2
Jyväskylä - Kaupunkioikeudet 22.3.1837. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylän 1.1.2009. - Pinta-ala 1466 km2, josta vesistöjä 299 km2. - Väkiluku noin 135 000 asukasta, ulkomaalaisia noin 3600, kansalaisuuksia 110. - Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki, Keski-Suomen maakuntakeskus. - Sijainti Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen pohjoispäässä. - Merkittävä liikenteen risteyskohta, matkaa pääkaupunkiin Helsinkiin 270 km; kaupungin läpi kulkevat useat valtatiet, mm. 4-, 9- ja 13-tie. Hyvät junayhteydet, suoria lentoja Eurooppaan. - Tunnettu kouluistaan: kaupunkiin perustettu Suomen ensimmäiset suomenkieliset oppilaitokset: Jyväskylän Lyseo (1858), opettajaseminaari (1863) ja tyttökoulu (1864). - Maine sivistys- ja koulukaupunkina synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaiken kaikkiaan Jyväskylässä on yli 45 000 opiskelijaa. - Kaupungin arkkitehtuuria ovat muokanneet Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti Wivi Lönn ja Jyväskylään 1920-luvulla toimiston avannut Alvar Aalto, jonka kansainvälisesti tunnetuin työ kaupungissa on Säynätsalon kunnantalo. - Maailmalla kaupunki tunnetaan myös rallistaan. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1951 ajettu ralli, nykyään Neste Oil Rally Finland, on ralliautoilun MM-sarjan osakilpailu.
HISTORIAa Laukaan ja entisen maalaiskunnan kalliomaalaukset osoittavat, että Jyväskylän seudulla on ollut liikennettä jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Kun sisämaan 1700-luvun kauppamiehet miettivät sopivaa markkinapaikkaa, oli luonnollinen valinta Jyväskylä kolmen suuren vesireitin risteyspaikassa, Päijänteen pohjoispäässä. Monien vaiheiden jälkeen kaupunki perustettiin. Kasvavan kaupungin vahvuutta korosti Oy Wilhelm Schauman Ab:n vaneritehdas. Euroopan suurimmaksi puukuitulevyjen valmistajaksi kohonneen tehtaan värikäs johtaja Bruno Krook rakennutti Touruniemeen 1924 Schaumanin linnan kodikseen ja edustustilaksi. Ylväs barokkityylinen rakennus italialaisine huonekaluineen ja moderneine saniteettitiloineen oli sensaatio pienessä kaupungissa. Monien hienouksien lisäksi 2400 neliömetrin rakennuksen ullakkokerroksessa oli täysimittainen tenniskenttä ja alakerrassa viinikellari. 4
5
6
Jyväskylä oli jo 1800-luvun alkupuolella Laukaan emäpitäjän suurin kylä. J. C. L. Engelin suunnittelema emäpitäjän empiretyylinen kirkko valmistui Laukaan kirkonkylän metsäiselle mäelle. Yksi ensimmäisistä Jyväskylän kivirakennuksista oli vuonna 1899 vehreän luonnon keskelle Kirkkopuistoon valmistunut uusrenessanssityylinen kaupungintalo. Talossa kokoontuu kaupunginhallitus sekä -valtuusto ja siellä sijaitsevat muun muassa kaupunginjohtajan ja kaupunginkanslian työtilat. 7
8
Nuoren kaupungin oli vilkkaan rakentamisen lisäksi pyrittävä itsenäiseksi ja täysivaltaiseksi. Tätä kehitystä voimistivat maistraatin perustaminen ja ihkaoma saarnaaja. Kun vielä saatiin oma kaupunkiseurakunta, oli hengellinen ravinto turvattu. Seurakunnan pääkirkko, pohjakaavaltaan päätytornillinen pitkäkirkko, valmistui tiheän puiston sisään. Kirkko sisälsi uusromaanisia ja uusgoottilaisia piirteitä, runsasta tiiliornamentiikkaa ja pyörökaarisia ikkunoita.
