12 / 2018
12
ita lo
r e m PÜnkän lehti, nu
o
K
lu b
Sisältö Pääkirjoitus 2 Lentosurffaus 3 Liikuntaryhmä: Joskus voi ylittää itsensä 4 Mitä minulle tulee mieleen sanasta Oulu? 5 Pitkä kuuma kesä...ja syksy 6 Onkimisharrastukseni 10 Jani Visurin henkilöhaastattelu 14 Lehden teossa mukana olivat: Taija Hirvonen, Atte Taskila,
Eemeli Viirretjärvi, Reetta Tikka,
Virpi Kurkela, Anssi Seppänen, Riku Kortejärvi, Sinikka Putaala ja Anu Levä. Lehti on luettavissa netissä:
sekä Pönkän kotisivuilta. Kansikuva: Virpi Kurkela
n ukaa m o ? atk on Halu en teko mä lehd ehtiryh l y Uusi ynnisty o 9.15 ä kl k 0.1. llinto1 a ha tain tors isto- ja sä! s toim yksikö loa! etu Terv
Pääkirjoitus Alakko nää meitä?
Syyskuun lopun sateinen keskiviikkoilta, ulkona on pimeää ja märkää. Istun autossa jäähallin parkkipaikalla odottaen ja samalla silmäillen työpaikkoja Te-palveluiden sivustolta. Havahdun Nuorten ystävien työpaikkailmoitukseen, jossa etsitään vastaavaa työhönvalmentajaa Klubitalo Pönkkään. Tunnen sisälläni läikähdyksen; mielenkiin- omaan pönkkäläisenä. Kun tätoa, jännitystä, iloa. Pystyisinkö? nään tuijotan ulos työhuoneeni Osaisinko? Riittäisinkö? ikkunasta lumista katua ja hiljalleen leijuvia lumihiutaleita, Katson tuulilasia pitkin vieriviä havahdun kiitollisuuden tunteesadepisaroita ja pohdin omaa seen. työhistoriaani, koulutustani sekä minua ihmisenä. Kyllä! Minä Tunnen olevani kiitollinen, että osaan, minä pystyn ja minä rii- olen saanut tilaisuuden liittyä tän. Seuraavana päivänä kirjai- osaksi tätä ainutlaatuista yhteilen hakemukseni ja painan lä- söä. Yhteisöä, jossa jokainen voi hetä -nappulaa. Matkani kohti olla sitä mitä on. Yhteisöä, josPönkkää on alkanut. sa jokainen saa hyödyntää omia vahvuuksiaan, mutta jossa ei Työhaastattelu tuli, oli ja meni. edes asu ajatus valmiista ihmiIlmassa väreilee odotus, joka sestä vaan jokaiselle nähdään muuttuu intiaanitanssiksi olo- mahdollisuus kehittyä ja opetelhuoneessa, kun Lahja soittaa ja la uutta. Yhteisöä, jossa tuetaan, kysyy: ”Noh, alakko nää meitä?”. autetaan ja kuunnellaan. Täällä Hetkeäkään epäröimättä vas- ei koskaan tarvitse olla yksin. taan: ”Kyllä”. Pönkästä löytyy aina auttavat kädet. Yhteisöä, jossa kaikki ovat Kun sitten eräänä marraskuun tasavertaisia ja mukana arjen maanantaiaamuna astun ensi toiminnan suunnittelussa, tokertaa työntekijänä Klubitalo teutuksessa ja päätöksenteossa. Pönkän kynnyksen yli, minut Pönkässä jokainen riittää juuri otetaan vastaan lämpimästi. En- sellaisena kuin on. simmäinen viikko töissä on mukava, joskin hämmentävä. Uusia Ja kun ajattelen tulevaa, jälleen ihmisiä tupsahtaa eteeni rivakal- tunnen sisälläni läikähdyksen; la tahdilla, mutta osa kasvoista mielenkiintoa, jännitystä ja iloa. alkaa jo löytää nimiä itselleen. Tehdään yhdessä tulevasta vuoJutellaan. Tutustellaan. Joka päi- desta 2019 upea, kokemusrikas ja vä törmään uusiin asioihin. Ope- toiset huomioon ottava! tellaan. Päivät vaihtuvat viikoiksi ja kuin Taija Hirvonen huomaamatta on kulunut kuu- vastaava työhönvalmentaja kausi pönkkäläisenä. Ja nimen2
Lentosurffaus Lentosurffaus eli flyboarding on vesiurheilulaji, jossa tasapainoillaan H-muotoisen laudan päällä. Laudasta lähtee kaksi vesisuihkua, jotka saavat vetensä vesiskootterista pitkän letkun kautta. GoHeron valvoja ohjaa lautaa. Tarkoituksena on pysyä mahdollisimman pitkään ilmassa.
