Luomiskertomuksessa eläimet ovat ihmisen päivätovereita

Raamatun luomiskertomuksen mukaan eläimillä on ihmisen tarpeista ja hyötynäkökohdista riippumaton olemassaolon oikeus, jonka ne ovat saaneet suoraan Jumalalta. Kertomuksessa Jumala siunaa eläimet, ja ne saavat ihmisen tavoin käskyn olla hedelmällisiä ja lisääntyä.

Vanha testamentti kuvaa Jumalan suhdetta eläimiin persoonalliseksi ja rakastavaksi. Tätä läheistä suhdetta kuvaa muun muassa Jobin kirja, jonka mukaan Jumala tyydyttää leijonanpentujen nälän ja hankkii ruoan korpin poikasille (Job 38:39–41).

Maaeläimet ovat luomiskertomuksen mukaan ihmisen läheisiä päivätovereita. Sekä ihmisten että eläinten elämän perustarkoitus on elämä itse ja sen ylläpitäminen. Tämän lisäksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mihin sisältyy kyky dialogiseen vuorovaikutukseen Luojan kanssa.

Ihminen saa myös kehotuksen viljellä ja varjella luomakuntaa, mihin sisältyy ajatus muita luontokappaleita suuremmasta vallasta ja vastuusta. Ihmisen tulee huolehtia luonnon tasapainosta niin, että miltään sen osalta ei riistetä elämisen mahdollisuutta. Vanha testamentti ei puhu suoranaisesta vuoropuhelusta ihmisen ja eläinten välillä, mutta psalmien mukaan ihminen voi kuulla luonnossa puhuttelun, joka viittaa aineellisen maailman taakse. Jobin kirjassa luontokappaleiden puhuttelulle avautuminen johtaa kohtaamiseen Jumalan kanssa. Hevosen voiman ja kauneuden sekä strutsiemon merkillisen käytöksen ihmettely avaa mielen elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

Lähde: Raamattu spiritualiteetin lähteenä. Kokoelma Vanhan testamentin tutkija Timo Veijolan artikkeleita (Suomen eksegeettinen seura 2009).

– Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella. Stressaantunut ihminen ja eläin voivat esimerkiksi rauhoittua yhdessä, Pitkänen sanoo.

Psykoterapiassa on Pitkäsen mukaan yhtä tärkeää se, että eläimet ovat myös olennaisella tavalla erilaisia kuin ihmiset eivätkä jaa kaikkia tunteitamme.

Eläin ei tunne esimerkiksi häpeää, kunnianhimoa ja katumusta. Silti se voi Pitkäsen mukaan tavoittaa näihinkin ihmisen tunteisiin liittyvää virittyneisyyttä ja vastata siihen omalla tavallaan.

Eläimeltä puuttuu myös kieli, jonka avulla ihmismieli liikkuu menneeseen ja tulevaan sekä pystyy kuvittelemaan asioita. Pitkänen toteaa, että useimpien ihmisten mieli käyttää paljon aikaa murehtimiseen.

– Mieli voi myös kritisoida meitä kohtuuttomasti tai piinata paikkaansa pitämättömillä tarinoilla. Esimerkiksi ahdistuneen tai masentuneen ihmisen mieli kertoo usein tarinaa, jossa hän on epäonnistunut ja huono.

Vaikka eläimet eivät ymmärrä tarinoitamme, ne lukevat Pitkäsen mukaan herkkävireisesti kehomme viestejä. Siksi ne huomaavat sanojen vallan meissä ja tulkitsevat taitavasti sitä, miten ajatukset ja tarinat vaikuttavat meihin.

– Usein eläin vastaa tilanteeseemme läsnäololla tässä hetkessä, aitoudella ja tekemisellä. Tällä tavalla ne saavat kiinni kohdan, jossa olemme huijanneet itseämme.

TUTKIMUSTEN MUKAAN eläinavusteinen psykoterapia hyödyttää erityisesti sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat traumatisoituneet kiintymyssuhteissaan. Toinen tärkeä ryhmä ovat lapset, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisyys, kuten autismikirjon häiriö tai adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon kuntoutuksessa eläinavusteinen terapia on kirjattu käypä hoito ­suosituksiin.

Anna­Kaisa Pitkänen tähdentää kuitenkin, että eläinavusteinen terapia ei ole helppo oikotie, jossa ”kaikki paranee, kunhan hoidat hevosta ja silität kissaa”.

– Kuntoutuminen vaatii aina paljon pitkäjänteistä työtä, johon myös koti ja koulu osallistuvat aktiivisesti. Eläimen kanssa koettu onnistuminen voi auttaa ja rohkaista lasta tai nuorta, kun hän harjoittelee esimerkiksi toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja omassa arjessaan.

