät käytössä pitkään, ja niiden muotoilu säilyttää suosionsa jopa vuosikymmeniä. Hyvänä esimerkkinä kestosuosikista on Olli Mannermaan suunnittelema Kilta-tuoli. Runkorakenteensa takia Suomen ensimmäiseksi muovituoliksi tituleerattu Kilta on vahvaa tekoa, ja niinpä 60-luvulla valmistettuja tuoleja palaa uudelleenverhoilun jälkeen edelleen kiertoon. Kalusteiden kierrätys onkin ollut merkittävä osa Martelan ideologiaa jo vuosikausia. Kun tuotteet tehdään kestämään, niiden kierrättäminenkin käy kätevästi. Matti S. Martelan käynnistämä liiketoiminta sotakorvausten kurjistamassa Suomessa on kasvanut ja kehittynyt yhtä matkaa maamme

MARTELA Perustaja: Matti S. Martela Perustettu: 1945, Helsingissä

Martelan liiketoiminnan perusajatus puun jalostusasteen nostamisesta on johdattanut yrityksen olennaiseksi osaksi tämän päivän toimistoja ja oppimisympäristöjä. Mukautuminen työn muutokseen ja toisaalta uudenlaisten innovaatioiden luominen ovat tehneet Martelasta raudanlujan tuen suomalaiselle työnteolle.”

kanssa. Laadukkaiden tuotteiden kestävä muotoilu avasi ovet myös ulkomaille tehden tunnetuksi suomalaisen huonekaludesignin. Nykyään toimistojen ja oppimisympäristöjen käyttäjälähtöinen suunnittelu ja kokonaisvaltainen toteutus Martela Lifecycle® -palveluilla tukee elinkeinoelämää ja koulutusta niin Suomessa kuin muuallakin. Perustajan idearikkaus ja halu pyrkiä eteenpäin elävät edelleen vahvasti koko Martelan organisaatiossa mahdollistaen maailman muutoksissa mukana pysymisen ja uudistumisen.

1946

LUONNONMUKAISEN JÄÄHDYTYKSEN JA LÄMMÖNTUOTON HUIPULLA

nellä. Automaation siemenet kylvettiin samoihin aikoihin. Tämän päivän avainsana on digitaaliteknologia, jonka osuus perinteisesti mekaanisessa kylmäteollisuudessa on jatkuvasti kasvanut. Samalla digitaalisten lisäarvopalvelujen tarve on lisääntynyt. Huurre on lyönyt itsensä läpi kehittämällä hiilidioksidipohjaisia ja täysin automatisoituja jäähdytysjärjestelmiä lämmöntalteenottoratkaisuineen. Luonnon-

SUOMALAISTEN KYLMÄLAITTEIDEN uranuurtaja Huurre on ottanut

mukainen hiilidioksidi on tulevaisuuden kylmäaine, joka täyttää alati

harppauksen teknologian kilpajuoksussa ja tarjoaa yritysasiakkailleen

kiristyvät kansainvälisten ympäristösäädösten vaatimukset.

kokonaisvaltaisia ja täysin automatisoituja jäähdytys- ja lämmöntuot-

Hiilidioksidin käyttö kylmän tuotannossa vaatii erityistä ohjaus-

toratkaisuja. Järjestelmät ovat ekologisia ja digitaalisesti ohjattuja.

teknologiaa, jonka kehittäjänä Huurre on eturivin toimija maailmalla.

Tässä erityisosaamisessa Huurre haluaa olla ykkösnimi maailmalla.

Tuotenimellä iTOP markkinoidaan muuttuviin olosuhteisiin mukau-

Huurteen tarina alkoi Tampereelta marraskuussa 1946. Elettiin

tuvaa digitaalista palvelukokonaisuutta, jonka kautta esimerkiksi

sotien jälkeistä aikaa, ja tekniikasta innostunut Paavo V. Suomi-

jäähallien tai logistiikkakeskusten kylmälaitteita ja -tiloja on mah-

nen oivalsi, että elintason nousu nostaisi kylmäsäilytyksen tarvetta

dollisuus ohjata ja valvoa etänä. Jäähdytysautomaation ohjaamia

nopeasti. Hän aloitti 1,5 neliön kylpyhuoneessaan kylmälaitteiden

jäähdytysjärjestelmiä on käytössä myös elintarviketeollisuudessa,

huolto- ja korjauspalvelun Huurre-toiminimellä. Yritys laajeni nope-

ammattikeittiöissä ja päivittäistavarakaupoissa. Nopea reagoiminen

asti, ja oma teollinen tuotanto käynnistyi jo 1950-luvulla. Tehtaalla

olosuhdemuutoksiin ja energiatehokkuus tuovat asiakkaalle säästöjä

valmistui muun muassa jääpalakoneita, maidon jäähdyttämiseen

pitkällä aikavälillä. Myös Huurteen Porkka-brändin alla tuotetut elin-

liittyviä laitteita sekä suuria jääkaappeja ja pakastealtaita kauppojen

tarvikkeiden kylmä- ja pakastesäilytyslaitteet sekä kylmäjärjestelmät

ja ravintoloiden käyttöön.

ovat energiatehokkuudeltaan maailman huippua, ja niitä on käytössä

Huurteen pioneerivaihe kesti 1990-luvulle saakka, ja vuosiin

Huurre on tyypillinen esimerkki yrityksestä, joka uudistuessaan

mälaitteiden eristysmateriaali polyuretaanin hyödyntäjänä. Huurre

ja digitalisoituessaan kohoaa maailman teknologian ja ympäristöys-

erikoistui kylmävarastointiin ja kotikylmiöihin 1970-luvulla ja kehitti

tävällisen tuotekehittelyn kärkinimien joukkoon ja vaikuttaa merkit-

elementtijärjestelmän, jonka avulla rakennettiin suuria kylmä- ja

tävästi Suomen tulevaisuuteen maailman markkinoilla. Yrityksen

pakkashalleja. Yritysostojen myötä Huurre kansainvälistyi Venäjän

liikevaihdosta suurin osa tulee nykyään ulkomailta, mutta sen tuo-

ja Skandinavian suuntaan, ja 1990-luvun lamavuosista 2000-luvulle

tekehitys ja päätehtaat sijaitsevat Suomessa. Kotimaassaan Huurre

Huurre toimi monialayrityksenä omistajavaihdosten ja yritysliittymien

vaikuttaa kaikkien suomalaisten arjessa varmistamalla kriittisten

seurauksena. Tuolloin alkoi myös yhteinen taival Huurteen nykyään

kylmäjärjestelmien häiriöttömän toiminnan, esimerkiksi sairaaloissa

omistaman kylmälaitevalmistaja Porkan kanssa.

ja ruoan kylmäketjun eri vaiheissa.

Ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat ratkaisut kylmätekniikassa alkoivat kehittyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymme-

esimerkiksi ravintoloissa, laivoilla, sairaaloissa ja laboratorioissa.

mahtuu laajentumista, tuotekehitystä ja jakso alan johtavana kyl-

HUURRE Perustaja: Paavo V. Suominen Perustettu: 1946, Tampereella

Jäähdytysalan moniottelija Huurre on keskittynyt viime vuosina kehittämään huipputeknologiaa, jolla se tarjoaa yritysasiakkailleen kokonaisvaltaisia ja digitaalisesti ohjattavia jäähdytysjärjestelmiä lämmöntalteenottoineen ja lisäpalveluineen. Ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja järjestelmien helppo hallittavuus ovat tehneet Huurteesta edistyksellisen jäähdytysalan toimijan ja alan johtavan teknologiayrityksen maailmalla.”

1947

TASA-ARVOISEN YRITTÄJÄELÄMÄN UUDISRAIVAAJA

tävästi. Isyysloma tuli käyttöön vuonna 1978. Yrittäjänaisten toiminta monipuolistui: liitto alkoi julkaista Yrittäjänainen-lehteä ja vuoden yrittäjänainen on valittu vuodesta 1963 lähtien. Keskeisiä edunvalvonnan saavutuksia toteutui 1970-luvulla, kun esimerkiksi yrittäjäeläke astui voimaan. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä kiellettiin lailla 1980-luvulla, ja liitto puolsi vahvasti leskeneläkettä.

SUOMEN YRITTÄJÄNAISET SAI ALKUNSA vahvojen vaikuttajanais-

Naisyrittäjien määrä kasvoi ja koulutustaso koheni 1990-luvun

ten toimesta vuonna 1947. Siitä lähtien se on ajanut naisyrittäjien

lopulla, vaikka vuosikymmenen alun laman kourissa monet yrityk-

taloudellisia ja yhteiskunnallisia oikeuksia vaikuttamalla päättäjiin,

set tekivät konkurssin. Liitto ajoi Suomen EU-jäsenyyttä ja muun

virkamiehiin ja lainvalmistelijoihin. Yrittämisen positiivista asenneil-

muassa yrittäjien sosiaaliturvamaksujen alentamista. Viime aikoina

mastoa rakennetaan etenkin median kautta sekä yhteistyössä muiden

Yrittäjänaiset on tehostanut edunvalvontaansa, ja sen kärkitavoitteita

yrittäjä- ja naisjärjestöjen kanssa.

ovat yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen, yrittämistä ja työntekoa

Yrittäjäksi ryhtyminen mahdollistui naisille Suomessa vuonna

kannustavan veropolitiikan edistäminen sekä perhevapaakulujen

1879, kun laki elinkeinovapaudesta säädettiin. Omiin raha-asioihin

tasaaminen verovaroilla. Iso haaste on edelleen se, että yrittäjistä

naiset saivat päätösvallan vasta vuoden 1930 avioliittolain myötä.

ja yritysten johtotehtävissä naisia on vain noin 30 prosenttia, vaikka

Naisyrittäjien arvostus ei sotien jälkeisessä Suomessa ollut kovin

suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja. Suunta on kuitenkin

korkealla, vaikka naiset olivat pyörittäneet kotirintamaa miesten

ylöspäin, ja viime vuosina joillakin paikkakunnilla jo lähes puolet al-

ollessa sodassa. Talkoohenkeä löytyi ja naisyrittäjät tekivät liiton al-

kavista yrittäjistä on ollut naisia.

kuvuosikymmeninä paikallisyhdistyksissä arvokasta työtä, järjestivät myyjäisiä, näyttelyitä ja muotinäytöksiä.

naisvaltaisen yrittäjyyden sekä perheen ja työn yhteensovittamisen

Naiset olivat päässeet Suomessa esille 1900-luvun alusta lähtien

tieltä saataisiin raivattua. Yrittäjänaisista 70 prosenttia on yksinyrit-

lähinnä taiteen, kulttuurin ja politiikan saralla, mutta vähitellen myös

täjiä, joten liiton tuki on tärkeää. Asenteet yrittämistä kohtaan ovat

liikenaisten arvostus kasvoi ja ensimmäiset naispuoliset kauppaneu-

muuttuneet positiivisemmiksi, ja erityisesti nuoret ovat innostuneet

vokset nimitettiin 1940- ja 1950-luvulla. Yhteishengen innoittamana

yrittämisestä. Yrittäjänaisista 83 prosenttia kokee päivittäin työn-

80 naista eri puolilta Suomea kokoontui Helsinkiin vuoden 1947 loka-

iloa, vaikka työviikot venyvät ja lomia pidetään liian vähän. Kiitokset

kuussa, ja he perustivat Suomen Yrittäjänaiset (vuoteen 2012 Yrittäjä-

nykyisistä saavutuksista kuuluvat pitkälti edellisten polvien yrittäjä-

naisten Keskusliitto). Kattojärjestöön liittyi heti ensimmäisenä vuonna

naisille, ja vahva yhteistyö tasa-arvon hyväksi vie varmasti läpi myös

46 paikallisosastoa, ja toiminta oli kansainvälistä alusta lähtien.

tulevien haasteiden.

Suomi kaupungistui 1960-luvulla ja sähköllä toimivat laitteet yleistyivät kotitalouksissa. Lasten päivähoitojärjestelmän myötä 1970-luvulla naisten työnteko helpottui ja äitiysloma piteni merkit-

Suomen Yrittäjänaiset on tehnyt 70 vuotta lujasti töitä, jotta esteet

SUOMEN YRITTÄJÄNAISET Perustettu: 1947, Helsingissä

Suomen Yrittäjänaiset on noin 6 200 jäsenensä ja 70 paikallisyhdistyksen kautta Pohjoismaiden suurin yrittäjänaisten kattojärjestö. Se tekee työtä tasa-arvoisen työelämän ja naisyrittäjien paremman arjen sekä oikeuksien puolesta. Monia naisten yrittämistä edistäviä tavoitteita on jo saavutettu, mutta työtä tasa-arvon hyväksi on edelleen jatkettava.”

1948

ERIKOISAJONEUVOJA JOKA LÄHTÖÖN KIITOKORI GROUP -KONSERNIIN KUULUU korivalmistaja Kiitokori Oy:n lisäksi palo- ja pelastusajoneuvoja valmistava Saurus Oy ja hydraulisia henkilönostinajoneuvoja valmistava Vema Lift Oy. Yhdessä kolmikko muodostaa suomalaisen erikoisajoneuvo-osaamisen terävimmän kärjen. Kiitokori Group otti ensiaskeleensa, kun Kiitokori Oy perustettiin vuonna 1948. Alun perin linja-autoihin erikoistuneen yrityksen monipuolista osaamista hyödynnetään nykyään lentokenttäkaluston, kirjastoautojen ja erikoislinja-autojen valmistuksessa. Konsernin erikoisauto-osaamista vahvistamaan hankittiin vuonna 1994 Saurus Oy, jonka palo- ja pelastusalan tuotteiden valmistus oli alkanut 1948 laajentuen myöhemmin paloautojen suunnitteluun ja valmistukseen. Sittemmin konserniin on liitetty myös henkilönostimia valmistava Vema Lift. Kolmen erikoisajoneuvo-osaajan yhdistyminen sai aikaan saumatonta synergiaa, jonka ansiosta konsernin kokoonpanolinjoilla

KIITOKORI GROUP

valmistuu asiakkaan tarpeisiin täsmällisesti räätälöityjä laadukkaita

Perustettu: 1948, Kausalassa

erikoisajoneuvoja. Kiitokorin kädenjälki on ollut nähtävissä Suomen maanteillä monessa eri muodossa kuluneiden vuosikymmenten aikana. Merkittävä seikka Kiitokorin valmistamassa ajoneuvokalustossa on, että sen käyttötarkoitus toteutuu useimmiten ajoneuvon ollessa paikallaan. Tulevaisuudessa kiinteän palvelutarjonnan keskittyessä keskustoihin

Kiitokori Group on kotimainen erikoisajoneuvovalmistaja, jonka tuotteet

voidaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluverkostoa täydentää

tuovat turvallisuutta niin lentoliikenteeseen kuin pelastushenkilöstön

liikkuvilla yksiköillä. Kiitokori pystyy rakentamaan renkaiden päälle

työskentelyyn. Erikoisvarustellut linja-autot puolestaan vievät tärkeät

niin polvileikkaukseen vaadittavan kaluston kuin päiväkodinkin.

palvelut myös asutuskeskusten ulkopuolelle.”

Saurus Oy suunnittelee ja valmistaa ajoneuvoja vaativaan palo- ja

varustetut pelastusajoneuvot ovat esimerkkejä yhteistyön eduista.

pelastustoimintaan. Ääriolosuhteisiin soveltuvalla kalustolla on kova

Vema Liftin nostolaitteiden vahvuus on sama kuin konsernin mui-

kysyntä kotimaan lisäksi esimerkiksi Kiinassa. Saurus-paloautoja ei

denkin tuotteiden: luotettavuus. Operoitaessa muutaman kymmenen

pysäytä pakkanen tai korkeat kinokset, sillä teräsrakenteiset ajoneu-

metrin korkeuteen nostetussa korissa virheisiin ei ole varaa.

vot on tarkoitettu kovaan ajoon ja lämmittimet pitävät huolen putkien

Konsernin kaikkia tuotteita yhdistää korkean laadun ohella vahva

ja pumppujärjestelmien moitteettomasta toiminnasta. Sauruksen ky-

arktinen osaaminen. Jäätymisenestolaitteiden lisäksi kosketusnäytöt

vyn vastata korkeaan vaatimustasoon ovat tunnustaneet niin Suomen

ja muut ohjauslaitteet eivät pelästy pakkasta tai vesisadetta. Ajoneu-

puolustusvoimat kuin palo- ja pelastushenkilöstö ympäri maailmaa.

vot valmistetaan kotimaassa käytännössä käsityönä, sillä jokainen

Erikoisajoneuvokonsernia täydentävän Vema Liftin valmistamia

ajoneuvo on yksilö. Laitteet räätälöidään asiakkaan tarpeisiin toimin-

nostolaiteratkaisuja käytetään sekä Kiitokorin että Sauruksen ajo-

taympäristön mukaan, aina pahimpaan mahdolliseen skenaarioon

neuvoissa. Lentokenttien jäänpoistoajoneuvot ja henkilönostimella

varautuen.

1949 tilausmäärissä jo varhaisessa vaiheessa. Kymmenessä vuodessa yritys kasvoi maan suurimmaksi bitumikatevalmistajaksi, ja tuotantokoneidenkin mainostettiin olevan Suomen suurimmat. Katepal aloitti jo vuonna 1963 bitumikattolaattojen valmistamisen, ja niiden käyttö alkoi yleistyä nopeasti kotimaassa. Lamavuonna 1991 tehty miljoonainvestointi kattolaattojen valmistukseen ja

PITKÄIKÄINEN BITUMIKATE

90-luvun alussa tapahtuneet suuret mullistukset Euroopassa loivat loistavat lähtökohdat viennin nopeaan kasvuun eteenkin IVY-maissa ja Euroopassa. Katepalin bitumiset kattolaatat nousivat niin suureen

SUOMEN VAIHTELEVA ILMASTO on rikkaus, mutta paukkupakkaset,

suosioon, että sana katepal on vielä tänäkin päivänä venäjän kielessä

kesähelteet ja syysmyrskyt kurittavat kattoja ja vaativat katemateri-

synonyymi kattolaatalle.

aalilta paljon. Katepal luottaa Suomen oloissa testattuun, kestävään ja laadukkaaseen bitumiin.

Jo 1950-luvun lopussa Katepal alkoi viedä rullatavaroita Ruotsiin, ja myöhemmin vienti laajeni myös Neuvostoliittoon, Lähi-itään

Bitumia saadaan raakaöljyä tislaamalla. Sekoitettaessa kiviai-

ja useaan Euroopan maahan. Korkealaatuinen kumibitumi korvasi

nesta ja bitumia syntyy maanteiltä tuttua asfalttia. Bitumi on myös

vuonna 1978 perinteisen bitumimateriaalin rullatavaroissa. Alun

erinomainen vesi- ja kosteuseriste, ja niinpä sillä on Suomessa pitkä

perin katteen tukikerros oli lumppuhuopaa, ja tuolloin tuotteeseen

historia kattojemme hiljaisena katemateriaalina.

tarttunut huopakatto-nimitys elää vahvana edelleen. Tosin nykyään

Yritystoiminnan alkuvaiheessa Tampereella tervattiin köysiä ja

huopa on korvattu lasikuidulla tai polyesterillä, joten pitkälle kehitetty

tehtiin erilaisia bitumiliuoksia teiden ja kattojen päällystykseen. Suo-

tukikerros kestää lämpötilavaihtelun aiheuttamat muutokset vaivatta.

messa käynnissä ollut jälleenrakennusvaihe kiihdytti kysyntää, ja pian

Vanhanaikaisella huopakatolla ja modernilla kumibitumikatteella on

edessä oli muutto isompaan tuotantolaitokseen Lempäälässä. Vieres-

enää hyvin vähän yhteistä.

sä kuohuvasta koskesta tehdas sai tarvittavan jäähdytysenergian, ja ohi kulkeva rautatie varmisti sujuvan rahtiliikenteen.

Vastuullinen toiminta, korkea laatu ja nopeat toimitukset ovat Katepalin menestyksen salaisuus. Vastuullisesta toiminnasta kertoo

Esimerkiksi isojen tehdashallien katemateriaalina bitumi on yk-

esimerkiksi se, että asbestin käytöstä luovuttiin yhtiön tuotteissa heti

kösvaihtoehto, joten kovaa vauhtia kasvava teollisuus näkyi Katepalin

ensimmäisten haittojen ilmaannuttua 1979. Katepal tekee jatkuvasti aktiivista tuotekehitystä parantaakseen bitumikatteiden ominaisuuksia. Tuotannon automatisointiin on panostettu jo pitkään tasaisen laadun ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Tällainen pitkän tähtäimen suunnittelu on ollut ominaista Katepalin toiminnalle läpi yhtiön historian, ja sen ansiosta on myös mahdollista, että suurin osa tuotannosta suuntautuu nykyään Suomen rajojen ulkopuolelle. Samaa toimintalinjaa noudattaen yhtiö aikoo jatkossakin olla maineensa arvoinen. Kattoalan edelläkävijänä Katepal on ollut kehittämässä suomalaista kattoteollisuutta. Vahvasti kansainvälisenä toimijana yhtiö on edistänyt Suomen mainetta vastuullisena ja laadukkaana tuottajamaana, ja samalla on varmistettu kotimaisten kattojen kestävyys.

KATEPAL Perustajat: Matti Sakari Aro, Paavo Akseli Kaseva, Urpo Johannes Nikkilä (Nikander) Perustettu: 1949, Vehmaisissa (nykyinen Tampere)

Sotavuosien jälkeisessä jälleenrakennusvaiheessa kattoalan ammattilaiseksi kivunnut Katepal suojaa kattoja Suomessa ja ulkomailla korkealaatuisilla bitumituotteilla. Asiakkaat omakotiasujista isoihin rakennusliikkeisiin ymmärtävät Katepalin olevan synonyymi laadulle.”

1950-luku

Maailman kaunein Armi ja Olympialaiset 1950-luvulla jatkettiin edellisellä vuosikymmenellä aloitettua

rostaa puolueettomuutta idän ja lännen välissä. Käytännössä se

jälleenrakentamista. Väkiluvun kasvun ja siirtoväen asuttamisen

tarkoitti monesti neuvostomielipiteiden kuuntelemista ja niihin

myötä asuntopula vaivasi varsinkin Helsingissä, missä perheet

mukautumista. Vuonna 1955 Suomi liittyi YK:n ja Pohjoismaisen

joutuivat asumaan ahtaasti pienissä kodeissa. Pääasiassa Suo-

neuvoston jäseneksi kuultuaan ensin Neuvostoliiton näkemyk-

mi oli vielä maatalousvaltainen maa, joskin työ teollisuuden ja

sen jäsenyyksien vaikutuksesta maiden suhteisiin.

palveluiden parissa lisääntyi.

Suomen kansainvälistä asemaa vuosikymmenen aikana pa-

Vuosikymmenen aikana talous kasvoi ja valtion velka piene-

ransivat Helsingin olympialaiset vuonna 1952. Alun perin kisat

ni. Suomen teollisuuden suurponnistus ja kansallisen ylpeyden

oli annettu Suomen järjestettäväksi vuodeksi 1940, mutta toisen

aihe, sotakorvausten täydellinen maksaminen, saatiin päätök-

maailmansodan vuoksi kilpailuja jouduttiin siirtämään. Olym-

seen, kun viimeinen sotakorvausjuna lähti kohti Neuvostoliittoa

piavuonna Armi Kuusela valittiin ensimmäiseksi suomalaiseksi

vuonna 1952. Sen jälkeen tehtaat saattoivat keskittyä muuhun

Miss Universum -tittelin voittajaksi. Myös suomalainen arkki-

tuotantoon. Talouden ja hyvinvoinnin lisääntymisestä huolimatta

tehtuuri ja muotoilu keräsivät kiitosta maailmalla Alvar Aallon,

varsinkin vuosikymmenen alkupuoli oli vielä pula-aikaa. Elintar-

Kaj Franckin, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan töiden kautta.

vikkeita säännösteltiin edelleen, kunnes viimeisenä tuotteena luovuttiin kahvin säännöstelystä vuonna 1954.

Isoa osaa suomalaisista puhutteli rahvaanomainen niin sanottu rillumarei-kulttuuri, joka yhdisti keveyden ja huumorin

Vuosikymmenen loppupuolella otettiin ensimmäiset askeleet

musiikkikomedioiksi. 1950-luku oli myös tanssilavakulttuurin

hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Esimerkiksi vuonna

kulta-aikaa. Lavoilla tanssittiin varsinkin iskelmän ja tangon

1956 uudistettiin kansaneläkelakia ja alettiin rakentaa kansal-

tahtiin, ja useat käännöskappaleet saivat suuren suosion. Kirjal-

lista sairaalaverkostoa. Vuonna 1959 työaika lyheni 47 tunnista

lisuudessa Väinö Linnan realistinen sotaa ja sotilaita käsittelevä

45 tuntiin. Lauantai säilyi työpäivänä.

romaani Tuntematon sotilas sai lukijoita kaikista kansanosista.

Vuosikymmenen aikana idän ja lännen välinen vastakkain-

Teos käännettiin pian ilmestymisensä jälkeen useille eri kielille.

asettelu oli arkipäivää. Suomi Neuvostoliiton rajanaapurina

Marsalkka Mannerheimin kuolema vuonna 1951 aiheutti

ja sodan hävinneenä osapuolena joutui ottamaan suurvallan

maansurun Suomessa. Pidetyn entisen presidentin ja sotasan-

huomioon päätöksenteossaan. Tasavallan presidenttinä toimi

karin hautajaissaattuetta seurasi yli 100 000 ihmistä. Manner-

vuoteen 1956 saakka J. K. Paasikivi, jota seurasi Urho Kekkonen.

heimin hautajaiset lisäsivät kansalaisten välistä yhtenäisyyden

Heidän tapaansa hoitaa politiikkaa alettiin kutsua Paasikiven–

tunnetta ja toimivat jäähyväisinä koville sotavuosille.

Kekkosen linjaksi. Pääteema oli taata Suomen itsenäisyys ja ko-

1950

URHEILUA, ULKOILUA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA AMER SPORTSIN TARINA on kiehtova matka tupakkatehtaasta monialaistumisen kautta maailman johtavaksi urheiluvälineyhtiöksi

Perustettu: 1950, Helsingissä

Amer Sports on urheilualan yhtiö, jonka monipuolinen

tunnettujen tuotemerkkien, kuten Wilsonin, Salomonin, Atomicin ja

tuotevalikoima innostaa ihmisiä aktiiviseen elämäntapaan,

Suunnon, siivittämänä. Monipuolinen urheiluväline, -vaate ja -jalki-

lisää urheilusta ja ulkoilusta saatavaa nautintoa sekä parantaa

nevalikoima tarjoaa vaihtoehtoja niin huippu-urheilijoille kuin vapaa-

kuluttajien urheilusuorituksia.”

ajasta nauttiville ulkoilijoille. Kaikki lähti liikkeelle halusta tukea yhteiskunnallista toimintaa. Sotien jälkeinen rakentaminen Suomessa kasvatti kaupallisten ja teknisten alojen työvoimatarvetta ja opiskelijamääriä. Rahasta oli pula kaikkialla, ja opiskelijat tarvitsivat asuntoja ja opetustiloja. Teknisen alan ylioppilaille oli tarjottu hallintaan Helsingin Tupakkatehdas Oy:tä, ja maatalous- ja vesirakentamisen professori tarttui ehdotukseen. Hanke eteni vauhdilla, ja neljä järjestöä, nykynimiltään Tekniikan akateemiset TEK, Suomen Ekonomit, Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat sekä Maa- ja vesitekniikan tuki, perustivat Amer-Tupakka Oy:n tammikuussa 1950. Markkinarako löytyi amerikkalaistyyppisille savukkeille, ja liiketoiminta lähti kasvuun. Uusi tehdas valmistui Tuusulaan vuonna 1955. Lisenssisopimus amerikkalaisen Philip Morrisin Marlboro-merkkiin solmittiin 1961. Yhtiö laajeni pian uusille toimialoille, kuten laivavarusteluun ja turveteollisuuteen, Weilin+Göösin kautta myös kustannusja kirjapainoalalle. Nimi muuttui Amer-yhtymäksi, joka sai mainetta menestyvänä ja nopealiikkeisenä merkkitavaroihin keskittyvänä monialatoimijana. Helsingin pörssiin Amer listautui vuonna 1977. Kansainvälistyminen oli voimakasta 1980-luvulla. Vuonna 1989 yhtiö osti yhdysvaltalaisen urheiluvälineyhtiö Wilsonin, jonka myötä

AMER SPORTS

alkoi Amerin keskittyminen urheiluvälineteollisuuteen. Atomic ostet-

Vuonna 2016 yhtiön liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa. Amer Sportsin

tiin vuonna 1994 ja Suunto vuonna 1999. Yhtiö oli vähällä joutua huija-

myyntiverkosto kattaa 34 maata, joista suurimpia ovat Yhdysvallat,

riksi paljastuneen sijoittajan, irlantilaisen lordi Moynen, omistukseen

Saksa, Ranska, Kanada, Japani ja Kiina. Amer Sportsilla on maail-

90-luvun lopulla, mutta selvisi ja alkoi myydä rönsyjään, kuten auto-

manlaajuisesti noin 300 vähittäismyymälää ja monen brändin muo-

kaupan, paperiliiketoiminnan ja Marimekon. Fitness-liiketoimintaan

dostama verkkokauppaverkosto. Tavoitteena on nopeampi kasvu

keskittyvä Precor ostettiin vuonna 2002. Tupakkateollisuudesta yhtiö

vaatteissa, jalkineissa, omassa vähittäismyynnissä ja verkkokaupassa

luopui vuonna 2004. Nimi vaihtui Amer Sportsiksi, ja liiketoiminta alkoi

sekä maantieteellisesti erityisesti Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

kehittyä urheiluvälinemerkkien, Wilsonin, Atomicin, Suunnon ja Pre-

Amerin yrityshistoria kertoo merkkituotteiden markkinointiin

corin, pohjalta. Salomonin, Arc’teryxin ja Mavicin osto vuonna 2005

pohjaavasta menestyksekkäästä liiketoiminnasta. Yhtiö on kehittänyt

vei Amer Sportsin johtopaikalle maailman urheiluvälinemarkkinoilla.

toimintaansa ja työllistänyt suomalaisia useilla eri aloilla jo vuosikym-

Tänä päivänä Amer Sports tarjoaa teknisesti edistyksellisiä ja

meniä. Amer Sportsin liikevaihdosta noin prosentti tulee Suomesta,

kansainvälisesti arvostettuja tuotemerkkejä urheiluvälineissä, -jal-

mutta yhtiöstä puolet on kotimaisessa omistuksessa. Menestys palve-

kineissa ja -vaatteissa. Valikoima kattaa laajasti eri lajeja, kuten ten-

lee niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia sijoittajia, urheiluvälinekauppaa

nis, sulkapallo, golf, amerikkalainen jalkapallo, baseball, koripallo,

sekä urheilevia, ulkoilevia ja aktiivisia kuluttajia ympäri maailman.

laskettelu, maastohiihto, fitness, pyöräily, juoksu, vaellus ja sukellus.

1951

ME OLEMME MARIMEKKO

luotsaamana Marimekko nousi ennennäkemättömään menestykseen.

MARIMEKKO PERUSTETTIIN VUONNA 1951 piristämään pulavuosien

ja toinen toistaan upeampia kuvioita. Myös muotinäytökset tekivät

harmaannuttamaa Suomea. Rohkeilla väreillä ja kuvioilla Marimekko

näyttävän paluun.

palautti ilon ihmisten arkeen. Vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä

Tänä päivänä yrityksen vahvuus ja Marimekko-ilmiön jatkuvuus

kodintavaroita valmistava yritys jatkaa vuosikymmeniä kestänyttä

perustuvat kykyyn ilmentää brändin alkuperäistä tunnetta aina ai-

työtään ilon tuomiseksi ihmisten arkeen.

kakauteen sopivalla tavalla. Perintöään kunnioittaen Marimekko

Marimekon maailmanvalloituksen katsotaan alkaneen Helsingin

pyrkii uudistumaan jatkuvasti. Mika Ihamuotilan käynnistämän kan-

Kalastajantorpalla pidetystä muotinäytöksestä. Vahva visionääri Armi

sainvälistymisstrategian myötä Marimekko-ilmiö on levinnyt monel-

Ratia halusi inspiroida ihmisiä esittelemällä värikkäiden ja kauniisti

le mantereelle tarjoillen myymäläverkoston kautta palan Suomea

kuvioitujen kankaiden käyttömahdollisuuksia. Vaatteet herättivät

pienoiskoossa.

valtavaa kiinnostusta, luomukset myytiin välittömästi ja Marimekko

Marimekon vaikutus pitkien pimeiden aikojen puristuksessa elä-

merkittiin kaupparekisteriin pian menestyksekkään muotinäytöksen

välle kansalle on ollut merkittävä. Omaperäinen ja onnellinen pohjoi-

jälkeen. Suosio pääsi yllättämään. Kankaanpainannan lisäksi Ma-

nen kansa tarvitsee iloa ja väriä ympärilleen. Kansainvälinen suosio

rimekko alkoi valmistaa muotia ja kodintekstiilejä, ja ensimmäinen

on kasvattanut kansallista itsetuntoamme, kun suomalaisuudesta

myymälä saatiin avattua seuraavana vuonna.

kumpuavat kuviot ovat tehneet maatamme tunnetuksi maailmalla.

Jacqueline Kennedy valitsi Sports Illustrated -lehden kansikuvaan Vuokko Eskolin-Nurmesniemen suunnitteleman hellemekon vuonna 1960. Tuo poseeraus suorastaan räjäytti Marimekon muotimaailman tietoisuuteen, ja brändi nousi valtavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteeksi. Yrityksen kivijalka valettiin välittömästi vahvaksi. Marimekko ei seurannut muotia vaan loi sitä. Varhaisista vuosistaan lähtien Marimekko on korostanut rohkeutta kaikessa toiminnassaan. Tasaraita-mallisto juhlisti tasa-arvoa, ja vastoin Armi Ratian näkemystä suunniteltu Unikko-kuvio ilmensi luovuuden vapautta. Marimekon suunnittelijat ovat aina olleet yhteiskunnan tulkitsijoita kääntäen maailman muutokset upeiksi kuvioiksi ja raikkaiksi väriyhdistelmiksi. Marimekko voimaannuttaa ihmiset nauttimaan elämän pienistä ihmeistä. Armi Ratian kuolema vuonna 1979 jätti valtavan tyhjiön vahvaan johtohahmoon nojanneessa yrityksessä. Amer-yhtymälle myyty Marimekko ei ollut entisensä, kunnes Kirsti Paakkanen osti yrityksen ja päätti aloittaa puhtaalta pöydältä. Karismaattisen keulahahmon

Paakkasen luoma yhdessä tekemisen kulttuuri sai aikaan tulosta

Marimekko tuokin esiin suomalaisten usein piiloon jäävät luonteenpiirteet: positiivisuuden ja elämänilon.

MARIMEKKO Perustajat: Armi ja Viljo Ratia Perustettu: 1951, Helsingissä

Armi Ratian visioiden pohjalta syntynyt Marimekko on Suomen tunnetuin tekstiili- ja vaatetusalan designyritys. Värien ja kuvioiden kautta välittyy iloa ja onnellisuutta osaksi jokapäiväistä elämää. Muun muassa luonnosta ja yhteiskunnasta vaikutteita imevä Marimekko on väkevä suomalaisuuden sanansaattaja.”

1952

NÄYTEIKKUNA SUOMEEN, PORTTI MAAILMALLE HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA avattiin samaan aikaan Helsingin kesäolympialaisten kanssa, ja sen jälkeen kehitys on ollut huimaa nousukiitoa. Maailman parhaaksi valitusta Suomen pääkentästä on tullut merkittävä Aasian-liikenteen solmukohta, jonka läpi kulkee vuosittain jo lähes 20 miljoonaa matkustajaa eri kohteisiin Suomessa ja ulkomailla. Uuden lentokentän paikkaa oli etsitty jo 1940-luvulla, mutta sota hidasti hanketta. Päätös Helsingin kesäolympialaisista vauhditti rakennustöitä, jotka valmistuivat parissa vuodessa. Vuosi 1952 oli monella tapaa ikimuistoinen. Sotakorvaukset oli maksettu, ja Suomea nostivat maailmankartalle olympiakisat ja Armi Kuuselan voitto Miss Universum -kisoissa. Lähikylistä poljettiin upouuden lentokentän laidalle ihailemaan, kuinka suuret ulkomaalaiset koneet lennättivät Suomeen urheilijoita, arvovaltaisia vieraita ja ”oman kylän tytön”, sen maailman kauneimman. Kaikki siviililiikenne siirtyi Malmilta Helsinki-Vantaalle syksyllä 1952. Koneisiin kuljettiin puuparakin kautta, jonka kattorakenteita innokkaat fanit olivat koetelleet kesän aikana. Väliaikaiseksi tarkoitettu asemahalli palveli aina vuoteen 1969, jolloin oikea terminaali valmistui ja on siitä lähtien laajentunut pala palalta vuosien saatossa. Lentoliikenne vilkastui ja koneiden koko kasvoi 1960- ja 1970-luvulla, kun matkatoimistot alkoivat lennättää suomalaisia manner-Espanjaan ja Kanariansaarille. Lentäminen oli edelleen ylellistä, mistä kertoi tapa nousta koneisiin pyhävaatteet päällä. Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 lentoliikenteen kilpailu vapautui ja hinnat laskivat. Lentäminen arkipäiväistyi, mikä tarkoitti, että tiloja ja palveluita oli lisättävä kentällä. Finavian yhtiöittäminen on mahdollistanut Helsinki-Vantaan kehittämisen yritysrahoituksella, ja kenttä on ollut maailmassa ensimmäisiä, joissa on

panostettu lentoasemapalveluihin jo 90-luvulla. Helsinki-Vantaa toi liikkuvat asiakaspalvelijat eli mobiilioppaat matkustajien joukkoon, ja eri viranomaisten välinen yhteistyö on ollut poikkeuksellisen saumatonta. Suomen lentokenttäinfrastruktuuria pidetään maailman parhaana, ja siitä tullaan ottamaan oppia maailman eri kolkista. Kiristyneen sääntelyn, turvatoimien ja Schengenin sopimuksen mahdollistaman vapaan liikkuvuuden aikakaudella 2000-luvulla Helsinki-Vantaan kilpailuetuja ovat olleet täsmällisyys, turvallisuus, alhaiset lentokenttämaksut ja snowhow. Lentokenttä pysyy avoimena säällä kuin säällä hyvän kaluston, koulutetun henkilökunnan ja loistavan tiedonkulun ansiosta. Kiitoteitä on nykyään kolme – kaksi ristikkäistä ja yksi rinnakkainen – ja yhden kiitotien puhdistaminen lumesta vie vain yksitoista minuuttia. Kenttä on valittu useasti yhdeksi maailman parhaista, ja määrätietoisella strategialla siitä on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana Pohjois-Euroopan johtava Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen solmukohta. Helsinki-Vantaan menestys on mahdollistanut Finavian 20 muun

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Rakennettu: 1952

kotimaan kentän toiminnan ympärivuotisesti, ja vilkas vaihtoliikenne on lisännyt kiinnostusta Suomea kohtaan matkailumaana. Helsinki-Vantaa pyrkii olemaan näyteikkuna Suomeen tuoden esille suomalaisia innovaatioita ja tuotteita sisustuksessa, palveluissa ja myymälöiden valikoimissa. Asiakaslähtöinen palvelukehitys tarkoittaa tänä päivänä eri kulttuureista tulevien matkustajien huomioimista,

Finavian johdolla Helsinki-Vantaan lentokenttä on kehittynyt puolessa vuosisadassa puuparakista viiden tähden hotelliksi niin lentokenttäpalveluissa kuin -infrastruktuurissa. Kentän hyvä

esimerkiksi kielipalveluilla. Vuonna 2017 meneillään on kentän histo-

maine on kiirinyt maailmalla, ja maantieteellinen sijainti yhdessä

rian suurin laajennushanke, jonka myötä varaudutaan lentoliikenteen

toimivan palveluverkoston kanssa ovat tehneet siitä merkittävän

kasvuun myös tulevaisuudessa.

Euroopan ja Aasian välisen solmukohdan.”

1953

PÄIVÄSSÄ PERILLÄ

taukopaikkojen kautta puhelimitse tai lapuilla. Jälkipolvi istui joskus kyydissä, ja moni perheyritys sai jatkajan jo lapsena syttyneestä kipinästä.

KAUKOKIITO ON SUOMEN JOHTAVA kuljetusalan yritys, jonka omis-

Kilpailu alalla kiristyi 1980- ja 90-luvuilla ja moni toimija siirtyi

tavat yksityiset liikennöitsijät eri puolilta maata. Vahvasti yrittäjyyteen

kansainvälisten yhtiöiden omistukseen. Kaukokiito säilytti kotimaisen

ja perheyrityksiin perustuvan, koko maan kattavan terminaali- ja

omistuspohjan, ja Suomen Kaukokiidosta tehtiin ketjua hallinnoiva

linjaverkoston kautta kulkee vuosittain noin kolme ja puoli miljoonaa

organisaatio. Liiketoimissa keskityttiin kotimaan tavaraliikennepal-

lähetystä. Varastointi- ja sähköiset palvelut tukevat lähetysten suju-

velujen kehittämiseen ja yhtiölle myönnettiin laatusertifikaatti jo

vaa siirtymää ja seurantaa.

1990-luvun alussa. Asiakastyytyväisyys on ollut korkeaa ja kasvu

Kaukokiidon ensimmäinen terminaali aloitti toimintansa Helsin-

voimakasta koko 2000-luvun. Tuhannen ajoneuvon kalusto on uutta

gissä huhtikuussa 1953. Suomessa elettiin jälleenrakennuksen aikaa

ja nykyaikaista, ja terminaaleja ja varastoja löytyy maan joka kolkasta

ja sodan katkaisema tavaralinjaliikenne alkoi elpyä. Valtio halusi lait-

sekä pääterminaali läheltä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Valvotun

toman liikennöinnin kuriin ja myönsi lisää tavaralinjalupia. Tiet olivat

edustajan turvahyväksyntä -status lentorahtikäsittelyssä nopeuttaa

huonoja, matkanteko hidasta ja painottui maakunnista Helsinkiin.

lähetysten käsittelyä. Kaukokiito on ollut edelläkävijä myös sähköisten

Meijerituotteita toimittavien autojen oli vaikea löytää paluukuormia

palvelujen kehittämisessä, mikä lisää toimitusketjujen läpinäkyvyyttä

tuntemattomassa pääkaupungissa, ja liikennöitsijät eri puolilta Suo-

ja seurantaa. Ala on muuttunut ja digitalisoitunut. Kuljettajilta vaadi-

mea perustivat yhtiön, Kaukokiito Oy Fjärr-Express Ab:n, ja vuokra-

taan ammattipätevyys sekä monenlaisia taitoja ja koulutusta.

sivat asemapaikan Helsingin Hakaniementorilta. Isojen autojen oli

Kaukokiidolla on tärkeä rooli suomalaisen kuljetushistorian ke-

helppo jättää kuormat terminaaliin, josta vastaanottajat ne noutivat,

hityksessä ja sotien jälkeisen tuonnin ja viennin kasvun edistäjänä.

ja kuormat sai paluumatkalle samasta osoitteesta.

Yhtiön omistajapohja on sen vahvuus valtakunnan tasolla. Aktiivinen

Terminaalipalveluille syntyi tarve myös muualla Suomessa. Itse-

kehitystyö paikallisesti vahvistaa ketjua, paikalliset yrittäjät tuntevat

näisiä Kaukokiito-yhtiöitä perustettiin eri kaupunkeihin, ja Kaukokiito

olosuhteet maakunnissa ja työllistävät alihankkijoina alueen pal-

Oy muutti nimensä Helsingin Kaukokiito Oy:ksi. Suomen Kaukokiito

veluntarjoajia. Automatiikka ja robotiikka yleistyvät kuljetusalalla,

Oy perustettiin välittämään ulkomaanliikennettä 1960-luvulla, ja nor-

mikä lisää luotettavan tiedonhallinnan ja logistiikkaketjun merkitystä

maalit tullimuodollisuudet ohittavan TIR-konvention myötä kansain-

tulevaisuudessa. Tässä kehityksessä Kaukokiito on paalupaikalla.

välinen liikenne kehittyi nopeasti. Kotimaassa Kaukokiito-järjestelmä kattoi pian koko maan, ja pisimmät linjat ulottuivat Helsingistä Kemijärvelle ja Kolariin. Täysperävaunujen määrää lisättiin taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi, ja teiden päällystäminen vähensi liikenneongelmia. Arki maanteillä oli vielä toisenlaista. Auton hytti toimi usein yösijana, eikä pakkasella paljon pysähdelty herkän lastin kanssa. Ennen kännyköitä viestit kuljettajille välitettiin suosittujen

KAUKOKIITO Perustettu: 1953, Helsingissä

Kaukokiito on kaventanut tuotannon ja kulutuksen välistä maantieteellistä eroa Suomessa jo yli puoli vuosisataa. Yhtiö tekee töitä turvatakseen sen omistavien paikallisten liikenneyrittäjien vakaan tulevaisuuden. Samalla se tuottaa lisäarvoa asiakkailleen räätälöimällä kuljetusalan tuotteita ja palveluita toimitusketjujen tarpeisiin esimerkiksi kotiinkuljetusten, luotettavan varastoinnin sekä sähköisten palvelujen osalta.”

1954

LAADUKKAAT LELUT LEIKKIEN TUKENA

nen ei leluja riko, ja esimerkiksi talvisiin leikkeihin valikoimasta

KESTÄVIÄ, LAADUKKAITA JA LEIKKIIN HOUKUTTELEVIA leluja

vasta materiaalista valmistetut lelut eivät kalpene kestävyydessä

muovista valmistava Plasto on vuodesta 1954 asti pysytellyt mukana

vanhemmille malleille.

on tuonut markkinoille entistä ympäristöystävällisemmän lelusarjan, jonka muovi valmistetaan öljyn sijaan sokeriruo´osta. Uusiutu-

lasten leikeissä. Valmistusmateriaalit ja -menetelmät ovat kehitty-

Leluvalmistuksen lisäksi Plasto käyttää ensiluokkaista polypro-

neet, mutta tietyt klassikkomallit ovat pitäneet pintansa kotien ja

peenia erikokoisten purkkien ja sankojen valmistukseen. Lähinnä

pihojen vakiokalustona.

elintarviketeollisuuden käyttöön tarkoitetut tuotteet kestävät lelujen

Vuonna 1954 Olof Geelnard ryhtyi valmistamaan keräilyleluja mu-

tavoin iskuja, kolhuja ja lämmönvaihtelua.

ropakkauksiin. Valikoima laajeni nopeasti, ja Nürnbergin kansainväli-

Leikki on lasten työtä, jota varten Plasto huolehtii tarpeellisten

set lelumessut toivat runsaasti näkyvyyttä ja uusia nimiä tilauskirjaan.

työkalujen tuotannosta. Tällä hetkellä Plasto-leluja on leikeissä mu-

Lelut valmistetaan yli 60 vuoden kokemuksella elintarvikekon-

kana Ahvenanmaalta Australiaan asti. Perinteikkään leluvalmistajan

taktiin hyväksytystä muovista omassa tehtaassa aurinkoisella Ahve-

ansiosta lapset pääsevät tänäkin päivänä käyttämään mielikuvitus-

nanmaalla. Terveellisyyden ohella turvallisuus on Plaston tuotteiden

taan ja kokemaan onnistumisia leikkihetkissään.

tärkeimpiä ominaisuuksia, ja lelut kestävätkin kovassa käytössä jopa sukupolvelta seuraavalle. Plaston lelut eivät leiki lasten puolesta, vaan kannustavat aktiiviseen tekemiseen ja oman mielikuvituksen käyttämiseen. Paristokäyttöisten valojen ja äänien sijaan lelut tarjoavat sitä pelkistettyä toiminnallisuutta, joka on houkutellut lapsia leikkien pariin jo vuosikymmeniä. Ajaton klassikkomalli, mopo, on syypää lukuisiin rullattuihin mattoihin ainakin monissa suomalaiskodeissa. Mopon ohella myös vauvakeinusta ja isosta kuorma-autosta on muodostunut lapsiperheiden vakiovarusteita. Kuorma-autoja on lähtenyt tehtaalta hiekkakakkujen tekoa helpottamaan jo yli miljoona kappaletta. Ajoneuvojen lukumäärässä laskettuna Plastoa voikin leikkisästi pitää Suomen suurimpana autotehtaana. Sataprosenttisesti Suomessa valmistetut tuotteet on suunniteltu kestämään myös vaihtelevat sääolot. Helle tai paukkupakka-

löytyy lasten lumilapio ja lumikola. Uusimpana innovaationa Plasto

PLASTO Perustaja: Olof Geelnard Perustettu: 1954, Maarianhaminassa

Plastolla on leluvalmistuksessa pitkät perinteet ja vuosikymmenien kokemus. Yhtiön tuotteet kannustavat lapsia olemaan rohkeita ja luovia. Kestävät klassikkolelut tuovat iloa ja elämyksiä leikki-ikäisille ympäri maailmaa.”

