Sauna - puhtaasti suomalainen by Kirjakaari

puhtaasti suomalainen

1. Painos © Kirjakaari ja tekijät, 2011

Teksti: Keijo Taskinen Kannen kuvat: Keijo Penttinen Kuvatoimitus: Keijo Taskinen, Laboratorio Uleåborg Taitto ja ulkoasu: Laboratorio Uleåborg Kustantaja: Kirjakaari Paino: Saarijärven Offset, Saarijärvi 2011 ISBN: 978-952-5969-01-6

Sis채llys Saunan salat Saunomassa Rikas saunakulttuuri Hyvinvoinnin temppeli Saunan j채lkeen Saunahullut suomalaiset

Rakkaudesta suomalaiseen saunaan Suomalainen rakastaa saunaa. Saunaan liittyy monenlaisia tunteita. Sauna merkitsee meille suomalaisille henkilökohtaisesti eri asioita ja siihen liittyy tuhansia tarinoita. Meillä on olemassa arkisaunomisen rutiinit ja saunan syvin merkitys elää meissä kaikissa jonkunlaisena hiljaisena tietona. Me annamme saunan rentouttaa ja tuoda hyvää oloa. Sauna on lohduttava, piristävä ja terveyttä edistävä. Se puhdistaa meidät fyysisesti ja henkisesti. Tästä kaikesta haluaisimme kertoa vielä paremmin kaikille saunasta kiinnostuneille. Sauna – puhtaasti suomalainen -teos kertoo saunan monipuolisuudesta, sen historiasta, nykypäivän käyttötarkoituksista, keksinnöistä sekä ihan meistä suomalaisista hienolla tavalla. Tämä kirja antaa hyvän kuvan suomalaisesta saunasta mielenrauhan temppelinä ja osana arjen ylellisyyttä. Sauna on nautinto, jonka haluamme jakaa kanssasi, siispä rentouttavia lukuhetkiä!

Carita Harju Sauna from Finland ry

Saunan salat Sauna on ikivanha keksintö. Siitä on mainintoja Nestorin kronikassa (vanhimmassa venäläisessä historiakirjassa), viikinkien saagoissa ja suomalaisten kansalliseepos Kalevalassa. Laajimmillaan saunakulttuuri oli keskiajalla, jolloin kiukaat lämpenivät Euroopassa Pohjois-Italiaa ja Brittein saaria myöten. Vaikka sauna ei siis ole supisuomalainen keksintö, niin Suomi on saunomisen suurvalta. Sauna on säilynyt Suomessa kivikaudesta lähtien ja kehittynyt vuosituhansien varrella alkeellisesta maakuoppasaunasta moderniksi kotikylpyläksi. Suomi on saunojen luvattu maa.

Saunan elementit Perinteinen suomalainen sauna on neliskulmainen, puurakenteinen huone, jossa on kiuas nurkassa. Kiuas on saunaa lämmittävä uuni, jonka tulipesän päällä on kiviä. Huoneen ovi on kiukaan puoleisella seinällä. Ovea vastapäätä olevalla seinällä ovat lauteet, joiden materiaaliksi haapa sopii hyvin. Nykysaunoissa kiuas voidaan jopa upottaa lauteisiin. Saunan sisustus on tavallisesti yksinkertainen ja niukka. Entisaikojen maalattia on nykyään korvattu sementillä ja

puulla; hirsien sijaan seinissä ja katoissa on yleensä laudoitus. Saunassa on usein pieni ikkuna. Moderni arkkitehtuuri on tuonut saunaan myös koristeellisempia valaistus- ja sisustusratkaisuja. Lisäksi saunassa tarvitaan vesiastia ja kauha löylyä, kiukaalle heitettävää vettä, varten. Laudeliinat, löylymittarit ja erilaiset koristeet, kuten keraamiset saunatontut kiukaalla, kuuluvat nykyään moneen saunaan.

Löylyn laki Suomalaisen saunan vanhimmat piirustukset ovat vuodelta 1699. Niistä näkyvät saunan rakentamisessa edelleen tärkeät seikat: nurkassa seisova, kookas kivikiuas, korkealla olevat lauteet, matalalla oleva pieni ikkuna sekä peräseinällä oleva räppänä. Vaikka hyvän saunan rakentamisessa on huomioitava 150 erilaista mittaa, niin pitkälle pääsee sijoittamalla lauteet oikein: vanhan löylyn lain mukaan lauteiden on oltava reilusti kiukaan yläpuolella. Perinteisissä saunoissa peseydytään löylyhuoneessa. Kuuma vesi lämmitetään erillisessä muuripadassa tai kiukaan yhteydessä olevassa säiliössä. Moderneissa saunoissa on suihkuja varten yleensä erillinen pesuhuone. Saunan yhteydessä on usein myös tunnelmallinen saunatupa tai takkahuone, jossa istutaan iltaa ja parannetaan maailmaa pikkupurtavan ääressä.

Saunamaisemat Savusaunat ovat paloherkkiä. Tämän vuoksi jo keskiaikaisissa laeissa säädettiin, että saunan piti sijaita erillään muista rakennuksista. Vähitellen saunan paikka siirtyikin yhä kauemmaksi pihapiiristä: järven, joen tai puron rantaan. Saunat ovat perinteisesti sijainneet vesistöjen äärellä myös käytännön syistä. Ennen vettä tarvittiin peseytymisen ja löylyttelyn lisäksi pyykinpesuun ja muihin kotitaloustöihin. Ja tietenkin vilvoitteluun eli uimiseen! Edelleen suomalaisten mökkisaunojen käyttövesi otetaan usein viereisestä järvestä tai joesta. Sauna on tärkeä osa suomalaisten luontosuhdetta, joten saunanautinnon kruunaa ikkunasta ja rappusilta avautuva upea maisema. Sauna rakennetaankin yleensä rauhalliseen ja yksityiseen paikkaan. Saunan vieressä kasvaa usein koivu. Myös saunapolku on tärkeä. Saunatunnelmaan virittäydytään jo kaunista polkua saunalle astellessa. 15

Saunan kahdeksan sukupolvea Ihmisen suku nauttii lämmöstä. Olemme myös oppivaista sorttia. Niinpä varhaiset esi-isämme varmaankin kylpivät kuumissa lähteissä Japanin lumiapinoiden tavoin. Valtaosalla pohjoisen pallonpuoliskon ihmisistä kuumia lähteitä ei ole tarjolla, joten vasta tulen kesyttäminen auttoi kehittämään erilaisia lämpöhuoneita. Ensimmäiset suomalaiset saunat olivat yksinkertaisia, eläinten nahoilla katettuja maakuoppia, joissa 10 000 vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeen Suomeen saapuneet eränkävijät pyyntireissuillaan kylpivät. Löylyt kuoppasaunassa otettiin heittämällä vettä nuotiolla lämmitetyille kiville. Maakuoppasaunat ovat kadonneet Suomesta, mutta intiaanien hikimajat ylläpitävät maailmalla vastaavaa perin-

nettä. Maakuoppasaunojen moderni vastine on telttasauna, jota on esikuvansa tavoin helppo siirtää ja kuljettaa. Asutuksen vakiintuessa kivikauden lopulla alkoi myös sauna asettua aloilleen. Syntyi toisen sukupolven sauna, maasauna, joka oli helpoin rakentaa esimerkiksi joen rantatörmään. Maasaunassa oli tasainen maalattia, kolme maahan kaivettua seinää ja neljäs puusta tehty oviseinä sekä muutaman puunrungon varaan ladottu turvekatto. Ovensuun nurkassa oli yksinkertainen kotakiuas, ja lauteeksi laitettiin peräseinälle tukinpuolikas. Kuvassa modernia maasaunaa valmistellaan saunakuntoon heittämällä kiukaalle puhdistavat häkälöylyt.

