Me pönkkääjät 3 by Klubitalo Pönkkä

ro 3

nu me

ti, h le n Klub ä italo Pönk

kesäkuu 2014 - Kevätseminaarissa Tampereella s. 6 - Pönkän puutarhalla tapahtuu s. 10 - Kari-Pekka Toivosen haastattelu s. 26

K lub b

ä k k pö n a lo

Tässä numerossa: Pääkirjoitus ..................................... 2 Pönkän töiden esittely ................... 3 Kuka kukin on? ................................ 4 Kevätseminaarissa ......................... 6 Valokuvausryhmä ........................... 7 Työetsivä-hanke.............................. 8 Haluatko kasvattaa porkkanoita? ...................................10 Selviytymistarina........................... 11 Luovan kirjoittamisen ryhmän satoa ...............................................11 Meiju Suvas.....................................12 Voittoisat Oulun Kärpät ................13 Sämpylät munavoilla.....................14 Ystävänpäivärunoja ......................15 Little report of our stay ................ 16 Pieni raportti ajastamme ..............17 Harrastuksena sarjakuvat ........... 18 Runoja ja kuvataidetta ................. 22 Runoja ............................................ 24 Kuvakollaasi .................................. 25 Kari-Pekka Toivosen haastattelu .................................... 26

Hei sinä! Niin, juuri sinä! Minä olen uunituore Me Pönkkääjät -lehti, kolmas laatuani. Jos katselet minua oikein tarkkaan, saatat huomata minun hieman muuttuneen, toivottavasti edukseni. Ainakin minusta itsestäni tuntuu siltä. Minun kimpussani on häärinyt vanhojen tuttujen lisäksi uusiakin kasvoja, joiden kautta olen saanut uutta ryhtiä ja puhtia. Olen siitä oikein iloinen! Kun selaat minua eteenpäin, tulet huomaamaan, että sivuillani seikkailee nyt uusi tuttavuus. Tuttavuus esittäytyy paremmin Kuka kukin on? -palstalla. Toivon mukaan hän ei ole lennähtämässä pois aivan lähiaikoina. Pitäisin hänet kovin mielelläni lähelläni jatkossakin, niin sympaattiselta hän vaikuttaa. Eikä hän ole muuten yhtään pöllömmän näköinenkään. Yksi uusi asia on myös se, että minäkin siirryn nykyaikaan ja jatkossa ilmestyn myös sähköisenä. Linkin luokseni löydät Pönkän internetsivuilta osoitteesta www.nuortenystavienklubitalot.fi. Jos olet Pönkän jäsen, voit tulla noutamaan minut itsellesi Pönkästä ihan milloin vain. Olen pullollani hyvin kirjoitettuja juttuja, hienoja kuvia ja runoja. Oikein odotan, että tulet selaamaan minut kannesta kanteen. Olen erittäin ylpeä uudesta ilmeestäni ja toivon, että sinäkin arvostat sitä. Hyvää kesää juuri sinulle! Muista, että sinäkin olet upea! Me Pönkkääjät -lehden puolesta Lahja

Mielipidekirjoituksia.......................28 Mielenrauhaa ................................ 29 Kuvakollaasi .................................. 30 Lopuksi ............................................31 Klubitalo Pönkkä Linnankatu 8 90100 Oulu puh. 050 5206065

K lub b

klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi www.nuortenystavienklubitalot.fi www.nuortenystavat.fi

Lehtiryhmä Annika, Anssi, Anu, Ari, Atte, Janne, Jouni, Juha, Kati, Lahja, Mari, Petri P., Sanna, Seija, Sinikka, Teemu, Tiina ja Vesa Pöllöt piirsi: Mari Puolitaival

ä k k n ö p a lo

Pönkän töiden esittely Joka aamu klo 8.00 aukeavat Pönkän ovet. Pian pannussa porisee aamukahvi. Maukas kahvi innostaa jäseniä ottamaan työnjaossa kontolleen erilaisia työtehtäviä. Keittiövuoroon ilmoittautuneet käyvät tekemässä kauppareissun varmistaakseen raaka-ainevalmiuden. Keittiösotaa johtavat työhönvalmentajat ja jäsenet. Sodan tuloksena syntyy joka päivä maukasta ja varmasti kotikutoista ruokaa. Keittiössä on tarjolla ruuan jälkeen tiskivuoro, jonka tekijät keittävät myös iltapäiväkahvin. Kaikkien yhteisellä vastuulla on asianmukainen kierrätys. Innokkaimmat voivat tehdä viikon mittaan leivonnaisia, jotka vitivarmasti katoavat pönkkäläisten suuhun. Pöydän päälle ja alle putoilevia murusia ei paljon kerkiä nähdä, siitä huolehtivat siivousvuorossa olevat pönkkäläiset. Samaiset henkilöt huolehtivat, että pöytäliinat, pyyhkeet sun muut säilyvät puhtaina ja raikkaina. Puhtaana pidossa avustavat kiinteistönhoitoon ilmoittautuvat. Samainen ryhmä huolehtii ajoittaisesta remontteeraamisesta ja maalaamisesta yms. Postipojat ja postitytöt huolehtivat osaltaaan Pönkän pysymisestä ajan tasalla toimiston tiedottamisen ohella. Toimisto on siirtynyt uuteen nettiaikakauteen, kun paperinen viikkotiedote vaihtui netin tietotulvassa leijuvaan sivustoon. Toimistopuolella olevat huolehtivat myös valokuvauksesta ja tilastoinnista. Lisäksi vuosia täyttävät jäsenet saavat käsintehdyn kortin toimistolaisten käsistä. ATK-puolella Juha huolehtii jäsenien atk-taitojen pysymisestä

hyvällä tasolla. Kädentaitoja pää- Perjantaisin voi jo rentoutua ja see toteuttamaan laajemmin om- vaikka pelata pelejä. Ilmaiset pelimon puolella. kahvit iltapäivällä houkuttelevat kahvihampaan kolotusta Puutarharyhmäläiset huolehti- potevat pönkkäläiset pysymään vat pihan koreudesta ja viihtyi- talossa viikon loppuun asti. sästä ulkoasusta uusia ja vanhoja tulijoita varten. Infossa olevat Näiden lisäksi Pönkässä tapahkantavat vastuuta tulijoiden vas- tuu myös paljon muuta. Jokainen taanotosta elegantein elein. päivä on tässä talossa erilainen ja Pönkkä sulkee ovensa ma–to uudet ihmiset pääsevät parhai15.30 ja perjantaina jo 14.00. ten mukaan touhuun tulemalla rohkeasti mukaan. Maanantait on rankattu vierailupäiviksi ja silloin Pönkässä Annika ja Piritta voi olla vilskettä. Vierailijoiden varalle on diaesitys ja esittelykierros, joissa yritetään luoda edustava vaikutelma Pönkästä. Alituiseen kasvava jäsenmäärä todistaa osaltaan esittelyiden onnistumisen. Tiistaisin pidetään heti aamukahvin jälkeen talokokous. Siellä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja käydään läpi seuraavan viikon kaikki tapahtumat. Liikuntaja rentoutusryhmät huolehtivat jäsenien kuntoisuudesta ja mielen tyyneydestä. Ajoittain pidettävä naisten ryhmä auttaa pitämään kiinni naiseudesta. Keskiviikko on vilkas päivä, ainakin ryhmien puolesta. Tavanomaisten toimien lisäksi silloin on ATK-ryhmä, valokuvaryhmä, viittomakielen ryhmä ja Pönkän Pumpun harjoitukset. Torstaisin on luvassa heti aamusta ATK-ryhmä. Työnhakuryhmä huolehtii jäsenten edustavasta esiintymisestä ja tehokkaasta työnetsinnästä. Iltapäivällä pidettävä lehtiryhmä tuo esille jäsenten luovan puolen kaksi kertaa vuodessa Me Pönkkääjät- lehdessä. 3

Aamuisen työnjaon lisäksi toimistossa on oma työnjakotaulu, jolla jaetaan tehtäviä innokkaille jäsenille.

Kuka kukin on?

Tällä palstalla esittelemme Klubitalo Pönkän jäseniä ja henkilökuntaa.

Kuka olet?

Mikä sinussa on parasta?

Olen 26-vuotias lähihoitajaopiskelija.

Iloisuus :)

Kauanko olet ollut Nuorten Ystävillä? Aloitin 17.3.2014 ohjaajana. Mitä Pönkkä sinulle merkitsee?

Mitä haluat sanoa lehden lukijoille ja pönkkäläisille? Olkaa iloisia, reippaita, avoimia ja muistakaa olla oma itsenne.

Iloista ja mukavaa työpaikkaa.

Vellu

Mitä harrastat? Uintia, tennistä ja salilla käyntiä.

Kuka olet?

Mitä harrastat?

Olen taiteellinen ja luova persoona. Minulla on media assistentin ammattitutkinto.

Laulamista, musiikinkuuntelua, piirtämistä ja runojen kirjoittamista.

Kauanko olet ollut Nuorten Ystävillä?

Mikä sinussa on parasta?

Vähän yli vuoden

Huumorintaju, omaperäisyys ja luovuus.

Mitä Pönkkä sinulle merkitsee?

Mitä haluat sanoa lehden lukijoille / pönkkäläisille?

Mukavia harrastuksia, mediaalan taitojen kartuttamista. Tavoitteena taiteilijan työt freelancerina.

Pönkässä kannattaa käydä. Täällä on monipuoliset työ- ja harrastamismahdollisuudet. Kaikille löytyy jotain mielekästä tekemistä.

Kati

Kuka olet?

Mitä harrastat?

Olen Klubitalo Pönkän 91. jäsen. Asun itsenäisesti LänsiTuirassa.

Pyöräilyä, hiihtoa, frisbeegolfia, kuntosalia, keilailua, kuvataiteita, tietokonepelejä ja ystävien tapaamista.

Kauanko olet ollut Nuorten Ystävillä? Tulin Pönkkään 1.8.2013. Mitä Pönkkä sinulle merkitsee?

Atte

Pönkkä merkitsee minulle paljon. Se on antanut runsaasti sisältöä ja runkoa elämään ja antanut apua moniin asioihin.

Kuka olet? Helposti asioista innostuva ikuinen unelmoija ja maailmanmatkaaja. Kauanko olet ollut Nuorten Ystävillä? Vain pienen hetken ja humauksen. Mitä Pönkkä sinulle merkitsee?

Pöllö

Turvallista ja mukavaa pyrähdyspaikkaa. Mitä harrastat? Liihottelua, päänpyörittelyä, huhuilua, ympäristön tarkkailua. Lisäksi harrastan posti5

Mikä sinussa on parasta? Sosiaalisuus, aktiivisuus, energisyys ja rohkeus. Kyky olla oma itsensä ja pitä omista puolista kiinni paikassa kuin paikassa. Ja kokeilla uusia asioita.... Mitä haluat sanoa lehden lukijoille ja pönkkäläisille? Oikein hyvää kesää kaikille! Olkaa omia itsejänne! Ethän rajoita muiden olemista. merkkien, ystävien, reseptien, kahvikorttileimojen, palautuspullojen, posliinielefanttien, mustekynien, husky-pehmojen, jalkapallokorttien, kirjojen, kävijätilastojen, kultakivien, kissapullojen ja uusien kokemusten keräilyä. Mikä sinussa on parasta? Sympaattinen ulkonäkö, lempeä katse ja luonne. Olen innokas kokeilemaan kaikkea uutta ja minulla on kyky muuntautua moneksi. Mitä haluat sanoa lehden lukijoille ja pönkkäläisille? Ei pöllömpää täällä Pönkässä! Hauska tutustua!

