Lounais-Hämeen Helmet © Kirjakaari, Jyväskylä 2016 Teksti Johanna Talikainen Kuvat Hannu Laatunen DA-Group s. 64-65 Boreal Kasvinjalostus Oy s. 66 Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) s. 72 (yläkuva) Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) s. 73 (yläkuva) Eerikkilän Urheiluopisto s. 77 (vasen alakuva) Forssan ammatti-instituutti s. 75 Graafinen suunnittelu Henna Paulakorpi Paino Saarijärven Offset, 2016 Kustantaja Kirjakaari, www.kirjakaari.fi ISBN 978-952-7187-10-4
2
Sisällysluettelo
Joki toi elämän........................................................4 Rakkaimpia laaksoja, kukkuloita ja rantoja................14 Kaupunki kankaalla................................................32 Viljavaa ja maittavaa...............................................50 Vihreää teknologiaa................................................56 Oman seudun osaajat............................................68 Intohimosta urheiluun, rakkaudesta taiteeseen.........78 Tapahtumien helmiä...............................................89
3
Joki toi elämän
Jos on olemassa tyypillistä hämäläistä maisemaa, sitä riittää Forssan seudulla kaikessa kauneudessaan. Seutua määrittävät laaja kumpuileva jokilaakso, runsaat vesialueet, jäätikköjen muodos tamat harjut ja loivina kaareutuvat peltomaat. Forssan seudun elämän alku on hiljaa virtaava Loimijoki. Virran mukana on kulkenut kaskenpolttajia ja erämiehiä, siinä on uitettu tukkeja ja se on ollut aikanaan edistyksellisen tekstiiliteollisuuden syntylähde. Loimijoki saa alkunsa Tammelan runsaista vesistöistä: Pyhäjärven suistosta se virtaa Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisen alueilla ja yhtyy lopulta mereen laskevaan Kokemäen jokeen. Pitkin matkaa Loimijokea ympäröivät viljavat pellot. Virran mukana kulkiessa näkee myös monta taajamaa: teollisuutta ja ihmisten elämää. Forssassa joki yhdistää kaksi vanhaa punatiilistä teollisuusaluetta: Kutomon ja Kehräämön. Juuri Kehräämöstä ja sen kyljessä kuohuvasta Kuhalan koskesta sai aikanaan alkunsa moderni tehdasyhdyskunta. Kuhalan koskea seuraa Vieremän koski, josta joki jatkaa kulkuaan kohti Jokioista. Sielläkin pauhaava koski antoi sysäyksen teollisuu delle 1800-luvun alussa. Ypäjällä Loimijoki on antanut nimen ja erinomaisen miljöön uudenlaiselle elinkeinolle, golfkentälle. Forssan seudun viidennessä kunnassa, Humppilassa, virtaa Loimijoen sivujoki, Kojonjoki.
4
S
5
Torronsuon pitkospuut kuljettavat läpi karunkauniin maiseman. Torronsuon kansallispuisto on lähes kokonaan suota, jonka keskellä on pieniä mäntymetsäsaarekkeita. Torronsuota ympäröivät harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeavat laajat näkymät suon eri osiin. Torronsuon kansallispuiston suoalueet ovat säilyneet lähes luonnontilaisina.
6
7
Upea luonto on Tammelan valtteja. Seutu tarjoaa mahdollisuuksia lukuisiin elinkeinoihin ja virkistymiseen.
8
9
S 10
Karu suoluonto puhkeaa kukoistukseensa rankan talven jälkeen. Torronsuon kasvisto on monipuolinen. Keidassoiden peruslajit kanerva, suopursu, juolukka, variksenmarja, karpalo, mutasara ja leväkkö kasvavat Torronsuolla runsaina. Kansallispuiston tunnuslaji on karpalo.
11
12
J
Perinteiset riukuaidat kertovat menneiden aikojen asutuksesta. Aidoilla pidettiin vapaana laiduntavat eläimet peltojen ja niittyjen ulkopuolella.
13
Rakkaimpia laaksoja, kukkuloita ja rantoja
Forssan seudun luonto on vertaansa vailla. Parhaiten sitä voisi kuvailla sanalla vehreä. Lukuisat sinisinä välkehtivät järvet ja joet sekä vihreät harjut, laaksot ja luonnonvaraiset metsät houkuttelevat seudulle virkistymään matkailijoita ja vapaa-ajan asujia. Luonnon parhaista paloista pääsee nauttimaan kansallispuistoissa. Liesjärven kansallispuistossa on Suomen vanhimpia luonnontilaisia aarniometsiä, ja aluetta reunustavat suot ja järvet. Torronsuon kansallispuisto on pysäyttävän kaunis karuudes saan ja paras paikka lintujen bongaukseen, vaelta miseen ja talvella hiihtämiseen. Vesi on Forssan seudulla merkittävä elementti. Alueella on yhteensä noin 150 järveä, joista valta osa sijaitsee Tammelassa. Seutua halkova Loimi joki määrittää maisemaa monessa kohdassa, niin asutuksen keskellä kuin maaseudullakin. Historiallisen Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Hämeen luontokeskus tutustuttaa oivallisesti alueen luontoon, kansallispuistoihin, Hämeen järviylänköön, retkeilyreitteihin ja lähikuntiin.