Seuraava kehitysaskel oli mullistava: saunasta tuli maanpäällinen rakennus. Rautakauden puolivälissä syntyi hirsirakentamisen kehityksen myötä saunojen kolmas sukupolvi. Taidokkaasti veistetyissä savusaunoissa oli suuri, sisäänlämpiävä rauniokivikiuas. Näissä nykysaunojen äideissä suomalaiset kylpivät puolitoistatuhatta vuotta, sillä vielä 1930-luvulla puolet Suomen saunoista oli savusaunoja. Tämän jälkeen paljon polttopuuta ja lämmitysaikaa vievien savusaunojen määrä romahti. Viime vuosina savusauna on kokenut renessanssin – pehmeät löylyt ja savuntuoksuinen tunnelma ovat saunanystävien mieleen. Keskiajalla savupiiput yleistyivät asumuksissa, eikä aikaakaan, kun piippu löysi tiensä myös saunaan. Ensimmäisenä neljännen sukupolven saunojen sydämissä höyryävät kertalämmitteiset ulossavuavat kiukaat otettiin käyttöön Länsi-Suomen mallassaunoissa, joissa saunomisen ohella kuivattiin idätettyä viljaa. Savusaunaa paloturvallisemmat ulossavuavat kiukaat yleistyivät nopeasti 1700- ja 1800luvun kaupunkisaunoissa. 1900-luvulla muurattu kiuas harvinaistui ja peltinen pönttökiuas yleistyi. Kertalämmitteisten ulossavuavien kiukaiden määrä romahti toisen maailmansodan jälkeen. Kuluvalla vuosituhannella saunaharrastajat ovat löytäneet muhevalöylyiset suurkiukaat uudelleen. Sotia seuranneella pula-ajalla keksittiin puuta säästävä tapa lämmittää sauna: jatkuvalämmitteinen, kamiinamallinen kiuas. Mullistavaa oli se, että kiuasta voitiin lämmittää myös saunomisen aikana. Pieni ja kevyt kiuas lämmitti saunan jopa puolessa tunnissa ja kulutti puuta vain murto-osan siitä kuin isot edeltäjänsä. Suuri osa suomalaisista mökki- ja pihasaunoista on edelleen tällaisia viidennen sukupolven saunoja.

Kuudennen sukupolven saunat muuttivat sisälle asuntoihin. Tämän mahdollisti uusi keksintö: sähkökiuas. Sauna ei tarvinnut enää piippua eikä tulta, joten sen saattoi sijoittaa lähes mihin vain. Kätevät kiukaat syrjäyttivät pian puulla lämpiävät edeltäjänsä. Lopullisen läpimurron sähkökiukaat tekivät suomalaisiin koteihin 1970-luvulta alkaen. Nykyisin kylpyhuoneen yhteydessä oleva sauna on suomalaisten asuntojen vakiovaruste kerrostaloyksiöitä myöten. Seuraava kehitysaskel oli älyn astuminen saunaan. Moderneissa saunoissa ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti ja sähköiset älykiukaat lämpenevät ohjelmoidusti. Saunoa voi milloin vain, sillä varaava älykiuas on valmis löylyttelyyn muutamassa minuutissa. Kotisaunoista on kasvanut saunaosastoja, joiden saunassa voi olla erilaiset kiukaat arki-

ja juhlakäyttöön. Samalla saunasta on tullut yhä enemmän designtuote, jonka sisustukseen ja valaistukseen panostetaan.

seuraava aukeama Kahdeksannen sukupolven saunat eivät ole sidottuja paikkaan – sauna on lähtenyt liikkeelle. Saunaan voi törmätä Suomessa melkein missä tahansa, sillä sauna on saanut alleen muun muassa kellukkeet, jalakset ja tietenkin pyörät. Esimerkiksi saunabussissa voi kylpeä niin lumikenkäretken jälkeen luonnon helmassa kuin työpäivän päälle keskikaupungilla. Saunabussin kaltaiset erikoissaunat ovatkin suosittuja henkilöstöpäivien ja erilaisten juhlien pitopaikkoja. 21

Saunan ABC Suomessa on kolme miljoonaa saunaa ja viisi miljoonaa sauna-asiantuntijaa, joten suomalaisten käsitykset hyvästä saunasta vaihtelevat. Vaikka makuasioista ei sovi kiistellä, niin muutamat piirteet yhdistävät hyviä suomalaisia saunoja.

Hyvä suomalainen sauna: 1. On lämmitetty sopivan kuumaksi (noin + 80 °C). Saunan lämpötila on makuasia, mutta haalea sauna ei saa olla. 2. Tuoksuu hyvälle. Aromeina voivat olla puu, vihta, löylytuoksut tai pehmeä savun tuoksahdus. 3. On ilmanvaihdoltaan toimiva. 4. On tehty löylyn heittämistä varten, eli löylyä saa heittää tarpeeksi – omien mieltymystensä mukaan. 5. On vanha tai uusi, mutta siisti. 6. Sijaitsee mieleisessä paikassa. Urbaanissakin ympäristössä vilvoittelumahdollisuus on suomalaisille tärkeä. 7. On ennen kaikkea hyvän olon lähde käyttäjilleen. 24

Raaputa lehteä ja tunne suomalaisen saunan aito tuoksu

Saunomassa Saunakulttuuriin syntyneet suomalaiset suhtautuvat saunomistilanteeseen luonnollisesti. Suomessa lapsetkin saunovat yhdessä vieraiden kanssa pienestä pitäen. Näin saunasta on tullut ajan myötä rentoutumisen tyyssija, jonne kaikki toivotetaan tervetulleiksi. Saunan kuumuus, kosteus ja suomalaiset saunariitit voivat tehdä saunomisesta ensikertalaiselle oudon kokemuksen, joten saunan lämmittäjän on hyvä keskustella vieraansa kanssa saunomisesta etukäteen. Vieraalle on hyvä kertoa, mitä milloinkin tehdään, miksi ja millä tavalla. Saunomisen opettelu kannattaa, sillä saunaan rakastuu viimeistään muutaman saunomiskerran jälkeen.

Saunaetiketti Suomalaiset saunovat yleensä alasti. Alastomuus ei kuitenkaan ole itseisarvo – yhtä hyvin saunoa voi uima-asussa tai pyyhkeeseen verhoutuneena. Suomalaiset kokevat alastomuuden rauhoittavaksi; tittelit katoavat ja ihminen on oma itsensä. Saunassa ollaan aidosti demokraattisia. Vaikka sauna voi olla romanttinen paikka, niin seksi ei liity suomalaiseen saunaan. Ennen saunottiinkin yhdessä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ulkomaalaisille tämä voi olla outoa: jo italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kummasteli Lapin-matkallaan vuonna 1799, miksi miehet

ja naiset eivät tunteneet ”vähäisintäkään mielenkiintoa” toisiaan kohtaan, vaikka he kylpivät yhdessä. Edelleen suomalainen sauna on ikiaikaisten perinteiden mukaisesti siveellinen paikka. Alun perin saunassa oltiin hiljaa. Suomalaisille sauna on edelleen paikka, jossa voi olla sosiaalisesti hiljaa. Hiljaisuuden lomassa puhutaan sekä niitä näitä että syntyjä syviä. Saunomisen syvimpään olemukseen kuuluu myös ajan unohtaminen. Kohteliaisuus, kiireettömyys ja toisten saunojien huomioon ottaminen ovat saunaetiketin kulmakiviä.

Löylynlyömät Saunan nautinnollisuus perustuu ilmankosteuden ja lämmön vaihteluun. Avainasemassa on löyly – suomalaisen saunan tärkein ominaispiirre ja erikoisuus. Löyly on ikivanha suomalais-ugrilainen sana, joka alun perin tarkoitti kiukaalta nousevan höyryn lisäksi yhtä ihmisen sieluista. Saunoessa lämpöä ja ilmankosteutta säädellään heittämällä vettä eli löylyä sopivina annoksina kiukaan kuumille kiville. Löylynheittoa seuraava kuuman kirpaisu häviää nopeasti, ja pian saunojat haluavat lisää löylyä. Parhaimmillaan pumpulinpehmeä löyly on kuin enkelin syleily.