9
10
Kankaan tehdas, alunperin Lohikosken paperitehdas perustettiin vuonna 1872 Tourujoen rannalle. Paperitehtaan toiminta päättyi 2010 ja tätä nykyä Jyväskylän Kankaan vehreälle alueelle rakentuu moderni asuin- ja työpaikkaalue. Perinteikäs Wivi Lönnin suunnittelema Jyväskylän juomatehdas Älylän kaupunginosassa kunnostettiin ja vuokrattiin yliopistolle, kun tehdastoiminta päättyi; nykyään kiinteistö toimii monipuolisesti niin kulttuurin kuin liike-elämänkin käytössä. 11
Historiallisesti arvokas tehdasmiljöö ja hillitysti nykyaikainen teknologia avioituvat upeasti Tourulan kaupunginosassa. Valtion Kivääritehdas aloitti 1926 ja jatkoi sotien jälkeen Valmetin Tourulan tehtaana, jonka päätuotteena olivat traktorit. Nykyään alue on vetovoimainen yrityspuisto, jossa on nelisenkymmentä yritystä ja vajaa 1000 työntekijää. Taiteilijaresidenssissä vuodesta 2002 on työskennellyt Jaakko Valo, Jyväskylän katukuvaa komeilla seinämaalauksilla elävöittänyt taiteilija.
12
13
14
Teollinen toiminta Jyväskylän Rautpohjassa alkoi 1938, jolloin perustettiin Valtion Tykkitehdas. Toisen maailmansodan jälkeen tehtaan tuotevalikoima oli kerralla uudistettava. Tehdas toimi usean vuoden ajan sekakonepajana osallistuen muun muassa sotakorvaustuotantoon. Vähitellen paperikoneista tuli Valmetiksi nimensä muuttaneen tehtaan päätuote. Ensimmäiset paperikoneet toimitettiin Puolaan vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet ja sen tehdas Rautpohjassa kohosivat 1960-luvun puolivälissä. Tänään Rautpohjan tehtaiden päätuotteena ovat paperin- ja kartonginvalmistuslinjat sekä niiden huolto ja kunnossapito.
15
Parintuhannen asukkaan pikkukaupungin päivärytmiin puhalsivat positiiviset etelätuulet: sähkölennätinlinja Tampereelta laajensi yhteyksiä, samoin kauppias Helmisen tuoma puhelin. Syntymäpäivälahja 60-vuotiaalle kaupungille oli Haapamäen ja Jyväskylän välisen rautatien ja aseman valmistuminen 1897. Näin sännättiin Suomen rataverkon kautta maailmalle. Höyryveturi n:o 961 eli Ankka viettelee eläkepäiviään kansallisromanttisen vanhan aseman puistossa. Suojellun rakennuksen käyttö muuttui vuonna 2002, kun uusi Matkakeskus valmistui. 16
17
18
”Laiva tulee! Laiva tulee! -huudon taikavoimasta alas rantaan kiiruhti silloin ken suinkin voi”, kirjoitti Keski-Suomi-lehti kesäkuussa 1874. Päijänne yhdisti vesitien Lahteen, ja sitä kautta luikahdettiin huvi- ja kauppamatkalle Helsinkiin, jopa Pietariin. Rautatien tuloon asti 1897 Jyväskylän tavara- ja matkustajaliikenne oli lähes yksinomaan 1850-luvulla alkaneen höyrylaivaliikenteen varassa. Talvet kaupunki uinui. Suomilaivan torventörähdys on tuttu jyväskyläläisille. Alus on vaalinut höyrylaivaperinnettä jo yli 100 vuotta.
19
Jyväskylää voi huoletta kutsua Alvar Aallon (1898–1976) kaupungiksi. Muuttihan hän vanhempiensa kanssa Kuortaneelta koulukaupunkiin 5-vuotiaana, valmistui Jyväskylän lyseosta ylioppilaaksi ja palasi Helsingistä opintojen jälkeen 25-vuotiaana perustamaan kaupunkiin arkkitehtitoimiston. Säynätsalo on Suomen kansainvälisesti tunnetuin saari. Viime vuosisadan suomalaisen arkkitehtuurin historian merkkipaalu on Säynätsalon kunnantalo. Se on Alvar Aallon arvostetuimpia töitä, jota käy vuosittain tutkimassa jopa 4000 kävijää, joukossa tavallisia turisteja ja huippuarkkitehteja maailmalta.