14
Joki on tuonut Forssaan elämän. Jokivarresta löytyy sekä vanhaa että uutta asutusta. Penkereitä reunustavat vehreät kävelytiet.
15
16
Koijoki virtaa Humppilassa ja tarjoaa virkistyskalastajille mahdollisuuden kokeilla onneaan ja nauttia samalla kesäpäivän auringosta Myllynkulman padon tuntumassa.
17
18
Ankkalammi on Forssan kaupungin keidas torin kupeessa. Ankkalammi syntyi toisen maailmansodan aikana, kun paikalta kaivettiin savea Puistolinnan rakentamiseen.
19
20
Humppila on osa Loimijoen valumaaluetta. Humppilan merkittävin järvi on matala Kiipunjärvi. Kiipunjärvi sijaitsee Jokioisten ja Humppilan kuntien alueilla. Muu vesistö muodostuu lammista, joista kuvan Venäjänlammi on kesäisin suosittu uimapaikka.
21
22
Tammelan Pyhäjärvi ja Kuivajärvi ovat kalaisia järviä, joista nousee muun muassa kuhaa ja ahventa. Tammelan järvillä kalastetaan ahkerasti kesäisin ja talvisin. Kuhaa saadaan myös pilkillä.
23
Tammelan luonto tarjoaa kaiken ikäisille mahtavia elämyksiä ympäri vuoden aina pienistä luontohetkistä koko päivän kestäviin vaelluksiin. Luontoa oppii tuntemaan pienestä pitäen vaikkapa maistelemalla terveellisiä suomalaisia metsämarjoja. Hämeen luontokeskus tarjoaa havainnollista tietoa ja toimii virkistävänä taukopaikkana.
24
25
26
27
28
Honkain huminaa ja tuulen pauhantaa. Metsä rauhoittaa ja antaa voimia. Luonto on tunnetusti monipuolinen hyvinvoinnin lähde.
29
30
31
Kaupunki kankaalla Forssan kaupungin silhuettina ovat punatiiliset tehdasalueet Loimijoen varressa. Kaupungin kehitys maalaiskylästä yhdeksi Suomen suurimmista tekstiili teollisuuden keskuksista alkoi vuonna 1847, jolloin ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren perusti puuvillatehtaan Loimijoen kosken partaalle. Entiset tehdasmiljööt on nykyään valjastettu kulttuurin, opiskelun ja yrityselämän tarpeisiin. Forssan kaupunki on seutukunnan kaupallinen keskus, josta löytyy suuria palveluja pienessä paketissa. Vaikka palvelut ovat keskittyneet kaup pakeskuksiin, vanhakaan keskusta ei ole päässyt kuihtumaan. Vilkasta toria ympäröivistä putiikeista ja kaupoista on vain kivenheitto uusiin kauppakeskuksiin.
Kutomon vanha vesitorni luo silhuetin yön tummaan veteen. Kutomoalueelta löytyy nykyään paljon erilaisia yrityksiä aina toimistoista vanhusten palveluasumiseen ja liikuntapalveluihin.
32
Kuhalankoski Kehräämöllä pitää veden liikkeessä ja joen sulana myös talvella. Patoalue täyttyy kesäisin veneistä.
Forssa on tiiviisti rakennettu, vehreä ja kaunis kaupunki. Se on täynnä puistoja, puistokäytäviä ja laajoja viheralueita. Forssan kansallisen kaupunkipuiston status on huomionosoitus yhteiselle ja suuresti arvostetulle ympäristölle – kulttuurimaisemalle, luonnon monimuotoisuudelle ja ainutlaatuiselle kaupunkikuvalle. Forssan seudun muista kunnista Humppila tunnetaan erityisesti kakkostien ostoskeskuksestaan, Jokioinen puutarhoistaan, Tammela järvistään ja luonnonrauhastaan ja Ypäjä hevosistaan.
33
Kehräämön alueella kehrätään tänä päivänä pääasiassa kulttuuria. Patoaukealla piipun juuressa järjestetään kesällä monenlaisia tapahtumia.
34
35
Uusikylä on vanhaa ja autenttista Forssaa. Yhtenäinen puutaloalue sijoittuu Kehräämön ja Kutomon väliin ja jatkuu jokeen asti.
36
Uusikylän alueella on legendaarinen hotelli Maakunta, jolla on värikäs historia. Muun muassa presidentti Kekkosen tiedetään yöpyneen siellä useasti.
37
Kuuston alueen suositut omakotitontit sijaitsevat lähellä Kaukjärveä rauhallisessa ja puistomaisessa ympäristössä.
Kaupunginpuutarha on uusinta Forssaa aivan Loimijoen rannassa. Aluetta suunniteltaessa on herätetty henkiin perinteinen puukaupungin tiivis ja rajattu katutila, joka yhdistetään rintamamiestalojen rakentamistraditioon. Yhtenäistä miljöötä vahvistaa, että kaikki rakennukset ovat kaksikerroksisia konstailemattomia puutaloja.
38
39
Kauppakeskus Humppilan Lasissa on noin 20 erilaista liikettä ja palvelupistettä vehreiden maalaismaisemien keskellä. Erinomainen sijainti kakkostien varrella takaa runsaan asiakasvirran kautta vuoden. Toiminta on pyörinyt jo 1950-luvulta lähtien.