Pitkäsen kanssa työskentelevät maatilan eläimet eivät ole koskaan huolissaan terapian tavoitteiden täyttymisestä. Ne eivät myöskään odota lapsen tai nuoren saavuttavan jotakin. Kukaan ei ole niille terve tai sairas, epäonnistunut tai menestyjä.

– Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, rankaisemaksi ja hylkäämäksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin: ”sinähän osaat olla minun kanssani”. Tällaisen kokemuksen jälkeen kynnys toisen ihmisen kohtaamiseen on matalampi sekä psykoterapeutin kanssa että oman arjen keskellä. ■

Vetoomus Helsingin seurakuntayhtymän

luottamushenkilöille

PALVELEVAN PUHELIMEN koulutettuina, vapaaehtoisina päivystäjinä olemme hämmentyneinä seuranneet Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmaa lakkauttaa Palvelevan puhelimen toiminta alueellaan. Vetoamme Helsingin seurakuntien luottamushenkilöihin, että näin ei tapahtuisi.

Kirkon keskusteluapuun tuli viime vuonna 107 949 yhteydenottoa, joista 58 prosenttia jäi vastaamatta. Puhumisen tarvetta kuvaa, että päivystäjät keskustelivat yhteensä 17 616 tuntia. Palvelulle on valtava tilaus. Lopettamispäätös tarkoittaisi, että vastaamatta jääneiden puheluiden määrä kasvaisi ja odotusajat pitenisivät. Apu vähenisi niiltä, joilla sitä on jo muutenkin vähän.

Olemme yhteiskunnallisesti merkittävä kirkollinen toimija. Vastaamme eri puolilta Suomea tuleviin puheluihin ilman ajanvarausta joka ilta klo 18–24. Suomessa toimii kymmeniä eri palvelulinjoja, mutta heillä on rajattu päivystysaika. Ohellamme vain Mieli ry:n kriisipuhelin sekä kriisi- ja sosiaalipäivystys vastaavat yöllä.

Yhteydenottajille on merkityksellistä, että he voivat puhua anonyymisti. Usein pelkkä puhuminen riittää selviämään seuraavaan aamuun, jolloin ammattiapua on saatavilla paremmin. Kuuntelemme ja keskustelemme, vastaamme ahdistukseen, yksinäisyyteen, pelkoihin ja arjen huoliin. Moni soittaa laitoksesta tai liikkuu huonosti. Olemme monelle ainoa ihminen, jonka kanssa voi hetkellisesti tulla kohdatuksi.

Palvelevassa puhelimessa voi keskustella myös hengellisistä kysymyksistä, rukoilla päivystäjän kanssa tai välittää esirukouspyynnön. Ei ole niin suurta hätää, kriisiä, kuolemanpelkoa tai sairautta, ettemme me päivystäjät voisi turvautua Jumalan apuun yhteydenottajan sitä toivoessa.

Olemme Kirkkohallituksen koordinoimina valtakunnallinen toiminto. On tärkeää, että me va-

Herttoniemeen ei tule uutta kirkkoa

SAM HARDWICK viittasi mielipidekirjoituksessaan (K&k 27.4.) käyttökelvottomassa kunnossa olevaan Herttoniemen kirkkoon, jonka vuokrauksesta seurakunta on vuoden 2024 alusta lähtien päättänyt luopua. Tarkemmat laskelmat ovat osoittaneet, ettei seurakunnalla valitettavasti ole nykyjäsenmäärän valossa mitään mahdollisuutta kirkon korjaamiseen eli käytännössä uuden kirkon rakentamiseen. Seurakunta etsii edelleen kolmatta, pienempää tilaa keskialueeltaan.

On hienoa, jos osa Herttoniemen seurakuntalaisista on löytänyt tiensä Roihuvuoren kirkkoon, joka on monia varsin lähellä.

paaehtoiset päivystäjät olemme edelleen eri puolilta Suomea ja että useat seurakunnat osallistuvat toiminnan kuluihin. Moni helsinkiläinen vapaaehtoinen tekee arvokasta työtä Palvelevassa puhelimessa.

Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan kuitenkin seurakuntien palkattuja työntekijöitä kouluttamaan uusia päivystäjiä, huolehtimaan päivystäjien täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta sekä koordinoimaan toimintaa.

Ehdotus seurakuntien yhdistymisestä on mielenkiintoinen. Ilman seurakuntien yhdistymistäkin kaikki ovat jo nyt sydämellisesti tervetulleita osallistumaan myös Roihuvuoren seurakuntaelämään.

Minnamari Helaseppä Herttoniemen kirkkoherra

Timo Pekka Kaskinen Roihuvuoren kirkkoherra

Kristittyjenkin on huomioitava eläinten oikeudet

KIITOS Kirkko ja kaupunki-lehdelle jutuista, jotka käsittelivät suhtautumista eläimiin (K&k 27.4.). Olen iloinen, että kirkon piiristäkin löytyy rohkeita eläinten oikeuksien puolustajia, kuten piispa Kaisamari

Palvelevan puhelimen toiminta jatkuu. Jos Helsinki jää pois yhteistyöstä, me muut maksamme myös Helsingin kulut – me vastaamme helsinkiläisten puheluihin. Avun tarve ei siirry eikä muutu.