20
21
22
Tarinat, perinne, käsityöläisyys ja yrittäjyys paiskaavat kättä upeasti Toivolan Vanhassa Pihassa. Cygnaeuksenkatu 2:n tontti on ainoa ehjä kokonaisuus, joka kertoo Jyväskylän 1800-luvun puutalokaudesta. Manalanpajan seppä Markus Aholan perinteitä arvostavissa käsissä valmistuvat yhtä hyvin saranat, uuniluukut kuin hautaristitkin.
23
Suomen vanhimman oppikoulun, Jyväskylän lyseon, tarina alkoi keisarillisella päätöksellä 1858 yläalkeiskoulun nimellä. Koulu sijaitsi Vaasankatu 21:ssä. Koulu sai monien vaiheiden jälkeen paikkansa Asemakadun yläpäästä 1900-luvun alussa. Koulukäytöstä poistunut rakennus jatkaa uljasta eloaan uusin suunnitelmin ja Jukka Korpiheteen koostaman Valotrilogian voimalla.
24
25
26
27
28
KAUPUNKI tänään Kaukana ovat ajat, jolloin Harjun ja Jyväsjärven väliin perustetussa kaupungissa oli 3000 asukasta ja ruutukaavassa loppui tila. Eräs kaupunginvaltuutettu sai ahaa-elämyksen: Harju matalaksi ja sen hiekka täyttämään Jyväsjärvi! Onneksi kaupunki laajeni luonnollisia teitä. Yliopiston ja sen läheisyydessä olevat yrityskiinteistöt Mattilanniemessä sekä yliopiston ja Teknologiakeskuksen vaaleat rakennukset Ylistönrinteellä esittäytyvät ohitustien autoilijoille urbaanin kasvun tunnuksina. Jyväsjärven rannalla sijaitsee Lutakko, kaupungiosa, jossa asuinrakennusten lisäksi on liike-, toimisto- ja kulttuuritiloja sekä muun muassa messu-ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki. Lutakon rantaviivaa pitkin kulkee Rantaraitti, joka kiertää Jyväsjärven ympäri. 14 kilometriä pitkä Rantaraitti on suosittu liikkujien kohde niin kesällä kuin talvellakin.
29
Jyväskylän keskustan Harju tunnetaan puistoalueestaan, sen laelle johtavista Neron portaista, sekä Harjun tornista. Harjun tornissa, Vesilinnassa, sijaitsevat Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluva Keski-Suomen luontomuseo, näköalaravintola ja näkötorni. Harju ei nimensä mukaisesti ole harju vaan jääkauden aikainen reunamuodostuma. 30
31
32
Jyväskylä on maailman pohjoisin Valon kaupunki. Valo halutaan nähdä osana arkkitehtuurin, katurakenteen ja viheralueiden kokonaisuutta. Kaupunki on voittanut lukuisia palkintoja valoteemalla. Kyse on myös loistavasta ympäristötaiteesta. Jyväskylän Muotipäivien valoshow syyskuun yössä valloittaa Kompassin Magneettivaloteoksen ympärillä kävelykadun kulkijat. 33
34
”Vaaleana ja valoisana” kohoaa Taulumäen kirkko. Kuntien yhdistymisen myötä Jyväskylän seurakunnan pääkirkoksi muuttunut basilikan muotoinen kirkko on klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa ja ensimmäinen naisen suunnittelema kirkko. Arkkitehti Elsi Borg oli saanut vaikutteita muun muassa Skånen-matkoiltaan: ikkunat ovat matalalla ja luonto tulee osaksi jumalanpalvelusta.