Kevätseminaarissa Tampereella 13.-15.5. Lähdimme matkaan Pönkän pihasta aamukuuden aikaan kohti Tamperetta ja museokeskus Vapriikkia klubitalojen verkoston kevätseminaariin. Matka sujui rattoisasti jutellessa ja kuskin hauskoja juttuja kuunnellessa. Pidimme aamukahvitauon ABCPulkkilassa ja toisen tauon Jyväskylässä. Olimme perillä Tampereella puolen päivän maissa. Seminaaripäivä alkoi kohdallamme maittavalla lounaalla. Parin luennon jälkeen oli jo vuorossa kahvit ja oikein juhlakahvit olivatkin vadelmakakun kera! Ohjelmassa oli mm. Vates-säätiön Tulisielukunniakirjan luovuttaminen Esko Hänniselle. Hänninen on entinen lääninhallinnon osastopäällikkö ja Stakesin ja THL:n yksikön eläkkeellä oleva johtaja ja hän on tehnyt paljon töitä klubitalojen hyväksi. Kunniakirjan luovutti Vates-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varanka. Illansuussa oli vuorossa tutustuminen Näsinkulman klubitaloon. Ohjelmassa oli talon tiloihin tutustumista, kuorolaulantaa ja lättykahvit.

Vapaa-aikaakin vietettiin. Harrastin bookcrossingia ja vapautin 17 kirjaa reissun aikana. Kävinpä punaviinilasillisillakin ystäväni kanssa Telakassa ja Tillikassa. Anu kävi torilla ja söi mustaa makkaraa sekä kävi munkkikahvilla Pyynikin näkötornissa. Ilkka kiersi ahkerasti kirppareita.

1 2

Reissu oli kaiken kaikkiaan sanoinkuvaamaton, avartava ja virkistävä kokemus, suoraan sanoen parasta, mitä Pönkkä on tähän asti tehnyt. Suosittelen ehdottomasti osallistumista kevään 2015 seminaariin, joka järjestetään Helsingissä! Petri Palojärvi

Seminaarissa oli erilaisia luentoja ja työpajoja, joissa Ilkka käytti puheenvuoroja rohkeasti ja toi hienosti esille Klubitalo Pönkkää. Osallistuin Anun kanssa sometyöpajaan, jossa keskusteltiin klubitalojen Facebook-sivuista, nettisivuista ja klubitalojen lehdistä. Keskustelujen tuoksinassa tultiin siihen tulokseen, että klubitalojen toimintaa pitäisi yhtenäistää niin, että kaikkien klubitalojen lehdet tulisivat luettavaksi nettiin.

4 6

1. Petri ja Ilkka matkalla 2. Petri tyytyväisenä perillä 3. Vapriikin sisäänkäynti 4. Seminaarilaiset Petri ja Ilkka 5. Tampereen perinneruokaa

Valokuvausryhmä

Pönkän valokuvausryhmä on kokoontunut huhti-toukokuussa kymmenen kertaa. Ryhmässä on käyty valokuvaamassa Oulun puistoja, Oulun kaupunkia ja Koitelinkoskea. Ryhmässä on katseltu valokuvia hyvässä positiivisessa mielessä ja annettu palautetta toisille ryhmäläisille heidän ottamistaan kuvista. Olemme myös opetelleet kuvankäsittelyä. Valokuvausryhmässä vetovastuussa on ollut Pönkän jäseniä. Valokuvausryhmän toiminta huipentuu ensi syksynä ensi syksynä Kiimingin kirjastossa järjestettävään valokuvanäyttelyyn. Näyttely liittyy Kirjavaa kulttuuria -tapahtumaan, jonka suunnittelussa Lahja on ollut mukana. Odotamme ensimmäistä näyttelyämme innolla. Mika ja Sinikka

Työetsivä-hankkeesta potkua työllistymiseen Krista Merikanto työskentelee yrityskoordinaattorina Nuorten Ystävien Työetsivä-hankkeessa. Hankkeessa etsitään töitä tai koulutusta henkilöille, joilla jokin vamma tai sairaus vaikuttaa työnhakuun. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa ja hankkeeseen osallistujan tulee olla TE-toimistossa työnhakijana.

on palvelu- ja puhtaanapito- ja kiinteistöalalta.

Työetsivä – hankkeessa on ollut kevään mittaan erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi työllistynyt on käynyt kertomassa työhakijoille siitä, millaisia kokemuksia hänellä on työkokeilusta ja mitä se on hänen kohdallaan merkinnyt. Keväällä on ollut myös oman osaamisen tunnistamisen – Työnhakijan kanssa mie- koulutus. Tarvittaessa henkititään yhdessä työpaikkoja, lö ohjataan toisten järjestöjen Krista kertoo. Jokainen miettii kursseille ja tilaisuuksiin. etukäteen omaa osallistumistaan ja millaisia työpaikkoja Tavoitteena on oman alan työetsii. Vaihtoehtoisesti etsitään paikka tai vaikkapa vapaaehmyös jotain muuta, kuten kou- toistyö, koska kaikki eivät halutusta ja uudelleenkoulutus- lua eivätkä pysty palkkatyöhön, ta. Lyhytkestoinen koulutus on vaikka haluavatkin töihin. projektityyppistä, esimerkiksi hygieniapassin tai tulityökortin – Voimme ohjata henkilöitä suorittamista. Kun työpaikka myös Pönkkään ja etsiä työpaikon löydetty, hankkeeseen tulee kaa ”porras portaalta”. Hankmukaan työhönvalmentaja, joka on tukena sekä työntekijälle että työnantajalle esimerkiksi alkuperehdytyksessä tai henkisenä tukena. Yrityskoordinaattori etsii työpaikat yrityksiin, järjestöihin ja yhdistyksiin. Työetsivähankkeeseen pääsee mukaan suoraan, kun ottaa yhteyttä Kristaan tai Marjaan. TEtoimistoon ei tarvitse olla yhteydessä, vaan riittää, että on siellä työttömänä työnhakijana. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana 50 työnhakijaa ja tämän vuoden tavoite on jo toteutunut. Työnhakijoiden taustat koulutuksen ja työkokemuksen suhteen ovat hyvin monipuolisia. Krista MeriKahdella hakijalla on korkea- Yrityskoordinaattori kanto auttaa työllistymisessä. koulututkinto, lisäksi hakijoita 8

keeseen tulijat ovat oma-aloitteisia ja valmiita töihin, Krista kertoo. Moni henkilö on saanut itseluottamusta olemalla mukana Työetsivä-hankkeessa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Tällä hetkellä osa on työkokeilussa ja osa uudelleenkoulutuksessa. Työkokemustaan voi laajentaa myös tekemällä harrastuksestaan työtä. Esimerkiksi eräs henkilö on palkkatöissä järjestössä, jonka työtehtävät ovat olleet hänelle pitkäaikaisia harrastuksia.

”Työnhaku on pitkä prosessi. Uusia ideoita tulee koko ajan. Sitä parempi, mitä varmemmalla pohjalla työnhakija itse on.” – On ihanaa seurata, kun ihminen on kiitollinen ja saa uusia ajatuksia ja toivoa. Ei kannata antaa periksi, Krista hymyilee. Työelämässä ei ole täydellisiä ihmisiä, vaan kaikilla on mahdollisuus. Pitää osata tulla myös itse vastaan eikä laittaa liikaa vaatimuksia työlle. Ensin pitää päästä sisälle työyritykseen ja siitä sitten eteenpäin. Osatyökykyisten työllistymiseen on yhteiskuntavastuu. On olemassa hallitusohjelma osatyökykyisten vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksiin työntekoon ja kuntoutukseen. Työnantajajärjestö ei välttämättä kuitenkaan tiedä, mitä tarkoittaa osatyökykyisen palkkaaminen ja sitä, että yritys ja järjestö saavat palk-

en olisikaan paikalla työn alka- sia, Marja sanoo. Ennakkoluuloessa. ja on enemmän työyhteisössä. Työhönvalmentajan avulla näEnnakkoluuloja osatyökykyisen mäkin ennakkoluulot voidaan palkkaamiseen on jonkin ver- murtaa. Työhönvalmennukseen ran, mutta positiviisiakin koke- ei ole olemassa yhtä valmista muksia on, ja joillakin yrityksillä mallia, vaan jokaisessa työpaiosatyökykyisen palkkaaminen kassa tilanne katsotaan yksilölon tietoinen valinta. Työnanta- lisesti työntekijän omista lähtö– Osatyökykyisen työntekijän jan omakohtaiset kokemukset kohdista. perehdyttämiseen ei välttämät- esimerkiksi sukulaisen kautta tä mene sen enempää aikaa kuin auttavat ennakkoluulojen kaata- Kati Huhtela normaalistikaan, koska työhön- misessa. valmentaja on hoitamassa perehdytystä työnhakijan rinnalla, – Työnantajat ovat pääosin hyvin valveutuneita ja avarakatseikertoo Marja Hämäläinen. katukea työllistämiseen. Työnantajille voi olla uusi tieto, että asiat järjestetään heidän puolestaan. Työetsivä-hankkeessa on mukana työhönvalmentaja sekä työntekijän että työnantajan apuna esimerkiksi perehdytysvaiheessa.

Marja on Työetsivä-hankkeen työhönvalmentaja ja Kristan työpari. Marjan tehtäviin kuuluu muun muassa kartoittaa jokaisen ihmisen vahvuuksia. Paitsi että Työetsivä-hankkeen kautta on mahdollisuus saada lisäkoulutusta, hankkeessa myös opetellaan ja kerrataan työelämän pelisääntöjä ja laitetaan tarvittaessa päivärytmi kuntoon. Vaikka työkokemusta olisi, työntekijällä voi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja terveydentilan selvityksiä, joissa työhönvalmentaja on myös apuna ja tukena. Työnhakijan ei tarvitse kuitenkaan kertoa työpaikalla sairauksistaan, vaan työhönvalmentajan roolissa Marja voi työntekijän niin halutessa auttaa kertomaan, miten esimerkiksi kuurous tai autismi vaikuttaa työssä. – Ensimmäisenä työpäivänä on yleensä alkuperehdytys sekä työntekijälle että työnantajalle. Monella mukana on työhönvalmentaja, mutta työpaikalle voi toki mennä yksinkin. Työtehtävät opetellaan yhdessä tyhönvalmentajan kanssa, Marja kertoo. Tehtäväni on myös varmistaa, että työntekijä saa kunnollisen perehdytyksen, vaikka

Työhönvalmentajana Marja Hämäläinen (vas.) tekee tiivistä yhteistyötä Kristan kanssa tavoitteena löytää työtä työnhakijoille.

