Esko J채ms채 Markku Heikkil채
TURKU
ia
Tunnelm
2
Vuosisatojen Turku Turku, Suomen lounaisrannikon vanha kaunotar, todistaa vuosisatojen vaihtumista Aurajoen suulla, missä savenharmaa virta kohtaa ainutlaatuisen saariston. Vaikka kaupunkia tiheään piinanneet tulipalot ja joskus liiankin suuri rakennusinto ovat hävittäneet monia historiallisen Turun maamerkkejä, kertoo Aurajoen vanhan leidin ilme yhä muistoja menneistä ajoista. Turku oli mahtavan Ruotsin itäisen osan keskus, sitten tsaarien Venäjän läntisin satama ja autonomisen Suomen pääkaupunki. Suomen itsenäistyessä Turku oli laivanrakennusteollisuuden veturi. Tänään Turku on pieni suuri matkailukaupunki, tieteen ja koulutuksen keskittymä ja monipuolisen kulttuurin ja luovuuden tyyssija. Kruununa vanhan kaupungin uudelle imagolle Turku nimitettiin vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. 3
Vaikka Turku menetti hallintopääkaupungin aseman 200 vuotta sitten, hengellisenä pääkaupunkina se säilyi. Arkkipiispa johtaa luterilaista kirkkokuntaa Turusta, täällä kokoontuu kirkolliskokous ja Aurajoen rannalla kohoaa maan ykköspyhättö, 700-vuotinen Turun tuomiokirkko. 4
5
Vuoden 1827 suurpalo jätti koskematta vain yhden kokonaisen korttelin Luostarinmäen päällä. Tuon ihastuttavan alueen ovat turkulaiset säilyttäneet suurella huolella käsityöläismuseona, joka taloineen ja esineistöineen on vaikuttava miljöö. Vierailija huomaa yhtäkkiä astuneensa kolmen vuosisadan takaiseen maailmaan. Tunnelma hiljaisissa tuvissa on toisinaan miltei harras. 6
Matkailutoimittajien kansainvälisellä Kultaisella Omenalla palkittu käsityöläismuseo ei säilytä vain taloja ja tavaroita. Museon työpajoissa vaalitaan myös monia sellaisia kädentaitoja, jotka niin kovin muoviseksi muuttuneessa maailmassamme olisivat muuten ammoin unohtuneet. 7
8
Ei yhtään askeleen jälkeä lumessa. Vilahtiko joku ikkunassa? Liekö pirttiinsä sadoiksi vuosiksi unohtunut kehrääjä vilkaissut pihalle? Vai talon rauhaa vartioiva harmaapartainen tonttuko se siellä toimissaan liikkuu? 9
Keskiaikainen Turku oli kaupan ja kulkureittien keskus. Tuolta ajalta säilynyt Luostarin välikatu on kulttuurikeskuksen kupeella. Kapealle kujalle pilkistävää keväistä sinitaivasta tiirailivat aikanaan katedraalikoulun tunneille kiirehtivät toiveikkaat teinit.
10
Keskiaikaisen Turun kujilla kuuli puhuttavan suomen lisäksi ruotsia, saksaa ja venäjää. Nykyisin kujilla puhutaan näiden lisäksi myös muutamia kymmeniä muita maailman kieliä. Oppineitten puheenpartena käytetyn latinan on nykyään korvannut englanti, jota sitäkin kyllä usein puhutaan Turun murteen hakkaavalla nuotilla. Murteen rytmi muistuttaa kaukaa kuultuna hiukan viroa.
11
12
13
Komeinta kauttaan Turun linna eli 1500-luvun puolivälissä palvellessaan sittemmin kuninkaaksi nousseen herttua Juhanan hovina. Linnasta tuli Juhanan ja tämän veljen Eerikin verisen valtataistelun keskeinen näyttämö. Eerikin aatelisten kauhuksi kuningattareksi kohottaman Kaarina Maununtyttären hautakammio on Turun tuomiokirkossa. Hän on ainoa Suomeen haudattu kuninkaallinen. Juhanan herttuakunnan sinikeltaiset värit löytyvät nykyään Ruotsin lipusta. Historiaa hiukan oikaisten turkulaiset ylpeilevät sillä, että Turun seutu antoi Ruotsille lipun.