Palvelevan puhelimen 86 anonyymiä päivystäjää Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska Palveleva puhelin toimii nimettömyysperiaatteella.

Hintikka, pappi Kari Kuula ja taiteilija Limppu Witick.

Tuotantoeläinten karu kohtalo tehotuotannon koneistossa on asia, jota jokaisen lihaa syövän ihmisen kannattaa miettiä. Nämä syötäväksi kasvatetut, tuntevat, älykkäät eläimet ansaitsevat jokaiselta syöjältään edes sen, että he ovat selvillä, millaisessa oloissa heidän ruokansa kasvatetaan.

Kari Kuula on kumonnut perinteisiä väitteitä lihansyönnin oikeuttamisesta kristinuskolla. Asioita on kyseenalaistettava, jotta niitä voidaan muuttaa. Kysymykset eläinten oikeuksista ja lihansyönnistä eivät ole helppoja, mutta on hienoa, että niitä käsitellään myös kristillisissä piireissä.

Eija Jokinen Helsinki

Tabloid-lehti takaisin!

MUUTAMIA VUOSIA sitten Kirkko ja kaupunki -lehti oli tabloid-kokoinen, kuten Helsingin Sanomat ja vastaavat sanomalehdet. Sitten K&k muuttui vähän oudon kokoiseksi. Se ei ole aikakauslehden kokoinen eikä tabloidi. Siksi se on ainakin minun mielestä ollut vähän vaikea luettava.

Jos ja kun lehti saa uuden päätoimittajan, onko mahdollista muuttaa lehti jälleen tabloid-kokoiseksi? Olisi helpommin luettava. Lehdessä on paljon hyviä kirjoituksia.

Kalervo Pulkkinen Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA VASTAA: Kiitos palautteesta. Hyvä, että lehti kiinnostaa. Nykyiseen lehtikokoon, joka on leikattu tabloid, päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen.

Nykyinen koko on sekä painamisen että jakelun osalta aiempaa tabloidia edullisempi vaihtoehto. Painamiseen kuluu nyt vähemmän materiaaleja, kuten paperia ja painovärejä, jolloin myös ympäristövaikutukset ovat tabloidia vähäisemmät.

Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki

Säilyttäkää eläkkeensaajien asumistuki

VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiehet esittivät, että eläkkeensaajien asumistuki yhdistettäisiin yleiseen asumistukeen säästöjen saamiseksi. Sipilän hallitus yritti jo tehdä saman tempun mutta taipui perumaan uudistuksen, kiitos muun muassa hanketta vastustavan adressin. Sen sijaan hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tästä on tullut pysyvästi noin 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut valtiolle. Eläkkeensaajien asumistukea saavat pääosin kansan- ja takuueläkettä tai hyvin pientä työeläkettä saavat henkilöt. Joukko koostuu pitkälti yksin vuokralla asuvista ikäihmisistä sekä nuoremmista usein monisairaista työkyvyttömyyseläkettä saavista ihmisistä.

Näillä ihmisillä ei ole vahvoja lobbarijoukkoja asioitaan ajamassa, ei mediassa eikä juuri muuallakaan. Eläkkeensaajien asumistuessa on omaisuusrajat, toisin kuin yleisessä asumistuessa.

Eläkkeensaajien asumistuen lopettaminen ajaisi käytännössä monet sairaat toimintarajoitteiset ihmiset toimeentulotuen varaan, mikä olisi paitsi nöyryyttävää, myöskin monelle teknisesti erittäin vaikeaa edes hakea. Myös vaihto halvempaan vuokra-asuntoon on isoissa kasvukeskuksissa hyvin vaikeaa.

Juha Kastemaa Helsinki

Nykytaide ei sovi kotimuseoon

KIRKKO JA KAUPUNKI esitteli artikkelissaan Amos Andersons Hem -kotimuseon (K&k 27.4.). Museo onkin todella hyvin entisöity. Alkuperäinen henki elää saleissa, työhuoneessa ja ennen muuta mittavassa taidekokoelmassa, esineistössä ja valokuvissa.

Kuitenkin kappeli, hiljentymisen tila täynnä uskonnollista taidetta, herätti ihmetystä. Onko eettisesti oikein tuoda kotimuseoon sinne alun perin kuulumatonta taidetta?

Tarkoitan Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistosta Tuskien mies. Mielestäni tuo teos on täysin väärässä museossa!

Mitähän mieltä Amos itse olisi tuosta teoksesta ja sen sopivuudesta hänen luomaansa kappeliin?

Päivi Linna Helsinki

MIELIPITEITÄ VOI LUKEA myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi