06 / 2018
11
ita lo
r e m Pönkän lehti, nu
o
K
lu b
TÄSSÄ NUMEROSSA VOIT MUUN MUASSA: * lukea somevaikuttamisesta... * tutustua toimittajan työhön... * oppia tuunaamaan vessaan uutta... * nauttia ”Kolomiolääkettä”... * mennä runon ja sadun maailmaan... JA PALJON PALJON MUUTA!
Sisältö Pääkirjoitus 2 Kuule mua 3 Esittelyssä pönkkäläinen 4 Sivuvaikutuksia musiikista 5 Taidetta & runo 6 Toimittajan työssä ei ole kahta samanlaista päivää 8 #vaikuttaminen 10 Runoja 11 Jäsentarina 12 Runo 13 Tuunaa wc-papereille pussukka 14 Luovisten satoa 15 Reseptit: Proteiiniletut 16 Satu harakasta 18 Sarjakuva: Assinainen 20 Kevätseminaari 24 Venetsialaiset -mainos 27 Lehti on luettavissa myös netissä:
sekä Pönkän kotisivuilta Kansikuva: Virpi Kurkela
aan muk ? o k at on Halu en teko mä lehd ehtiryh l y Uusi ynnisty 9.15 lo ä k .8. k llinto9 a ha tain tors sto- ja sä! i s toim yksikö loa! etu Terv
Pääkirjoitus
On tämän kevään ensimmäisiä poutapäiviä, ja pyöräilen kiireellä Merikoskea pitkin. Yhtäkkiä kuulen allani hirveän pamauksen. Pyöränkumi päättää sanoa sopimuksensa irti. On pistettävä juoksuksi. Avatessani Pönkän oven juuri aiemmin suututtanut pyöränkumi-aksidentti alkaa lähinnä naurattamaan. Tänne on vain niin hyvä tulla töihin, olivat aamut miten haastavia tahansa. Työkokeilujaksoni Pönkässä on kestänyt yli puoli vuotta ja se olisi päättynyt toukokuussa. Onnekseni minut palkattiin kesän ajaksi ohjaajan tehtäviin. Oli ihana huomata, miten itseni lisäksi myös jäsenet olivat mielissään jatkostani. Nyt saamme porukalla nauttia Pönkän kesästä. Vietimme juuri mukavan reissun Itä-Suomen Hossassa (kuva alla). Ilmat suosivat ja koko porukka jaksoi patikoida lähiympäristössä. Ohjelmassa oli myös grillailua nuotiolla, soutelua ja saunomista, jolloin osa rohkeni myös uimaan. Lämmintä se vesi ei ainakaan ollut! Mieleen jäävät illan pantomiimiesitykset nauruineen sekä hotellitason aamiainen. Muistellaan vielä hetki Pönkän kevättä. Ainakin meillä on ollut aktiivinen kevätkausi. Mieleenpainuvimmat tapahtumat ovat olleet Syöteretki, vapun sketsihahmokisa ja munkit sekä musiikillinen Kuule mua -projekti. Tietysti mieleen ovat jääneet myös keittiön kokkailut, pippuriövereitä unohtamatta! Kuule mua -projektissa olen saanut olla avustamassa ja tukemassa jäseniä musiikin luomistyössä. On ollut hienoja huomata, miten rohkeasti ihmiset tuovat itseään ja taitojaan esille. Musiikki ei ole yksinoikeus “musaneroille”, vaan sen kieltä voivat kaikki puhua. Luovan työn esittely on aina jännittävää ja erittäin sensitiivinen kokemus. Onneksi jokainen tietää, miten tärkeää on toisten kannustaminen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia äänitteitä ryhmässä saadaan aikaiseksi. Leppoisaa kesää kaikille pönkkäläisille ja muille lukijoille!