35
36
Suomen ensimmäinen kokonaan uudeksi yhteisterminaaliksi rakennettu kokonaisuus, Jyväskylän Matkakeskus. Junien, linja-autojen ja taksien lähtöpaikat löytyvät muutaman askeleen päässä toisistaan. Henkilöautoille on parkkihalli ja polkupyörille oma alue. Nykyaikainen informaatiojärjestelmä ja ravintopalvelut huolehtivat matkustajien mukavuudesta.
37
Kaupunkilaisten ja maalla asuvien sosiaalinen kohtauspaikka, tori, siirtyi Kirkkopuistosta nykyiselle paikalleen, kun markkinahumu tuomittiin sopimattomaksi kirkon kylkeen. Aiemmin Hevostoriksi kutsuttu tori kivetettiin tällöin markkinapaikaksi. Nykyään torille pääsee kätevästi pysäköimällä autonsa torin alle, josta on myös suora yhteys kauppakeskuksiin. 38
39
40
41
Jyväskylän satama on asukkaiden kohtaamispaikka. Uudistettu satama yhdessä Paviljongin sisä- ja ulkoilualueiden kanssa tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tapahtumien järjestämiseen. Jyväskylästä on kehittynyt merkittävä messu- ja kongressikaupunki. Maamerkkeinä kauaksi siintävät kaupungin korkeimmat rakennukset: 15-kerroksinen asuinkerrostalo Horisontti ja Technopolis Innovan kiilamainen 15-kerroksinen toimistorakennus. Messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki on suurtapahtumien pitopaikka, jonka palveluita täydentää alueelle valmistunut hotelli.
42
43
44
Vuonna 1920 SOK:n Makeistehdas aloitti Vaajakoskella karamellien valmistuksen marjanjalostuslaitoksen ahtaassa yläkerrassa. Muun muuassa Panda-lakritsistaan tunnettu Panda on nykyään osa Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab –yhtiötä. Lakritsin lisäksi Pandan päätuotteita ovat suklaarakeet ja –konvehdit ja tätä nykyä lähes puolet tuotannosta menee vientiin.
45
46
Kasvatustieteisiin, humanistisiin tieteisiin ja luonnontieteeseen keskittyvällä, kansainvälisesti tunnetulla Jyväskylän yliopistolla juhlittiin vuonna 2013 suomenkielisen opettajakoulutuksen 150-vuotisjuhlaa sekä maan ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotista taivalta. Yliopistolle johtaa Pero Luostarisen suunnittelema Wolmar Schildtin muistomerkki, bysantinsininen Yliopistoportit. Piirilääkäri ja suomalaisuusmies Wolmar Schildt (1810-1893) esitti ensimmäisenä ajatuksen yliopiston perustamisesta Jyväskylään. 47
Jyväskylän ammattikorkeakoulun tulo Rajakadulle 1990-luvulla vilkastutti alueen ilmettä. Arkkitehti Olavi Kivimaan 1950-luvulla suunnittelema keskuskansakoulu ja kauppaoppilaitos ovat lähes ennallaan, mutta 2000-luvulla ne sidottiin yhteen myös fyysisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulu. Opiskelijoita on yli 8 500 ja henkilöstöä lähes 700. Oppilaitoksen tavoitteena on olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen laadusta, kansainvälisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä. Kari Alosen 3-osainen veistos Elämänkoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksen pihamaalla kuvastaa oivalla tavalla ammattikorkeakoulun arvoja: luottamusta, luovuutta ja vastuuta.
48
49
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on Suomen suurimpia koulutuksenjärjestäjiä. Kuntayhtymä kouluttaa vuosittain 22 000 opiskelijaa Jyväskylän aikuisopistossa, Jyväskylän ammattiopistossa, Jämsän ammattiopistossa, Jyväskylän oppisopimuskeskuksessa sekä lukioissa. Oppilaitokset painottavat työelämälähtöisyyttä ja antavat opiskelijoille valmiuksia monimuotoistuvaan työelämään ja yrittäjyyteen. Koulutuskuntayhtymä panostaa myös kansainväliseen koulutusvientiin.