Vihtominen Toinen suomalaisen saunan erikoisuus on vihtominen eli ihon lempeä läpsiminen koivuisella lehtivihkolla. Vihtaa käytetään yksilöllisesti siten kuin kukin hyväksi kokee. Paksunahkaiset voivat mätkiä vihdalla vinhastikin. Vihtominen on erottamaton osa perinteistä saunakulttuuria. Suomalainen kansanviisaus kertoo, miten vihtaa oikeaoppisesti käytetään: ”Vihtominen pitää aloittaa päästä ja edetä ajamalla taudit pois varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen.” Länsisuomalaiset vihtovat saunassa, kun taas itäsuomalaiset vastovat. Oikea talvivihdan tekoaika on keskikesällä, juhannuksen tienoilla. Tuoreet vihdat kuivataan tai pakastetaan. Ennen käyttöä vihta liuotetaan pehmeäksi vedessä.

Kuuma kylpy Vaikka saunomisen perusasiat ovat säilyneet samankaltaisina vuosituhansien ajan, niin saunatavat muuttuvat ajan virrassa. Esimerkiksi kylpypaljut ovat 2000-luvulla yleistyneet nopeasti. Ulkopaljuun mennään saunasta suihkun tai uimisen kautta. Kuuma kylpy täydentää saunan rentouttavan vaikutuksen. Talvella kylvyssä käytetään pipoa. Paljun lämmöstä on soma ihailla pohjoista tähtitaivasta ja revontulia.

Järveen! Vilvoittelu on olennainen osa saunomista. Löylyissä ollaan niin kauan kuin hyvältä tuntuu, ja sitten on jäähdyttelyn vuoro. Kun keho on viilentynyt, palataan saunaan. Myös saunan jälkeen on hyvä vilvoitella tovi. Kesäisin suomalaisten lempivilvoittelua on uiminen. Tuhansien järvien maassa riittää puhtaita vesiä, joissa lapset voivat leikkiä tuntikausia. Suomalaiset ottavat lyhyestä kesästä kaiken irti – mökkisaunat lämpiävät valoisia öitä myöten.

seuraava aukeama Talvisin Suomessa on kätevä vilvoitella raikkaassa pakkasessa tai jopa lumihangessa käväisten. Uimista ei tarvitse unohtaa talvellakaan, sillä lähes jokaisesta kylästä löytyy sauna, jonka yhteydessä on avanto. Avantouinti kuuluukin yhä useamman suomalaisen viikkorutiineihin. Karaistuneet suomalaiset nautiskelevat jääkylvystä ja täysikuusta 37 asteen paukkupakkasessa.

Saunomisen ABC 1. 2. 3. 4. 5.

Varaa paljon aikaa saunomiselle. Mene saunaan uteliain mielin. Saunassa kylvetään joko alasti tai uimapuvussa. Jätä silmälasit pois. Istu ylimmälle lauteelle laudeliinallesi. Rentoudu. Hengitä tasaisesti. Kuuntele kehoasi ja luota tuntemuksiisi. Hikoilu ja ihon punoitus ovat normaalia. Juo vettä hikoilun vastapainoksi. 6. Jos sauna tuntuu liian kuumalta, siirry alalauteille tai käy vilvoittelemassa.

7. Kun olet tottunut saunan alkulämpöön, heitä löylyä pieninä annoksina, tunnustellen. 8. Vilvoittele välillä ulkona. Käy uimassa tai pyöri lumessa. 9. Vihdo lyömällä itseäsi kevyesti vihdalla jalkoihin ja vartaloon. 10. Käy saunassa niin monta kertaa kuin haluat. 11. Peseydy ennen poismenoa. 12. Jatka rentoutumista saunan jälkeen yksin tai yhdessä ystävien kanssa.

Rikas saunakulttuuri Missään muualla maailmassa saunalla ei ole samanlaista asemaa ihmisten elämässä kuin Suomessa. Sauna on suomalaisuuden symboli. Suomalaisille sauna merkitsee väkevää yhteyttä luontoon ja omiin juuriin. Esi-isillemme sauna oli elinehto, jota ilman maamme olisi jäänyt asuttamatta. Saunan suomalaiset juuret saavat todistuksensa siitä, että maailman kaikilla kielillä – ruotsia ja venäjää lukuun ottamatta – sauna on sauna. Saunassa on asuttu, synnytetty ja tehty ruokia. Nykyään suomalaiset saunovat monessa yhteydessä. Saunomisen luonne muuttuu tilanteen mukaan. Perinteinen lauantai-illan perhesauna, kansainvälisen konferenssin osallistujien saunailta tai urheiluseuran voittosauna ovat erilaisia saunakokemuksia.

Suomen Saunaseura Suomalaisille saunan merkitys liittyy elämänaikaisiin kokemuksiin, jotka kumpuavat kansamme tuhansia vuosia pitkästä, katkeamattomasta saunaperinteestä. Sauna sitoo suomalaiset menneisiin sukupolviin ja koko Suomen historiaan. Suomalaista saunaperinnettä vaalii ja tekee tunnetuksi vuonna 1937 perustettu Suomen Saunaseura ry. Seuralla on Helsingin Vaskiniemessä saunatalo, jossa seuran jäsenet ja heidän vieraansa voivat kylpeä. Seura myös tuottaa, kerää ja välittää sauna-alan tiedotusaineistoa kotimaahan ja ulkomaille.

Saunojen Suomi • Suomi on maailman johtava saunamaa • Suomalaiset saunovat paljon: 90 % suomalaisista saunoo vähintään kerran viikossa • Saunakertoja kertyy reilu puoli miljardia vuodessa • Suomessa on noin 3 miljoonaa saunaa • Rantasaunoja on noin 500 000 • Järviä on lähes 190 000 • Rantaviivaa on yhteensä 88 000 kilometriä • Suomen vesistöt ovat puhtaita.

Palveluita joka lähtöön Sauna on aina ollut suomalaisen elämän keskiössä. Rentoutumisen, virkistäytymisen ja puhdistumisen lisäksi saunassa on eri aikoina: • Asuttu • Synnytetty • Säilytetty vainajia ennen hautaan viemistä • Parannettu sairauksia • Hoidettu sota- ja urheiluvammoja • Puhdistuttu sairauksista ja synneistä • Kupattu • Hierottu • Valmistettu ruokaa • Tehty pellavatöitä • Tehty taikoja • Nostatettu lempeä ja naimaonnea • Hierottu poliittisia suhteita • Tehty tärkeitä kauppoja ja sopimuksia • Parannettu maailmaa, tai ainakin yritetty sitä.

Entisajan saunatapoja Viimeksi saunottuja vuosisatoja leimasivat uskomukset ja loitsut, joilla häädettiin syöpäläiset ja taudit sekä saatiin hyvät löylyt. Saunan paikkaan, rakennusmateriaaliin ja käytettyyn polttopuuhun liittyi omat uskomuksensa. Uuden saunan ensilöylyt vaativat tapojen tuntemusta, jos mieli jatkossa saunoa hyvin. Omat loitsunsa oli vieraassa saunassa saunomisellekin. Saunaa ei rakenneta paikalle jossa on jo ollut rakennus. - Viljakkala 1936 Ennen ajateltiin, että jokaisella saunalla oli haltija, joka suojeli saunaa palamasta tai muuten vahingoittumasta. Saunomistapojen tietämyksellä pidettiin saunan haltija tyytyväisenä. Haltijaa ei saanut suututtaa kovaan ääneen puhumalla, laulamalla tai kiroilemalla. Talon väen saunottua haltijalle jätettiin jälkilöylyt, joskus oma vesikippo ja jouluisin puurolautanen. Puiset tai kiviset saunatontut muistuttavat monessa saunassa haltijaperinteestä. Saunanhaltija on pitkäpartainen, yksisilmäinen, piippalakkinen vanha ukko. Sen asuinpaikka on kiukaan takana. - Mikkeli 1936 45

Aidanrakentajat Sauna on suomalaisille aina ollut raja, jonka kautta on lähdetty ja tultu. Suuria siirtymäriittejä olivat ennen esimerkiksi vainajan peseminen ja sielun saatteleminen matkaan, morsiussauna sekä synnytys. Saunassa myös loitsittiin ja parannettiin – ei siis ihme, että saunaa kunnioitettiin. Nykysuomalaisille sauna on edelleen raja. Saavutuksia juhlitaan löylyissä; elämän suruja sulatellaan lauteilla. Mökkireissuihin kuuluu tulo- ja lähtösauna. Kittiläläiset poromiehet kantavat aamulla puita saunaan ja tupaan valmiiksi iltaa varten. Auringonlaskun aikaan tunturinkupeessa nousevat viimeiset tolpat pystyyn. On aika päättää viikon rankka aitaurakka erämaasaunan löylyissä.