Itse tätä aihetta kirjoittavana kävin kokeilemassa tätä lajia ensimmäistä kertaa elämässäni 2.8.2018 Oulun Värtössä. Sää oli mitä parhain: +24 astetta ja tyyntä. Tuntemukset omassa kehossani ennen lajin kokeilua olivat sekavat ja jännityksen täyteiset. Mietin, että kestääkö kroppani lajin tuomaa fyysistä rasitusta, Taitojen karttuessa H-tasapaino- kun vain kaksi päivää aikaisemlaudalla pystyy lentämään suo- min epäonnistuin pitkänmatkan raan tai kääntyen eri suuntiin pyörälenkillä. Siellä minulle tuli ja tekemään erilaisia temppuja, sellainen olo, että kohta minä esim. delfiinin loikkia, etu- ja pyörryn ja saan lämpöhalvauktakaperinvoltteja sekä pysty- ja sen, johtuen todennäköisesti vaakakieppejä. Lentosurffauk- nestehukasta ja liian korkeasta sessa ei yleensä ensikertalaisia lämpötilasta. lennätetä yli viiden metrin korkeudessa. Korkeuden säätäminen Lentosurffatessa kaikista suutapahtuu ainoastaan asiakkaan rimman jännityksen adrenaliinin toiveen mukaan. Parhaimmillaan koin, kun minulle puettiin flyflyboard-ammattilaiset lentävät board-puku päälle. Sen jälkeen jopa 20 metrin korkeudessa. minut vietiin vesiskootterin vetämänä veteen. GoHero-valvoja
3
kertoi tarkasti ohjeet toimintamalleista teknisiä vinkkejä myöten ennen veteen menoa sekä vedessä ja laudan päällä ollessani. Lopulta 15-20 minuutin harjoitussession ja 10 minuutin lentämisen jälkeen minulle jäi mahtavan hieno tunne tuosta extreme-tyylin vesiurheilulajista. Laji maksoi 40 euroa kymmeneltä minuutilta, mutta valvoja kertoi minulle, että seuraava kerta maksaisi, minulle ja ehkä muillekin lajista innostuville ensimmäisen kerran jälkeen, 30 euroa. Teksti: Atte Taskila Kuva: GoHero.fi
Liikuntaryhmä
Joskus voi ylittää itsensä Joogan alkeet -ryhmä on Oulun kaupungin järjestämä erityisliikuntaryhmä, mutta siellä on myös muitakin kuin Pönkän jäseniä. Jooga soveltuu sekä miehille että naisille. Suosittelen joogaamaan.