1955

RETKEILYOSAAMISTA JÄÄKÄRI-REPUISTA PUOLIJOUKKUETELTTOIHIN

valmistamaan monipuolisia kantojärjestelmiä ja majoitteita, mikä on

LUONNOSSA LIIKKUMINEN kuuluu monen suomalaisen lempihar-

likoimaan kuuluvat muun muassa erilaiset rinkat ja teltat. Finn-Sa-

rastuksiin. Jotta vaativissakin olosuhteissa pärjää, tarvitsee retkeilijä

votan myydyin tuote on Jääkäri-reppu, joka on alun perin suunniteltu

laadukkaat varusteet. Tähän tarpeeseen vastaa vuosikymmenten ko-

Rajavartiolaitokselle suunnatusta repusta. Modulaarisen MOLLE-

kemuksella Finn-Savotta, joka tunnetaan ennen kaikkea perinteisistä

kiinnitysjärjestelmän ansiosta kantojärjestelmät taipuvat moneen ja

putkirinkoistaan. Yrityksen osaaminen kiteytyy erikoiskantolaitteisiin

kestävät haastavissakin olosuhteissa. Niin Jääkäri-reppu kuin monet

ja -majoitteisiin, joista tehdään kestäviä panostamalla raskaaseen

muutkin tuotteet ovat saaneet suomalaisuuden merkiksi Suomalai-

tekniseen ompeluun, kantoergonomiaan, alumiiniosaamiseen sekä

sen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen, jota yritys voi rehdisti kantaa.

materiaali- ja rakennetuntemukseen. Tavoitteena on tuottaa laatua,

Pitkäaikaisin Finn-Savotan yhteistyökumppani on ollut 1960-luvul-

joka kestää vaellusretkeltä toiselle.

ta lähtien Puolustusvoimat. Koska raskastekstiilit ja muut materiaalit

Jo kolmannessa polvessa periytyvä perheyritys sai alkunsa Pyl-

on suunnattu ensisijaisesti ammattikäyttöön, yhteistyö on ollut tiivistä

könmäen Nahkatyö -nimisenä yrityksenä vuonna 1955, kun Allan ja

ja tuottanut tulosta. Toimintavarmuuden takaamiseksi Puolustus-

Marjatta Halme ryhtyivät valmistamaan nahkarukkasia omakotitalon-

voimat ja Finn-Savotta ovat suunnitelleet yhdessä sotilasretkeilyä

sa vintillä. 1960-luvulla yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Karstulaan,

varten muun muassa taisteluvöitä ja telttoja. Suomen Punaisen Ristin

ja nimeksi vaihtui Savotta-retkeilyväline. Samalla vuosikymmenellä

kanssa yhteistyö alkoi 1970-luvulla. Siitä lähtien Finn-Savotta on toi-

putkirinkkojen suosio kasvoi ja tuotekehitystä jatkettiin: mukaan

mittanut maailman kriisialueille erityisesti asuntoja sairaalatelttoja.

tulivat teltat erilaisiin tarpeisiin. Vahvan kasvunsa ansiosta yritys

Kuluttaja-asiakkaita taas palvelee kattava jälleenmyyntiverkosto, joka

kansainvälistyi 1970-luvulla, ja se nimettiin ulkomaan markkinoita

ulottuu Suomen eteläkärjestä aivan pohjoisimpaan Lappiin ja edel-

varten Finn-Savotaksi. Sukupolvenvaihdoksista huolimatta yritys on

leen ulkomaille asti. Verkkokaupassa tuotevalikoima on laajentunut

pitänyt 2000-luvun vaihtuessa tiukasti kiinni omasta erityisosaami-

perinteisistä retkeilytuotteista myös yksilöllisiin design-tuotteisiin.

sestaan. Vaikka Finn-Savotta profiloituu vahvasti keskisuomalaisena

Vastuullinen ja omalle tyylilleen uskollinen yritys katsoo rohkeasti

yrityksenä, perustettiin laajentumistarkoituksessa Viroon oma tytär-

tulevaisuuteen ja pyrkii aktiivisesti kasvattamaan vientimarkkinoi-

yhtiö vuonna 2016.

taan. Laadukas tuote on Finn-Savotalle kaiken toiminnan ydin: kun

Finn-Savotan tuotteet ovat syntyneet aktiivisen tuotekehityksen ja asiakaslähtöisen suunnittelun avulla. Yritys on tietoisesti erikoistunut

tehnyt siitä alansa johtavan toimijan Suomessa. Kattavaan tuoteva-

laatu on kohdallaan, suomalaisesta osaamisesta voi olla ylpeä niin kotimaassa kuin maailmallakin.

FINN-SAVOTTA Perustajat: Allan ja Marjatta Halme Perustettu: 1955, Pylkönmäellä

Kantamiseen ja majoittumiseen liittyvät retkeilytuotteet edustavat keskisuomalaisen Finn-Savotan ammattitaitoa parhaimmillaan. Laadukas tuotevalikoima Jääkäri-reppuineen ja Puolustusvoimien telttoineen on syntynyt erikoisosaamisen tuloksena.”

1956 malla yhteiskunnan rakenteita, esimerkiksi kouluttamalla paikallisia tuomareita ja poliiseja ylläpitämään lakia ja järjestystä. Luonteeltaan rauhalliset suomalaiset ovat saavuttaneet maineen luotettavina toimijoina erilaisissa tehtävissä. Suomen Rauhanturvaajaliitto on vuonna 1968 perustettu suomalaisten rauhanturvaajien etujärjestö, joka sai alkunsa, kun operaatioista kotiutuneet rauhanturvaajat kokivat tarvetta kokoontua

RAUHAN RAKENTAJAT

jälkeen päätettiin perustaa virallinen liitto, ”Suomen YK-veteraaniliitto – Sinibaretit”. Vuonna 1971 yhdistyksen nimi muutettiin Suomen

SUOMALAINEN RAUHANTURVATYÖ alkoi Suezin kriisissä vuon-

Sinibarettiliitoksi. Alkuvuosien jäsenistö koostui lähinnä Suezilla ja

na 1956, kun Egyptin aurinko otti vastaan YK:n UNEF-operaatioon

Kyproksella palvelleista, mutta EU- ja Nato-johtoisiin operaatioihin

saapuneet sarkapukuiset suomalaiset. Sittemmin noin 45 000 suo-

osallistumisen myötä liitto muutti nimensä Suomen Rauhanturvaa-

malaista on työskennellyt lähes 50 operaatiossa eri puolilla maapal-

jaliitoksi vuonna 2005.

loa. Suomea on luonnehdittu rauhanturvaamisen suurvallaksi, sillä

Liiton toiminta on kehittynyt takavuosien kokoontumiskerhosta

väkilukuun suhteutettuna rauhanturvaajiemme määrä on etenkin

valtakunnalliseksi veteraani- ja maanpuolustusjärjestöksi. Suomen

menneinä vuosina ollut merkittävä. Esimerkiksi vuosien 1964–1977

Rauhanturvaajaliitto tukee suomalaisia rauhanturvaajia ja heidän

aikana Kyproksen saarella palveli yli 10 000 suomalaista osana YK:n

läheisiään järjestämällä vertaistukea sekä erilaisia koulutuksia ja

UNFICYP-joukkoja.

tapahtumia. Päivittäinen toiminta painottuu kasvavassa määrin on-

Viime vuosikymmeninä niin sanotut perinteiset rauhanturvaope-

jakamaan kokemuksiaan. Muutaman epämuodollisen kokoontumisen

gelmien ennaltaehkäisyyn koulutettujen vapaaehtoisten avulla.

raatiot valtioiden rajavyöhykkeillä ovat vähentyneet, ja niiden rinnal-

Rauhanturvaajaliitto edustaa sotiemme veteraaneja kansainvä-

le nousseet kriisinhallintaoperaatiot keskittyvät valtioiden sisäisiin

lisissä yhteyksissä, ja lisäksi sillä on keskeinen rooli vapaaehtoisen

kriiseihin. Kun rauhanturvaoperaatioissa jatketaan esimerkiksi rau-

maanpuolustustyön tukemisessa. Lakialoitteita tekemällä ja lausun-

hansopimuksen tai tulitauon aikaansaaman rauhan säilyttämistä,

toja antamalla lainvalmistelun eri vaiheissa liitto on vaikuttanut muun

kriisinhallintaoperaatiossa ei ole olemassa pysyvää rauhantilaa

muassa erillisen kriisinhallinnan tapaturmalain säätämiseen. Kovan

turvattavaksi. Kiemuraiset konfliktit pyritään purkamaan vakautta-

työn tuloksena syntyi päätös myöntää rauhanturva- ja kriisinhallinta-

SUOMALAINEN RAUHANTURVATYÖ Alkanut: 1956, Suezilla

Suomalaiset ovat aikanaan saaneet maineen rauhanturvaamisen suurvaltana. Vaikka kriisialueille lähetettävien joukkojen määrä on vähentynyt huippuvuosista, suomalaisten toiminta eri puolilla maailmaa kerää kiitosta.”

tehtävissä palvelleille kriisinhallintaveteraanin status, sopivasti suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisjuhlavuonna 2016. Maailman eri kriisipesäkkeissä palvelevat hyvämaineiset suomalaiset levittävät toiminnallaan positiivista Suomi-kuvaa. Suomalaiset rauhanturvaajat saivat harvinaislaatuisen kunnian osakseen, kun vuoden 1988 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n rauhanturvajoukoille. Suomessa palkinnon saajia on noin 20 000. Kansainvälinen toiminta tarjoaa arvokasta tietoa myös Suomen puolustusvoimille ja kokemusta yhteistyöstä eri maiden kanssa. Suomen Rauhanturvaajaliitto tukee omalla toiminnallaan kansainvälistä kriisinhallintaa mahdollistaen suomalaisen rauhanturvaperinteen menestyksekkään jatkumisen.

1957 järjesti ruotsalaisen mallin mukaan Barnens Dag -tapahtumia. Vuosien myötä niistä kehittyi viikon mittaisia eri puolilla Suomea järjestettäviä tapahtumia ja ohjelmaan saatiin kansainvälisiä sirkusesityksiä ja kiertävää tivolitoimintaa. Samalla järjestelytoimikunnassa alkoi viritä ajatus oman kiinteän huvipuiston perustamisesta. Helsingin kaupunki myönsi luvan Suomen ensimmäiselle huvipuistolle vuonna 1950, ja Linnanmäki nousi tyhjästä pikavauhtia Vesilinnanmäelle. Huvipuiston avauduttua toiminta laajeni siinä määrin, että taustalla vaikuttaneet lastensuojelujärjestöt perustivat Lasten Päivän Säätiön vuonna 1957 vastaamaan Linnanmäen taloudesta ja toiminnan kehittämisestä. Säätiön perustehtävä, kerätä varoja lastensuojelutyön hyväksi, on

100

HUVITTELEMALLA HYVÄÄ LAPSILLE

pysynyt samana, vaikka säätiön omistama huvipuisto on muuttunut ja

LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ PERUSTETTIIN ylläpitämään Helsingin

haastavinta on tilanpuute. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitseva

vanhinta huvipuistoa, Linnanmäkeä, jonka tuotoilla säätiö tukee

huvipuisto ei voi kasvaa rajattomasti, joten uusia elämyksiä on kehitet-

suomalaista lastensuojelutyötä. Jatkuvan kehittämistyön ja oma-

tävä laitteiden lisäksi palveluilla ja oheisohjelmalla.

laajentunut reilussa 60 vuodessa. Laitteiden, palveluiden, henkilökunnan, asiakkaiden ja aukiolopäivien määrä on lisääntynyt. Alkuaikoina haasteena oli saada uusia huvipuistolaitteita Suomeen, mutta tänään

leimaisen palvelukulttuurin ansiosta Linnanmäki vetoaa vuodesta

Puistossa on aina esiintynyt oman aikakautensa tähtiartisteja, ja

toiseen eri sukupolviin ja tarjoaa puitteet hyvän tekemiselle huvittelun

monille on jäänyt mieleen 18-vuotiaan Paul Ankan konsertti vuon-

ja yhdessäolon merkeissä.

na 1959. Nykyään suosittuja ovat yhteiset tanssi- ja lauluillat sekä

Säätiön toiminnan juuret juontavat 1900-luvun alkuun, jolloin

erilaiset teema- ja työhyvinvointipäivät, joihin myös kouluryhmät ja

Suomen vanhin lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningen i Finland

työporukat voivat osallistua. Keväisin puistossa etsitään esimerkiksi

kadonneita kukkia, ja syksyisin pimeän laskeuduttua huvittelemaan

lutyön ohella säätiöllä on tärkeä kansantaloudellinen rooli kasvattaa

pääsee upeissa valokarnevaalin tunnelmissa.

nuoria työelämään ja luoda heille mahdollisuuksia edetä urallaan

Monialaisuus kuuluu nykypäivän huvipuistoelämään ja pidentää Suomen ilmaston rajoittamaa toimikautta. Linnanmäki on saanut

myös huvipuiston sisäisessä organisaatiossa tai myöhemmin muiden palveluksessa.

kiitosta asiakaspalvelun laadusta. Vieraiden ”huvinvoinnista” ja turvallisuudesta huolehtivat hyvin perehdytetyt hupimestarit eli yli 650 nuorta kausityöntekijää. Myyntikojut ja kyltit ovat iloisenvärisiä ja täynnä yllätyksiä. Palveluissa näkyy myös monikulttuurisuus, esimerkiksi ruokatarjonnassa. Huvipuiston vieraat voivat vaikuttaa omiin elämyksiinsä ja esimerkiksi syventää vuoristoratakokemusta erityislaseilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen virtuaalitekniikan avulla. Huvipuistossa on panostettu myös yleiseen viihtyvyyteen vehreydellä ja näyttävillä

LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ Perustettu: 1957, Helsingissä

kukkapenkeillä, joista värikylläinen riikinkukkoistutus on yksi puiston tavaramerkkejä. Se tuo puistoon ripauksen nostalgiaa, kuten vanhin laite, tervantuoksuinen vuoristorata. Lasten Päivän Säätiön taustalla vaikuttavat edelleen Suomen keskeiset lastensuojelujärjestöt, jotka kanavoivat rahallisen tuen vuosittain vaihtuviin lastensuojelutyön kärkihankkeisiin. Hyvänteke-

”Lastensuojelutyölle varoja keräävä Lasten Päivän Säätiö on luotsannut omistamaansa Linnanmäen huvipuistoa jo 60 vuotta. Säätiö on halunnut kehittää puistosta Helsingin hauskimman kaupunginosan ja

väisyyteen on kertynyt nykyrahaksi muutettuna jo yli 100 miljoonaa

paikan, jonne voi piipahtaa tai jäädä pidemmäksi aikaa nauttimaan

euroa. Linnanmäki on Suomessa merkittävä nuorten työllistäjä, ja

ainutlaatuisista elämyksistä, laitteista ja tunnelmasta, peleistä ja

huvipuisto on monelle elämän ensimmäinen työpaikka. Lastensuoje-

ohjelmasta sekä ruokatarjonnasta yhdessä läheisten ja ystävien kanssa.”

101

1958

YLIMMÄLLÄ OKSALLA

tuivat Saksan ja Itävallan johdolla. Japanilaisliikemiehen vierailu

HONKA, MÄNTY, PETÄJÄ. Perinteisellä ja rakkaalla rakennusaineella

kauppa avasi merkittävän markkina-alueen Japaniin.

on monta nimeä. Tasalaatuinen ja laadukas mäntypuu on pääosassa

Lamellihirsi eli niin sanottu liimahirsi yleistyi hirsirakentamisessa

Suomen metsien mukana kasvaneessa menestystarinassa. Oksaisen

1990-luvulla mahdollistaen aikaisempaa isommat ja monimutkai-

alkutaipaleen kautta tiensä maailman suurimmaksi hirsitaloval-

semmat rakennuskohteet. Honkarakenne panosti tapansa mukaan

mistajaksi raivanneen Honkarakenteen menestys nojaa jatkuvaan

tuotekehitykseen ja toi markkinoille pystylamellirakenteeseen poh-

tuotekehitykseen, ensiluokkaiseen raaka-aineeseen ja ennakkoluu-

jautuvan painumattoman hirren, jonka ansiosta hirsitalokin voi olla

lottomaan asenteeseen.

arkkitehtuuriltaan moderni.

Kotitila Lieksassa ei kyennyt elättämään Saarelaisten veljeksiä

Hirsirunkoisten omakotitalojen suosio lähti Suomessa valtavaan

Viljoa, Nestoria, Arvoa, Einoa ja Reinoa. Niinpä Tahvo-isältä peritty

kasvuun 2010-luvun taitteessa, ja uudet ratkaisut mahdollistivat

kenttäsirkkeli mukanaan veljekset kiersivät talosta taloon tekemäs-

hirsirakentamisen tarkasti kaavoitetuille ja perinteistä hirsiraken-

sä sekalaisia sahuutöitä. Visio jalostusasteen nostamisesta antoi

tamista karsastaville kaupunkialueille. Hirren suosio tarttui pian

alkusysäyksen hirsien koneelliseen työstöön tarvittavien laitteiden

myös julkiseen rakentamiseen, ja sisäilmaongelmien kanssa painivat

kehittämiselle. Höyläkoneen ja salvosjyrsimen avulla mäntytukeista

päiväkodit vaihtuivat vähitellen hirsirakenteisiin. Honkarakenteen rat-

valmistetuista hirsistä saatiin suoria ja ne asettuivat tiiviisti päällek-

kaisu terveempien rakennusten kasvavaan kysyntään on Allergia- ja

käin. Näin otettiin Honkarakenteen ensimmäinen innovatiivinen askel

astmaliiton sekä VTT:n kanssa kehitetty Honka Terve Talo -konsepti,

kohti teollista hirsitalotuotantoa.

joka täyttää tiukat vaatimukset muun muassa sisäilman puhtaudessa,

1960-luvulla viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen toi suomalaisille lisää vapaa-aikaa, ja Saarelaisten liiketoiminnassa tämä näkyi

vähäpäästöisissä materiaaleissa, rakenteiden kosteusturvallisuudessa ja rakennustekniikassa.

vapaa-ajan asuntojen räjähdysmäisenä suosiona. Tuotantotekniikkaan

Honkarakenteen tarina on täynnä rohkeasti otettuja kehitysaske-

tehdyt investoinnit alkoivat kantaa hedelmää, kun vuoden 1964 aikana

lia. Uraauurtavien tekniikoiden käyttöönotto niin koneissa kuin työta-

rakennettiin jo sata oman malliston mukaista loma-asuntoa. Kiristyvä

voissa on tuonut etumatkan, joka kantaa kovassa kilpailutilanteessa.

kilpailu hirsialalla sai Saarelaiset kehittämään täysin uudenlaisen

Tiukkoinakaan aikoina laadun suhteen ei tehdä kompromisseja, ja

tuotteen, pyöröhirren, joka suomalaiseen metsämaisemaan sulau-

tuotekehitys terveellisen, turvallisen ja ekologisen asumisen saralla

tuvana nousi suureen suosioon etenkin kesämökkirakentamisessa.

on jatkuvaa. Määrätietoinen kehitystyö massiivipuun hyödyntämises-

1970-luku oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa osakeyhtiöksi muutetulle Honkarakenteelle, ja Keski-Euroopan markkinat avau-

102

Järvenpään näyttelyalueella poiki satojen hirsitalojen tilauksen, ja

sä mahdollistaa hirsirakenteiset asumisratkaisut ympäri maailmaa.

HONKARAKENNE Perustajat: Arvo, Eino, Nestori, Reino ja Viljo Saarelainen Perustettu: 1958, Lieksassa

Kansainvälinen talobrändi, joka matkallaan maailman suurimmaksi hirsitalovalmistajaksi on kehittänyt oman toimintansa ohella koko alaa ottamalla käyttöön uudenlaisia työ- ja tuotantotekniikoita.”

1959 VIKING LINE Perustaja: Gunnar Eklund Perustettu: Maarianhaminassa. Liikennöinyt vuodesta 1959

KOKO KANSAN LAIVASTO RISTEILY-, MATKUSTAJA- JA RAHTILIIKENNETTÄ harjoittava Viking

Viking Line toi tasa-arvon lauttaliikenteeseen muuttamalla

Line on kuljettanut korkeatasoisilla laivoillaan jo yli 200 miljoonaa

varakkaamman väen etuoikeutena pidetyn matkustusmuodon

matkustajaa. Viking-aluksella vuonna 1959 liikennöinnin aloittanut

hinnoittelua. Viking Linen aloittama merenkulkualan murros

yhtiö on Suomen suurin merenkulkualan työllistäjä ja edelläkävijä alallaan. Suomalaiset ovat ahkeraa risteilykansaa, ja laivaliikenne Suomen lähivesillä onkin monella tapaa erityislaatuista. Isot matkustajaalukset seilaavat jäiden seassa yleensä ilman jäänmurtajien apua, ja navigointi karikkoisessa saaristossa edellyttää miehistöltä hyvää aluetuntemusta ja korkeaa osaamista. Itämeren-risteilyt ovat matalan kynnyksen matkailua, joka tarjoaa viikon lomaa vastaavan virkistystehon tiivistettynä yhteen viikonloppuun. Aalloilla kulkevat viihdekeskukset tarjoavat ihmisille elämysten avulla irtioton arjesta merellisissä maisemissa. Merimiehen ammatin jättänyt Gunnar Eklund oli tyytymätön pohjoisen Itämeren lauttaliikenteessä vallinneeseen tilanteeseen. 1950-luvulla laivat olivat elintärkeä kulkuyhteys etenkin Ruotsissa työskenteleville ahvenanmaalaisille, mutta hinnat olivat korkeat ja aikataulut suunniteltu huonosti. Vakuutettuaan sijoittajat liikeideastaan Eklund hankki aluksen Englannista. Muutos- ja maalaustöiden jälkeen Vikingiksi kastettu alus aloitti liikennöinnin Maarianhaminasta Korppooseen 1.6.1959 varustamo Rederi AB Vikinglinjen -nimellä. Autoja varten rakennettu ramppi oli edistyksellinen ratkaisu vanhanaikaiseen nosturilastaukseen verrattuna. Erilaisten matkustajien tarpeet ja toiveet huomioiva lauttaliikenne täytti kaikki odotukset ja hiljensi epäilijät. Samoista matkustajista kilpailleet varustamot, Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan, yhdistivät voimansa ja ryhtyivät liikennöimään saman Viking Line -nimen alla. Alukset päätettiin maalata punaisiksi yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi, ja vuodesta 1967 läh-

104

viitoitti tietä risteilykulttuurille, jota nykyään voidaan pitää yhtenä suomalaisuuden erityispiirteenä.”

tien Viking Line panosti uusiin aluksiin ja niiden markkinointiin. Mat-

yleistyivät, ja painopiste vaihtui matkustamisesta viihde-elämyksiin.

kustajat tekivät laivoilla runsaasti ostoksia, ja verovapaasta myynnistä

Esiintymislavat täyttyivät eturivin artisteista, ja sama suuntaus on

muodostuikin yksi tärkeimmistä tulonlähteistä. 1970-luvulla laivasto

nähtävissä edelleen.

laajeni, kun käyttöön otettiin neljän vuoden aikana yhteensä kahdek-

Neuvostoliiton hajoamisen myötä 1990-luvulla aukesi reitti Tallin-

san uutta lauttaa. Varustelu oli kaikissa huipputasoa, ja sisustuksessa

naan korvaten laman aiheuttamaa matkustajamäärän laskua. Nopeat

näkyivät aikakauden uusimmat trendit. Suunnittelussa korostettiin

katamaraanialukset yleistyivät lauttaliikenteessä 2000-luvulle siir-

myös laivojen selviytymiskykyä jäisissä olosuhteissa. Nykyään kaikilla

ryttäessä ja matkustajien vaatimustaso nousi entisestään. Vuonna

Viking Linen aluksilla on 1A super -luokitus, eli ne selviävät jäisistäkin

2013 valmistunut Viking Grace on todellinen luksusalus ylellisine

reiteistä ilman jäänmurtajien apua.

spa-osastoineen, mutta LNG-maakaasua polttoaineenaan käyttäen

Kun matkustajia oli vähemmän, tilat pyrittiin täyttämään rah-

se edustaa myös pitkälle vietyä ekologista ajattelua.

tiliikenteellä, ja esimerkiksi Saab-autoja kulki suuria määriä Suo-

Mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden sujuvan liikkumisen me-

men tehtaalta Ruotsiin Viking Linen kyydissä. 1980-luvulla laivojen

riteillä Viking Line avasi suomalaisille reitin länteen. Monien meren-

kilpavarustelu kiihtyi, ja valmistuessaan vuonna 1985 Mariella-alus

kulkualaa mullistaneiden vaiheiden jälkeen Viking Line tarjoaa tänä

oli maailman suurin autoja matkustajalautta. Mini- ja lyhytristeilyt

päivänä matkustajilleen ikimuistoisen merielämyksen.

105

1960-luku

Maalta kaupunkiin Sodanjälkeinen pientiloja suosiva politiikka ajautui kriisiin, kun

työviikkoon. Lisäksi vuosikymmenen aikana saatiin aikaan en-

suuret ikäluokat aikuistuivat ja maatalous koneellistui. Maata-

tistä vapaampi alkoholilaki, joka toi muun muassa keskioluen

lous ei tarjonnut enää työtä ja toimeentuloa kasvavalle väes-

Alkojen lisäksi tavallisiin ruokakauppoihin.

tölle. Seurauksena oli maalta- ja maastamuutto, kun varsinkin

Kuten muuallakin Euroopassa 1960-luku muistetaan Suo-

Pohjois- ja Itä-Suomen maatalousvaltaisten kuntien asukkaat

messakin opiskelijaradikalismin vuosikymmenenä. Aatteellisen

muuttivat eteläisen Suomen kasvukeskuksiin tai lähtivät siir-

käyttövoimansa radikalismi ammensi pääasiassa poliittisesta

tolaisiksi Ruotsiin leveämmän leivän ja paremman elintason

vasemmistosta ja kommunismista. Aiempaa suurempi nuori su-

toivossa. Muuttoliike Ruotsiin kiihtyi vuosikymmenen kuluessa.

kupolvi kapinoi erityisesti konservatiivisia arvoja, muun muassa

Vuonna 1969 jopa 40 000 suomalaista muutti Pohjanlahden toi-

tiukkaa seksuaalimoraalia vastaan. Myös tasa-arvo yliopistois-

selle puolelle.

sa ja yhteiskunnassa yleisemminkin sekä sodan vastustaminen

Maaltamuutto aiheutti suuria muutoksia suomalaiseen yh-

saivat nuorison barrikadeille. Liikehdinnästä huolimatta radi-

teiskuntaan. Kaupunkien kulttuuri- ja viihdetarjonta sekä asumi-

kalismi Suomessa oli rauhanomaista verrattuna esimerkiksi

nen lähiöiden ahtaudessa olivat jotakin kovin erilaista verrattuna

Länsi-Saksaan tai Ranskaan.

siihen, mihin ihmiset olivat maalla tottuneet. Niin ikään työ tehtaissa ja palveluammateissa erosi paljon maataloustöistä.

Ulko- ja sisäpolitiikkaa hallitsi presidentti Urho Kekkonen, joka valittiin toiselle kaudelle vuonna 1962 ja kolmannelle vuonna

Samaan aikaan 1960-luvun aikana Suomen talous kasvoi.

1968. Idänsuhteiden takuumiehenä Kekkonen saavutti varsinkin

Talouskasvu näkyi ihmisten elämässä vapaa-ajan ja kulutuksen

toisen kautensa aikana aseman, jossa hän saattoi ohjailla myös

lisääntymisenä. Kaupunkeihin muuttaneet suomalaiset vaalivat

sisäpolitiikkaa vedoten neuvostosuhteiden tärkeyteen. Käyttöön

juuriaan rakentamalla kesämökkejä maalle entisiin kotipitäjiin-

tuli Keski-Euroopassa aiemmin kehitetty käsite suomettuminen,

sä. Toisaalta suomalaiset kansainvälistyivät, ja joukkomatkailu

joka viittasi valtion vaikutusvaltaan naapurivaltionsa asioihin.

muun muassa Välimeren maihin yleistyi.

Vaikka idänsuhteet korostuvat Suomen 1960-luvun historias-

1960-luvulla suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen

sa, myös länsisuuntaus oli tärkeä. Suomi liittyikin vuonna 1961

käynnistyi toden teolla. Vuonna 1961 hyväksytty työeläkelaki

EFTA-vapaakauppajärjestön liitännäisjäseneksi ja vuonna 1968

takasi saavutetun toimeentulon myös eläkkeellä. Kaksi vuotta

OECD:n jäseneksi. Kansainvälistä huomiota Suomi sai vuonna

myöhemmin jokainen suomalainen vakuutettiin sairauden varal-

1967, kun suomalaissyntyinen ja sittemmin ruotsalaistunut

ta sairausvakuutuslailla, joka turvasi toimeentulon myös odotta-

Ragnar Granit palkittiin kahden muun tutkijan kanssa lääketie-

ville äideille äitiysloman ajaksi. Kansalaisten tuloeroja tasattiin

teen Nobelilla.

myös erilaisin tulonsiirroin. Vuonna 1965 siirryttiin 40-tuntiseen

1960

HÖYHENENKEVEITÄ KOMPOSIITTEJA KEHITTÄMIENSÄ SUKSISAUVOJEN MYÖTÄ maailman tietoisuuteen noussut Exel Composites on erikoistunut teollisten komposiittiratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Komposiitti eli kuituvahvisteinen muovi on sekä kevyttä että kestävää, joten se tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia ja etuja verrattuna perinteisiin materiaaleihin. Vuonna 1960 kolme kemistiä perusti sähkönallien sytyttimiä valmistavan yrityksen. Yrjö Aho, Aarre Hollning ja Veli-Jussi Hölsö käynnistivät Helsingissä tuotannon, joka monien kehitysvaiheiden kautta jatkuu tänäkin päivänä. Yrityksen nimi tulee sanoista Explosive Electronics, ja Yrjö Aholle rakas ampumaharrastus antoikin alkusysäyksen Silenta-kuulosuojaimien kehittämiseen. Suojaimien menestys mahdollisti uusien tuotteiden kehittämisen, ja pian Exel eteni vauhdilla kohti komposiittituotantoa. Maastohiihtosauvojen valmistus aloitettiin vuonna 1973, ja todellinen läpimurto tapahtui Innsbruckin olympialaisissa 1976. Kevyet ja muotoilultaan ennennäkemättömät sauvat siivittivät hiihtäjien vauhtia niin, että 70 % mitaleista hiihdettiin Exelin hiilikuitusauvoilla. Sauvojen myynti nousi jopa 1,5 miljoonaan pariin vuodessa kattaen puolet maailman markkinasta. Sauvoja seurasi muiden urheiluvälineiden voittokulku. Exel oli ylivoimainen markkinajohtaja purjelautamastojen valmistajana 1980-luvulla. Myös salibandy-, jääkiekko- ja pesäpallomailat löysivät paikkansa pelaajien käsissä. Exel kehitti myös monille tutuksi tulleen sauvakävelyn siihen soveltuvine välineineen vuonna 1997. 2000-luvun lopulla urheiluvälinevalmistuksesta luovuttiin ja Exel keskittyi täysipainoisesti teollisiin komposiittituotteisiin.

108

EXEL COMPOSITES

Exel Composites on innovatiivinen ja uusiutumiskykyinen organisaatio,

Perustajat: Yrjö Aho, Aarre Hollning, Veli-Jussi Hölsö Perustettu: 1960, Helsingissä

joka on kuluneiden vuosikymmenten aikana mullistanut urheilumaailmaa ja ottanut johtavan aseman teollisten komposiittiratkaisuiden kehittämisessä ja valmistamisessa sarjatuotantomenetelmin.”

Exelin itse kehittämä komposiittiteknologia mahdollistaa kestävien

Exel on alusta lähtien tähynnyt voimakkaasti ulkomaille, ja vuonna

ja kevyiden profiilien ja putkien sekä erilaisten laminaattien valmis-

1976 Exel saikin Tasavallan presidentin vientipalkinnon. Jatkuva uu-

tuksen. Esimerkiksi liikenteessä Exelin tuotteilla on merkittävä rooli,

siutuminen ja monikäyttöinen materiaali ovat edesauttaneet uusien

sillä komposiittien keveys kuljetusvälineiden rakenteissa pitää polt-

markkinoiden löytämistä. Asiakaslähtöinen toimintatapa ja tuotteiden

toainekustannukset ja päästöt maltillisina. Energiatehokkuus onkin

tarkka räätälöinti asiakastarpeen ja käyttökohteen mukaan ovatkin

yksi pääteemoista Exelin tuotevalikoimassa, joka laajenee ja kehittyy

laajentaneet Exelin asiakaskuntaa. Asiakkaiden asettamiin tiukkoihin

jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Verrattuna perinteisem-

vaatimuksiin vastaaminen on edesauttanut Exelin kulkua komposiit-

piin materiaaleihin komposiitit tarjoavat mittavan määrän etuja aina

titeknologian edelläkävijänä. 2000-luvulla Exel on kasvanut voimak-

äärimmäisestä lujuudesta korroosion- ja palonkestävyyteen. Kompo-

kaasti myös kansainvälisten yritysostojen kautta.

siitti on aina enemmän kuin osiensa summa, ja yhdistämällä oikeita

Rohkeasti kohti uusia haasteita edennyt Exel Composites on glo-

hartseja ja kuituja saavutetaan juuri haluttu lopputulos. Aivan uusien

baali edelläkävijä komposiittiratkaisujen kehittäjänä. Yrjö Ahon ja

innovaatioiden lisäksi komposiittien avulla pystytään parantamaan jo

hänen tiiminsä kokeiluista syntyneet suomalaiset innovaatiot muok-

olemassa olevien tuotteiden ominaisuuksia.

kaavat maailmaa mahdollisuuksien ollessa lähes rajattomat.

109

1961 alla Suomen neljä suurinta vakuutusyhtiötä – Sampo, Pohjola, Suomi ja Salama – sekä kuusi pienempää vakuuttajaa. Yhtiön toiminta lähti ripeästi käyntiin Helsingin keskustassa Yrjönkadulla sijainneessa asunto-osakkeessa. Eläkkeitä maksettiin jo ensimmäisenä vuonna ja toimitusjohtajaksi kutsuttiin Suomen eläkejärjestelmän isä, Teivo Pentikäinen. Hän siirtyi tehtävään sosiaaliministeriöstä, jossa valmisteli ensin työeläkelain loppuun saakka. Palkansaajien työeläkevakuuttamisesta vastuuseen joutuneet työn-

TYÖELÄKEVARTIJA JA OMISTAJIENSA VAKAA VAKUUTTAJA

antajat saivat mahdollisuuden lainata eläkkeisiin varattuja rahoja

ILMARINEN JA SUOMEN LAKISÄÄTEINEN työeläkejärjestelmä ovat

kanaan neljänneksen vakuutuskannasta. Samalla Ilmarisesta tuli

yhtä vanhoja. Kun työeläkelaki astui voimaan heinäkuussa 1962,

Pohjolan tytäryhtiö. Asiakkaiden omistama Keskinäinen Eläkevakuu-

Ilmarinen oli valmis ottamaan kopin suomalaisten eläketurvasta.

tusyhtiö Ilmarinen on ollut vuodesta 1998, ja osakekauppojen myötä

Eläkevakuuttamisen ohella sen toiminnan ydintä on eläkevarojen

Ilmarinen, OP Ryhmä ja Pohjola muodostivat vahvan kotimaisen

sijoittaminen tuottavasti ja turvallisesti pitkällä aikavälillä.

finanssiyhteenliittymän 2000-luvulla. Ilmarisen asiakkaat saavat

takaisin yrityksen investointeihin, ja Ilmarinen pystyi tarjoamaan lainarahoitusta pankkeja selvästi alhaisemmalla korolla. Sen markkinaosuus työeläkevakuutuksista kattoi alkuaikoina noin 40 prosenttia ja on nykyään noin 33 prosenttia. Vuonna 1984 Sampo irtautui Ilmarisen omistajista ja vei mu-

Suomen eläkemalli on maailmalla ainutlaatuinen. Yksityisten

palvelua OP Ryhmän konttoreissa eri puolilla Suomea verkossa myy-

eläkkeiden hallinta on hajautettu keskenään kilpailevien eläkekas-

tävien tuotteiden ja palveluiden ohella. Digitalisaation myötä asiak-

sojen, -säätiöiden ja -yhtiöiden vastuulle. Työeläkelain valmistelu-

kailla on käytössään myös reaaliaikaista tietoa eläkejärjestelmästä

vaiheessa eläkeyhtiöitä ei ollut olemassa ja vakuutusyhtiöiden tuli

ja eläkkeiden kehittymisestä.

järjestää pakollisten eläkevakuutusten myynti. Ratkaisuksi muodostui

Eläkeyhtiöiden erityinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa

yhteistoiminta. Eläkeyhtiö Ilmarisen perustivat vuonna 1961 joulun

on huomioitu laissa niin kansallisella kuin EU-tasolla. Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuusrajasta on säädetty lailla, ja yhtiöt on eriytetty muusta vakuutustoiminnasta. Suomen mallissa työeläkkeet rahoitetaan eläkevakuutusmaksujen ohella eläkerahastojen tuotoilla ja eläkemaksuista rahastoidaan vuosittain noin neljäsosa tulevien eläkkeiden maksamista varten. Osittaisella rahastoinnilla varaudutaan muun muassa väestön ikääntymiseen, joka on aikamme suuria haasteita eliniän nousun ja työelämän murroksen ohella. Ilmarisen tulevia eläkkeitä varten kootut sijoitusvarat ovat huimat: lähes 38 miljardia euroa. Varat ovat 20 vuodessa nykymuotoisen sijoitustoiminnan aikana lähes 5-kertaistuneet eli kasvaneet 30 miljardilla eurolla. Useissa kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuuksina pidetään kattavuutta, läpinäkyvyyttä sekä yhdessä sopimisen kulttuuria. Näin järjestelmä kestää ja uudistuu

110

ILMARINEN Perustettu: 1961, Helsingissä

Ilmarinen on huolehtinut yli 50 vuotta suomalaisten työntekijöiden ja yrittäjien eläkkeistä sekä eläkevarojen vastuullisesta sijoittamisesta. Nykyään se vastaa lähes miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Korkea asiantuntemus ja asiakaslähtöinen palvelu ovat Ilmarisen kilpailuvaltteja myös tulevaisuudessa.”

myös tulevaisuudessa. Ilmarisen rooli suomalaisessa eläkejärjestelmässä on ollut keskeinen ja aloitteellinen. Yhtiö haluaa pysyä kehityksen kärjessä työelämän ja asiakkaan odotusten muuttuessa, ja se panostaa myös työhyvinvoinnin lisäämiseen työpaikoilla. Kesällä 2017 yhtiö julkisti suunnitelman yhdistyä työeläkeyhtiö Eteran kanssa. Sen myötä Suomeen syntyy suurin ja kustannustehokkain työeläkeyhtiö, jonka vetovoima siirtää myös Ilmarisen jälleen uudelle aikakaudelle.

1962

KUULOAISTI JA KUULUVUUS KUNNOSSA

ääniltä. 2000-luvulla kuulonsuojainten kehitys kiihtyi. Ensimmäi-

TYÖTURVALLISUUS ON SUOMESSA KORKEALLA TASOLLA. Lakien

Niinpä kuulonsuojaimet ovat nykyään melko monipuolisia, mikrofo-

ja asetusten noudattamista valvotaan ahkerasti ja työturvallisuuteen

neilla varustettuja viestintävälineitä. Esimerkiksi kypärä asettaa tietyt

kiinnitetään päivittäin huomiota eri työtehtävissä. Näiden toimenpi-

kriteerit myös kuulosuojaimien muotoilulle ja kiinnitykselle. Toimivat

teiden ansiosta erilaiset ammattitaudit ja tapaturmariskit on saatu

ja käytännölliset suojaimet parantavat turvallisuuden lisäksi myös

vähenemään merkittävästi. Keskeisiä tekijöitä työturvallisuudessa

työviihtyvyyttä, etenkin työtehtävissä joissa suojaimia joutuu pitämään

ovat hyväksi todetut käytännöt sekä riittävä suojaimien käyttö. Työ-

pitkiä aikoja. Suojainten kohonneet vaatimukset ja kova kehitysvauhti

turvallisuuden huippumaana Suomesta luonnollisesti löytyy myös

sopii tuotekehitykseen panostavalle Silentalle. Monikäyttöiset ja mui-

huippuluokan suojainvalmistaja, Silenta.

hin suojaimiin integroidut kuulonsuojaimet ovatkin nykyään ennemmin

Vuonna 1962 perustettu Silenta on erikoistunut vaativien kuu-

Bluetooth-teknologiaa hyödyntävät suojaimet. Jatkuvan viestinnän merkitys osana työturvallisuutta on vuosien varrella vain korostunut.

työväline kuin pelkkä suojain.

lonsuojaimien ja muiden työturvallisuuden kannalta keskeisten

Silentan tuotteet on sertifioitu jokaisella mantereella. Kaivos-

suojaimien valmistamiseen. Korkean laadun ja toimitusvarmuuden

teollisuus on yksi monista Silentan vakiintuneista asiakasryhmistä,

taustalta löytyy pitkän linjan tuotekehitys ja omassa tehtaassa ta-

sillä pölyisissä ja kosteissa työoloissa suojaimilta vaaditaan paljon.

pahtuva tuotanto.

Erikoisominaisuuksilla varustettujen suojainten lisäksi Silenta val-

Alunperin Yrjö Ahon ampumaharrastuksen pohjalta syntynyt

mistaa edelleen perusmallisia, laadukkaita ja toimivia kuulosuojaimia.

Silenta on ollut alusta lähtien vahva ja suosittu brändi. Ensimmäi-

Ihmisen kuulon on todettu huonontuvan iän myötä. Sitä voidaan

sen kymmenen vuoden aikana maailmalle lähti jopa miljoona paria

siis pitää aistina, joka kuluu käytössä. Kohtuutonta kuluttamista

kuulonsuojaimia. Menestys ulkomailla toi yritykselle Tasavallan Pre-

kannattaa välttää mikäli haluaa vielä vanhemmallakin iällä kuun-

sidentin Vientipalkinnon vuonna 1976. Silenta Pop kehitettiin 1970-lu-

nella ympäröivää maailmaa. Varsinaisten työtehtävien lisäksi kovilta

vulla ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin suojainmalli, jota myytiin

ääniltä suojautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jokapäiväisessä

yli satatuhatta vuodessa.

elämässä. Pahimmassa tapauksessa kuulo alenee jo yhdestä ko-

Valmistusteknologian kehittyessä ja toisaalta työtehtävien muut-

vasta äänestä, eli turhia riskejä ei kannata ottaa. Onneksi on Silenta,

tuessa, nähtiin työturvallisuuden kannalta tärkeänä, ettei kuuloaistia

joka on vuosikymmenien ajan tehnyt työtä kallisarvoisen kuuloaistin

täysin tukita työtehtävissä. Niinpä kehitettiin niin sanotut aktiivi-

suojaamiseksi.

kuulonsuojaimet, jotka suojaavat kuuloelimiä vain erityisen kovilta

112

siä FM-radiolla varustettuja kuulonsuojaimia seurasivat nopeasti

SILENTA GROUP Perustaja: Yrjö Aho Perustettu: 1962, Mäntyharjulla

Silenta on suojannut kuuloaistia niin Suomessa kuin muuallakin jo vuosikymmeniä. Jatkuva tuotekehitys ja käyttäjän kannalta parhaaseen lopputulokseen pyrkiminen on säilyttänyt yrityksen imagon suojainvalmistuksen spesialistina.”

1963

MANTSISEN MALLI MULLISTAA MATERIAALINKÄSITTELYN MANTSINEN GROUP TARJOAA kustannustehokkaita logistiikkapalveluita ja valmistaa maailman parhaita materiaalinkäsittelykoneita. Käyttäjälähtöinen konevalmistus yhdessä osaavan henkilöstön ja kymmenien vuosien kokemuksen kanssa muodostavat ainutlaatuisen toimintamallin, joka tekee materiaalinkäsittelystä taloudellista ja tehokasta. Veljekset Juhani ja Veli Mantsinen aloittivat polttopuu- ja tukkikuljetukset traktorilla paikallisille metsäyhtiöille ja lämmityslaitoksille vuonna 1963. Yritystoiminnassa oli alusta lähtien läsnä vahva näkemys siitä, miten kuormien lastaaminen ja purkaminen tuli toteuttaa. Kokemus erilaisista käytännön tilanteista loi ainutlaatuisen pohjan logistiikkaratkaisujen ja materiaalinkäsittelykoneiden suunnittelulle. Muiden valmistajien koneita muokattiin tarpeen mukaan työvai-

MANTSINEN GROUP

heisiin sopiviksi, mutta vaatimusten kasvaessa laitteet päädyttiin

Perustajat: Juhani ja Veli Mantsinen Perustettu: 1963, Joensuussa

suunnittelemaan ja valmistamaan alusta loppuun itse. Ensimmäinen kone myytiin maailmalle vuonna 1998 koko vuosikymmenen ollessa voimakasta kansainvälistymisen aikaa. Tänä päivänä Mantsisen koneita on käytössä satamissa, tehdasympäristöissä ja terminaaleissa ympäri maailmaa. Materiaalinkäsittelykoneilla lastataan ja puretaan hiiltä, romumetallia ja pyöreää puuta sekä teräs- ja metsäteollisuuden lopputuotteita. Mantsisen

114

Käänteentekevä konetuotanto ja vankkumaton tehokkuusajattelu ovat tehneet Mantsisesta työntekoa mullistavan yhteistyökumppanin

malli perustuu edelleen vahvan ammattiosaamisen ja laadukkaan

satamissa, teollisuuslaitoksissa ja terminaaleissa. Jatkuva toiminnan

kaluston lisäksi näkemykseen eri työvaiheiden tehokkaasta toteutuk-

tehostaminen niin koneiden kuin käytäntöjen osalta nostaa Mantsisen

sesta. Mikäli täydellistä työkonetta ei ole, sellainen tehdään. Tarjolla

materiaalinkäsittelyn mestaruusluokkaan.”

ei kuitenkaan ole pelkkiä koneita, vaan kokonaisvaltaisia logistiik-

otettu energia kohdennetaan takaisin voimantuotantoon. Käytännös-

karatkaisuja. Usein kalustohankintojen yhteydessä päädytäänkin

sä kone siis käsittelee painavampia kuormia käyttäen vähemmän

rakentamaan kohteeseen kokonaan uudenlainen ja edistyksellinen

energiaa. Tunnustuksena ansiokkaasta kehitystyöstä Mantsinen 200

konsepti, jossa kaiken keskiössä on Mantsisen maailman paras

-nosturi valittiin kansainvälisessä vertailussa vuoden 2015 parhaaksi

materiaalinkäsittelykone.

nosturiksi.

Tehokkaampien käytäntöjen luominen ja paremman kaluston ke-

Mantsisen kone on työmiehen unelma, sillä se on syntynyt käytet-

hittäminen eivät pääty koskaan. Mantsisen erikokoiset koneet kulke-

tävyyden ehdoilla ja käyttäjäkokemusten pohjalta. Tehostetut toimin-

vat käyttökohteen vaatimusten mukaan teloilla, pyörillä tai raiteilla.

tamallit lyhentävät lastausaikoja terminaaleissa ja tuotantolaitoksissa

Perinteisellä dieselmoottorilla varustettujen koneiden lisäksi kovaa

tuottaen selvää säästöä. Pohjoiskarjalaisen perheyrityksen koneet

vauhtia yleistyvät sähkövoimalla toimivat energia- ja kustannuste-

kiinnittävät huomiota ja keräävät ihailua, samalla kun suomalai-

hokkaat materiaalinkäsittelykoneet. Energiansäästö ei kuitenkaan

nen tehokkuusajattelu leviää logistiikkapalveluiden myötä ympäri

tarkoita Mantsisen koneissa voiman vähenemistä, päinvastoin. Nos-

maailmaa.

turin puomin laskuvaiheessa HybriLift-järjestelmän avulla talteen

115

1964

VAHVALLA PERUSTALLA LEIMET VALMISTAA PAALUTUKSESSA tarvittavien betonipaalujen teräksisiä jatkos- ja kärkikappaleita. Seppäsuvun juuret juontavat 1860-luvulla kyläseppänä Rauman Lapissa, Kodiksamin kylässä, aloittaneen Juho Gabriel Grönholmin ahjoon asti. Hevosenkengät, kirveet ja aurat ovat puolentoista vuosisadan aikana vaihtuneet vaatimuksiltaan tiukkoihin paalutustarvikkeisiin. Betonipaalujen käyttö yleistyi 1950-luvulla syrjäyttäen lahoami-

116

kalliokärkien valmistus vaatii viimeistään tuotannon loppuvaiheessa aina seppämäisen tarkkaa ihmissilmää.

selle alttiit puupaalut. Kaupungistuminen kiihdytti rakentamista, ja

Automaation mahdollistaman mittatarkkuuden myötä entisestään

huonommatkin maa-alueet kaavoitettiin rakennettaviksi. Pehmeälle

parantunut laatu lisäsi Leimetin tuotteiden suosiota. Mukaan tuotan-

maaperälle rakennettaessa paalutus on erinomainen keino parantaa

toon tulivat paalujatkokset, joiden avulla teräsbetonipaalut liitetään

maaperän kantavuutta, ja sepäntyössä hankittua osaamista tarvittiin

yhteen. Lama leikkasi liiketoimintaa, mutta Leimet kesti. 1993 mark-

betonipaalujen kärkiä suojaavien paalukenkien valmistamisessa.

kinat aukesivat Australiaan, ja Leimet laajensi laman lopullisesti tai-

Nähtyään neljästä osasta tehdyn paalukengän prototyypin seppä

tuttua liiketoimintaansa Englantiin ja Ruotsiin. 2000-luvulle tultaessa

Grönholmin jälkeläinen Eino Leino päätti tehdä samanlaisen yhdestä

Ruotsin markkinat vetivät niin hyvin, ettei paalutustarvikkeita riittänyt

osasta. Leimetin toimintaa ohjaava ajatus pyrkimyksestä jatkuvasti

vastaamaan kotimaan kasvavaan kysyntään.

parempaan oli voimissaan jo ensimmäisessä tuotteessa vuonna 1964.