40
f
Forssassa on kaksi suurta kauppa keskusta aivan lähellä toisiaan ja kaupungin keskustaa. Forssa on talousalueensa keskus, jonne tullaan tekemään ostoksia kauempaakin. Kesäaikaan vapaa-ajan asukkaat vilkastuttavat kaupankäyntiä entisestään.
41
Paikallisia makuja ja lähiruokaa. Ravintola Köökki Keskuskadun varrella on kerännyt puhtailla mauillaan mainetta ympäri Suomen. Köökki sulki ovensa huhtikuussa 2016, mutta sama omistaja jatkaa uudella lähiruokakonseptilla suuremmissa tiloissa torin laidalla.
42
Forssassa on vilkas kauppatori, jossa riittää myyjiä ja ostajia kolmena päivänä viikossa ympäri vuoden. Kesälauantaisin torilla on useasti myös ohjelmaa ja elävää musiikkia.
43
Perinteikkään Antin Konditorian leivät ja leivonnaiset ovat saaneet rinnalleen myös kotijäätelöä. Jäätelövaunun tuotteita voi maistella kesäisin siellä missä tapahtuu.
44
Makuliha valmistaa laadukkaita lihajalosteita suomalaisista raaka-aineista. Tammelassa Kärsäkujalla sijaitseva perheyritys toimii omistajiensa kotitilan viihtyisässä pihapiirissä. Makulihan makkarat komeilevat aina kilpailun kärjessä vuotuisilla Tammelan makkaramarkkinoilla.
45
46
Jokioisten kartanon vehreältä ja puutarha maiselta alueelta löytyy viljamakasiini kellotorneineen ja kivinen tallirakennus, jossa on kahdeksankulmainen torni ja sipulikupoli. Kartanon entinen päänavetta on otettu nykyaikaiseen toimistokäyttöön, ja se on saanut nimekseen Jokioisten Tietotalo. Sieltä löytyy myös ravintola ja näyttelytiloja. Jokioisten pääkirjasto on puurakennuksessa, joka toimi vuoteen 1986 saakka kunnanvirastona.
47
48
Veteraanitupa toimii Ypäjällä yhdistysten ja järjestöjen kokoontumispaikkana.
49
Viljavaa ja maittavaa
Forssan seutu sijaitsee keskellä viljaisinta Suomea ja on siksi vahvaa maatalous tuotantoaluetta. Ruuan alkutuotanto kulkee käsi kädessä elintarviketeollisuuden kanssa. Seudulla harjoitetaan perinteisen maan viljelyksen lisäksi erityisesti juurestuotantoa ja hevostaloutta, ja uusi ruuantuotannon trendi on luonnonmukainen lihakarjan kasvatus. Pitkin maaseutua kulkiessa törmää usein laiduntaviin lampaisiin, lehmiin ja hevosiin. Maaseudun ja ruuan alkutuotannon lähei syys on luonut Forssan seudulla uutta yritys toimintaa lähiruokateeman ympärille. Tuore eettinen lähiruoka innostaa kehittämään alan logistiikkaa, ravintoloita ja matkailua. Seudulla toimii muun muassa lähiruokatukku sekä useita lähiruokaravintoloita ja lähiruokaan panostavia matkailukohteita. Oman erityisen sävyn Forssan seudun maataloustuotantoon tuo Jokioisilla sijaitseva Luonnonvarakeskus, jossa tehdään merkittä vää tutkimustyötä kestävän ruuantuotannon turvaamiseksi.
50
51
S Forssan seudun maaseutu on elävä ja monimuotoinen. Maatalouden esittelypuisto Elonkierrossa Jokioisilla pääsee tutustumaan lähemmin maatalouteen, maataloustutkimukseen ja sen sovelluksiin. Luonnonvarakeskuksella (LUKE) on neljä päätoimipaikkaa, joista yksi Jokioisilla.
52
53
54
55
Vihreää teknolog iaa
Forssan seudulla on vankka teollinen perinne. Nykyisiä kärkialoja ovat elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöala sekä informaatioteknologia. Katseita on suunnattu erityisesti ympäristöalan yrityksiin, joissa seudulla tehdään maailmanlaajuisestikin merkittävää työtä. Forssan seutu onkin yksi Euroopan kehittyneimmistä ja monipuolisim mista ympäristöosaamisen keskittymistä, jossa tehdään edistyksellistä tutkimusta, suunnittelua ja työtä kierrätyksessä, jätteiden käsittelyssä ja bioenergia-alalla.
56
Seutu on Suomen markkinajohtaja muun muassa lasin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä. Suomalaisesta kierrätyslasista lähes 100 % kierrätetään Forssan seudul la. Yli puolet Suomen kylmälaitteista, televisioista ja monitoreista kiertää Forssan kautta. Forssan seudulla on siis edel leen paljon perinteistä teollisuutta, mutta kehityssuunta on jo parin vuosikymmenen ajan ollut siirtymi nen teollisuudesta kohti palveluja ja suuryrityksistä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
57
Vanha Nahkurinverstas Tammelan Portaassa toimii nyky채채n museona sek채 juhlien ja erilaisten n채yttelyiden pitopaikkana.
58
S
59
Jokioisten lankatehdas tuottaa lankaa ja verkkoa käyttäen raakaaineenaan valssilankaa. Tehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1804, jolloin Jokioisten kartanon silloinen omistaja Gustaf von Willebrand perusti Loimijoen varteen kankirautapajan.