Mikä ihmeen Työetsivä-hanke? • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettu hanke, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston kanssa 1.9.2013– 31.12.2015. • Tavoitteena on kehittää uusia yritysyhteistyön malleja, jotka tukevat työllistymistä sekä tarjota työnhakijoille vertaisryhmiä työn etsimiseen. • Kohderyhmänä ovat Oulun seudun työttömät, joilla sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työkykyisillä vammaisilla ihmisillä on oikeus työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. • Työn kautta saadaan elämään tarkoitus ja tasavertainen asema. Jokainen Työetsivä – hankkeeseen osallistuva työnhakija myös vastuutetaan omasta työllistymisestään, vastuuttaminen sitouttaa työnhakijan aktiiviseksi toimijaksi! Lähde: www.nuortenystavat.fi 9

Haluatko kasvattaa porkkanoita? Puutarhanhoitokokemuksia Kevättalvesta 2013 lähtien Pönkässä on harrastettu puutarhatoimintaa aiempaa enemmän. Laitettiin kesäkukkia pihapiiriin ja esikasvatettiin monivuotisiakin kasveja mm.tarhaneilikkaa ja ruohosipulia. Pensasalueita kunnostettiin. Yrttejä, persiljaa, tilliä, sitruunamelissaa kasvatettiin siemenistä. Yrttejä on käytetty ruuanlaitossa. Pihan kukista nautittiin ja tuotiin sisälle maljakoihin. Gladiolukset komistivat pihaa pitkälle syksyyn. Sisäkukkia on hoidettu ja monistettu. Jäsenet veivät niitä kotiinsakin. Kesäsuunnitelmia Jo aiemminkin on ollut kiinnostusta ja keskustelua viljelypalstan vuokraamisesta. Monissa klubitaloissa on vastaavaa toimintaa. Talven aikana jatkettiin asian pohtimista ja aloitettiin kevään ja kesän suunnitelmien valmistelua. Kiinnostus laajentaa viljelyharrastusta kasvoi siinä määrin, että talokokouksessa 11.3 tehtiin päätös jatkaa toimintaa pihapiirissä viime kesän malliin ja lisäksi päätettiin kokeilla vuokrapalstaviljelyä Hietasaaressa. Sittenpä olisi enemmän maata erilaisia kasveja ajatellen;

potut, porkkanat, kaalit, salaatit, yrtit, kukat jne. Talven aikana n. viisitoista jäsentä on osallistunut eri tavoin toimintaan. Keväällä hankittiin kukkien, yrttien ja vihannesten siemeniä. Persilja, tilli ja ruohosipuli ovat hyvässä kasvussa. Samettikukan, kosmoskukan, sinisievikin ja peikonkakkaran pikkutaimet ovat itäneet ja odottavat ilmojen lämpenemistä ja maahan pääsyä. Hietasaareen oma keidas Tulevana kesänä Hietasaaressa on Pönkän palsta mahdollisuus perehtyä yhdessä käytännön kautta viljelyyn. Sopivan kokoisesta palstasta voidaan suunnitella mukava käynti- ja yhdessäolopaikka; keidas, jossa voi levähtää ja virkistäytyä eväitä syöden. Voidaan viljellä yhdessä koko aluetta tai on mahdollista erottaa omiakin alueita jos haluaa hoitaa omaa palstaa ja kasvattaa omia perunoita, porkkanoita ja vaikka nauriita. Kaupunki laittaa toukokuun lopulla palstat kuntoon. Ne karhitaan ja palstat merkitään. Sen jälkeen touko/ kesäkuun vaihteessa päästään aloittamaan palstan kunnostus viljelyä varten.

Luonnon ja puutarhanhoidon terveysvaikutukset on tieteellisesti todettu Luontoyhteyden positiiviset vaikutukset ja merkitykset ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille on todettu tieteellisesti. Esimerkiksi jo 20 minuutin oleskelu luonnossa laskee selvästi verenpainetta ja stressitasoa. Mielekkäiksi todetut toiminnot kasvien parissa nostavat elämänlaatua, kehittävät motoriikkaa ja aktivoivat kanssakäymistä toisten kanssa. Ulkona puuhailu voi parantaa yöunta. Kasvin ja ihmisen suhde on vastavuoroinen. Kun hoidamme kasvia se hoitaa monin tavoin meitä. Kasvien kauneudella, muodoilla ja väreillä on vaikutuksia mielialan ja vireystilaan. Vaikutukset voivat olla esimerkiksi rauhoittavia, virkistäviä tai aktivoivia. Kauneus ravitsee ja vihreys rauhoittaa. Syvimmiltään on kysymys ihmisen ja kasvien välisestä energiansiirrosta. Puutarhanhoito tarjoaa virkistävää ja toimintakykyä vahvistavaa puuhailua perinteisten kesäkukkien, vihannesten ja juuresten kasvatuksen parissa. Jokainen voi osallistua omalla tyylillään, omaan tahtiinsa ja oman toimintakyvyn ja voimavarojen mukaan. Lähdetään nauttimaan oman palstan mahdollisuuksista ja keräämään muistorikkaita kokemuksia ja taustaa tehdä päätöksiä jatkoja ajatellen. Jäisikö puutarhanhoito ja viljely Pönkän pysyväksi toiminnaksi? Pirjo Vallo

Selviytymistarina Kävelin Pönkästä Limingantullin kautta Kodin Anttilaan. Yhtäkkiä alkoi tuntua oudolta. Kuka minun jalkojani liikuttaa ja kenen jalat ne oikein ovat? Ja kuka vieras ihminen on minun pääni sisällä?

nen ja iloinen ihminen on voinut sairastua tuollaiseen tautiin. Tämä sairaus ei ole luonnevika eikä elämäntapasairaus. Inhottavasti sanottu, mutta tähän sairauteen voi sairastua kuka tahansa.

Olen sairastanut psyykkisesti noin 38 vuotta. Kuvittele, että kaikki tunteesi, mielikuvasi, mielikuvituksesi, ajatuksesi, mielipiteesi, minäkuvasi ja persoonallisuutesi on heitetty romukoppaan. Ja tilalle on tullut maailman kamalin ja pelottavin kauhuelokuva. Tämä elokuva ei vaan ole fiktiota vaan täyttä totta. Et voi kelata, et pysäyttää. Filmi vaan jatkuu ja jatkuu…

terveistä ihmisistä on tuntunut koko ajan?! Mietin, kuinka paljon elämästäni on valunut hukkaan. Toisaalta, ihminen, joka on aina ollut psyykkisesti terve, ei voi koskaan tulla kokemaan tätä. Olen joku, jota ei ole koskaan aikaisemmin ollut olemassakaan.

Kuvittele siihen vielä ihmiset halveksimaan ja pilkkaamaan elokuvaa, joka on pääsi sisällä. Mutta jota et ole itse käsikirjoit- Ja onhan minulla vielä elämää tanut etkä ohjannut. edessä. Olenhan vasta 43-vuotias. Ja olen uhannut elää 105Tämä nykyinen tunne hiipi vä- vuotiaaksi. Kaikki psyykkisesti hitellen. Nyt se yhtäkkiä pasah- sairastuneet: Älkää luopuko toiti täysillä päälle. Tältäkö se nyt vosta! Ihmeitä tapahtuu! Muusitten tuntuu, ihmettelin. Olo oli tenhan koko sanaa ei olisi kekabsurdi, pelottava ja ihana yhtä sittykään. aikaa. Tunsin oloni terveeksi. Mistä tämä nyt sitten johtuu Ja perheesi ihmettelee, että mi- ja mistä se oikein tuli? Tältäkö ten noin älykäs, huumorintajui- kaikista psyykkisesti Kati Huhtela

Luovan kirjoittamisen ryhmän satoa Lintubongari

Ongelma: On hukannut vihreän lakkinsa Paikka: In the clouds Päähenkilö: Lintubongari Nyyrikki Lintubongari Nyyrikki heräsi pilvissä. Hän oli hukannut vihreän lakkinsa. Nyyrikki ihmetteli, kuinka valkoista ympärillä on, miten hän oli joutunut tähän paikkaan, oliko lintubongari kuollut ja päässyt taivaaseen. Mutta ei. Hän oli ottanut vihreän lakkinsa eilen päästä pois ja jättänyt sen piippunsa ja lehtikasansa kanssa olohuoneen pöydälle. Vai oliko se viikko sitten keskiviikkona? Mistä lakkia voisi lähteä etsimään kun valkoisia Cumulus-pilviä oli joka puolella? Uskaltaisiko liikkua? Lähteä kävelemään ja etsimään vai putoaisiko pilvien läpi maahan asti ja loukkaisi itsensä. Mikä vihreä näkyy tuolla alhaalla? Se saattaisi olla harvinainen herneensyöjäpapukaija, joita ei ole Suomessa nähty vielä ikinä. Missä hänen kiikarinsa, kameransa ja lintukirjansa ovat, jotta asian voisi tarkistaa. Mutta hetkinen! Herneensyöjäpapukaijalla on hänen lakkinsa pesänään. Miten lintubongari Nyyrikki hennoisi ottaa näin harvinaiselta luontokappaleelta pesän ja laittaa sen omaan päähänsä. Mitä hän pipolla edes tekisi pilvissä ollessaan? Jospa pilvissä näkisi muitakin harvinaisuuksia. Eihän täältä välttämättä kannata lähteä minnekään. Pilvissä on sitä paitsi niin pehmeä olla ja pilvistä saa syötyä hattaraa. Kuukin on lähellä ja sen sanotaan olevan juustoa. Sitä paitsi, kun taivaalta sataa vettä, räntää ja lunta Nyyrikki saa juotavaa. Ei kun vaan nauttimaan olotilasta, katsotaan huomenna tai viikonpäästä, miltä sitten tuntuu. Palatako pilvistä vai jäädäkö paikoilleen. Tarantella04745 12.2.2014 11

Edessäni istuu nainen, jonka lähes jokainen tietää tai on ainakin kuullut hänestä puhuttavan. Hänen nimensä on Meiju Suvas. Hän on pitkän linjan iskelmälaulaja, joka aloitti v.1981 Frederikin taustalaulajana ja myöhemmin v.1982 levytti oman kappaleen Tahdon sinut, josta tuli hitti. Sen jälkeen keikkalavat ovat ahkeraan kutsuneet energistä laulajatarta. Meiju kokee työnsä erittäin kivana. - Se tosi harvoin tuntuu edes työltä, hän toteaa. Työ on tietyntyyppistä sielunhoitoa itselle sekä yleisölle ja tämän työn myötä on tullut myös hyviä pitkäaikaisia ystäviä. Palkitsevinta työ on silloin, kun huomaa, että yleisö viihtyy ja ”jammailee” mukana. Tulee paljon kivoja muistoja ja yhdessä elettyjä, mieleenpainuvia hetkiä. Raskainta on vastaavasti se, jos täytyy esiintyä kipeänä tai ei pysty esiintymään laisinkaan. Kun haluaa antaa kaikkensa ja on kuitenkin pieni epävarmuus siitä, että kulkeekohan ääni. Aina jostakin kuitenkin saa voimia ja yleisön kanssa saavuttaa sellaisen vuorovaikutuksen, että se auttaa jaksamaan. Alkuvaiheessa yleisön reaktio yllätti. Kiimingissä mm. sattui sellainen tapaus, että yleisössä ”jengi” pyörtyili. Sekös ihmetytti nuorta artistia. Olihan sellaisesta kuullut, mutta että omalla keikalla... - Muistan vähän pelästyneenikin tapausta, kertoo Meiju. Fanipostia saan päivittäin, mutta nykyisin se tapahtuu Facebookin kautta. Inboxiin tulee nimmaripyyntöjä ja keikoilla sitten halutaan ottaa ”kaverikuvia”.

vaatteiden etsimistä jne. Kun tulee uusi levy, niin siihen hommataan nuotit ja suunnitellaan levyn kannet. Levynteko alkaa demoista ja näistä sitten työstetään valmiita kappaleita. Tapahtumat kuuluvat myös olennaisena osana artistin työhön. Meiju on nyt mukana sairaalaprojektissa, jossa kerätään rahaa hyväntekeväisyyskonsertin avulla Helsingin lastensairaalalle. - Minulla oli nuorempana muitakin urahaaveita, kertoo Meiju. Psykologia kiinnosti, mutta myös opettajan ammatti kiehtoi. Työskentelin jonkun aikaa Mic mac -vaateliikkeessä, mutta sitten musiikki vei mennessään ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Jaksaakseen keikkailla Meiju tekee kotitöitä ja ulkoiluttaa pientä Minikoiraansa. Uimahallissa hän käy harrastamassa vesijuoksua ja välillä täytyy käydä hierojallakin, jotta kroppa pysyy vetreänä. Kaikki sellainen harrastaminen on kivaa, minkä pystyy helposti toteuttamaan. Keikkamäärät vaihtelevat, ne keskittyvät enimmäkseen viikonloppuihin mutta keikkaa tehdään välillä myös viikolla. Teatteri on jo pitkään ollut mukana kuvioissa. Tänä kesänä ollaan Valkeakoskella ja siellä nähdään musiikkinäytelmä nimeltään Kesäillan valssi.

Niille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita artistin urasta, Meiju lähettää tällaiset terveiset: -Pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pitää jaksaa valvoa. Fyysisestä kunnosta täytyy huolehArtistin työ on monimuotoista, lau- tia, koska pitää olla liikkeellä koko laminen on tietenkin se pääasia, ajan. Musiikkia täytyy rakastaa ja mutta paljon on tekemistä myös sen jos omaa vielä hyvän persoonallisen ulkopuolella. Täytyy viedä julisteita äänen sekä osaa soittaa jotain instpostiin, on lehtihaastatteluja, radio- rumenttia, niin se on aina eduksi. haastatteluja, ohjelmatoimistojen Täytyy olla mieletön palo tehdä tätä kanssa kommunikointia, esiintymis- työtä, löytää hyvä bändi ja vaan us12

kaltaa testata, soveltuuko alalle. Nykyisin on hyviä karaokepaikkoja, missä voi myös käydä laulamassa ja ainakin hetken olla se ”illan tähti”. Meijulta on tulossa uutta musiikkia ja joitakin biisejä on jo tehty valmiiksi. Erilaista Meijua, vahvempaa tulkintaa on siis tulossa... Sitä jäämme odottamaan!

Seija Lindgren

Nykyisin on hyviä karaokepaikkoja, missä voi myös käydä laulamassa ja ainakin hetken olla se ”illan tähti”.

Voittoisat Oulun Kärpät juhlivat joulutauolla omalla kymmenluvullaan! Huimanhulppeassa nousuputkessa pelaava SM -liigan ehdoton ykkönen #1 on 75 pisteellään ylivoimaisessa liigakärjessä. Samoin Satakunnasta lähtöisin oleva uusi maalivahti Jussi Rynnäs johtaa maalivahtien torjuntatilastoja. Kärpät ovat voittaneet peräti 17 ottelua perättäin, mikä on uusi Kiekkoliigan voittosarjojen ennätys. Samoin on tullut peräti 24 voittoa 25 pelatusta ottelusta. Tuo Yleistä tietoa jääkiekko-otteluun menemisestä: ainut häviö koettiin Tampereen Ilvekselle. Liigatilaston kakkonen on Tappara 65 pisteellä ja liigakolmonen Lappeenrannan Ottelua ennen sisääntulon yhteydessä on tarjolla ottelulehSaiPa 61 pisteellä. tisiä. Ne ovat maksuttomia, niistä saa hyvää yleispätevää ”jäke” -tietoa. Pistetilanteet sekä tulevat vastustajat maiMinä olen itse käynyt seuraamassa kahta nitaan nekin. Käytännössä samantapaiset käytössäännöt Kärppä-matsia kuluvalla kaudella. Rau- ,kuin Pönkässä, pätevät myös mennessä katsomaan “jäkisman Lukosta saatiin hieno 7-4 voitto, ja matsia” eli SM -Liigan ottelua.Vaarallisia esineitä, kuten entinen kärppäläinen - Lukon Ilkka “Ilu” esimerkiksi aseita, ilotulitteita tai päihdyttäviä aineita ei Mikkola kunnostautui hänkin: saavuttaen ole lupa tuoda mukana peliareenalle. Ottelun aikana on oletehopinnoja 0+3. Kärppien Mikko “Lelu” massa anniskelualue, jossa tarjoilua tapahtuu. Lehtonen pelasi 500. ottelunsa, joista valtaosan hän on suorittanut kärppäpaidas- Liput illan otteluun on hyvä hankkia ennalta, ja ostopaiksa. koja on useita. Kärkikamppailujen liput ovat muita hieman kalliimpia. Ne ovat Liigassa parhaiten menestyneitten joukNuoren polven Kärppälauma esitti tai- kueitten välisiä otteluja. Kalleimmillaan saattaa lipulle tultojaan upealla otteella erityisesti, kuten la hintaa 24,50€. Toimitusmaksu on siitä osuudesta 2,50€. Atte Ohtamaa, joka tuplasi nykyiset te- Istumapaikkaan ei saa eläkeläisalennusta, mutta sen sijaan hopisteensä. Toinen katsomani ottelu oli seisomapaikkaan sen kylläkin saa. A-sarjan junnupeleihin Espoon Bluesia vastaan, vähämaalisen ot- eli junioreitten otteluun, maksavat liput vain 5€. A-sarjassa telun tuloksena oli 2-0 Kärpille. Bluesin majailevat Kärpät tällä hetkellä 6. pistesijalla. Oulun Enermaalilla torjui norjalainen Lars Volden, gia- Areenalla on mahdollista seurata naisten sarjan SM joka merkittiin ottelun parhaimpana pe- -tasoista jääkiekkoakin, mikä tiedoksi tästä kiinnostuneille laajana. Ottelun toisena “tekijämiehenä” mainittakoon. toimi Kärppien nuori Joonas Kemppainen, tehdyin tehopistein: 1+1. Ari Inkeröinen Alkuvaikeuksien jälkeen, tällä kuluvalla kaudella -13/-14 rämpinyt Blues oli yltänyt sekin jo viiden perättäisen voiton mittaiseen putkeen, joka näin nyt sitten kylmästi katkesi.

Lähteitä: http://www.jatkoaika.com http://www.wikipedia.org/fi/wiki/Oulun Kärpät http://www.oulunkarpat.fi

Sämpylät

5 dl vettä 50 g hiivaa 2 rkl sokeria 1 tl suolaa 1/2 dl auringonkukan siemeniä 1 porkkana raasteena n. 11 dl vehnäjauhoja 1 dl öljyä

- Murenna hiiva lämpimään veteen kulhossa ja sekoita.

Teksti Vilma Saukkoriipi Kuvat Mari Puolitaival

- Sekoita noin kolmannes jauhoista haarukkavatkainta apuna käyttäen seokseen, kunnes se muuttuu vellimäiseksi. - Lisää loput jauhot kunnolla käsin vaivaten. Lisää kiinteytyneeseen taikinaan öljy. Jatka vaivaamista, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoilta.

- Lisää seokseen suola, sokeri, siemenet ja porkkanaraaste.

Vinkki! Koristele leivät auringonkukansiemenillä: sekoita 1 dl vettä ja 1 rkl sokeria, ja valele leivät sokerivedellä pullasutia apuna käyttäen. Ripottele siemenet valeltujen leipien päälle. Sokerivedellä käsittely pitää koristesiemenet paikallaan.

- Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa liinalla peitettynä 20 min. Vinkki! Mikroaaltouuni (sen ollessa poissa päältä!) toimii loistavasti rauhallisena ja vedottomana paikkana taikinalle nousta.

- Raasta porkkana.

- Vaivaa kohonneesta taikinasta ennen muotoilua mahdolliset ilmakuplat pois. Leivo taikinasta 20 sämpylää tai kaksi limppua. Paista uunin keskitasolla, sämpylöitä 15 minuuttia tai limppuja 25 minuuttia.

Vinkki! Munavoin voi myös maustaa maun mukaan yrteillä tai valkosipulilla. 14

MUNAVOI 3 kovaksi keitettyä munaa (9 min) 100 g voita tai margariinia ripaus suolaa - Hienonna jäähdytetyt kananmunat haarukkaa tai perunasurvinta apuna käyttäen. -Sekoita hienonnettujen munien joukkoon suola ja huoneenlämpöinen voi. Sekoita tasaiseksi.

Ystävänpäivänrunoja Rakas ystäväni Olet piparminttuteeni Olet aurinkotervehdykseni Olet mustikka, puolukka, mansikka Ole minttusuklaani Olet raikas tuuli meren rannalla, ja kuuma kaakao hiihtolenkin jälkeen. Kuinka ikävää elämäni olisikaan ilman sinua !

Mikä etuoikeus ja onni, että löysin sinut. Muistuta, etten koskaan ota sinua itsestäänselvyytenä. Älä anna minun unohtaa sinua. En haluaisi luokata, mutta olen sokea ja kömpelö. Tiedän, että ymmärrät ja annat anteeksi.

Ystäväni on se, joka voi kutsua minua keski-ikäiseksi tantaksi ja samaan aikaan kertoa kaipaavansa, pyytää minua luokseen nypläämään pitsiä.

KOHTELE YSTÄVIÄSI NIIN KUIN VILLASUKKIASI PESE HEIDÄT HELLÄSTI KOLMESSAKYMPISSÄ ÄLÄKÄ LAITA KUIVAUSRUMPUUN.

Jos ystävyys ois maku se ois suklaa, tärkeää ja makeaa. Sinikka Putaala

Mikä nautinto, sanoin kuvaamaton nautinto on matkustaa ystävän kanssa Helsinkiin lentokoneen siivin. Vain tunnin sisällä. Ottaa lasillinen viiniä ja ajatella tulevia nautinnon päiviä. Oi mitä onkaan ottaa olut tai viini katukahvilassa ja syödä vaikka Välimeren lautanen. Oi mitä onkaan nauttia tuosta paratiisin huumasta ja hulluudesta. Arvokkaasti !

Ystävyys on sitä, että tykkää, välittää ja on aidosti kiinnostuneita toisistaan ystävämielessä myös ihmisen/ulkonäön ja äänen perusteella.

Petri Palojärvi

Molemmilla vallitsee kevyt, raikas, eloisa, aito, taakaton hyvä olo aina, kun ystävykset yhdessä ovat. Atte Taskila Minun ystäväni he ovat auringonkukkia. Aamukastetta, mansikoita, juustovoileipiä. Tuhansin tavoin he sisustavat minuuttani. asettelevat pinnatuoleja, siirtelevät tauluja. Värejä he minulle ovat. Heidän kanssaan tunnen paljaat varpaani. 15

Little report of our stay here in Pönkkä

Marthe and Katelijne

,,The Finnish are as cold as ice and when you look into their eyes you turn into stone! Afterwards they make big apartments with those stones, because wooden houses burned down a long time ago. Because of the trauma of this heat they decided to have only frozen conversations, by not saying a word except of the words “

As we once told about a story written by Shakespeare, called “Romeo and Juliette”, we now have a very own story to tell. We call it the story of Snowwhite and the Ponkkadwarfs. It all started on a cloudy –also known as a typicial Finnish- day, where we walked a thousand miles through the snow, and after an hour of snowfighting on the way we finally saw the yellow ceiling of the Clubhouse called Pönkkä. Covered up in white feathers of snow, we totally didn´t know what to expect from this new community. The moment we set foot on the Pönkkäfloor there was a moment of relief. Like Snowwhite entered the little house in the distance, Katelijne and Marthe felt the same when they first met the dwarfs of Pönkkä-palace who lived there from 8.30 till 15.30. But still we didn´t know what did the dwarfs do here, why do they all clean the house so spontaneously and cook everyone a meal every day? In our own fairytale-country, Belgiatasia, we heard a lot of stories about these Finnish citicans. Watch out, my mother said before we left to this Arctic country:

but every experiment has his exciting parts. Some members, who didn’t want to participate in the beginning, did join the program after all. And that is what warmed us hearts the most of all. That without a lot of words or English speaking we had already made very valuable relationships. In every story there should be an end, but like we have learned so many different ways of seeing, doing and experiencing things, we decided to not end this Pönkkästory yet. What that is all about, you will see, read and experience in our next episode!

Luckily this was only what was told in a scary fairytale. In real life the members of this house were not frozen at all. Together they laughed so much, that even the fat policeman on the market place could hear them. When they got home they had to ask the physiotherapist to have a massage In the meantime you lovely perbecause their laughing muscles sons should keep up the happy were overstretched. That was a Pönkkä-vibe ! good case, because the day after the laughing would go over and over again. They felt so welcome there that day after day the Ponkkapeople became like a new family that Marthe and Katelijne experienced here in Finland. Not much later they felt that freedom was possible in this house. Whatever they wanted to organize was ok. Like good parents let their children make mistakes and let them figure out what is good and what is not, they had their free path in Ponkka. That’s the moment they decided to make an own workshop: Drama. It wasn’t the way they where used to at all,

Marthe and Katelijne and “Ponkkadwarfs” Anna, Atte and Sinikka.

Pieni raportti ajastamme Pönkässä Marthe ja Katelijne

Kuten kerran kerroimme Shakespearen kirjoittaman tarinan “Romeo ja Julia”, meillä on nyt ikioma tarina kerrottavana. Tarinan nimi on ”Lumikki ja Pönkkäkääpiöt”. Kaikki alkoi pilvisenä, tyypillisenä suomalaisena, päivänä, jolloin kävelimme tuhansia kilometrejä lumen läpi. Tunnin lumitaistelun jälkeen näimme vihdoin Klubitalo Pönkän keltaisen katon. Emme tienneet mitä odottaa tältä uudelta lumihiutaleiden peittämältä yhteisöltä. Heti astuttuamme Pönkän lattialle tunsimme suurta helpotusta. Samaan tapaan kun Lumikki

astui sisään pieneen mökkiin kaukaisuudessa, Katelijne ja Marthe astuivat Pönkkäpalatsiin, jossa asustelivat Pönkkäpalatsin kääpiöt kello 8.30:sta kello 15.30:een. Emme edelleenkään tienneet mitä kääpiöt tekevät täällä, miksi he siivoavat taloa niin spontaanisti ja miksi he tekevät ruokaa joka päivä. Omassa satumaassamme, Belgiatasiassa, kuulimme paljon tarinoita suomalaisista. ”Olkaa varovaisia”, äitini sanoi ennen lähtöämme tähän arktiseen maahan. Suomalaiset ovat jääkylmiä ja kun katsot heidän silmiin, muutut kiveksi. Sen jälkeen he tekevät suuria asuntoja muuttamistaan olioista, koska puutalot paloivat poroksi kauan aikaa sitten. Tämän kuuman trauman vuoksi he ovat päättäneet puhua ainoastaan jäätyneitä keskusteluja sanomatta sanaakaan.

Pönkkäläiset tuntuivat kuin uudelta perheeltä. Pian he tunsivat, että heillä oli vapaus talossa. Mitä ikinä he halusivat järjestää, se kävi päinsä. Kuten hyvät vanhemmat antavat lastensa tehdä virheitä ja antaa heidän oppia mikä on hyväksi ja mikä ei, heillä oli vapaat kädet Pönkässä. Tämän tajutessaan he päättivät tehdä oman draamatyöpajan. Pönkkäläiset eivät olleet tottuneet draamaan ollenkaan, mutta kokeileminen oli jännittävää. Osa jäsenistä, jotka eivät halunneet mukaan missään tapauksessa, liittyivät mukaan myöhemmin. Eniten sydäntämme lämmitti se, että loimme arvokkaita suhteita puhumatta paljoakaan englantia.

Joka tarinassa pitäisi olla loppu, mutta olemme oppineet niin monia erilaisia tapoja nähdä, tehdä ja kokea asioita, että päätimme olla Onneksi tämä kaikki oli vain lopettamatta tätä Pönkkä-tarinaa pelottavaa satua. Tosielämäs- vielä. Mistä tässä on kyse? Näet, sä tämän talon jäsenet eivät ol- luet ja koet sen seuraavassa jakleet lainkaan jäätyneitä. Yhdessä sossamme! Pönkkäkääpiöiden kanssa Marthe ja Katelijne nauroivat niin pal- Sillä välin teidän ihanien ihmisten jon, että jopa torilla oleva lihava pitäisi pitää yllä iloista Pönkkäpoliisi kuuli heidät. Kun he pää- tunnelmaa! sivät kotiin, heidän piti pyytää fysioterapeuttia hieromaan heidän ylirasittuneita naurulihaksiaan. Tämä tuli tarpeeseen, sillä seuraavana päivänä sama toistui yhä uudestaan ja uudestaan. He tunsivat itsensä niin tervetulleiksi, että

Marthe ja Katelijne ja “Pönkkäkääpiöt” Anna, Atte ja Sinikka.

Harrastuksena sarjakuvat Yleensä, kun sanon harrastavani sarjakuvia, suurin osa ihmisistä kuvittelee minun omistavan kasan Aku Ankkaa ja ehkä Batmania tai Lassi & Leeviä. Ehkä joku, joka on seurannut Suomen pop-kulttuuria, osaa arvata, että kyseessä olisi manga, eli japanilainen sarjakuva. Intohimoni on kumminkin monipuolisempaa ja jakautuu kohtuu laajalle, moneen eri tyyliin ja maailman jokaiseen kolkkaan. Mikä sitten sarjakuvissa kiehtoo? Syyt ovat erit jokaiselle ihmisille, joten voin vain puhua omasta puolestani. Olen aina rakastanut piirtämistä ja siispä olen pitänyt sarjiksista jo pienenä. Muistan, että aikaisin 90-luvulla ollessani vielä alle kouluikäinen ja lukutaidoton, katselin mielelläni Aku Ankkaa. Se kumminkin jäi taakse opittuani lukemaan ja käytyäni usein kirjaston sarjakuvahyllyllä. Uusimmat ihastukseni tulivatkin olemaan Nemi, Piko & Fantasio, Elfquest ja Niilo Pielinen. Serkkuni X-manit tuli luettua ja silloin tällöin piiloudun myös lukemaan hänen aikuisten “Myrkky” ja “MAD” sarjiksia. Saavutettua teini-iän, sain kuulla Japanilaisesta sarjakuvasta, mangasta. Ihastukseni oli välitön ja tutustuinkin monen moneen sarjaan sekä Japanista että Koreasta. Aikuisena, yli 20-vuotiaana,

olen alkanut myös lukea kovasti nettisarjiksia, lehtien strippejä, sarjisten teko-oppaita ja vanhoja sarjakuvia, kuten Transformers ja Sailor Moon. Olen oppinut yhtä ja toista sarjakuvilta: historiaa, mytologiaa, englantia, japania, urheilua, elämän arvoja. Sellaisia asioita, joita moni ei ensimmäisenä ajattelisi sarjakuvien opettavan. Historian lyhyt oppimäärä Historioitsijat ovat ajoittaneet sarjakuvien esivaiheet kauas menneisyyteen, ja ensimmäisiksi sarjakuviksi onkin mielletty Ranskasta löydetyn Lascauxen 17 300-vuotta vanhat luolamaalaikset. Sittemmin kuvannoillinen kerronta on ilmentynyt monissa kulttuureissa, kuten esimerkiksi Egyptin hieroglyfeissä, Roman pilareissa ja Bayeux’n seinävaatteessa. Sarjakuvat eivät kumminkaan olleet suosittuja vasta kuin 1800-1900-luvuilla ja vain muutamassa maassa (Ranska, Belgia, Amerikka ja Japani). Ensimmäisenä sarjakuvan nosti suosioon kumminkin Sveitsiläinen Rodolphe Töpffer 1830-luvulla. Sitä seurasi 1920-luvulla Tintin seikkailut, joka on jopa meille suomalaisillekkin tuttu sarja. Samalla vuosituhannella amerikkalainen sarjakuva nosti myös päätään sarjakuvalehtien muodossa, ja Japanissa otettiin mallia länsimaista, jolloin syntyi nykyäänkin suosittu “manga”, eli Japanilainen sarjakuva. Manga-tyylin perustajana pidetään Osamu Tezukaa, joka on luonut monia rakastettuja sarjoja, kuten Astro Boy ja Kimba, valkoinen leijona. Ennen tästä alkanutta sarjakuvien kulta-aikakautta, sarjakuvia oli pidetty vain pieninä, humo18

Mari Puolitaival ristisina lehtijuttuina. Rodolphe Töpdderiä pidetään Euroopan sarjakuvien aloittajana (1830), kun taas Richard F. Outcault (1890) oli ensimmäisiä Amerikassa suosittuja tekijöitä. Japanissa ensimmäisenä tunnettuna piirtäjänä pidetään Katsuhika Hokusaita (1779), mutta nykyisenä tunnettu manga on kumminkin Osamun (1950) uudistama. Supermies esiintyi ensimmäisen kerra Action Comics #1-lehdessä vuonna 1938 ja auttoi Amerikan supersankari-genren luomisessa. Fanitus Sarjakuvan fanittaminen on värikästä hommaa, ja jokainen fani fanittaa erillä tavalla. Joku fani voi vain lukea sarjakuvia huvikseen, kun toinen taas lukee, ostaa oheistuotteita, piirtää lempihahmojaan ja koukuttaa kaverinsakin sarjaan. Itse olen materialistinen fani ja usein ostankin erilaisia sarjoihin liittyviä tavaroita. Sarjakuvien lisäksi samasta sarjasta saattaa kodissani olla juliste, figuuri, jonkun hahmon tavarasta tehty ko-

Histoire de Monsieur Cryptogame , Rodolphe Töpffer, 1830

pio, lempihahmon piirustuksia ja sarjan pelejä. Oheiskamaan siis menee paljonkin rahaa, enkä ole vielä katunut kymmenen vuoden rahan syytämistä.

versioita. Suomessa on muunmuassa vieraillut Sailor Moonin tekijä sekä Hopeanuolen luoja. Sittemmin Hopeanuolen luoja on kunnioittanut suosiotaan Suomessa julkaisemalla tiedotteen, Harrastukseen voi myös kuulua jonka mukaan Jhon on koulutetconissa käyminen. Con eli con- tu Suomessa, sekä piirtämällä jatvention on alan harrastajien teko-osaan, Orioniin, suomalaisen kemä tapahtuma, jonne muut koiran. Coneja on ympäri maafanit voivat kokoontua. Yleensä ilmaa ja niitä on omistettu sekä conissa on myös paneeleita, joissa itämaisille sarjakuville, läntisille tarkoituksena on puhua sarjaku- sarjakuville että molemmille sarvista, niiden kulttuurista, harras- jakuvatyyleille yhtäaikaa. tuksesta ja ihan mitä nyt sattuu tulemaan mieleen. Coneissa on Jotkut fanit harrastavat myös usein myös työpajoja, joissa har- cosplayta. Cosplayssa fani pukeurastetaan origamia, piirtämistä tuu lempihahmokseen ja yrittää tai kissankorvien ompelemista imitoida hahmon ulkoista olepörrökankaista. Conissa törmää musta ja käyttäytymistä. Monesmyös myyntipöytiin, jotka myy- ti puvut ovat itse tehtyjä, ja jotvät sarjakuvien lisäksi figuureja, kut jopa muokkaavat kenkänsä ja julisteita ja muuta oheiskamaa hankkivat piilolinssit saadakseen sarjakuvien hengessä. Mukaan mahdollisimman tarkasti tehtyä mahtuu myös myyjiä, jotka ovat hahmonsa. Cosplaysta on myös itse tehneet tuotteensa, kuten maailmanmestaruuskisoja, jotka karkkia, kirjanmerkkejä ja jopa järjestetään Japanissa. Suomi on omia sarjakuvia. Tapahtumien myös osallistunut niihin jo muuyhteishenki on yleensä hyvä ja taman kerran. ikäviä asioita tapahtuu hyvin vähän. Suomen coneissa on yleensä mahdollisuus nukkua lattialla jonkun koulun jumppasalissa, sillä conit ovat useimmiten kak- Sarjisten oheistuotteita: ﬁguureja, sipäiväisiä. Joskus coneihin saa- pehmoleluja, pelejä, animaatioita, puu myös kunniavieraita, ihmi- julisteita, kortteja ja sarjakuvan siä, jotka ovat olleet tekemässä tekijän nimmari. Kuvan tuotteiden sarjakuvia tai niiden piirrettyjä hinnat ovat 2–70 euroa.