Suurin osa perusliikkeistä hengitykseen yhdistettynä oli minulle haasteellista. Kävimme läpi ryhmän kanssa omaan tahtiin ohjaaja neuvoi liikkeet sanomalla rauhallisesti. Kaikki liikkeet pitää mennä oikeaoppisesti, jolloin niistä saa oikeaoppisen hyödyn. Ryhmässä ei tarvitse välittää muista, vaan keskittyä itseensä ja tehdä niin hyvin liikkeitä kuin itse pystyy. Joskus voi ylittää itKun aloitin joogan, ryhmässä oli sensä. ensimmäisellä kerralla 5-10 henkilöä ja se oli sopivan pieni. Suu- Joogassa voi olla omat vaikeurin osa jooga ryhmistä on pieniä. tensa, jos on esimerkiksi tasapaiKun ryhmä on kokoontunut kak- nossa vaikeuksia. Pitää keskittyä si ja kolme kertaa ryhmään on silloin koordinaatioon ja samaan tullut enemmän asiakkaita. Se aikaan muihin liikkeisiin. Itse olen ylittänyt itseni monessa johtuu syksystä. liikkeessä esim. varpailla seisoJoogan alkeissa tavoitteena on minen paikallaan ja yhdellä jaoppia meditoimaan, rentoutu- lalla seisominen toinen jalka kolmaan ulos - sisään -hengityksen miossa noin minuutin ajan. avulla, kuuntelemaan omaa kehoaan ja joogaamisen perustai- Joogassa opeteltiin paljon liikdot. HUOM! Ihmisillä on monia keitä yhden tunnin aikana. Jooga omia tapoja meditoida ja rentou- pitää itse kokea ja oppia. Netistä tua esimerkiksi musiikin kuunte- löytyy paljon joogasta lisätietoa. On myös on jooga kirjoja, joita lun ja juoksun avulla.
4
voi ostaa tai käydä lainaamassa kirjastoista. Joogan alkeet -ryhmässä keskitytään perusteisiin. Kun on käynyt alkeet, voi perehtyä enemmän joogaan jos se on oma juttu. Joogaa ja meditaatiota voi tehdä myös omana vapaa-aikana rauhallisessa ympäristössä. Oulun kaupunki ei järjestä joogan lisäkursseja. Eemeli Viirretjärvi
Oulussa on myös muita joogaa tarjoavia yrityksiä, esimerkiksi: ZZ Astangajooga Oulu ry: ouluastanga. net/~ouluasta/wordpress ZZ Joogastudio: joogastudio.fi ZZ Jooga-Aitta ja Joogapuoti: jooga-aitta.com
Mitä minulle tulee mieleen sanasta Oulu? Oulu oli joskus kivijalkakauppoja täynnä. Nyt se on vain vanha jäänne itsestään. Minä kävelen Oulun kaduilla, jossa useat liiketilat ovat tyhjillään. Ikkunoissa on ilmoituksia, että liiketila vuokrattavana. Asiaan vaikutti muun muassa Stockmannin loppuminen keskustasta. Nykyään kauppakeskus Valkea on entisen City-muotitalo Gallerian paikalla. Kun tulin Ouluun tässä oli vielä autotie. Monet palvelut ovat keskittyneet Valkeaan, ja pienet katukaupat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Pidän Oulusta kaupunkina. Tääl- tosta, joissa on tehtaan piiput. lä on hyvä asua ja peruspalvelut Välillä paperitehdas päästää paovat saatavilla. Terveydenhoito hanhajuisia höyryjä ilmaan. on mahdollista. Tämä on sitä Oulun ihanuutta. Jos totta puhutaan, Oulua ollaan Tämä on toteamus Oulusta kaurakentamassa koko ajan lisää. punkina. Tänne on noussut kerrostaloja sekä yksi suuri monitoimitalo. Teksti ja kuva: Reetta Tikka Nyt uuden Oulun aikaan meihin on liitetty useita kuntia Oulun läheltä. Oulu on yhdenlainen pieni, mutta iso kaupunki (sillä Suomessa on isompiakin kaupunkeja). Pidän tästä keskisuuresta kaupungista. Meillä on pari voimalai-
5
Pitkä kuuma kesä...ja syksy Suomen 2018 kesä ja syksy ovat olleet tavallista lämpimämpiä. Lämpimät säät olivat tavallista aikaisemmin. Tämä syksy on ollut tavallista lämpimämpi. 21 astetta mitattiin 14.10. Kruunupyyssä. Se oli lokakuun lämpöennätys. Yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin muun muassa Ylivieskassa ja Siikajoella. Etelä Suomen syyslomaviikolla 42 on tavallista lämpimämpää. Euroopassa esimerkiksi: Englannissa kesällä voimakas myrsky, Kreikassa lunta, Costa del solissa pieni lumikerros keväällä ja Norjassa kovat syystulvat. Grönlannin ja Etelämantereen jäät sulavat nopeammin, mitä ilmatieteen laitoksen ammattilaiset ovat laskeneet. Nämä kaikki johtuvat ilmastonmuutoksesta. Muutos on haastava ja hitaasti edistyvä ongelma koko maailmassa. Kaikki maailman johtajat ovat käyneet siitä monia keskusteluja.