50
51
Tänä päivänä lähes puolet Päijänteestä aaltoilee Jyväskylän kaupungin rajojen sisällä. Jyväskylän keskustasta osa on säilynyt vehreänä vanhoine puutaloineen. Julkisen liikenteen suunnitelmallisuus mahdollistaa asumisen myös kauempana ydinkeskustasta. Järvenrantatontit ovat lisänneet Jyväskylän vetovoimaa vehreänä, nuorekkaana kasvukeskuksena.
52
53
Tuskin aavisti kauppaneuvos Johan Parviainen, miten tärkeä teollisuusyhdyskunta ja suosittu asuinalue tulisi asumattomasta Säynätsalon saaresta, jonka hän osti 1800-luvun lopulla ja jonne hän perusti sahan. Ensimmäisen maailmansodan riehuessa Euroopassa Parviaisen perhe perusti vaneritehtaan. Tulipalon jälkeen uusi tehdas aloitti Suomen kansalaissodan melskeessä. Nykyinen omistaja UPM-Kymmene Wood Oy jatkaa maan vanhimman vaneritehtaan toimintaa. Kulkuyhteydet Lehtisaareen paranivat, kun aikanaan Suomen pisin riippusilta valmistui Louhunsalmen yli.
54
55
56
Vehreys Pyrkimys vireään, vehreään ja yritteliääseen elämään on onnistunut Jyväskylässä useassa kohteessa. Jyväsjärvi – kaupungin helmi – ympäristöineen on jyväskyläläisten ansaittu ylpeydenaihe: järven ympäri kiertävä lähes 14 kilometrin Rantaraitti on valtakunnallisesti palkittu kaupunkirakentamisen kohde. Pyöräilijän ja lenkkeilijän paratiisi löytyy myös Tuomiojärven ja Palokkajärven rantaraiteilta. Viheralueet suorastaan houkuttavat viipymään ja nauttimaan. Myös suositun Tuomiojärven ulkoilualueen, Haukanniemen, saavutettavuutta parannetaan koko ajan. Kaupungin viheralueiden suunnittelu, rakentamista ja ylläpitoa kehitetään jatkuvasti. Kaupunkija luontoympäristö halutaan tuoda esille kokonaisuutena.
57
58
Vihersuunnittelu laajentaa kaupungin ja sen asukkaiden yhteistyötä. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys huomioidaan ja virkistysmahdollisuudet kohentuvat samalla, kun luonnon monimuotoisuus säilyy. Jyväskylän Lutakon puisto tunnetaan aaltoilevasta nurmikostaan. Lutakon yhteydessä sijaitseva Jyväskylän satama houkuttaa kesäisin veneilijöitä, turisteja ja kaupungin asukkaita nauttimaan viihtyisästä ympäristöstä. Samalla voi nauttia kupposen kahvia tai viilentävän jäätelön sataman kahvilassa tai yhdessä sataman useista ravintolalaivoista. 59
60
Kävellen ehtii enemmän. Jyväskylän yliopiston vehreiden kampuksien kiertelyyn on syytä varata kokonainen kesäpäivä. Oma viehätyksensä on myös syksyn ruskaväreissä. Kasvitieteellinen puutarha on laajennettu Aallon puistoon sekä Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampuksille. 61
62
63
64
Yllättäviä luontonäkymiä voi löytää vaikkapa Yläkaupungilta, Seminaarinkadun ja Vaasankadun kulmasta. Vaasankatua kulkevat ovat kauan voineet ihailla kerrostalon talonvaltaajia, villiviinin sukulaisten kiipeämistä kohti korkeuksia. Syksyn ruskaväreissä valtaajat häkellyttävät kauneudellaan. 65
Jyväskylä on järvien kaupunki, mutta koskia joutuu hakemalla hakemaan. Eräs ammattivalokuvaaja on sanonut, että Korkeakoski on pakkopaikka, jos kaupungin sielua haluaa kuvata. Korkeakoskentien ja Keljonkadun välissä sijaitseva koski on vaikuttavimmillaan keväällä, kun vesi rientää alas junaradan alta tunnelista. Hyvän kuvan saadakseen on ehkä kasteltava jalat, mutta sehän vain lisää haastetta.