Ostaakko vaiko eikö? Siinäpä kysymys! Internet on tuonut paljon vapauksia kaikille. Ennen internetin aikaa ulkomaisia sarjakuvia sai lähinnä, jos sukulainen kävi ulkomailla tai liittyi johonkin ryhmään, joka lähetteli sarjakuvia keskenään. Mutta nyt lähes kaikki maailman sarjakuvat ovat vain klikkaamisen päässä meistä. On helppoa tilata ulkomaisia sarjakuvia tai vain ladata ne. Tässä tullaan kumminkin heti moraaliseen dilemmaan. Pitäisikö sarjakuvia ostaa vai ladata ilmaiseksi? Lähettäminen kumminkin maksaa ja... Tuossa netissähän tuo sarjakuva on kokonaan. Ei tarvitse odottaa eikä maksaa lisää jostain postimaksusta. Moni valitseekin netistä lukemisen. Vaikka sarjakuva, esimerkikisi Amerikasta ostettuna, maksaa vain 2 dollaria, on sen postimaksu lähes 10 dollaria. Ohuen, noin 20-sivuisen sarjakuvan hinnaksi tulee siis helposti 7 euroa tai enemmän. Vaikka 2 dollaria ei ole paljon sarjakuvabisnekselle, on se kumminkin suuri menetys sarjakuvataiteilijalle. Suurimmalla osalla piirtäjistä palkka maksetaan myyntiluvun mukaan. Siksi juuri taiteilija kärsii laittomasti netistä lukevien takia samalla tavalla kuin muusikkokin. Laki on kumminkin harmaa. Muistan teinivuosiltani, että tästä asiasta puhuttiin paljon sarjakuvafanien kesken. Puhuimme enimmäkseen animaatioista ja animesta eli japanilaisesta animaatiosta. Lain sanottiin kieltävän laittoman lataamisen, mutta vain maissa, jossa sarjaa ei ole lisensoitu. Esimerkiksi, joku saattoi katsoa Dragon Ballia netistä ilman suurempia huolia, mutta kun se lisensoitiin Suomeen, piti sen netistä katsominen lopettaa

sakkojen pelossa. Todellisuudessa tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut moneenkaan harrastelijaan. Itse kumminkin ostan aina sarjakuvat, jotka haluan lukea, ja animaatiot ostan DVD:nä saatavuuden ja hinnan mukaan. Piraatit, ohoi! Piratismi on ongelma monen monessa asiassa, ja sarjakuva maailma ei ole siltäkään turvassa, varsinkaan niiden oheiskama. T-paidassa saattaa lukea Pokemon, mutta siinä onkin kuva jostain toisesta sarjasta. Uusi figuuri onkin jotenkin outo...Sillä on silmät väärässä kohtaa? Jep. Piraatit ovat olleet asialla.

lisesti he saisivat syyttää levittäjiä tappioista, mutta he eivät useimmiten edes halua, sillä tällä tavoin manga ja anime leviävät nopeiten maailmalle, ja tällä tavoin muut maat ovat herkempiä ostamaan suosittujen sarjojen kääntöoikeuksia. Toinen levitystapa, jota katsotaan paljolti sormien läpi, on doujinshit, eli fanien itsensä tekemät sarjakuvat. Periaatteessa tässä rikotaan kopiosuojaa, mutta koska doujinshien tekijät tekevät sarjakuviaan ilman voittoa, on tämä sallittu ja kuitataan ilmaisen mainostamisena. Doujinsheja yleensä myydään coneissa, ja vaikka niistä pyydetään aina hieman hintaa, on hinta tarkoitettu vain maksamaan doujinshin painatuksen maksu. Jotkut käyttävät doujinshien suosiota kumminkin hyväkseen ja tilaavat doujinshit tekijöiltä, mutta myyvät eteenpäin reippaaseen hintaan. Joistakin doujinshin tekijöistä tulee tunnettuja ja myöhemmin jopa ammattilaisia. Esimerkkinä on ryhmä nimeltä CLAMP, joka oli yksi Japanin kuumimpia nimiä 90-luvulla. He aloittivat tekemällä Saint Seiya -doujinsheja.

Eritoten Kiinalla on huono maine, ja siksi monet harrastelijat välttelevät myyjiä Kiinasta, mutta hinnat houkuttelevat useasti. Niihin ei kumminkaan kannata langeta, sillä piraattiesine menettää arvonsa heti. Kukaan ei tule haluamaan sitä, jos joskus kyllästyt siihen. Piraattituotteet ovat myös halpoja, yleensä syystä: ne eivät kestä tai ovat huonosti tehtyjä, ja useimmiten ostajalla on paha mieli jälkeenpäin. Lähes varmin merkki piratismista on se, että tuotteesta ei löydy paten- Sarjakuvien satuja tin omistajan merkkiä, esimerkiksi “(c) HASBRO” Vaikka sarjakuvat ovatkin paljolti vain fiktiota, perustuu osa Eritoten jos haluaa ostaa animea, sarjoista faktaan. Esimerkiksi 300 kannattaa kiertää Malesia ja Tai- -sarjakuva perustuu Persian sowan kaukaa, vaikka ne tarjoa- taan ja Thermopylaen taisteluun. vatkin englanninkieliset teksti- Sarja Saint Seiya, joka tunnetaan tykset. Ne ovat 100 %:n huonosti myös nimellä Knights of the Zokäännetyt ja väärät. DVD:t kan- diac, lainaa paljon tähtitieteeltä. naattaakin hankkia mieluiten Rose of Versailles puolestaan nosuoraan Suomesta, Englannista, jaa suuresti Ranskan vallakumoRuotsista, Saksasta tai Amerikas- ukseen. ta. Sarjakuvista tuppaa siis oppiJapanissa piratismi tältä kannal- maan yhtä sun toista puolivata on vielä harmaampaa. Lail- hingossa. Myös kulttuuria tulee 20

silloin tälloin opittua sarjakuvien kautta. Etenkin mangat ovat paljon sidoksissa kulttuuriin. Kumartelu, koulupuvut, kummalliset ruuat ja erilaiset taruhirviöt saattavat ensin kummastuttaa. Useimmiten ne kumminkin selitetään sarjakuvissa hyvin, ja pian näihin kummallisuuksin tottuukin. Joskus asiasta tulee luettua sitten erikseen kirjasta tai Wikipediasta. Moni opetteleekin uutta kieltä animaation kautta, mutta sen kanssa kannattaa olla kumminkin varovainen, varsinkin japania opeteltaessa, sillä Japanissa on monta tapaa sanoa sama asia, ja vain päätteen muuttamisella sama asia voi olla joko loukkaava tai kohtelias. Perussanastoa kumminkin on hyvä oppia animesta. Englantia on myös helppo oppia piirretyistä, sillä sieltä kuulee ääntämisen. Itselläni englanti oli arvosanaltaan 6. Kun aloin lukemaan sarjakuvia ja katsomaan piirrettyjä muista maista, arvosanani alkoi nousta, ja 3 vuoden jälkeen englantini olikin jo 7 tai 8. Lukiossa mukaan eksyi jopa pari kertaa numero 9.

Spiderman, ©Marvel

Sarjakuvan tekeminen Moni sarjakuvaan hurahtanut saattaa haluta ammattipiirtäjäksi. Tämä on kumminkin todella hankala tavoite, ellei lähes mahdoton. Piirtäjäksi päästäkseen tarvitsee todella paljon hermoja, uskoa ja onnea, etenkin Euroopassa ja varsinkin Suomessa. Vaikka Suomikin on herännyt sarjakuvien ihanuuteen, on kumminkin Suomen oma sarjakuva vasta lapsen kengissä, ja vain Muumit ovat tunnettuja. Useimmiten suomalainen sarjakuvataiteilija päätyykin ihan muuhun ammattiin ja sarjakuvien teko on vain sivutienesti. Euroopassa sarjakuvien parissa toimitaan usein yksin...Mutta näin ei ole Amerikassa. Amerikassa on kirjoittaja, piirtäjä ja värittäjä useimmiten erikseen. Tämä tiimi sitten piirtää yhden lehden kuussa, kutakuinkin 2030 sivua siis.

män. Jotkut tussaavat, toinen varjostaa, kolmas tekee taustan, neljäs tekee tehosteet, viides tekee puhekuplat ja niin edelleen. Useimmiten avustajat eivät kumminkaan saa tunnustusta työstään ja työtahti on näännyttävä, sillä heidän täytyy tehdä 20-30 sivua viikossa. Useimmiten pari ensimmäistä päivää vierähtää, kun piirtäjä suunnittelee sivun ja käy kustantajan kanssa kokouksessa miettimässä, ovatko sivut heidän mielestään sopivia. Vasta hyväksynnän jälkeen alkaa piirtäminen. Usein piirtäjillä on myös avustaja, jonka tehtävänä on huolehtia piirtäjästä tekemällä tälle ruokaa ja siivoamalla tämän asuntoa.

kin tullut luotetuin kaverini ja uskottuni.

Pitääkö sarjakuvataiteilijan sitten osata piirtää hyvin?

On siis paljon asioita, joista saan kiittää sarjakuvia. Piirtämäänkin opin jäljittelemällä sarjakuvien ruutuja ja hahmoja. Missä olisinkaan ilman tätä harrastusta? En tiedä, mutta sen voin sanoa, että maailma olisi paljon värittömämpi paikka.

Ei, ei tarvitse. Mainittakoon vielä, että maailmanlaajuinen copyright-laki suojelee jokaisen tekemiä piirustuksia siitä hetkestä asti, kun ne on piirretty. Töitäsi Japanissa tahti on kumminkin ei siis saa käyttää missään ilman erilainen. Tiimi saattaa olla suu- lupaasi. Omaksi työksesi et voi rempikin. Useimmiten piirtäjä kumminkaan nimetä sellaista ja tarinan tekijä on sama, mutta työtä, joka on kopioitu joltakulta piirtäjällä onkin avustajia mo- muulta ja vain uudelleen värjätneen lähtöön. Joillakin on vain ty. Työ, josta vain pieni osa on pari ja joillakin on jopa seitse- ottanut vaikutteita muualta, voidaan ajatella olevasi kokonaan sinun työsi, niin kauan kuin se ei ole selvästi jonkun olemassaoleva, copyrightilla suojattu, hahmo.

Olen oppinut paljon asioista, joista en olisi muuten edes tiennyt. En ole ikinä letkauttanut korvaani amerikkalaiselle jalkapallolle, mutta luettuani Eyeshield 21:n, olen ymmärtänyt pelin kulun. Luettuani Nemiä, tajusin, etteivät kaikki hevarit ole masentuneita ja vampiristejä. Olen oppinut eri kulttuurien ihmisistä ja siitä, miten he reagoivat toisiin kulttuureihin. Olen oppinut puhumaan toista kieltä ja olen saanut ajatella maailmaa, elämää ja kuolemaa. Olen oppinut hyväksymään sekä nauramaan niiden avulla.