2010-luvulla Leimetin johtoon siirtyi jo viides sukupolvi Antti

Pian paalukengät korvautuivat rakentamisessa kestävämmillä

Leinon ottaessa vastuulleen toimitusjohtajan tehtävät. Kaupunkira-

kalliokärjillä ja teräs otettiin mukaan betonipaalujen rakennetta

kentamisen kiihtyessä haastavia maa-alueita paalutetaan edelleen

lujittamaan. Sepän pajaa laajennettiin, ja Einon poika Erkki osoitti

rakentamiskelpoisiksi. Leimetin pitkän historian aikana asiakkaat

liikemiesvainua käynnistämällä vientitoiminnan Ruotsiin. Erkin Eero-

ovat päässeet omakohtaisesti toteamaan paalutustarvikkeiden kor-

veljen toimiessa työnjohtajana jatkuvasti laajenevalla pajalla Leimetin

kean laadun, joten ei ole sattumaa, että uudetkin projektit saavat pe-

laatu vakuutti ruotsalaiset rakennusliikkeet ja tilauksia riitti. 1980-lu-

rustakseen Leimetin tuotteilla varustellut teräsbetonipaalut.

vulla käsityö muuttui suurelta osin automatisoiduksi tuotannoksi,

Tuotteidensa tavoin yrityksen juuret ovat syvällä suomalaisessa

mutta laadunvalvontaa ei voinut ulkoistaa koneille. Junaradan, ker-

maaperässä, ja pitkien perinteiden muovaama ammattitaito valjaste-

rostalon tai urheilustadionin perustusten alle asennettavien paalujen

taan työmaa toisensa jälkeen laadukkaan ja kestävän rakentamisen

tulee olla kaikilta osin huippuluokkaa, ja niinpä liitoskappaleiden ja

tueksi ympäri maailmaa.

LEIMET Perustaja: Eino Leino Perustettu: 1964, Kodiksamissa

Paalutustarvikkeiden pitkän linjan valmistajana Leimet on lunastanut lupauksensa laadusta ja näin varmistanut vankkojen perustusten lisäksi myös vakaat asiakassuhteet. Perheyrityksen ideologiaan on aina kuulunut myös pitkäjänteinen pyrkiminen parempaan.”

1965

TUNTURIEN KUPEESTA KOKO MAAN PALVELUKETJUKSI

teet yhdistyivät toisen perheyrityksen omistamien Levin, Rovaniemen

LAPLAND HOTELSIN TIE johtavaksi matkailu- ja elämyspalvelujen

kyään jo hotellin Oulussa ja Tampereella, 15 hotellia Lapissa sekä 4

tuottajaksi Lapissa on vaatinut rohkeita sijoituksia, laaja-alaista

laskettelukeskusta. Keväällä 2018 avataan uusi hotelli Helsingin Bule-

yhteistyötä sekä aimo annoksen lappilaista intohimoa ja paikallis-

vardilla. Idea on tuoda pala Lapin eksotiikkaa eteläiseen Suomeen ra-

osaamista. Yritysketjun taustalla vaikuttaa Pertti Yliniemen perhe ja

vintolapalveluilla, sisustuksella ja mutkattomalla palvelukulttuurilla.

sen arvopohja.

Lapland Hotelsin enimmäisomistaja vuonna 2005 ja ketju laajeni muun muassa Saariselälle. Vahvasti kasvava ja kehittyvä yritys omistaa ny-

Pohjoismaiden suurimmaksi kasvaneen ohjelmapalveluyritys

Tarinan alku vie Muonioon, Pallakselle, jossa Yliniemen Arvo-

Lapin Safareiden liittyminen osaksi Lapland Hotelsia on vahvista-

isä toimi 1950-luvulla hiihdonopettajana. Hän sai idean rakennuttaa

nut tuotekehittelyä ja ketjun asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Olokselle hiihtokeskuksen, jonka ovet avautuivat matkailijoille vuonna

Kiihtyneelle elämäntahdille vastapainoa hakevat matkailijat voivat

1965. Lapin matkailussa elettiin jälleenrakentamisen aikaa, ja elin-

valita majoituksen lisäksi erilaisia elämystuotteita yhden luukun

keinon kehittymistä vauhditti valtion ja Suomen Matkailijayhdistyksen

periaatteella. Valikoimista löytyy moottorikelkka- ja koiravaljakkosa-

tuki. Elintason nousu, lisääntynyt vapaa-aika ja autoilu sekä teiden

fareita, revontulien ja yöttömän yön ihailua tai vaikka lumikenkäilyä

ja liikenneyhteyksien parantuminen vaikuttivat myönteisesti Lapin

ja pilkkimistä. Lappilaisten raaka-aineiden ja ruoan takaa löytyvien

kävijämäärien kasvuun, ja erähenkinen luontoretkeily sai rinnalleen

tarinoiden kautta myös ravintolahetkistä syntyy täydellisiä elämyksiä.

massamatkailun. Laskettelukeskuksia avautui eri puolille Lappia, ja

Lautaselta voi löytyä poron lisäksi eläimen elinympäristöä, kuten

pohjoiseen lähdettiin perheinä ja ryhmissä.

jäkälää ja sieniä.

Oloksen hotellilla Pertti saapui isänsä avuksi 1980-luvulla. Tiloja

Kansainväliset matkailijat ovat löytäneet Lapland Hotelsin tuot-

nykyaikaistettiin ja rahavaikeudet voitettiin, kun hiihtokeskuksen rin-

teet, ja ulkomaankauppa muodostaa jo lähes 70 prosenttia yrityksen

nalla aloitettiin autoihin liittyvä testaustoiminta. Se toi alueelle lisää

liikevaihdosta Lapissa. Euroopan ohella Aasia vetää, ja kansainvä-

matkailijoita ja loi taloudellista pohjaa yrityksen laajentumiselle. Fin-

liset kasvumahdollisuudet ovat hyvin hoidettuna lähes rajattomat.

nairin aloittamat suorat lennot Kittilään 80-luvulla ja lentoliikenteen

Menestys liiketoimissa on tehnyt Lapland Hotelsista merkittävän

kehittyminen olivat piristysruiske koko Lapin matkailuelinkeinolle.

Suomen ja koko arktisen alueen kansainvälisen matkailun kehittä-

Myös ensimmäiset britit saapuivat tervehtimään joulupukkia, ja kan-

jän, ja vaikutukset heijastuvat positiivisesti myös ketjun ulkopuolisiin

sainvälinen matkailu alkoi kasvaa.

palveluntarjoajiin. Yksi keskeisistä tekijöistä Suomen Lapin matkailun

Lapland Hotelsin kannalta 2000-luvun alku oli merkittävää aikaa. Yliniemen omistamat Oloksen, Pallaksen, Kilpisjärven ja Hetan koh-

118

ja Ylläksen hotellien sekä Ylläksen rinteiden kanssa. Yliniemestä tuli

kehittymisessä on ollut vilpitön halu ja into tehdä asioita yhdessä.

LAPLAND HOTELS Perustettu: 1965, Muonion Oloksella

Lapland Hotels on tarjonnut yli 50 vuotta puitteet paikallisten ja matkailijoiden kohtaamisille. Yritys haluaa kehittää aktiivisesti Lapin ja Suomen matkailua sekä luoda sen kautta hyvinvointia ympäristöönsä. Yksi tavoite on saavutettu, jos asiakkaat tuovat myös lapsenlapsensa kokemaan Lapin tunnelman ja tuntureilta avautuvat puhtaat ja erämaiset maisemat.”

1966 tehokkaampaan käyttöön, ja lastausaika satamissa lyheni verrattuna ruumassa irrallaan olevaan rahtiin. Pian konttien käyttö yleistyi ja aikaisempi konttimalli korvattiin teräksisellä. Kulku- ja kuljetusyhteyksiensä puolesta saarivaltion asemassa oleva Suomi otti askeleen

MAAILMA KULKEE KONTEISSA

Nordströmin varhaisen vision mukaisesti Containerships keskittyi vastaamaan kaikista kuljetusvaiheista aina lastauspisteestä asiak-

CONTAINERSHIPS-VARUSTAMON PERUSTAMISEN taustalla oli

kaan ovelle asti. Turvallisen ja luotettavan logistiikkaketjun tarjoami-

Veli-Ragnar Nordströmin vahva visio rahtiliikenteen tulevaisuudesta.

nen on Containershipsin toiminnan ydinajatus tänäkin päivänä. Rahtia

Nuorena 14-vuotiaana poikana merille lähtenyt Nordström ja englan-

kulkee niin raiteilla, merillä kuin maanteitse, ja standardikokoinen

tilainen James Sherwood perustivat vuonna 1966 yrityksen, joka on

teräskontti siirtyy nopeasti kulkuneuvosta toiseen.

kehittänyt kotimaista rahtiliikennettä ja edesauttanut suomalaisten teollisuustuotteiden leviämistä maailmalle.

120

lähemmäs muuta maailmaa.

Teollisuus kehittyi kovaa vauhtia 1970- ja 1980-luvulla luoden kovan kysynnän rahtiliikenteelle. Containerships kasvoi ja oli ensim-

Kun Containerships aloitti liikennöinnin Suomen ja Englannin

mäisiä länsimaalaisia konttilaivaliikennöitsijöitä Venäjällä heti Neu-

välillä Euroopan ensimmäisenä konttikuljetuksiin keskittyneenä

vostoliiton hajoamisen jälkeen. Perheyritykselle ominaiseen tapaan

laivayhtiönä, vanerivuoratut alumiinirakenteiset merikontit olivat

Containerships seilasi rohkeasti eteenpäin, ja 2000-luvun aikana

käytössä vain pidemmillä merireiteillä. Nordström näki kuitenkin

Itämerellä hyväksi havaitut käytänteet vietiin Välimerelle varustamon

standardikokoisten konttien kuljetuspotentiaalin myös lyhyempiä

laajentaessa toimintaansa Turkkiin ja Pohjois-Afrikkaan.

välimatkoja kuljettaessa. Containershipsin ottaessa konttikuljetuk-

Suomalaisuus näkyy vahvasti varustamon toiminnassa. Luonto ja

set käyttöön 1960-luvulla kyseessä oli mullistava edistysaskel koko

ympäristö mielletään suomalaisille tärkeinä asioina, ja tulevaisuudes-

Itämeren alueen rahtiliikenteelle. Laivojen kuljetuskapasiteetti saatiin

sa Containerships panostaa polttoainevalinnoissa nesteytettyyn maa-

CONTAINERSHIPS Perustajat: Veli-Ragnar Nordström, James B. Sherwood Perustettu: 1966, Helsingissä

Ainoa täysin suomalaisomisteinen säännöllistä konttilinjaliikennettä harjoittava varustamo, jonka innovatiivinen ote rahtiliikenteen kehittämisessä aina yrityksen alkuvuosista lähtien on avustanut koko Suomen elinkeinoelämää.”

kaasuun, LNG:hen. Perinteisiä polttoaineita ympäristöystävällisempi vaihtoehto on yksi etappi Containershipsin tiellä kohti ekologisempaa kuljetustoimintaa. Tulevaisuudessa maakaasulla kulkevat niin rekat kuin laivatkin. Tuulinen toimiala on toisinaan tuonut jäitä kannelle, mutta vuodet Suomen lipun alla seilaten ovat vieneet Containershipsin aina kohti uusia seikkailuja. Käänteentekevät rahtiratkaisut johtivat varhain kotimaisen tavarankuljetuksen mullistukseen maailman meriteillä. Jäänmurtajan tavoin Containerships kulkee edelleen konttilinjaliikenteen kärjessä toimien esimerkkinä muille.

1967

JOKA KODIN KLASSIKOT

ne ovat viitoittaneet tietä myös muiden leikkausvälineiden valmistuk-

VUONNA 1649 PERUSTETTU FISKARS on pitkän historiansa aikana

maailmaa yli miljardi paria ja tunnusomainen oranssi väri on löytänyt

nähnyt ja kokenut kaikenlaista, muuntautuen rautaruukista kupari-

tiensä Fiskarsin muihinkin tuotteisiin.

ruukiksi ja myöhemmin monialayritykseksi. Fiskarsin symboliksi

Klassikon aseman saavuttaneissa saksissa tiivistyy satojen vuo-

muodostuneet oranssikahvaiset sakset ovat kulkeneet itsenäisen

sien osaaminen ja kuluttajatuntemus. Erityisesti 2000-luvulta lähtien

Suomen matkassa puoli vuosisataa.

Fiskars on keskittynyt hyödyntämään kertynyttä tietoa liiketoiminnan

Fiskarsin ruukin perusti hollantilainen Peter Thorwöste. Ruotsis-

keskiössä olevan kuluttajan tarpeista ja toiveista. Fiskars on aina

ta louhittu malmi muuttui ruukin masuunissa raudaksi. Nälkävuodet,

tarkoittanut taattua laatua, mutta yksittäisen tuotteen mukana saa

isoviha ja vaihtuneiden omistajien taloudelliset vaikeudet koettelivat

myös elämyksen.

liiketoimintaa, kunnes käänteiden kautta ruukki myytiin Johan von

Tuotekehitys alkaa paljon ennen prototyyppien tekoa ja testausta.

Julinille 1822. Alkoi uusi aikakausi, kun Fiskars keskittyi raudan ja-

Kuluttajien tapoja ja toimintaympäristöämme muokkaavat megat-

lostamiseen ja ruukkiin perustettiin muun muassa Suomen ensim-

rendit ovat lähtökohtana brändien tuotevalikoimia suunniteltaessa.

mäinen konepaja sekä hienotaepaja, jossa valmistettiin myös saksia.

Tänään premium- ja luksusbrändeihin yhdistetään myös sellaisia

1800-luvun messinkikahvaiset räätälinsakset toimivat esikuvana

merkityksiä kuten aitous, luonnonmukaisuus ja liiketoiminnan lä-

kun Olof Bäckström alkoi 1960-luvulla suunnitella täydellisiä saksia.

pinäkyvyys. Yhtiöiltä odotetaan vastuullisuutta, niin tuotteen val-

Erilaisten terien valmistuksessa vuosisatoja kehittynyt osaaminen

mistuksessa kuin materiaalien kierrätyksessäkin – koko tuotteen

yhdistettiin nyt uuteen materiaaliin, muoviin. Oranssi väri tuli mukaan

elinkaaren ajan.

sattumalta, kun testikappaleita valmistanut koneenkäyttäjä käytti

Fiskars on kansainvälinen ikonisten lifestyle-brändien kuluttaja-

koneessa olleen oranssin muoviaineen loppuun ja teki myös siitä

tuoteyhtiö. Sen tuotteet ovat mukana ihmisten arjessa, niin kotona,

mallikappaleet. Lopulta oranssi voitti niukasti markkinointiryhmän

puutarhassa kuin ulkoillessakin. Fiskarsin lisäksi suomalaisille

äänestyksessä suunnittelijan pyytämät värit, mustan ja punaisen.

rakkaat Iittala ja Arabia kuuluvat brändivalikoimaan, kansainvälisten

Ensimmäiset sakset tulivat markkinoille 1967 ja muutamaa vuotta

brändien - Gerber, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood - ohel-

myöhemmin aloitettiin ensimmäisenä maailmassa vasenkätisten

la. Rakkaat esineet ovat osa ihmisten identiteettiä ja mukana arjen

saksien massatuotanto. Niiden kahvan väriksi valikoitui punainen.

ainutlaatuisten hetkien luomisessa.

Ensimmäisestä myyntierästä lähtien oranssikahvaiset sakset

Valmistustapojen ja materiaalien kehittyessä sekä käyttövaati-

olivat menestys. Saksituotantoa varten rakennettiin uusi tehdas Suo-

musten muuttuessa, myös klassikkosaksista saksiperheeksi kasva-

meen ja myöhemmin toinen Yhdysvaltoihin. Saksista kasvoi yrityksen

nutta valikoimaa päivitetään jatkuvasti paremmaksi.

taloudellinen selkäranka kun kuluttajat kaikkialla maailmassa ottivat tuotteen omakseen. Saksien tuotekehitys jatkuu tänäkin päivänä ja

122

selle. Hyvän muotoilun ja toimivuuden symbolia onkin myyty ympäri

FISKARSIN SAKSET Suunnittelija: Olof Bäckström Syntymävuosi: 1967, Fiskarsin Ruukissa

Fiskarsin sakset ovat tulleet tutuiksi suomalaisille jo lapsuudesta saakka. Käteen sopivat ja hyvin leikkaavat sakset ovat viitoittaneet tietä leikkaustyökalujen kehitykselle, mutta niissä tiivistyy myös Fiskarsin kuluttajalle tekemä lupaus laadusta.”

1968

PÖLKKY OY ON PÄÄSSYT PUULLA PITKÄLLE PÖLKKY OY ON POHJOIS-SUOMEN SUURIN yksityinen puunjalostaja, joka on 50-vuotisen historiansa aikana kasvanut yhden miehen operoimasta kenttäsirkkelistä satojen henkilöiden työllistäjäksi sahoillaan ja jatkojalostuslaitoksillaan. Suomi elää metsistään. Maassamme ei porata öljyä tai louhita hiiltä, mutta puuta sen sijaan riittää, ja sitä me suomalaiset olemme osanneet hyödyntää aina 1600-luvun tervanpolttoajoista lähtien. Puunjalostuslaitosten tuotantomäärät ovat teollisten innovaatioiden ansiosta kasvaneet, mutta mikä tärkeintä, myös jalostusaste on noussut. Lisäksi jatkuvasti löydetään uusia tapoja hyödyntää esimerkiksi sahateollisuuden sivutuotteita. Pölkky Oy on ollut mukana suomalaisessa puuteollisuudessa puoli vuosisataa. Yhtiön tarina sai alkunsa, kun Erkki Virranniemi vuokrasi kenttäsirkkelin kehitellen samalla ideaa omasta sahalaitoksesta. Pohjoisen puulle riitti kysyntää alusta lähtien, ja vuonna 1965 perustettu Virranniemen Saha Oy laajeni Pölkky Oy:ksi 1968. Osakkaina olivat tuolloin Erkki Virranniemi ja hänen vaimonsa Saara sekä Erkin veljet Matti ja Teppo vaimoineen. Jo toiminnan alkuvuosina Pölkyllä päätettiin panostaa jatkojalostukseen pelkän puutavaran sahaamisen sijaan. Jalostamisen kruununjalokivenä onkin komeillut kohta kaksi vuosikymmentä Kuusamo Hirsitalot Oy, jonka toiminnassa ja omistuksessa Pölkky on vahvasti mukana. Erkki Virranniemi ymmärsi jo varhaisessa vaiheessa viennin merkityksen liiketoiminnalle, ja niinpä kuusamolainen puutavara löysi nopeasti tiensä ulkomaille. Pohjoisen tiivissyinen ja tasalaatuinen puu on edelleen arvostettu rakennusmateriaali kotimaan ulkopuolellakin, aina Australiassa asti.

124

PÖLKKY

Puoli vuosisataa kotimaahan ja maailmalle puutuotteita toimittanut

Perustajat: Erkki, Matti ja Teppo Virranniemi Perustettu: 1968, Kuusamossa

Pölkky Oy on kulkenut pitkän ja ajoittain oksaisen polun, suunnaten kuitenkin aina katseensa tulevaisuuteen ja yrityksen kasvuun. Perhepiirissä perustettu ja johdettu yritys edustaa suomalaista, sukupolvelta toiselle siirtyvää yrittäjäperinnettä.”

Erkki Virranniemen äkillinen menehtyminen vuonna 1974 oli kova

investoinnit muun muassa jatkojalostukseen ja sahauslinjojen mo-

isku kasvavalle yritykselle, mutta yhtä köyttä vetävän perheyrityksen

dernisointiin. Kirkonkylän läheisyyteen rakennetusta sahalaitoksesta

toiminta saatiin jatkumaan ennallaan keskeytyksettä. Idearikkaana

onkin kasvanut keskeinen osa Kuusamoa. Laitos on iso työllistäjä,

ja innovatiivisena miehenä tunnetun Erkin ajatukset jäivät elämään

mutta myös alueen metsänomistajat toivottavat tuotantolaitoksen

suvun ryhtyessä toteuttamaan keskenjääneitä suunnitelmia.

tervetulleeksi tukkipuiden hyödyntäjänä. Henkilökunnasta on pidetty

Moniosaajaksi luonnehditulla Matti Virranniemellä oli suuri rooli yrityksen toiminnan kannalta epävarmoina aikoina, samoin toimitus-

huolta huonoinakin aikoina, ja pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta kotiseuturakkaus on juurruttanut Pölkyn pohjoiseen.

johtajaksi miehensä kuoleman jälkeen valitulla Saara Virranniemellä.

Pölkky Oy on klassinen esimerkki suomalaisesta kasvutarinasta.

Myös Erkin kaksi poikaa, Antti ja Jouko ottivat aikaisessa vaiheessa

Pohjoisten metsien keskelle syntynyt perheyritys on vuosikymmeni-

suuria vastuita kannettavakseen. Saara Virranniemi luovutti toimi-

en saatossa raivannut tiensä maan suurimpien perhesahalaitosten

tusjohtajan tehtävät vuonna 1991 pojalleen Joukolle. Pölkky alkoi

joukkoon. Yrityksen tuotannossa käytetty pääraaka-ainekin edustaa

kasvaa vauhdilla, mikä huomioitiin vuonna 1999 valtakunnallisella

yhtä keskeisimmistä luonnonvaroistamme, suomalaista metsää. Me-

yrittäjäpalkinnolla. Suomen juhliessa sataa itsenäistä vuotta kolmas

nestyksen taustalla ovat laadukkaan raaka-aineen ja perheyritykselle

sukupolvi on tarttumassa Pölkyllä yhä vahvemmin yrityksen ohjaksiin.

ominaisen tiimityön lisäksi pitkäaikaiset ja sitoutuneet työntekijät sekä

Pölkyn toiminnan pääperiaate on aina ollut yrityksen kehittä-

luotettavat yhteistyökumppanit.

minen, ja tämän periaatteen noudattamisesta kertovat mittavat

125

1969

VASTUULLISTA JA VOITOLLISTA LIIKETOIMINTAA VAASANSEUDUN INVALIDIT RY:N PERUSTAMA ja omistama Finvacon Oy on matkalla Suomen merkittävimmäksi vastuullista liiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Yhdistämällä tuotannossa tuntityöntekijöiden ammattitaito osatyökykyisten työpanokseen saadaan aikaan sosiaalisesti tärkeitä työpaikkoja, mutta ennen kaikkea menestyvä ja kilpailukykyinen tuotantolaitos. Vuonna 1969 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja John Syring havaitsi Vaasan alueella olevan runsaasti työhaluisia mutta osatyökykyisiä ihmisiä. Niinpä yhteistyössä alueen työvoimatoimiston kanssa luotiin pohja työpajatoiminnalle, jota varten Invalidiliitto myönsi tukea. Toiminta käynnistyi nimellä Vaasan Invalidien Työpaja. Eri osastoina aloittivat puuosasto, metalliosasto sekä ompelu- ja kokoonpanoosasto. Talous oli aluksi tiukilla. Toiminnan jatkumisen mahdollistavan pankkilainan takauksena oli yhdistyksen puheenjohtajan osakehuoneisto. Ompelu- ja kokoonpano-osastolla valmistettiin ennen sen lakkauttamista yli 20 vuotta nukkekoteja, jotka sisustettiin tehtaalla tapetoituja seiniä myöten valmiiksi. Omien tuotteiden osuus tuotannossa on sittemmin vähentynyt, ja nykymuodossaan Finvacon on pääasiassa alihankkija. Puuosasto on viime vuosina laajentunut merkittävästi ja muodostaa nykyään keskeisen osan koko yrityksen tuotannosta. Myös metalliosastoon on vuosien varrella investoitu voimakkaasti nykyaikaisten tuotantomenetelmien mahdollistamiseksi. Puuosaston osaamista ja työvoimaa hyödyntääkin muun muassa ABB-konserni. Vuonna 1973 tehtiin merkittävä päätös laajentaa työpajan toimintaa palkkaamalla muitakin kuin invalidihuoltolain alaisuuteen kuuluvia henkilöitä. Vaasan kaupungin aloitteesta perustettiin vuonna

126

FINVACON

Finvacon yhdistää tuotannossaan osatyökykyisten ja täystyökykyisten

Perustaja: Vaasanseudun Invalidit Ry Perustettu: 1969, Vaasassa

ammattitaidon ja osaamisen tehokkaaksi liiketoiminnaksi. Finvacon on erinomainen esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä, joka on onnistunut rakentamaan menestyksen omien uniikkien vahvuuksiensa varaan.”

1986 kehitysvammaosasto, ja samoihin aikoihin Finvacon rekrytoi

rin osa yhtiön tuotosta käytetään toiminnan kehittämiseen ja työolo-

ensimmäiset täysipäiväiset tukityöntekijät ohjaamaan työntekoa. Pe-

suhteiden parantamiseen. Jatkuvat investoinnit pitävät konekannan

sula perustettiin vuonna 1987. Tilaustöiden lisääntyessä 1990-luvulla

nykyaikaisena ja työntekijät tyytyväisinä. Tällä hetkellä suuntana ovat

tehtiin päätös täysipäiväisten työntekijöiden palkkaamisesta. Vuoden

ulkomaan markkinat, jotka Finvacon aikoo valloittaa laatu, luotetta-

2005 jälkeen toiminta jatkui osakeyhtiömuotoisena. Vastuullisen lii-

vuus ja muuntajakomponentit edellä.

ketoiminnan perusperiaatteita noudattaen liikevaihto kaksinkertaistui

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yh-

2005–2015 ja puuosaston piti muuttaa uusiin, isompiin tuotantotiloihin

teiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin. Ihmisistä ja

tilausmäärien kasvaessa.

ympäristöstä huolehtiva yhteiskunnallisesti vastuullinen Finvacon

Osatyökykyinen työvoima mahdollistaa pienet sarjat ja käsityötä

onkin ainutlaatuinen toimija Suomessa. Työmarkkinoiden aliarvos-

vaativien työvaiheiden toteuttamisen kustannustehokkaasti. Etenkin

tamia ammattilaisia palkkaamalla ISO 9001 ja 14001 sertifioitu yritys

sähkömuuntajien eristysosien valmistuksessa on työvaiheita, joiden

on luonut kustannustehokkaat tuotantomenetelmät pitäen kiinni laa-

automatisointi ei ole mahdollista, joten Finvacon on ainutlaatuinen

dusta ja toimitusvarmuudesta. Finvacon on erinomainen esimerkki

yhteistyökumppani teollisuuden eri toimijoille. Käsityön korkea osuus

siitä, että vastuullisuudellakin voi pärjätä.

tuotannossa tarkoittaa myös töitä useammalle käsiparille, mikä on ollut alusta lähtien toiminnan ydin. Merkittävää on myös se, että suu-

127

1970-luku

Hyvinvointivaltio idän ja lännen välissä Taloudellisesti 1970-luku oli Suomessa pääsääntöisesti kasvun

Vaikka suurvaltapolitiikka oli 1970-luvulla tosiasia, vuosikym-

aikaa, joskin vuosikymmenen puolivälissä öljykriisin aiheuttama

menen aikana tapahtui liennytystä idän ja lännen välillä. Kesäl-

maailmantalouden lama iski myös Suomeen. Yksityinen kulutus

lä 1975 maailman päättäjät kokoontuivat Helsinkiin Euroopan

kasvoi, mikä näkyi muun muassa autojen ja televisioiden määrän

turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (ETYK). Mukana olivat

lisääntymisenä – 1970-luvulla ylitettiin Suomessa miljoonan

muun muassa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen päämiehet. Ko-

auton raja.

kous lähensi maiden suhteita ja osaltaan lievitti kansainvälistä

1970-luku oli suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Vuosikymmenen kuluessa saatiin aikaan lakeja, jotka kos-

kilpailua blokkien välillä. Suomen kansainväliseen maineeseen ETYK-kokous vaikutti myönteisesti.

kivat käytännössä jokaista ikäluokkaa. Päivähoitolaki mahdollisti

1960-luvulta alkanut politisoituminen ja opiskelijaradikalismi

naisten siirtymisen yhä laajemmin työmarkkinoille, ja opiskelijat

jatkuivat myös 1970-luvulla. Suomea johti koko vuosikymmenen

saivat elämistä helpottavan asumislisän ja opintotuen. Opiskelu

ajan tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kekkosen merkit-

ylipäätään lisääntyi, kun uusia yliopistoja ja muita oppilaitoksia

tävää asemaa Suomessa kuvaa se, että vuonna 1973 eduskunta

syntyi ympäri maata. Työläisten vuosittainen työaika lyheni en-

jatkoi poikkeuslailla käynnissä ollutta kautta neljällä vuodella

tisestään, ja vuosilomalaki säädettiin. Myös eläkejärjestelmää

ilman erillisiä vaaleja. Kauden päätyttyä 1978 Kekkonen valittiin

kehitettiin.

82 %:n äänimäärällä neljännelle kaudelle. Toimivat idänsuhteet

Suurin yksittäinen sosiaalipoliittinen uudistus oli peruskoulu-uudistus. Sen tarkoituksena oli taata tasa-arvoiset lähtökoh-

olivat edelleen tärkeä asia Suomelle, mikä osaltaan selittää Kekkosen suosiota.

dat kouluttautumiselle sukupuoleen, perheen varallisuuteen ja

1970-luvulla Suomi oli kestävyysjuoksun kärkimaa. Mün-

asuinpaikkaan katsomatta. Käytännössä uudistus tarkoitti sitä,

chenin olympialaisissa vuonna 1972 Lasse Virén juoksi kultaa

että kunnat olivat velvollisia järjestämään 9-luokkaisen perus-

sekä 5 000 metrin juoksussa olympiaennätysajalla että 10 000

koulun lapsille ja nuorille.

metrin juoksussa maailmanennätysajalla, vaikka kaatui mat-

Ulkopoliittisesti Suomi jatkoi 1970-luvulla tasapainoilua idän

kan puolivälissä. Neljä vuotta myöhemmin Montrealissa Virén

ja lännen välillä. Heti vuosikymmenen alussa Suomen ja Neu-

toisti saavutuksen ja palasi kotiin kaulassaan kaksi kultamita-

vostoliiton välistä YYA-sopimusta jatkettiin 20 vuodella. Vuonna

lia. Vuonna 1975 juhlittiin Suomen toista Miss Universumia, kun

1973 Suomi ja Euroopan talousyhteisö solmivat vapaakauppaso-

tittelin voitti Anne Pohtamo.

pimuksen (EEC), jonka myötä useimpien teollisuustuotteiden tullit poistuivat ulkomaankaupassa. Suomi solmi samansisältöisiä sopimuksia myös itäblokin maiden kanssa.

1970

LEIKIN JA LIIKUNNAN LÄHETTILÄS LAPPSET GROUP ON leikki- ja liikuntapaikkavalmistaja, joka parantaa pohjolan puusta rakennetuilla tuotteillaan maailmaa piha-alue kerrallaan. Lappset Group tukee kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia leikin ja liikunnan keinoin. Ruotsissa elinympäristöjen viihtyisyyden ja lasten leikkipaikkojen kehitys oli Suomea lähes kymmenen vuotta edellä. Niinpä ruotsalaisen Expressen-lehden toimittajan esiteltyä leikkiväline-esitettä aiheesta innostunut Antero Ikäheimo aloitti leikkivälineiden markkinoinnin alihankintana. Suomen säässä kesäsesonki on lyhyt, joten kauppaa piti lähteä hieromaan sinne, missä kelit ovat kesäiset talvellakin. Susiturkkiin pukeutunut suomalainen leikkivälinevalmistaja jäi

nostuivat ensin kaupunkien puutarhurit, myöhemmin myös opettajat.

nopeasti potentiaalisten asiakkaiden mieliin, ja pian suunnitteilla oli

Vähitellen koulujen ja kerrostalojen pihoille alkoi ilmestyä leikki- ja

jo oma mallisto.

oleskelualueita.

Yrityksen pohjoinen sijainti pakotti keksimään keinoja kuljetus-

Lappset otti jo 1980-luvulla suunnittelun tueksi 3D-mallinnuksen.

kustannusten pienentämiseksi, ja niinpä tuotekehityksessä korostui

Kaupankäynti helpottui, kun peräkärryssä kuljetetut pienoismallit

tuotteiden modulaarisuus. Leikkivälineiden keskenään yhteensopivat

voitiin korvata mittakaavapiirroksilla. Tuotteiden asiakaskohtainen

osat saatiin tiiviisti kuljetuskontteihin pakattuina rahdattua toiselle

räätälöinti räjäytti vientimarkkinat. Liiketoiminta ei ollut välinemyyn-

puolen maapalloa maa- tai meriteitse. Osia yhdistelemällä raken-

tiä, vaan viihtyisän ympäristön rakentamista, kun leikkivälineiden rin-

nuspaikalle saatiin koottua mitä erilaisimpia kokonaisuuksia. Tämän

nalle otettiin myös modulaarimalliston mahdollistamat liikuntapaikat.

innovatiivisen ratkaisun ansiosta Lappsetin tuotteet levisivät nopeasti

Ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus ovat olleet avainasemassa

ja kustannustehokkaasti toimitettuina asennuskohteisiin ympäri maa-

Lappsetin toiminnassa pitkään. Yhteistyössä VTT:n kanssa yritys

ilmaa. Tällä hetkellä Lappset toimii napapiiriltä käsin yli 50 maassa.

teki tuotekohtaiset elinkaarianalyysit ja energiankulutuslaskelmat,

1970-luvulla kaupunkirakentaminen kiihtyi maaseudulta siirty-

jo ennen kuin ekologisuudesta tai hiilijalanjäljestä osattiin yritystoi-

vän väestön asuntotarpeen myötä. Elementtirakenteisia kerrosta-

130

minnassa laajemmin puhua.

loja nousi joka kortteliin, mutta piha-alueet olivat vaarassa jäädä

2000-luvulta lähtien teknologinen kehitys sekä toisaalta parkourin

rakentamatta, joten Lappset ryhtyi esitelmöimään asuinympäristön

ja street workoutin kaltaisten trendien tuleminen ovat muovanneet

yleisen viihtyvyyden puolesta. Puista, pensaista ja leikkivälineistä in-

alaa. Suomessa Vuoden liikuntatekona 2007 palkittu vuorovai-

kutteinen leikki- ja oppimisympäristö SmartUs loi pohjan monille interaktiivisille leikki- ja liikuntainnovaatioille, jotka kannustavat digisukupolven nuoria leikkimään ja liikkumaan. Kiihtyvän tuotekehityksen ohella myös suunniteltavien kokonaisuuksien koot ovat kasvaneet.

LAPPSET GROUP Perustaja: Antero Ikäheimo Perustettu: 1970, Rovaniemellä

Rovion kanssa yhteistyössä toteutetut Angry Birds -teemapuistomaailmat aloittivat uuden teemoitettujen aktiviteettipuistojen aikakauden. Työ viihtyisämmän ympäristön puolesta jatkuu edelleen. Muuttuvassa maailmassa ja erilaisten viihdykkeiden lisääntyessä on tärkeää

Ilman ennakkoluuloja alan edelläkävijänä edennyt Lappset on

löytää uusia tapoja aktivoida ihmisiä liikkumaan. Lappset kutsuukin

tärkeässä roolissa ihmiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa.

koko ihmiskunnan ulos nauttimaan aktiivisesta elämästä, ikään tai

Aktivoimalla ihmisiä liikkumaan ja leikkimään Lappset rakentaa

kuntotasoon katsomatta.

leikki- ja liikuntapaikkojensa avulla parempaa huomista.”

131

1971

KOKO POHJOLAN PENTIK

konkurssin, Pentik perusti myymäläketjun. Rahaa ei juuri ollut, mut-

PENTIK OY ON VUONNA 1971 helmikuun paukkupakkasissa Posiolle

varmistettiin yritystoiminnan jatkuminen. Kotiosoite vaihtui tehtaalle.

perustettu keramiikka- ja sisustustavara-alan perheyritys. Pentik

Syrjäinen sijainti pohjoisessa kaukana kilpailijoista takasi työ-

sai alkunsa innostuksesta, inspiraatiosta ja tahdosta tuottaa kau-

rauhan, ja Anu Pentik sai keskittyä luomiseen. Ihmiset löysivät tien-

niita asioita ihmisten koteihin. Anu Pentik asettui Posiolle miehensä

sä hyvällä maulla rakennettuihin myymälöihin, ja Pentikin tuotteet

Topin kanssa puhtaasta halusta asua pohjoisessa. Lapin luonnosta

levisivät nopeasti suomalaiskoteihin. Suosiota siivitti myös Pentik-

muodostuikin tärkeä luovuuden lähde, ja Posio profiloitui Pentikin

klassikoiden, Aino- ja Vanilja-sarjojen, syntyminen. Rohkeus, uskallus

päämajaksi.

ja tehdyt uhraukset kannattivat, sillä kova työ on kantanut hedelmää.

Posion kauniista kansallismaisemasta inspiraatiota ammentava Pentik on rakennettu perisuomalaisella pellonraivaaja-asenteella,

Siitä näkyvänä todisteena ovat niin monesta suomalaiskodista löytyvät kauniit käyttöesineet.

vähällä rahalla ja valtavalla intohimolla. Anu Pentikin harrastukse-

Perhevetoisessa yrityksessä sukupolvenvaihdos toteutettiin

na alkanut nahka- ja keramiikkatuotteiden valmistus laajeni ensin

perhepiirissä vaikeuksitta ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Pasi

omakotitalon lastenhuoneesta talon kellaritiloihin. Tarina pohjoiseen

Pentikäinen otti toimitusjohtajan tehtävät vastaan isältään Topilta

perustetusta yrityksestä levisi nopeasti naistenlehtien sivuilla, ja

vuonna 2004.

Pentik sai ansaittua julkisuutta jo varhaisessa vaiheessa. Yhtäkkiä

Lapsilisät alkupääomanaan perustetun perheyrityksen astiat ja

Lapin mystiikasta aiheita ammentavat käsityöt olivat koko Suomen

esineet ovat olleet osa suomalaista arkea jo monelle sukupolvelle.

tiedossa ja Posiolle piti perustaa pienen pajan tilalle kokonainen

Pentikin matka pienessä pajassa toimineesta yrityksestä koko kansan

keramiikkatehdas.

koteihin on klassinen suomalainen menestystarina, jonka taustalla

Aina ennakkoluulottomasti edennyt Pentik kansainvälistyi no-

on riskinottoa ja kovaa työtä. Menestyksen takeena on toiminut myös

peasti, vaikka 1970-luvulla ulkomaanpuhelun tilaamisessa pelkkä

joukko pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka nauttivat työstään ja tekevät

odotusaika oli kaksi päivää. Kasvun vauhdittajana toimi uskallus

sitä suurella ylpeydellä.

pyytää heti avuksi ammattilaisia. Anu Pentik ja Auli Harjama etsivät

Ennakkoluulottomalla asenteella ja suomalaisella sisulla pienestä

ulkomaita myöten Pentikin brändiin sopivia yhteistyökumppaneita.

käsityöpajasta tunnetuksi brändiksi noussut, edelleen perhevetoi-

Maailmaa kiertämällä hankitut kontaktit laajensivat valikoimaa ja

nen Pentik on erinomainen esimerkki suomalaisesta yrittäjyydestä.

mahdollistivat kotimaisen keramiikkatuotannon säilymisen Posiolla.

Pentikin tuotteiden läheinen suhde suomalaiseen luontoon välittää

Koko ajan keskeisenä ajatuksena pysyi halu tuoda pohjoista kauneutta

ihmisille palan pohjoista rauhaa arjen keskelle.

ja kodikkuutta ihmisten ympärille. 1990-luvun lama iski lujaa. Pentikillä keskityttiin keramiikan valmistukseen ja myyntiin. Kun monet muut tekivät rahapulassa

132

ta omakotitalon, auton ja kesämökin myynnistä saaduilla rahoilla

PENTIK Perustajat: Anu ja Topi Pentikäinen Perustettu: 1971, Posiolla

Pentik on oppikirjaesimerkki asenteesta, jolla suomalainen yrittäjyys syntyy. Pohjoisesta käsityöpajasta koko kansan tietoisuuteen ja suomalaiskoteihin levinnyt Pentik on todellinen suomalainen menestystarina, vaikeuksineen ja voittoineen.”

1972 Heikki Nevalainen alkoi vuonna 1972 valmistaa sähköliittimiä yhdelle asiakkaalle. Tuotantotiloina toimi vanha navettarakennus Virroilla. Vuonna 1982 Tuupovaaran tuotantolaitokseen siirtynyt Ouneva Group on kasvanut voimakkaasti kokoamalla konserniinsa joukon eri alueiden erikoisosaajia. Ouneva Oy:n rinnalle perustettu Jotwire Oy on erikoistunut johdinsarjojen, elektroniikan ja järjestelmäkokoonpano-

KUN VIRHEISIIN EI OLE VARAA

jen valmistukseen. Myöhemmin mukaan liitetty Alsiva Oy puolestaan toi portfolioon alumiinin ja sinkin painevalun. Viroon vuonna 2005 perustettu Eswire Oü mahdollistaa kustannustehokkaat käsityöval-

OUNEVA GROUP YHDISTÄÄ viiden eri osaamisalueisiin keskittyneen

taiset ja tarkkaa laadunvalvontaa vaativat kokoonpanot. Vuonna 2011

yksikön valmistusteknologiat ja kokoonpano-osaamisen yhdeksi

konserniin liitetty Valukumpu Oy täydensi teknologiaportfolion muovin

kattavaksi kokonaisuudeksi, joka toimittaa komponentteja, kokoon-

ruiskuvalulla. Viime vuosina Ouneva Group on investoinut tuotannon

panoja ja tuotekokonaisuuksia monille teollisuuden aloille eri puolille

automatisointiin pystyäkseen paremmin vastaamaan tuotteiden kas-

maailmaa.

vaneeseen suosioon.

Suomi tunnetaan maailmalla korkeasta teknologiaosaamisestaan.

Räätälöidyn rakenteensa ansiosta Ouneva Group on osaamisen

Tässä yhteydessä juututaan usein puhumaan vain mobiilisovelluksis-

kärjessä niin metalli-, muovi- kuin järjestelmäteknologian alalla.

ta tai muista uusista innovaatioista. Ei pidä unohtaa, että kotimaiset

Konsernimuotonsa ja erikoisosaamisensa ansiosta Ouneva Group

kärkituotteet koostuvat komponenteista, joiden valmistuksessa ja

tarjoaa asiakkaalleen täyden teknologiaportfolion, oli kyseessä sit-

kokoonpanossa ei ole varaa virheisiin. Ouneva Group valmistaa am-

ten valmis komponentti tai tuotekehitys. Kun komponenttien valmis-

mattitaidolla ja asiakaslähtöisellä asenteella tuotteita ja tuotekoko-

tuksesta ja valmiin järjestelmän kokoonpanosta on vastuussa yksi

naisuuksia, jotka pitävät pyörät pyörimässä ja sähkövirrat vakaina.

taho, kustannustehokkaassa prosessissa vältytään viivästyksiltä ja tietokatkoksilta. Sähkötekninen teollisuus on vahvasti kansainvälinen ala, jolla osataan arvostaa suomalaista laatutyötä. Ouneva Groupin maine luotettavana yhteistyökumppanina mahdollistaa kilpailun halpatuontimaiden kanssa. Yrityksen tuotteet ovat läsnä esimerkiksi lääketeollisuudessa, jossa virheisiin tai välinerikkoihin ei ole varaa. Teknologian kehittyessä tuotannolta vaaditaan kasvavassa määrin myös tarkkuutta ja joustavuutta, ja näihin haasteisiin Ouneva Group kykenee konsernirakenteensa ansiosta vastaamaan. Toiminnassaan Ouneva Group nojaa perusasioihin. Tuotteiden laatu, niiden takana oleva tuotekehitys sekä kustannustehokkuus tekevät yrityksestä kelpo kumppanin niin kotimaassa kuin kaukomailla. Nyky-yhteiskunnassa sähkö on välttämätön voimavara ja sen hyödyntämisen tulee olla toimivaa ja tehokasta. Ouneva Group tekee parhaansa toimintavarmuuden takaamiseksi.

134

OUNEVA GROUP Perustaja: Heikki Nevalainen Perustettu: 1972, Tuupovaarassa

Ouneva Group tarjoaa teollisuuden eri toimijoille laadukkaita komponentteja, kokoonpanoja ja tuotekokonaisuuksia. Korkeat laatuvaatimukset korostuvat puhuttaessa pienistä tarkkuutta vaativista osista tai käsin kootuista kokonaisuuksista. Yhdistämällä eri alojen erikoisosaajia Ouneva Group on saavuttanut aseman joustavana ja luotettavana kumppanina.”

1973

POHJANMAA TARJOAA VAIN PARASTA

niiden tarkkuus vaihtelevat, mutta Baltic Yachts onnistuu toteutta-

BALTIC YACHTS RAKENTAA ensiluokkaisia ja ainutlaatuisia jahteja

viettää valmistusprosessin viimeiset kuukaudet Suomessa tutustu-

vaativaan makuun. Vuonna 1973 perustettu yhtiö jatkaa satoja vuo-

en tietotekniikkaa ja uusia innovaatioita täynnä olevan työvälineensä

sia vanhaa pohjanmaalaista laivanrakennusperinnettä räätälöiden

hienouksiin.

heti suunnittelupöydällä lopputuloksen. Valmista jahtia ei luovuteta kenelle tahansa tehtaalta pois purjehdittavaksi, vaan jahdin kippari

luksusjahdit täysin tilaajan toiveiden mukaisiksi. Nopeat, keveät ja

Baltic Yachts hyödyntää uniikkia osaamistaan myös moottorive-

kestävät Baltic-jahdit keräävät ihailevia katseita maailman merillä

neiden valmistuksessa. Heinäkuussa 2017 Pietarsaaren laiturista

niin ulkomuotonsa kuin nopeutensakin ansiosta.

lähtikin neitsytmatkalleen 78-jalkainen moottorivene. Uusimmaksi

Viisi veneenrakennukseen perehtynyttä miestä perusti yrityksen

suunnaksi on otettu vankan komposiittiosaamisen soveltaminen mui-

päästäkseen soveltamaan omaa näkemystään purjeveneiden valmis-

denkin kulkuvälineiden valmistuksessa. Kevyt komposiitti on suosittu

tuksessa. 1970-luvulla purjeveneet rakennettiin puskemaan raskaan

materiaali monissa käyttökohteissa, jotka suuren kokonsa takia ovat

rakenteensa avulla aaltojen läpi. Bosundin kaarihallissa ensimmäistä

kuitenkin haastavia toteuttaa. Vuonna 2013 Baltic Yachts perusti huol-

purjevenettä suunnitelleet tuoreet yhtiökumppanit päättivät tehdä asi-

tokeskuksen Mallorcalle palvellakseen paremmin niin Baltic-jahdin

at toisin. Perinteistä mallia kevyemmäksi kehitelty kelluttava rakenne

ostaneita kuin muitakin merenkulkijoita.

oli jäykkyytensä ansiosta myös nopea.

Venevalmistuksella on Pohjanmaalla pitkät perinteet. Ruotsin ar-

Venemessut Hampurissa vuonna 1974 toimivat ensimmäisenä

meijakin pestasi Pietarsaaren parhaat veneenveistäjät palvelukseen-

etappina Baltic Yachts -nimen saaneen yrityksen maailmanvalloi-

sa uudistaessaan laivastoaan 1700-luvun loppupuolella. Nykypäivänä

tuksessa. Purjeveneiden sarjatuotannon käynnistyttyä Bosundin tuo-

alueella on paljon alan yrityksiä, ja maailman parhaat veneet tulevat

tantotiloja laajennettiin. Uusi valmistustekniikka herätti kilpailijoiden

tunnetusti Pietarsaaresta. Parhaimmillaan Baltic Yachts pystyy val-

keskuudessa ensin lähinnä hilpeyttä, mutta vähitellen kaikki valmis-

jastamaan vuosisatojen osaamisen ja kokemuksen veneenvalmis-

tajat siirtyivät käyttämään Baltic Yachtsin kehittämää rakennetta.

tuksesta saattaakseen maailmanympäripurjehduksesta haaveilevan

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Baltic Yachts on keskittynyt

asiakkaansa ajatukset valmiin veneen muotoon. Baltic-jahtien mat-

valmistamaan custom-jahteja. Kahta samanlaista mallia ei Pietar-

kassa tieto suomalaisesta laivanrakennusosaamisesta leviää laajalle

saaren satamaan laajentuneen yrityksen tuotantotiloista tule ulos.

pitäen vuosisatoja vanhan perinteen elossa.

Keveys on kaikki kaikessa, joten jokainen osa ruuveja ja pultteja myöten kulkee vaa’an kautta ennen asentamista. Asiakkaan niin toivoessa tingitään jopa hyttien maalikerroksista nopeuden lisäämiseksi. Yleensä sisustus kuitenkin hiotaan hipomaan täydellisyyttä, ja esimerkiksi puuosat valmistuvat käsityönä omalla verstaalla Bosundissa. Kaikki työvaiheet tehdään itse maailmalla tunnustetun laadun takaamiseksi. Jokainen rakennusprojekti on ainutlaatuinen. Tilaajien toiveet ja

136

maan villeimmätkin visiot. 3D-mallinnuksen avulla asiakas näkee

BALTIC YACHTS Perustajat: Thor Hinders, Per-Göran Johansson, Nils Luoma, Janne Nyfelt, Ingmar Sundelin Perustettu: 1973, Luodossa

Yksilöllisesti räätälöityjen jahtien valmistukseen erikoistunut Baltic Yachts on jalostanut perinteikkään suomalaisen laivanrakennustaidon huippuunsa. Kilpailuja voittavat ja katseita vangitsevat luksusjahdit valmistetaan käsityönä Pohjanmaalla tarkasti tilaajan toiveiden mukaan räätälöityinä. Keveyden, jäykkyyden ja nopeuden yhdistelmä tekee Balticjahdeista ainutlaatuisia.”