66
67
Löydä, ymmärrä ja vaali luontoa! Jyväskylän ympäristössä voi kameran ja luonnoslehtiön kanssa tai tarkasti katsellen löytää silmiä hiveleviä kohteita, joihin ei aina pääse perille autoteitä pitkin. Jyväskylän seudun luontoon ja sen erityispiirteisiin voi tutustua muun muassa Keski-Suomen luontomuseossa, joka on osa Jyväskylän yliopiston tiedemuseota.
68
69
Kaupungin alueella on yhdeksän luontopolkua ja neljä lintutornia. Korpilahden Oravivuoren huipulla sijaitseva kolmiomittaustorni on yksi Suomen kuudesta Struven ketjun kallioon hakatusta pisteestä. Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytty ketju kulkee Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle.
70
71
72
Talvella, kun luontopolut ovat lumen peitossa, kansa sujahtaa suksille ja laduille. Järvien jäät ovat suosittuja, ja Jyväsjärven 2,5 kilometrin retkiluistelurata vetää kansaa joka talvi.
73
74
75
76
Kulttuuri ja vapaa-aika Matkailukaupunkina Jyväskylä on yksi Suomen suosituimmista. Monen muun kaupungin tapaan yhtä ylivertaista matkailukohdetta ei ole, vaan suosio perustuu hyvän sijainnin ohella korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkesterien ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Jyväskylän elävän musiikin yhdistys (Jelmu ry) pelasti vanhan leipomon Tanssisali Lutakoksi ja pitää kaupungin valtakunnallista rock-klubimainetta yllä. Veturitallien kunnostus on lisännyt musiikkitarjontaa ja tekemistä kaupungin nuorille. 77
Kaupunginteatterin ja Huoneteatterin lisäksi seudun teatteritarjontaa virkistää muun muassa ympäri Suomea reissaava teatteri Eurooppa Neljä, joka on kotiutunut Jyväskylään. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän seutu on tunnettu monipuolisesta kesäteatteritarjonnastaan. Kesällä erilaiset katutaiteilijat viihdyttävät kansaa, ja toukokuun valtti on Yläkaupungin Yö, poikkitaiteellinen kaiken kansan juhla Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen tuntumassa. Satamassa puolestaan rämähtää käyntiin Sataman Yö aina viikkoa ennen juhannusta. 78
79
Mikä sopisi paremmin Jyväskylän valoisaan syksyyn kuin Tourujoen hyödyntäminen valotaiteen avulla. Joen Varjot -valoteos vuonna 2013 korosti jokivarsialueen luontoarvoja ja visuaalisuutta. Valoinstallaatiot ja äänimaailma yhdistyivät myös Valo Virtaa -teoksessa.
80
81
Jyväskylän seudulla on kohteita, joita käydään katsomassa kauempaakin. Yksi tunnetuimpia on Petäjäveden vanha kirkko, jonka Unesco kelpuutti maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Tarina kertoo, että kirkko, samoin kuin aiemmin samalla paikalla sijainnut kappeli, on rakennettu ilman lupaa. Talonpojat eivät malttaneet odottaa Tuomiokapitulin siunausta rakennukselleen, vaan pystyttivät ristikirkon 35 päivässä.
82
83
Harrastusten monipuolisuus on Jyväskylän seudulla huima. Astronomiaa ja gastronomiaa tarjoaa Nyrölän Kallioplanetaario, liikunnan riemua muun muassa useat Jyväskylän seudun liikuntakeskukset. Frisbeegolfissa heitetään kiekkoja maalikoriin 9- tai 18-väyläisellä radalla. Jyväskylän Harjun ja Laajavuoren radat ovat suosituimpia. Varjolan tilalla Laukaassa voi valita lähes kymmenen erilaista seikkailua Kuusaankoskessa tai monipuolisia safareita luonnossa.