Kesäinen lämpötila (20 astetta) tuli aikaisin tänä vuonna Suomeen. Kuumuus tuli Pohjois-Suomeen ennen etelää. Ensimmäinen kesäinen lämmin päivä oli jo toukokuussa, joka on 2000-luvulla harvinaista. Itse mietin, että: “Alkaako kesä näin aikaisin?” Korkeimmat lämpötilat olivat toukokuussa noin 18-25 astetta. Se oli mahtavaa. Aurinko paistoi melkein joka päivä ja oli lämmintä. Toukokuu oli normaalia työ- ja opiskeluaikaa. Ulkona en ollut muulloin kuin aamulla odottamassa bussia ja iltapäivästä iltaan kotona.
Toukokuun alussa kävin uimassa luonnonvedessä. Luonnonvesi oli kylmää, tuntui ensin pystynkö edes uimaan. Kävin vain kastautumassa muutaman sekunnin. Se raikasti todella paljon, tosin ei olisi uskonut, että se olisi niin kylmää, koska päivät olivat Oulussakin jo lämpimiä, tosin yöllä saattoi olla hallaa. Kävin Nykyisin yritetään kehittää mah- ensimmäisen kerran elämässäni dollisimman paljon ennaltaeh- kesäaikana uimassa toukokuun käiseviä keinoja, jotta ilmaston- alussa. muutosta saataisiin hidastettua. Energiaa tuotettaisiin tulevai- Kesäkuu oli taas heikompi versuudessa uusiutuvilla energia- rattuna toukokuuhun. Kesäkuu lähteillä kuten tuulivoimapuis- oli normaali, sademäärä ei poitoilla, vähentämällä 70-90 % kennut keskimääräisestä. Suurin teollisuuden päästöjä vuoteen osa päivistä oli pilvisiä. Hellepäi2050 mennessä sekä lisäämällä viä oli vähemmän kuin toukosähkö- ja hybridiautojen käyttöä. kuussa.
Olin heinäkuussa perheeni kanssa lomalla Vuokatissa mökillä puolitoista viikkoa. Vuokatissa oli joka päivä lämmintä 20-25 astetta ja aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta. Kävin joka päivä uimassa 6-10 kertaa. Joinakin päivinä en tehnyt muuta, kun otin aurinkoa, söin grilliruokaa ja uusia perunoita ja uin 10 kertaa päivässä. Vesi oli jo lämmintä tullessamme Vuokattiin, mutta onhan se selvääkin kun toukokuusta elokuuhun oli lämmintä. Ulkona ei jaksanut tai viitsinyt tehdä mitään fyysistä esimerkiksi pitkiä kävelylenkkejä, koska fyysinen tekeminen aiheutti heikon olon kuumuuden takia. Paikallisliikenteen bussit olivat helleaikoina todella kuumia, koska niissä ei ole ilmastointia ja avatut kattoikkunat eivät auttaneet kierrättämään ilmaa bussin sisällä. Olisi pitänyt juoda myös tavallista enemmän, mutta sitä ei tullut tehtyä.