60
Jokioisten Leipä työllistää lähes 100 henkilöä. Maun verran parempia leipiä ja leivonnaisia tehdään 2014 valmistuneessa leipomossa.
61
Fingrid Oyj:n Forssan vara voimalaitos valmistui vuonna 2012. Sillä varmistetaan riittävä varaenergian saanti suomalaisessa sähköverkossa.
62
Uusioaines valmistaa Forssassa puhdistetusta kierrätyslasista ympäristöystävällistä vaahto lasia. Se on kevytkiviainesta, jonka käyttökohteet löytyvät rakennusteollisuudesta ja ympäristörakentamisesta.
63
Forssalaisten insinööriopiskelijoiden vuonna 1995 perustama yritys on kasvanut 20 vuoden aikana reilut sata henkeä työllistäväksi konserniksi. DA-Group suunnittelee ja valmistaa vaativia elektroniikan ja huipputeknologian ratkaisuja ja tuotteita asiakkaiden sovelluksiin suorituskyvyn ja liike toiminnan edistämiseksi. Teollisuusyritykset sekä avaruus- ja puolustusorganisaatiot käyttävät DA-Groupin toimittamia palveluja, järjestelmiä ja laitteita niin meren syvyyksissä kuin maalla ja avaruudessa.
64
65
Jokioisilla toimiva Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa ja markkinoi satoisia ja laadukkaita peltokasvi lajikkeita pohjoisissa oloissa toimiville ammattiviljelijÜille.
66
Vapon Forssan voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä kaupungin asukkaille ja yrityksille. Kiimas suolla sijaitseva voimalaitos käyttää polttoaineena muun muassa turvetta, puuhaketta ja muuta kasvipohjaista polttoainetta.
67
Oman seudun osaajat Forssan seutu on perinteistä opiskeluseutua. Koulutusta tarjoavat Forssan ammatti-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu, Faktia, Ypäjän Hevosopisto, Forssan yhteislyseo ja Eerikkilän Urheiluopisto. Forssan ammatti-instituutissa on tarjolla 70 tutkintovaihtoehtoa nuorille ja aikuisille kulttuurialalla, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talous alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikassa ja liikenteessä. Hämeen ammattikorkeakoulu kouluttaa Forssassa sairaanhoitajia ja kestävän kehityksen asiantuntijoita. Tammelan Mustialassa Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutetaan hevostalouden ja maaseutu elinkeinojen osaajia. Tammelassa sijaitsevan Eerikkilän Urheiluopiston erikoisaloina ovat liikunta ja luonto.
68
Faktia turvaa seudun elinkeinoelämän osaavan työ voiman saannin tarjoamalla ammatillisia koulutus- ja valmennuspalveluja yksityisille henkilöille ja yrityksille. Ypäjän Hevosopisto on Suomen suurin hevosalan oppi laitos, jossa voi opiskella hevostenhoitajaksi, ratsastuksen ohjaajaksi ja -opettajaksi, ratsu- tai ravivalmentajaksi, kengityssepäksi, tallimestariksi, hevoshierojaksi ja ratsastusterapeutiksi. Forssan yhteislyseo on Suomen vanhin suomenkielinen maaseutuoppikoulu ja -lukio. Pitkästä historiastaan huolimatta se on tänä päivänä moderni oppilaitos. Lyseoon tulee opiskelijoita koko Forssan seudun alueelta ja kau empaakin. Erityisesti lyseon yhteydessä toimiva Urheilu akatemia houkuttelee seudulle tavoitteellisesti harjoittelevia urheilijanuoria.
69
Ypäjän Hevosopiston opetushevoset edustavat kansainvälistä huippua. Siittolamäen talleilla on noin 250 hevosta, joista noin 140 on opiston omia. Hevosten ikäjakauma kattaa hevosen koko elinkaaren, mutta valtaosa on työikäisiä urheiluhevosia. Hevosten koulutustaso vaihtelee opetettavista varsoista vaativien luokkien kilparatsuihin ja ravureihin.
70
71
Mustialassa on annettu maatalousalan koulutusta vuodesta 1840. Mustialassa toimii Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti. Mustialan viehättävä ympäristö sekä rakennukset ovat ainutlaatuista suomalaista historiaa ja nykypäivää. Mustialan puisto ja vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä. Mustialassa on myös kokous- ja matkailupalveluja.
M
Opetus- ja tutkimusmaatilan navetta, pellot ja metsät tarjoavat monipuolisia oppimis- ja tutkimusympäristöjä.
72
73
Musiikki raikuu Forssan Kehräämöllä, jossa sijaitsevat Forssan seudun musiikkiopiston opetustilat. Samoissa tiloissa harjoittelevat Wahren-opiston kuorot.
74
Forssan ammatti-instituutti on monialainen oppilaitos, joka vastaa seutukunnan nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta.
75
76
Eerikkilän Urheiluopisto sijaitsee kahden kansallispuiston välissä, Ruostejärven ja Leppilammen rannoilla. Eerikkilässä toimivat jalkapallon ja salibandyn valtakunnalliset valmennuskeskukset, Sami Hyypiä Akatemia ja Floorball Academy. Eerikkilä on koulutuskeskus, jonka erikoisaloina ovat liikunta ja luonto. Eerikkilästä valmistuu valmentajia, liikunta-alan ammattilaisia sekä erä- ja luonto-oppaita. Lisäksi keskus tarjoaa aktiivisia vaihtoehtoja yritystapahtumille ja vapaa-ajanviettäjille.