Juhlasauna Saunomiseen eri vuodenaikoina ja juhlapyhinä liittyy omia uskomuksiaan. Juhannussaunasta tultaessa heitetty vihta kertoo tulevan puolison tulosuunnan. Uuden vuoden ehtoona saunassa saa pestyä pois kuluneen vuoden liat. Joulusaunan kiukaalle nakattu olut varmistaa hyvän viljasadon. Sauna on muutenkin tärkeä osa suomalaista joulutraditiota. Joulusaunan löylyistä nauttivat samaan aikaan miljoonat suomalaiset. Mutta ei hätää, saunojemme lauteille sopivat yhtä aikaa vaikka kaikki reilut viisi miljoonaa suomalaista ja tilaa jää vielä vieraillekin. Myös Korvatunturin väki pukkia myöten saunoo heti, kun suinkin joulukiireiltään ehtii.

Duunin jälkeen Sauna rentouttaa työn uuvuttamat jäsenet ja aatokset. Entisaikaan saunottiin eniten kesällä hikisten maatöiden jälkeen. Savusauna lämmitettiin kesällä vähintään kahdesti ja talvella kerran viikossa. Nykyään moni suomalainen saunoo töiden päälle päivittäin. Saunassa ei yleensä puhuta työasioista, vaan elämästä. Tehtaiden henkilökuntatiloissa on usein sauna, jossa raskaan työn raatajat puhdistuvat sekä fyysisesti että henkisesti.

Aitiopaikat Urheilu ja sauna kuuluvat Suomessa yhteen – jopa otteluissa. Joissakin jääkiekkohalleissa otteluita ja tapahtumia voi seurata saunan lauteilta. Jyväskylässä Harjun stadion on ainoa paikka maailmassa, jossa katsotaan huippujalkapalloa löylyttelyn ohessa. Stadionin kupeesta löytyy siirrettävä saunan ja baarin yhdistelmä, Sauna Bar. Tyylikäs sauna on arkkitehti Jarkko Könösen suunnittelema.

Musiikkia sielulle Sauna on innoittanut suomalaisia taiteilijoita vuosisatojen ajan. Korkeakulttuurisia löylyjä lyödään muun muassa kirjoissa, tauluissa ja elokuvissa. Saunassa järjestetään nykyään myös kulttuuritapahtumia. Hyvä esimerkki on Rymättylässä, Turun saaristossa, vuosittain järjestettävä swingkonsertti. Suureen maasavusaunaan mahtuu yleisöksi 124 naista. Tunnelma nousee kattoon, kun pääesiintyjä, legendaarinen trumpetisti Ted Curson, päättää konsertin Sibeliuksen Finlandialla.

Yhteissauna

Miesten vuoro

Yhteissaunat olivat Suomessa yleisiä 1950-luvulle saakka. Usein oli tapana, että koko kylän väki kylpi vuoron perään, kun joku lämmitti saunansa. Seuraavalla kerralla lämmitysvuoro vaihtui. Kaupungeissa käytiin yleisissä saunoissa rentoutumassa ja peseytymässä. Yksityissaunojen yleistyttyä sosiaalisaunominen väheni. Kaupungeissa yleisiä saunoja on jäljellä enää muutamia. Viime aikoina yhteissaunominen on löydetty uudestaan. Taloyhtiöiden ja kyläsaunojen yleisillä saunavuoroilla riittää kävijöitä. Monelle suomalaiselle viikoittainen saunavuoro ystävien tai naapureiden kanssa on osa arkea.

Sanonnan mukaan suomalainen mies ei puhu eikä pukahda. Paitsi saunassa, jonka pehmeissä löylyissä, pimeyden keskellä karskitkin miehet ovat aikojen alusta asti kertoneet ystävilleen asioita, joita eivät olisi päivänvalossa kuunaan paljastaneet. Näistä tarinoista on tehty elokuva Miesten vuoro, runollinen sukellus ihmisyyteen. Maailman festivaaleilla palkintoja niittäneessä elokuvassa alastomat miehet istuvat saunassa ja puhuvat suoraan sydämestään. Elokuva matkaa läpi Suomen ja pysähtyy saunojen lauteille kuuntelemaan miesten koskettavia tarinoita rakkaudesta, kuolemasta, syntymästä, ystävyydestä – elämästä. Elokuvan hienoista kohtauksista löytyy kuvia tämän kirjan kansien välistä. Yllä olevassa kuvassa elokuvan yhdessä ohjanneet ja käsikirjoittaneet Mika Hotakainen (vas.) ja Joonas Berghäll ovat menossa saunaan. 57

Rauhanturvaajat Ulkomaille muuttavat suomalaiset vievät mukanaan maailmalle mielikuvan oikeanlaisesta saunasta. Eikä tässä kaikki – monet ulkosuomalaiset rakentavat ensi töikseen saunan omaksi ja ystäviensä iloksi. Kun suomalaiset muuttavat, sauna kulkee mukana. Maailman kriisialueiden kuumimpia paikkoja ovat 1950-luvulta alkaen olleet suomalaisten rauhanturvaajien saunat. Suomalaisten rauhanturvaajien motto on, että operaatio kuin operaatio, ensin pystytetään saunat ja sitten rauhoitetaan alueen kiistelevät osapuolet. Niinpä legendaarisissa suomalaisissa saunoissa on löylytelty noin 30 rauhanturvaoperaatiossa Aasiassa, Afrikassa, Balkanilla ja Lähi-idässä. Ankarissa oloissa saunat ovat rentoutumiskeitaita, joiden kautta suomalainen saunakulttuuri on samalla levinnyt maailmalle. Rauhanturvaajat ovat myös saunan suurlähettiläitä.

Saunadiplomatiaa Saunapolitiikalla on Suomessa pitkät perinteet. Monet tärkeät päätökset ja sopimukset on pohjustettu saunassa. Saunasovun salaisuus on yksinkertainen: kun on heitetty vaatteet naulaan ja astuttu saunan lämpöön, titteleiden sijaan puhuvat ihmiset. Hyvä esimerkki modernista saunadiplomatiasta on Suomen Washingtonin suurlähetystön perustama suosittu saunaseura, jonka jäseniä ovat virkamiehet, lobbarit, toimittajat ja muut politiikan taustavaikuttajat. Seuran tavoitteena on vaihtaa Washingtonin kuumimpia uutisia ja skuuppeja, luoda uusia keskustelunaiheita, rentoutua hyvässä seurassa ja levittää sanaa suomalaisen saunakulttuurin iloista sekä muista suomalaisten saavutuksista. Kuvassa suurlähettiläs Martti Ahtisaari (oik.), ulkoministeri Ahti Karjalainen ja Tansanian ulkoministeri John Samuel Malecela saunomassa Dar es Salaamissa vuonna 1974. Ahtisaari sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena merkittävistä ponnistuksistaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa.

Kylpyläkulttuuri Uimahallit ja kylpylät kuuluvat suomalaiseen elämäntapaan. Sauna on erottamaton osa suomalaista kylpyläkulttuuria. Kylpyläkeitaiden saunamaailmoista löytyy muun muassa savu-, höyry-, luola- ja luonnonäänisiä rentoutumissaunoja. Kylpylöiden yhteydessä on yleensä myös monipuolinen hyvinvointiosasto.

