Tampere by Kirjakaari

Jukka Rautio

TAM PE R E

ÄNTYKUSTANNUS OY MÄNTYKUSTANNUS

Valokuvat • Photographs JUKKA RAUTIO

Yksittäiset valokuvat • Individual photographs: Harri Hinkka s. 16,65; Antti Härkönen TTY/ORC 75; Ari Ijäs 73a; Kari Jokinen 66y; Mika Kanerva 16; Mika Kylmäniemi 1,24-25,48,70-71,83,85y, 86-87,89,92-93; Pekka Mononen 66-67a; Irina Niemi 72; Lasse Orsila TTY/ORC 75; Jukka Salminen 73; Jyrki Tervo 65; Tampereen taidemuseon Muumilaakso 57. Kuvankäsittely • Image processing JOHANNA HELIN Graafinen suunnittelu ja taitto • Graphic design and layout JUSSI JÄPPINEN KY Kuvatekstit • Captions ARJA KOHVAKKA-VIINANEN Copyright © 2009 JUKKA RAUTIO JA MÄNTYKUSTANNUS OY Kirja on tehty yhteistyössä Tampere-seuran kanssa This book has been created in cooperation with the Tampere-Society Kustantaja • Publisher MÄNTYKUSTANNUS OY, Ranua www.mantykustannus.fi TAMPERE

Kirjapaino @ Printed by GUMMERUS KIRJAPAINO OY Jyväskylä 2009 ISBN 978-952-5712-14-8

JUKKA RAUTIO

TAMPERE

MÄNTYKUSTANNUS OY

Ranua

Leveäharteinen kaupunki Tampereen kaupunki perustettiin vuonna 1779 juuri oikealle paikalle, Tammerkosken rannalle kapealle kannakselle Näsijärven ja Pyhäjärven väliin. Tuo kannas Pyynikin ja Messukylän harjuineen on vuosituhansien ajan ollut tärkeä kulkureitti lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. Tammerkoski puolestaan on antanut voimaa ja valoa kasvavaan kaupunkiin. Vaikka Tampere on yli 200 000 asukkaan vilkas teollisuus-, kulttuuri- ja koulutuskaupunki, voivat nykypäivän tamperelaiset ja matkailijat yhä nousta Pyynikille ihailemaan sitä samaa harju- ja järvimaisemaa, jota esi-isämme ihailivat aikoinaan. Puhtaat vedet ja rauhalliset viheralueet ulkoilureitteineen aivan kaupungin keskustan läheisyydessä ovat Tampereen luontoa parhaimmillaan, ja siitä haluamme pitää huolta. Tammerkoski punatiilisine tehtaineen, taivaalle kurottavine piippuineen, kauniine siltoineen ja vehreine puistoineen on puolestaan Tampereen kaupunkimaiseman sielu, joka on viime vuosina kunnostettu sen arvon mukaisesti. Tehtaiden piiput eivät enää savua. 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset kätkevät sisäänsä teattereita, museoita, kuvataidetta, käsityöpajoja, ravintoloita ja monenlaista jälkiteollisen ajan toimintaa. Silti Tampere on edelleen myös vahva teollisuuden ja erityisesti uuden teknologian kaupunki. Tampereen kaupunkikuvasta löytää monien eri aikakausien kerroksia. 1800-luvun työväen elinoloihin ja käsityöläisajan henkeen voi tutustua Tallipihalla tai Amurin työväenmuseokorttelissa. Raatihuone ja keskustori kertovat Tampereen ja Suomen historian käännekohdista, Tuomiokirkko ja keskustan jugendarkkitehtuuri 1900-luvun alun kansallisesta heräämisestä. Pispalan ja Tammelan idylliset puutalot tai Petsamon ja Viinikan puutarhakaupunginosat kuvaavat Tampereen laajentumista ja oman aikakautensa asumiskulttuuria; samoin myös lähiöt, kuten Hervanta tai Kaukajärvi. 2000-luvun Tampere on kansainvälinen kasvukeskus, joka vetää puoleensa opiskelijoita, työntekijöitä ja yrityksiä eri puolilta maailmaa. Yliopistot ja muut oppilaitokset, Tampere-talo, teatterit, kirjastotalo Metso ja erilaiset kulttuuritapahtumat kertovat luovuuden sykkeestä. Tampere elää tätä päivää ja luo tulevaisuuttaan Viljo Kajavan runon hengessä: ”Leveäharteinen kaupunki hengittää aamun keuhkoihinsa ja aloittaa uuden aikakauden.” Tästä kaikesta kertoo tämä Tampere-kirja kuvin ja sanoin. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari

Birger Kaipainen 1967, Orvokkimeri. Teos sijaitsee Tampereen kaupungin valtuustosalissa. Birger Kaipainen 1967, Sea of Violets. The piece is located in the meeting chamber of the Tampere City Council.