77
Intohimosta urheiluun, rakkaudesta taiteeseen
Forssan seutu on tunnettu niin urheilumenestyksestään kuin taitelijoistaan ja kulttuuri alan toimijoistaan. Seudulla pelataan Suomen kärkitasolla koripalloa, jääkiekkoa, ringetteä, jalkapalloa ja pesäpalloa. Forssan seudulla on monipuoliset harrastus mahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin. Yksi seudun tärkeimmistä taiteen keskuksista on Forssan Kehräämön alue, jossa langan kehruun sijaan kehrätään kulttuuria. Forssan Kehräämölle on keskittynyt seudun taideopetus kuvataiteessa, musiikissa ja teatteritaitteessa. Forssan Kehräämöllä sijaitsee myös kirjasto, Forssan museo, Forssan luonnonhistoriallinen museo, monia harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia tarjoava Wahren-opisto sekä muita oppilaitoksia.
78
Ateljé Heljä on sijainnut vuodesta 2005 lähtien Humppilassa Turku–Tampere-valtatien varrella. Ateljeessa on esillä keramiikkataiteilija professori Heljä Liukko-Sundströmin ja keramiikka taiteilija Olli Vasan tuotantoa.
Forssan seudun kulttuurista kertovat omalla tavallaan alueen kartanot, perinnetilat, museot ja maaseudun esittelypuisto. Museojunan kyydissä pääsee Jokioisilta Humppilaan ja takaisin, ja matkalla näkee kaunista kulttuuri maisemaa ja pääsee osaksi entistä elämänmenoa. Oman mausteensa paikallisuuteen tuo tietenkin ruoka kulttuuri, jonka pohjana on perinteinen hämäläinen pito pöytä laatikkoruokineen. Perinteiset maut ovat nousseet viime vuosina entistä suurempaan arvoon paikallisen tuotannon ja lähiruuan uudelleen heränneen kunnioituksen myötä.
Tilausravintola ja maaseutuhotelli Urpolan Kartano tarjoaa maalais miljöössä palveluita kodin tai yritysten juhlatilaisuuksiin. Monipuolista tarjontaa on ollut upeassa jugendtyylisessä kartanossa jo yli 30 vuoden ajan.
79
Ypäjän pääkirjasto toimii 1890-luvulla rakennetussa ja myöhemmin entisöidyssä historiallisessa puutalossa. Kirjasto henkii yhdessä kotiseutumuseon kanssa tunnelmaa menneiltä ajoilta, mutta molemmat ovat kuntalaisten ja matkailijoiden täydessä käytössä.
80
81
82
Jokioisten pappilamuseo on toiminut aiemmin pappilana mutta myös lukkarin puustellina ja kartanoväen asuntona. Pappilan rakentamisessa on käytetty mm. savea, olkia ja sammalta. Pappilamuseon läheisyydessä sijaitsee myös Suomen ensimmäisen naisministerin kansanedustaja ja talousneuvos Miina Sillanpään synnyinkodin muistokivi.
83
S
Kapearaiteinen on kuljettanut ihmisiä ja tavaraa Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella yli 115 vuoden ajan. Vuonna 1898 avattu rautatieyhteys kulki alun perin 23 kilometrin pituisen matkan Humppilasta Forssaan aina vuoteen 1974 asti. Höyryvetureiden kyydistä voi nauttia edelleen Jokioisten museorautatiellä, 14 kilometrin pituisella matkalla Jokioisilta Humppilaan. Vetureiden verkkainen puksutus halki maalaismaiseman on elämys koko perheelle.
84
85
Jokioisten museorautatiellä liikennöidään säännöllisesti kesäaikaan. Asemamestari soittaa kelloa sen merkiksi, että junan on aika lähteä matkaan. Höyryjuna vastaa omalla vihellyksellään.
86
f
87
88
Tapahtumien helmiä Forssan seudulla tapahtuu ympäri vuoden, mutta luonnollisesti suurin osa juhlista sijoittuu kauniiseen kesäaikaan. Jokaisella Forssan seudun kunnalla on omat omintakeiset tapahtumansa, jotka kertovat paikallisesta elämästä ja historiasta. Forssan suurimpia tapahtumia ovat kolmipäiväinen kaupunkifestivaali Holjat, Pohjoismaiden suurin harrasteautotapahtuma Pick-Nick, kansainväliset Mykkäelokuvafestivaalit ja maratontapahtuma Forssan Suvi-ilta. Hevosurheilun huumaa ja pelaamisen jännitystä tarjoaa Pilvenmäen ravirata ympäri vuoden.
Pick-Nick on suurin Pohjoismaissa järjestettävä yksipäiväinen harrasteajoneuvotapahtuma, johon kokoontuu kymmeniä tuhansia henkilöitä. Tapahtuma on järjestetty jo yli 30 kertaa.
89
Holja on forssaa ja tarkoittaa jotain erikoista. Holjattapahtuma on kolmipäiväinen kaupunkifestivaali, joka järjestetään Forssan kauppatorilla heinä-elokuun vaihteessa. Silloin lavalle nousevat kirkkaimmat tähdet ja puhutuimmat artistit.