Jenna (ohjaaja)
2
Teksti: Jani K., Anu & osallistujat
Ajatus omien biisien teosta sekä jäsenten äänen ja osaamisen nostamisesta esiin niiden kautta pyöri kauan Pönkän työntekijöiden ja jäsenten mielessä. Musiikillinen projekti sopi erityisen hyvin osaksi Lahjan opintoja yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksessa. Tästä käynnistyikin Kuule mua -projektin suunnittelu- ja valmisteluvaihe syksyllä 2017 yhdessä jäsenten, henkilökunnan ja eri yhteistyötahojen kesken. Projektille haettiin rahoitusta Taiteen edistämiskeskukselta, ja käytännössä Kuule mua käynnistyi työpajalla helmikuussa 2018. Inspiroivaa. Miten taitavia persoonia! Kun laitetaan meidät yhteen, syntyy sanomaa ja hyvää fiilistä.
Projektissa on 15 osallistujaa ja se on kokoontunut pääsääntöisesti Pönkässä talon aukioloaikoina. Projekti on koostunut musiikin ja lauluntekemisestä, kuten tekstin kirjoittamisesta, säveltämisestä ja äänittämisestä. Pönkän musiikillista luovuutta lähdettiin nostamaan myös laitehankinnoilla (kannettavalla tietokoneella ja musiikkiohjelmistoilla). ATK-rautaryhmän Jouni kunnosti vanhan kannettavan tietokoneen musiikkikäyttöön ja sille pyhitettiin oma nurkkaus yläkerrasta. Musiikin teko on siis mahdollista kaikille myös projektin ulkopuolella. Biisejä on syntynyt kevään aikana niin ryhmässä kuin yksinkin. Syksyn tullen toiveena on saada biisit julkaisukelpoisiksi äänitysstudiossa sekä esittää ne myös muille.
On ollut mahtavaa nähdä, miten paljon taitoa jäsenille on.
Tällaisessa porukassa jokainen voi oppia toiseltaan. 3
Tämä on tuonut tärkeää sisältöä arkeen.
On tärkeä tunne, kun huomaa, että osaat jotain, saat aikaiseksi jotain ja bonuksena joku tykkää siitä.
Tämä osallistuminen on auttanut ymmärtämään, miten monipuolisesti voi musiikkia osata ja tehdä.
Tämä on ollut todella tärkeä projekti, tuonut elämään hyvää sisältöä. Olen saanut tehdä sitä, mitä rakastan!
Esittelyssä pönkkäläinen: Riku Kortejärvi
Teksti: Raakel Väinämö & Heidi Patronen Kuva: Sinikka Putaala
Pudasjärvellä syntynyt, Salon mutkan kautta oululaistunut Riku Kortejärvi (54) on monessa mukana. Hän on aktiivinen “pönkkäläinen”, klubitalo Pönkän jäsen. Talossa hän toimii muun muassa työ- ja opintoyksikössä sekä hoitaa postiasioita. Tätä lehden numeroa valmistellessa Kortejärvi oli vapaaehtoisena kampanjoimassa presidentinvaaleissa. Kortejärvi on toiminut useissa yhdistyksissä, muun muassa Mielenterveysyhdistys Salmi ry:n puheenjohtajana. Yritysmaailmasta Kortejärvellä on kokemusta lähes vuosikymmenen ajalta oman yrityksen kautta. Yrityksessä hän teki teknisiä piirustuksia. Kortejärvi on ollut jo pidempään mukana politiikassa. Kortejärveä motivoivat mah-
dollisuudet uusiin kokemuksiin. Monissa tehtävissään hän kokee erityisen palkitsevaksi sen, kun näkee nuorten pääsevän eteenpäin elämässään.
Haaveena tulevaisuudessa on patentti. Kortejärvi tietää, että Espanjassa on samankaltainen tuote. Hän on itse tehnyt omastaan jo kahdeksan versiota.
Politiikka ei ole Kortejärven ainoa intohimo. Hän on kiinnostunut monenlaisista asioista ja hän onkin tutustunut laajasti yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Hän harrastaa esimerkiksi historiaa, uskontojen tutkimista ja runoutta. Kortejärvi kirjoittaa itsekin runoja ja on julkaissut useamman omakustanteisen runokirjan. Ehtiväisen miehen tuorein haaste on oman keksinnön työstäminen. Siihen hän saa apua Osuuskunta A. Vipusesta. Siellä keksijät kehittelevät yhdessä keksintö- Riku on mukana politiikassa jään ja saavat apua prosesseissa. ja työstää keksintöään.