1974

EDISTÄMÄSSÄ EKOLOGISEMPAA ELÄMISTÄ BIOLAN PERUSTETTIIN VUONNA 1974 hyödyntämään broilerinkasvatuksen sivutuotteena syntynyttä kananlantaa. Aiemmin jopa ongelmaksi asti kasaantuneen lannan jalostus luonnonmukaiseksi lannoitteeksi avasi tien vuosikymmeniä kestävälle työlle vihreämmän maailman puolesta. Ekologisuus, eli kestävän kehityksen ja ympäristön huomioiminen, on nykyään esillä monessa yhteydessä. Erilaiset ympäristöstrategiat ja päästödirektiivit ohjaavat ihmiskuntaa kohti ympäristöystävällisempää huomista. Suurien linjojen lisäksi ekologisuudessa tärkeää ovat yksittäisten ihmisten pienet teot. Biolanin ansiosta jokapäiväiset valinnat muuttuvat entistä helpommiksi. Kun Hannes Kariniemi päätti aloittaa broilerinkasvatuksen 1960-luvulla, hän ei arvannut, mihin kasoiksi kertyvä kananlanta vielä veisi. Kananlantaa hyödynnettiin pelloilla lannoitteena, mutta jätöksiä syntyi kasvattamon kanalaumoista huomattavasti kovempaa tahtia kuin sitä saatiin kulutettua. Kanoille tarjottava rehu prosessoitiin rakeiseen muotoon kuumentamalla. Samaa keinoa päätettiin soveltaa kananlantaan sen jalostamiseksi myyntiin. Menetelmä toimi, mutta ihmiset suhtautuivat aluksi hieman varautuneesti kuivattuun ja säkitettyyn kananlantaan kaupan hyllyillä. Yrityksen liikevaihdon ylittäneellä mainosbudjetilla toteutettu kampanja tv-mainoksineen muutti suunnan. Riskinotto kannatti, luonnonmukaisesta lannoitteesta tuli menestys ja mainoksen tunnusmusiikki jäi soimaan koko kansan korviin. Kanankasvatus sai jäädä, ja Kariniemi keskittyi Biolaniin.

138

BIOLAN

Biolan tekee enemmän kuin oman osuutensa vihreämmän maailman

Perustaja: Hannes Kariniemi Perustettu: 1974, Eurassa

puolesta. Yritys on luonut ei-toivotun sivutuotteen pohjalta kukoistavan bisneksen, joka palvelee yhteiskunnan eri osa-alueita aina ruuantuotannosta ekologisempaan elämiseen.”

Liiketoiminta kasvoi, ja uusia innovaatioita syntyi. Rakeistetun luon-

seksi esimerkiksi Kiinassa. Ugandassa puolestaan on kehitteillä yh-

nonlannoitteen jälkeen vuorossa oli kompostorin kehittäminen.

teistyössä Unicefin kanssa projekti, jossa kuivakäymälöistä pyritään

Kyseiselle laitteelle ei ollut olemassa edes suomen kielen sanaa,

löytämään ratkaisu koulujen puutteellisiin saniteettitiloihin, mikä

mutta sekin keksittiin samalla. Kompostorin toimintaperiaatetta

kohentaa samalla alueen elinkeinoelämää.

sovellettiin pian kompostoivan kuivakäymälän kehitystyössä. Biola-

Silloin kun Biolan aloitteli työtään kestävän kehityksen ja ekologi-

nin koko toiminnalle muodostui puolivahingossa strategia, joka on

sen elämisen puolesta, ihmisten maailmankatsomus ja arvomaailma

säilynyt samana vuosikymmeniä: ihmisen aiheuttamaa ympäristö-

olivat hyvin toisenlaisia kuin nykyään. Kasvihuoneilmiöön suhtau-

kuormitusta vähentävien tuotteiden suunnittelu, valmistus ja myyn-

duttiin lähinnä ympäristöaktivistien propagandana, ja nyt valtioiden

ti. Innovaatioiden seuratessa toinen toistaan seuraava luonnolli-

johtajat kokoontuvat kerran vuodessa pohtimaan keinoja ilmaston

nen etappi olivat jätevedenkäsittelyyn tarkoitetut pienpuhdistamot

lämpenemisen pysäyttämiseksi. Ekologinen ajattelu on ollut aina

ja aurinkosähkö. Pian koossa oli kokonainen ekologisen asumisen

keskeinen osa Biolanin toimintaa, ja tavoitteena on kehittyä koko ajan

tuoteperhe.

paremmaksi. Tulevaisuudessa yritys pyrkii tehostamaan toimintaansa

Kansainvälisillä markkinoilla riittää kysyntää kestävää kehitystä

vihreiden arvojen ehdoilla ja edelleen suomalaista suosien.

edistäville tuotteille. Kompostorit ovat muodostuneet jo menestyk-

139

1975

OVET AUKI MAAILMALLE

kasvuvauhti on vain kiihtynyt ja toiminta on levinnyt laajemmalle.

TAMWARE KEHITTÄÄ JA VALMISTAA vaativia oviratkaisuja linja-

kotimaisten liikenneoperaattoreiden kanssa, sillä Suomen vaihtele-

autoihin, juniin ja metroihin. Vuodesta 1975 lähtien yritys on kasvanut

vat ja vaativat olosuhteet tarjoavat erinomaisen testikentän. Lisäksi

kotimaisesta ovitoimittajasta kehityksen kärjessä kulkevaksi kan-

Tamwaren tuotantolaitoksen laboratoriossa ovien osat ja mekanis-

sainväliseksi toimijaksi.

mit laitetaan kovaan rasitukseen. Ovet altistetaan kylmäkaapissa

Tamware aloitti toimintansa valmistamalla kattoja helmaluukku-

-50 °C:lle ja tarvittaessa joitakin osia testataan puolikin vuotta toimin-

ja linja-autoihin. 1970-luvun linja-autojen sisäänpäin kääntyvä ovi oli

tavarmuuden takaamiseksi. Jos linja-auton ovi ei yhtäkkiä toimikaan,

mekanismiltaan melko yksinkertainen. Pneumaattiset eli paineilmalla

koko kulkuneuvo muuttuu melko hyödyttömäksi.

toimivat ovet eivät kovin hyvin kestäneet Suomen kovia pakkasia ja

Yrityksen ketterän koon ansiosta massaräätälöintimahdollisuu-

lämmönvaihteluita. Ovikoneistoon päässyt vesi jäätyi ja aiheutti toi-

det ovat laajat ja kehitys on sujuvaa vuoropuhelua asiakkaan kanssa.

mintahäiriöitä. Niinpä Tamware aloitti ovijärjestelmien kehitystyön

Kilpailukykyä tuo myös Tamwaren omistama yrityspuisto TamPark.

kotimaisten asiakkaidensa toivomuksesta. 1990-luvulle tultaessa va-

Yhteisen katon alle on kerääntynyt eri alojen osaajia, jotka hyödyntävät

likoima oli laajentunut ulospäin avautuviin sivuliukuoviin. 2000-luvulla

sujuvasti toistensa ammattitaitoa. Aiemmin kaikki ovivalmistuksen

Tamware kehitti linja-auto-operaattoreiden toiveiden pohjalta täysin

vaatimat osat tehtiin Tamwarella itse ruuveja ja muttereita myöten.

sähkötoimisen ovimallin. Toimintavarmuuden lisäksi uudenlainen ovi

Kun yritys päätti keskittyä ydinosaamiseensa, muun muassa isot

oli myös hiljainen, mikä on edelleen haluttu ominaisuus kasvavassa

lasertyökeskukset ja maalaamot jäivät tarpeettomiksi. Yrityspuiston

kaupunkiliikenteessä. Pian paranneltu ovimalli haluttiin myös raide-

ansiosta ovien maalaus tapahtuu edelleen saman katon alla, mutta

liikenteeseen, joka kärsi yhtä lailla säänvaihteluiden aiheuttamista

työvaiheesta vastaa toinen yritys. Symbioosi tehostaa tuotantoa lo-

ovivioista. Raiteilla kovaa kulkevissa junissa ovivaatimukset ovat

gistiikkaa heikentämättä.

korkeat, ja näiden kriteereiden saavuttaminen käynnisti Tamwarella kansainvälisen kasvuvaiheen.

Joukkoliikenteen ovimarkkinat ovat kapeat, kriteerit korkeat ja kilpailu kovaa. Virheisiin ei ole varaa, ja Tamwaren pitkä historia kertoo,

Pelkästään potentiaalisten ovitoimittajien joukkoon pääseminen

ettei niihin ole sorruttu. Yhteen hitsautunut henkilöstö on sitoutunut

on moniportainen prosessi, joka vaatii paljon pilotointia ja erilaisia

viemään yhtiön vielä pidemmälle, kovaan kansainväliseen kärkeen.

laadunvarmistuksen keinoja, markkinoilla menestymisestä puhumat-

Tamware hyödyntää toiminnassaan hienosti vuosikymmenien koke-

takaan. Tilaukset eivät synny mielikuvamarkkinoinnilla, vaan pitkässä

musta sekä Suomen haastavia sääoloja.

testausputkessa pitää päivästä toiseen todistaa laatutason riittävyys. Valmistusta ohjaa valtava määrä muun muassa turvallisuutta sekä palon- ja korroosionkestoa koskevia standardeja. Joukkoliikennekaluston kehittyessä myös ovien vaatimukset ovat jatkuvassa kasvussa. Tiukentuneista vaatimuksista huolimatta viime vuosina Tamwaren

140

Ovijärjestelmien kehitys tapahtuu edelleen tiiviissä yhteistyössä

TAMWARE Perustaja: Markku Koskenniemi Perustettu: 1975, Tampereella

Joukkoliikenteen vaativien ovijärjestelmien valmistajana Tamware vastaa ihmisten sujuvasta liikkumisesta junalla, metrolla ja linja-autolla. Yrityksen sitoutuminen jatkuvaan kehitystyöhön ja kustannustehokkuuden parantamiseen kantaa kapean markkinan kireässä kilpailussa.”

1976

YKSI SUURI SIRKUSPERHE

poistui vasta 1981. Vuonna 1986 yllättäen voimaan astunut laki kielsi

VUONNA 1976 PERUSTETTU Sirkus Finlandia sai alkunsa kahden

sistä näkyi välittömästi kävijämäärien romahduksena. Valoa teltan

ihmisen rakkaudesta toisiinsa ja sirkukseen. Näytöksessä tavanneet

pimeyteen saatiin 1992, kun sirkus otettiin mukaan viralliseen tai-

Carl-Gustaf Jernström ja Leena Jurvakainen käynnistivät Sirkus

dekasvatusohjelmaan. Erilaiset sirkuskerhot ympäri maata lisäsivät

Finlandian perustamisen myötä suomalaisen sirkuksen uuden ai-

alalle pyrkivien määrää ja edistivät sirkuksen mainetta. 90-luvun lama

kakauden, ja kuluneen yli 40 vuoden aikana sekä sirkusala että

asetti kuitenkin omat haasteensa sirkusalallekin, kun laman kourissa

Jernströmien sirkusperhe on vain kasvanut. Carl Johan Jernström

kärvistelevän kansan lompakoista ei löytynyt pakollisen leivän han-

otti tirehtöörin tehtävät vastaan isältään Carl-Gustafilta vuonna 2011.

kinnan jälkeen rahaa enää sirkushuveihin.

Vuonna 1975 Leena ja Carl-Gustaf ostivat ruotsalaissirkuksen

Vaikeuksista huolimatta Sirkus Finlandia on onnistunut uudistu-

koko kaluston. Osa tavaroista jäi matkan varrelle, kun hieman jo ku-

maan ja muokkaamaan toimintaansa olosuhteiden mukaan. Tämän

lunutta kalustoa siirrettiin Ruotsista Suomeen. Vuoden kestäneiden

työn ansiosta koko suomalainen sirkus tunnetaankin tänä päivänä

kunnostustöiden jälkeen Sirkus Finlandian ensimmäinen kiertue

kansainvälisesti kiinnostavana, nykyaikaisena ja korkeatasoisena.

alkoi esityksellä Tammisaaressa kesällä 1976. Nykyään esitykset yli

Katsojien lisäksi Sirkus Finlandiaa arvostavat myös sirkustaiteilijat,

sadalla paikkakunnalla kuljettavat sirkuskaravaanin vuosittain Suo-

sillä Sirkus Finlandialla on maine työnantajana, jonka henkilöstö

men joka kolkkaan. Keväisin käynnistyvän kiertueen ohjelma uudistuu

on keskenään tasa-arvoista ja yhteen hiileen puhaltavaa, yhtä isoa

ja esiintyjät vaihtuvat joka vuosi. Teltta-alue nousee uudelle paikalle

sirkusperhettä. Suomalaisten perusarvojen mukaisesti lupauksista

päivässä, ja jo esitystä seuraavana päivänä matka jatkuu.

pidetään kiinni ja kaveria ei jätetä. Sirkus Finlandia myös vie taiteen

Aikana, jolloin internetistä löytyy parilla klikkauksella monenlaista videomuotoista viihdettä, paikan päällä livenä ja leikkaamattomana

ja kulttuurin sinne, missä sitä on vähemmän: koko Suomen kattava kiertue pysähtyy pohjoisimmillaan Ivalossa asti.

esitetty sirkus kiinnostaa edelleen. YouTuben kaltaisten palveluiden

Kovalla työllä ja periksiantamattomalla asenteella Sirkus Finlan-

kautta leviävät videot nostavat rimaa sirkusesityksiä suunniteltaes-

dia on nostanut täysin nollassa olleen sirkusalan Suomessa uuteen

sa, mutta sirkusteltassa yleisön edessä annettuihin esityksiin ei saa

nousuun ja suomalaisen sirkuksen kansainväliseen tietoisuuteen.

toista ottoa tai jälkikäsittelyä. Sirkusesitys tarjoaa ainutlaatuisen elä-

Sirkus Finlandia tunnetaan ulkomaalaisten sirkustaiteilijoiden piirissä

myksen, jota ei kotisohvalta käsin voi kokea. Sirkus onkin Suomessa

hyvämaineisena ja luotettavana työnantajana, mikä vahvistaa omalta

erittäin varteenotettava taidemuoto, sillä Sirkus Finlandian esityksis-

osaltaan positiivista Suomi-kuvaa maailmalla. Suomessa Sirkus Fin-

tä käy nauttimassa vuosittain noin 250 000 katsojaa.

landian ansiosta sirkus ei ole vain tiheään asutettujen kaupunkikes-

Suomen lainsäädäntö ei ole aina käsitellyt sirkusalaa silkkihansikkain. Lippujen hintoja nostanut ja yleisömääriä leikannut huvivero

142

sirkusnorsut ja perinteisten sirkusvetonaulojen häviäminen esityk-

kusten yksinoikeutettu taidemuoto, vaan tarkoitettu kaikelle kansalle maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

SIRKUS FINLANDIA Perustajat: Carl-Gustaf Jernström ja Leena Jurvakainen Perustettu: 1976, Karjaalla

Suomen kansallissirkus, joka on tehnyt yli neljäkymmentä vuotta merkittävän määrän työtä suomalaisen sirkuksen nostamiseksi jaloilleen ja kansainväliseen tietoisuuteen.”

1977

SYKKEENMITTAUSTA SUURELLA SYDÄMELLÄ VUONNA 1977 PERUSTETTU POLAR ELECTRO on toiminut aina edelläkävijänä sykkeenmittauksessa ja teknologisissa innovaatioissa. Hiihtoladulta lähtölaukauksen saanut teknologia on levinnyt nopeasti ja laaja-alaisesti ympäri maailmaa. Maailmanvalloituksesta huolimatta Polarin pääkonttori sijaitsee edelleen Kempeleen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, legendaksi muodostuneen ladun välittömässä läheisyydessä. Ensimmäinen sykemittarin prototyyppi kehitettiin vuonna 1977 Oulun yliopiston sähkötekniikan laboratoriossa. Laite mahdollisti sykkeenmittauksen sormenpäästä, mikä oli merkittävä edistysaskel urheilusuoritusten seurannassa. Kyseistä laitetta seurasi johdollisella sykevyöllä varustettu malli. Mittauslaite mullisti huippu-urheilijoiden harjoittelumetodit, sillä jatkuva sykkeenmittaaminen mahdollisti harjoittelun omalla optimisykkeellä tasavauhtisen harjoittelun sijaan. Kehitystyö jatkui, ja sen tuloksena syntyi vuonna 1982 ensimmäinen langaton sykkeenmittauslaite. Pienikokoinen nahkahihnalla ranteeseen kiinnitettävä laite pystyi mittaamaan ja tallentamaan sykettä tunnin ajan. Etenkin tuotekehityksen alkumetreillä kotimaiset elektroniikkavalmistajat Aspo, Lohja Mikroelektroniikka ja Salora antoivat oman panoksensa sykkeenmittauksen teknologiseen kehitykseen.

POLAR ELECTRO Perustaja: Seppo Säynäjäkangas Perustettu: 1977, Kempeleessä

Polarin kehittämälle teknologialle ei heti löytynyt haastajaa, ja ensimmäiset kilpailijat ilmestyivätkin alalle vasta 90-luvulla. Kehityksen kilpajuoksussakin Polar osoitti osaamisensa tuoden uuden huolella kehitetyn ja parannellun mallin markkinoille vuosi toisensa

144

Sykkeenmittausteknologian tienraivaaja, jonka laitteiden mukana

jälkeen. Oman tehtaan rakentaminen Kiinaan jo varhaisessa vaihees-

tieto suomalaisesta huippuosaamisesta leviää ympäri maailmaa.

sa perustetun Hong Kongin toimipisteen ohella mahdollisti kuluttajille

Vuosikymmenien työ huippu-urheilun, hyvinvoinnin ja liikunnan

suunnattujen sykemittareiden laajamittaisen valmistuksen.

hyväksi on ennen kaikkea yhteiskunnallisesti arvokasta työtä.”

Nykyään jatkuvasti kehittyvän teknologian ja kerätyn tiedon laajem-

toilukulttuuri tuottaa testaajia uusille laitteille, ja palautetta saadaan

man analysoinnin myötä koko terveyden, liikunnan ja urheilun maa-

sananmukaisesti suoraan kentältä. Polar on paikallinen toimija, joka

ilma on muutosten kourissa. Polar on aina ollut valmis vastaamaan

alan johtavat asiantuntijatahot tukenaan on valloittanut laitteillaan

haasteisiin. Aikakaudesta toiseen ja sykkeenmittauksen kehitys-

maailman Kempeleestä käsin.

asteesta seuraavaan yritys on onnistunut luomaan mittaamistek-

Kuntoilusta ja terveydestä on kehittynyt viime vuosina megatrendi,

nologiallaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aina aloittelijoiden

mutta Polarin sykemittari on kulkenut urheilijoiden ja kuntoilijoiden

motivoinnista huippu-urheilijoiden pitkälle kehitettyihin harjoittelujär-

käsissä jo vuosikymmeniä. Polar luottaa päivittäisessä toiminnas-

jestelmiin. Uusimpana innovaationa Polar toi markkinoille Loop-aktii-

saan perisuomalaisiin arvoihin olemalla asiakkaiden luottamuksen

visuusrannekkeeseen yhdistetyn Flow-palvelun. Urheilusuoritusten

arvoinen ja pyrkimällä jatkuvasti parempaan. Perhevetoinen ja perin-

lisäksi sillä seurataan esimerkiksi päivittäistä aktiivisuutta ja sitä,

netietoinen Polar vahvistaa toiminnallaan Suomen mainetta teknolo-

miten uni vaikuttaa päivärytmiin ja palautumiseen.

gian kärkimaana, kun monipuolisten syke- ja aktiivisuusmittareiden

Sijainti teknologiaosaamisestaan tunnetun Oulun välittömässä läheisyydessä on palvellut Polaria pitäen osaavien asiantuntijoiden

suosion myötä sanoma suomalaisesta huippuosaamisesta leviää ympäri maailmaa.

virran yrityksen palvelukseen vilkkaana. Myös alueen aktiivinen kun-

145

1978

SILTANA MODERNIN JA MENNEEN VÄLILLÄ

lutuskeskukseksi. Lapissa Inarin kirkonkylässä sijaitseva koulutuskeskus on moderni ja laajalle levittäytynyt oppilaitos, joka ammentaa menneestä katse kiinnitettynä vahvasti tulevaisuuteen. Oppilaitos onkin edelläkävijä muun muassa kielten virtuaaliopetuksessa. Sijainti

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS, pohjoissaameksi Sámi

harvaan asutulla alueella pakottaa uusiin innovaatioihin koulutuksen

oahpahusguovddáš, on Suomen valtion ylläpitämä toisen asteen oppi-

järjestämisessä, ja verkossa tapahtuvan etäopetuksen lisäksi koulu-

laitos, joka järjestää monialaista ammatillista koulutusta suomeksi ja

tuskeskus on jalkautunut Lapin kyliin tarjoamalla esimerkiksi käsi-

saameksi. Koulutuskeskuksen toiminnan tavoitteena on edistää saa-

työalan kontaktiopetusta kyläpajoiksi kutsutuilla lähiopetuskursseilla.

melaiskulttuuria ja saamen kieliä sekä kehittää perinteisiä elinkeinoja.

Saamelaisalueen koulutuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä Lapin

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, jotka ovat Euroopan uni-

ja Oulun yliopistojen sekä muiden arktisten alueiden oppilaitosten

onin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten, saamen kielen ja

ja alkuperäiskansojen kanssa. Lisäksi oppilaitos oli perustamassa

saamelaiskulttuurin asema on ollut pitkään erinäisistä syistä uhattu-

University of the Arctic -koulutusverkostoa vuonna 2001. Verkoston

na, mutta viimeaikaisten kehitysaskelien ansiosta tulevaisuus vaikut-

yli 170 oppilaitosta keskittyvät yhteistyössä maapallon arktisten alu-

taa valoisalta. Saamenkielisen koulutuksen lisääntyminen ja nuorten

eiden elinkeinojen kehittämiseen tarjoamalla muun muassa tutkija-,

saamelaissukupolvien kasvanut kiinnostus sukujuuriaan kohtaan ovat

opiskelija- ja opettajavaihtoa.

saaneet aikaan nosteen saamelaiskulttuurissa.

146

Koulutuskeskuksen vaikutus näkyy ja kuuluu vahvana koko saa-

Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus perustettiin 1978.

melaisalueella. Koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen

Vuonna 1993 koulutuskeskukseen liitettiin Ivalon kotitalousoppilaitos

opetuksen järjestäminen mahdollistaa saamen kielien jatkuvan ja

ja Inarin opisto, ja samana vuonna nimi lyhentyi Saamelaisalueen kou-

kasvavan käytön. Etenkin koltansaamen ja inarinsaamen puhujia on

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS

aamelaisalueen koulutuskeskuksella on merkittävä rooli Euroopan

Perustettu: 1978, Inarissa

unionin ainoan alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin säilyttämisessä sekä elinkeinojen kehittämisessä.”

vähän, joten jokainen koulutuskeskuksen kieliopinnoista valmistuva

lujen tuottajia sekä erä- ja luonto-oppaita. Perinteikästä poronhoi-

kielenpuhuja on jo pelkästään prosentuaalisesti ajateltuna suuressa

toa kehitetään kouluttamalla niin oikeaoppista lihanleikkausta kuin

roolissa kielen säilymisen kannalta.

GPS-paikannuksen käyttöä. Eri alojen opetusta kehitetään jatkuvasti

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa suorittavat opiskeli-

vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin.

jat ovat mukana elvyttämässä jo kadonneita saamenpukuun liittyviä

Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin

osia, kuten erilaisia paula- ja vyömalleja. Opiskelijat ovat myös ke-

säilyminen on turvattava, ja Saamelaisalueen koulutuskeskus on ollut

hittäneet yhteisön tuella täysin uusia asusteita, esimerkiksi erään

siinä merkittävässä roolissa toimien kaiken mahdollistavana mootto-

kolttapäähinemallin.

rina ja ohjaavana majakkana keskellä saamelaisaluetta. Ajassa kiinni

Ammatillinen koulutus tukee ja kehittää voimakkaasti alueen

oleva, koko ajan kehittyvä koulutuskeskus on vahvasti verkostoitunut

elinkeinojen harjoittamista, sillä koulutuskeskuksesta valmistuu

ja mukana kansainvälisessä yhteistyössä arktisten alueiden kehittä-

poronhoitajien ja luonto-ohjaajien lisäksi muun muassa kokkeja,

miseksi ja vähemmistökansojen aseman turvaamiseksi.

datanomeja, lähihoitajia, merkonomeja, artesaaneja, matkailupalve-

147

1979

MONITIETEINEN ARKTISEN ALUEEN ASIANTUNTIJA MAALISKUUSSA 1979 PERUSTETTU LAPIN YLIOPISTO on nuoresta iästään ja pohjoisesta sijainnistaan huolimatta saavuttanut vahvan aseman kansainvälisenä tiede- ja taideyliopistona. Lapin yliopisto on erikoistunut arktiseen tutkimukseen, ja se on myös Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Lapin yliopisto pyrkii välttämään kankeita koulutuksen raja-aitoja tarjoamalla opiskelijoille joustavia opintopolkuja kouluasteesta tai tiedekuntarajoista välittämättä. Yliopiston pohjoinen sijainti ja alueen ominaispiirteet ovat vahvasti läsnä opetuksessa ja tutkimuksessa. Esimerkiksi kasvatustieteissä pureudutaan harvaan asuttujen alueiden kouluverkoston haasteisiin ja yhteiskuntatieteissä keskitytään arktisilla alueilla sijaitsevien luonnonvarojen merkitykseen maailmanpolitiikan näkökulmasta. Matkailualalla, joka on Pohjois-Suomen tärkeimpiä elinkeinoja, Lapin yliopistossa on mahdollista edetä aina tohtoriksi asti, ainoana oppilaitoksena Suomessa. Muun muassa näiden erityispiirteiden ansiosta opiskelijat ja tutkijat eri puolilta Suomea ja maapalloa hakeutuvat kauas kotoa nauttimaan ainutlaatuisesta opiskelutunnelmasta pohjoisen luonnon ja revontulien keskellä. Yliopiston perustaminen napapiirin tuntumaan ei ollut itsestäänselvyys. Perustamispäätöksestä lähtien Lapin yliopisto on saanut aikaan kriittistäkin keskustelua. Esimerkiksi kun korkeakouluun suunniteltiin sijoitettavaksi oikeustieteellistä tiedekuntaa, Suomen Lakimiesliitto vastusti ajatusta voimakkaasti. Vasta kun presidentti Urho Kekkonen asettui tukemaan oikeustieteiden opiskelua ja tutkimusta Lapissa, tiedekunta sai aloittaa toimintansa. Rinnalleen se sai

148

LAPIN YLIOPISTO

Euroopan unionin pohjoisin yliopisto, joka on arktisen alueen

Perustettu: 1979, Rovaniemellä

tutkimukseen erikoistunut tiede- ja taideyliopisto. Voimakkaasti kansainväliseksi profiloitunut Lapin yliopisto korostaa toiminnassaan monitieteistä opetusta ja tutkimusta. Lapin yliopistossa tehtävällä tutkimuksella ja opetuksella on suuri merkitys aina Pohjois-Suomesta Pohjoisnavalle.”

kasvatustieteiden tiedekunnan sekä hieman myöhemmin yhteiskun-

ja -tiedekeskusta. Siellä esitellään matkailijoille ja muille aiheesta

tatieteiden ja taiteiden tiedekunnat.

kiinnostuneille muun muassa arktisen alueen kehitystä, ilmaston-

Nykyään osana Lapin yliopistoa toimii myös Arktinen keskus, joka

muutoksen vaikutuksia ja alkuperäiskansoihin liittyviä kysymyksiä.

on kansainvälinen arktiseen tutkimukseen erikoistunut tutkimuslai-

Ne ovat tärkeitä myös koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta ja

tos ja keskeinen osa suomalaista arktista osaamista. Keskus tarjoaa

laajemminkin.

eri kansallisuuksia edustavan tutkijaryhmän ansiosta arvokkaan,

Lisäämällä Suomen mainetta arktisena osaajana ja pohjoisten

kansainvälisen ja monitieteisen tutkimusympäristön. Arktiset alueet

olojen asiantuntijana Lapin yliopisto tekee äärimmäisen arvokasta

ovat keskellä jatkuvaa ympäristöllistä, sosiaalista, kulttuurista, ta-

työtä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Pohjoisessa

loudellista ja poliittista myllerrystä. Arktisen keskuksen tutkijaryhmä

sijaitseva, moniin muihin verrattuna pienikokoinen korkeakoulu on

lähestyy näitä muutoksia niin ympäristön, vähemmistöjen oikeuksien

sitkeä, sisukas ja laajalle levinnyt kansainvälinen toimija. Ennak-

kuin kestävän kehityksenkin näkökulmasta.

koluuloton ja rajojakin rikkova toimintamalli toimii tienraivaajana

Lapin yliopisto kunnioittaa maantieteellistä asemaansa ylläpitämällä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa Arktikum-museota

muodostaen pohjan laadukkaalle tutkimukselle ja opetukselle, jota saavutaan katsomaan Kaukoidästä asti.

149

1980-luku

Kasvua ja kulutusjuhlaa 1980-luku oli Suomen taloudessa huimaavan kasvun aikaa.

Koiviston johdolla sisäpolitiikassa siirryttiin kohti parlamen-

Varsinkin vuosikymmenen alkupuolella suomalaisille tuotteille

taarisempaa demokratiaa ja presidenttijohtoista järjestelmää

ja palveluille löytyi kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla.

alettiin purkaa. Kehitys oli leimallista etenkin Koiviston toiselle

Talous kasvoi kohisten, ja maassa oli lähes täystyöllisyys. Hy-

kaudelle – alkaen vuodesta 1988 – jolloin presidentin valtaoi-

vinvointipalveluita lisättiin ja laajennettiin. Muun muassa lapsi-

keuksia rajoitettiin. Esimerkiksi presidenttikausien lukumäärä

lisien ja työttömyyskorvauksen määrää kasvatettiin ja työaikaa

rajoitettiin kahteen.

lyhennettiin. Elettiin hyvinvointivaltion kulta-aikaa.

Avautuminen länteen näkyi myös kulttuurissa, etenkin po-

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen taloutta ja kulutusta

pulaarimusiikissa. Ilmiö on nähtävissä esimerkiksi englannin-

alettiin rahoittaa enenevässä määrin lainarahalla. Taustalla oli

kielisen musiikin kuuntelumäärän kasvuna. Samaan aikaan yhä

vuosien 1986 ja 1987 luottomarkkinoiden avautuminen, jonka

useampi suomalaisyhtye hakeutui kansainvälisille musiikki-

myötä kotimaisten pankkien lainanannon korkosääntely purettiin

markkinoille, joskin vain harva onnistui. Yksi heistä oli rockyhtye

ja ulkomaisten lainojen ottaminen vapautettiin. Halvan lainara-

Hanoi Rocks, jonka levyt menestyivät sekä Euroopassa, Pohjois-

han turvin ihmiset sijoittivat rikastumisen toivossa esimerkiksi

Amerikassa että Aasiassakin.

kiinteistöihin ja osakkeisiin. Lopputuloksena oli ylikuumentunut

1980-luvulla Suomi oli varsinkin talvilajeissa urheilun suur-

talous ja kulutusjuhla vailla vertaa. Kotitalouksien ja yritysten

maa. Vuosikymmenen aikana pidetyissä arvokisoissa Suomi

velkataakka tuplaantui vuosikymmenen lopulla. Tummat pilvet

voitti hiihdossa yhteensä 40 mitalia, joista 17 olympialaisissa.

alkoivat kerääntyä Suomen talouden ylle, mutta ukkosta saatiin

Menestyneimpiä hiihtäjiä olivat Marjo Matikainen-Kallström

odottaa seuraavan vuosikymmenen alkuun.

(o.s. Matikainen) ja Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen).

1980-luvun aikana Suomi alkoi avautua länteen. Presidentti-

Myös yhden kaikkien aikojen parhaan mäkihyppääjän, Matti

nä vuodesta 1956 asti toiminut Urho Kekkonen erosi terveyssyi-

Nykäsen, ura osuu pääasiassa 1980-luvulle. Uransa aikana hän

hin vedoten vuonna 1981. Presidentin tehtävät otti hoitaakseen

voitti muun muassa viisi olympiamitalia, joista neljä on kultaista.

pääministeri Mauno Koivisto, joka valittiin presidentiksi ensim-

Suomalaiset menestyivät myös autourheilussa. Rallin maail-

mäiselle kaudelle vuonna 1982. Koiviston johtamana Suomen

manmestaruuden voitti vuosikymmenen aikana neljä kuljettajaa.

ulkopolitiikka kääntyi kohti länttä, itää unohtamatta. Vuonna

Keijo ”Keke” Rosberg puolestaan valloitti maailman kärkikuljet-

1983 jatkettiin Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimusta, vuonna

tajan paikan Formula 1 -sarjassa vuonna 1982.

1986 liityttiin EFTA:n täysjäseneksi ja kolme vuotta myöhemmin Euroopan neuvostoon.

1980

MENESTYKSEN RESEPTI HESBURGERIN TARINA on huomattavasti perustamisvuottaan vanhempi, sillä majoneesin maustamat makoisat annokset ovat kuuluneet Heikki ja Kirsti Salmelan liiketoimintaan jo kauan ennen ensimmäisten punaisten H-kirjaimien ilmestymistä kaupunkikuvaan. Linja-autoaseman kahviosta alkanut yrittäjäura on kasvanut vuosikymmenien aikana yhdestä nakkikioskikojusta kansainväliseksi pikaruokaravintolaketjuksi, jonka annosten äärellä nälkänsä sammuttaa

Vuonna 1980 Salmelat vuokrasivat liiketilan Hansakorttelista. Uu-

arviolta 150 000 ruokailijaa päivittäin.

teen pikaruokaravintolaan otettiin mallia Yhdysvalloista työtapoja ja

18-vuotias Heikki Salmela oli aloittanut keittiömestarina Kus-

raaka-ainemittoja myöten. Heikki oli kaavaillut Hese-lempinimestään

taanmiekan Walhalla-ravintolassa, kun tiet kohtasivat kylmäkkönä

kumpuavaa nimeä Hesburger, mutta pyysi mainostoimistoa jatko-

työskennelleen Kirsti Sivulan kanssa. Syttynyt työpaikkaromanssi

jalostamaan ideaa. Kahden viikon ja muhkean laskun myötä ketjun

syveni rakkaustarinaksi, joka kantoi läpi rankkojenkin aikojen. Sal-

nimeksi lukittiin Hesburger. McDonald’s rantautui Atlantin takaa

meloiden ensimmäinen oma ravintola, Kievari Grilli, sijaitsi Naantalin

Suomeen vuonna 1984, ja kisa pikaruokakuninkaan tittelistä kävi

linja-autoaseman yhteydessä. Töitä riitti niin kahvilan puolella kuin

kuumana etenkin Turussa. Vahvan jalansijan saanut Hesburger ei

grilliluukullakin, mutta Heikin armeijapalveluksen tullessa ajan-

tinkinyt laadusta kovassakaan hintakilpailussa, ja kultaiset kaaret

kohtaiseksi ravintolasta luovuttiin. Puolustusvoimien palveluksessa

saivat väistyä sivummalle.

oli aikaa pohtia tulevaisuutta, ja vähitellen nuoren miehen mielessä hahmottui idea nakkikioskiketjusta.

152

Vuonna 1988 saapunut ostotarjous osui oikeaan hetkeen ja Salmelat päättivät luopua luomuksestaan vetääkseen henkeä. Vuosi-

Aika oli otollinen uusien ruokapaikkojen avaamiselle, sillä

kymmenet yrittäjänä olivat vaatineet veronsa, eikä vapaa-aikaa ollut

1970-luvun Turussa vallitsi hyvä työtilanne. Eväsleipiin kyllästyneis-

juuri mahtunut ruuhkavuosien väliin. Hiljaiseloa kesti pari vuotta,

tä työläisistä muodostuikin Puutorille avatun grillikioskin luukulle

kunnes lamavuodet vetivät uuden omistajan taloudellisiin vaikeuksiin.

kiitettävä asiakasvirta. Höyrytetyt nakit saivat pian seurakseen ham-

Salmelat palasivat pikaruoka-alalle tukenaan miehen ikään vart-

purilaiset. Heikin kehittelemä majoneesi täyslihapihvin kaverina sai

tuneet pojat Kari ja Marko. Lamasta välittämättä Hesburger aloitti

etenkin nuorison keskuudessa lämpimän vastaanoton ja kaupungin

laajentumisen 90-luvun alkupuolella. 2000-luvun alussa Hesburger

parhaan purilaisen maineen. Grillikioskeja nousi tasaiseen tahtiin

osti kilpailijansa Carrolsin. Kasvua vauhditti myös huolella kehitel-

Turun katukuvaan Salmeloiden laajentaessa markkina-aluettaan.

ty Hesburgerin franchising-konsepti. Suomen lisäksi Hesburgerin

HESBURGER Perustajat: Heikki ja Kirsti Salmela Perustettu: 1980, Turussa

Suomen suurin pikaruokaravintolaketju sai alkunsa yhdestä kioskista Turun Puutorilla. Kova ja periksiantamaton työnteko sekä tietenkin maistuvat ruoka-annokset ovat pääosassa tässä varsinaissuomalaisessa menestystarinassa.”

hampurilaisilla pääseekin nykyään herkuttelemaan muun muassa Baltian maissa, Venäjällä, Saksassa, Ukrainassa, Bulgariassa ja ValkoVenäjällä. Samalla Hesburger etsii koko ajan uusia markkina-alueita. Hesburgerin menestyksen voidaan katsoa kiteytyvän yrittäjäasenteeseen. Etenkin ketjun alkuaikoina Heikki ja Kirsti pistivät itsensä likoon tekemällä töitä rinnakkain ja välillä vuoroissa. Heikin kehittämä majoneesi on ollut annosten keskeinen komponentti jo Puutorin grilliltä lähtien saaden myöhemmin rinnalleen myös omatekoisen sinapin ja ketsupin. Hesburgerin resepti menestykseen ei sisällä taikatemppuja, vaan tavallista elämää ja kovaa työntekoa.

1981

PELTITYNNYREISTÄ TIENHOIDON MARKKINAJOHTAJAKSI ARCTIC MACHINE OY ON suomalaiseen laatuun panostava perheyhtiö, joka on perustamisvuotensa 1981 jälkeen kasvanut nopeasti kansainvälisesti toimivaksi menestyjäksi. Tällä hetkellä Arctic Machinen koneet hoitavat teitä yli 12 maassa ja yritys on useilla alueilla alansa markkinajohtaja. Kun teitä piti lumisessa Suomessa saada auki 1940-luvulla, ensimmäiset lumiaurat taottiin peltitynnyreistä. Arctic Machine Oy:n innovaatiorikas historia ulottuu vuoteen 1949 asti, jolloin varsinaisten lumiaurojen kehitystyö aloitettiin nopeasti. Nykyään yritys on Euroopan ainoa valmistaja, joka voi varustella tienhoitoauton ympärivuotiseen käyttöön täysin omilla tuotteillaan. Autot sisältävät laitteet lumenpoistoon, liukkaudentorjuntaan, puhdistukseen ja tiedonkeruuseen välineiden toiminnasta. Arctic Machinen kantava ajatus on kokonaisratkaisun tarjoaminen asiakkaille aina alkutuotannosta loppuseurantaan. Arctic Machinen perustivat 1980-luvun alussa Marjatta ja Olavi Virtanen, joiden rohkeat päätökset ja kauaskatseinen toiminta kansainvälistymisen saralla ovat ohjanneet yrityksen kasvuun. Perustamisvuosikymmenen aikana yritys rakensi kestävät suhteet itään, ja aktiivisimpina aikoina Venäjälle tehtiin vuosittain jopa 40 matkaa. Matkoilla koettiin myös haasteita. Ruplan romahtaessa vuonna 1998 Venäjän markkinat kaatuivat yhdessä yössä ja monet ulkomaiset yritykset vetäytyivät maasta. Arctic Machine kuitenkin jäi, mikä loi vahvat suhteet Venäjälle. Yrityksen nimi onkin tullut tunnetuksi itänaapurissamme, ja suomalaista laatua ja mentaliteettia arvostetaan korkealle.

154

ARCTIC MACHINE Perustajat: Marjatta ja Olavi Virtanen Perustettu: 1981, Jyväskylässä

Tienhoidon edelläkävijä ja alansa markkinajohtaja, jonka huippuunsa kehitetyt laitteet puhuvat suomalaisen laadun puolesta ympäri maailmaa. Innovatiivinen tuotekehitys takaa, että tiet pysyvät turvallisina säässä kuin säässä.”

Toisen polven yrittäjänä Arctic Machinen toimintaa jatkaa tytär Salla

menestystekijöitä on, että kaikki tuotteet ovat itse kehitettyjä, perin-

yhdessä miehensä Juha Jääskelän kanssa. Yrittäjyys on aina näkynyt

pohjaisesti testattuja ja alkutuotantoa myöten kotimaisia. Tienhoidon

yrittäjäperheen kodissa, ja sukupolvenvaihdos sujui luontevasti. Yri-

johtotähti on kärkipäässä ottamassa käyttöönsä uusia innovaatioita,

tyksen menestyskulku jatkuu vahvana. Arctic Machinella on rohkeutta

kuten IoT-tekniikkaa, mikä pidentää toiminnan arvoketjua ja avaa

ottaa riskejä, ja yrityksellä on aina ollut kyky uudistua. Tienhoidon am-

uusia markkinoita.

mattilainen pystyy tekemään isoja ja rohkeita päätöksiä tuotteidensa

Arctic Machine on aina ollut tienhoidossa edellä muita. Laaduk-

uudistamisessa, mikä pohjautuu paljolti osaavaan henkilöstöön ja

kaat välineet tulevat pitkällä aikavälillä edullisiksi, minkä myös asiak-

jatkuvasti kasvavaan tietotaitoon. Yritys pitää ammattitaitoisista työn-

kaat ovat huomanneet. Arctic Machinen pitkä historia, luotettavuus ja

tekijöistään kiinni, ja pisimmät työsuhteet ovat kestäneet yli 40 vuotta.

vakaus saavat asiakkaat palaamaan kerta toisensa jälkeen suomalai-

Suomalaiseen tapaan Arctic Machine ei röyhistele rintaansa,

seen laatuun, jota Arctic Machine vie ympäri maailmaa.

vaikka syytä olisikin. Jyväskylästä maailmalle ponnistaneen yrityksen

155

1982

PAREMPIEN PÖLYNIMUREIDEN PUOLELLA

suunnittelussa ja näin varmistetaan tuotteen ympäristöystävällisyys

VUONNA 1982 ENSIMMÄISEN keskuspölynimurinsa julkaissut Alla-

sekä ympäristöjärjestelmä 14001.

dinaavinen design ovat tärkeä osa Allawayn tuotekehitystä. Näissä kehityssuunnissa Allawayn tukena ovat ISO 9001 -laatujärjestelmät

way tekee arvokasta työtä tehostaakseen siivousta ja parantaakseen

Suositusten mukaan vettä tulisi nauttia noin kaksi litraa päivässä,

kotiemme sisäilmaa. Suomalaisten siivousvälineiden vallankumouk-

mutta ilmaa keuhkomme käyttävät päivässä arviolta 10 000–20 000

sen käynnistämisen jälkeen tuotekehitys ja testaus on jatkunut tiiviisti

litraa. Suomalaiset ovat tarkkoja juomaveden puhtaudesta, mutta si-

pitäen Allawayn keskuspölynimurivalmistajien kärkikastissa.

säilman laadusta moni tinkii edes ajattelematta asiaa. Ruokavalioon

Suomi on tunnettu puhtaasta luonnosta ja raikkaasta ulkoilmasta.

kiinnitetään myös runsaasti huomiota, mutta liian harvoin pysäh-

Silti vietämme suhteellisen paljon aikaa sisätiloissa. Se saattaa johtua

dymme havainnoimaan hengitysilmaamme. Epäpuhtaudet kuitenkin

pitkästä, kylmästä ja pimeästä talvesta, mutta lähtökohtaisestikin

kuivattavat limakalvoja ja aiheuttavat allergiaa. Tavallisella imurilla

olemme kotioloissa viihtyvä kansa. Nimenomaan neljän seinän sisällä

pölyhiukkaset saadaan pois silmistä ja mielestä, mutta ei keuhkoista

vietetty aika korostaa terveellisen ja puhtaan sisäilman merkitystä.

tai limakalvoilta.

Kehitellessään keskuspölynimurijärjestelmää, Allawayn perus-

Kaikki ansaitsevat kodin, jossa on hyvä ja helppo hengittää. Ää-

taja Alpo Ikonen havaitsi, että imuroinnin jälkeen hengitysilmaan ei

netön, siisti ja tehokas keskuspölynimuri säästää aikaa ja parantaa

jää epämiellyttävää hajua ja mikropölyä ilman siirtyessä putkistoa

elämänlaatua. Allawayn ansiosta kotiemme sisäilman ei tarvitse olla

pitkin ulos asuintiloista. Sisäilma pysyy siis raikkaana ja puhtaana

vastakohta puhtaalle ja raikkaalle ulkoilmalle.

pitkään siivouksen jälkeen. Lehdistö ja kuluttajat innostuivat uudesta siivousinnovaatiosta ja tuotteesta tuli heti yrityksen perustamisen jälkeen huippusuosittu. Oli syntynyt käänne koko siivouksessa Allawayn tehdessä ikäväksi koetusta askareesta siedettävämpää ja tehokkaampaa. Tämä ajatus on ollut Allawayn punaisena lankana jo kolmenkymmenenviiden vuoden ajan ja mahdollistanut markkinan laajentumisen kahdeksaantoista eri maahan. Allaway on kolmen suurimman imurivalmistajan joukossa Euroopassa. Vaikka Allaway-keskuspölynimurin perustoimintatapa on pysynyt vuosikymmenien aikana melko muuttumattomana, järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja tuotekehitys onkin yrityksen tärkeimpiä osaalueita. Ympäristön vähäinen kuormittaminen huomioidaan jo tuote-

156

sen elinkaaren aikana. Uusimmat tekniikat, ergonomia sekä skan-

ALLAWAY Perustaja: Alpo Ikonen Perustettu: 1982, Jyväskylässä

Keskuspölynimurillaan siivousvälinemarkkinat mullistanut Allaway parantaa ihmisten arkea yksi huoneilmasta poistettu pölyhiukkanen kerrallaan. Sisäilman puhdistukseen sitoutuneen yrityksen tavoitteena on edistää terveyttä poistamalla haitallinen mikropöly asuttavista tiloista.”

1983

KULJETINRATKAISUJEN KETTERÄ URANUURTAJA INNOVATIIVISEEN SUUNNITTELUUN ja laadukkaaseen työnjälkeen luottava Ferroplan Oy on perheyritys, joka suunnittelee ja valmistaa

FERROPLAN Perustaja: Pentti Patosalmi Perustettu: 1983, Orimattilassa

kappale- ja massatavaran käsittelyyn suunnattuja kuljetinratkaisuja. Lisäksi yritys on keskittänyt osaamistaan veden ja kiinteän jätteen käsittelyyn. Yrityksen toiminta-ajatus kiteytyy rehelliseen työntekoon turhasta byrokratiasta välittämättä, mikä on tehnyt Ferroplanista alansa johtavan toimijan Suomessa. Idea logististen kuljetinratkaisujen toteuttamisesta sai alkunsa vuonna 1983, kun Pentti Patosalmi alkoi suunnitella laitteita teollisuuden tarpeisiin. Yhden hengen suunnittelutoimisto ryhtyi pian valmistamaan myös konkreettisia tuotteita autotallissa: siellä syntyivät muun muassa ensimmäiset pyörityspöydät ja lämminvesivaraajan osat. Toimitilojen laajentuessa yksittäisten komponenttien ja kuljettimen osien valmistuksesta siirryttiin tekemään kokonaisia kuljettimia. Lamavuosista huolimatta Ferroplan menestyi tasaisen varmasti 1990-luvulla, eivätkä haastavat ajat estäneet kuljetinteknologian kehittämistä ja uusien mallistojen luomista. Esimerkiksi 3D-suunnittelusta saatiin lisätehoa vuosikymmenen lopulla. Samalla myös tilat ja henkilöstön määrä kasvoivat. Yritys palkittiin Orimattilassa vuoden yrityksenä ja vuosituhannen taitteessa vuoden työllistäjänä. Ferroplan on ollut alusta lähtien ajan hermolla informaatioteknologian alalla ja keskittänyt voimavarojaan muun muassa tietojärjestelmien ja automatisaation hyödyntämiseen. Kilpailuun on vastattu yksilöllisillä ratkaisuilla, jotka räätälöidään tarpeen mukaan. Vaikka yrityksen menestys nojaa pitkäaikaisiin suomalaisiin yhteistyökumppaneihin, on se osallistunut samalla aktiivisesti lukuisiin julkisen pal-

158

Innovatiivisia kuljetinratkaisuja suunnitteleva ja toteuttava Ferroplan Oy kantaa alansa markkinajohtajan titteliä Suomessa. Perheyritys keskittyy tulevaisuudessa erityisesti vihreisiin ympäristöteknologian ratkaisuihin ja kansainvälisiin vientimarkkinoihin.”

velun kehityshankkeisiin. Projektit innovaatiorahoituskeskus Tekesin

Uudet tuulet ovat johdattaneet perinteikkään mutta nuorekkaan per-

sekä Ely-keskuksen kanssa ovat tarjonneet tukea ja apua kehityksen

heyrityksen uusille urille toimitusjohtajan tittelin siirryttyä Pentti

polulla, ja menestys alkoikin tuottaa todellista tulosta 2000-luvun

Patosalmelta hänen tyttärelleen Minna Patosalmelle. Vaikka yri-

loppupuolella.

tyksen kivijalka rakentuu edelleen perinteisen kuljetinteknologian

Suuntaaminen kansainvälisille markkinoille lähti käyntiin pikku-

ympärille, painottuu toiminta entistä enemmän ympäristöteknologian

hiljaa 2000-luvun puolivälissä, kun Latviaan perustettiin Ferroplanin

ratkaisuihin ja kansainvälisyyteen. Riskinottokyky ja uudet mahdol-

komponentteja valmistava sisaryritys. Merkittävin harppaus koh-

lisuudet motivoivat katsomaan tulevaisuutta määrätietoisesti, erityi-

ti kansainvälistymistä oli Vietnamiin toimitettu kompostointilaitos

sesti vientimarkkinoiden näkökulmasta. Tulevaisuudessa Ferroplanin

vuonna 2012. Siitä lähtien esimerkiksi ulkoministeriössä Ferroplania

merkittävimmät kehitysaskeleet liittyvät ympäristöteknologiaan, joka

on pidetty asiantuntijana omalla kentällään. Vaikka kilpailu suuryri-

vihreänä teknologian alana on suotuisassa nosteessa niin Suomessa

tysten kanssa maailmalla on usein armotonta, on Ferroplan saanut

kuin muualla maailmassa. Aktiivinen asenne ja vahva osaaminen ovat

jalansijaa Vietnamin lisäksi muun muassa Algeriassa, Kazakstanissa

Ferroplanin valttikortteja nyt ja tulevaisuudessa.

ja Euroopan maissa.