Saunassa on yritystä Sauna on oleellinen osa suomalaista työ- ja yrityselämää. Suomessa on satoja saunatuotteisiin ja -palveluihin keskittyneitä yrityksiä, joten saunan taloudellinen ja työllistävä merkitys on suuri. Sauna on myös tärkeä vientituote, sillä suomalaiset saunatuotteiden tekijät ovat alansa huippuja, kuten tämän kirjan sivuilta näkyy. Sauna-alan toimijat ovat perustaneet Sauna from Finland -yhdistyksen, jonka tavoitteena on edistää suomalaista saunakulttuuria sekä tukea saunapalveluiden kehitystä.

Hyvinvoinnin temppeli Sauna on suomalaisille hyvän olon lähde. Saunominen rentouttaa fyysisesti ja rauhoittaa henkisesti. Saunomisnautintoa kasvatetaan vihtomisella, erilaisilla hoidoilla, saunatuoksuilla sekä vilvoittelemalla uimalla tai lumihangessa kierimällä. Nykytutkimukset osoittavat suomalaisten ikiaikaisen, lujan uskon saunan terveellisyyteen olevan perusteltu: sauna on puhdas paikka, ja saunominen sopii kaikille ikään tai terveydentilaan katsomatta. Sauna on perinteestä ammentava, moderni hyvinvointikeskus.

Sauna sopii kaikille Iho on merkittävä kuona-aineiden poistaja ja elimistön suurin elin, joten ei ihme, että hikoiluhoitoja on tehty eri puolilla maailmaa tuhansien vuosien ajan. Kuumassa ihon hiussuonet laajenevat, jolloin jopa 70 % verestä kiertää ihon kautta. Saunoessa tärkeimmät muutokset elimistössä tapahtuvatkin verenkierrossa. Saunassa hikoileminen syväpuhdistaa ihoa ja poistaa kuolleita ihosoluja. Saunomisen tärkeimmät terveysvaikutukset ovat rentoutuminen ja stressin laukeaminen, kun lämpö virtaa jäseniin ja on aikaa hiljentyä. Kehon lämpötilan nousu vaikuttaa myös ihmisen hormonitoimintaan. Lämpötilan nousu esimerkiksi lisää nukahtamisen kannalta tärkeän välittäjäaineen, serotoniinin, määrää. Saunomisen katsotaankin helpottavan nukahtamista ja parantavan unen laatua. Saunomista on tutkittu Suomen ohella muun muassa Saksassa ja Japanissa. Jyväskylän yliopisto on tehnyt hyvän yhteenvedon saunan terveysvaikutuksista. Maltillisen saunomisen on osoitettu olevan turvallista jopa sydänsairaille ja raskaana oleville. Loppupäätelmä on selkeä: saunominen on terveellistä kaikille vauvasta vaariin.

Parantava sauna

Kupaten kuntoon

Saunan rooli tautien hoidossa oli entisaikaan keskeinen. Jo Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa Väinämöinen pelastaa väkensä uhkaavilta taudeilta lämmittämällä saunan ja kutsumalla loitsulla jumalan löylyttelemään ja kansaa parantamaan. Myös sananlaskut, kuten ”Jos sauna, viina ja terva eivät auta, on tauti kuolemaksi” ja ”Sauna on Suomen kansan lääke”, paljastavat suomalaisten vahvan uskon saunan parantavaan vaikutukseen. Turvesauna on yksi nykysuomalainen saunahoitomuoto.

Kuppaus on yli 5 000 vuotta vanha hoitokeino, joka levisi Suomeen 1400-luvulla. Ei aikaakaan, kun kupparit kiersivät saunasta saunaan iskemässä verta. Välillä unohduksissa ollut hoitomuoto on viime aikoina yleistynyt Suomessa. Kuppauksesta haetaan apua muun muassa ihotauteihin, verenkiertovaivoihin, migreeniin ja lihasperäisiin kipuihin.

Turpeesta terveyttä Jo muinaiset roomalaiset tunsivat turpeen terapeuttiset vaikutukset. Keskieurooppalaiset ovat nauttineet turvehoidoista Napoleonia ja kuninkaallisia myöten. Mutta turpeen hoitovaikutuksia tehostavan turvesaunan keksimiseen tarvittiin suomalaisia. Turvesaunassa vartalolle levitetään suon syvästä sylistä kaivettua, steriiliä sara- ja rahkaturvetta. Sen jälkeen siirrytään 50–60-asteisen saunan lempeään lämpöön. Noin varttitunti riittää, sitten turvepuku pestään pois ja on levon aika. Hoidon aikana nautitaan runsaasti vettä. Turvesauna tepsii moneen vaivaan: nivelreumaan, kihtiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, eturauhas- ja vaihdevuosioireisiin sekä ihotauteihin. Lisäksi turvesauna poistaa kuonaaineita, rentouttaa syviä lihaksia ja ehkäisee stressiä. Turvesauna on voimakas hoitomuoto, jota suositellaan ilman lääkärin lupaa vain perusterveille.

Vihdasta virkeyttä Suomalaiseen saunaan olennaisesti kuuluva vihtominen parantaa ihon verenkiertoa ja edistää aineenvaihduntaa. Vihtomalla on helppo tuoda lämpöä kehon kipeisiin kohtiin. Kokonaisuutena vihtominen vastaa hellää hierontaa. Bonuksena vihtoja saa puhdistavan ihohoidon, sillä koivunlehdistä irtoaa raikkaan tuoksun lisäksi ihoa hoitavia aineita. Vihtomisen hoitovaikutusta voi tehostaa tekemällä katajaisen vihdan tai lisäämällä koivuvihtaan muutaman katajanoksan. Vihtomisen lisäksi saunomisen hyvinvointivaikutuksia lisätään esimerkiksi eteerisillä öljyillä, hunajalla tai muilla hemmottelevilla ihonhoitotuotteilla ja tunnelmavalaistuksella.

Lenkkisauna Saunan lämmössä liikunnassa rasittuneet lihakset ja nivelet rentoutuvat sekä alkavat palautua. Ei siis ihme, että löylynheitto on aina kuulunut suomalaisten urheilijoiden harjoitusohjelmaan. Onpa saunaa aikoinaan pidetty jopa suomalaisten kestävyysurheilijoiden salaisena aseena. Tavalliset tallaajatkin tuntevat saunan taian lihasten lämpöhoidossa, joten kuntoilun jälkeinen sauna on Suomessa instituutio. Kotisaunan lämpiämistä odottaessa monet lähtevät saunalenkille. Sauna kruunaa treenit ja retket. Iltapala kodikkaassa saunatuvassa täydentää nautinnon.

Saunajooga Saunassa ja joogassa on paljon samaa; molemmilla tavoitellaan rentoutta ja mielenrauhaa. Yhdistämällä saunan pyhyys ja joogan lihaskuntoharjoitteet syntyy saunajooga, eri joogalajeihin pohjautuva puolen tunnin mittainen rauhallinen, kaikille sopiva harjoitus, joka tehdään joko seisten joogamatoilla tai istuen lauteilla. Saunajoogan aluksi hiljennytään tyhjentämään mieltä ja tekemään hengitysharjoituksia. Kehoa vahvistetaan ja venytetään rauhallisilla liikkeillä, joita seuraa loppurentoutus. Lihasten venyttäminen on turvallista ja helppoa 50-asteisen saunan leppeässä lämmössä. Saunan hämyssä joogaaminen sykähdyttää sielua ja avaa mielen lukkoja. Saunajoogan jälkeen aineenvaihdunta pelaa ja hymy on herkässä.

Kylmä karaisee Mitä järkeä on mennä saunasta uimaan hyiseen veteen? Paljonkin, sillä säännöllinen avantouinti on monella tavalla terveellistä: verenpaine laskee, energiatasapainon säätely ja kylmänsieto paranevat, stressi poistuu ja mieliala kohenee. Avantouinti myös säilyttää ihon kimmoisuutta hidastamalla solujen vanhenemista. Talviuinnin piristävä vaikutus perustuu siihen, että suuret lämpötilaerot lisäävät stressihormonien eritystä. Samanlaisen hormoniruiskeen saa pitkästä lumipesusta. Avantouinti sopii lähes kaikille. Ainoastaan sairaudesta kärsivien kannattaa ensin neuvotella lääkärin kanssa. Ensikertaisen muistilista: • Anna kehosi hieman viilentyä, ennen kuin menet saunasta avantoon • Avannossa kannattaa viipyä aluksi vain muutamia sekunteja • Älä pelästy, vaikka hengityksesi aluksi hetkellisesti salpautuisi. Vedä ennen avantoon menoa keuhkosi täyteen ilmaa ja puhalla avantoon mennessäsi rauhallisesti ulos. • Pukeudu lämpimästi saunomisen ja avannon jälkeen • Kuuntele kehoasi – avantouinti on yksilöllistä.

Henkilöstöpäivä Sauna on osa suomalaista työhyvinvointia. Monet työterveyspalvelut huipentuvat löylyttelyyn. Lauteille päädytään myös koulutusten jälkeen, sillä sauna kuuluu henkilöstöpäivien perusohjelmaan. Koulutus, sauna, hyvä ruoka – siinä tyypillinen laadukkaan suomalaisen henkilöstöpäivän ohjelma. Kiuasta sihautellessa tutustaan uudella tavalla työkavereihin ja vaikeatkin asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Yritysten ja yhteisöjen henkilökunnan kehittäminen myös työllistää: saunaan liittyviin hyvinvointipalveluihin on erikoistunut kymmeniä yrityksiä eri puolilla Suomea.

Löylynhenki Entisaikaan sauna oli suomensukuisille kansoille pyhä paikka, ja kiukaan kiviltä nouseva löyly yhdisti saunan tuonpuoleiseen. Leiritulilla ja saunoissa lauletut myytit kertovat, kuinka saunassa tapahtuneella parantamisella ihminen yhdistyy koko maailmankaikkeuteen. Verkkaisa saunominen on ajaton rituaali, joka hoitaa mielenterveyttä. Löylynhenki elää aina, kun kiuas kiireettömästä kädestä sihahtaa.

seuraava aukeama Suomalaisille saunominen on ennen kaikkea hyvän olon lataamista kehoon ja mieleen. Niinpä mielenrauha lienee saunan suurin terveydellinen vaikutus. Saunan jälkeen ihminen on sisältä puhtaampi, vastaanottavaisempi elämälle.

Saunan jälkeen Sauna ja ruoka kuuluvat yhteen. Entisaikaan sauna oli tärkeä osa kotikeittiötä, ja saunan lämmössä ja puhtaudessa muun muassa palvattiin lihaa ja kuivattiin maltaita. Saunan jälkeen juotiin raikkaita juomia ja syötiin kevyt ateria. Nykyäänkin saunomisen huipentaa pikkusuolainen purtava tai herkullinen, tuoreista aineksista tehty ateria. Saunaruokiin on myös omat reseptinsä. Juhlasaunan kruunaa erityinen saunamenu.

Luonnonantimia Meheviä versoja, makeita marjoja, aromikkaita sieniä, punalihaisia kaloja – Suomen luonto on tulvillaan herkkuja. Sauna-ateriat valmistetaankin usein terveellisistä luonnonantimista. Erityisesti loppukesän sadonkorjuuaikaan on luonnosta helppo hankkia raaka-aineita. Esimerkiksi elokuiset rapujuhlat kuuluvat monen suomalaisen kesäperinteisiin. Suomessa on ulkomaalaisillakin laajat jokamiehenoikeudet, joiden ansiosta luonnosta saa poimia marjoja ja sieniä sekä järvistä onkia kaloja. Monilla suomalaisilla on oma kesäpuutarha, jonka antimet, kuten juurekset ja salaatit, täydentävät saunapöytää. Mökkisaunoilla syödään paljon lähiruokaa.

SAUNAMENU Suomalaiset saunovat niin paljon, että saunan jälkeen syödään yleensä arkisesti. Toisinaan on kuitenkin syytä saunoa ja syödä juhlavasti. Tässä maittava neljän hengen menu elämänjuhlaan:

Leikkaa mallasleivästä viipaleita. Ota rengasmuotilla viipaleista pyöreitä paloja 3 ruokailijaa kohti. Voitele palat voilla, johon on sekoitettu hienonnettua tilliä. Leikkaa lohitangoista ohuita siivuja. Laita 3 siivua limittäin jokaiselle leivälle. Koristele krassimixillä.

Kantarellikeitto:

Sauna-sapakset Kantarellikeittoa Poronfileetä ja riistamakkaraa Purjoon käärittyä perunaterriiniä Lakkabrulé ja lakkahilloketta

300 g kantarellejä 100 g sipulia 3 dl kana- tai kasvislientä 3 dl kuohukermaa

2 rkl vehnäjauhoa 50 g voita suolaa, pippuria

Freesaa sipulit ja sienet kattilassa. Lisää vehnäjauhot. Lisää liemi ja sen jälkeen kerma. Hauduta 30 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.

Persiljavaahto: 2 dl rasvatonta maitoa 3 oksaa persiljaa

suolaa, pippuria

Laita persiljat ja maito kattilaan. Hienonna persiljat. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna persiljamaitoa hellalla. Vatkaa koko ajan, kunnes keitos vaahtoutuu.

Sauna-sapakset:

mallasleipää ja pippurilohta 400 g lohifilettä 10 % suolalientä

rose- viher- ja mustapippuria mallasleipää

Leikkaa fileestä 3 cm paksuisia tankoja ja marinoi niitä 2,5 tuntia suolaliemessä. Kuivaa lohitangot ja hiillosta niiden pinnat kuumalla levyllä. Rouhi pippurit ja pyörittele tangot pippuriseoksessa. Kieritä tangot kelmuun ja laita kylmään. 90

Poronfile: poronfileetä 150 g/henkilö. Ota liha ajoissa huoneenlämpöön. Mausta fileet suolalla ja mustapippurilla. Ruskista fileet voissa ja kypsennä loppuun 100-asteisessa uunissa. Sopiva lihan sisälämpö on 53 astetta.

Riistamakkara: 250 g hirven ja sian rintalihoja 2 metriä siansuolta 2 maustepippuria 1 laakerinlehti

Punaviinikastike: vettä 250 g perunaa 0,5 dl hienonnettua sipulia suolaa, valkopippuria ja maustepippuria.

2 salottisipulia 30 g porkkanaa 30 g palsternakkaa 30 g varsiselleriä 1 tl tomaattipyreetä 1 valkosipulin kynsi

4 dl punaviiniä 4 dl hyvää sky-lientä 2 dl vettä sokeria timjamia ja mustapippuria

Keitä lihat mausteiden kanssa kypsiksi vähässä vedessä. Keitä kuorittuja perunoita 10 minuuttia. Freesaa sipulit. Aja kaikki aineet lihamyllyn karkealla terällä hienoksi ja notkista keitinliemellä puuromaiseksi. Tarkista suola. Huuhtele suolet. Täytä ne hieman vajaiksi. Sido suolien päät paistinarulla. Keitä makkarat kypsiksi lihan keitinliemessä. Paista makkarat pannulla ennen tarjoilua.

Paahda juurekset kattilassa voin ja sokerin kanssa. Lisää tomaattipyree, punaviini ja vesi. Keitä seos kattilassa yhteen kolmasosaan. Lisää sky-liemi ja mausteet. Kiehauta. Nosta hellalta sivuun lepäämään. Siivilöi kastike (suurusta tarvittaessa). Tarkista maku.

Purjoon käärittyä perunaterriiniä:

Lakkabrulè:

500 g rosamundaperunaa 100 g ruskistettua voita

5 dl kuohukermaa 5 keltuaista 1 vaniljatanko

puolikkaan sitruunan mehu purjoa

Öljyä perunat ja laita ne noin 50 minuutiksi 160-asteiseen uuniin. Ruskista voi. Purista sitruunamehu. Ryöppää purjonlehdet ja kuivaa ne hyvin. Vuoraa sopiva astia purjonlehdillä. Halkaise lämpimät, kypsät perunat ja koverra niiden sisusta kulhoon. Sekoita joukkoon sitruunamehu ja ruskistettu voi. Sekoita puukauhalla perunat rikki. Mausta suolalla. Painele massa tiukasti purjonlehdillä vuorattuun astiaan. Laita terriini kylmään kovettumaan 3–4 tunniksi.

200 g lakkoja 75 g sokeria

Kiehauta kuohukerma, halkaistu vaniljatanko ja sokeri. Lisää joukkoon lakat. Sekoita. Laita kerma kylmään maustumaan mielellään vuorokaudeksi. Siivilöi liemi ja riko keltuaiset joukkoon. Laita brulèmassa uunin kestäviin astioihin. Kypsennä 93 asteessa 20–35 minuuttia (massan täytyy hyytyä). Jäähdytä. Polta pinta ruokosokerin kanssa kaasupolttimella. Tarjoile lakkahillokkeen kanssa.

Lakkahilloke: 200 g lakkoja 0,8 dl hillosokeria

Kiehauta lakat hillosokerin kanssa kattilassa. Älä sekoita liikaa, jotta lakat pysyisivät kasassa. Jäähdytä ja tarjoa brulèen kanssa. 93

Kiuasmakkara Makkara on tyypillistä suomalaista saunaevästä. Grillimakkaraa paistetaan takassa tai lämmitetään kiukaan yläpuolella. Herkullista vaihtelua saa helposti lisäämällä ruokaan juustoa ja kasviksia. Kas näin:

1 pkt grillimakkaraa 1 dl kurkkusalaattia 2 tomaattia pieninä kuutioina 1 dl juustoraastetta 2 suikaloitua sipulia 2 valkosipulin kynttä 1 kesäkurpitsa öljyä ½ tl timjamia 1 tl suolaa mustapippuria alumiininen makkarapussi tai alumiinifoliota rullasta Sekoita kurkkusalaatin joukkoon tomaattikuutiot. Poista makkaroista kuoret ja viillä makkaraan syviä vinoviiltoja. Pane viiltoihin kurkkusalaatti-tomaattiseosta ja painele päälle juustoraaste. Pane makkarat makkarapussiin tai taittele kaksinkertaisesta alumiiniarkista sopiva pussi. Halkaise valkosipulinkynnet. Mausta sipulit ja kesäkurpitsat. Pirskota vihannesten ja valkosipulipuolikkaiden päälle hiukan öljyä. Lisää vihannekset makkaroiden päälle ja sulje pussi huolellisesti. Paista joko kiukaan päällä olevassa astiassa, grillissä tai uunissa. Paistoaika on 20–30 minuuttia. Tarjoa makkarat suoraan foliopussista.

Saunahullut suomalaiset Suomalaisten asuntojen tai lomamökkien yhteydessä on yleensä sauna. Niinpä Suomessa on saman verran saunoja kuin autoja! Kaikkiaan lähes kolmasosa maailman 10 miljoonasta saunasta sijaitsee Suomessa. Saunoja on Suomessa joka lähtöön perinteisistä rantasaunoista kaupunkiasuntojen moderneihin designsaunoihin. Löylynlyömälle kansalle tämäkään ei riitä – suomalaisten kekseliäisyydellä ei saunojen suhteen ole rajoja.

Pelle Pelottomat Kuopiolaiset insinööriopiskelijat halusivat rakentaa modernin ja liikennekelpoisen saunan. Syntyi opiskelijoiden omaan käyttöön tarkoitettu innovatiivinen INSSIsauna. Sauna on ovaalinmallinen, ja sen ansiosta löyly kiertää tasaisesti koko saunassa. Portaattomasti säädettävä ilmanvaihto takaa hyvät löylyt. Saunan kiuaskivien, savukaasujen ja sisäilman lämpötiloja mitataan sekunnin välein.

Kiuaskivien lämpötilasta päätellään, milloin tulipesään on lisättävä puita ja kuinka paljon. Mittaustuloksia seurataan saunan ulko- ja sisäpuolella olevilta tietokoneiden näytöiltä. Saunoessa voidaan myös kuunnella musiikkia, surffailla netissä tai katsella elokuvia. Saunan laitteet saavat virtansa suuresta akusta, joka ladataan ympäristöystävällisesti aurinkopaneelilla.

seuraava aukeama Puimuri-, puhelinkoppi- ja kuumailmapallosauna – siinä muutamia erikoisimpia suomalaisten saunaintoilijoiden hengentuotteita. Vanhaan autoon tai peräkärryyn saunan rakentavia kekseliäitä nikkareita löytyy ympäri Suomea. Saunojen kokoontumisajoihin Teuvaan kokoontuu joka vuosi tuhansia ihmisiä nauttimaan erikoisista löylyistä.

Maisemasauna Huippumoderneista löylyistä nautitaan Ylläksellä, Suomen Lapissa huikeissa maisemissa. Hiihtohissin gondoliin rakennetussa saunassa yhdistyvät makeat löylyt ja avarat erämaamaisemat – Yllästunturin huipulta näkee jopa 130 kilometrin päähän. Edestakainen hissimatka kestää varttitunnin. Maailman ainoa gondolisauna kiinnostaa; ylhäisestä löylyttelystä on tehty kymmeniä juttuja maailman medioihin.

Piippusauna (seuraava aukeama) Wilhelm Schaumanin perustama Suomen ensimmäinen vaneritehdas aloitti toimintansa Jyväskylässä vuonna 1912. Tehdas oli pitkään Jyväskylän suurin työnantaja. Kasvavan kaupungin keskelle jääneen tehtaan toiminta loppui vuonna 1995. Jyväskylän ammattikorkeakoulu saneerasi vanhasta tehdasrakennuksesta opetusravintolan restonomiopiskelijoille. Myös tehtaan entinen piippu höyryää taas – siihen rakennettiin upea, pyöreä sauna. Ainutlaatuisessa piippusaunassa on tilaa 10 saunojalle.

102

Euroopan katolla Kevyet telttasaunat ovat osa suomalaista retkeilyperinnettä. Eräretken huipentavat löylyt salomaiden sydämessä, omassa rauhassa. Onnistuu saunominen vuoristossakin: suomalainen retkikunta on kylpenyt jopa Mont Blancilla, Länsi-Euroopan korkeimmalla vuorella (4 810 metriä). Erikoisvalmisteisen kiukaan ansiosta löylyt olivat niin hyvät, että saunojat virkistäytyivät peseytymällä lumessa.

seuraava aukeama Järeitä telttasaunoja suomalaiset pystyttävät esimerkiksi autoilu- ja veneilylomilla sekä festivaaleilla. Puolijoukkuetelttaan sopii helposti parikymmentä kylpijää. Saunan ulkopuolella on mukava jäähdytellä ja rentoutua nuotion ääressä.

107

Vesillä

Jäiset löylyt (seuraava aukeama)

Laineet liplattavat, auringonsäteet kisailevat veden peilissä. Puhdas vesi hyväilee löylyn lämmittämän uimaan menijän varpaita. Ulapalla uidessa taivas ja vesi kohtaavat. Ajatukset siintävät valonkirjomaan siniseen rauhaan. Sukeltaessa kuuluu hiljaisuus, pinnalla kalatiiran kutsu. Lauttasauna on upea tapa nauttia Suomen suvesta.

Jääsaunan tekemisessä on urakkaa kerrakseen. Teräsjäästä sahataan harkkoja, jotka kootaan pinoon. Harkkojen väliin laitetaan jäätä ja lunta. Kaikkiaan jäätä tarvitaan hyvinkin 20 tonnia. Jääsaunassa ei palella, sillä löylyä heitettäessä höyryä piisaa jopa niin, ettei eteensä näe. Saunanautinnon kruunaa viereisessä avannossa vilvoittelu.