90
Kesäaikaan Jokioisilla tapahtuu eniten museorautatien ja Luonnonvarakeskuksen maatalousaiheisen esittelypuiston ympärillä. Minkiön Höyryfestivaali kokoaa kaikki höyry koneista, vanhoista ajoneuvoista ja junista kiinnostuneet museorautatien tuntumaan. Höyryfestivaali on osa perinteisiä Jokioisten Pitäjäpäiviä. Tammelassa palataan 1600-luvulle Hakkapeliitta tapahtumassa, jonka tunnelma on sanoin kuvaamaton. Ajan hengen mukainen tori tarjoaa käsityö- ja ruoka elämyksiä autenttisessa miljöössä. Torilla käyskentelevät niin entisaikojen sotilaat, kuningas ja kuningatar, kerjäläiset ja muut ajan ihmiset. Tammelan jokakesäinen Bella Italia kerää Mustialaan italialaisten ajoneuvojen harrastajat ja ystävät ihailemaan näyttelyyn tuotuja kulkupelejä. Ypäjän ykköstapahtuma on luonnollisesti kansain välinen Finnderby, jossa kilpaillaan perinteisen derbyn lisäksi Pohjoismaiden mestaruudesta koulu- ja este ratsastuksessa. Hevoskilpailuja ja tapahtumia Ypäjällä riittää tasaisesti ympäri vuoden. Muita tapahtumia ovat muun muassa Pertun Päivät ja Ypäjän Yö elokuussa.
91
Jokioisten kartanon meijerin järjestämä Juusto- ja Viinijuhla kokoaa Jokioisten kartanopuistoon sadoittain ihmisiä nauttimaan kesäillasta ja paikallisista Jokioisten Leivän tuotteista. Teemana on lähiruoka: juustot, leivät ja muut maataloustuotteet.
92
93
Kaksipäiväinen Hakkapeliittatapahtuma Tammelassa tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden tutustua seudun historiaan ja kokea samalla, miten erilaisia askareita tehtiin aikoinaan niin pirtissä kuin pellollakin. Tapahtumassa voi maistella, haistella ja kuulla menneisyyttä.
94
Korteniemen perinnetilalta löytyy vielä karstausosaamista, jota esitellään teemapäivinä.
Portaanraitilla sijaitsee alkuperäisellä paikallaan oleva Syrjälän umpipiha, jonka patinoituneet rakennukset muodostavat näyttävän kokonaisuuden. 95
Forssan Unplugged-tapahtuma Tehtaanpuistossa on koko perheen yhteinen kesäfestivaali. Järjestäjänä toimii Forssan Kulttuuri-Axel ry.
Tekniikkatapahtumassa on esillä entisöityinä vanhoja maatalous koneita ja -laitteita eri vuosikymmeniltä. Teuron-Kuuslammin Kylätoimintayhdistys ry toimii tapahtuman järjestäjänä.
96
Jokioisten Pitäjänpäivät on monen eri tapahtuman näyttämö. Pitäjänpäivillä on perinteinen myynti- ja tapahtumatori, lastenohjelmaa, elävää musiikkia ja työnäytöksiä. Mykkäelokuvafestivaalit tarjoaa kävijöilleen sekä kuuluisia että harvinaisia elokuvanäytöksiä maailmalta ja Suomesta. Elokuvat katsellaan oman aikansa hengen mukaisesti elävän musiikin säestyksellä. Tapahtumapaikkana on Forssan Elävienkuvien teatteri, joka on Suomen vanhin toimiva elokuvateatteri.
97
T 98
Jokioisilla Minkiön Höyry festivaali täytti 10 vuotta 2015. Kesäinen tapahtuma kytkeytyy ”Kappeeraiteisen” eli kapearaiteisen rautatien menneisyyteen, onhan rautatiellä ollut merkittävä rooli seudun teollisuudelle. Nykyäänkin Höyryfestivaalin merkitys on suuri, ja matkailijat ja paikalliset asukkaat saavat sen ansiosta tietoa menneistä ajoista.
99
100
Ypäjän Musiikkiteatterin esitykset ovat saavuttaneet julkisuutta, ja näytöksiä tullaan katsomaan ja taide-elämyksistä nauttimaan suurella joukolla pitkienkin matkojen takaa.
101
102
O Kehräämön ehtootori on kesäisin kerran viikossa asukkaiden kokoontumispaikka ja kirpputori, jossa voi ostaa tai myydä tarpeellista tai tarpeetonta tavaraa. Samalla voi nauttia raikasta juotavaa tai pikkupurtavaa sekä seurata ihmisiä ja tapahtumia Kehräämön alueella.
103
Viihdeuimala Vesihelmessä viihtyy, rentoutuu ja kuntoilee koko perhe. Porekylpyjen, höyrysaunan, aaltoaltaan sekä kylmä- ja lämminaltaan lisäksi Vesihelmessä on kunnon uimaradat. Lapset nauttivat vesiliukumäestä ja päätähuimaavasta hyppytornista.