159

1984

JOULUMATKAILUN MENESTYSTARINA Alkanut: 1984, Rovaniemellä

JOULUMATKAILUN IHMEMAA

Joulun tarina ja Joulupukki itse ovat merkittävällä tavalla Lapin

JOULUPÄIVÄNÄ VUONNA 1984 ensimmäiset asiakkaat Lappiin tuonut

vuonna 1984 alkanut pieni puro on tänä päivänä satojen tilauslentojen

Concorde mursi muutakin kuin äänivallin. Koneen kyydissä sata

vuolas virta koko Lappiin, mikä kasvattaa koko Suomen suosiota ja

brittimatkustajaa jännitti saapumista napapiirille, jossa Joulupukki

tunnettuutta maapallon matkakohteiden joukossa.”

matkailun kasvun taustalla. Yhdestä tilauslennosta Rovaniemelle

tonttuineen toivotti vieraat tervetulleeksi Lappiin. Tuosta hetkestä katsotaan alkaneeksi Suomen joulumatkailun tarina, jossa valkean joulun taika toteutuu kaamoksen keskellä. Lentokoneesta ulos asteleville jouluvieraille oli räätälöity kellontarkka ohjelma, johon kuului jouluherkkujen lisäksi poroajelua, tervetuloseremonia kodassa ja paljon muuta. Rovaniemi oli matkustajille

JOULUPUKIN TERVEHDYS

tuntematon kaupunki vielä 1980-luvulla ja yhtä hotellia lukuun ottamatta kaupungin majoituspalvelutkin olivat sulkeneet ovensa joulun

Tonttuväen mielestä ihmisiä on olemassa kolmea sorttia: ipanoita, na-

ajaksi. Vuorokauden kestänyt matka oli kuitenkin menestys, ja kan-

tiaisia ja nassikoita. Monet varttuneemmista vieraistani kokevatkin elä-

sainvälinen mediakin innostui todeksi muuttuneesta joulun sadusta.

myksenä sen, että he saavat astella joulun satuun pienen lapsen mielellä.

Concorden tarina lentomatkailun maailmassa päättyi vuonna

Useimpia tahtoo hivenen jännittää aluksi, mutta kun kiltteystiedot on

2003, mutta Lapin taianomainen viehätys ei ole hävinnyt mihinkään,

tarkistettu ja hyviksi havaittu, kelpaa jatkaa yhdessäoloa vaikkapa toiveis-

päinvastoin. Rovaniemelle ja koko Lappiin tullaan aina vain pidem-

ta ja unelmista jutustelemalla. Satavuotias Suomi on siirtynyt tonttujen

mäksi aikaa ihastelemaan syksyistä ruskaa ja revontulia tai nautti-

jaottelussa nassikkasarjaan. On upeaa asua täällä ja saada olla mukana

maan keväthankien kimalluksesta. Aidot elämykset ovat rakentuneet

Korvatunturin kotikulmilta alkaneessa ajattomassa tarinassa. Toivon

ajan saatossa myös osaksi majoitusta, ja hotellihuoneen vaihtoehtona

menestystä ja kaikkea hyvää Rovaniemelle ja Suomelle kansainvälisen

vieraat voivat majoittua kelomökissä keskellä lumista erämaata tai

joulutarinan vaalijana!

vaikka iglussa tähtitaivaan alla. Napapiirillä vuoden jokaisena päivänä tavattavissa olevasta Jou-

160

lupukista on tullut olennainen osa matkailun menestystarinaa. Jou-

Kyseessä on tarina, joka on aitoudellaan onnistunut lumoamaan jo

lupukin Kammarilla hyvän tahdon lähettilästä käyvät tapaamassa

miljoonat ihmiset ympäri maailman. Rovaniemi ei ole enää tuntematon

vuosittain sadat tuhannet vierailijat ympäri maailmaa, valtaosa heistä

maailman matkailijoille, vaan se on lunastanut sydänpaikan Joulupu-

aikuisia. Joulun satu ei tunne ikärajoja: keskeistä on hyvä mieli, jota

kin kotikaupunkina. Se, että Joulupukki on valinnut asuinpaikakseen

voi lahjan tavoin saada ja jakaa edelleen.

juuri Suomen, on varsinainen kansallinen ylpeydenaihe.

1985

BILATERAALIKAUPASTA KISKOKALUSTO-OSAAMISEN KÄRKEEN

Transtech ei vielä tuolloin päässyt päähankkijaksi kotimaan projekteihin, mutta se sai varsin nopeasti alihankintatilaukset kahdesta VR:n Italiasta tilaamasta Pendolinosta ja Sveitsistä tilatuista Sr2-sähkövetureista. Alun perin Etelä-Euroopan oloihin tarkoitettuihin juniin piti suunnitella mittavia muutoksia, jotta ne soveltuisivat Suomen vaativiin olosuhteisiin. Varsinkin alumiinikoristen junien valmistus asetti

TRANSTECHIN TARINA SAI ALKUNSA osana Rautaruukki-konsernia

tavaravaunuvalmistajalle uudenlaisia vaatimuksia, ja kokonaisia uusia

vuonna 1985. Alun perin teräksisten tavaravaunujen valmistusta

tuotantolinjoja jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan. Pendolino-

varten perustettu Transtech on vuosien varrella erikoistunut nimen-

jen valmistuksessa hankitusta osaamisesta muodostui äärimmäisen

omaan vaativiin olosuhteisiin soveltuvan henkilöliikennekaluston

merkittävä tekijä Transtechin tulevaisuuden kannalta.

valmistukseen.

162

Vuonna 1995 VR ja Transtech solmivat sopimuksen kaksikerrok-

Transtechin perustamisen taustalla oli joulukuussa 1982 neu-

sisten matkustajavaunujen valmistuksesta. Maailman suurimpien

vostoliittolaisen ulkomaankauppayhtymän kanssa allekirjoitettu

matkustajavaunujen suunnittelu ja mittatarkka valmistus merkitsivät

bilateraalikaupan puitesopimus, jonka mukaan Rautaruukki sitoutui

Transtechille teknologiaharppausta, jonka ottaminen on taannut yhti-

rakentamaan Transtechin tehtaat ja neuvostoliittolainen osapuoli

ön peruskuorman näihin päiviin saakka. Kaksikerrosvaunujen ohessa

vastaavasti tilaamaan 40 000 tavaravaunua vuosina 1985–1995. Vaunut

Transtech valmisti 2000-luvun puolelle saakka pieniä tavaravaunu-

valmistuivat tuotannollisena yhteistyönä, kun itärajan takaa toimitet-

sarjoja ja alihankintana muun muassa raitiovaunuja sekä kaivos-,

tiin muun muassa Neuvostoliiton normien mukaiset telit, jarrut ja kyt-

metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita. Teräksisten tavaravaunujen

kinlaitteet, jotka sitten asennettiin suomalaisvalmisteisiin vaunuihin.

valmistajasta oli kasvanut kymmenessä vuodessa vaativiin olosuh-

Suomessa toteutettiin vuoden 1990 lopussa kiskokalustoteol-

teisiin sopivan henkilöliikennekaluston kehittäjä. Samalla rautaisella

lisuuden toimialarationalisointi liittämällä Transtechiin Valmetin

ammattitaidolla syntyi myös Artic-raitiovaunu, joka liikennöi Helsingin

Tampereen kiskokalustotehdas, joka oli erikoistunut vetureiden ja

kaduilla lumesta ja jäästä piittaamatta.

henkilöliikennekaluston valmistukseen. Kiskokalusto-osaamisen

Alumiinirakentamisen asiantuntijan maineen saavuttanut Trans-

yhdistämisellä varauduttiin toisaalta puitesopimuksen päättymiseen

tech herätti kiinnostusta myös espanjalaisessa Talgossa, joka osti

1995 ja toisaalta 1990-luvun jälkipuoliskon isoihin investointeihin koti-

Transtechin vuonna 1999. Talgolla oli suuria suunnitelmia alumii-

maan kiskoliikenteessä. Neuvostoliiton yllättävä hajoaminen vuonna

nikoristen matkustajajunien toimittamisesta Yhdysvaltoihin, mutta

1991 kuitenkin sotki Transtechin tulevaisuuden suunnitelmat. Neu-

terrori-iskut syyskuussa 2001 romuttivat Atlantin takaiset hankkeet.

vostoliiton toimitusten osuus tuotannosta oli tuolloin noin 90 %, joten

Niinpä 2007 Transtech siirtyi takaisin suomalaisomistukseen. Vien-

tilaajamaan taloudellinen romahdus tarkoitti tehtaalle katastrofia.

timarkkinoille pääsy ilman kansainvälistä verkostoa osoittautui alan

TRANSTECH Perustettu: 1985, Oulussa

Tavaravaunujen valmistajana aloittanut Transtech on vuosien varrella profiloitunut nimenomaan vaativiin olosuhteisiin soveltuvan kiskokaluston toimittajaksi. Suomen kiskoilla kulkeekin Transtechin ansiosta valtava määrä kotimaista kuljetuskapasiteettia. Korkeatasoista erityisosaamista arvostetaan myös ulkomailla.”

mittakaavassa pienelle yritykselle kuitenkin liian vaikeaksi. Elokuussa 2015 Transtechin omistaja vaihtui jälleen, kun yhtiö siirtyi osaksi Škoda Transportation -ryhmää. Suuren kansainvälisen kiskokalustokonsernin tuki takanaan Transtech voi tarjota osaamistaan maailmanlaajuisesti silloin, kun vaatimukset ovat korkeat. Automaation merkityksen tunnistaminen on auttanut Transtechia säilyttämään asemansa kovassa kilpailussa. Automaatioastetta nostamalla työpaikat eivät suinkaan vähene, vaan tuotantomäärää voidaan kasvattaa. Transtech kykenee koneellisen ylivoimansa ja vuosien varrella kertyneen osaamisensa ansiosta pitämään huolen siitä, että raiteilla liikkuessaan suomalaiset voivat luottaa korkeaan kotimaiseen laatuun. Vaikeiden aikojen ja vastoinkäymistenkin puristuksessa Transtech on pysynyt raudanlujana luottaen omaan osaamiseensa ja suomalaiseen työhön.

1986

PULLAA PUHTAALTA PAPERILTA

sia, ja ensimmäinen ulkomainen tilaus tuli vuonna 1987 Tanskasta,

MINI-MAID ON VUONNA 1986 PERUSTETTU perheyritys, joka on

ja tehtaalle saapui kaksi kunnostettavaa romukonetta. Kun kunnos-

kasvanut yhden pullalautasia työstävän koneen yrityksestä Euroopan

tetut koneet saatiin toimintaan, alkoi 18- ja 23-senttisten lautasten

johtavaksi kertakäyttölautasten valmistajaksi. Perinteisiin suomalai-

tuotanto. Koossa oli mallisto, ja vientimahdollisuudet aukesivat nope-

siin arvoihin uskovan yrityksen porteista lähtee vuosittain maailmalle

asti Englantiin, Ruotsiin ja Norjaan. Nykyään erilaisia, syviä ja matalia,

noin 700 miljoonaa vihreästä kullasta jalostettua lautasta.

valkoisia ja monenkirjavia lautasia valmistavia koneita on jo 20 ja vien-

Mini-Maidin tehtaassa paiskotaan töitä kolmessa vuorossa ympäri vuoden. Yhden vuoron aikana syntyy miljoona lautasta, joista valtaosa

vasta yksi lautaskoko, 15 senttimetrin pullalautanen. Pian valtameren toiselta puolelta haettiin koneita uusien lautaskokojen valmistukseen,

ti kattaa myynnistä yli 90 prosenttia. Lautasia viedään 15 eri maahan, ja valtaosa lautasista päätyy Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

päätyy esimerkiksi Euroopan suurimman supermarketin, Tescon,

Mini-Maid on kohdannut matkansa varrella myötä- ja vastamäkiä.

hyllyille. Pienessä Kruunupyyhyn yhdistetyssä noin 2 200 hengen en-

Vaikka yritys perustettiin laman alla ja monen kartonkiyrittäjän näh-

tisessä Teerijärven kunnassa teollisuus työllistää huikeat 500 henkeä.

tiin kaatuvan, pieni mutta sitkeä lautastehdas ei kadonnut mihinkään.

Mini-Maidilla heistä työskentelee noin 75, ja yritys luo hyvinvointia

Vuosituhannen vaihteessa kertakäyttöastioiden markkinat puolestaan

ympäryskuntiin työllistämällä kartonki- ja etikettitehtaita sekä pak-

mullistuivat, kun EU-direktiivit kielsivät halpojen kierrätysmateriaa-

kausmateriaalien valmistajia. Materiaalit lautasiin tulevat pääosin

lien käytön astioissa niiden sisältämien raskasmetallien ja muiden

suomalaisilta kartonkitehtailta, ja tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat

myrkyllisten aineiden takia. Uusiokartongin aika oli ohi, mikä suosi

Stora Enso, Metsä Board ja Pankakosken kartonkitehdas.

skandinaavista puhdasta laatua, johon Mini-Maidilla on panostettu

Mini-Maidin kasvu on ollut huimaa. Yrityksen tarina alkoi 1980-lu-

alusta lähtien.

vulla hankitusta käytetystä lautaskoneesta, joka ostettiin hatarasti

Yritys satsaa kotimaisuuden ohella ekologisuuteen ja tuotteiden

rakennettujen suunnitelmien tuloksena. Yrityksen perustaja Karl-

turvallisuuteen. Muovipinnoitteita ei juuri enää käytetä, vaan on siir-

Gustav Grahn työskenteli aiemmin kangas- ja vaatealalla, eikä siir-

rytty valtaosin biohajoaviin lakkapinnoitteisiin. 90 prosenttia tuotteista

tyminen kertakäyttölautasten valmistukseen sujunut aivan mutkitta.

on 100-prosenttisesti neitseellistä kartonkia, joka itsessään on bio-

Aiempaa kokemusta alalta ei ollut, ja oppi haettiin kantapään kautta.

hajoavaa. Kaikki tuotannosta syntynyt ylijäämä puolestaan menee ta-

Ensimmäinen tilaus tuli Valtion hankintakeskukselta, ja esikoistuotan-

kaisin kartonki- tai muoviteollisuuteen, eikä roskia tuotannosta juuri

non lautaspakkaukset käärittiin käsin. Muutaman viikon työrupeaman

synny. Mini-Maidin lautaset tuovatkin palan puhdasta suomalaista

jälkeen päätettiin hankkia muovituskone, joka mahdollisti nopean

metsää lähelle kuluttajia niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoilla.

tuotevalmistuksen. Lautasia alkoi pian syntyä sellaiseen tahtiin, että koko Suomi olisi kohta hukkunut paperisiin astioihin. Alettiin etsiä vientimahdollisuuk-

164

jonne lähetettiin kymmenen lavaa lautasia. Tuolloin mallistossa oli

MINI-MAID Perustaja: Karl-Gustav Grahn Perustettu: 1986, Teerijärvellä, Kruunupyyssä

Mini-Maid on valloittanut Euroopan kertakäyttölautasmarkkinat pienestä suomalaisesta kunnasta käsin. Yritys on kasvanut johtavaksi kertakäyttölautasten valmistajaksi puhtailla ja laadukkailla raaka-aineillaan sekä pohjalaisella sisulla.”

1987

KADONNEEN KAHVILAKULTTUURIN JÄLJILLÄ ROBERT’S COFFEE ON Robert Pauligin perustama perheyritys, jonka tavoitteena on tutustuttaa ihmiset hyvään kahviin ja luoda luksusta arjen keskelle. Kiireisen elämänmenon myllerryksessä on silloin tällöin hyvä pysähtyä kahvi- tai teekupillisen ääreen nauttimaan hetkestä ja hyvästä seurasta. Matkoillaan maailman ympäri Robert Paulig on päässyt tutustumaan erilaisiin kahveihin, ja hyvällä kahvilla on yksi keskeinen piirre: tuoreus. Suomalaiset ovat aina olleet kovia kahvinjuojia: siitä kertoo vuosittainen kärkisija eniten kahvia kuluttavana maana. Pohdittaessa syitä korkeaan kahvinkulutukseen on usein päädytty toteamaan, että kylmässä ja pimeässä pohjoisessa piristävä, kuuma juoma tulee tarpeeseen. Toisaalta kahvilla on Suomessa pitkät perinteet niin juhlajuomana kuin arkisena nautintoaineenakin. Kahvi on läsnä aina kahvittelupyynnöksi verhotusta treffikutsusta kiireettömään kahvitaukoon työpäivän lomassa. Kahvilla on kaiken kaikkiaan positiivinen

ROBERT’S COFFEE Perustaja: Robert Paulig Perustettu: 1987, Helsingissä

kaiku sekä kyky kerätä ihmiset yhteen. Ennen sotavuosia kaiken kansan nautintoaineena tunnettu kahvi paahdettiin ja jauhettiin kotona talon oman reseptin mukaan. Sodan jälkeiset pulavuodet korvikekahveineen jättivät kuitenkin jälkensä

166

Robert Paulig toi Suomeen täysin uudenlaisen kahvilakulttuurin ja on

suomalaiseen kahvikulttuuriin pitkäksi aikaa. Robert Paulig päätti

toiminut tuoreen kahvin puolestapuhujana vuosikymmeniä. Suomen

tuoda siihen takaisin tuoreuden ja korkean laadun perustamalla

maine maailman kovimpana kahvimaana ei perustu enää pelkkään

vuonna 1987 gourmet-paahtimon sekä sen yhteyteen tuoretta kahvia

suureen määrään, vaan myös kahvin korkeaan laatuun.”

tarjoilevan coffee shopin. Ero perinteisiin kahviloihin oli ilmeinen,

edelleen läpinäkyvä ja lyhyt tuotantoketju parhaan mahdollisen lop-

ja pian ovien avaamisen jälkeen kävi selväksi, ettei asiakaspaikkoja

putuotteen saamiseksi asiakkaan kuppiin, oli kyseessä sitten tee,

riittänyt kaikille hyvän kahvin ystäville. Niinpä suomalaiset piti tu-

kahvi tai jäätelö.

tustuttaa seuraavaksi take away -kahviin. Yhdysvalloista hankittu

Robert Pauligin vuosikymmeniä kestänyt työ kahviperinteen el-

tarjoiluvaunu mahdollisti isompien massojen palvelemisen keskellä

vyttäjänä jatkuu edelleen. Tuekseen Robert on saanut lapsensa

Helsinkiä, laadusta tinkimättä.

Carl-Gustavin ja Henrikan, jotka ovat alusta asti olleet mukana toi-

Pian valikoimiin ilmestyivät espresson ja cafe latten lisäksi erilai-

minnassa. Aluksi nuoremman sukupolven työpanos oli lähinnä leik-

set kahvidrinkit, jotka laseihin kerroksittain koottuina kävivät melkein

kimistä juuttikankaisten kahvisäkkien päällä paahtimon varastossa,

nähtävyydestä. Uudenlainen kahvilakulttuuri levisi vähitellen koko

mutta nyt he ovat vahvasti käsi kahvimyllyn kahvassa viemässä yri-

Suomeen. Robert’s Coffee ei ole vuosien varrella juurikaan panosta-

tystä eteenpäin. Suomalaisuus on perheyritykselle sydämen asia,

nut markkinointiin, sillä laadukkaat tuotteet ovat toimineet parhaana

samoin suvussa 300 vuotta kulkenut kahviperinne. Suomen puhdas

mahdollisena mainoksena. Kasvanut kilpailu kahvila-alalla on ollut

pohjavesi ja tuoreet raaka-aineet muodostavat yhtälön, jonka tulok-

vain tervetullut tuulahdus, joka hyödyttää kaikkia hyvän kahvin ystäviä.

sista maailman kovin kahvikansa pääsee nauttimaan Robert’s Coffeen

Vuonna 2014 Robert Paulig päätti keskittyä täysipainoisesti kah-

lämminhenkisissä kahviloissa.

vilatoimintaan Suomessa ja ulkomailla. Toiminnan keskiössä on

167

1988

TIETOVERKKOJEN TURVAAJA RISTO SIILASMAA HAAVEILI 15-vuotiaana koodaavansa maailman parhaan seikkailupelin. Kohtalo päätti toisin, ja hän tuli perustaneeksi yhden maailman johtavista tietoturvatuoteyhtiöistä. F-Secure sai alkunsa aikana, jolloin internet teki vasta tuloaan kotitalouksiin ja erilaiset verkkouhat olivat tuntemattomia suurelle yleisölle. F-Secure tietää kaiken kyberturvallisuudesta, jotta tilaajan ei tarvitse. F-Secure perustettiin, kun Risto Siilasmaa ja Petri Allas palauttivat rekisteröintipaperit koulun penkillä kurssityönä. Data Fellows -nimeä kantaneen yrityksen kassavirta koostui aluksi lähinnä erilaisista koulutuksista ja konsultoinneista. Asiakaskunnan kasvaessa henkilökuntaa rekrytoitiin koulun ilmoitustaululle jätetyllä ilmoituksella. Tuotot ohjattiin kasvavassa määrin ohjelmoijien palkkaamiseen yrityksen kehittyessä vähitellen kovan luokan ohjelmisto-osaajaksi. Ensimmäisten toimintavuosien aikana Risto Siilasmaa laati omakätisesti sopimukset, suunnitteli logon, hoiti kirjanpidon laskuineen ja palkkoineen sekä toimi asiakastukena. Kasvuvauhti oli kova. Tietoturvapäivitykset lähetettiin levykkeellä

F-SECURE Perustajat: Risto Siilasmaa, Petri Allas Perustettu: 1988, Helsingissä

perinteisenä kirjepostina, jota paketoimaan palkattiin Mikko Hyppönen, yksi tämän päivän tunnetuimmista tietoturva-asiantuntijoista. IT-kuplan puhkeaminen 2000-luvun taitteessa horjutti nimensä FSecureksi vaihtanutta yritystä, mutta tukevat jalansijat ja vahva visio auttoivat yhtiön vaikeimman yli. Yksittäisten virustorjuntaohjelmien sijaan yritys ryhtyi panostamaan palveluntarjoamiseen.

Tietoturvapalveluita tarjoava F-Secure käy väsymätöntä kamppailua pitääkseen tietoverkot turvallisina ja toimintakykyisinä. Kilpajuoksu hakkereiden ja haittaohjelmien levittäjien kanssa on jatkuvaa, mutta

168

Laajakaistayhteyksien yleistyessä suomalaiskodeissa F-Secure tarjosi tietoturvapalveluita verkko-operaattoreille auttaen laajakaistan käyttäjiä suojautumaan todellisiksi muuttuneilta uhilta. Ajoitus osui kohdalleen, ja kasvuvauhti kiihtyi. Lisääntyneiden käyttäjämää-

jo ennen internetin yleistymistä alalla aloittanut F-Secure tekee

rien rinnalla myös uhkakuvat kasvoivat, ja F-Securella taisteltiin toisi-

kaikkensa kyberturvallisen maailman eteen.”

naan verkkohyökkäyksiä vastaan yötä myöten. Internetin alkuvuosina

aiheesta kiinnostuneet virittelivät erilaisia viruksia vain nähdäkseen

aina läpi, joten hyökkäyksien estämisen lisäksi on nykyään tärkeää

niiden leviämislaajuuden. Tämän päivän haitta- ja vakoiluohjelmat

pystyä havaitsemaan tietomurrot nopeasti. Havainnointikyvyn ke-

kalastelevat pankkitunnuksia ja tonkivat yrityssalaisuuksia. Tieto-

hittäminen onkin uusi tärkeä investointialue F-Securelle, ja tekoälyn

turvasta huolehtiminen on loputonta kilpajuoksua tietoturva-aukkoja

hyödyntäminen on tässä keskeistä. Jokainen uusi älylaite tarkoittaa

hyödyntävien tahojen kehittäessä uusia toimintatapoja ja tekniikoita.

uutta haavoittuvaa kohtaa, oli kyseessä sitten tietokone, tabletti tai

Yrityksissä tietoturvaan kiinnitetään erityistä huomiota. F-Secure

mobiiliohjattu valaisinjärjestelmä.

tekeekin pyydettäessä niin sanottuja red teaming -testihyökkäyksiä

Tarjoamalla tietoturvaosaamistaan niin yrityksille kuin yksityisille

etsien yrityksen tietoturvajärjestelmistä aukkoja. Toiminta paljastaa

F-Secure suojaa Suomesta käsin koko maailmaa. Nykyään Suomea

heikot kohdat, mutta parantaa myös F-Securen omaa ymmärrystä

arvostetaan tietoturvateknologian kärkimaana korkean osaamisen

hakkereiden toiminnasta ja mahdollisista uhista. Tietoturva-ala on

takia, mutta myös puolueettoman ja luotettavan maineensa ansios-

jatkuvassa muutoksessa, eivätkä uusia hyökkäyskeinoja kehittelevät

ta. Alalla, jossa luottamus on kaikki kaikessa, Suomi on erinomainen

tahot tarjoa hengähdystaukoa. Kehittyneimmät hyökkääjät pääsevät

maa ponnistaa.

169

1989 luotettavia, laadukkaita ja turvallisia. Lisäksi järjestelmistä saadaan kerättyä arvokasta dataa, jota analysoimalla ja jalostamalla järjestelmiä voidaan hioa entisestään. Valtaosa Space Systems Finlandin asiakasyrityksistä on ulkomaisia, ja ne edustavat eri alojen huippuosaamista. Avaruusteknologian tietotaitoa toteutetaan muun muassa ExoMars-yhteistyöprojektissa Euroopan ja Venäjän avaruusjärjestöjen kanssa. Projektin tarkoituk-

AVARUUSTEKNOLOGIAN INNOVAATIOISTA ARKIPÄIVÄÄ

planeetan pinnalta. Lääkelaiteteollisuudessa Space Systems Finland on ollut mukana kehittämässä esimerkiksi uudenlaista tuotetta, jolla on mahdollisuus diagnosoida astma ihmisen hengitysilmasta. Ennaltaehkäisevään hoitotyöhön liittyy asiakkaan kanssa kehitetty

AVARUUS ON KIEHTONUT IHMISIÄ jo vuosisatojen ajan ympäri maa-

älykäs rannekello, joka tarjoaa tukea itsenäiseen asumiseen kotona

ilmaa. Suomalaisen avaruusteknologian edelläkävijänä tunnettu

esimerkiksi ikääntyneille ihmisille. Euroopan sääsatelliittilaivaston

Space Systems Finland on saavuttanut alallaan merkittävän aseman

uusimiseen liittyvien hankkeiden avulla taas päästään ennustamaan

Suomessa ja ulkomailla. Korkeatasoinen osaaminen ja laadukas

säätä ja havainnoimaan ilmakehän muutoksia entistä luotettavammin.

työnjälki näkyvät tekniikan ja ohjelmistojen kehittämisessä vaativilla

Tulevaisuuden teknologiset trendit tarjoavat Space Systems Fin-

aloilla: avaruustoiminnan lisäksi Space Systems Finland suunnittelee

landille uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää maailmaa huipputek-

ja toteuttaa sovelluksia muun muassa koneteollisuuden, lääkelaitete-

nologian ja ohjelmistojen avulla. Kun ympäristö digitalisoituu nopeasti

ollisuuden, energiateollisuuden ja puolustusalan tarpeisiin.

ja automatisaation rooli kasvaa, yritys saa toteuttaa innovatiivisia

Avaruusala nosti päätään Suomessa 1980-luvulla, kun Suomi

hankkeita jatkossakin. Space Systems Finland on ollut jo monessa

liittyi vuosikymmenen lopussa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n lii-

projektissa edellä aikaansa, mikä on tehnyt siitä halutun yhteistyö-

tännäisjäseneksi. Tuolloin avaruusteknologia kiinnosti myös Seppo

kumppanin. Luottamus ja hyvä maine eivät ole syntyneet sattumalta

Korpelaa, joka teki Ilmatieteen laitokselle väitöskirjan otsonia mit-

vaan ensiluokkaisen osaamisen ja tulosten ansiosta. Suomessa ava-

taavasta satelliitista. Tutkimus oli sysäys sille, että Korpela perusti

ruusalan pioneerina aloittanut Space Systems Finland on yritys, jonka

Space Systems Finlandin vuonna 1989. Yritys aloitti toimintansa

nousujohteisella uralla edes taivas ei ole rajana.

suunnittelemalla mittausjärjestelmiä satelliitteihin ja sen jälkeen erikoistumalla avaruusalan ohjelmistojen hallintaan. Myöhemmin avaruustekniikka osoittautui hyväksi tuotekehitysfoorumiksi myös muille aloille. Nykyään yritys tarjoaa osaamistaan lukuisille merkittäville lääkelaite- ja koneteollisuusalan yrityksille, energiasektorin toimijoille sekä puolustusteollisuuteen. Vaativiin projekteihin tarvitaan ensiluokkaista osaamista, kun tuoretta tiedettä yhdistetään uuteen teknologiaan. Space Systems Finlandilla projekteja toteuttaa kansainvälinen eri alojen asiantuntijoiden joukko Suomessa ja ulkomailla. Yrityksen toiminta-ajatus kiteytyy siihen, kuinka älykkäitä tietokoneohjelmistoja suunnittelemalla pystytään tekemään teknologiaa hyödyntävistä järjestelmistä

170

sena on viedä Marsiin tekninen laite, joka tutkii elonmerkkejä vieraan

SPACE SYSTEMS FINLAND Perustaja: Seppo Korpela Perustettu: 1989, Espoossa

Suomalaisen avaruusteknologian tienraivaajana pidetty Space Systems Finland suunnittelee ja toteuttaa vaativia teknisiä sovelluksia avaruusalalla mutta yhä enemmän myös koneteollisuuden, lääkelaiteteollisuuden, energiateollisuuden ja puolustusalan tarpeisiin. Teknologisten innovaatioiden ansiosta yritys on haluttu yhteistyökumppani Suomessa ja ulkomailla.”

1990-luku

Laman kynsistä Euroopan unioniin 1980-luvun taloudellinen kasvu päättyi 1990-luvun alussa en-

den muilla sektoreilla lamasta selviäminen oli hitaampaa, mutta

nennäkemättömän syvään lamaan. Muutaman vuoden aikana

vuosikymmenen puoliväliin tultaessa kotimarkkinatkin pääsivät

Suomen bruttokansantuote kutistui yli 10 prosentilla, työttö-

kuitenkin yli lamasta. Talouskasvu oli jopa yllättävän suurta aina

myys kasvoi muutamasta prosentista yli 16 prosenttiin ja valtio

vuosituhannen vaihteeseen saakka, joskin bruttokansantuote jäi

velkaantui pahoin. Pankkisektori, kotimarkkinat ja teollisuus-

pysyvästi lamaa edeltänyttä kasvutasoa alemmas.

tuotanto ajautuivat kriisiin, ja ulkomaankauppa pysähtyi miltei

Neuvostoliiton hajoamisella oli Suomeen muitakin kuin ta-

täysin. Lukuisat yritykset ajautuivat maksuvaikeuksiin. Laman

loudellisia vaikutuksia. 1990-luvun kuluessa Suomi hakeutui

myötä hyvinvointivaltio ja sen palvelut joutuivat koville. Turva-

entistä vahvemmin länteen. Neuvostoliiton hajotessa Suomi

verkko kesti, mutta etuuksia jouduttiin vähentämään. Monet

irtautui YYA-sopimuksesta ja solmi sen tilalle naapuruussopi-

kotitaloudet turvautuivat talousvaikeuksissa muun muassa il-

muksen Neuvostoliiton perillisen Venäjän kanssa. Vuonna 1994

maiseen ruoka-apuun.

Suomi solmi rauhankumppanuussopimuksen Naton kanssa,

Ennen lamaa ja sen aikana tapahtui useita erillisiä, mutta samanaikaisia tapahtumia, jotka syvensivät ja pitkittivät lamaa.

liittyi seuraavana vuonna Euroopan unioniin ja edelleen vuonna 1998 Euroopan talous- ja rahaliittoon.

Esimerkiksi Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 leikkasi

Kansanvälistä asemaa rauhanvälittäjänä jatkettiin erityisesti

lähes viidenneksen Suomen ulkomaankaupasta. Toisaalta Suo-

YK:n valtuuttamissa EU- tai Nato-johtoisissa rauhanturvaope-

men keskuspankki oli sitoutunut rahapolitiikkaan, joka perustui

raatioissa. Suomen presidentiksi valittiin vuonna 1994 Martti

vakaaseen ja vahvaan markkaan. Talouskurimuksessa korot

Ahtisaari. Hänen johdollaan Suomi hakeutui kohti Euroopan

nousivat, mikä vaikeutti velkaisten kotitalouksien ja yritysten

unionin ydintä. Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajakausi

toimintaa sekä vähensi muutenkin vastatuulessa olevaa vientiä.

alkoikin Ahtisaaren kaudella heinäkuussa 1999.

Negatiivinen kehä oli tosiasia.

Urheilussa Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa vuonna 1995

Syvyydestään huolimatta lama oli ohi yllättävän nopeasti.

usean menestyksekkään, joskaan ei voitokkaan, vuoden jäl-

Vuoden 1991 lopussa luovuttiin aiemmasta rahapolitiikasta ja

keen. Erityisen makean voitosta teki, että finaalissa kaatui rakas

markka devalvoitiin. Seuraavana vuonna markka asetettiin kel-

vihollinen, kisojen isäntämaa Ruotsi, luvuin 4–1. Voiton myötä

lumaan, jolloin markkinat määrittelivät valuutan arvon. Suomen

jääkiekosta tuli Suomen seuratuin urheilulaji ja ensimmäisistä

vienti alkoi vetää, mikä kasvatti teollisuuden tuotantoa.

maailmanmestareista kansallissankareita.

Erityisesti teknologia- ja elektroniikkateollisuus toimivat talouden vetureina nostaen Suomen takaisin kasvuraiteille. Talou-

1990

MONITAITEELLINEN MENESTYSTARINA

kävijöitä oli vuodessa 2 000, määrä nousi nopeasti 30 000:een Taide-

KANSAKUNTAMME KULTTUURIN HARRASTAMINEN painottuu voi-

yksilöllisiä näyttelyitään. Pääpaino on modernissa nykytaiteessa ja

makkaasti kesäkaudelle, jolloin suomalaiset kiertävät ahkerasti

teokset tehdään nimenomaan Salmelaa varten. Nuorten taiteilijoiden

taidenäyttelyissä ja musiikkitapahtumissa. Tuhannet taiteen ystävät

määrä on vuosi toisensa jälkeen kasvanut ja Salmela onkin ainutlaa-

löytävät tiensä myös Taidekeskus Salmelan kuvataidenäyttelyihin ja

tuinen ponnahduslauta esimerkiksi Ilkka Lammin kaltaisille lahjak-

konsertteihin.

kuuksille. Talviateljeetoiminta tarjoaa taiteilijoille ainutlaatuiset tilat

luonto- ja kulttuuritalo liittyi Salmelan toimintaan vuonna 2015. Salmelaan kutsutaan vuosittain taiteilijoita rakentamaan omia

Mäntyharjun kunta eli 1990-luvun kynnyksellä haastavia aikoja.

luomistyötä varten. Vuonna 2010 avattiin taiteilijaresidenssi myös Vii-

Pitkään kunnanjohtajana toimineen Sakari Nuutisen johdolla pohdit-

puriin, jonka tavoitteena on lisätä kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa.

tiin kuumeisesti ratkaisua ränsistyneen Salmela-rakennuksen ongel-

Taidekeskuksen suosituissa konserteissa ja laulukilpailussa ovat

maan. Kauppalehdessä julkaistussa kilpailussa haastettiin ihmiset

olleet äänessä suomalaiset huippunimet. Cardiffin laulukilpailun

ideoimaan entiselle pitäjäntuvalle uusia käyttötarkoituksia.

vuonna 2003 voittanut Tommi Hakala oli ensimmäisen Salmelassa

Muusikon ja vannoutuneen taiteenystävän Tuomas Hoikkalan

järjestetyn Merikanto-laulukilpailun voittaja.

ideoima ehdotus oli Taidekeskus Salmela, monitaiteellinen kulttuu-

Musiikin ja kuvataiteen lisäksi Taidekeskus Salmela tekee ar-

rin kehto. Ehdotus erottui selvästi edukseen ja niinpä kunnanjohtaja

vokasta työtä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja ra-

Nuutisen tuen sekä Hoikkalan päämäärätietoisuuden siivittämänä

kennusten säilyttämiseksi. Salmelan ansiosta satoja vuosia vanhat

ensimmäinen taidenäyttely järjestettiin vuonna 1990. Esillä oli suu-

rakennukset ovat säästyneet ja saaneet uuden elämän kulttuuri-

relle yleisölle ja kyseiselle aikakaudelle verrattain vierasta klassista

näyttämönä. Kohteiden entisöinti toteutetaan Unescon suositusten

nykytaidetta. Musiikkiesitykset kuitenkin houkuttelivat väkeä paikalle

ja museoviraston ohjeiden mukaisesti.

ja Salmelan ainutlaatuinen tunnelma sai kävijät lumoihinsa avaten ih-

Taidekeskuksen avaaminen Mäntyharjulle pelasti arvokkaat ra-

misten mielet taiteelle. Salmelasta piti tulla kesäharrastus, mutta sen

kennukset purkutuomiolta ja elävöitti koko kirkonkylän keskustan.

sijaan siitä tuli Hoikkalan perheen elämäntapa, taiteilijoiden tukikohta

Nuoret taiteilijat saavat Salmelasta työtilat sekä inspiroivan ympä-

sekä jokakesäinen traditio taiteen ja musiikin ystäville.

ristön toteuttaa itseään. Heidän työnsä pääsevät ensin Salmelaan

Seuraavina kesinä kävijämäärät vain kasvoivat, joten tiloja laajen-

saapuvien ihmisten ihasteltaviksi ja myöhemmin kotien seinille.

nettiin läheisen Iso-Pappilan päärakennukseen ja pihapiiriin. Myö-

Taidekeskuksen ainutlaatuinen tunnelma virittää kävijänsä vastaan-

hemmin taidekeskukseen liitettiin entisöintitöiden jälkeen vanha

ottavaisiksi taiteelle kasvattaen kiinnostusta kulttuuria kohtaan.

osuuskauppa, apteekki ja posti. Vuosien saatossa kolmen tuhannen

Ilman Tuomas Hoikkalan visiota ja periksi antamatonta ponnistelua

neliön tontti laajentui yli kahden hehtaarin alueelle kulttuurikeskuk-

suomalaisesta kulttuurielämästä puuttuisi iso palanen.

seksi keskelle Mäntyharjun kirkonkylää. Kun ensimmäisinä vuosina

174

keskus Salmelan laajentuessa taiteen ja yleisön ehdoilla. Vuohijärven

TAIDEKESKUS SALMELA Toiminnanjohtaja: konsuli Tuomas Hoikkala Perustettu: 1990, Mäntyharjulla

Taidekeskus Salmela on tarina siitä, mitä taide ja kulttuuri voi tuoda tullessaan. Taiteen avulla on mahdollista elvyttää kokonainen kylä uuteen kukoistukseen samalle luoden menestyvää kulttuuritoimintaa. Taidekeskus Salmela on enemmän kuin yritys, se on taiteen ja kulttuurin kotisatama.”

1991 KIHU Perustaja: Jyväskylän yliopisto, opetusministeriö ja Suomen Olympiakomitea Perustettu: 1991, Jyväskylässä

TIETEELLÄ KILPAURHEILUN HUIPULLE KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUS KIHU on tehnyt tiedettä suomalaisen urheilun hyväksi vuodesta 1991 ja on nykyään maamme johtava soveltavan urheilututkimuksen keskus. Suomen pieni koko on tuonut haasteita suomalaisen urheilun menestykseen, mutta mitä ei saavuteta määrällä, paikataan kekseliäisyydellä ja luovuudella. Matkan varrella KIHU on tuottanut uusia urheilukeksintöjä aina alppimajoista keihästykkeihin sekä tehnyt tärkeää tutkimusta urheilijoiden terveydenhuollossa. KIHU on luonut aivan erityislaatuisen tutkimuksen ja urheilun synergian, jollaista ei muualta maailmasta löydy. Urheilussa onnistuminen mitataan menestyksellä. Yksi lähtökohta suomalaisen urheilun menestykselle on ollut oman tutkimuskeskuksen perustaminen, mihin toivat paineita muissa maissa jo toimivat tutkimuskeskukset. Vaikka vuonna 1987 Suomen Olympiakomitean hyväksymään strategiaan kirjattiin, että Suomeen pitäisi perustaa kilpaurheilua palveleva yksikkö, ei KIHUn matka yhdeksi johtavista urheilun tutkimuskeskuksista sujunut mutkitta. Rahoituksen saamiseksi vaadittiin monia neuvotteluja, ja matkalla tarvittiin myös aimo annos urheiluhenkeä: ratkaisevat kädenpuristukset vaihdettiin Lahden maailmanmestaruuskisojen katsomossa vuonna 1989. Kansainvälisesti katsoen syrjässä oleva Keski-Suomi on osoittautunut erinomaiseksi kotipesäksi KIHUlle. Jyväskylän kaupunki on tarjonnut tutkimuskeskukselle valmiit toimitilat ja yliopistokaupungin vahvan osaamisen. Jyväskylän yliopisto onkin ollut yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista läpi KIHUn historian: osaaminen on ydinsana tutkimuskeskuksen menestyksessä. Henkilöstö on ollut

176

Kansainvälisesti arvostettu ja kiitelty monitieteinen tutkimuskeskus, joka yhdistää tieteen ja urheilun aivan erityisellä tavalla. KIHU edistää suomalaisen huippu-urheilun menestystä ja vie osaltaan maailmalle suomalaista osaamista.”

alusta asti korkeasti koulutettua, ja useampi kuin joka kolmas työn-

toimivassa Sports Lab Jyväskylässä tehdään esimerkiksi tuotetesta-

tekijä on KIHUlla tohtori.

usta, joka tarjoaa puolueetonta tietoa tieteen keinoin. Tutkimuskes-

Tutkimuskeskuksen ensimmäistä vuosikymmentä leimaa uuden

kuksen tehtävänä onkin toimia teorian ja käytännön välissä niin, että

luominen ja kekseliäisyys. Yrityksen ja erehdyksen kautta kehitettiin

urheilijoiden kanssa kentällä tehtävän tutkimuksen tulokset tuodaan

uusia menetelmiä ja laitteita, joista monet ovat edelleen urheiluyhtei-

suoraan käytäntöön: osaksi valmennusta tai uusiksi innovaatioiksi.

sön käytössä. Muun muassa keihäänheiton analysointiin suunniteltu

KIHU on merkittävä tekijä suomalaisen kilpaurheilun menestyk-

suurnopeuskamera tutkii vauhdinottoa ja heittoliikettä, heittoportti

sessä. Tulevaisuudessa tutkimuskeskus tulee olemaan entistä vai-

tallentaa heittokulmat ja -nopeudet ja keihästykki auttaa analysoi-

kuttavampi urheilun puolestapuhuja. Huippututkimuksella pyritään

maan keihäiden lento-ominaisuuksia. KIHUn tutkimukset keihään-

ratkaisemaan niin nuorten urheilutottumusten kuin kilpaurheilijoi-

heitossa ovatkin vieneet suomalaiset keihäänheittäjät maailman

den valmennuksen haasteita. Tutkimuskeskus on kansainvälisesti

kärkeen ja tuoneet Suomelle olympiavoittoja, maailmanmestaruuksia

verkostoitunut näyttöön perustuvan tiedon tuottaja, jonka ansiosta

ja heittoennätyksiä.

suomalainen urheilu ja valmentautuminen tunnetaan myös globaalisti

Nykyään liikunta-alalla syntyy uusia lyhyen tähtäimen ratkaisuja

korkeatasoisesta osaamisesta.

kiihtyvään tahtiin, ja KIHU toimii laadunvalvojana. KIHUn alaisuudessa

177

1992

INTOHIMONA ITÄMERI JA SEN SUOJELU

Suomessa säätiö rahoittaa hanketta, jossa leikataan maatalouden

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TAVOITE on Itämeren ja sen kulttuuri-

nevirastolle luovutetussa Tankkeriturva-hankkeessa taas kehitettiin

perinnön pelastaminen tuleville sukupolville. Tiedon levittäminen ja

ENSI-palvelu, jonka tavoite on parantaa merenkulun turvallisuutta

meren puhdistaminen kulkevat säätiössä tiiviisti käsi kädessä. Kult-

kokoamalla Suomenlahdella liikennöivien öljytankkereiden reitti-

tuurityössä hyödynnetään säätiön arvokkaita merenkulun historiaan

tiedot viranomaisten käyttöön. Ympäristökasvatustyössä korostuu

liittyviä kartta-, taide- ja meriantiikkikokoelmia.

yksilön valintojen vaikutus Itämeren tilaan. Säätiö oli esimerkiksi

John Nurmisen Säätiön perustaja merenkulkuneuvos Juha Nurminen kiinnostui merestä jo lapsena. Purjehdus ja sukeltaminen

178

ravinnekuormaa peltojen kipsikäsittelyllä. Säätiön Lähikalahankkeessa merta puhdistetaan kalastamalla ylikasvaneita särkikantoja, ja särkikalat jatkojalostetaan herkullisiksi saaristolaispihveiksi. Liiken-

mukana kehittämässä Itämeri-laskuria, jolla voi tarkastaa oman Itämeri-jalanjälkensä.

sekä myöhemmin merenkulun ja kartografian historia olivat luontevia

Säätiön kustannusja näyttelytoiminta tukee merensuojelutyötä

harrastuksia laivanvarustajasuvun jälkeläiselle. Juhan isoisän isä oli

ja pyrkii tekemään merenkulkua, löytöretkeilyä ja kartografiaa tunne-

aloittanut perheyrityksen Raumalla jo 1800-luvun lopulla. Juha peri

tuksi suurelle yleisölle. Eri kielille käännettyjä teoksia ovat esimer-

yrityksen isältään, joka oli aloittanut merihistoriallisten aineistojen,

kiksi Mare Balticum, Meritie ja Ultima Thule. Vuonna 2015 julkaistiin

karttojen ja antiikkiesineistön, kuten navigointilaitteiden, kokoamisen

myös Maailma piirtyy kartalle -teos, jonka tekijät, Marjo T. Nurmisen

1930-luvulla. Juha jatkoi kokoelmien täydentämistä ja perusti niiden

ja Juha Nurmisen, Kuninkaallinen maantieteellinen seura (Royal

kulttuurihistoriallisen perinnön turvaamiseksi säätiön vuonna 1992.

Geographical Society) palkitsi karttojen kulttuurihistoriaan liittyvästä

Intohimoisena sukeltajana ja merenkulkijana Nurminen havahtui

tutkimus- ja kirjoitustyöstä. Säätiön Loki-verkkoyhteisö edistää myös

Itämeren rehevöitymiseen ja laajoihin sinileväkukintoihin 1990-luvun

tiedonvälitystä ja kokoaa yhteen Suomen rannikon sekä saariston

lopulla. Meren hälyttävä tila sai Nurmisen pohtimaan, voisiko säätiö

suosikkikohteita ja tarinoita.

tehdä jotain Itämeren hyväksi. Syntyi idea Puhdas Itämeri -hankkeis-

Itämeri on kaikkien yhteinen, ja työtä pitää tehdä siellä, missä sillä

ta, joiden avulla mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä

on suurin vaikutus. John Nurmisen Säätiön vahvuus on valtioiden rajat

vähennettäisiin nopeasti, kustannustehokkaasti ja tulokset olisivat

ylittävä, riippumaton toiminta yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden,

mitattavissa. Ensimmäisenä toteutettiin tehostettu kemiallinen fos-

tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Konkreettinen työ on tuottanut

forinpoisto Pietarin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla

tulosta, ja Itämeri on nykyään kirkkaampi kuin kuluvan vuosituhan-

vuosina 2004–2011. Hankkeita on toteutettu myös muissa Itämeren

nen alussa. Meren ravinnekuormitus on vähentynyt merkittävästi

valuma-alueiden kaupungeissa Luoteis-Venäjällä, Puolassa, Baltian

Suomenlahdella, ja samalla merellisen kulttuuriperinnön arvostus

maissa ja Valko-Venäjällä.

on lisääntynyt.