Erityisesti vanhuksilla ja koirilla kuumuus aiheutti ongelmia: esimerkiksi nestehukkaa, kuumuusvammoja, koiria ei saanut jättää kuumaan autoon jne. Suomen ihmisillä on ollut kuumuus ongelmana, koska meidän kehomme ei ole tottunut pitkäaikaisiin kuumuusjaksoihin. Pohjoismaat eivät ole voimakkaalla UV-vyöhykkeellä kuten Kanariansaaret, Thaimaa ja Kap Verde, jotka siKaikki pystyvät vaikuttamaan Heinäkuussa oli uskomaton SUO- jaitsevat lähempänä päiväntaomilla toimillaan ilmastonmuu- MEN PITKÄ KUUMA KESÄ -aika. saajaa. tokseen esimerkiksi käyttämällä Lämpötilaa oli noin 25-33 astetta. enemmän julkisia kulkuvälineitä Oli paljon peräkkäisiä aurinkoi- Elokuun lopussa lämpötila laski ja pyöriä. Tällä hallituskaudel- sia hellepäiviä, aivan kuin olisi kuin ällikällä lyötynä. Lopetin la muutosta ei välttämättä saa- ollut jossain eksoottisessa ulko- uinnin luonnonvesissä, päivien da toteutettua kokonaan, mutta maan kohteessa. Keski-Euroopan pituus tunteina alkoi vähentyä, hallitus on kuitenkin laittanut maiden lämpötilat olivat jopa vii- yökaste tuli ja kaikki synkät sykmuutoksen alkuun. leämpiä kuin Suomessa. syn ominaisuudet tulivat esiin. 6
Suomen eri vuodenajat ovat kuitenkin mukavia. Auringosta, pitkistä päivistä ja lämmöstä nauttii enemmän, kun kesä on kerran vuodessa. Talvikin on mukava vuodenaika, koska silloin on lunta. Lumi valaisee paljon talven pimeyttä, vaikka monena talvena lunta ei ole ollut paljonkaan.
27
16
Eemeli Viirretjärvi
14
11
10 7
6
9
6 1
Lähde: Ilmatieteenlaitos: Helletilastot Grafiikka: Anu L.
13
2
Atheist Flower Universe
Anssi Seppänen
7
Uimahallissa
Virpi Kurkela kuvaaja: Lauri Kurkela
8
Elämää kolmessa kerroksessa Virpi Kurkela kuvaaja: Lauri Kurkela
9
Onkimisharrastukseni Taustaa Lapsena ja nuorena ongittiin paljon perheen kesken. Käytiin ensin perheonginnan kisoissa, sitten nuorten sarjoissa onkimassa. Voitettiin perheonginnan Suomen-mestaruuskin v. 1982, olin silloin 5 ½ -vuotias. Isähän se sai suurimman osan kaloista. Äiti huolehti minun ja siskon siimojen selvittelyistä ym. Pian pikkuvelikin tuli mukaan kisoihin. Viime heinäkuussa innostuin uudelleen onkimisesta, Pönkän ansiosta. Käytiin nimittäin pönkkäläisten kanssa ongella joitain kertoja. Hankin oman ongen ja aloin onkimaan kaloja vanhempien Pyry-koiralle. Pyry syö joka päivä kalaa. Isä käy paljon kalalla, mutta jonkun verran minäkin pystyn avustamaan asiassa.
Onkiminen tässä ja nyt Käyn kalalla noin kerran viikossa, noin 4-6 tuntia kerrallaan. Ensimmäisenä kesänä ongin paljon aamulla ja aamupäivällä, koska ajattelin, että se olisi paras kalastusajankohta. Se ei ollut kovin toimiva yhdistelmä, koska yleensä valvoin edeltävän yön, jotta olisin ajoissa liikkeellä. Tänä kesänä olen käynyt onkimassa yleensä klo 17 ja 23 välillä, ja minulle on jäänyt mutu-tuntuma että olisin saanut enemmän kalaa kuin viime vuonna.
Perheonginnan Suomen-mestaruus v. 1982 (minä olen alhaalla vasemmalla)
peeksi tehokas. Alkusyksystä 2018 kokeilin myös valotikkuja, jotka voi sujauttaa tiettyjen kohojen sisään. Nekään eivät tuoneet riittävää tehoa. Totesinkin myöhemmin, että hämärän aikaan minun ei kannata onkia.