111

Suomalainen unelma Omalta rantasaunalta aukeaa monen suomalaisen sielunmaisema… ”Saunassa palaa toinen pesällinen puita. Istun nauttimaan hetkestä. Loppukesän hämärtyvään iltaan leviää savun tuoksu. Suljen silmäni. Tähän saunaan liittyy paljon muistoja lapsuuden kesälomista. Ja isovanhempien kertomia tarinoita sukusaunastamme. Saunoja on erilaisia, minulle on yksi ylitse muiden. Tämä on sieluni pyhäkkö, jossa arjen kiire katoaa ja mieli puhdistuu. Miten tyyni olenkaan aina täällä. Lisään puita, jätän perinteemme mukaisesti saunatontulle juotavaa ja lähden järvelle soutelemaan. Vesipisarat tippuvat airosta auringonsiltaan. Olen onnellinen.”

114

MUISTIINPANOJA

Kirjassa mukana

Kuvat

Kannen kuva: Sauna-, majoitus-, kokous ja ateriapalvelut, Lomakeskus Revontuli, www.revontuli.fi

123rf.com: sivut 2–3, 85 (ylh.), 114–115 Aarne Pietinen / Suomen valokuvataiteen museo: sivu 67 Antti Helimäki / Kannonnokka: sivu 79 (oik., alh. oik.) Aino Klinikat Oy:n kuvapankki: sivut 68, 69 Eeva-Liisa Anttila / Sauna from Finland ry: sivut 12–13 Erkki Laitila / Lehtikuva: sivu 57 Fotolia.com: sivut 7 (ylh.), 25 (ylh.), 63 (ylh.), 95 (ylh.) Hanne Manelius / Sauna from Finland ry: sivut 74, 75 Harvia Oy:n kuvapankki: sivut 4, 34, 35, 40–41, 61, 95 Heikki Färm / Oktober: sivut 49, 98 (ylh. vas.) (elokuvasta Miesten vuoro) Heikki Riikonen: sivut 37 (ylh.), 43 (ylh.) Herrankukkaro kuvapankki: sivut 52–53, 53, 62, sivu 71 (oik.) I. K. Inha / Museovirasto: sivu 14 Jaakko Kilpiäinen / leuku.fi: sivu 76 Jaakko Tähti: sivut 31, 109 Jorma Jämsen / Vastavalo.fi: sivu 10 (ylh.) Jouni Laaksomies: sivut 8, 13 Juho Kauppinen & Mikko Ruotsalainen / Savonia-ammattikorkeakoulu: sivut 96, 97 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: sivut 102–103, 103 Kari Härkönen, Pietari Kauttu, Tuomas Poikela & Sami Vähänen / Helo: sivut 104–105 Keijo Penttinen / Lomakeskus Revontuli: kannen kuvat, sivu 48 Keijo Penttinen / Sauna from Finland / Sauna Bar: sivut 50-51, 51 Keijo Penttinen / Rantasipi Laajavuori: sivut 58–59, 83 Keijo Penttinen / Varjolan tila: sivut 78, 89, 90, 106, 107 Keijo Taskinen: sivut 6, 9 (oik.), 27, 44, 45, 46, 47, 64–65, 77, 112 Keijo Taskinen / Lomakeskus Seita: sivu 82 Keijo Taskinen / Unique Lapland: sivut 20–21 Keijo Taskinen / Ylläksen Yöpuu: sivut 32–33 Kuvawiik: sivut 15 (oik.), 73 Malla Hukkanen / Oktober: sivut 37, 55 (elokuvasta Miesten vuoro) Milka Alanen: sivu 26 Nikkarien Oy:n kuvapankki: sivu 9 (vas.) Pouttu Oy: sivut 92–93 Päivi Eronen: sivut 54, 66, 98–99 Rovaniemen Matkailu & Markkinointi: sivu 111 Rukan Salonki: sivu 110 Sassa Stenroos / Vastavalo.fi: sivu 94 Sauna from Finland: sivut 15 (vas.), 41 (ylh.) Seppo Pukkila: sivut 38, 43 (vas.), 70, 71 (vas.), 81, 113 Sport Resort Ylläs: sivut 100, 101 Sun Sauna Oy:n kuvapankki: sivut 18, 19, 60 Timo Veijalainen / AV-Lappi: sivu 81 Tuukka Koski / Kannonnokka: sivu 79 (alh. vas.)

sivu 9 (vas), 106: Saunatarvikkeet, Nikkarien Oy/Saunia, www.nikkarien.fi sivut 10–11, 30, 72, 82: Tilaussauna ja kylpytynnyri, Majoitus- ja ateriapalvelut, Lomakeskus Seita, www.seitahotelli.fi sivut 18–19, 60: Mittaräätälöidyt saunakalusteet, Sun Sauna Oy, www.sunsauna.com sivut 20–21: Saunabussi, ohjelmapalvelut, Unique Lapland, www.uniquelapland.com sivut 22, 25: Saunan ystävien verkkojulkaisu ja -kauppa, Visit Sauna, www.visitsauna.fi sivut 32–33: Majoitus- ja ohjelmapalvelut, Ylläksen Yöpuu, www.yllaksenyopuu.com sivut 34, 61, 106: Kiukaat ja saunat, Harvia Oy, www.harvia.fi sivut 37, 49, 55, 98: Elokuva Miesten vuoro, Oktober, www.oktober.fi sivut 50, 107: Saunatekstiilit, Jokipiin Pellava Oy, www.jokipiinpellava.fi sivut 52–53: Tilaussaunat, ateria- ja kokouspalvelut, Rymättylän Herrankukkaro, www.herrankukkaro.fi sivut 58–59, 83: Kylpylä- ja hotellipalvelut, Restel Oy, Rantasipi Kylpylähotellit, www.restel.fi sivut 68–69: Turvesaunat, Aino Klinikka/Med.SPA Aino, www.ainoklinikat.fi sivut 78, 89–90, 106, 107: Tilaussaunat, ateria-, kokous- ja elämyspalvelut, Varjolan Tila, www.varjola.com sivu 79: Elämys- ja kokouspalvelut, Kannonnokka Oy, www.kannonnokka.com sivut 100, 102, 104, 105: Sähkö- ja puukiukaat, höyrystimet ja infrapunasaunat, Helo Group Oyj, www.helo.fi sivut 102–103: Piippusauna, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, www.jamk.fi sivu 110: Jääsauna, majoitus-, kokous- ja ateriapalvelut, Rukan Salonki, www.rukansalonki.fi

(kuvat jatkuvat) Veli-Pekka Hentilä / Vastavalo.fi: sivu 36 Ville-Matti Laakkio: sivu 98 (vas. alh.) VisitFinland.com kuvapankki: sivut 7, 16–17, sivu 23, 24, 28–29, 39, 42, 63, 84, 85, 86, 87, 108 Visitsauna.fi: sivut 22, 25 VVI VAT 2006: sivut 10–11, 30, 72 www.peacekeeping.fi: sivu 56

Kirjallisuutta Suomalaisesta saunasta on tehty kymmeniä ansiokkaita kirjoja ja satoja artikkeleita. Julkaiseepa Suomen Saunaseura ry löylyttelyn ystävien lämminhenkistä äänenkannattajaa, Sauna-lehteä. Jyväskylän yliopiston tuore saunan hyvinvointivaikutustutkimus on monipuolinen saunatiedon lähde internet-osoitteita myöten. Tässä muutamia tämän kirjan innoittajia ja tietolähteitä. Eeva-Liisa Anttilan saunakirjoitukset Heli Koppelo & Milka Alanen: Naisten saunakirja. Ajatuskirjat 2006 Jari Jetsonen & Juha Pentikäinen: Löylyn henki, kolmen mantereen kylvyt. Rakennustieto 2000 Juha Nirkko & Henriikka Salonen: Sauna – pieni perinnekirja. SKS 2010 Liisa Neittaanmäki: Saunan terveysvaikutustutkimus. Jyväskylän yliopisto 2011 Marketta Forsell: Saunan taikaa. Minerva 2007 Mervi Hongisto & Merja Pihlajamäki: Saunan Salaisuus. 2005 Päivi Eronen: Kylpijät – The Bathers. Maahenki 2007 Saunaniekka Pekka E. Tommilan haastattelut ja kirjoitukset Suomen Saunaseura ry: Sauna-lehti