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustaja: Juha Nurminen Perustettu: 1992, Helsingissä

Kun ihmiset tuntevat Itämeren ja sen historian, he tietävät, miksi ja miten merta pitää suojella jälkipolville. Tältä pohjalta John Nurmisen Säätiö tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa meren suojelutyössä ja kulttuurihankkeissa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta Itämerestä, sen ainutlaatuisesta perinnöstä ja elävästä rannikkokulttuurista.”

1993

aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 prosenttia, mutta pääosassa tuotteista vaatimus ylittyy reilusti. Merkin käyttöä myös valvotaan. Hyvää Suomesta -merkki löytyy niin isojen kuin pienienkin toimijoiden tuotteista.

KOTIMAISEN RUUAN PUOLESTA

tyneet, on sen suosio yrityksissä lisääntynyt. Erilaiset ruokakohut,

VUONNA 1993 REKISTERÖITY Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että

kotimaassa tuotettua ruokaa, ja niinpä myös yritykset haluavat Hyvää

elintarvike on tuotettu, valmistettu ja pakattu Suomessa. Sinival-

Suomesta -merkin todistamaan tuotteidensa suomalaisen alkuperän.

koinen joutsenlippuna tunnettu merkki antaa kuluttajille helpon ja

Ruokatrendeissä kotimaisuus koki 2000-luvun puolivälissä not-

varman keinon tunnistaa ruuan kotimainen alkuperä.

kuten BSE-tauti ja lintuinfluenssa, ovat lisänneet merkin painoarvoa ruokavalintoja tehtäessä. Kuluttajat osaavat vaatia entistä useammin

kahduksen, mutta vuodesta 2007 alkaen kotimaisuuden arvostus

Alkuperämerkin ideaa lähdettiin kehittämään 1990-luvun alussa

on vahvistunut. Ruuan alkuperän merkitys on nykykuluttajille tär-

Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä. 1980-luvulla kansainvälisty-

keä. Kansainvälisyyden ihannointi on muuttunut kotimaisuuden

minen oli kiihtynyt myös keittiön puolella. Kun EU-jäsenyys näytti

arvostamiseksi.

toteutuvan, tuontirajoitusten poistumisen ja vapautumisen pelättiin heikentävän kotimaisen ruuan ja sen tuottajien asemaa.

180

Vaikka vuosien varrella merkin kotimaisuuskriteerit ovat kiris-

Laajeneva kuluttajajoukko tunnistaa suomalaisen ruuan ylivoimatekijöitä paitsi kotimaassa myös muualla. Suomi on maapallon poh-

Suomessa ideaan tarttui Maatalousalan Tiedotuskeskus MAT

joisin maatalousmaa. Arktiset olosuhteet antavat ruuantuotannolle

(1996–2009 Finfood – Suomen Ruokatieto ry, nykyisin Ruokatieto Yh-

erityispiirteitä, joita ei hevin muualla kopioida. Puhdas vesi, ilma ja

distys ry). Mukaan saatiin laajasti elintarvikeketjun toimijoita. Maa- ja

maaperä tuottavat tutkitusti ensiluokkaisia raaka-aineita. Kylmä ja

metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ra-

pitkä talvi pitää kurissa niin kasvintuhoajat kuin eläinten loistauditkin.

hoituksella merkki saatiin lanseerattua nopeasti kuluttajien tietoi-

Niinpä Suomessa käytetään huomattavasti vähemmän kasvinsuoje-

suuteen. Näkyvässä televisiokampanjassa suomalaiset julkisuuden

luaineita kuin muualla eikä eläimiä lääkitä ennakoivasti, vaan aino-

henkilöt puhuivat kotimaisen ruuan puolesta. Ensimmäisenä merkki

astaan tarpeeseen. Suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus ovat

myönnettiin perisuomalaiselle tuotteelle, Atrian lenkkimakkaralle.

osa Hyvää Suomesta -merkin arvopohjaa. Merkki on tunnustelemassa

Vuoden 1994 lopussa merkki löytyi jo 400 tuotteen pakkauksesta.

kansainvälisiä markkinoita arktisen ruuan tarinan, Arctic Food from

Merkin rahoitus yksityistettiin vuonna 2000.

Finland, siivittämänä.

Hyvää Suomesta -merkitty elintarvike valmistetaan suomalaisista

Kiitos Hyvää Suomesta -merkistä ja kotimaisen ruuan menestyk-

raaka-aineista suomalaisella työllä. Liha, kala, kananmuna, maito ja

sestä kuuluu tiedostaville kuluttajille ja vastuunsa kantaville maanvil-

hunaja sekä kaikki yhden ainesosan tuotteet ovat aina 100-prosentti-

jelijöille ja valmistajille. Hyvää Suomesta -merkki on suurena tukena

sesti suomalaisia. Kun useamman ainesosan tuotteiden kaikki raaka-

siinä, että satavuotiaaassa Suomessa syödään suomalaista ruokaa.

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI Kehittäjä: Ruokatieto Yhdistys ry Rekisteröity: 1993

Aidosti kotimaisen ruuan tunnistat Hyvää Suomesta -merkistä. Suomalainen ruoka on rehellistä, puhdasta ja arktisten olosuhteiden karaisemaa. Kotimainen ruoka on koko kansan ylpeydenaihe.”

1994

SATOISIA KASVEJA POHJOISIIN OLOIHIMME BOREAL KASVINJALOSTUS OY jalostaa satoisia ja laadukkaita peltokasvilajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijöille. Lajikkeet yli kymmenestä kasvilajista on kohdennettu erityisesti kotimaisen elintarvikeketjun tarpeisiin. Suomen pohjoiset viljelyolot poikkeavat muista maista. Kasvukausi on lyhyt, joten viljan pitää valmistua nopeasti. Vaihtelevat ja ankarat sääolot vaativat kasveilta kestävyyttä. Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pelloista viljellään Borealin jalostamilla, Suomen kasvuolojen vaatimukset täyttävillä lajikkeilla. Kasvinjalostus on pitkäjänteistä työtä. Vanhempaislajikkeiden risteytyksestä kestää valinta- ja testausvaiheiden myötä yli 10 vuotta ennen kuin uusi lajike pääsee käytännön viljelyyn. Suomalaisen kasvinjalostuksen juuret yltävät 1900-luvun alkuun, jolloin Suomen Kylvösiemenyhdistys lähti edistämään hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttöä ja aloitti aktiivisen kasvinjalostustyön. Kylvösiemenyhdistyksen aloittama työ sai jatkoa ja laajuutta, kun valtion maanvil-

BOREAL KASVINJALOSTUS Perustettu: 1994, Jokioisilla. Juuret 1900-luvun alussa

jelystalouden koelaitos aloitti kasvinjalostuksen vuonna 1908 ja Keskusosuusliike Hankkija perusti oman kasvinjalostuslaitoksensa vuonna 1913. Nämä kaksi toimijaa tuottivat vuosikymmeniä pääosan Suomen maatalouden tarvitsemista lajikkeista. Lisäksi ne olivat tärkeässä roolissa muun muassa parannettaessa maamme elintarviketuotannon omavaraisuutta sotien jälkeen. Toimintaympäristö ja yrityskentän rakenne muuttui vuosikym-

182

Pohjoisiin kasvuoloihin erikoistuneella Borealilla on maamme ainoana kasvinjalostusyrityksenä keskeinen rooli kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn parantamisessa. Yli sadan

menten aikana, ja vuonna 1992 maa- ja metsätalousministeriö päätti

vuoden aikana kertyneen kasvigeenivarannon avulla Boreal

järjestellä ja uudistaa kotimaisen kasvinjalostuksen. Maa- ja elintar-

jalostaa pohjoisilla viljelyalueilla menestyviä kasvilajikkeita.”

viketalouden tutkimuskeskuksen ja Hankkijan kasvinjalostustoiminnot

mukana suomalaisten ruokapöydissä, oli kyse sitten liha-, maito- tai

yhdistettiin yhdeksi valtion liikelaitokseksi vuonna 1994. Jokioinen

viljatuotteista. Boreal onkin lunastanut paikkansa osana kotimaista

valikoitui sijoituspaikaksi Borealiksi nimetylle kasvinjalostusyrityk-

elintarvikeketjua, sillä ilman kasvinjalostusta ei maamme elintar-

selle, sillä siellä sijaitsi valmiiksi toimintaan sopivia koepeltoja, labo-

viketuotanto olisi todennäköisesti kehittynyt näin laajaksi ja mo-

ratoriotiloja sekä kasvihuoneita. Uusi organisaatio hoiti alusta lähtien

nipuoliseksi tai selvinnyt EU-jäsenyyden maataloudelle tuomista

tehokkaasti ydintehtäväänsä eli kasvinjalostusta sekä sen tuottamien

kilpailukykyhaasteista. Suomen lisäksi Borealin lajikkeilla on ky-

lajikkeiden markkinointia siemenliikkeiden kautta maanviljelijöille.

syntää myös muilla pohjoisilla alueilla, kuten Ruotsissa, Baltiassa

Suomen itsenäistymisen aikoihin kasveja arvioitiin lähinnä nii-

ja Kanadassa.

den ulkoisten ominaisuuksien perusteella, kun taas nykyaikaisissa

Väestön määrän kasvaessa ruuantarve maailmassa kasvaa ko-

laboratorioissa sukelletaan dna-tasolle asti. Hyödyntämällä tietoa

vaa vauhtia. Ilmastonmuutos vaikeuttaa ruuantuotantoa laajoilla

kasvien geeneistä voidaan kasvilajeja jalostaa esimerkiksi kestä-

alueilla sään ääri-ilmiöiden ja kuivuuden lisääntyessä. Pohjoisilla

mään paremmin tauteja tai tuottamaan sadon käyttäjien haluamaa

alueilla lämpötilan nousu puolestaan pidentää kasvukautta. Niinpä

laatua. Runsas sato on luonnollisesti haluttu ominaisuus kaikissa

tulevaisuudessa ruuantuotanto saattaa hyvinkin painottua nykyistä

lajikkeissa. Uuden lajikkeen on aina oltava joltain osin parempi kuin

pohjoisemmille alueille. Kotimaisen elintarviketuotannon turvaami-

jo markkinoilla olevat.

sen lisäksi Borealin lajikkeilla voikin tulevaisuudessa olla nykyistä

Kotimaisen kasvinjalostuksen kokoaminen Borealiin on osoit-

laajempia markkinoita muilla pohjoisilla alueilla.

tautunut hyväksi päätökseksi. Borealin työ on lähes poikkeuksetta

183

1995

LAATUJUOMIA LAITILASTA

Vuotta myöhemmin marjaisia ja hedelmäisiä makuja sisältäneet juo-

KOTIMAISET VIRVOKKEET MAISTUVAT suomalaisille niin mökillä

ensimmäisenä oluena Kukko-olut. Itse kehitetyn panimoprosessin

saunoessa kuin ystävien kanssa juhliessa. Kun suuta kuivaa, Laitilan

ansiosta Kukko-oluesta tuli osittain sattumalta maailman ensimmäi-

Wirvoitusjuomatehdas taltuttaa janon. Suomen virvoitusjuomaja

nen gluteeniton täysmallasolut. Perinteisten Kukko-oluiden rinnalla

panimoteollisuuden sympaattinen toimija on saavuttanut merkittävän

valmistetaan myös erityyppisiä erikoisoluita. Myöhemmin luovan

jalansijan alallaan vuosien saatossa. Kaupan hyllyllä länsisuoma-

tuotekehityksen ansiosta makumaailmaa on laajennettu maustetuilla

laisen yrityksen tuotteet erottuvat edukseen erinomaista makua ja

Into-lonkeroilla sekä siiderin ja viinin Skumppa-juomasekoituksilla.

vanhan hyvän ajan henkeä huokuen.

Virvoitusjuomatehtaassa valmistuu juomaa tuhansia pulloja ja

Yritys sai alkunsa neljän laitilalaisen miehen ideasta vuonna 1995,

tölkkejä päivässä, joten panttipullojen ja -tölkkien kierrätysjärjes-

kun he lähtivät viemään kalajalosteita Keski-Eurooppaan Fisutta-

telmän ansiosta yrityksen ekologinen jalanjälki säilyy maltillisena.

yritysnimen alla. Kalabisnes kuitenkin kariutui autokolariin, ja liike-

Jatkuvan tuotannon pyörittämiseksi tarvitaan runsaasti energiaa.

toiminnassa tehtiin täyskäännös juomateollisuuteen. Ensimmäiset

Koska ympäristöarvot ovat yritykselle tärkeitä, tehdas hyödyntää vain

limonadit valmistettiin Sodastreamerilla Fazerin vanhassa Munan-

tuulivoimaa. Ekologisuus näkyy myös ensiluokkaisessa vesienhuol-

poraamossa. Lasipulloja saatiin Suomen jääkiekon maailmanmes-

tojärjestelmässä, jonka kautta tehdas saa juomiensa raaka-aineeksi

taruuden ansiosta Tšekistä ja juomakoreja paikalliselta puusepältä.

Laitilan puhdasta pohjavettä. Oluen valmistuksesta jäävä mäski taas

Vaikka virvoitusjuoma-ala oli yrittäjille vielä täysin tuntematon, hei-

päätyy hyötykäyttöön lampaiden ja sonnien ravinnoksi sekä paikalli-

dän ennakkoluuloton tekemisen palonsa käänsi alkuaikojen haasteet

sen leipomon leipätaikinaan makua antamaan.

voitoksi. Harrastuksesta tuli kannattavaa liiketoimintaa 2000-luvun

Tekemisen palo ja vahva usko omiin tuotteisiin ovat tehneet Lai-

taitteessa, ja vuonna 2007 yritys nimettiin lopulta virallisesti Laitilan

tilan Wirvoitusjuomatehtaasta koko kansan suosikin. Tinkimätön

Wirvoitusjuomatehtaaksi. Toiminnan kehittyessä juomatehdas on

määrätietoisuus on auttanut erityisesti silloin, kun kaikki ei ole men-

ottanut isoja harppauksia investoidessaan uusiin panimolaitteisiin,

nyt suunnitelmien mukaan. Koska juomat ovat löytäneet tiensä jo

pullotuslinjoihin ja tölkitysjärjestelmiin.

tuhansien ja tuhansien suomalaisten huulille, on Laitilan Wirvoitus-

Suomalaisen pienpanimokulttuurin tienraivaajana aloittanut Lai-

juomatehtaan tulevaisuuden tavoitteena tulla myös merkittäväksi

tilan Wirvoitusjuomatehdas on laajentanut tuotevalikoimaansa sit-

vientipanimoksi. Päämäärä saavutetaan tekemällä juomia, joiden

ten ensimmäisten mehulimonadien. Nykyään Suomen neljänneksi

laatu ylittää kaikkien tarpeet ja toiveet.

suurimman panimon valikoimaan kuuluvat limonadien lisäksi muun muassa siiderit, oluet ja lonkerot. Yrityksen siiderit tulivat valikoimaan vuonna 1997, ja ne menivät samantien kuin kuumille kiville.

184

mat nimettiin Oiva-siidereiksi. Vuonna 1998 lanseerattiin yrityksen

LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS Perustajat: Jari Laiho, Markku Pilppula, Totti Salko, Pekka Siivonen-Uotila Perustettu: 1995, Laitilassa

Laadukkaita virvoitusjuomia valmistava Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on kasvanut vuosien varrella pienpanimosta Suomen neljänneksi suurimmaksi virvoitusjuomaja panimoalan yritykseksi. Länsisuomalaisen yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat nostalgiset limonadit, Oiva-siiderit, Kukko-oluet, Into-lonkerot sekä Skumppa-juomat.”

1996

TUMMASÄVYINEN SUOMALAINEN SINFONIA KITEELLÄ PERUSTETTU NIGHTWISH on levymyynnissä mitattuna Suomen menestynein yhtye sekä keskeinen pala suomalaisen musiikin historiaa. Sinfonisen metallimusiikin edelläkävijä vauhditti suomalaisen metallimusiikin suosiota 2000-luvun taitteessa ja on perustajansa Tuomas Holopaisen johdolla onnistunut rikkomaan matkallaan monta rajapyykkiä. Vaikka Tuomas Holopainen aloitti pianotunnit kuusivuotiaana, tulevaisuuden haaveet koskivat lähinnä uraa tiedemiehenä muusikon ammatin sijaan. Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa vei kuitenkin viisitoistavuotiaan Holopaisen Metallican ja Guns N’ Roses -yhtyeen yhteiskeikalle. Kokemus herätti poltteen, josta ei ollut paluuta. Suomessa odottivatkin sopivasti lukio-opintojen ohella koulukavereiden heavy metal -bändit. Muutaman vuoden musisoituaan mies päätti kokeilla siipiään lauluntekijänä, ja niin projekti nimeltä Nightwish sai alkunsa. Holopaisen hallitessa kosketinsoittimet laulajaksi löytyi kiteeläinen Tarja Turunen ja kitaraa käsittelemään koulukaveri Erno

NIGHTWISH

Vuorinen. Kiteen Huvikeskuksen studiossa saatiin joululomalla purk-

Perustaja: Tuomas Holopainen Perustettu: 1996, Kiteellä

kiin ensimmäiset kappaleet. Angels Fall First -esikoislevy julkaistiin 1997 Jukka Nevalaisen liityttyä rumpuineen mukaan. Tyyli muuttui vähitellen akustisesta tunnelmointimusiikista metallipainotteisemmaksi. Oceanborn-levyn ilmestyttyä alkoi sadella myös keikkapyyntöjä. Suosio johdatti yhtyeen jäsenet valintojen äärelle, ja yhteisellä päätöksellä opinnot laitettiin jäihin ja annettiin tilaa

186

Nightwish nauttii suurta suosiota Suomessa ja niittää menestystä

musiikille. Tuomas Holopainen pyysi vanhemmiltaan lainaksi 8 000

maailmalla. Sinfonista metallia soittava yhtye on keikkunut yli

markkaa uutta kosketinsoitinta varten ilmoittaessaan keskeyttävänsä

kaksikymmentä vuotta myyntitilastojen kärjessä ja pysynyt uskollisesti

opintonsa Kuopion yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

valitsemallaan polulla musiikki etusijalla edeten.”

Vuonna 2000 julkaistu Wishmaster-levy ponkaisi suoraan Suomen

rock-historiaa esiintymällä loppuunmyydyllä Wembley Arenalla Lon-

albumilistan kärkeen, kun koko suomalainen metallimusiikki nautti

toossa ensimmäisenä suomalaisena pääesiintyjänä.

kovasta nousukaudesta. Seuraavana vuonna yhtyeen basistina aloitti

Teini-iässä alkanut musiikin tekemisen palo ei ole kahden vuo-

Marco Hietala, jonka lauluääntäkin kuullaan yhtyeen tuotannossa.

sikymmenen aikana hiipunut, kun Nightwish on edennyt Pohjois-

Vuonna 2004 ilmestynyt Once-albumi oli Euroopan myydyin levy

Karjalasta Australian ja Etelä-Amerikan esiintymislavoille asti.

kahden viikon ajan ja teki suuren osan maailmaa tietoiseksi yhtyeen

Yleisömäärät ovat vaihdelleet yksityisklubien sadoista kuuntelijoista

olemassaolosta. Levyn suursuosion jälkeen Tarja Turusen ja Night-

stadionkeikkojen kymmeniin tuhansiin. Suuren suosion keskellä

wishin tiet erosivat.

koetuista karikoistakin on selvitty yhteistyöllä ja itseluottamuksella.

Vahvaäänisestä naissolistista tunnetuksi tullut Nightwish rekrytoi uutta laulajaa avoimella haulla. Kahdentuhannen hakijan joukosta

Nightwishin menestyksen salaisuus hyvän musiikin ohella on tietty vilpittömyys sekä sammumaton halu toteuttaa itseään.

uudeksi vokalistiksi valikoitui ruotsalainen Anette Olzon. Laulajan-

Suomalainen melankolia ja lauluntekijöiden omat elämänkoke-

vaihdos ei Nightwishin nousukiitoa hidastanut, sillä vuonna 2007

mukset kaikuvat Nightwishin musiikista. Inspiraation lähteenä toimii

julkaistu Dark Passion Play myi julkaisupäivänään platinaa. Vuoden

muun muassa suomalainen luonto. Yhtyeen kappaleisiin kiteytynyt

2012 ulkomaan kiertueen aikana hollantilainen Floor Jansen korvasi

suomalaisuus auttaa säilyttämään erityislaatuisen kansallistunteen

yhtyeestä yllättäen lähteneen Olzonin. Endless Forms Most Beautiful

kaukanakin kotoa.

-levy ilmestyi 2015, ja samana vuonna Nightwish teki suomalaista

187

1997

VASTUULLISEN PERHEYRITTÄJYYDEN TUKENA YLI SUKUPOLVIEN PERHEYRITYSTEN LIITON RUNGON muodostivat Suomen suurimmat perheyritykset, jotka pitivät tärkeänä luoda perheyrityksille oman edunvalvonta- ja vuorovaikutusverkoston. Liitto tukee perheyritysten uudistumista sukupolvelta toiselle yhteiskunnallisen vaikuttamisen, vertaistuen ja valmennustyön kautta. Yhteiskunnalliset muutokset antoivat sysäyksen perheyrittäjien järjestäytymiselle. Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin vuonna 1995, ja syvä lama oli selätetty. Nokian nousukiito veti mukanaan

Liiton asema järjestökentällä on vahvistunut 2000-luvulla, ja toiminta

muita yrityksiä. Maailmantalouden muutosten myötä kansainväliset

työmarkkinajärjestöjen ulkopuolella on mahdollistanut vuoropuhelun

yhteydet tulivat aiempaa tärkeämmiksi yrityksissä, ja mielikuvat yrit-

sekä palkansaaja- että työnantajapuolen kanssa. Liitto tekee läheistä

täjyydestä muuttuivat myönteisemmiksi. Omistajanäkökulma alkoi

yhteistyötä Keskuskauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton ja

nousta esiin uudella tavalla, ja myös suomalaisissa perheyrityksissä

Suomen Yrittäjien kanssa. Elinkeinoelämän yhteisiin kannanottoihin

alettiin pohtia perheomistajuuden eroja muilla tavoin omistettuihin

liitto tuo suomalaisen kasvollisen omistajuuden näkökulmaa.

yrityksiin nähden.

188

Sukupolvenvaihdosten tukeminen perheyritysten arjessa on muo-

Mallia järjestäytymiselle saatiin Euroopasta, Sveitsistä, jossa per-

dostunut liiton tavaramerkiksi. Perheyritysten liitto tarjoaa jäsenil-

heyritysten oppimista ja verkostoitumista edistävä Family Business

leen keinoja varautua sukupolvenvaihdoksiin ja työkaluja selvitä niiden

Network (FBN International) oli perustettu jo 1980-luvulla. Sen yhtey-

haasteista. Liiton mielestä verotusta Suomessa pitäisi kehittää niin,

teen muodostettiin kansallisia alayhdistyksiä, ja Suomessa Peter Fa-

että uudella sukupolvella on parhaat mahdolliset edellytykset inves-

zer onnistui kokoamaan vahvat omistajasuvut yhteiseen verkostoon,

toida ja kehittää perheyritystä.

joka aloitti toimintansa toukokuussa 1997. Verkostosta muodostettiin

Perheyritysten liitto on luonut kansainvälisesti merkittävän Next-

pian valtakunnallinen perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edun-

toimintamallin, jonka kautta perheyritysten tuleva omistajasukupolvi

valvontajärjestö, joka otti nimekseen Perheyritysten liitto. Tavoitteeksi

saa tukea ja verkostoja kasvussaan vastuullisiksi yritysjohtajiksi.

asetettiin vastuullisen ja kasvollisen omistajuuden edistäminen.

Liiton jäsentapaamisissa arvostetaan avointa kokemusten vaihtoa.

Yritystarinoiden jakaminen on osoittanut, että vaikka perheyritykset

PERHEYRITYSTEN LIITTO

ovat erilaisia, monet mahdollisuudet ja haasteet ovat yhteisiä. Toisten

Perustettu: 1997, Helsingissä

menestymisestä ja ratkaisuista voidaan ottaa oppia. Perheyritysten liitto on 20-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhteiskunnallisena toimijana ja perheyritysten äänitorvena. Suomalaisista yrityksistä jopa 80 prosenttia on perheyrityksiä, jotka työllistävät 42 prosenttia kaikista työllistävien yritysten työntekijöistä. Perheyritysten menestyminen on tärkeää koko Suomen

Perheyritysten liitto pyrkii painottamaan perheyritysten kannalta tärkeitä asioita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lainsäädännössä.

taloudelle ja työllisyydelle. Perheyritykset lisäävät kotipaikkakuntien-

Osana maailmanlaajuista perheyritysten verkostoa liitto edistää

sa elinvoimaa ja vahvistavat alueellista kehitystä.

vastuullista omistajuutta, joka uudistaa yrityksiä sukupolvelta toiselle ja tukee näin koko Suomen taloudellista selkärankaa ja työllistymistä.”

189

1998

UUSIA ENERGIARATKAISUJA ASIAKKAIDEN TARPEISIIN

käsi kädessä. Kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät taloudelliseen,

FORTUM ON ENERGIAYHTIÖ, joka toimittaa asiakkailleen ympäristöä

vähentämään energiantuotannon ympäristövaikutuksia ja lisäämään

kunnioittaen tuotettua sähköä ja lämpöä. Kestävän kehityksen hen-

ilmastomyönteistä energiantuotantoa. Kestävää toimintaa edustaa

gessä Fortum tarjoaa myös älykkäitä ratkaisuja energiatehokkuuden

esimerkiksi Fortumin toteuttama Kiertotalouskylä-hanke, joka valit-

parantamiseksi.

tiin vuoden ilmastoteoksi 2017. Riihimäen kiertotalouskylässä on ai-

yhtiönä ympäristövastuun rooli korostuu, ja siksi Fortum on sitoutunut kehittämään uusia energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja,

Pörssiyhtiö Fortum syntyi kahden yrityksen liitosta vuonna 1998,

kaisempaa paremmat mahdollisuudet kierrättää esimerkiksi muovia.

kun Imatran Voima Oy ja Neste Oyj yhdistivät voimansa. Fortumin nou-

Yhdyskuntajätteestä voidaan kierrättää noin puolet ja hyötykäyttöön

sujohteinen taival uudenlaisena energiakonsernina alkoi suotuisasti

saadaan jopa 98 prosenttia.

kahden merkittävän yhtiön juurilta. Vuonna 2005 Fortumissa koet-

Fortum on kehittänyt myös uudenlaisia ratkaisuja vähentääkseen

tiin suuria muutoksia, kun öljyliiketoiminta eriytettiin yhtiöstä Neste

energiankulutusta. Voimalaitoksissa energiatehokkuutta parannetaan

Oil Oyj:ksi. Samalla Fortum keskittyi entistä enemmän sähkön- ja

uusien investointien ja tekniikan avulla. Kuluttajille Fortum tarjoaa

lämmöntuotantoon. Kahden vuosikymmenen aikana Fortum on laa-

muun muassa sähköajoneuvojen latauspalveluja ja asiakkaiden omaa

jentanut toimintaansa määrätietoisesti myös Suomen ulkopuolelle:

sähkönkulutusta reaaliajassa mittaavaa digitaalista teknologiaa. Au-

tällä hetkellä yhtiö toimii Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa,

rinkopaneelien uusiutuvalla energialla Fortumin asiakkaat taas voivat

Venäjällä ja Intiassa.

taata omavaraisen energiansaannin. Kun energiaa tuotetaan entistä

Uusiutuvat ja päästöttömät energiamuodot muodostavat Fortumin

ympäristöystävällisemmin ja mahdollisuudet seurata esimerkiksi

energiantuotannon kivijalan. Yhtiön kokonaissähköntuotannosta noin

omaa sähkönkulutusta kehittyvät, näkyvät säästöt kuluttajalle pie-

kolmasosa tuotetaan vesivoimalla, mutta Pohjoismaissa vesivoiman

nempänä energiankulutuksena ja laskuna.

osuus on jo puolet. Vesivoiman lisäksi yhtiö kasvattaa tulevaisuudessa

Uusiutuvat energiamuodot kehittyvät vauhdilla ja haastavat perin-

aurinkoenergian ja tuulivoiman tuotantoa investoimalla uusiin lai-

teisten fossiilisten polttoaineiden käytön: esimerkiksi aurinkoenergia,

toksiin Suomessa ja ulkomailla. Ilmastomyönteistä energiaa Fortum

aaltovoima ja maalämpö tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia

tuottaa uusiutuvien energialähteiden rinnalla ydinvoimalla. Sähkön ja

kehittää energiantuotantoa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Fortum

lämmön yhteistuotannossa käytetään muita tehokkaita polttoainei-

on aktiivisesti mukana kehitystyössä tuottamalla energiaa kestävästi

ta, kuten bio- ja kierrätyspolttoaineita sekä fossiilisia polttoaineita.

ja tarjoamalla asiakkailleen järkeviä energiankäyttöratkaisuja.

Turvallinen ja vastuullinen energiantuotanto on yhtiölle itseisarvo. Kestävä kehitys määrittelee vahvasti Fortumin kaikkea toimintaa, sillä vastuullinen liiketoiminta ja kestävästi tuotettu energia kulkevat

190

sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Luonnonvaroja hyödyntävänä

FORTUM Perustettu: 1998

Uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin keskittyvä Fortum on suomalainen energiayhtiö, joka toimii kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Yhtiön toiminta on laajentunut Suomen lisäksi Pohjoismaihin, Baltiaan, Puolaan, Venäjälle ja Intiaan.”

1999

KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISTÄ TEKNOLOGIAA IHMISTÄ VARTEN DIGITALISOITUMINEN OHJAA yhä vahvemmin ihmisiä teknologisten laitteiden ja järjestelmien käytössä. Idean Enterprises on kasvuhakuinen palveluyritys, joka suunnittelee ja rakentaa asiakkailleen digitaalisia tuotteita ja palveluja. Keihäänkärkenä yrityksen toimintaa ohjaa paras mahdollinen käyttäjäkokemus. Idean on ensimmäinen suomalainen palveluliiketoiminnalla kasvanut yritys, joka on ottanut suuria harppauksia menestyksen tiellä myös Yhdysvaltain Piilaaksossa. Käyttökokemusten suunnittelu on vuosien varrella hioutunut Ideanin leipälajiksi. Yrityksen palveluksessa on monialainen joukko muun muassa digialan asiantuntijoita, palvelumuotoilijoita ja käyttöliittymäasiantuntijoita. He analysoivat ja suunnittelevat esimerkiksi verkkokaupan käyttäjäkokemusta ja toteuttavat sen entistäkin paremmin. Tavoitteena on tehdä niin saumattomasti toimiva tuote tai palvelu,

IDEAN ENTERPRISES Perustaja: Niko Frilander, Mikko-Pekka Hanski, Markus Kallio, Risto Lähdesmäki Perustettu: 1999, Jyväskylässä

että kuluttaja osaa käyttää sitä ja tuntee sen saman tien omakseen. Toimintakulttuuria ohjaa design-ajattelu, joka saa innoituksensa suomalaisen ja skandinaavisen muotoilun perinteestä. Yritys on tuonut siten oman uniikin lähtökohtansa käyttökokemuksen suunnitteluun digitaalisissa ympäristöissä. Ideanin taival alkoi neljän Jyväskylässä opiskelevan ystävyksen ideasta vuonna 1999, kun he näkivät liiketoiminnan mahdollisuuden

Digiajan kasvuhakuisena palveluyrityksenä profiloitunut Idean Enterprises suunnittelee ja toteuttaa käyttöliittymiä, jotka palvelevat kuluttajaa parhaalla mahdollisella tavalla. Skandinaavisen muotoilun

192

yhteiskunnan digitalisoituvassa kehityksessä. Alkuperäinen Idean Research toteutti käytettävyystutkimuksia teknologiayrityksille. Asiakkaiden toiveesta yritys alkoi keskittyä yhä enemmän myös käyttöliittymien suunnitteluun, joten vuonna 2005 syntyi Idean Creative.

perinne, järkähtämätön määrätietoisuus ja optimismi ovat tehneet

Vuotta myöhemmin kaksi yritystä yhdisti voimansa nykyiseksi Idean

yrityksestä halutun yhteistyökumppanin maailmanlaajuisesti.”

Enterprises -yhtiöksi.

Tappiollisetkaan tilikaudet eivät ole tukahduttaneet Ideanin energiaa,

Kunnianhimoinen halu kasvaa ajoi yritystä eteenpäin. Nykyään Idea-

vaan erityisesti kansainväliset markkinat ovat siivittäneet yrityksen

nilla on toimintaa Helsingin lisäksi San Franciscossa, Palo Altossa,

nousukiitoon. Vuoden 2017 alussa Idean sai tuekseen yhden maailman

Los Angelesissa, New Yorkissa ja Austinissa. Euroopassa toiminta

suurimmista IT-alan konsulttitaloista, kun ranskalainen Capgemini

on laajentunut Berliiniin, ja seuraava toimipiste avautuu Lontooseen.

osti suomalaisyrityksen. Yritysoston ansiosta Ideanin on mahdollista

Kansainvälistymisen ansiosta asiakkuuksien joukossa on maailman-

toteuttaa yhä vaikuttavampia projekteja, mutta samalla säilyttää ase-

luokan yrityksiä, kuten IBM, Nike ja Amazon.

mansa itsenäisenä liiketoimintayksikkönä.

Ideanin suomalaiseen muotoiluperinteeseen tukeutuva tekemi-

Pitkä yhteistyö Nokian kanssa auttoi Ideania pääsemään kiinni

sen laatu ja nöyrä mutta kunnianhimoinen asenne ovat kantaneet

merkittäviin kansainvälisiin projekteihin 2000-luvun alussa, ja pian

hedelmää niin Suomessa kuin ulkomailla. Yritys pitää kiinni omasta

yritys onnistui saamaan jalansijaa myös omin voimin Suomen lisäksi

erityisosaamisestaan, kun tavoitteena on tulla maailman merkittä-

muualla Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Määrätietoinen

vimmäksi käyttäjäkokemuksia suunnittelevaksi ja toteuttavaksi yri-

pohjatyö oli lähtökohta sille, että juuri Yhdysvaltain markkinat alkoivat

tykseksi. Vaikka kyseessä on piinkova digiteknologia-alan yritys, on

lämmetä suomalaisyritykselle: rohkea verkostoituminen, optimisti-

kaiken keskiössä kuitenkin aina laitetta tai palvelua käyttävä ihminen.

nen asenne ja hyvät suositukset aukaisivat oven, jonka kynnykselle oli ollut pitkä matka.

193

2000-luku

Milleniumin murroksessa: euro ja ensimmäinen naispresidentti Uuden vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen alkoi Suo-

rilta epäselvyyksiltä vältyttiin. Toiselle kaudelle Halonen valittiin

messa kasvun, avoimuuden ja kansainvälistymisen merkeissä.

vuonna 2006.

1990-luvulla alkanut Euroopan yhdistyminen jatkui, ja jäsenmai-

Vuonna 2008 Suomi sai merkittävän tunnustuksen diplo-

den kansalaiset opettelivat elämään uudessa EU-johtoisessa

matiataidoistaan, kun Halosta presidenttinä edeltänyt Martti

järjestelmässä. Muutos näkyi lainsäädännössä, kun EU-direk-

Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla pitkästä työstään

tiivit korvasivat kansallisia säädöksiä.

kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa. Vuosikymmenen

Kansalaisten arkeen alkoi tulla kaikille yhteisiä eurooppa-

aikana myös Suomen koululaitos sai paljon myönteistä huomi-

laisia piirteitä. Yksi oli yhteisvaluutta euroon siirtyminen vuonna

ota, kun suomalaisnuoret nousivat kärkisijoille lukutaitoa sekä

2002. Suomalaisten elämässä euro helpotti erityisesti matkus-

matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista mittaavissa

tamista, kun valuutanvaihto ei ollut enää tarpeen euroalueella

PISA-testeissä. Syynä menestykseen oli suomalaisen opetta-

matkatessa. Samaan aikaan uusi valuutta toi hankaluuksia:

jakoulutuksen erinomainen taso ja opettajien yhteiskunnallinen

kaupassa piti opetella muuttamaan hinnat markoista euroiksi.

arvostus. Ihmiset ympäri maailmaa tulivat seuraamaan suoma-

EU-jäsenyyden ja kiihtyvän globalisaation myötä Suomi

laisten koulujen opetusta.

kansainvälistyi vuosikymmenen aikana. Tämä näkyi esimer-

Menestyksen rinnalla suomalaisissa kouluissa koettiin vuo-

kiksi väkiluvussa, joka kasvoi oikeastaan vain maahanmuuton

sikymmenen aikana myös surua. Kaksi kouluampumistapausta

kautta. Myös kulttuuri kansainvälistyi entisestään, ja varsin-

vaikuttivat koko kansakuntaan. Niiden myötä kouluissa ja yhteis-

kin suomalainen metallimusiikki niitti menestystä maailmalla.

kunnassa alettiin osaamisen lisäksi kiinnittää huomiota entistä

Viimeistään suomalainen metalli- ja hard rock -musiikki nousi

enemmän nuorten mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen.

kaikkien tietoisuuteen vuonna 2006, kun hirviöasuinen Lordi

Taloudellisesti 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli

voitti Euroviisut kappaleellaan Hard Rock Hallelujah. Musiikin

nousukautta, joka päättyi vuonna 2008 kansainväliseen finans-

ohella suomalaiset elokuvantekijät, erityisesti Aki Kaurismäki,

sikriisiin. Talouskasvun veturina toimi matkapuhelinjätti Nokia

menestyivät maailmalla.

ja muu ICT-sektori. Kasvukauden aikana työttömyys laski ja

Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä,

valtionvelka kutistui. Nokian menestyminen vaikutti myös suo-

kun virkaan valittiin Tarja Halonen. Samana vuonna tuli voimaan

malaisten elämään taloutta laajemmin. 2000-luvulla Suomessa

uusi perustuslaki, joka vahvisti parlamentarismia ja kavensi

oli eniten maailmassa matkapuhelimia suhteessa väkilukuun.

presidentin valta-asemaa. Presidentti menetti valtansa hallitus-

Toisaalta myös Internetin yleisyys oli kansainvälistä kärkiluok-

ta muodostettaessa, ja lisäksi hänen tuli johtaa ulkopolitiikkaa

kaa. Esimerkiksi vuonna 2009 noin 80 % suomalaisista kotita-

yhdessä valtioneuvoston kanssa. Halosen presidenttikaudella

louksista oli Internet.

uudet muotoilut aiheuttivat paikoittain kahnauksia, mutta suu-

2000

CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE Perustaja: Martti Ahtisaari Perustettu: 2000, Helsingissä

CMI etsii ratkaisuja konflikteihin yhteistyössä kriisien eri osapuolten kanssa. Presidentti Martti Ahtisaaren perustama järjestö korostaa

RAUHA ON TAHDON ASIA

toiminnassaan neuvottelua ja vuoropuhelua. Näiden hyväksi

PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN perustama Crisis Management

tuloksia eri puolilla maailmaa.”

Initiative eli CMI on yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä. Vuonna 2000 perustetun järjestön palveluksessa on nykyisin noin 80 asiantuntijaa edistämässä rauhaa eri mantereilla. Presidentti Ahtisaari sai tunnustuksena työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Vuonna 2000 Martti Ahtisaaren kuusivuotiskausi Suomen tasavallan presidenttinä oli päättynyt ja tulevaisuus avoinna. Ennen vuoden 1994 voittoisia presidentinvaaleja Ahtisaari oli ehtinyt työskennellä pitkään kansainvälisen diplomatian parissa. Työ ulkoministeriössä oli johdattanut hänet muun muassa Tansanian, Sambian, Somalian ja Mosambikin suurlähettilääksi. Myöhemmin YK:n palveluksessa Ahtisaari edisti ja valvoi Namibian itsenäistymisprosessia. Presidenttikauden jälkeen kansainvälisen konkarin ammattitaidolle oli kova kysyntä. Ahtisaari hylkäsi Kofi Annanin tarjoaman pestin UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön johtajana ja lähti Pohjois-Irlantiin tekemään IRA:n aseista käyttökelvottomia rauhanehtojen mukaisesti. Talvisodan jaloista Viipurista vuonna 1940 evakkoon lähteneen Ahtisaaren omat pakolaiskokemukset lisäsivät hänen haluaan etsiä ratkaisuja maailman kriiseihin. Crisis Management Initiative merkittiin yhdistysrekisteriin Ahtisaaren ryhtyessä haalimaan nuoria osaajia uuteen toimistoonsa. Kalenteri täyttyi vuosittain ulkomaanmatkoista, vaikka rauhanneuvotteluita järjestettiin kotimaankin maaperällä. Syrjässä maailman melskeestä sijaitseva Suomi sopi erinomaisesti monien kriittisten keskusteluiden järjestämiseen.

196

havaittujen keinojen avulla järjestö on saavuttanut erinomaisia

Königstedtin kartano Vantaalla näytteli keskeistä roolia muun muassa

lisääntyy. Lähi-idän, Afrikan ja entisten neuvostotasavaltojen kehi-

vuoden 2005 rauhanneuvotteluissa Indonesian hallituksen ja Acehin

tyksellä on esimerkiksi pakolaisuuden kautta tärkeä merkitys koko

maakunnan itsenäisyyttä ajaneen Vapaa Aceh -sissiliikkeen välillä.

Euroopan tulevaisuudelle.

Ahtisaaren johtamissa neuvotteluissa kolme vuosikymmentä kestänyt

CMI:n keskeinen vahvuus on riippumattomuus. Riippumattoma-

konflikti saatettiin päätökseen. CMI:n saattelemana Kosovo itsenäistyi

na ja itsenäisenä konfliktinratkaisijana CMI pystyy työskentelemään

vuonna 2008, ja samana vuonna Suomi sai tuoreen Nobel-voittajan.

siellä, missä valtiot tai kansainväliset järjestöt eivät pysty. CMI siis

Ensimmäisinä toimintavuosinaan CMI keskittyi tukemaan pre-

tehostaa rauhanponnisteluja täyttämällä epävirallisten ja virallis-

sidentti Ahtisaaren työtä. Nykyisin CMI on keskikokoinen yritys niin

ten rauhanprosessien väliin jääviä aukkoja. Kestävä rauha on mah-

henkilöstöltään kuin budjetiltaan ja järjestössä on töissä lähes 20 eri

dollinen vain, jos paikalliset ihmiset ottavat rauhanrakentamisen

kansallisuutta edustavaa työntekijää noin 30 hankkeessa.

omiin käsiinsä. CMI painottaa myös naisten aktiivista osallistumista

Väkivaltaiset konfliktit ja humanitääriset kriisit lamauttavat ko-

konfliktinratkaisuun.

konaisia valtioita pahentaen köyhyyden kierrettä ja korruptiota. Kon-

Suomalaisuus tuo CMI:n työhön selkeää lisäarvoa, jonka myös

flikteja ei kuitenkaan ratkaista väkivallalla, vaan rauhaan tarvitaan

konfliktiosapuolet tunnustavat. Suomalaisuuden ytimessä ovat rat-

neuvoteltu ratkaisu vuoropuhelun keinoin. Tämä on CMI:n ydinosaa-

kaisukeskeisyys ja pyrkimys kohdella kaikkia tasapuolisesti. Suomen

mista. Konfliktien määrä on kasvussa, ja niistä on tullut entistä mo-

vahva demokraattinen perintö antaa mahdollisuuden etsiä konfliktei-

nimutkaisempia, joten tarve rauhanomaiselle ongelmanratkaisulle

hin kestäviä ratkaisuja.

197

2001 hinta, margariiniteollisuuden laktoosittomuusmääritelmät ja EU. Oli kehitettävä mittamenetelmä, joka osoitti maidon laktoosipitoisuuden olevan alle 0,01 prosenttia. Lisäksi EU-säädösten vuoksi tuotetta pitää kutsua maidon sijaan maitojuomaksi. Maku saadaan kuitenkin tavallista maitoa vastaavaksi, kun puolet laktoosista poistetaan kromatografialla ja toinen puoli pilkotaan hydrolyysin avulla. Kun maitojuoma tuli kauppoihin vuonna 2001, sitä myytiin kahdessa kuukaudessa miljoona litraa. Tuote oli edelläkävijä myös Ruotsin markkinoilla. Pitkä käyttöikä ESL-käsittelyllä (extended shelf life) on

PUHTAASTI KOTIMAISIA MAITOTUOTTEITA ILMAN LAKTOOSIA

kuluttajista merkittävä etu, vaikka se alun perin otettiin tuotteessa

SUOMEN SUURIN MAIDONJALOSTAJA Valio toi ensimmäisenä maa-

tentoimalla menetelmällä maitojuomasta on pilkottu nykyään myös

ilmassa markkinoille täysin laktoosittomat maitotuotteet vuonna

osalle oireita aiheuttavaa proteiinia.

käyttöön siinä uskossa, että myynti olisi hidasta. Hylamaidon makeus ei viehätä maidon juojia, mutta laktoositon maitojuoma maistuu raikkaalta maidolta. Eila-nimi tuleekin sanoista ”erinomaista ilman laktoosia” (engl. Expert in Lactose free), ja tuotteita on jo satoja erilaisia aina jugurteista juomiin ja voista ruokakermoihin. Valion pa-

2001. Joka viides suomalainen saa vatsavaivoja maidon sisältämästä

Valio Eila® on osoitus innovaatioista, jotka syntyvät vuonna 1916

laktoosista, ja Eila-nimen vuonna 2012 saaneet Valion laktoosittomat

perustetussa Valion tutkimus- ja tuotekehityslaitoksessa. Sen pit-

tuotteet saavuttivatkin heti suosiota kotimaisen maidonjuontikansan

käaikaisena johtajana vaikutti lähes 1970-luvulle asti suomalainen

keskuudessa. Ne tunnetaan myös ulkomailla ja ovat esimerkki yhtiön

kemian nobelisti, Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973), jonka jalanjälkiä

tuotekehittelyn pitkän linjan huippusaavutuksista.

Valion tuotekehitys seuraa ylpeänä. Seitsemäntoista osuusmeijeriä

Kaikki lähti liikkeelle herasta, jota Valio jalosti elintarvikekäyttöön

perustivat vuonna 1905 yhtiön valvomaan vientivoin laatua, ja Valion

1970-luvulla. Syntyi prosessi, hydrolyysi, jonka avulla heran laktoosi

omistaa edelleen sama määrä kotimaisia maidontuottajaosuuskuntia.

eli maitosokeri pilkotaan makeammiksi glukoosiksi ja galaktoosiksi.

Yhtiö vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta ja on

Tarkoitus oli valmistaa siirappia makeutusaineeksi ja kokeilla sivu-

maan suurin elintarvikeviejä kohteenaan 60 eri maata. Valio valmis-

tuotteena maidon laktoosin pilkkomista. Hydrolysoitu maito kuivattiin

taa pääasiassa tuoremeijerituotteita sekä juustoja, rasvoja, mehuja,

jauheeksi ja testattiin laktoosi-intoleranteilla. Tulokset olivat hyviä,

maito- ja herajauheita sekä suurkeittiötuotteita.

ja vuonna 1980 markkinoilla oli jo sarja Valion vähälaktoosisia Hyla ®

tuotteita, laktoosittomien Eila®-tuotteiden edeltäjiä.

198

Valio Eila -tuotteiden tärkein markkina on kotimaa, ja lisäarvo kotimaisille maidontuottajille on ollut merkittävä myös tuotteiden pohjalta

Laktoosi saatiin maidosta kokonaan pois kromatografisen ero-

rakentuvien uusien raaka-ainebrändien, kuten proteiinivalmisteiden,

tusmenetelmän avulla. Siinä laktoosi kulkeutuu maidon muita ai-

kautta. Kansainvälisillä markkinoilla Valion laktoositon teknologia

nesosia hitaammin korkean ja paksun pylvään läpi ja erottuu omaksi

ja maitojauhe ovat levinneet teollisuudesta eri tuotteiden kautta

jakeekseen. Elettiin 1980-luvun lopun kevyttuotteiden nousukautta

kuluttajien keskuuteen, ja Kiinassa Valion laktoositon maitojauhe

ja Valiolla oli tarkoitus valmistaa laktoositonta maitoa myös laihdut-

palkittiin alan messuilla innovatiivisena tuotteena, puhtaan luonnon

tajille ja diabeetikoille. Hanketta hidastivat kuitenkin tuotteen kallis

raaka-aineista syntyvänä hyvinvointijuomana, suomalaisena maitona.

VALIO EILA Tuli kauppoihin Suomessa vuonna 2001

Tuoremeijerituotteisiin erikoistuneen Valion asema Suomen maitomarkkinoilla on ollut alusta saakka vahva. Laktoosittomat Valio Eila® -tuotteet ovat laajentaneet kuluttajamarkkinoita, ja tuotemerkin uudistettu laktoositon maitojuoma on valittu testeissä markkinoiden parhaimmaksi ja raikkaimmaksi.”

199

2002

MÄNTYÖLJY – METSIEMME VIHREÄ KULTA

antibioottisia vaikutuksia. Tällaisen uuden rehun käyttö on hyödyllistä

FORCHEM ON VUONNA 2002 PERUSTETTU Raumalla sijaitseva

pinnoiteteollisuus sekä erilaisten liimojen valmistajat. Rasvahap-

moderni mäntyöljytislaamo. Biojalostamon putkistoissa sellunkeiton

poja käytetään myös puhdistusaineiden ja erilaisten voiteluöljyjen

sivutuote, raakamäntyöljy, tislautuu jatkojalostuskelpoisiksi teolli-

valmistuksessa.

suuden raaka-aineiksi.

biooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämisen estämisen kannalta. Muita mäntyöljyn hyödyntäjiä ovat muun muassa maali- ja

Suomesta saatavalla pohjoisella puulla on merkittäviä etuja esi-

Suomen maaperästä ei pumpata maailmalla hyvin tunnettua maa-

merkiksi Yhdysvaltain kaakkoisosassa kasvaviin havupuihin nähden.