Tavoitteenani on kehittyä niin paljon onkijana, ettei minua haittaisi, vaikkei saalista tulisikaan. Vielä en todellakaan ole tuolla Elokuun 2018 loppupuolella tosin tasolla. Jos saalista ei ala kuulua, päätin, että alan käymään ongel- minusta tulee hyvin kärttyinen. la klo 15-21 välillä, koska kotona Toinen ongelma on kalalta pois kalat pitää vielä jaksaa perata. lähteminen, koska yksinkertaiKylmäketjuhan ei saisi katketa. sesti en voi tietää, milloin seuHankin viime vuonna otsalam- raava kala tulisi ja minkä kokoipun, mutta se ei ollutkaan tar- nen se olisi. Myös kalan rannalle 10
vetäminen on välillä haastavaa, varsinkin haavia käytettäessä. Haavi on nimittäin painava ja lisäksi ongen ja siiman ohjailu on monesti vaikeaa.
Kalan tainnutus ja perkaus Tänä kesänä olen vähän harjoitellut kalojen oikeaoppista tappamista, jotta kalat eivät joutuisi kärsimään turhaan. Se tapahtuu niin, että ensin kalalta pitää kolauttaa ”taju kankaalle” lyömällä kapulalla silmien yläpuolelle ja sitten tehdään viilto kiduskaarien alta, jolloin kalan sydän
Säyne
pumppaa veren astiassa olevaan tyyppisiä verrattuna esim. särkeen. Särki ei ole kuulemma koveteen. vin arvostettu kala, mutta itse Koska ongin kalaa lähinnä koi- pidän särjistä eniten niiden helranruoaksi, niin kalojen perkaus pon perattavuuden vuoksi. Fion helppoa. Kaloista pitää ottaa leointi vaatii paljon harjoittelua vain sisälmykset pois, pesaista – selkäranka napsahtaa helposti kalat ja laittaa ne pakkaseen. Isä poikki niskan kohdalta. Lisäksi keittää sitten kalat painekatti- ruotojen poistaminen on haastalassa, käyttää ne lihamyllyn läpi, vaa. purkittaa ja pakastaa. Ruotoja ja päitä ei tarvitse poistaa, koska ne Onkivälineet pehmenevät painekattilassa ja lihamylly murentaa ne pieniksi Ensimmäisenä vuotena minulmurusiksi. la oli vain yksi onki. Sain isältä siiman, kohon, painoja ja koukAhvenet ja kiisket ovat minun kuja. Tänä kesänä minulla on mielestäni ikävimmät perattavat. ollut kunnon kalastusvälinearseAhvenen ruokatorvi on sitkeä naali. Olen ostanut niitä lähinnä ja se pitää leikata saksilla poikAliexpressistä (www.aliexpress. ki. Ahvenesta pitää pitää kiinni com). Nyt minulla on useampi ”vastakarvaan”, tai se lipsahtaa onki (n. 5-7 metrin pituisia), haahyppysistä kuin palasaippua. vi, eri paksuisia siimoja, kohoja Kiisket ovat taas tosi limaisia ja sekä eri kokoisia painoja ja koukpiikikkäitä otuksia. Kiiski erittää kuja. Ongella minulla on mukana limaa vielä hyvän toven kuolemyös muovituoli. mansa jälkeen. Lisäksi kiiski pörhentää itsensä uhattuna esim. avaamalla kiduksensa mahdollisimman suuriksi. Kiiskestä saa kuitenkin hyvän otteen painamalla sormilla kidusten päältä. Jos onkisin kalaa omaksi ruuaksi, niin kaloista pitäisi poistaa suomut ja ne pitäisi fileoida. Ahvenen suomustaminen on vaikeaa, koska sen suomut ovat todella tiukassa ja ne ovat jotenkin eri-
Lahna
Ennen kuin pystyin ostamaan siimoja, kohoja, painoja ja koukkuja, niin minun piti tutkia jonkun verran tätä aihetta. Neuvoja sain myös isältä. Perussääntö on, että siiman paksuus sekä kohojen ja koukkujen koko valitaan toivotun kalalajin mukaan (ks. kuva).