104
Järvien ja lampien Tammelassa on lukuisia uimapaikkoja. Kunnan keskustassa on Mantaalin ja Vekkilän uimarannat, Saaren kansanpuistossa pääsee uimaan kahdessakin järvessä. Uimapaikkoja löytyy jokaisesta kylästä ja lähes jokaisen järven rannalta. Ypäjä tunnetaan hevosistaan, mutta kunnasta löytyy myös kauniita maalaismaisemia kukkineen ja virkistyspaikkoineen. Entiseen kalliolouhokseen syntynyt uimapaikka ”Murska” tarjoaa viileän raikkaan uintimahdollisuuden.
105
106
Ypäjällä sijaitseva Loimijoki Golf maastoutuu luontevasti maaseutumaiseen ympäristöön. Golfkenttä on saavuttanut paikkansa golfharrastajien keskuudessa.
107
108
Forssan seudun luonto ja maisema ovat merkittävä osa suomalaista taidehistoriaa. Yhden kuuluisimmista maisemista on tallentanut taiteilija Albert Edelfelt vuonna 1890 Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -teokseensa.
Hämäläinen maisema kauneimmillaan: on metsää, on vettä ja on rantoja rakkaita. Maisema avautuu, kun kiipeää Kaukolan näkötorniin ja suuntaa katseensa Pyhäjärven suuntaan. Kauniina kesäpäivinä ja -iltoina salmessa lipuu lukemattomia veneitä kalastajineen.
109
Fo r s s a
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta Seutukunta: Forssan seutukunta Perustettu: 1923, kaupungiksi 1964 Kokonaispinta-ala: 253,40 km2 maa 248,79 km2 vesi 4,61 km2 Väkiluku: 17 417 (31.1.2016) Vaakuna: Forssan vaakunan on suunnitellut ja piirtänyt heraldinen taiteilija Olof Eriksson (1911–1987). Vaakuna vahvistettiin v. 1962. Sinisessä kentässä oleva hopeinen vesiratas symboloi kosken partaalle syntynyttä teollisuutta. Etäisyydet: Helsinki 110 km, Tampere 87 km, Turku 88 km Naapurikunnat ovat Jokioinen, Tammela, Humppila ja Urjala. Suurimmat työllistäjät: Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Forssan kaupunki HK Scan Oyj Parmarine Oy Parma Oy Osuuskauppa Hämeenmaa Forssa Print Oy Saint-Gobain Isover Oy Lassila & Tikanoja Oyj Teleste Oyj Forssan Metallityöt Oy Tambest Glass Solutions Oy Ltd. Atria Suomi Oy DA-Group
110
Nähtävyydet: • Forssan kirkko • Luonnonhistoriallinen museo • Forssan museo • Ronttismäen tehtaalaismuseo • Kehräämöalue • Wahren-keskus • Koijärven kirkko • Museotila Hevossilta • Forssan teatteri • Kehräämön näyttelytila Vinkkeli • Pilvenmäen ravikeskus • Viihdeuimala Vesihelmi • Forssan Elävienkuvien Teatteri • Koijärven lintujärvi • Salmistonmäen lintutorni, Lintujärvi • Forssan kansallinen kaupunkipuisto
Lähde: Wikipedia, kunnan www-sivut, Fonecta
111
Humppila
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta Seutukunta: Forssan seutukunta Perustettu: 1874 Kokonaispinta-ala: 148,60 km2 maa 147,96 km2 vesi 0,64 km2 Väkiluku: 2 391 (31.1.2016) Vaakuna: Suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1957 Etäisyydet: Forssa 21 km. Naapurikunnat ovat Jokioinen, Ypäjä, Loimaa, Punkalaidun ja Urjala. Helsinki 130 km, Tampere 70 km, Turku 85 km. Turku–Toijala-rata, Tampereen ja Turun välillä kulkevat junat pysähtyvät Humppilassa. Suurimmat työllistäjät: Humppilan kunta Humppilan Osuuspankki Maviteknik Oy Suomen Telakone Oy Delisis Oy Kahvila Kenkälusikka Oy Osuuskunta Takuu-Pesti TP
112
Nähtävyydet: • Kauppilan talonpoikaismiljöö • Talvisen työläismökki • Taidetakomo Tuuli Wirman • Puusepänliike Tuulipuu • Rautatieasema • Jokioisten museorautatie • Humppilan lasitehdas • Ateljé Heljä Oy • Urpolan kartano • Tilkkutex • Keräilytavaranäyttely • Taidegalleria Nooa • Humppilan kirkko
Lähde: Wikipedia, kunnan www-sivut, Fonecta
113
Jokioinen Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta Seutukunta: Forssan seutukunta Perustettu: 1873 Kokonaispinta-ala: 181,94 km2 maa 180,42 km2 vesi 1,52 km2 Väkiluku: 5 428 (31.1.2016) Vaakuna: Jokioisten vaakunan suunnitteli taiteilija Gustaf von Numers ja se vahvistettiin käyttöön 30.7.1951. Vaakunaselitys on ”Punaisessa kentässä aalto koroinen hirsi, jonka saatteena yläpuolella kaksi vehnäntähkää ristissä ja alapuolella alasin, kaikki kultaa”. Vaakunan tunnuskuvissa vehnäntähkät tarkoittavat voimakasta maanviljelysseutua ja sen tutkimus toimintaa, joki jokea eli Jokioista ja alasin täällä kauan toiminutta rautateollisuutta. Etäisyydet: Forssan 9 km. Helsinki noin 120 km, Turku 82 km, Tampere 100 km. Naapurikunnat ovat Forssa, Humppila, Somero, Tammela ja Ypäjä. Suurimmat työllistäjät: Jokioisten kunta Jokioisten Leipä Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Genencor International Oy Jomet Oy Konepaja E. Virtanen Oy Oy Jopamac Ab Uusioaines Oy FM Haus Oy