öljyä, mutta metsiemme humisevista hongista saatavaa mäntyöljyä

Puu kasvaa pohjoisessa hitaasti, ja kylmä talvikausi tekee mäntyöljyn

hyödyntää laaja-alainen ja maailmanlaajuinen joukko teollisuuden

rasvahappojakaumasta ainutlaatuisen. Tämä arktinen etulyöntiasema

toimijoita. Mäntyöljy on uusiutuva ja ennen kaikkea ekologinen raaka-

parantaa koko lopputuotteen laatua.

aine. Siitä valmistettujen tuotteiden kasvihuonepäästöt ja hiilijalan-

Mäntyöljy on tuotteena monella tapaa mielenkiintoinen, sillä sen

jälki ovat vain murto-osa vastaavien fossiilisten raaka-aineiden ja

tuotantomahdollisuudet ovat rajalliset ja tuotannon käynnistäminen

jopa muista uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden

on korkeiden aloituskustannusten takia haastavaa. Lisäksi sellu-

ekologisesta painolastista.

tehtaan ja tislaamon välillä voidaan puhua niin sanotusta teollisesta

Keksintönä mäntyöljyn tislausprosessi ei suinkaan ole uusi, sil-

symbioosista. Forchem hyödyntää tislaamossa sellutehtaan sivutuot-

lä sen patentoi suomalainen insinööri Alfons Hellström jo vuonna

teena syntyvää raakamäntyöljyä sekä vastaavasti myy mäntypikeä ja

1911. Suomalaisten mieliin Hellström on jäänyt kenties parhaiten

hartsisaippuaa takaisin tehtaalle. Sellutehdas on siis sekä asiakas

erään tunnetun mäntyöljypohjaisen tuotteen, mäntysuovan, keksi-

että raaka-ainetoimittaja.

jänä. 2000-luvun alussa poksahtaneen IT-kuplan jälkimainingeissa

Forchemin toiminta sopii korkeasta kysynnästä pullistelevien

perustettu Forchem otti nopeasti paikkansa markkinoilla moderni-

markkinoiden lisäksi suomalaiseen mielenmaisemaan. Kierrätykses-

soimalla yli 100-vuotiaan tuotantomenetelmän. Tehostetun tuotanto-

tä ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneelle kansalle on luonnollista,

prosessinsa ansiosta Forchem on tänä päivänä yksi merkittävimmistä

että myös metsien tarjonta hyödynnetään laaja-alaisesti. Kotimaista

mäntyöljytislaamoista maailmassa.

keksintöä hyödyntäen Forchem käyttää metsäteollisuuden sivutuot-

Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja män-

teita nostaen niiden arvon jalostusprosessissa joillain jatkokäyttöseg-

tyhartsi. Lisäksi prosessissa syntyy mäntypikeä ja tislattua män-

menteillä jopa kymmenkertaiseksi. Ympäristöystävällisyyden lisäksi

työljyä. Jatkojalosteiden kirjo on todella kattava, ja se monipuolistuu

kyseessä on liiketaloudellisesti todellinen tulevaisuuden ala, jonka

yliopistojen ja asiakkaiden kanssa yhteistyössä tehtävän tuotekehi-

merkitystä biotalouden kasvavassa kehityksessä on vaikea täysimit-

tyksen myötä jatkuvasti. Esimerkiksi eläinten rehuun lisättynä resii-

taisesti arvioida.

nihappoja sisältävällä mäntyrasvahapolla on tutkimuksien mukaan

200

paitsi eläinten hyvinvoinnin ja kasvun kannalta, myös haitallisten anti-

FORCHEM Perustajat: Martti Fredrikson, Hannu Näsi Perustettu: 2002, Raumalla

Forchem jalostaa sellutehtaiden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä monikäyttöisiä tuotteita, joita hyödynnetään niin maali- kuin ruokateollisuudessakin. Tehokkaan tuotantoprosessin ja laadukkaan kotimaisen mäntypuun ansiosta Forchem on yksi merkittävimmistä mäntyöljyn jalostajista maailmassa.”

2003

TEKNOLOGIA TUO UUSIA ULOTTUVUUKSIA OPPIMISEEN

eri puolilta ratkaisemaan yhdessä Mars-planeetan pysyvän asuttamisen ongelmakohtia. Tämä projekti on vain yksittäinen esimerkki avoimeen lähdekoodiin perustuvan Valamis-oppimisympäristön luomista mahdollisuuksista.

OPPIMISEN DIGITALISAATIOON ERIKOISTUNUT kehittäjäyri-

Maailma muuttuu, ja digitaalinen murros vauhdittaa entisestään

tys Arcusys yhdistää onnistuneesti omassa toiminnassaan kaksi

prosessia. Yritystoiminnan näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi

suomalaisten tunnustettua vahvuusaluetta: korkeatasoisen tekno-

asiakkaiden odotusten muuttumista sekä kasvanutta tarvetta tehos-

logiaosaamisen ja koulutuksen. Yrityksen kehittämä Valamis-op-

taa toimintaa. Muutos on väistämätön, joten nopeasta reagointikyvystä

pimisympäristö onkin levinnyt nopeasti yritysten ja oppilaitosten

on muotoutunut yritysten elinehto. Evoluution pyörteissä pärjää se,

käyttöön maailmanlaajuisesti.

joka sopeutuu nopeimmin uuteen ympäristöön. Tämä reagointi ja

Ennakkoluuloton asenne, vankka usko omiin kykyihin ja poh-

sopeutuminen edellyttävät uuden oppimista sekä hankitun tiedon

joiskarjalainen periksiantamattomuus poikivat onnistuneita asia-

soveltamista ja jakamista edelleen eteenpäin. Valamis joustavoittaa

kasprojekteja, joiden ansiosta asiakaskunta ja toimintaympäristö

opetusta ja oppimista, mutta tekee niistä myös mitattavia, analysoi-

laajenivat aina Yhdysvaltoihin asti. Tällä hetkellä yhteistyö on eri-

tavia ja kehitettäviä. Perinteiset oppimisalustat eivät kykene vastaa-

tyisen tiivistä NASAn Epic Challenge -koulutusohjelman ympärillä.

maan kaikkiin oppimistarpeisiin, mutta helposti muuteltavissa oleva

Valamis yhdistää astronautit, tiedemiehet ja opiskelijat maapallon

Valamis mahdollistaa henkilökohtaisten vahvuuksien ja erilaisten oppimistapojen yksilöllisen tukemisen, esimerkiksi henkilöstön perehdytyksessä tai uusien tuotteiden koulutuksessa. Oikean teknologian yhdistäminen uusimpiin oppimismenetelmiin on avainasemassa yritysten valmistautuessa tulevaisuuden toimintatapoihin. Ilmiöpohjaisen oppimisen on todettu olevan tehokas keino omaksua uutta tietoa, sillä tarvittavat tiedot ja taidot sidotaan todellisiin tilanteisiin pelkän teorian päähän takomisen sijaan. Tällaisen oppimisen edut on tunnistettu laajalti, ja ilmiöpohjainen oppiminen otettiin Suomessakin vuonna 2016 osaksi uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Toisin sanoen Arcusys on luonut jotakin sellaista, mikä auttaa oppijoita niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa mukautumaan maailman muutokseen. Pienestä pohjoisesta valtiosta ponnistanut yritys on oppimisympäristönsä välityksellä monessa mukana, jonakin päivänä

202

mahdollisesti jopa Marsissa asti. Edellä mainitun osaamisen lisäksi Arcusys on tutkitusti kärkisijoilla myös työntekijöiden viihtyvyydessä, jonka on todettu olevan eräs keskeisimmistä kilpailukykyä parantavista seikoista. Tyytyväiset työntekijät saavat aikaan tulosta, ja Arcusy-

ARCUSYS Perustajat: Jussi Hurskainen, Mika Kuikka Perustettu: 2003, Joensuussa

silla vallitseekin tehokas yhdessä tekemisen meininki. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksien lisäksi mukanaan haasteita. Arcusysin kaltaiset innovatiiviset yritykset auttavatkin muita pysymään mukana kehityksen kelkassa. Yrityksen tapa toimia on aina

Oppimisen digitalisaatioon erikoistunut Arcusys uudistaa oppimista

lähtenyt ennakkoluulottomasta uskosta omaan tekemiseen, mikä

yrityksissä ja oppilaitoksissa kehittämänsä Valamis-oppimisympäristön

on erinomainen esimerkki siitä sisusta, jolla Suomenkin menestys

avulla maailmanlaajuisesti. Oppimista tukevien teknologiaratkaisujen

on rakennettu.

tuottaminen on tekoja tulevaisuutta varten.”

203

2004

UNELMA ERILAISUUDESTA KANTAA LAKIALALLA

työntekijöitä on jo yli 100. Toimipisteitä on Helsingin lisäksi useita eri

FONDIA TARJOAA monipuolisia, asiakkaan tarpeisiin mukautuvia

kaluilla, palaverihuoneita on eri teemoilla, kuten mummon kammari

lakipalveluita. Yritykset voivat ulkoistaa lakiosastonsa Fondian hoi-

ja leikkihuone, ja vastaanottoaulana toimii kahvila. Fondian lakimiehet

dettavaksi ja maksaa palvelusta kuukausittain, jolloin sopimuksia ei

eli fondiaanit työskentelevät 2–6 henkilön ydintiimeissä muodostaen

tarvitse aloittaa aina alusta. Nimensä mukaisesti Fondia huolehtii

asiakkaan tarpeita vastaavan lakiosaston. Asiakas saa ydintiimiltä

asiakkaan koko lakiperustasta, ennakoi ja keksii ratkaisuja liike-

asiantuntemusta jatkuvana palveluna, esimerkiksi työsuhdeasioissa

elämän eduksi.

tai tietosuojassa. Tukena on lisäksi koko Fondian osaaminen ydintii-

Lakipalveluyritys Fondia sai alkunsa nuoren juristin Marianne Saarikko Jansonin kysymyksestä, pitääkö asianajotoimistoissa näyt-

Fondialla viihtyvät sekä työntekijät että asiakkaat. Esimerkiksi Helsingin toimisto on sisustettu iloisilla väreillä ja kodikkailla huone-

min konsultoidessa talon muita asiantuntijoita myös erityistilanteissa, kuten yrityskaupoissa.

tää aina samanlaiselta. Hän oli töissä arvostetussa lakitoimistossa,

Asiakkaat arvostavat fondiaanien kykyä luovia jatkuvien lakitar-

työ oli kiinnostavaa, mutta sille oli annettava kaikkensa. Juristin

peiden ja erityistilanteiden välillä. Fondiaa on kiitelty käytännönlähei-

viitta painoi, ja ympäristö alalla oli pikemminkin sementoiva kuin

syydestä ja siitä, että se keskittyy olennaiseen: näkee metsän puilta.

luova. Haave unelmien työpaikasta eli vahvana. Lakimiespuolisonsa

Vuorovaikutus on jatkuvaa ja lakiosaston työ läpinäkyvää digitaalisen

Mårten Jansonin kanssa Marianne havaitsi, että yrityksiin sisäisesti

MyFondian avulla, jonne kootaan asiakkaan kaikki lakidokumentit.

palkattujen juristien ja asianajotoimistoille yksittäin annettujen toi-

Käyttöoikeudet saavat asiakkaan nimetyt henkilöt ja Fondian lakitiimi.

meksiantojen väliin jäi markkina, johon he perustivat Fondian 2004.

Fondia on osoittanut, että lakialalla voi menestyä pilke silmä-

Asiat etenivät vauhdilla. Marianne jätti palkkatyönsä ja keskittyi

kulmassa ja samalla säilyttää tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä.

luomaan verkostoja. Vuonna 2005 Fondiaa ja uutta virtuaalilakimies-

Yrityksen tapaa johtaa asiantuntijoita käytetään usein esimerkkinä,

palvelua esiteltiin kutsuvieraille vanhassa viinikellarissa. Vastaanotto

ja talouslehti Financial Times palkitsi sen lakialaa toiseksi eniten

oli innostava. Moni ihmetteli, eikö kukaan ollut keksinyt vastaavaa.

muuttaneena eurooppalaisyrityksenä. Fondiassa uskotaan, että sen

Fondian tapa tarjota ulkoistettu lakiosasto käyttöön jatkuvana palve-

tavalle palvella asiakkaita löytyy kysyntää myös maailmalla, ja kan-

luna kuulosti järkevältä, samoin maksuton lakitietopankki verkossa.

sainvälistyminen oli digitaalisen palvelukehityksen ohella syitä, joiden

Sen kautta oikeusapu on kaikkien yritysten saatavilla ja Fondia saa

vuoksi Fondia listautui pörssin First North -listalle. Yritys on esi-

näkyvyyttä ja mainosta palveluistaan.

merkki myös siitä, kuinka palveluviennin menestystarinoita luodaan

Erilaisen yrityksen perustaminen konservatiiviselle alalle ei ollut helppoa. Vähättelijöitä riitti. Fondiaa auttoi kuitenkin eteenpäin kysyntä. Sana kiiri, ja asiakkaat suorastaan janosivat uudenlaista lakipalvelua. Ensimmäiset juristit palkattiin taloon 2005, ja nykyään

204

puolilla Suomea sekä ulkomailla Tukholmassa ja Tallinnassa.

Suomessa perinteisille aloille olemalla rohkea ja periksiantamaton sekä uskomalla omiin unelmiin.

FONDIA Perustajat: Marianne Saarikko Janson, Mårten Janson Perustettu: 2004, Helsingissä

Fondia huolehtii asiakaslähtöisen palvelukonseptinsa kautta yritysten lakitoimintojen koko selustasta sekä tarjoaa lakitukea liike-elämän jatkuviin tarpeisiin ja erityistilanteisiin. Juristien lakiosaaminen valjastetaan työkaluksi, joka auttaa yrityksiä menestymään, ja yritysten oikeusturvaa parantaa maksuton virtuaalilakimiespalvelu.”

205

2005

OHUIDEN PINTOJEN EDELLÄKÄVIJÄ NANOTEKNOLOGIAN ALAN YRITYS Beneqin tuotteissa suomalainen teollisuushistoria ja huipputeknologia tiivistyvät maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi, erikoisnäytöiksi ja pinnoituslaitteiksi. Yritys tekee yhteistyötä kansainvälisten suuryritysten ja huippuyliopistojen kanssa, jotta uudet sovellukset saadaan tulevaisuuden huipputuotteina tutkimuslaboratorioista tuotantoon hyödyttämään kuluttajia. Beneqin tarinan alku johtaa Nokian entiseen yhteisyritykseen, kaapelikonevalmistaja Nextromiin, jossa joukko insinöörejä tapasi 1990-luvulla. He suunnittelivat ja valmistivat maailmanlaajuisille markkinoille kaapelikoneita ja johtivat kansainvälisiä projekteja. Nextrom perusti 2000-luvulla kehitysyksikön, jonka tehtävänä oli kehittää uusia tuotteita. Syntyi palvelukonsepti, jossa asiakkaan ideoimana rakennetaan tuotantoratkaisuja, joiden pohjalta tuotteita saadaan vietyä tutkimuksesta teolliseen tuotantoon. Nextrom myytiin 2005, ja Beneqin perustajat irrottivat kehittämänsä teollistamispalvelut omaksi yritykseksi. Ensimmäinen tilaus, uusi ALD-pinnoituslaite, tuli suomalaiselta Micronova-keskukselta. ALD (Atomic Layer Deposition) eli atomikerrostusmenetelmä on

BENEQ Perustajat: Sampo Ahonen, Jari-Pekka Tiesmäki, Tommi Vainio Perustettu: 2005, Espoossa

kotimainen keksintö 1970-luvulta. Sen avulla ohuita kalvopintoja kasvatetaan kaasumaisissa olosuhteissa atomikerros kerrallaan. ALD-pinnoitteiden avulla voidaan tehdä esimerkiksi täydellinen kosteussuoja ja estää hopean tummuminen. Beneqissä havaittiin, että tiimistä löytyy ohutkalvopinnoitteisiin liittyvää huippuosaamista, ja

206

Beneq tarjoaa asiakkailleen heidän tuotteitaan parantavia pinnoituspalveluita ja valmistaa pinnoituskoneita ja erikoisnäyttöjä,

yritys päätti rajata toimintansa pinnoituslaitteisiin ja -palveluihin,

jotka pohjaavat suomalaiseen keksintöön, ALD-pinnoitusteknologiaan.

tuotteistaa pinnoitteita uusille markkinoille ja viedä ALD:n tutkimus-

Teknologian avulla on mahdollista luoda erittäin ohuita ja suojaavia

käytöstä teollisuuden pariin.

pintoja atomikerros kerrallaan.”

Keskittyminen ydinosaamiseen kannatti, ja Beneqin maailmanlaajui-

tötehtaan ja sen liiketoiminnan. Lohja ja Planar valmistivat tehtaalla

nen liiketoiminta kasvoi nopeasti. Asiakkaiksi saatiin jo alussa kan-

ALD-menetelmään perustuvia erittäin kestäviä ja litteitä elektrolu-

sainvälisiä suuryrityksiä, kuten Philips. Pinnoituspalveluissa Beneqin

minenssinäyttöjä. Lohjan Finlux-tuotemerkillä myymistä näytöistä

toiminnan ydin on parantaa asiakkaan lopputuotteita, esimerkiksi pi-

koostettiin muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentällä yli 20 vuotta

dentää litiumioniakkujen elinikää, tehostaa aurinkokennojen toimintaa

käytössä ollut näyttötaulu, eikä tuona aikana tarvinnut uusia yhtään

sekä suojata taipuisaa elektroniikkaa ja OLED-näyttöjä kosteudelta

näyttömoduulia. Beneqin Lumineq-erikoisnäyttöjä on käytössä esi-

ja herkkiä komponentteja korroosiolta. Pinnoitteilla voidaan estää

merkiksi lentokoneissa, helikoptereissa ja sairaanhoitolaitteissa, ja

heijastuksia, suodattaa valoa ja luoda metallilta näyttäviä koriste-

uusia, läpinäkyviä näyttöjä voidaan laminoida esimerkiksi ajoneuvojen

pintoja arvokkaisiin kelloihin. Yksi uusi sovellusalue, johon Beneqin

tuulilaseihin yhteistyössä lasivalmistajien kanssa.

asiakkaat käyttävät pinnoituskoneita, on tulostettava elektroniikka,

Vaikka Beneqin liikevaihdosta lähes 99 prosenttia tulee ulkomail-

esimerkkinä näkymättömät tarra-tagit, joiden avulla voidaan erottaa

ta, suomalainen teollisuushistoria ja osaaminen luovat pohjan, jolta

aito tuote väärennöksestä.

yritys ponnistaa. Yrityksen ansiosta suomalainen keksintö levittäytyy

Beneqin toinen liiketoiminta-alue on kestävät Lumineq-erikois-

kansainvälisesti teknologiateollisuuden parissa, ja samalla luodaan

näytöt. Se syntyi, kun Beneq osti vuonna 2012 yhdysvaltalaiselta

työpaikkoja ja tehdään tunnetuksi suomalaista osaamista maailmalla.

Planar-yhtiöltä Lohja Oy:n 1980-luvulla Espooseen perustaman näyt-

207

2006

UHRAUS, JOKA EI SAA UNOHTUA SUOMEN ITSENÄISYYTTÄ PUOLUSTI sotavuosina 1939–1945 yhteensä 700 000 miestä ja naista, samalla kun maan väkiluku oli alle neljä miljoonaa. Moni uhrasi nuoruutensa ja osa oman henkensä isänmaan vapauden eteen. 95 000 sankarivainajan ja 96 000 pysyvän vamman saaneen sotainvalidin lisäksi sotavuodet jättivät jälkeensä 30 000 sotaleskeä ja yli 55 000 sotaorpoa. Sota kosketti koko kansakuntaa, mutta erityisesti sen lähietäisyydeltä kokeneita ihmisiä. Syntyneet arvet ovat ikuisia, mutta sotiemme veteraanien taistelu mahdollistaa osaltaan sen, että vuonna 2017 Suomessa juhlistetaan 100 itsenäistä vuotta.

208

myös eri liittoihin kuulumattomat veteraanit voivat saada avustuksia.

Talvisodan päättymisen jälkeen vuonna 1940 perustettiin Suomen

Sotiemme Veteraanit -varainhankintaa toteutetaan valtakunnallisesti,

Aseveljien Liitto. Se kuitenkin lakkautettiin vuoden 1944 välirauhan-

alueellisesti ja paikallisesti. Alueellisen keräyksen perustan muodos-

sopimuksen perusteella tammikuussa 1945. Tämän jälkeen suoma-

tavat vapaaehtoisvoimin toimivat keräyspiirit.

laiset veteraanit olivat ilman omaa valtakunnallista yhdistystä yli 10

Sodan järkytyksistä huolimatta moni veteraani on ollut tavalla

vuotta, kunnes Suomen Sotaveteraaniliiton edeltäjä Rintamamiesten

tai toisella yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja esimerkiksi 1970-luvulla

Asuntoliitto ry perustettiin. Sotainvalidit perustivat oman järjestön-

Suomen eduskunnassa oli kymmeniä veteraaneja kansanedustajina.

sä Sotainvalidien Veljesliiton vuonna 1940. Sotavuosien väistyttyä

Kokemuksia ja tarinoita on pyritty tallentamaan eri muodoissa, ja

sotalesket perustivat Kaatuneitten Omaisten Liiton vuonna 1945.

veteraaniperinnettä vaalimaan perustettiin Tammenlehvän Perin-

Rintamamiesten Asunto- ja Tukiliitto, nykyisin Rintamaveteraaniliit-

neliitto vuonna 2003. Kiitokseksi veteraanien tekemistä uhrauksista

to, perustettiin 1964 ja Rintamanaisten Liitto vuonna 1980. Paluu so-

27. huhtikuuta julistettiin kansalliseksi veteraanipäiväksi vuonna

dasta siviilielämään ei aina sujunut ongelmitta, joten sotainvalideille

1987. Veteraanit myös saapuvat nykyään ansaitusti ensimmäisinä

järjestettiin keräyksiä, joiden tuoton turvin sodassa vammautuneille

tasavallan presidentin järjestämälle itsenäisyyspäivän vastaanotolle

mahdollistettiin kuntoutusta ja vertaistukea.

Presidentinlinnaan.

Vanhuus alkoi vääjäämättä ohentaa joukkoa 2000-luvulla. Liitot

Suomen juhlavuoden käynnistyessä veteraaneja on elossa noin

päättivät yhdistää voimansa varainhankinnassa. Vuonna 2006 perus-

17 000 henkilöä. He kaikki ovat iältään yli 90-vuotiaita. Arvioiden

tettiin Veteraanivastuu, joka Sotiemme Veteraanit -tunnuksen alla

mukaan viimeinen veteraani poistuu keskuudestamme 2030-luvulla.

huolehtii kootusti kaikkien veteraanijärjestöjen varainkeräyksestä.

Ilman veteraanien sisukasta taistelua ei Suomea olisi olemassa sa-

Ennen keräysten yhdistämistä jokainen järjestö huolehti omalta osal-

massa merkityksessä kuin nyt. Sotiemme Veteraanit -varainkeräyk-

taan varojen hankkimisesta ja myöntämisestä. Järjestelyn ansiosta

sen avulla suomalaiset maksavat tätä kiitollisuudenvelkaa.

Sotainvalidien Veljesliitto

Suomen Sotaveteraaniliitto

Rintamaveteraaniliitto

SOTIEMME VETERAANIT Perustettu: 2006, Helsingissä Perustajat: Suomen Sotaveteraaniliitto (1957–), Sotainvalidien Veljesliitto (1940–), Rintamaveteraani liitto (1964–), Kaatuneitten Omaisten Liitto (1945–) ja Rintamanaisten Liitto (1980–2013)

Sotatoimien raivotessa Suomen rajoilla uhaten sen vapautta sadat tuhannet miehet ja naiset asettuivat esteeksi vihollisvaltion suunnitelmille. Tänä päivänä nuo sankarit tarvitsevat apua. Veteraanijärjestöjen varainhankintaa toteuttava Sotiemme Veteraanit tekee vapaaehtoisvoimin töitä varmistaakseen veteraaneille heidän arvoisensa elämän.”

2007

SUOMALAISUUDEN SANANSAATTAJA KIRJAKAARI OY on Suomea ja suomalaisuutta kansainvälisestä näkökulmasta esitteleviin teoksiin erikoistunut vuonna 2007 perustettu kirjakustantamo. Itsenäisen Suomen viettäessä juhlavuottaan Kirjakaari juhlistaa 10-vuotista taipalettaan. Finanssikriisin alkumainingeissa toimintansa aloittaneen yrityksen matka on ajoittain ollut suonojitusta peltomaaksi, mutta yrityksen perustajan kustantaja Kimmo Koistisen vahva luottamus yritykseensä ja asiakaslähtöiseen toimintaan on toiminut kasvualustana sadoille tuhansille kirjoille. Suomalaista osaamista ja kulttuuria esittelevät teokset ovatkin levinneet maapallon jokaiselle mantereelle. Pienen keskisuomalaisen kustantamon kädenjälki on nähtävillä eri käännösversioiden kautta kirjahyllyissä Pohjois-Amerikasta Aasiaan. Kirjakaari on henkilöitynyt vahvasti Koistisen ympärille, joka perusti yrityksen jatkaakseen isänsä työtä kustannusalalla. Koistiselle suomalaisuus merkitsee laatua, ja tähän johtoajatukseen pohjautuu

KIRJAKAARI

koko Kirjakaaren toiminta. Suomalainen tuote ei ole aina se halvin,

Perustaja: Kimmo Koistinen Perustettu: 2007, Jyväskylässä

mutta sen laatuun voi luottaa. Projekteista huolehditaan niiden alusta loppuun asti suurella sydämellä ja vaivaa säästämättä. Tuote tehdään mittatilaustyönä aina aitoon tarpeeseen, loppukäyttäjää ajatellen ja sataprosenttisesti Suomessa. Digitalisaation, massaviestinnän ja sähköpostilistoille lähetettyjen

210

markkinointikirjeiden aikakaudella kirjakaarelaiset tekevät myynti-

Ainoa kotimainen kirjakustantamo, joka on erikoistunut nimenomaan

ja markkinointityötä henkilökohtaisella otteella. Kirjaprojekteista

suomalaisen osaamisen ja kulttuurin levittämiseen ympäri maailmaa

sovitaan aina asiakkaan kanssa kasvokkain, ja tarvittaessa tuotteita

kuvateosten muodossa.”

esittelemään matkustetaan satojen kilometrien päähän. Huolellinen

Kirjakaaren sisälle syksyllä 2017 syntyneen Viestintätoimisto Brandi-

pohjustus ja tiivis yhteistyö tarjoavat erittäin hyvät lähtökohdat uu-

an alla keskitytään nimenomaan tarinallistettuun sisällöntuotantoon.

den suomalaista osaamista arvostavan teoksen luomiselle, yhdessä.

Yritysten historiasta kumpuavat kertomukset auttavat tarkastelemaan

Kovaa työtä, heittäytymistä ja vaivannäköä vaativan toimintamallin

matkaa perustamisvuosista nykypäivään. Tieto auttaa ymmärtämään

lopputuloksena on aina pala paperille painettua Suomea, tyytyväinen

menestyksen syitä ja taustoja sekä luomaan uskottavaa brändiä.

asiakas ja onnellinen lukija.

Yritys etsii jatkuvasti myös uusia julkaisukanavia tarinankerronnalle.

Kovaa vauhtia vyöryvä digitalisaatio on muokannut yhteiskuntaa

Tarkoitus ei ole etsiä kilpailijaa suosionsa säilyttävälle perinteiselle

ja sen tiettyjä toimintoja. Arkistot muuttuvat sähköisiksi, ja uutiset

kirjalle, vaan ennemminkin mahdollistaa hyvien tarinoiden leviäminen

luetaan yhä useammin sanomalehden sijaan älypuhelimen näytöltä.

mahdollisimman laajalle vastaanottajajoukolle.

Innovatiiviset teknologiaratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia myös

Ylpeydestä Suomea ja suomalaisuutta kohtaan Kirjakaari pyrkii

kirja-alalle, erityisesti tarinankerronnan eri muotoihin. Hyvä kirja ei

tuomaan pienen pohjoisen valtion potentiaalin muidenkin tietoisuu-

ole kertakäyttötuote, vaan kestää aikaa ja säilyttää arvonsa. Laadukas

teen. Kirjakaari tekee työtä sen eteen, että koko maailma oppisi tun-

teos ja tarinan innovatiivinen käyttö toimivat markkinoinnin apuväli-

temaan suomalaiset menestystarinat ja ihmiset niiden takana.

neinä vielä vuosienkin päästä.

211

2008

MAAILMA MUUTTUU JOHTAJIEN KÄSISSÄ

entisen varapresidentin Nobel-voittaja Al Goren. Vuodesta 2011 alkaen tapahtuma on kasvanut kasvamistaan ja kantanut nimeä Nordic Business Forum.

NÖYRÄ MUTTA KUNNIANHIMOINEN asenne kantaa pitkälle liike-

Kasvun realiteetit ja halu kansainvälistyä tulivat vastaan muuta-

elämässä. Jyväskylästä ponnistanut Nordic Business Forum on

ma vuosi myöhemmin, kun tapahtuma siirtyi Jyväskylästä Helsinkiin.

kasvanut kymmenessä vuodessa määrätietoisesti, ja tapahtuma

Vajaan kymmenen vuoden aikana tapahtuman osallistujamäärä onkin

tavoittelee jo maailman johtavan liike-elämän konferenssin titteliä.

kasvanut alle sadasta noin 7 500 osallistujaan. Erinomainen asiakas-

Jyväskylän yliopiston markkinoinnin luennolla istui vuonna 2007 kaksi opiskelijanuorukaista, joita yhdisti yrittäjähenkisyys ja palo

kokemus saa kävijät yritysjohtajia myöten tulemaan tapahtumaan kerta toisensa jälkeen.

toimia yritysmaailman sykkeessä. Yhtäläinen innostus vei ennen pit-

Nordic Business Forum luottaa laatuun, inspiroiviin puhuja-

kää Jyri Lindénin ja Hans-Peter Siefenin samaan työpaikkaan sijoi-

vieraisiin ja verkostoitumiseen. Sinnikäs työ on tuonut puhujiksi

tuspalvelualalla. Kun yritys tarvitsi lisää toimitiloja, paikaksi miehet

Suomeen muun muassa brittimiljardööri Sir Richard Bransonin ja

valitsivat Jyväsjärven rannalla sijaitsevan Schaumanin linnan. Tilojen

Kalifornian entisen kuvernöörin Arnold Schwarzeneggerin. Innos-

vuokrausta varten kaksikko perusti ensimmäisen yhteisen osake-

tava ja välitön ilmapiiri tarjoaa kävijöille mahdollisuuden verkos-

yhtiönsä. Komeat tilat eivät kuitenkaan menneet toivotulla tavalla

toitua sekä kasvotusten että eri viestintäkanavia pitkin. Viimeisen

vuokralle, ja taloudellinen tilanne ajoi yrittäjät ahtaalle. Haasteista

silauksen tekevät sadat vapaaehtoiset, jotka huolehtivat asiakkaiden

huolimatta vahvatahtoiset bisnesmiehet uskalsivat katsoa eteenpäin.

viihtyvyydestä kaikin tavoin. Vuosittaisen konferenssin lisäksi Nordic

Lindénin ja Siefenin yhteinen kiinnostus johdatti heidät järjestä-

Business Forum on toteuttanut jo usean vuoden ajan nuorille suun-

mään yritysvalmennuksia. Alun perin valmennusten piti alkaa vuoteen

nattua yrittäjyyskasvatusta.

2013 mennessä, mutta sattumien kautta ensimmäinen valmennus

Pohjoismaisuus on konferenssin kantava voimavara. Periksian-

pidettiin jo joulukuussa 2009. Ajatuksena oli kertoa esimerkiksi siitä,

tamattomuus ja määrätietoinen uskallus toteuttaa unelmia näyttävät

miten myydään ja sijoitetaan, kuinka aikaa hallitaan yritysmaailmassa

suuntaa, kun konferenssi jakaa pohjoismaisia arvoja liike-elämän

ja millaista on hyvä johtaminen. Vastuullisen liiketoiminnan idea onkin

kehittämiseksi niin Pohjoismaissa kuin globaalistikin. Kansainvälisty-

motivoinut heitä alusta lähtien. Ensimmäiseen tapahtumaan osallis-

misestä huolimatta Suomi on ja tulee olemaan konferenssin kotipesä

tui 80 ihmistä, jotka istuivat vaatimattomasti eri puolilta kaupunkia

myös tulevaisuudessa, vaikka yhteistyön myötä toiminta on laajentu-

haalituilla keittiöntuoleilla.

nut muihinkin Pohjoismaihin. Poliittisen päätöksenteon sijaan Nordic

Kannustava palaute ja yrittäjien peloton itseluottamus antoivat eväitä kehittää toimintaa entisestään. Itsevarma asenne mursi epäilyksen siemenet, kun he saivat pitkällisen työn, pankkilainan ja

212

lipputulojen avulla pääpuhujaksi Jyväskylän Paviljonkiin Yhdysvaltain

Business Forum luottaa ennen kaikkea siihen, että hyvällä johtamisella maailmasta tehdään entistäkin parempi paikka.

NORDIC BUSINESS FORUM Perustajat: Jyri Lindén, Hans-Peter Siefen Perustettu: 2008, Jyväskylässä

Vastuulliseen liiketoimintaan luottava Nordic Business Forum kuuluu alansa merkittävimpiin konferensseihin maailmanlaajuisesti. Vuosittaista tapahtumaa inspiroi se, että johtamisen avulla on mahdollista muuttaa maailmaa.”

2009

LÄHDEKIRKASTA VETTÄ JÄTEVEDESTÄ CLEWER MARKETING OY ON TEHNYT pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistuksen ja veden kierrätyksen saralla vuodesta 2009. Yrityksen jätevedenpuhdistusjärjestelmä edustaa uuden sukupolven ympäristötekniikkaa, joka yhdistää taloudellisen tehokkuuden ja intohimon ympäristönsuojeluun. Suomen kauniissa järvimaisemissa puhdas vesi tuntuu monille itsestäänselvyydeltä, mutta puhtaan veden saatavuus aiheuttaa ongelmia suurelle osaa ihmiskuntaa. Ruoantuotanto vie nykyisin noin 70 % juomavedestä, ja juomavettä käytetään monin paikoin jo enemmän kuin pohjavettä ehtii muodostua. Tarvitaan siis nopeasti kestäviä ratkaisuja. Vaativien ongelmien selättämisessä uudenlaisen biologisen jätevesipuhdistusprosessin kehittäneellä Clewerillä on huima etumatka. Innovatiivinen käsittelyprosessi perustuu täysin suomalaiseen keksintöön, jonka alkuperäinen idea syntyi 1980-luvun lopulla. Muutama jätevesiin perehtynyt tutkija keksi, kuinka 60-luvun jätevesiteknologiaa voisi kehittää paremmaksi. Idean parissa tehtiin vuosia töitä, kunnes Kaarinan kaupungin asettamat teollisuusjätevesiehdot antoivat sysäyksen uuden teknologian käyttöönotolle. Yrityksen kantavana ajatuksena on ympäristön säästäminen kierrättämällä vettä ja puhdistamalla jätevesi siellä missä sitä syntyy ilman pitkiä siirtoviemäriputkistoja. Clewerin teknologian suurena etuna onkin helppo huollettavuus ja nopea käyttöönotto. Clewerin patentoitu jätevedenpuhdistusjärjestelmä käyttää täysin uudenlaista bioprosessia, joka perustuu itse kasvatettujen bakteerien

214

CLEWER MARKETING Perustaja: Heikki Salmela Perustettu: 2009, Turussa

Clewer Oy on ympäristötekniikan edelläkävijä, jonka uusi biologinen vedenpuhdistusteknologia kierrättää vettä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti niin Suomessa kuin maailmalla.”

ja innovatiivisen pyörimistekniikan käyttöön. Puhdistusprosessissa

Suurin osa yrityksen liikevaihdosta tuleekin viennistä. Clewerin rat-

jätevesi virtaa bioreaktorin läpi, jonka sisällä kohdejätevedelle suunni-

kaisu esimerkiksi autonpesulaitteiden vedenkierrättämiseen käyttää

teltu bakteerikanta puhdistaa vedestä epäpuhtauksia, kuten fosforia,

kymmenesosan vettä verrattuna siihen, mitä yhden auton pesuun

typpeä ja orgaanista ainesta. Tämän jälkeen liete ja kemikaalijäämät

normaalisti kuluu.

kerätään talteen ja puhdistettu vesi poistetaan järjestelmästä. Pyö-

Clewerin menestys perustuu suomalaiseen huippuosaamiseen

rimisliikkeen ansiosta prosessi puhdistaa itse itsensä ja pakottaa

ja harvinaislaatuisiin asiantuntijaverkostoihin, jotka Suomen kokoi-

lietteen pysymään lietesäiliössä niin, että puhdistettu vesi voidaan

sessa maassa toimivat ketterästi. Tulevaisuutta rakennetaan ajatuk-

käyttää uudelleen.

sella, että kaikki arvokkaat materiaalit otetaan jätevedestä talteen

Cleantechin aallonharjalla kulkevan Clewerin haasteena ovat

ja hyödynnetään. Clewerin tavoitteena on luoda kaupunkeihin uuden

usein vanhat tottumukset. Monet jätevedenpuhdistamot käyttävät

sukupolven kiertotalous, jossa biologisia vedenpuhdistuslaitteita

edelleen 60-luvulta peräisin olevaa puhdistussysteemiä, ja uusiin

voidaan hyödyntää ruoan kasvatuksessa keskellä kaupunkia. Näyt-

menetelmiin suhtaudutaan paikoin skeptisesti. Clewerin vedenpuh-

tääkin vahvasti siltä, että lähitulevaisuudessa uusi biomekaniikka

distamisyksiköt kuitenkin lunastavat lupauksensa kerta toisensa

tulee syrjäyttämään vanhan teknologian. Clewer rakentaa yhä puh-

jälkeen. Yrityksen suurin markkina-alue on Aasia, jonka kuivilla

taampaa ympäristöä meidän kaikkien hyväksi – niin Suomessa kuin

alueilla Clewerin vettä säästävä tekniikka tekee elintärkeää työtä.

maailmalla.

215

2010-luku

Menestyksen tiellä satavuotiaassa Suomessa Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen talous ajautui pit-

väestö ikääntyi ja elinajanodote kasvoi. Jo pitkään olikin puhuttu

kään taantumaan, jonka aikana valtionvelka kasvoi ennätyssuu-

eläkepommista: suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, elä-

reksi. Syy taantumaan löytyi sekä vientiteollisuuden ongelmista

kemenot lisääntyvät samaan aikaan, kun palkkatöissä olevien

että rakennemuutoksesta Suomelle tärkeässä metsäteollisuu-

veronmaksajien määrä vähentyy. Samaan aikaan syntyvyys

dessa. Samaan aikaan 1990-luvulla alkanut ICT-buumi, joka tah-

laski Suomessa ennätysmatalalle. Väestön ikääntyminen onkin

kosi kansantaloudelle voittoja, hiipui. Hyviä uutisia talouteen toi

Suomelle todellinen ongelma.

suomalainen mobiilipeliteollisuus, joka kasvoi kansainväliseksi menestykseksi ICT-buumin jälkimainingeissa.

Vuonna 2012 Suomen 12. presidentiksi valittiin Sauli Niinistö. Ennen presidentinvirkaansa hän toimi muun muassa eduskun-

2010-luvun Suomen poliittista keskustelua leimasi kaksi

nan puhemiehenä sekä valtionvarainministerinä. Toistaiseksi

teemaa. Ensimmäinen liittyi talouteen ja säästöihin: Suomen

viimeisin Nobel-palkinto suomalaiselle myönnettiin vuonna

hallitus päätti vuosikymmenen puolivälin tienoilla koettaa rat-

2016, kun taloustieteen palkinto jaettiin Bengt Holmströmille

kaista velkaantumisongelman lukuisilla leikkauksilla, jotka

yhdessä toisen tutkijan kanssa sopimusteorian kehittämisestä

koskettivat esimerkiksi sosiaaliturvaa sekä koulutusta ja tutki-

ja tutkimisesta.

musta. Ratkaisua taantuman taittamiseksi haettiin myös kilpai-

Sadassa vuodessa hapuilevasta ja hauraasta demokratiasta

lukykysopimuksesta, jonka tavoitteena oli Suomen kilpailukyvyn

on kasvanut vahva, vakaa ja itsenäinen pohjoismainen hyvin-

lisääminen suhteessa muihin maihin. Aika näyttää, miten toi-

vointivaltio. Vaikka itsenäisen Suomen matka ei ole ollut helppo,

menpiteet purevat.

voidaan sitä perustellusti pitää menestystarinana.

Aikakauden toinen teema kietoutui oikeistopopulismin nou-

Menestyksestä kertovat useat 2010-luvun aikana tehdyt

suun. Suomessa se näkyi esimerkiksi EU-kriittisyytenä ja maa-

kansainväliset tutkimukset. Suomi on sijoittunut kärkisijoille

hanmuuton vastustamisena. Oikeistopopulismin nousu teki

esimerkiksi turvallisuudessa, tasa-arvossa sekä ympäristö- ja

näkyväksi myös suomalaisten jakautumisen kahteen leiriin,

koulutusasioissa. Menestys ei toki tarkoita, että kaikki asiat

joista toinen kannattaa liberaaleja ja toinen konservatiivisia ar-

Suomessa olisivat täydellisesti. Työtä on tehtävä edelleen en-

voja. Ilmiö ei ole vain suomalainen, vaan osa yleismaailmallista

tistä paremman Suomen ja maailman eteen. Kärkisijat kuiten-

kahtiajakoa.

kin osoittavat, että Suomi ja suomalaiset voivat olla yhteisessä

Moni jo aiemmin alkaneista muutoksista jatkui 2010-luvulla. Asutus keskittyi yhä enemmän Etelä-Suomen kasvukeskuksiin,

työssä suunnannäyttäjiä.

2010

SUOMALAISTA KOULUTUSOSAAMISTA MAAILMALLE

arvioivat ja kehittävät opetuksen ja koulutuksen laatua sekä tarjoavat

SUOMALAINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ on yksi yhteiskuntamme

tahojen saumaton yhteistyö, saavat EduCluster Finlandin erottumaan

tärkeimmistä kulmakivistä, ja sitä arvostetaan niin kotimaassa kuin

edukseen kilpailijoistaan.

lutuksen ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten kokonaisvaltainen lähestymistapa kasvatukseen ja opetukseen sekä koulutusjärjestelmän eri

ulkomaillakin. Koulutuksen kehittämiseen ja oppimiseen keskittyvä

Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuu suomalaisen

EduCluster Finland on asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee ja

koulutusjärjestelmän laatu. EduCluster Finland on toteuttanut hank-

toteuttaa monipuolisia koulutuspalveluja. Yritys pitää yllä suomalai-

keita jo yli 25 maassa, mikä kertoo yrityksen erityisestä maineesta

sen korkeatasoisen koulutuksen mainetta toteuttamalla koulutus-

maailmalla. Merkittävin projekti tähän mennessä on ollut vuonna

vientiä ympäri maailmaa.

2014 Qatariin perustettu koulu, jossa työskentelee tällä hetkellä val-

EduCluster Finlandin menestys pohjautuu vahvaan kasvutarinaan.

taosa yrityksen työntekijöistä. Lähi-idän lisäksi erityisesti Aasia ja

Asiantuntijaorganisaatio syntyi Jyväskylässä vuonna 2010 keski-

Latinalainen Amerikka ovat olleet suotuisaa maaperää suomalaiselle

suomalaisen aluekehittämisen innoittamana. EduCluster Finlandin

koulutusviennille. Vaikka erilaiset kulttuuritaustat tuovat joskus omat

taustalla on eri koulutusalojen ja -asteiden integraatio: Jyväskylän

haasteensa, EduCluster Finland saa olla ylpeä toimintansa eettisyy-

yliopiston lisäksi omistajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja

destä, sillä koulutus on usein parasta lääkettä myös yhteiskunnallisiin

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

ongelmiin.

Yritys on osa Jyväskylän yliopiston konsernia ja siksi täysin jul-

Suomalainen koulutusosaaminen on EduCluster Finlandin pe-

kisomisteinen. Kun koulutustahot tekevät keskenään akateemista

ruskivi, ja siksi yritys on sitoutunut tarjoamaan parasta suomalaista

yhteistyötä, auttaa EduCluster Finland kaupallisten kumppanuuksien

osaamista maailmalla. Kun projektit toteutetaan laadukkaasti, luotet-

toteuttamisessa. Vähitellen yritys on siirtynyt paikallisen tason alue-

tavasti ja luovasti, asiakkaat voivat olla aidosti tyytyväisiä saamaansa

kehittämisen mallista kansainväliseksi yhtiöksi, jolla on sivupisteitä

palveluun. Koska suomalaiset tavat opettaa ja kouluttaa ovat arvos-

eri puolilla maailmaa. Aktiivisten markkinoiden ja kiinnostuneiden

saan, yritys voi katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja hakea kestävää

asiakkaiden ansiosta yrityksen liikevaihto kertyy nykyään lähes ko-

kasvua ulkomaisilta koulutusvientimarkkinoilta. Laajentumisaikeista

konaan ulkomailta.

huolimatta EduCluster Finland pitää kiinni siitä, että määrätietoista

Asiakkaan tarpeiden kuunteleminen ja toteuttaminen muodostavat EduCluster Finlandin toiminnan ytimen: yritys räätälöi jokaisen palvelukokonaisuutensa yksilöllisesti eikä kierrätä jo kerran keksittyä mallia uudestaan. Yrityksen asiantuntijat ja yhteistyökumppanit hyödyntävät suomalaista pedagogiikkaa opettajankoulutuksessa,

218

tukea laajoissa koulutusjärjestelmäuudistuksissa. Suomalaisen kou-

koulutus- ja kehittämistyötä tehdään aina ihmiseltä ihmiselle.

EDUCLUSTER FINLAND Perustaja: Jyväskylän yliopisto Perustettu: 2010, Jyväskylässä

Koulutuksen kehittämiseen keskittyvä EduCluster Finland on asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee ja toteuttaa räätälöityjä koulutuksen ja oppimisen ratkaisuja ympäri maailmaa. Kansainvälistä koulutusvientiä tekevä yritys saa olla ylpeä suomalaisen koulutusjärjestelmän erinomaisesta maineesta.”

2011

PALA PUHDASTA LUONTOA SISÄTILOISSA NAAVA-ÄLYVIHERSEINÄT puhdistavat ilmaa ja parantavat viihtyvyyt-

Käytännössä kuka tahansa voi kiinnittää kasveja seinälle, mutta

tä sisätiloissa tehostamalla teknologian avulla luonnon omaa puh-

Naavan kehittämä tekoäly on toimivuuden kannalta kriittinen tekijä.

distusmekanismia. Työ terveellisemmän sisäilman ja tuottavamman

Ilmanpuhdistajina toimivat kasvit ovat kovassa rasituksessa pilkko-

työskentelyn puolesta leviää vauhdilla ympäri maailman.

essaan ilman epäpuhtauksia. Niinpä niiden kastelu ja valaistus ovat

Pohjimmiltaan Naava on ratkaisu Aki Soudunsaaren omaan on-

tietokoneen tarkkuutta vaativaa jatkuvaa työtä. Järjestelmä seuraa

gelmaan. Herkistyminen homeelle ja rakennuskemikaaleille sai hänet

säätilanteen vaihtelua ja tekee tarvittavat säädöt ennakoivasti esi-

pohtimaan, miten sisäilmasta saisi luonnollisemman ja terveemmän.

merkiksi ulkolämpötilan viilentyessä nopeasti. Lisäksi huoneilmaa

Samoihin aikoihin Niko Järvinen syventyi Jyväskylän yliopistossa levän

kierrätetään tehostetusti juuriston läpi alipaineen avulla.

hyödyntämiseen jäteveden puhdistuksessa. Luentosalissa keskustelu

Ilmanpuhdistusominaisuuksiensa ohella viihtyvyyttä lisäävien

kääntyi huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin ja niiden ratkaisuun

Naavojen tulee myös miellyttää silmää. Allergiavapaissa älyviher-

biotransformaation avulla. Pian tekeillä oli ensimmäinen prototyyppi.

seinissä ei myöskään saa olla kukintoja. Näin ollen mikä tahansa

Yritykselle annettiin nimeksi Naturvention ja tuotteelle Naava.

kasvi ei kelpaa, ja testaustyötä uusien kasvien löytämiseksi tehdään

Ilmanpuhdistus tapahtuu pääosin kasvien juuristossa, kun kasvit hajottavat epäpuhtaudet ravinnokseen. Järvinen ja Soudunsaari pe-

läpäissyt tiukan testausseulan.

rehtyivät NASAn tutkimuksiin avaruusasemien ilmanpuhdistuksesta

Naavan henkilöstö oikaisee päivittäin kasapäin virheellisiä ennak-

ja kehittivät uudenlaisen, mullattoman kasvualustan. Erilaisista kas-

koluuloja. Kasvien avulla tehtävä luonnollinen ilmanpuhdistus miel-

veista, viemäriputkista ja ilmastointiteipistä kokoon kasattu viritel-

letään usein hölynpölyksi, mutta testitulokset ja käytännön kokeet

mä ei ollut kovin tyylikäs, mutta kaksikko uskoi tulosten korvaavan

osoittavat toisin. Naava-älyviherseinän aikaansaama luonnollisen

ulkoiset puutteet. Kaksikymmentä ensimmäistä viherseinää myytiin

raikas sisäilma tehostaa työskentelyä toimistossa, ja kotisohvalla saa

lupaamalla rahat takaisin, jos tuote ei toimisi. Pilottiversiot eivät olleet

nauttia helposta hengittämisestä.

kovin älykkäitä, ja optimointi oli puutteellista. Yhteistyössä asiakkai-

Puhtaasta ilmasta tunnettu Suomi oli hyvin luonnollinen synty-

den kanssa tehty kehitystyö kantoi kuitenkin hedelmää, ja pian voitiin

paikka Naavalle korkean teknologia- ja terveysosaamisen myötä.

ansaitusti puhua älyviherseinästä. Yksikään ei palautunut takaisin.