Siimat On olemassa kahden tyyppisiä siimoja: monofiili- ja kuitusiimat. Monifiilisiimat sopivat perusonkimiseen, niihin on helppo tehdä
Lahna
11
nä pienempää kalaa, eli särkiä ja ahvenia, mutta koukkuun on tarttunut myös lahnoja sekä yksi säyne ja nuori hauki. PienemOnkeen laitetaan suunnilleen mälläkin koukulla voi siis saada ongen pituinen siima. Onkeen ei isoja kaloja! kannata valita liian paksua siimaa, koska se voi pelottaa kalat Virtaavaan paikkaan sopii parpois. Liian ohut siima taas altis- haiten koho, jossa suurin osa taa siiman katkeamisille ja sot- massasta on kohon yläosassa. Seisovassa vedessä tilanne on keutumisille. päinvastainen eli siellä suositaan Varsinaiseen siimaan voi liittää kohoa, jossa suurin osa massasta ns. tapsin, joka koostuu ohuem- on kohon alaosassa. Perinteistä, man siiman ja koukun yhdistel- pulleaa punavalkoista kohoa ei mästä. Tapsin käyttö on hyö- kannata missään tapauksessa osdyllistä, koska jos koukku jää taa, koska kala tuntee näin isokopohjaan tai puuhun kiinni, niin koisen kohon vastuksen. luultavasti menettää vain tapsin, eikä koko onkilaitetta (= siima, Painot koho, painot ja koukku). solmuja ja ne kestävät hankausta. Kuitusiimat taas sopivat esim. virvelöintiin.
Koukun olen liittänyt tapsisiimaan erityisellä siimansidontatyökalulla. Lisäksi tapsisiimaan ja varsinaiseen siimaan tehdään ns. perfection loop (liukumaton lenkkisolmu) ja ne yhdistetään toisiinsa kahdeksikkosolmulla. Tämä kuulostaa vaikeammalta kuin se todellisuudessa on. Youtubesta löytyy aiheesta hyödyllisiä videoita.
Painoja laitetaan yhtä paljon kuin koho painaa, eli jos käytetään 2 g:n kohoa, niin siimaan kiinnitetään yhteensä 2 gramman edestä painoja. Sopivien painojen löytäminen voi tosin olla vähän haastavaa, koska eri pakkauksissa voi olla erilaisia painovalikoimia. Siimaan ei kannata laittaa vain yhtä painoa, vaan useampi, pienempi paino.
Säyne
Syötit
Syötteinä olen käyttänyt matoja. Olen saanut onkimatoja isältäni ja tädiltäni. Olen myös ostanut niitä Motonetistä ja Onkitukusta (www.onkitukku.fi). Oulussa ei ole yhtään virallista paikkaa, josta saisi kaivaa matoja. Syötteinä Koukut Kohot olen kokeillut myös toukkia ja Koukkujen kokoluokitus on hä- mäskiä, mutta en oikein osannut Olen käyttänyt lähinnä siroja, 2 määvä. Mitä pienempi koukun käyttää niitä. g:n painoisia kohoja. Harmikseni numero on, sitä isompi koukku olen kuitenkin huomannut, että on. tällaisia kohoja löytyy kaupoista aika vähän. Olen onkinut lähin-
Ahven, särki, sorva yms. kalojen paino n. 50-200 grammaa: Siiman paksuus: 0,18 – 0,22mm Kohon kantavuus: 0,8 – 2 grammaa Koukun koko: 16 – 6 (huom. mitä pienempi numero, sen isompi koukku) Ahven, sorva, säyne, lahna yms. kalojen paino n. 250 – 500 grammaa: Siiman paksuus: 0,20–0,25mm Kohon kantavuus: 1,5–5 grammaa Lähde: Koukun koko: 10 – 4 https://kireitasiimoja.fi/teleskooppivavalla-onkimaan 12