Sanastoa • • • • • •

Lopuksi

•

Olen siis rakastanut sarjakuvia koko ikäni. Niiden ansiosta löysin uuden maailman ja saatoin unohtaa ympärilläni pyörivän maailman. Juuri sarjakuvien kautta olen tutustunut suurimpaan osaan ystävistäni. Tämänhetkisen kämppikseni olenkin tavannut conissa ja hänestä on21

• • •

comic - tulee sanasta comical eli hassu/hauska bandes dessunées - Ranskankielinen sarjakuva anime - japanilainen piirretty manga - japanilainen sarjakuva manhwa - korealainen sarjakuva otaku - obsessoitunut fani (japanissa negatiivinen) mecha - robotti/robotti sarja strippi - muutaman ruudun pituinen sarjakuvan pätkä doujinshi - fanisarjakuva Sarjakuvien kultainen aika - 1938-1950 kestänyt sarjakuvien suosion nousukausi

Runoja ja kuvataidetta - Anssi Seppänen lapset

The Restaurant, vesiväri ja mustekynä, 1992

jos aiot jättää lapsesi päiväkotiin huutamaan itkien perääsi ja mennä itse töihin niin älä hanki lasta ollenkaan. jo niin moni sukupolvi on raiskannut lastensa sielut -ja omansatyöelämän alttarilla. jos aiot pakottaa lapsesi säännöllisyyteen, säännöllisiin nukkumaanmenoaikoihin, säännöllisiin ruokailuaikoihin, hampaidenpesuun, mihin tahansa, niin älä silloin edes ajattele lapsen hankkimista: oletat tietäväsi asiat lapsia paremmin. lapset ovat aitoja, lapset ovat viisaita, lapset tietävät aikuisia paremmin. älä pakota heitä päiväkotiin, älä pakota heitä kouluun; anna heidän opettaa sinulle jotain, anna heidän kertoa meille kaikille minkälainen yhteiskunnan tulee olla. älä pakota heitä mihinkään, älä pakota heitä soittamaan nuoteista, anna heidän improvisoida ja oppia elämään ilman kellojen lyömiä sääntöjä. lapset tietävät enemmän, heitä ei vielä ole kaikkia tuhottu aikuisten näennäisen fiksuilla säännöillä. jos aiot ympätä heihin uskontoa, isänmaata ja kotia, niin älä tee heitä tähän maailmaan. Hitlerkin osasi nuo tutut valheet ulkoa. anna lasten löytää omat auktoriteettinsa.

lapset ovat aitoja, epälineaarisia, äärettömiä, anna heidän luoda oma maailmansa ja pyri heiltä oppimaan. sillä meitä sotaisia tonttuja, planeetantuhoajia, ilmastonmuuttajia on täällä jo ihan tarpeeksi; anna lapsille mahdollisuus luoda jotain parempaa.

jotain täytyy tehdä

seitsemältä mereltä

jotain täytyy tehdä: silmiä käyttää katsomiseen korvia kuulemiseen.

atleetteja, ajattelijoita, painonnostajakuninkaita ja purjehtijoita seitsemän meren.

lamppuun täytyy napsauttaa valo, ajatuksia ajatella.

älypelejä, apokalyptisia visioita, viidakko, talvi, emotionaalisia kemioita ja savupiippuja.

katsos, olen tehnyt jotain, olen katsonut, kuullut, laittanut lamppuun valon ja ajatellut ajatuksia. muutamien muidenkin maailmankaikkeuksien läpi olen matkannut: olen tiskannut tiskit, olen ostanut ruokaa marketista, helvetti sentään, olen jopa avannut suuni ja puhunut ihmisille ja kuullut heidän puhuvan.

kynttelikköjä, tunneleita, mustia lintuja, tikkaita ja kaunista musiikkia.

voi miten kummallista, olen niin outo, olen zombie joka vaeltaa emotionaalista tuskaa tuntien ja joka jäi henkiin psykiatrisesta pakkohoidosta.

Ideoiden maailma, tussi, 1996

Runoja - Kati Huhtela kuvitus Anu Levä

Savesta valetaan elämänpolku. Jota piirretään, maalataan. Sopivin saappain sen mytologiaan astutaan.

Kun Epätoivo pesee pyykkejä mattolaiturilla. Niin Toivo menee ostamaan kaupasta uusia vaatteita. Kaunopuheisuus paikkaa reikäisiä rääsyjä. Ja Kateus repii samoja riepuja vielä reikäisimmiksi. Ja kaiken aikaa… Välinpitämättömyys kulkee alasti yön pimeydessä.

Hulvaton Hupimieli tanssi itsensä komerosta ulos. Ja peuhasi petivaatteissa. Keskellä tietä. Söi ruokaa pöydän alla. Ja nukkui pöydällä. Mutta vasta kun se kirjoitti runoja keskellä yötä. Se tajusi… mistä on kysymys.

Valokuva – arvoitus on elämä. Värikäs, innostava, kiinnostava. Joka heijastuu silmän iiriksestä.

Kova Kuri mua sormeen puri. Älä tunge mua seinän rakoon! Lähden ennen sitä LUJAA PAKOON!!! Turhat säännöt, kädenväännöt, opitut kaavat! MUT RAIVOON SAAVAT!!! En tallelokerossa kauaa pysy. Enkä toisilta siihen lupia kysy.

Välähdyksiä Pönkän juhlasta

“Aina on hyvä yllättää ja ravistaa”

Petri Palojärvi & Janne Kukkola

Lehtiryhmässä koettiin huhtikuun lopulla jännittäviä hetkiä. Kari-Pekka Toivonen, Oulun kaupunginteatterin uusi taiteellinen johtaja, oli lupautunut haastateltavaksi Me Pönkkääjät – lehteen ja luvannut tulla tapaamaan lehtiryhmää paikan päälle Pönkkään. Keitimme kahvit, ostimme pullaa, kampasimme hiukset ja Petri kaiveli hyllystään dvd-levyt signeerausta varten. Haastattelu tehtiin osittain Oulun murteella ja se sujui leppoisasti ja hyvässä hengessä. Kaikki ei tietenkään mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Rikkinäisestä kahvitermoksesta huolimatta sai K-P kahvinsa ja pönkkääjät haastattelunsa, vaikka päähaastattelija ei muista K-P:n vastauksia laisinkaan. Hieman taisi jännitys painaa häntäkin.

Onko Oulu ennestään tuttu? Miltä Oulu vaikuttaa? – Vaimo on kotoisin täältä. Tietyt paikat ovat tulleet tutuksi, esimerkiksi Rotuaari ja Tuira. Olen aiemmin juossut yhden maratonin Oulussa, 2x 20 kilometrin lenkin. On mukava liikkua kävellen varsinkin nyt, kun valoa riittää. Ihmiset ovat avoimia, rohkeita ja tulevat juttelemaan rohkeasti. Onko perheesi jo tullut Ouluun? – Juuri tällä hetkellä ovat Oulussa, mutta syksyllä tulevat pysyvästi. Mitä nää aiot tuua meille oululaisille pölkkypäille? – Monipuolista ja korkeatasoista, hyvin tehtyä ohjelmaa. Pidän energisestä ja ulospäin suuntautuneesta touhusta. Aina on hyvä yllättää ja ravistaa.

Mitä nää teit, ennen ku tulit Ouluun? – Olin Turussa Linnateatterin taiteellisena johtajana kaksi vuotta. Freelance-näyttelijänä olen ollut vuodesta -92 asti. Olen ollut kuunnelmissa ja teattereissa Olipa mukava Kari-Pekka, kun monipuolisesti tehden esimernää alloit meitä. Millä mielin kiksi improa. Helsingin ryhmäaloitat Oulun kaupunginteat- ja kaupunginteatterissakin olen terin taiteellisena johtajana? näytellyt. Vesa Vierikko on ol– Oikein innostuneena. Talo on lut opettajani teatterikorkeassa. iso, mutta siellä on vahva ja roh- Myöhemmin ollessani rehtori, kea tekemisen meininki, jolta Vesa oli professori. Vesa on hyvä odotan paljon. Hyvin ovat ihmi- ystäväni ja hieno näyttelijä. set ottaneet vastaan ja olen päässyt työhön kiinni. Mikä on mieleenpainuvin työkokemuksesi? – Niitä on vaikea laittaa järjestykseen. Ryhmä, kenen kanssa 26

töitä tekee jää joskus mieleen ja joskus taas rooli tai työtapa. Pitkät improt olivat mieleen jääviä. Millenium–produktio, jonka Kari Heiskanen ohjasi, jäi myös mieleen. Juoni oli, että maan alta löytyy uusi porukka. Oli improa ja siitä kirjoitettua. Produktiossa oli todella innostunutta porukkaa. Joidenkin ohjaajien, kuten Raila Leppäkosken, kanssa työskentely on jäänyt mieleen. Millainen on normaali työpäivä? – Ei ole olemassa normaalia työpäivää tai kiinteitä työaikoja. On paljon palavereita ja suunnittelua. Päivisin on harjoittelua, iltaisin esityksiä. Pitää uskaltaa heittäytyä lavalla pohjatyön perusteella ja luottaa siihen, että kaikki mene hyvin. Jääkö aikaa muihin töihin? – Kyllä. On mahdollisuus, että käyn myös näyttämöllä. Elokuvat kuvataan yleensä kesällä. Leffojen tekeminen on kivaa ja koska pidän näyttelemisestä, haluaisin jatkaa sitä tämän työn lisäksi. Mitä teet vapaa-aikanasi? – Jääkiekko on ollut harrastuksena pienestä pitäen, sekä liikunta yleensä. Kaikki missä keskitytään vain yhteen asiaan, jolloin mieli tyhjenee hyvällä tavalla. Pihatöissä, suunnittelussa, lukemisessa ja musiikissa voi keskittyä, ja kun saa mielen pois töistä, se tuntuu vapaa-ajalta. Millainen kesä on tulossa? – Heinäkuussa olen vihdoinkin lomalla. Vaimo näyttelee Turus-

sa kesäkuun. On reissaamista sinne ja tänne. Miten taide voi edistää hyvinvointia? – Taide on kohottavaa, kaikenlainen taide. Sillä on kohottava vaikutus niin tekijänä, kuin katsojana. Voi tunnistaa asioita tunteen kautta, jota ei voi muuten selittää. Voi kokea yhteyttä ympäristöön taideteoksen kautta, mikä on hyvin tärkeää. Voisiko Pönkän ja kaupunginteatterin välillä olla jotain yhteistyötä? Voisivatko pönkkäläiset tehdä talkootyötä teatterilla? – Loistava idea, otetaan harkintaan. Kaikenlainen yhteistyö, varsinkin teatterissa, on olennaista. Joko oot maistanu rössypöttyä tai kärkkäriä? – Kärkkäriä kyllä, mutta rössypotun meinaan jättää kokonaan väliin (nauraa).

Ossaakko nää puhua oulua? – Vähän on kielikylpy kesken. ”Pelekääkkö nää polliisia, syökkönää leijonnaa, alakkonää mua.”

elokuvassa, koska tukena ei ole eleitä.