14
Turun linnaan tutustuu vuosittain 130 000 kävijää, joukossa tuhansittain koululaisia kaikkialta Suomesta. Liioittelematta voi sanoa, että juuri Turun linna on antanut monille sukupolville kuvan siitä, millaista oli elämä Suomessa silloin, kun kuljimme yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. 15
Monen tyylin Turku Turun rakennetussa maisemassa näkyvät kahdeksan vuosisadan makumieltymykset. Kaupunkia on rakennettu puusta, kivestä, betonista, teräksestä ja lasista. Tyylit vaihtelevat barokista funktionalismiin, puutalojugendista moderneihin kokeiluihin. Se, mikä eilen koettiin tylsäksi tai ärsyttäväksi, saattaa tänään olla aikaansa edustava mestariteos. Suuria intohimoja puolesta ja vastaan on kaupunkilaisten keskuudessa herännyt aina, kun on haluttu rakentaa silta Aurajoen yli. Useimmat siltahankkeet on etukäteen tuomittu rumiksi ja väärässä paikassa oleviksi. Lopulta niiden arkkitehtuuriin on tyydytty ja siltoihin jopa kiinnytty. Tästä on hyvänä esimerkkinä kuvassa näkyvä uusi Teatterisilta, joka on paitsi kevyen liikenteen väylä, myös menneisyyttä ja nykyisyyttä yhdistävä taideteos. 16
17
Villa Carlo
Villa Carlon ja Villa Solhemin kaltaiset puiset pitsihuvilat Ruissalon saarella edustivat sadan vuoden takaista ihannetta leppeästä elämästä luonnon keskellä. 18
Villa Solhem 19
Lämpimin värein maalatut kivitalot Vanhan Suurtorin maisemassa kertovat tsaarien hallitsemasta autonomisesta Suomesta. Uusrenessanssi oli muotia itsenäistyvässä maassa. 20
21
22
23
24
Onko kev채t Turun vuodenaikojen kierrossa kaunein? Vastaus on makuasia, mutta odotetuin se varmasti on. Turkulaisen syd채n sykkii toiveikkaana, kun keltavuokot pelmahtavat kukkaan. Nuoret silmut vihert채v채t pihlajissa Samppalinnan vanhan myllyn luona. 25
Monilla kasveilla on lounaissuomalaisille suuri symbolinen merkitys. Vuokot tuovat mieleen toukokuun toisena sunnuntaina vietettävän äitienpäivän ja pienen onnittelijan innokkaan jalkojen töminän. Rantakivikkoon vankoin juurin pureutuva kaiken kestävä saaristolaismänty on puolestaan runoilijoiden perinteisesti käyttämä kielikuva meren äärellä asuvan kansan sitkeydestä. 26
27
28
29
30
Joskus kuullut tarinat suomalaisista kaupungeista, joiden kaduilla jääkarhut kävelevät, ovat silkkaa urbaanilegendaa. Mutta kyllä Turun talvisissa metsissä suden jälkiä nähdään ja karhun tiedetään talvehtineen. Ilves on piipahtanut aivan keskustan tuntumassa, kettu ja supi ovat suorastaan yleisiä. Talvet Turun seudulla ovat hyvin vaihtelevia: toisinaan ne ovat melkein lumettomia ja lauhkeita, toisinaan kovat pakkaset paukkuvat hankien yllä. 31
32
33
Merenkulkuun ja laivanrakennukseen liittyvä osaaminen on turkulaisten ylpeydenaihe. Turussa on ollut telakka kolme vuosisataa ja nykyään täällä rakennetaan maailman uljaimmat valtameriristeilijät, yli 350 metrin pituiset merten jättiläiset. Meritie Ruotsin ja Suomen välillä kulkee Tukholmasta Turkuun. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että nykyisissä uivissa huvipuistoissa meren ihailu välillä unohtuu, kun matkustajilla on kiire törmäillä tanssilattioilla ja tax free -myymälöissä. Suomi on venetiheydeltään maailman johtava maa: viisimiljoonainen kansa omistaa 750 000 venettä. Turun seudulla melkein jokaisella perheellä on jonkinlainen vene. Tai ainakin kaverilla on. 34
Muutaman vuoden välein tuntuu koko Suomi kokoontuvan Aurajoen suistoon, kun suurten purjelaivojen kansainvälinen kisa kilpaillaan Itämerellä, yhtenä satamapaikkanaan Turku. Tässä suurtapahtumassa tungeksii alusten partailla ja rannan markkinahumussa monisatatuhantinen kävijäjoukko.
Kävely pitkin Aurajoen rantoja on kuin vierailu venenäyttelyssä. Puuta, rautaa, lasikuitua, pröystäileviä pikaliippareita ja hellyttävästi puksuttavia pikku purtiloita kelluu laitureiden kupeessa suloisessa sovussa. Nimien keksimisessä ei mielikuvituksella ole rajoja. Veneitä on nimetty esimerkiksi rakastetun, kesämökkisaaren, lemmikkikoiran tai pidetyn viinimerkin mukaan. 35
36
Merikeskus Forum Marinumin edustalla oleva fregatti Suomen Joutsen on Turun tunnus siinä kuin linna tai tuomiokirkkokin. Suomalaisten merimiesten koulutuslaivana ja merenkulkuoppilaitoksena pitkään palvellut valkokylkinen kaunotar on nykyään pieteetillä kunnostettu museolaivaksi. Suomen Joutsen on myös sotaveteraani, toisen maailmansodan aikana se palveli sukellusveneiden tukialuksena.
37