Yllätyksiä Muutamiin yllätyksiin olen myös törmännyt. Aliexpressistä ostamieni onkivapojen päissä ei ollutkaan pientä rengasta, johon siima sidotaan. Sen sijaan niiden päissä on pieni punottu ”langanpätkä”, joka sidotaan tavalliselle solmulle. Siima taas liitetään siihen erityisellä solmulla. Koukkujen päistäkin voi puuttua pienet reijät. Aliexpressistä en myöskään löytänyt tarpeeksi ohuita koukkuja. Lisäksi Aliexpressistä ostamistani kohoista löytyy pieni rengas vain kohon alaosasta, eikä yläosasta, mihin olin tottunut. Siima kiinnitetään siihen kiinnittämällä pienet painot molemmin puolin rengasta tai käyttämällä ns. siimastopparia, jonka oikeaoppinen käyttö on minulle vielä epäselvää. Olen myös törmännyt sellaisiin kohoihin, joissa ei ole ollenkaan em. pientä kiinnitysrengasta, jolloin siima pitää kiinnittää siihen silikonisten kumirenkaiden avulla sekä kohon ylä- että alaosasta. Sopivan kokoisen silikonisen kumirenkaan löytäminen voi tosin olla vaikeaa, koska esim. kohon ”antennin” paksuus voi vaihdella suurestikin. Teksti ja kuvat: Virpi Kurkela
Vanhempieni Pyry-koira
13
Jani Visurin henkilöhaastattelu Jani Visuri on 37-vuotias. Hän harrastaa ATK:ta, bocciaa, kävelyä, salibandyä sekä askartelua. ATK:lla Jani pelaili eri tyyppisiä pelejä ensialkuun, ja 2005 alkaen hän alkoi harrastaa koneiden kasaamista, omaksi huvikseen. Aivovamma-yhdistyksessä, vuodesta 2013 lähtien, Jani pelaili urheilutalolla bocciaa perjantaisin kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa. Jani kokee Boccian pelaamisen siten hyväksi harrastukseksi, koska se ei vaadi kovaa kuntoa, mutta pelisilmää siinä tarvitaan. Janin joukkueen nimi on Rämäpäät. Jani Visurin elämä muuttui 14.8.1999 hänen jouduttuaan auto-onnettomuuteen. Sairaalassa hän joutui olemaan yhtäjaksoisesti puoli vuotta, jonka jälkeen alkoi kuntoutukset. Aluksi kuntoutusta oli joka päivä. Janin kaikki entiset ystävät jättivät hänet.
2009, jonka jälkeen Jani oli työ- kan purkuryhmässä ja salibanharjoittelussa osa-aikatyössä 4-5 dyssä. tuntia päivässä vuoden verran Rehapolissa. Kaksi vuotta sitten Jani Visuri kuuli Kipinässä Klubitalo PönJani alkoi käymään Kipinässä. kästä. Kun hän tuli tutustumaan, Jani kävi siellä noin 6 vuotta, en- niin hän koki Pönkän hyväksi Jani Visuri on onnettomuuden sin yhtenä päivänä ja sen jälkeen paikaksi. jälkeen opiskellut merkonomik- kolmena päivänä viikossa. Hän Haastattelija: Riku Kortejärvi si. Hän on valmistunut vuonna oli peliryhmässä, pienelektronii- Kuva: Sinikka Putaala
Saunaranta 12, 90100 Oulu Info: 050 520 6065 klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi
Talo avoinna: ma 8.30-15 ti-to 8.30-15.30 pe 8.30-14.30
Löydät meidät myös täältä:
14
Poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotamme talokokouksissa sekä kotisivuillamme
Hei! Minä olen kevätseminaarimaskotti! Tulet tapaamaan minut vielä monta kertaa kevään 2019 aikana. Minulla ei ole vielä nimeä, joten jos haluat, voisit keksiä minulle nimen! Lähetä nimiehdotuksesi sähköpostilla Me pönkkääjät -lehden toimitukselle osoitteeseen klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi! Tee se heti! Haluan nimen ennen kevätseminaaria, joka on 14.-16.5. Oulussa! Tuupa mukkaan! :)
15
16
17
Elämän värit
Virpi Kurkela kuvaaja: Lauri Kurkela
18
Hiding fox
Virpi Kurkela
19
20