Maailmanvalloitus on aloitettu Yhdysvalloista, mutta kysyntä kasvaa

Naava-nimi otettiin yrityksen nimeksi tuotevalikoiman laajentuessa eri malleilla. Naavaa ei voi kuitenkaan ostaa kuten sohvaa, sillä tuote mitoitetaan tarkasti sijoituspaikan mukaan. Itse älyviherseinä onkin osa palvelupakettia, jonka tuloksena on luonnollisen raikas sisäilma.

220

jatkuvasti. Toistaiseksi 150 testatusta kasvista noin kymmenen on

jatkuvasti esimerkiksi Aasiassa. Mikäpä olisi parempi vientituote kuin luonnollisen puhdas suomalainen sisäilma.

NAAVA Perustajat: Niko Järvinen, Aki Soudunsaari Perustettu: 2011, Jyväskylässä

Teknologian ja kasvien symbioosin kehittänyt Naava saattaa ihmiset takaisin luontoon. Älyviherseinän avulla puhdistettu sisäilma tuntuu miellyttävältä ja on terveellistä. Tilan viihtyvyys paranee ja hengittäminen helpottuu, kun kasvien luontaista ilmanpuhdistuskykyä parannetaan tekoälyllä ja automaatiolla.”

221

2012

KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN PUOLESTA TH GLOBAALIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SÄÄTIÖ on presidentti Tarja Halosen perustama organisaatio, joka tukee Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2012 perustettu säätiö toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012 toiminut Tarja Halonen on koko poliittisen uransa ajan korostanut ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon merkitystä pitkäjänteisen hyvinvoinnin pohjana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusajatuksena on ihmisen voimaannuttaminen huolehtimaan sekä itsestään että läheisistään. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on reilua yksilön kannalta, mutta siitä on etua myös yhteiskunnalle, kun ihminen kykenee kääntämään haasteetkin voitoksi. Pohjoismaisen yhteiskuntamallin perusteet näkyvät vahvasti jo Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2000 vuosituhattavoitteissa,

TH GLOBAALIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SÄÄTIÖ

mutta niiden merkitys on vahvistunut YK:n erityisistunnon vuonna

Perustaja: Tarja Halonen Perustettu: 2012, Helsingissä

2015 hyväksymissä kestävän kehityksen tavoitteissa. Presidentti Halonen toimi jo virkakautenaan useissa kestävää kehitystä tukevissa YK:n luottamustehtävissä, kuten vuosituhattavoitteet hyväksyneen huippukokouksen rinnakkaispuheenjohtajana ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen maailmankomission rinnakkaispuheenjohtajana. Hän toimi myös kestävää kehitystä valmistelleen YK:n Rio+20-huippukokouksen ohjelmatyöryhmän rinnakkaispuheenjohtajana. Virkakautensa päätyttyä presidentti Halonen on keskittynyt kestävään kehitykseen ja sitä tukevien toimintojen vahvistamiseen Suo-

222

TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö tukee kestävän tulevaisuuden arvoja ja toimintaa sekä erityisesti naisten, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Säätiö jatkaa Tarja Halosen presidenttikaudella alkanutta työtä kestävän kehityksen puolesta Suomessa ja maailmalla.”

messa ja maailmalla. Koska kestävä kehitys edellyttää yhteiskunnan

ja heidän perheidensä hyvinvointia. Lisäksi työ tarjoaa aikuiselle

eri sektoreiden välistä yhteistyötä, myös Suomessa olisi kiinnitettävä

ihmiselle mahdollisuuden osallistua ympäröivän yhteiskuntansa

huomiota yhteistyön voimaan entistä enemmän. Kestävän kehityksen

rakentamiseen. TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö järjestikin

edistämiseksi tarvitaan julkisen sektorin lisäksi yrityksiä, yliopistoja

vuonna 2016 seminaarin säällisestä työstä Suomen Ammattiliittojen

ja muita tukijoita. Samoin Suomen aktiivisesta kansalaisjärjestötoi-

Solidaarisuuskeskus Sask ry:n kanssa, ja säätiö julkaisi aiheesta

minnasta on apua.

kirjan Kestävän kehityksen haasteet: Säällinen työ.

Kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää koulutusta, jotta

Tasa-arvon vahvistaminen on onnistumisen edellytys kestävän

ihmiset ymmärtävät ympäristön hyvinvoinnin ja oman elämäntapansa

kehityksen toteuttamisessa. TH Globaalin kestävän kehityksen sää-

välisen yhteyden. Säätiö on pyrkinyt eri tavoin olemaan mukana oikean

tiön mielestä erityisesti naisten, nuorten ja lasten terveyden ja hy-

tiedon tuottamisessa ja levittämisessä. Se jakaa tietoa niistä keinoista

vinvoinnin parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomi ja muut

ja väylistä, joiden kautta maailmaa voi muuttaa paremmaksi paikaksi

Pohjoismaat ovat tästä rohkaisevia esimerkkejä. Näihin samoihin

elää. Ammattiyhdistystaustaansa tukeutuen presidentti Halonen on

teemoihin säätiö keskittyy tulevaisuudessakin niin kotimaassa kuin

pyrkinyt yhteistyöhön myös erilaisten työelämän toimijoiden kanssa.

kansainvälisesti.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, edistää ihmisarvoista työtä, joka tarjoaa turvaa sekä parantaa työntekijöiden

223

2013

ÄITIYSPAKKAUKSESTA HYVINVOINTIVALTION KULMAKIVI

mukaisen virallisen äitiyspakkauksen. Yhtiö tukee omalla panoksellaan äitiyspakkauksen jo instituutioksi muodostunutta brändiä ja toimii Kelan kumppanina äitiyspakkaustoiminnan kehittämisessä. Tasa-arvoista yhteiskuntaa edustava äitiysavustus on ollut osa suomalaista sosiaaliturvaa vuodesta 1937 alkaen, ja sen äitiyspakkauksen rooli on yhä merkityksellinen. Kun alun perin äitiyspakkauksen

TAVARA LIIKKUU maailman kolkasta toiseen yhä tehokkaammin, kun

tavoitteena oli vähentää lapsikuolleisuutta ja edistää vähävaraisten

sen hankintaan, varastointiin ja kuljetukseen kiinnitetään huomiota.

äitien hyvinvointia saattamalla heidät terveydenhuollon piiriin, on se

Joustavia ratkaisuja logistiikkaan ja hankintaan tarjoaa alallaan

nykyään pikemminkin miellyttävä apu jokaisen lapsiperheen arkeen.

menestynyt Hankinta Oy, joka on kiinteä osa Logistikas-yhtiöitä. Yksi

Aito äitiyspakkaus ei ole menettänyt merkitystään 80 vuoden aikana:

yrityksen merkittävimmistä prosesseista on Kelan äitiyspakkauksen

edelleen lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen rahallisen avus-

toimittaminen ympäri Suomen.

tuksen sijaan.

Logistikas-yhtiöt ovat raivanneet tietään logistiikka-alalla vuo-

Vuosittain äitiyspakkauksia jaetaan noin 40 000 kappaletta. Kus-

desta 1997 lähtien ja perheyrityksen toiminta on laajentunut vuosien

sakin pakkauksessa on noin 50 tuotetta, jotka tulevat 20–30 eri ta-

varrella eri puolille Suomea. Yritystoiminta on alusta saakka keskit-

varantoimittajalta: Mukana on vauvanvaatteita ja -tarvikkeita sekä

tynyt siihen, miten lähi- ja sisälogistiikkapalvelujen avulla tehostetaan

hygieniatuotteita. Kun Kela on valinnut pakkauksen tuotteet ja toi-

asiakkaan tuotantoprosessia ja kuinka paikallisvarastoinnilla helpote-

mittajat, siirtyy vastuu toiminnasta Logistikas Hankinta Oy:lle. Yritys

taan asiakkaan arkea. Jotta logistiikkapalvelut toimivat kitkattomasti,

ostaa toimittajilta valitut tuotteet, tarkastaa ja varastoi ne. Jokainen

on yritys kehittänyt tietojärjestelmiään aktiivisesti. Logistikas-yhtiöt

pakkaus pakataan käsityönä, ja tuotteiden laatua valvotaan tarkasti.

räätälöivät palvelukokonaisuuden kunkin asiakasyrityksen tarpeiden

Lopulta valmiit pakkaukset lähetetään tuleville äideille yhtiön logis-

mukaan, jotta asiakas pystyy keskittymään ydintoimintaansa parem-

tiikkakeskuksesta Raumalta.

min. Merkittävimmät asiakkaat löytyvät teknologia- ja energiateollisuudesta sekä maahantuontisektorista. Äitiyspakkauksen myötä Logistikas-yhtiöiden toiminta on laa-

myyntiä kysynnästä huolimatta. Erityisesti tarvetta pakkaukselle voisi

jentunut hankintalogistiikkaan. Sisaryhtiö Logistikas Hankinta Oy

olla köyhemmissä maissa, joissa sillä olisi todellista arvoa jopa lap-

perustettiin vuonna 2013 vastaamaan äitiyspakkauksen liiketoimin-

sikuolleisuuden vähentämisessä – kuten Suomessa aikoinaan. Koko

nasta, ja yhtiö on myöhemmin laajentanut toimintaansa myös muiden

Logistikas-konsernille äitiyspakkauksen toimittaminen on kunnia-

hankintapalvelujen tuottamiseen. Yritys tarjoaa räätälöityjä hankinta-

asia, mikä vankistaa luottamusta suomalaisen hyvinvointivaltion

palveluja Kelan lisäksi myös teknologia-, energia- ja meriteollisuu-

tuotteeseen myös tulevaisuudessa.

den tarpeisiin. Äitiyspakkauksen kokonaistoimittajan roolissa yritys vastaa siitä, että jokainen äiti saa Kansaneläkelaitoksen standardien

224

Innostus äitiyspakkausta kohtaan on virinnyt jo ulkomaita myöten, mutta toistaiseksi laki ei kuitenkaan salli virallisen äitiyspakkauksen

LOGISTIKAS HANKINTA Perustaja: Ari Salmi Perustettu: 2013, Raumalla

Logistiikkaratkaisuihin ja hankintatoimintaan keskittyvä Logistikas-yhtiöt vastaa yksilöllisesti asiakasyritysten tarpeisiin tuottamalla monipuolisia logistiikka-alan palveluja. Suomessa Logistikas-yhtiöihin kuuluva Logistikas Hankinta Oy on saavuttanut merkittävän roolin aidon ja ainutlaatuisen äitiyspakkauksen kokonaistoimittajana.”

2014

TISLAAMO RUISPELLOSSA KYRÖ DISTILLERY COMPANY aloitti maailmanvalloituksen Pohjanmaalle perustetusta tislaamostaan käsin vuonna 2014. Suomalaisesta rukiista muun muassa viskiä ja giniä valmistavan yrityksen tuotteissa maistuu Suomen luonnon koko kirjo. Keskellä kaunista suomalaista kesäiltaa vuonna 2012 Kyrö Distilleryn perustajat jäivät pohtimaan ruisviskiä maistellessaan, miksi Suomessa syödään niin paljon ruisleipää, mutta tuotetaan niin vähän ruisviskiä. Pohdiskeluista virinneen keskustelun jalostuttua bisnesideaksi asioita alkoi tapahtua nopealla tahdilla. Ensin perustettiin Rye Rye -osakeyhtiö, jonka jälkeen tuotannon ja tuotteiden polku viljapellolta pulloon asti pohdittiin tarkasti. Koko toiminnan ytimeksi muodostui korkealaatuinen, kotimainen ruistisle, joka jalostuu tarvittaessa moneen muotoon. Tuotanto aloitettiin mäskäämällä autotallissa koe-erä, joka tislattiin porilaisen panimon tiloissa. Pelkän raakatisleen perusteella harjaantumattoman maistajan on kuitenkin vaikea määritellä, onko kyseessä hyvä vai

KYRÖ DISTILLERY COMPANY Perustajat: Mikko Heinilä, Mikko Koskinen, Miika Lipiäinen, Jouni Ritola, Kalle Valkonen Tislaamo aloittanut toimintansa: 2014, Isossakyrössä

huono tisle. Niinpä Lontoon Whisky Shown näytteilleasettajista tehtiin koemaistajia, ja positiivisen palautteen pohjalta uskallettiin ottaa seuraava askel. Tuotantotiloiksi valikoitui Isonkyrön vanha meijeri. Ensimmäisen kolmevuotiaan viskierän kypsymistä odotellessa syntyi päätös tehdä tisleestä giniä. Koe-erien ja kehitysvaiheiden tuloksena oli Napue, suomalainen kesäpäivä pullossa. Pohjoisilla pelloilla kasvanut ruis on pienijyväistä, ja siihen on pakkautunut

Suomalaisten ruistisleiden tuottaja ja premiumjuomakulttuurin

226

runsaasti makua. Kun laadukkaaseen viljaan yhdistetään Suomen puhdas vesi, villiyrtit ja marjat, syntyy ainutlaatuinen makujen liitto.

sanansaattaja. Kyrö Distillery tiivistää tisleisiinsä suomalaisuuden

Muun muassa mesiangervosta ja koivunlehdistä makunsa saava gin

syvimmät maut maailman maisteltavaksi.”

on nimetty syntypaikkansa, Napuen kylän, mukaan.

Giniä tehtiin tunnetuksi maistattamalla sitä muun muassa baarimi-

pätee Kyrön perustajajäseniin: Mikoon, Mikkoon, Miikaan, Kalleen ja

koilla työmatkojen lomassa. Napue valittiin vuonna 2015 Internatio-

Jouniin. Jokainen taustaltaan erilainen yksilö tuo oman osaamisalu-

nal Wine and Spirits Competition -kilpailussa Gin & Tonic -sarjan

eensa yrityksen yhtälöön aina tislauksesta ulkomaan kiemuraisiin

parhaaksi. Voittoisaan drinkkiin kuuluu olennaisena osana Napuen

logistiikkakuvioihin. Viski on optimismin ohella viisikon yhdistävä

ja tonicin lisäksi karpalot ja rosmariini. Kotimainen media kiinnostui

tekijä. Lisäksi koko yhtiössä vallitseva Kyrö-henki näkyy ulospäin

ginistä, ja ahkera markkinointityö ulkomailla tuotti tulosta. Tuore

yhteisöllisyytenä ja aitona innostuksena työtä ja tuotteita kohtaan.

kultamitalisti levisi ripeästi ravintoloihin. Maailman nautiskellessa

Yrityksen menestys on tisleiden tapaan rakennettu tarkasti käsi-

Napueta perässä seurasi pian tammitynnyrissä maustunut Koskue-

työnä. Jokaiseen yksityiskohtaan on kiinnitetty huomiota. Tyylikäs ja

gin. Sopivasti Suomen suuren juhlapäivän kynnyksellä vuonna 2017

tunnistettavan muotoinen pullo valittiin yli 200 vaihtoehdon joukosta,

kypsyi myös Kyrön ensimmäinen viskierä. Ennakkoluulottomat kokei-

ja pullon etiketin fontti on peräisin suuren Pohjan sodan muistomer-

lut tislaamon laboratoriossa ovat tuottaneet tuotevalikoimaan muun

kin kivilaatasta. Tarinoita riittää, ja vaikka perinteikäs Pohjanmaa

muassa Long Kyrö -lonkeron. Lähes kansallisjuoman maineessa ole-

tarjoaisi legendoja lainattavaksi, Kyrö Distillery on päättänyt luoda

va lonkero, joka on toteutettu Napueta ja karpalomehua yhdistämällä,

itse omansa. Tavoitteena on tehdä Suomesta ruisviskin luvattu maa.

sukeltaa suomalaisuuden ytimeen. Kyrö Distilleryn tuotteet perustuvat huolella valittujen ja laadukkaiden raaka-aineiden onnistuneeseen yhdistämiseen, ja sama kaava

227

2015

228

KAURASTA TÄYDELLISEN PROTEIININ VOIMANLÄHDE

tökaurasta ravintosisällöltään monipuolisen tuotteen. Yksinkertaiset

POHJOLAN PELLOILLA KASVAA viljalti kauraa, ja kiinnostus sen ter-

tumansa, ja mureana ja pehmeänä se soveltuu erilaisiin käyttötar-

veysvaikutuksiin on herännyt vähitellen. Vaikka kaurasta on keitetty

koituksiin. Monipuolinen Nyhtökaura toimii keittiössä siinä missä

puuroa ja leivottu leipää jo iät ajat, on sen todellinen hyödyntäminen

lihatuotteetkin. Maustamattoman Nyhtökauran lisäksi valikoimasta

jäänyt puolitiehen. Kasvisruokailun suosiota edistänyt Nyhtökaura on

löytyy valmiiksi maustettuja versioita, jotka tekevät ruoanlaitosta

hyödyntänyt sitä mainetta, joka suomalaisella kauralla on. Uuden-

vieläkin helpompaa.

puhtaat raaka-aineet takaavat sen, ettei Nyhtökauran valmistamisessa tarvita säilöntäaineita. Mekaanisesti käsittelemällä, hiertämällä ja kuumentamalla valmistetulla tuotteella on oma erityinen suutun-

laista kauratuotetta valmistava Gold&Green Foods -teknologiayritys

Nyhtökaura-tuotteita valmistava Gold&Green Foods perustettiin

on sytyttänyt innostuksen, jonka ansiosta yhä useamman lautanen

vuonna 2015. Helsingin yliopiston Viikin kampuksen leipomotiloista

täyttyy kasvisruoasta.

yritys siirtyi pian omiin tiloihin Lauttasaaressa sijaitsevaan entiseen

Kasviproteiinituotteen valmistaminen kaurasta ja palkokasveista

leipomoon. Keväällä 2016 tuotteen valmistus jatkui yhtiön omassa tuo-

on sitkeän kehitystyön ansiota. Ajatus kauran hyödyntämisestä kas-

tantolaitoksessa Järvenpäässä. Koska Nyhtökaura edusti täysin uutta

visruoan raaka-aineena innoitti yritysmaailmassa työskennellyttä

innovaatiota kasvisruokasektorilla, kuluttajat kiinnostuivat tuotteesta

Maija Itkosta, joka oli varma kauran monista mahdollisuuksista.

ympäri Suomen. Nyhtökauran kysyntä lähti valtavaan kasvuun. Lop-

Itkonen innosti mukaan kehitystyöhön ystävänsä Reetta Kivelän,

pukesästä 2016 yritys liittyi osaksi Paulig-konsernia, mikä varmisti

joka elintarviketieteilijänä oli väitellyt kauran prosessoinnista ja

pitkäjänteisen tuen kasvulle ja kansainvälistymiselle. Vaikka tehdas

tutkinut sen terveysvaikutuksia. Kaksikon ajatuksena oli valmistaa

sijaitsee nykyään Järvenpäässä, yrityksen muu toiminta on säilynyt

ravintokoostumukseltaan täydellistä kasviproteiinia, ja sitä varten he

Helsingissä. Puolessatoista vuodessa Gold&Green Foodsin henkilöstö

kiersivät ympäri maailmaa hakemassa ideoita kauran prosessointiin.

on kasvanut viidestä noin kuuteenkymmeneen.

Suunnittelutyö otti aikansa, mutta lopulta varsinainen tuote valmistui

Gold&Green Foodsin perustajat uskovat, että kasvisruokailusta

nopeasti kunnianhimoisen teknologiatiimin osaavissa hyppysissä.

on tulossa nykyajan normaali ruokailutrendi: kenenkään ei tarvitse

Vaikka Nyhtökaura on elintarvike, on se myös teknologiayrityksen

olla tietoisesti kasvissyöjä syödäkseen kasvisruokaa. Tulevaisuudessa

kehittelemä patentoitu tuote.

kasvisruoan merkitys kasvaa globaalisti erityisesti ekologisista syistä,

Nyhtökauran tuotantoa ohjaa ekologisesti kestävä ajattelu, sillä

jolloin uusien kasvisruokainnovaatioiden mahdollisuuksissa vain mie-

siinä käytetään raaka-aineena kauran lisäksi härkäpapua ja kelta-

likuvitus on rajana. Gold&Green Foods hakeekin kasvua kansainvä-

hernettä. Tuote sisältää ihmiselle tärkeitä aminohappoja sopivassa

lisillä markkinoilla tarjoamalla osaamista ja tietotaitoa Nyhtökauran

suhteessa, joten se on lihan veroinen proteiininlähde. Kauran ja pal-

valmistamiseen oikeuttavalla lisenssillä. Suomalaisella kauralla on

kokasvien terveellinen yhteisvaikutus ja kuitupitoisuus tekevät Nyh-

kaikki eväät yltää maailmanlaajuiseen menestykseen.

GOLD&GREEN FOODS Perustajat: Maija Itkonen, Zhong-Qing Jiang, Reetta Kivelä Perustettu: 2015, Helsingissä

Kuluttajien keskuudessa suureen suosioon noussut Nyhtökaura siivitti Gold&Green Foods -teknologiayrityksen menestykseen vain kahdessa vuodessa. Kasvisruokailu on nykyajan trendi, jonka suosio tarjoaa tulevaisuudessa lukuisia mahdollisuuksia myös suomalaiselle kauratuotteelle.”

2016

RAUMALAISTA LAIVANRAKENNUSTAITOA MAAILMAN MERILLE SUOMALAISELLA LAIVANRAKENNUKSELLA on pitkä ja kunniakas historia. Jo 1500-luvulta lähtien erityisesti Suomen länsirannikon telakoilta on lähtenyt maailman merille lukuisia laivoja. Samoin kuin laivanrakennuksen ammattitaito on siirtynyt isältä pojalle jo sukupolvesta toiseen, jatkaa Rauma Marine Constructions Oy nykyajan modernia laivanrakennusperinnettä Raumalla. Rauma Marine Constructions on laivanrakennusyhtiö, joka perustettiin vuonna 2014 suomalaisen telakkateollisuuden murroksessa. Yritys toimii meriekosysteemin sydämessä, kun se keskittyy suunnittelemaan, rakentamaan ja varustamaan aluksia erityisiin tarpeisiin. Lisäksi se tarjoaa muutostöitä ja huoltopalveluja. Vuoden 2015 lopussa yrityksen omistuspohja laajeni, ja omistajiksi tulivat muun muassa Taaleri Telakka Ky ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Näiden lisäksi

RAUMA MARINE CONSTRUCTIONS

omistajina on neljä muuta sijoittajatahoa. Ensimmäiset laivatilaukset

Perustajat: Aarno Mannonen, Ari Salmi Ensimmäinen alustilaus: 2016

solmittiin vuonna 2016, kun tanskalainen Mols-Linien tilasi telakalta 158-metrisen autolautan. Lisäksi Puolustusvoimien kanssa solmitun sopimuksen turvin on tarkoitus suunnitella ja valmistaa neljä uutta monitoimikorvettia Laivue 2020:een. Tiivis yhteistyöverkosto on Rauma Marine Constructionsin toiminnan ydin: Yritys luottaa verkostomalliseen toimintatapaan ja pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin. Kun jokainen projekti suunnitellaan ja

230

Kokonaan suomalaisomisteinen Rauma Marine Constructions (RMC) on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja

toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan, rakennetaan

Puolustusvoimien alusten rakentamiseen ja huoltoon. Yritys edustaa

vaativaa lopputulosta varten aina ainutlaatuinen asiantuntijoiden

vahvaa suomalaista laivanrakennusperinnettä nykyajan modernin

verkosto. Kun aiemmin laivanrakennus pohjautui pitkälti pelkkään

teknologian avulla.”

kokemusperäiseen tietoon, hyödynnetään suunnittelutyössä nykyään

on rakentanut Puolustusvoimille taistelualuksia. Pohjoisen ilmaston

erilaisia digitaalisia mallinnuksia ja simulaatioita. Samanaikaisesti

vuoksi yritystä voi pitää myös arktisen merenkulun edelläkävijänä

tuotanto on tehostunut ja automaatiotaso noussut. Rauma Marine

Suomessa: yritys kehittää uusia innovaatioita tekemällä yhteistyötä

Constructions toimii Rauman Seaside Industry Park -teollisuusalu-

muun muassa yliopistojen, suunnittelutoimistojen ja muiden asiantun-

eella, minkä ansiosta useita aluksia voidaan rakentaa samanaikaisesti

tijatahojen kanssa. Suomen valtiolle yritys suunnittelee ja valmistaa

ja tuottaa omasta takaa teräsrakenteita. Nykyajan teknologia tarjoaa

monitoimimurtajia, mikä kertoo vahvasta arktisesta osaamisesta.

erityisiä mahdollisuuksia, joilla on tärkeä rooli kamppailussa uusista

Myös tutkimusalukset kuuluvat yrityksen tuotantoon.

tilauksista.

Usein rakennuspaikka antaa alukselle kuin alukselle kasvot.

Koska asiakasprojektit vaativat vankkumatonta osaamista, Rauma

Rauman telakalla on sekä Suomessa että maailmalla vakaa asema

Marine Constructions on keskittynyt tuotannossaan erikoislaivaseg-

laivanrakennustaidon kehtona, sillä Suomen länsirannikolla valmis-

mentteihin. Pettämätöntä teknologiaa edellyttävissä projekteissa

tuvat alukset edustavat laatua, ovat pitkäikäisiä ja säilyttävät merikel-

ammattitaito ja kokemus kantavat hedelmää. Merkittävän osan yri-

poisuutensa luonnon äärimmäisistä olosuhteista riippumatta. Täysin

tyksen tuotantokapasiteetista kattavat autoja matkustajalautat, joilla

suomalaisomistuksessa oleva Rauma Marine Constructions haluaa

moni suomalainenkin on matkannut merten halki. Yhteistyö Merivoi-

omalla toiminnallaan jatkaa sitä arvostettua mainetta, jota rauma-

mien kanssa on ollut tuottoisaa, kun Rauma Marine Constructions

lainen laivanrakennusosaaminen on osoittanut jo vuosisatojen ajan.

231

Kiitokset SYYSKUUSSA 2016 jyväskyläläisen yksityisasunnon keittiön pöydän ääreen oli kokoontunut neljä ihmistä keskustelemaan uuden projektin aloituksesta ja toteutustavoista. Innostus itsenäisyyspäivänä 2017 julkaistavaa juhlateosta kohtaan yhdisti välittömästi tulevan työryhmän jäseniä. Tuon tapaamisen jälkeen työryhmä on kasvanut ja palavereja on pidetty niin paikan päällä Jyväskylässä kuin puhelimitse, sähköpostilla ja Skypen välityksellä. Erilaiset näkemykset on saatu koottua yhdeksi isoksi ideaksi ja edelleen satavuotiaan Suomen itsenäistä taivalta juhlistavaksi kirjaksi. Matkalle alustavasta ajatuksesta kirjaksi asti on mahtunut muun muassa yli 170 haastateltua henkilöä, mittava määrä tausta-aineistoa, tuhansia kuvia, aikamoinen kasa ajokilometrejä sekä luonnollisesti paljon puhdasta kirjoittamistyötä. Lukemiseltakaan ei ole voitu välttyä, sillä jokaisen kirjan aukeaman on lukenut kirjoittajan lisäksi 2–3 muuta henkilöä, ennen kuin tekstit ovat päätyneet kielentarkastukseen ja kääntäjälle. Tiivis tiimityö osaavien ammattilaisten kesken yhdistettynä suomalaisiin menestystarinoihin sadan vuoden ajalta on saanut aikaan jotakin erityistä. Tämä teos onkin todellinen yhteistyön tulos. Suomi – 100 menestyksen vuotta -juhlateoksen työryhmä on kiitollinen kaikille niille haastatelluille henkilöille, jotka raivasivat kalenteriinsa tilaa haastattelua varten. Yhtä lailla kiitoksen ansaitsevat he, jotka uurastivat kuvien metsästyksen ja tekstien kommentoinnin parissa. Kiitokset Sanna Karppiselle sekä Sirpa Ovaskaiselle armoa antamattomasta oikolukuavusta, Aki Myyrälle ammattitaitoisesta käännöstyöstä sekä Laboratorio Uleåborgille ja erityisesti Heikki Riikoselle urakoinnista kirjan ulkoasun ja taiton parissa. Kiitoksen ansaitsee myös yhteistyösopimusten kiemuroissa avustanut asianajotoimisto Pro Juridican asianajaja Aino-Kaisu Renko.

— Juhlateoksen tekijät —

Lähteet KIRJALLISUUS • Aunesluoma, Juhana 2007,

• Huovinen, Kalevi 1971, Sako 1921-

2014. Kansallisten instituutioiden

kehityskaarta. Riihimäki: Oy Sako Ab.

muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma maa –kirjasarjassa

Paperipatruunat. Metsäteollisuus sodassa ja jälleenrakentamisessa 1939-1950. Metsäteollisuuden maa 3

• Häikiö, Martti 2009, Nokia. Matka

• Karonen, Petri & Tarjamo, Kerttu • Härkäpää, Maria (et al.) 2012,

Valtonen, Heli (toim.) 2013, Education,

(toim.) 2006, Kun sota on ohi. Sodista

Kuvioissa. Marimekko. Helsinki:

selviytymisen ongelmia ja niiden

Werner Söderström Osakeyhtiö.

ratkaisumalleja 1900-luvulla. Helsinki: SKS.

State and Citizenship. Helsinki: Nordic Centre of Excellence NordWel 2013.

1900-1960. Helsinki: SKS.

maailman huipulle. Helsinki: Edita.

Helsinki: SKS. • Buchardt, Mette, Markkola, Pirjo &

• Karonen, Petri & Räihä, Antti (toim.)

1971, Jakso suomalaisen asesepän

• Ikonen, Kimmo & Pylkkänen, Ali 2006, Haasteena sodan ja rauhan

• Kiander, Jaakko & Vartia, Pentti 1998,

johtajuus. Suomen Reserviupseeriliitto

Suuri lama. Suomen 1990-luvun

paraatipaikaksi. Helsinki-Vantaan

1931-2006. Helsinki: Suomen

kriisi ja talouspoliittinen keskustelu.

lentoasema 50 vuotta. Helsinki:

Reserviupseeriliitto.

Helsinki: Taloustieto.

• Finavia 2002, Parakista

Helsinki-Vantaa ilmailulaitos. • Issukka, Jarkko & Koskinen, Mikko • Fiskars 2014, Fiskars 1649 – 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa.

2017, Suomalainen drinkki. Helsinki:

ja kumous. Metsäteollisuus ja

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

maailmantalouden murros 1973-2008. Metsäteollisuuden maa 5.

Raasepori: Fiskars Oyj. • Janatuinen, Tuomo & Pitkänen, • Hannikainen, Matti & Vauhkonen,

• Kuisma, Markku 2008, Kriisi

Helsinki: SKS.

Hannu (toim.) 1986, Fifty years of

Jussi 2012, Ansioiden mukaan.

environmental measurement. Vaisala

Yksityisalojen työeläkkeiden historia.

1936-1986. Vantaa: Vaisala Oy.

bussiliikennettä. Linja-autoliitto

Helsinki: SKS.

Alkuteoksen kieli, suomi. Kääntänyt

80 vuotta. Matkahuolto 75 vuotta.

Robert Goebel.

Helsinki: Linja-autoliitto.

• Kurkinen, Jari 2008, Euroopan parasta

• Heikkilä, Markku 2009, Kansan kerrokset. Hesburger-Salmeloiden

• Jensen-Eriksen, Niklas, Läpimurto.

• Kurkinen, Jari 2003, Kaukokiito.

taival kaikilla mausteilla.

Metsäteollisuus kasvun, integraation

Suomalainen - 50 vuotta. Helsinki:

Helsinki: Kirjapaja.

ja kylmän sodan Euroopassa 1950-

Suomen Kaukokiito Oy

1973. Metsäteollisuuden maa 4. • Heino, Jarkko 1989, Jyvä, joka iti.

Helsinki: SKS.

Raision Yhtymän tarina 1939-1989. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

• Markkola, Pirjo & Rasila, Viljo 2004, Suurten muutosten aika.

• Johansson, PG (et al.) 2008, Baltic Yachts Custom. Bosund: Baltic Yachts.

Jälleenrakennuskaudesta EUSuomeen. Suomen maatalouden historia 3. Helsinki: SKS.

234

Lähteet • Markkola, Pirjo, Snellman, Hanna

• Ojala, Jari (et al.) 2006, The Road to

• Viitaniemi, Matti 1993,

& Östman Ann-Catrin (toim.) 2014,

Prosperity. An Economic History of

Pakettitoimistoista kattavaksi

Kotiseutu ja kansakunta. Miten

Finland. Helsinki: SKS.

kuljetusjärjestelmäksi. Oy Matkahuolto

suomalaista historiaa on rakennettu. Helsinki: SKS.

Ab 1933-1993. Helsinki: Gummerus. • Pallasmaa, Juhani & Suhonen, Pekka 2001, Marimekkoilmiö. Helsinki:

• Mattila, Jouko 2016, Karhumäen tivoli –

Marimekko Oy.

• Mattila, Jouko 2016, Sariolan tivoli- ja

Juhana & Fellman, Susanna (toim.) 2006, Från olika till jämlika. Finlands

Sotilastivoli rintamalla. Julkaisematon käsikirjoitus.

• Villstrand, Nils Erik, Aunesluoma,

• Piisku, Pentti 2015, Karjalan Sähkön

och Sveriges ekonomier på 1900-talet.

ja Helon historiaa 1919-2015.

Svenskt i Finland – finskt i Sverige 3.

Julkaisematon käsikirjoitus.

Helsinki: SLS, Tukholma: Atlantis.

sirkussuvun historiaa. Julkaisematon käsikirjoitus.

• Sjöström, Pär-Henrik 2009, Tie meren yli. Uranuurtajasta markkinajohtajaksi.

• Meinander, Henrik 2012, Tasavallan

• Virranniemi, Teppo 2008, Pölkky Oy 40 vuotta 1968-2008. Kuusamo: Pölkky Oy

Göteborg: Breakwater Publishing AB.

tiellä. Suomi kansalaissodasta

Alkuteoksen kieli, ruotsi. Kääntänyt

2000-luvulle. Helsinki: Schilds &

Anne Sjöström.

• Wester, Holger 2009, KWH-yhtymän tarina, verkkoversio. KWH-yhtymä Oy

Söderströms. Alkuteoksen kieli, ruotsi. Kääntänyt Paula Autio.

• Taipale, Jaakko 2014, Leimet 50. Sepänpajasta maailmalle. Lappi:

• Merikallio, Katri & Ruokanen, Tapani

Leimet Oy.

2011, Matkalla. Martti Ahtisaaren tarina. Helsinki: Otava. • Michelsen, Karl-Erik 2006, Global

• Taulo, Timo, Sukupolvien ketju.

INTERNET-LÄHTEET

Suomalaisen kasvinjalostuksen tarina.

https://company.finnair.com/fi/

Jokioinen: Boreal Kasvinjalostus Oy.

finnair-yrityksena/historia

innovator -- The Story of Vaisala. Vantaa: Vaisala Oy. • Niva, Jyrki & Siren, Kaisa 2007, 25

• Telkänranta, Helena (et al.) 2008,

http://www.kwhgroup.com/

Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen

files/7814/3989/4071/KWH_

ympäristöliikkeen taival. Helsinki:

Historiikki_2009.pdf

vuotta keväthankien kimallusta.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja

Rovaniemi: Lapland Safaris.

Werner Söderström Osakeyhtiö.

https://www.nokiantyres.com/ company/about-us/history/over-80-

• Nummela, Ilkka (et al.) 2008, Hongan

• Viitaniemi, Matti 2000, Savonlinja-

50 vuosirengasta. Honkarakenteen

yhtiöiden vaiheet I. Jyväskylä:

historiaa 1958-2008. Järvenpää:

Gummerus Kirjapaino Oy.

Honkarakenne Oyj.

years-since-the-invention-of-thewinter-tyre http://www.martela.fi/ martelan-historia-1945

235

Haastattelut ja kuvat

Kansi Kuva: iStock.com/Vershinin-M

1922 Fazerin Sininen Kuvat: Fazer

Sisällysluettelo Kuva: Keijo Penttinen

1923 Finnair Keijo Suila Pekka Vauramo Katriina Veikkola Kuvat: Finnair

1931 Suomen Reservupseeriliitto Mikko Halkilahti Janne Kosonen Kuvat: Hedenström/Sotamuseo (kokous), Jussi Kangas/Museokeskus Vapriikki (pistooliammunta), Mauri Terho/Museovirasto (sotilas), Suomen Reserviupseeriliitto (värikuvat)

1924 Savonlinja Raimo Honkanen Kai Honkanen Kuvat: Savonlinja

1932 Outokumpu Pekka Erkkilä Katri Saari Kuvat: Outokumpu

1925 Teuvan keitintehdas Henri Penttilä Kuvat: Teuvan keitintehdas

1933 Matkahuolto Jarmo Oksaharju Kuvat: Matkahuolto

1926 Lahden MM-kilpailut Erkki Raita Kuvat: Lauri Heino (tuuletus maaliviivalla), Lahden Hiihtoseura

1934 Kelirengas Teemu Sainio Kuvat: Nokian Tyres

Esipuhe Kuva: Suomalaisten lähetystyöntekijöiden lapsia maantiedontunnilla Swakopmundin koulukodissa. Kuvaaja: Taisto Saarinen. Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma, Yleisetnografinen kuvakokoelma. Museovirasto. 1910-luku Kuva: P. E. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. Kuvaaja Eric Sundström. Helsingin kaupunginmuseo. 1917 Suomi Kuvat: Samuli Paulaharju / Museovirasto (Poika ja kuokka), Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo (Senaatintori), Keijo Penttinen, (Koli, kuksa, Tuomiokirkko), Keijo Taskinen (metsä). 1918 Åbo Academi Mikko Pusa Pia Södergård Kuvat: Åbo Academi 1919 Helo Pentti Piisku Kuvat: Helo 1920-luku Kuva: Keravan Yhteiskoulun lukuvuoden 19231924 II-luokan oppilaita istumassa pulpettien ääressä Keravan Seuratalon (alkujaan Tuusulan Suomalaisen Seuran talo) juhlasalissa. Kuvaaja tuntematon. Taide- ja museokeskus Sinkka. 1920 Huhtamäki Maisa Katila Kuvat: Huhtamäki 1921 Sako Raimo Karjalainen Kari Kuparinen, Erkki Kauppi Kuvat: Sako

236

1927 Vierumäki Heikki Hietanen Tapani Ilkka Kuvat: Matti Heusala (kahvakuula), Panu Rissanen (valmentaja), Vierumäki (voimistelija, jääkiekkoilijat, pesäpallo, ilmakuva) 1928 Novita Daniela Yrjö-Koskinen Ernst Gylf Kuvat: Novita 1929 KWH-yhtymä Holger Wester Kuvat: KWH-yhtymä 1930-luku Kuva: Talonpoikaismarssi v.1930, osanottajia Senaatintorilla. Kuvaaja: Rafael Roos. Helsingin kaupunginmuseo. 1930 Kalakukkoleipomo Hanna Partanen Perttu Partanen Kuvat: Kalakukkoleipomo Hanna Partanen

1935 Artek Marianne Goebl Anja Matilainen Kuvat: Artek 1936 Vaisala Kjell Forsén Raimo Voipio Kuvat: Vaisala 1937 Kalevala Koru Riitta Huuhtanen Kuvat: Kalevala Koru 1938 Suomen Luonnonsuojeluliito Matti Nieminen Kuvat: Kari Hulkko (kierrätys), Niilo Söyrinki (kevätretki), Suomen luonnonsuojeluliitto (Perustamiskokous, kansilehti, puronkunnostus, saimaannorppa) 1939 Raisio Marjo Ahvenainen Kuvat: Raisio 1940-luku Kuva: Suomalaiset sotalapset lähtevät jonossa Ruotsiin. Kuvaaja tuntematon. Museovirasto.

Haastattelut ja kuvat

1940 Vapo Ahti Martikainen Kuvat: Vapo 1941 Väestöliitto Eija Koivuranta Jaana Syrjälä Kuvat: Katja Tähjä (värikuvat), Väestöliitto (mustavalkoiset) 1942 Teknologian tutkimuskeskus VTT Irma Lind Antti Vasara Kuvat: Teknologian tutkimuskeskus VTT 1943 Rintamativoli Tapio Sariola Ville Sariola Jouko Mattila Kuvat: Tivoli Sariola 1944 Reima Riikamaria Paakkunainen Kuvat: Reima 1945 Martela Minna Andersson Matti Rantaniemi Kuvat: Martela

1950 Amer Sports Päivi Antola Ilkka Brotherus Timo Maasilta Kuvat: Amer Sports 1951 Marimekko Haastattelut: Tiina Alahuhta-Kasko Mika Ihamuotila Minna Kemell-Kutvonen Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo (mustavalkoinen), Pauliina Salonen (Suomi100kuosi), Heidi Strengell (muotinäytös) 1952 Finavia Annika Kåla Kuvat: Erkki Kivikero (Finnairin lentokoneen perä), Finavia 1953 Kaukokiito Jari Immonen Jarmo Lilja Kuvat: Kaukokiito 1954 Plasto Anne Larpes Kuvat: Plasto

1946 Huurre J.T. Bergqvist Irina Brax Kuvat: Huurre

1955 Finn-Savotta Anita Halme Riitta Halme Elmo Valkeinen Kuvat: Finn-Savotta

1947 Suomen Yrittäjänaiset Seija Estlander Kuvat: Suomen Yrittäjänaiset

1956 Suomen Rauhanturvaajaliitto Paavo Kiljunen Kuvat: Suomen Rauhanturvaajaliitto

1948 Kiitokori Group Juhani Härkönen Kuvat: Kiitokori Group

1957 Lasten Päivän Säätiö Pia Adlivankin Kuvat: Lasten Päivän Säätiö

1949 Katepal Hannu Knuutinen Mikko Pellinen Kuvat: Katepal

1958 Honkarakenne Tanja Rytkönen Mauri Saarelainen Marko Saarelainen Jukka Valtonen Kuvat: Honkarakenne

1950-luku Kuva: Armi Kuusela. Lehtikuva

1959 Viking Line Johanna Boijer-Svahnström Jan Hanses Kuvat: Viking Line 1960-luku Kuva: Petsamon kaupunginosa Tampereella. Kuvaaja: Matti Selänne. Vapriikin kuva-arkisto. 1960 Exel Composites Riku Kytömäki Pentti Paajanen Olli Pöllänen Merja Pyykkö Jari Sopanen Kuvat: Lehtikuva/ EPU (Juha Mieto), Exel Composites 1961 Ilmarinen Kari Puro Timo Ritakallio Kuvat: Ilmarinen 1962 Silenta Heikki Koponen Heidi Neuvonen Kuvat: Keijo Penttinen (lapset), Silenta 1963 Mantsinen Group Martti Toivanen Veli Mantsinen Kuvat: Mantsinen Group 1964 Leimet Antti Leino Erkki Leino Kuvat: Pete-Jukka Rinteelä (mies ja robotti), Leimet 1965 Lapland Hotels Ari Vuorentausta Pertti Yliniemi Kuvat: Juuso Holstein 1966 Containerships Nina Kuosmanen Kari-Pekka Laaksonen Kuvat: Containerships

237

Haastattelut ja kuvat

1967 Fiskarsin sakset Satu Kalliokulju Kuvat: Fiskars 1968 Pölkky Jouko Virranniemi Teppo Virranniemi Kuvat: Pölkky 1969 Finvacon Juha Kaksonen Kaj Sunden Kaija Tuulari-Orrenmaa Kuvat: Finvacon 1970-luku Kuva: Lasse Viren. Jorma Pouta/Lehtikuva 1970 Lappset Group Antero Ikäheimo Johanna Ikäheimo Kuvat: Lappset Group 1971 Pentik Auli Harjama Anu Pentik Pasi Pentikäinen Kuvat: Pentik 1972 Ouneva Group Mikko Nevalainen Kuvat: Ouneva Group 1973 Baltic Yachts Sam Stenberg Kuvat: Baltic Yachts 1974 Biolan Pekka Kariniemi Kuvat: Biolan 1975 Tamware Jussi Hilden Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen

1976 Sirkus Finlandia Carl-Gustaf Jenström Carl Jenström Jr. Leena Jurvakainen Kuvat: Jukka Nuutinen (ristiäiset), Kari Nieminen (esitys, Joulupukki) Peter Sandberg (norsu, lapset) 1977 Polar Electro Raija Laukkanen Marco Suvilaakso Heikki Rytky Kuvat: Polar Electro 1978 Saamelaisalueen koulutuskeskus Outi Länsman Liisa Holmberg Kuvat: Saamelaisalueen koulutuskeskus 1979 Lapin yliopisto Mauri Ylä-Kotola Kuvat: Jani Kärppä (Arktikum), Iiro Rautiainen (Revontulet), Linus Shaaf (rekiajelu) 1980-luku Kuva: Hanoi Rocks. Kuvaaja: Kari Martiala 1980: Hesburger Kuvat: Hesburger 1981 Arctic Machine Juha Jääskelä Salla Jääskelä Kuvat: Arctic Machine 1982 Allaway Pekka Juurinen Kuvat: Allaway 1983 Ferroplan Minna Patosalmi Pentti Patosalmi Kuvat: Ferroplan 1984 Joulumatkailun menestystarina Joulupukki Sanna Kärkkäinen Jyrki Niva Päätonttu Minttu Kuvat: Joulupukin kammari (Joulupukki), Visit Rovaniemi (Revontulet, napapiiri)

238

1985 Transtech Matti Haapakangas Esa Rintala Kuvat: Transtech 1986 Mini-Maid Karl-Gustav Grahn Kuvat: Mini-Maid 1987 Robert’s Coffee Petri Parviainen Henrika Paulig Robert Paulig Kuvat: Robert’s Coffee 1988 F-Secure Samu Konttinen Risto Siilasmaa Kuvat: F-Secure 1989 Space Systems Finland Seppo Korpela Veera Sylvius Kuvat: Space Systems Finland 1990-luku Kuva: Helsingin työttömät (HETY) tarjoaa ilmaiseksi hernesoppaa keskiviikkoisin, tarjoilua eduskuntatalon edessä. Kuvaaja tuntematon. Rakennusliiton kuvakokoelma, Kansanarkisto. 1990 Taidekeskus Salmela Tuomas Hoikkala Sakari Nuutinen Kuvat: Taidekeskus Salmela 1991 KIHU Sami Kalaja Heikki Rusko Kuvat: KIHU 1992 John Nurmisen Säätiö Juha Nurminen Kuvat: Max Edin (purjevene merellä), Eurochem (kypäräpäiset ihmiset), John Nurmisen Säätiö (kartta), Jukka Nurminen (veden alla), SA-kuvat (mustavalkoinen), Ilkka Vuorinen (majakka)

Haastattelut ja kuvat

1993 Hyvää Suomesta -merkki Minna Asunmaa Tiina Lampisjärvi Kuvat: Ruokatieto Yhdistys 1994 Boreal Kasvinjalostus Ulla Kommeri Markku Äijälä Kuvat: Boreal Kasvinjalostus 1995 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Rami Aarikka Kuvat: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas 1996 Nightwish Tuomas Holopainen Kuvat: Tim Tronckoe 1997 Perheyritysten liitto Heikki Kovanen 1998 Fortum Kuvat: Fortum 1999 Idean Enterprises Niko Frilander Mikko-Pekka Hanski Markus Kallio Kuvat: Idean Enterprises, Teemu Ullgrén (toimisto) 2000-luku Kuva: Johner. Lehtikuva. 2000 Crisis Management Iniative Kuvat: Crisis Management Iniative (tapaaminen), Riku Isohella (kättely), Hannu Lindroos (Nobel), Tomas Whitehouse (presidentti Ahtisaari) 2001 Valio Eila Hanna Hiekkamies Kuvat: Valio 2002 Forchem Risto Näsi Olli Mähönen Timo Saarenko Mikko Rintola Anu Valtonen Kuvat: Forchem

2003 Arcusys Jussi Hurskainen Kuvat: Arcusys 2004 Fondia Marianne Saarikko Janson Kuvat: Fondia 2005 Beneq Sampo Ahonen Kuvat: Beneq 2006 Sotiemme Veteraanit Pia Mikkonen Kuvat: Uuno Laukka (kiikaroiva lotta, nuori sotilas), Sotiemme Veteraanit 2007 Kirjakaari Kimmo Koistinen Kuvat: Keijo Penttinen

2013 Logistikas Hankinta Toni Brigatti Johanna Lainio Kuvat: Sammeli Korhonen 2014 Kyrö Distillery Company Mikko Koskinen Miika Lipiäinen Mari Saarenpää Kuvat: Rye Rye 2015 Gold & Green Foods Maija Itkonen Kuvat: Gold & Green Foods 2016 Rauma Marine Constructions Heikki Pöntynen Kuvat: Sammeli Korhonen

2008 Nordic Business Forum Jyri Lindén Kuvat: Nordic Business Forum 2009 Clewer Marketing Jouni T. Laine Kuvat: Clewer 2010-luku Kuva: Angrybirds. Sony Pictures/Everett/ Lehtikuva. 2010 Educluster Finland Jyrki Saarivaara Elise Tarvainen Kuvat: Educluster Finland 2011 Naava Eeva Niemelä Aki Soudunsaari Kuvat: Naava 2012 TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö Kuvat: Matti Porre (presidentti Halonen), Markus Sommers (mustavalkoinen seminaarikuva), TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö

239

9 789527 187265