Kirkastaa tämä päivä Kirkastaa tämä päivä kertoa itsestään, jokin tarina on viisautta. Tarina jokaisella erilainen se on sen ajan tuote, jota kokee. Kertoa totuus ja miettien, joka hetken hyvin tarkkaan. Voimaa tarvitaan elämän tarinan kertomiseen se on sen sen ajan tuote, jota elää. - Riku 4
Sivuvaikutuksia musiikista? Kolmiolääke (laus. "Kolomiolääke") tarjoilee kuulijoilleen kotimaista ja rauhoittavaa musiikkia, joka saattaa bändin itsensä mukaan aiheuttaa sivuvaikutuksia. Bändi suositteleekin nautittavaksi musiikkiaan kuulijan omalla vastuulla. Kolmiolääke on perustettu muutama vuosi sitten. Bändi syntyi Lahjan ja Miian ideasta, ja pian saatiin Jarkko mukaan. ‘’Lähdimme testaamaan miten homma toimii’’, Lahja kertoo. Näin syntyi ‘’Kolmen musiikkia hengittävän pitkätukan synnyttämä
yhteistila, jossa jokaisella äänellä on tarkoituksensa’’, kuten bändi tituleeraa itseään fb-sivuillaan. Kysyttäessä, mistä nimi Kolmiolääke on syntynyt, Lahja kertoi sen tulleen ‘’omasta päästä’’. Lahjan mukaan he eivät halunneet olla mikään perinteinen trio jotakin. Nimille etsittiin vinkkejä netistä ja nimistä käytiin kiivasta keskustelua whatsappilla. Jostain syystä Kolmiolääke kolahti erityisesti Miialle ja Jarkolle ja nauratti kaikkia, joten siitä tuli bändin nimi.
KOLMIOLÄÄKKEEN KOOSTUMUS ZZ
Miia Simontaival (laulu)
ZZ
Jarkko Tihinen (kitara, laulu)
ZZ
Lahja Leiviskä (koskettimet, laulu)
Vinkki! Kolmiolääke esiintyy Venetsialaisissa 28.8.! Teksti: Sinikka Putaala Kuva: P.T.
Lahjan mukaan bändillä on sopivasti keikkoja eli ‘’aina silloin tällöin’’. Bändi esittää sekä omia biisejä että covereita.
”Kolomiolääkettä” on tarjoiltu monissa Pönkänkin juhlissa, kuten Venetsialaisissa syksyllä 2017
5
6
Anssi Seppänen: The blue profile
of Light i need you to think about future. its new Kings, new Philosophers. New Artists with Talents we did not know before. Their Fingers on their Guitars, That magnificent Art they will create. I need You to understand not that long may be the time I continue on the surface of this planet. I need You to know the Galaxies, the Unicorns the Dragons made of Light that Danced in Your Dreams. Anssi Seppänen
7
Toimittajan työssä ei ole kahta samanlaista päivää Me Pönkkääjät -lehtiryhmäläiset sekä joukko muita pönkkäläisiä vieraili Yle Oulun toimituksessa helmikuun pakkasten aikaan. Haastattelimme toimittaja Emma Hinkulaa, joka on Oulun toimituksen tuoreimpia vahvistuksia. Haastattelun ajankohtaan mennessä Hinkula oli työskennellyt toimittajana puolisen vuotta. Paikka tosin oli hänelle entuudestaan tuttu jo harjoitteluajoilta. Hinkula kertoo työnsä olevan monipuolista. Ei ole kahta samanlaista päivää. Hän kirjoittaa juttuja Ylen verkkosivuille, Ylen Facebookiin, sekä tekee TV-uutisjuttuja. Satunnaisesti hän vierailee myös radion puolella “asiantuntijaroolissa” kertomassa omista uutisaiheistaan.