Lähtiessään Kari-Pekka antoi nimmareita ja Petrikin sai hienot nimikirjoitukset VarastoMinkälaisen vaikutelman sait elokuvan ja Samppanjaa ja vaahPönkästä? tokarkkeja – sarjan kansiin. K-P – Ensivaikutelma on oikein läm- kiersi myös Pönkän tilat ja oli min ja hauska. Tulin suoraan pul- kovin miellyttävä uusi tuttavuus lan ja mehun keskelle. Oli suo- meille pönkkääjille. Ehkä vielä raan aistittavissa, että on paljon jonain päivänä jotain yhteistyön eri pisteitä, vaikka kaikki olivat- sarkaa saammekin aikaan. kin keräytyneet aulaan. Haastattelun lopuksi juttelimme Kari-Pekan kanssa yleisesti näyttelemisestä ja sen eri puolista. Näytteleminen lavalla yleisön edessä on hyvin erilaista verrattuna kameran edessä näyttelemiseen. Teatterissa elävän yleisön kanssa on ihan oma kontakti. Elokuvassa näytellessä pitää pystyä ohittamaan valtaisa tekniikka. Kuunnelmassa puhenäyttelytaitoja pitää harjoittaa paljon. On haastavaa saada puheeseen sama dynamiikka kuin lavalla tai

KARI- PEKKA TOIVONEN Puoliso: näyttelijä-laulaja Merja Larivaara Tunnetuimmat tv-sarjatyöt (Petrin mielestä): • Samppanjaa ja vaahtokarkkeja (Ari Tuomisto) • Angela ja ajan tuulet (Bengt Granberg) • Klubi (Markus Pesonen) • Seitsemän (Otto Kaunispää) • Harvoin tarjolla (Kari Urpola) Petrin mielestä ainakin Angela ja ajan tuulet ja Klubi saisivat tulla uusintana, tai ne pitäisi julkaista dvd:lle. Sarjassa Seitsemän Toivonen näytteli yhdessä Merja Larivaaran kanssa. Merjan roolihahmo oli Vilma Kaunispää.

K-P heittäytyi leikkimieliseksi Sinikan ja Villen kanssa. 27

Elokuvatöitä: • Nousukausi (Kari) • Lapsia ja aikuisia (Antero) • Kukkia ja sidontaa (Ali Mikkonen) • Varasto (Antero Rousku) Lähde: Wikipedia

Mielipidekirjoituksia Siihen aikaan syntyivät veljeni ja serkkuni lapset, kummipoikani, jotka olivat kovia jääkiekonpelaajia vielä 16-vuotiaiksi, kunnes lopettivat sitten pelaamisen kumpikin.

“Kierrätystä, inhotusta ja kaikkea muutakin omituista kujeilua”

uoden 2000 kieppeillä eli Milleniumina asustelin Keminmaan Laurilassa. Silloin kärsin melko vaikeasta masennusjaksosta. Sain terapiaa kunnallisen mtt:n kautta sekä masennuslääkityksiä. Eräissä iltapippaloissa kohtasin kemiläisen Katin, joka oli minua vuosia nuorempi. Hän esitti kerran oikein osuvan kysymyksen: “Ari, oletko sinä mielestäsi ekoihminen?”. Minä vastasin, että kyllä - niin luulen olevani. Suhteemme kesti puoli vuotta. Sen jälkeen me valmistuimme kumpikin samasta amk:sta, mutta eri toimiyksiköistä, eri tutkintonimikkellä.

laajentanut omaa osaamisen skaalaani siten, että tarvittaessa voin tehdä vaikka wikiartikkelin aiheesta. Vaikkapa puuttuvasta kirjailijasta Wikipediaan.

Olin toiminut Suomen Punaisen Ristin ensiapuryhmissä: vuosina 1997 - 2002, eli juuri sen tietyn viisivuotis-suunnitelman ajan. Minä kävin silloin kuitenkin neljä eri kurssia, risteilin laivalla Uumajaan (sen jälkeen sitä liene tehnytkään, sitä ennen v. 1994) - ja olin aktiivina usean kunnan aluella, josta sainkin “vakituisen ryhmän vaihtajan” - lievästi haukkuvan liikanimen. Kurssit, jotka minä kävin olivat: EA1, EA2, Pelastuspalvelun etsintäOmaan taipumusta keräilyyn. kurssi sekä päivystyskurssi, joka Pienituloisena eläkeläisenä en oli Pellossa. voi keräillä kovin hintaviin puitteisiin menevää. Pyrin eri- Ennen Estonian turmaa, olin olkoistumaan, esimerkin vuoksi lut vuoden itsekin jäissä: jumismainiten: neuvostokirjallisuus sa itse Vaasan ja Uumajan välillä kiinnostaa minua kovin. Olen “jäämotissa” tukkeutuneena. 28

Myöhemmin olin Asperger -kuntoutuksessa Odl:lla kahteen eri otteeseen, 2002 ja 2005 –2007. Mielestäni jaksot eivät sujuneet mitenkään kovin hyvin. Traumatisoiduin pahoin ja vetäydyin vain yhä enemmän sisään omaan kuoreeni. Luottamuksen menetys teki sekin kipeää. Halusin tulla autetuksi, enkä kiusatuksi. Näin minä tämän asian koin. SPR:n jäsenyys katkesi kokonaan Aspergeriin, kun ilmoitin asiasta. En ollut saanut sentään toiminnastani moitteita. Olin osallistunut useisiin päivystystilaisuuksiin, kuten ravi- ja rallitapahtumiin. Nykyään minulla on vaikeuksia osallistua ryhmätapahtumiin. ODL toi mieleeni hyvin vahvasti menneen Neuvostoliiton, jonka “kulakki” koin olleeni täysin. Siitäkin johtuvat nämä tuntemukseni sekä sympatiani. Kirjallisuudesta löysin lämpimyyttä. Kierrätyksestä ostettaessa, etenkin sähköllä käyvien esineitten kanssa on aina syytä olla hyvin varovainen! Minä itse sain äsken tästä varsin kouriintuntuvan muistutuksen. Olin illalla laittanut elokuvan pyörimään VHS:na, ja siihen sitten kesken nukahdin. Hartioitteni alla oli lämmittänyt sähkötyyny, juuri “sitä tosi derkku-kamaa” (DDR). Valmistusmaa ei näkynyt etiketeissä, mutta tiesin tästä kyllä! Yöllä heräsin kovaan kipuun, ja huomasin hartian seudussa paisuman: toisen asteen palo-

Mielipidekirjoituksia vamman. Omaohjaaja vei minut seuraavana päivänä terveyskeskuksen hyvinvointipisteeseen. Siellä sain hoitoa sekä palohaavan jatkohoidon opastusta. Tunsin, että “enkelin kädet olivat minua koskettaneet”. Omaohjaajilleni selitin asiaa täten: “No ainakaan se homma, ei ollut tahallaan itselle tehtyä!”. Masennukseen voi liittyä tietoisesti tehtyä oman itsensä vahingoittamista tai riskialttiisiin vaaratilanteisiin ajautumista. Näin voi käydä lisäksi useastikin monissa muissa psyykkisissä ongelmissa.

tuli sitten eteen psykiatrisella hoito-osastolla noin viisi vuotta myöhemmin.

Toista vuotta sitten tallustelin kotipysäkilleni. Hämmennyin kohdatessani suuret määrät lasimurskaa. Joku oli käynyt särkemässä pysäkin pystyseinän, joka oli karkaistu ikkunaruutu. Myöhemmin rikottiin vielä toinenkin lasiseinä. Nyt sateella puinen penkki kastuu märäksi. Tunsin hiljaista voimatonta raivoa ja pettymystä. Lasiruudut eivät varmasti ole hankittavaksi halpoja, kaikki se on pois yhteisMiksi minä jaksan puhua men- kunnan rahoista, joilla voitaineistä, entisistä “itäisistä suu- siin saada jotakin muuta. Koin ruuksista”? Niitä ei ole enää. tuntevani huolta mahdollisesti Pidän kyllä kovasti idän mys- paikalle sattuvien pikkulasten ja tiikasta ja monista idän ihmis- lemmikkieläinten puolesta. ten opettavista ulottuvuuksista. Menisin sentään vakaasti väit- Pidän omaa taloyhtiötä tietyssä tämään, että seurustelusuhde ja mielessä melko edistyksellisenä. SPR:n vapaaehtoistoiminta pe- Meillä on oma tiloiltaan 4 huolastivat elämäni kumpikin. To- netta kattava ja siksi tilava kierdennäköisesti näin estyi myös rätystila eli kierrätyshuone. Itse pitkä laitosjakso. Senkin aika toivoisin tätä aivan joka ikiseen

M i e l e n r a u h a a

Minut valtasi mieletön mielenrauha. Ajattelin, että minun ei tarvitse enää tietää jokaista asiaa seuraavista päivistä. Voin vain yrittää parhaani ja toivoa, että menee hyvin. Välittää itsestä ja muista. Ei tarvitse tietää, mitä ihmiset sanovat huomenna, ylihuomenna tai vuoden päästä. Eikä tietää, mitä loppuelämän jokaisena päivänä tulee tapahtumaan.

Ei asettaa itseään puolijumalan asemaan ja määritellä ihmisyyttä. Eikä ajatella mustavalkoisesti. Kaikki eivät voi olla koko ajan kivoja. En minä itsekään ole. Miksi turhaan murehtia, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. Elämä ilman yllätyksiä ei ole elämää ollenkaan.

yhtiöön. Olen saanut tehdä paljon suuria löytöjä ja viedä sinne itse käyttökelpoisia esineitä. Taidan kyllä olla aivan “saamapuolella” tässä suhteessa. Tiloissa käytiin kuitenkin sotkemassa ja turmelemassa paikkoja. Sen jälkeen tiloihin tuli kameravalvonta. Valvonta on valitettava juttu, mutta kuitenkin hyvin perusteltua. Jopa omaohjaajani ovat saaneet sekä ihailla että nauttia näistä tekemistäni kierrätyshuoneen löydöistä. Heidän ei tosiaankaan tarvitse asettautua istumaan millekään askeettisille penkeille tai puujakkaroille. 21.1.2014 Ari Inkeroinen

Kuurosokea Helen Keller, joka sai jostain syystä yhteyden maailmaan ja hänestä tuli kuuluisa kirjailija, sanoi: ”Elämä on joko suuri seikkailu tai sitten se ei ole mitään.”

Kati Huhtela 29

Välähdyksiä Pönkän arjesta

Lopuksi...

n emää k e t an muka -lehteä? o k t s Haluaönkkääjät sa taa n a a t n Me P toimi a a k t a j myös a, yhmäle mukaan! r i n t a h a t e L vas piirroksi ä, tu n l l ä y ä l s l k sy miele ten kuvia, a a t t . o u yhmä uotoksia, ka tai runoja r i t h e L ituksi äisiä t yksiko t s i yksitt uvia, kirjo m i kän to kän n ö sarjak P n ö itä taa ni esti esim. P t i m i o Voit t tai sähköis vat.ﬁ a t s n y : ö n e n kö nuort postii sähköalo.ponkka@ klubit

nk kä Va on i Pö n au v nk ii ki kä ko lä on lla he 2 sk su 9 lje eli ok ttu 14 ok . .-1 es 8.7 än . .

Iloista kesää kaikille!

Pö

Tavataan taas syksyllä!

OIKAISU

Jä

Viime lehdessä oli virheellisesti Kuka Kukin -palstalle vilahtanut väärää tietoa Markon harrastukseen liittyen. Marko ei ehdi tarkkailla eläimiä eikä lintuja vaan intohimona taitavat olla enemmän kiekkotouhut.

Jä Jä lan

Pahoittelemme painovirhepaholaista!

(ti

öi

.6.

ät

äk

)

ää

rä

ä2

ä k k n pö

l a b b u Kl

Klubitalo Pönkkä Nuorten Ystävät Linnankatu 8 90100 Oulu klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi puh. 0505206065 www.nuortenystavienklubitalot.fi Ma-to 8.30 - 15.30 Pe 8.30 - 14.00