”The city with broad shoulders” The city of Tampere was established in 1779 in a location that could not have been more favourable. It began to take form on the banks of the Tammerkoski Rapids on a narrow isthmus between lakes Näsijärvi and Pyhäjärvi. For thousands of years this neck of land, with its beautiful ridges, has been an important travelling route to the east and north. Still, there would be nothing without the Tammerkoski Rapids, which have been the driving force behind the city’s development. They have literally lit up the city to its present glory. Although the modern Tampere is a vibrant city of some 200,000 inhabitants, strong in industry, culture and education, residents of the city as well as tourists can still climb the picturesque Pyynikki Ridge and take in the same breathtaking lakeside views that were beheld by our forefathers long ago. The clean waters and enchanting parks, gardens and forest areas in the immediate vicinity of the city centre represent the nature of the area at its finest. They are an asset and a source of inspiration that we wish to cherish and nurture. The Tammerkoski Rapids – lined by old, red brick factories, chimneys reaching to the skies, beautiful bridges and lush parks – are truly the soul of the cityscape, and in recent years have been restored to the full glory befitting their significance to the city. Wisps of smoke no longer rise from the factory chimneys, but the buildings dating back to the 19th century now house everything from theatres, museums, galleries for visual arts, handicraft workshops, restaurants as well as a plethora of other services and activities of the post-industrial era. Still, Tampere remains a formidable centre for industry and, especially, modern technology. The cityscape of Tampere contains layers from many different periods. The Tallipiha Stable Yards and the Amuri Museum of Workers’ Housing provide an exciting glimpse into the lives of workers in the 19th century. The City Hall and Central Square tell a captivating tale of the turning points in the history of Tampere and the entire country, and the Tampere Cathedral and the Art Nouveau architecture of the city centre take us back to the age of national awakening in the early 20th century. The idyllic wooden buildings in the districts of Pispala and Tammela or the garden districts of Petsamo and Viinikka are representative of the expansion of the city as well as the housing culture of their respective eras. This is also true of the more modern suburbs, Hervanta and Kaukajärvi. The Tampere of the 21st century is an international growth centre which draws students, professionals and businesses from all over the world. The universities and other educational institutes, the concert and congress centre Tampere Hall, the myriad theatres, the unique library building Metso and the wide variety of cultural events are all an indication of the creative pulse which is beating strong and steady in our city. Tampere is living in the present but also creating the future. As the local poet, Viljo Kajava, so aptly put it in his poem inspired by Tampere: “The city with broad shoulders breathes in the morning and begins a new era.” All this and more is what this magnificent book will show you in pictures and words. Timo P. Nieminen Mayor of Tampere

Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Tampereen paloasema (1905). Central Fire Station of Tampere designed by architect Wivi Lönn (1905).

Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaassa Pispalan kaupunginosassa vanha ja uusi arkkitehtuuri ovat sulassa sovussa. The culturally and architecturally rich district of Pispala is a harmonious combination of the old and the new.

100-vuotias höyrylaiva Tarjanne seilaa edelleen Näsijärvellä alkuperäisellä Runoilijan tiellä Tampereelta Virroille ja takaisin. The century-old steamship Tarjanne still proudly sails the original Poet’s Way cruise route between Tampere and the municipality of Virrat.

Jääurheilua huipulta. Kiihkeistä paikallisotteluista tunnettu Tampereen Hakametsän halli (1965) on Suomen ensimmäinen jäähalli. Hallissa järjestetään myös muita kilpailu- ja yleisötapahtumia. The pinnacle of ice sports. The Hakametsä Arena (1965) in Tampere, which is renowned for the fierce matches between the local hockey teams, was the first ice stadium in Finland. The arena also hosts other competitions and public events.

Aivan keskustassa sijaitseva Ratinan stadion (1966) on monipuolisessa käytössä. Vuonna 2004 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen lähes 17 000 katsojaa voi nauttia siellä yleisurheilukisojen ja jalkapallo-otteluiden lisäksi suurista ulkoilmakonserteista. The Ratina Stadium (1966), which is located at the heart of the city, is used for a multitude of purposes. After the renovation, which was completed in 2004, nearly 17,000 spectators can enjoy everything from athletics competitions and football matches to large outdoor concerts.

Tampereen kaupunki luo puitteet monipuolisille liikunta- ja urheiluharrastuksille ympäri vuoden. Talvisin kaupungista löytyy muun muassa kaksi laskettelurinnettä ja kymmeniä kilometrejä hiihtolatuja. The City of Tampere has wonderful opportunities for all kinds of sports and recreation all year round. In the winter, the city maintains two ski slopes as well as tens of kilometres of exquisite skiing trails, to name just a few.

N채sij채rven rannat suosivat lintubongareita. Suosittuja katselupaikkoja ovat Naistenlahti, Lielahti, Santalahti ja Kaupin vesitorni. The shores of Lake N채sij채rvi are a veritable cornucopia for bird watchers. Popular spots include the areas of Naistenlahti, Lielahti and Santalahti as well as the Kauppi water tower.