114
Nähtävyydet: • Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierto • Jokioisten kirkko • Tapulimakasiini • Jokioisten kartanopuisto • Jokioisten museorautatie ja kapearaidemuseo • Birgitan paja • Kyläsepän kesäteatteri • Teatteri Tuntematon • Miina Sillanpään muistomerkki • Pappilamuseo • Wendlan puutarha • Ferrarian rinne • Jokioisten sotaveteraanien perinnetilat
Lähde: Wikipedia, kunnan www-sivut, Fonecta
115
Tammela
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta Seutukunta: Forssan seutukunta Perustettu: 1868 Kokonaispinta-ala: 715,14 km2 maa 640,39 km2 vesi 74,75 km2 Väkiluku: 6 273 (31.1.2016) Vaakuna: Vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä. Vaakunan tammenoksat lehtineen ovat suora viittaus paikkakunnan nimeen. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 29. joulukuuta 1953. Vaakunan selitys on ”Punaisessa kentässä kolme tammen lehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymä kohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa”. Etäisyydet: Forssa 8 km, Hämeenlinna 48 km, Helsinki, Turku ja Tampere n.100 km. Lähin rautatieasema Humppila 30 km. Lähin reittiliikenteen lentokenttä Helsinki-Vantaa 100 km. Naapurikunnat ovat Urjala, Hämeenlinna, Hattula, Loppi, Somero, Lohja, Karkkila, Forssa ja Jokioinen. Suurimmat työllistäjät: Tammelan kunta Palloilu Säätiö sr, Eerikkilän urheiluopisto Maatilan lihakauppa Makuliha Oy MokkerMeija Oy Stera Technologies Oy, Tammela
116
Nähtävyydet: • Farmi – Mustialan kotieläinpiha • Galleria Ateljee Jokitörmä • Honkamajan metsäpuutarha • Hämeen Härkätie • HAMK Mustiala • Harmaakivikirkko • Hakkapeliittapatsas • Hämeen luontokeskus • Kaukolanharjun näkötorni • Korteniemen perinnetila • Liesjärven kansallispuisto • Mustialan kuninkaankartano • Portaan raitti ja kylämiljöö • Portaan nahkurinverstas • Rauhaniemen kesäteatteri • Saarnakivi • Sotaveteraanimuseo • Saaren kansanpuisto • Torronsuon kansallispuisto • Torron kappeli • Turpoonkosken matkailutila • Tammelan kunnantalon näyttelytila • Vakaumuksensa puolesta v. 1918 kaatuneiden muistomerkki • Vintti pehtoorin näkötorni • Vekkilän museotila • Yli-Lekkalan museo • Eerikkilän Urheiluopisto
Lähde: Wikipedia, kunnan www-sivut, Fonecta
117
Yp ä j ä
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta Seutukunta: Forssan seutukunta Perustettu: 1876 Kokonaispinta-ala: 183,25 km2 maa 182,76 km2 vesi 0,49 km2 Väkiluku: 2 412 (31.1.2016) Vaakuna: Vaakuna on saanut aiheensa Ypäjän historiasta ja elinkeinosta. Vaakunassa annetaan kohtuullisen tarkka kuva vuonna 1901 puretun vanhan Perttulan kappelikirkon kellotapulista. Tähkä viittaa kunnassa harjoitettuun maatalouteen. Vaakunan on suunnitellut Aukusti Tuhka, ja se vahvistettiin käyttöön 27. kesäkuuta 1949. Vaakunan selitys on ”halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä”. Vaakunan historia on siinä mielessä erityinen, että Ypäjän vaakuna oli yksi ensimmäisistä suomenkielisten maalaiskuntien vaakunoista. Etäisyydet: Loimaa 15 km, Forssa 23 km, Turku 74 km, Tampere 96 km, Helsinki 132 km. Naapurikunnat ovat Jokioinen, Somero, Loimaa ja Humppila. Kunnalla on lounaassa yksi yhteinen rajapiste Kosken Tl kanssa. Suurimmat työllistäjät: Ypäjän kunta Hevosopisto Oy, Ypäjän Hevosopisto
118
Nähtävyydet: • Kesäteatteri • Kotiseutumuseon alue • Kirjastotalo • Ateljee-galleria Paula Oksman • Artippos • Veteraanitupa • Ypäjän kotiseutumuseo • Ypäjän Hevosopisto • Suomen Hevosurheilumuseo • Ypäjän kirkko
Lähde: Wikipedia, kunnan www-sivut, Fonecta
119
humppila forssa
jokioinen ypäjä
Taideteokset s. 71 Jyrki Sailo, Käthyn muistomerkki - korkokuva, 1954, © Jyrki Sailon perikunta / Ilkka Sailo 2016 Kuva julkaistu Ilkka Sailon luvalla. s. 83 Miina Sillanpään muistomerkki, 1951, luonnonkivi, © Jokioisten kunta 2016
120
TAMMELA