84
85
86
Lapsiperheet ja liikkujat kiittelevät Jyväskylää liikuntakaupunkina. Jyväskylä on tunnettu urheilijoistaan jopa MM- ja olympiatasolla, joten esikuvia riittää. Laajavuoresta on hulppeat näköalat kaupunkiin. Laajavuoressa voi harrastaa muun muassa hiihtoa, laskettelua tai jopa alamäkiluistelua keskustan tuntumassa.
87
88
Jyväskylä on joukkueurheilun kaupunki. Menestynein laji on Suomen kansallispeli, pesäpallo, jossa Kirin miesjoukkueella on kunniakkaat perinteet ja naisjoukkueella peräti 6 Suomen mestaruutta. Menestystä on tullut myös salibandyssä, jääpallossa ja jalkapallossa. Jyväskylän Pallo, JYP, ja salibandyjoukkue Happee ovat menestyksessään yltäneet aina Suomen mestaruuteen saakka.
89
Jyväskylän ralli on tuonut Suomelle mainetta ja kunniaa yli 60 vuotta. Kuljettajien MM-sarjaa on ajettu Jyväskylän seudulla vuodesta 1979, ja tehdastallit ovat suitsuttaneet rallin urheilullisuutta ja järjestelyjen tasoa. ”Award of Excellence” -palkinto turvallisuudesta ja monet muut huomionosoitukset varmistavat tapahtuman jatkuvuuden. Historiallisia autoja voi nähdä Historic Rallyssa, jota voi seurata muun muassa Jyväskylän seudulla talvella.
90
91
92
Hyvin hoidetuissa museoissa voit löytää juuresi ja palata muistoissa menneeseen aikaan. Alvar Aallon ”valkoisen kauden” työt, KeskiSuomen museo ja Alvar Aalto -museo yliopiston läheisyydessä, muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan keskuksen. Museokierrosta täydentävät Jyväskylän yliopiston tiedemuseo sekä keskustassa sijaitsevat Suomen käsityön museo ja Jyväskylän taidemuseo. KeskiSuomen museon perusnäyttelyssä voi tutustua muun muassa mielenkiintoiseen kauppainteriööriin. 93
94
95
Jyväskylä Tunnelmia © Kirjakaari, Jyväskylä 2014
Kuvat Jussi Salomaa, sivut 1,2,4-5,8-9,10,16-17,23,24,26-27,30-31,35, 38-39,52,59,60,67,68-69,70-71,74-75,76-77, 79,82-83,84,86-87,90 Keijo Penttinen, sivut 6-7,13,18-19,21,30,32-33,36-37,40-41,44-45, 46-47,48,50-51,56-57,58-59,61,62-63,64-65, 66,72-73,80-81,84-85,87,90-91,92-93,94-95 Markku Könkkölä s. 20,24-25 Kimmo Korpela s. 7,11,12,28-29,34,52-53 Hannu Korpela s. 78 Nina Huisman, Mustavalkea Oy s. 22-23 Petri Pietikäinen © Vastavalo s. 54-55 Jari Pekkarinen s. 88-89 Tero Takalo-Eskola s. 42-43, terotemedia.net Valmet Oyj, kuvat julkaistu Valmet Oyj:n luvalla, s. 14-15, www.valmet.com Jyväskylän ammattikorkeakoulu, s. 49, www.jamk.fi
Teokset:
s. 37 s. 48 s. 47 s. 92-93
96
Teksti Risto Urrio Graafinen suunnittelu Kati Lähdemäki, Kirjakaari Paino Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2014 Julkaisija Kirjakaari, www.kirjakaari.fi
ISBN 978-952-5969-60-3
(Matkakeskus) Kokemuksen Maailma 2008, Vainoharhainen 2010, Kiven Hehku 2010, Kari Alonen Elämänkoulu 2011, Corten-teräs ja ruostumaton teräs, Kari Alonen Kari Alosen teosten kuvat julkaistu Kari Alosen luvalla Yliopistoportit 1987, puolihimmeällä bysantinsinisellä ruiskumaalattu teräs, Pero Luostarinen, © Kuvasto 2014 Keski-Suomen museo ja Aalto-museo, kuvat julkaistu museoiden luvalla