Kuinka idea saatetaan uutiseksi?
Asiantuntijoita saattaa löytyä ympäri Suomea ja heitä Hinkula haastatteleekin puhelimitse. Kun tietoa on tarpeeksi, on aika etsiä haastateltavat varsinaista uutisjuttua varten. Haastateltavien ja kuvaajan kanssa sovitaan aikataulut. Kuvauskeikkoja tehdään lähialueilla, Oulun toimituksesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Joskus tehdään yhteistyötä toisten aluetoimitusten kanssa: voi pyytää toista toimitusta haastattelemaan sen alueelta löytyvää henkilöä, ja luonnollisesti päinvastoin. Kun haastattelu on tehty, alkaa sen työstäminen moniin uutisformaatteihin sopivaksi. Jutun kirjoittamisen Hinkula aloittaa jo ennen televisiohaastattelua, tiedonetsintävaiheessa. Haastattelun jälkeen hän laatii tarkan käsikirjoituksen televisiouutista varten. Seuraavaksi äänitetään “spiikit”, eli kertojaäänellä uutiseen liitettävät osat. Mediatoimittaja editoi jutun valmiiksi Hinkulan käsikirjoituksen mukaan. Televisiouutisen lisäksi toimittaja kirjoittaa tekstistä useita versiota: pidemmän raportin Yle Uutiset -sivustolle, ja lyhyempiä, esimerkiksi esittelylinkkejä Facebookiin.
“Haluan kirjoittaa juttuja, joita luetaan”
Uuden jutunaiheen ollessa tiedossa Hinkula istahtaa koneen äärelle etsimään tietoa. Jos aihe on hänelle itselleen vieras tai vaikeasti ymmärrettävä, saattaa olla tarpeen tehdä useam- Emma Hinkula päätyi toimittapikin asiantuntijahaastattelu jaksi melkein sattumalta. Hän ei aiheen taustoittamisvaiheessa. ollut vielä ajatellut alaa etsies8
sään mieluista koulutusta, mutta sen tullessa vastaan tunsi sen välittömästi omakseen. Hinkula tuntee olevansa elementissään. Haastavimmaksi osaksi työtään hän arvioi sen, kun eteen tulee itselle täysin vieras aihe, jota ei ymmärrä. Silloin aihetta täytyy opiskella paljon. Ylen toimittajat uutisoivat pääsääntöisesti kaikki kaikesta, toki joillakin on erityisosaamista tietyistä aihealueista. Joskus jotkut jutut herättävät myös vihaista palautetta, mutta Hinkula osaa suhtautua siihen. Hän ymmärtää sen kuuluvan työhön ja joidenkin aiheiden olevan tunteita nostattavia. Palkitsevaa on, kun oma juttu kiinnostaa ihmisiä ja sitä luetaan paljon, tai kun oma televisiouutinen pääsee valtakunnalliseen lähetykseen.
Toimittajan vapaus Hinkula kertoo, että toimittajalla on paljon vapautta omien juttujensa suhteen. He voivat itse etsiä ja ehdottaa uutisaiheita ja myös jokseenkin vapaasti suunnitella ja toteuttaa omat juttunsa. Ideoita uutisiin tulee erityisesti vastaavalta tuottajalta, sekä paljon myös yleisöltä, tänä päivänä pitkälti netin kautta. Internet, ja varsinkin sosiaalinen media, ovat nykyaikana juttuaiheiden aarreaitta. Uutisjuttu ei välttämättä suoraan synny somessa vastaan tulleesta aiheesta, mutta niistä voi saada ajatuksia asioista, joihin voisi perehtyä syvemminkin. Myös haastateltavia löytyy sosiaalisesta mediasta.
Ajassa mukana
kanssa. Hän myöntää kuitenkin, ZZ Tj Lauri Kivinen 31.8.2018 asti, Merja Ylä-Anttila että otsikoita mietitään tark1.9.2018 alk. Vaikka Hinkula ei ole vielä pit- kaan, usein porukallakin, jotta saadaan yleisö kiinnostumaan kään ollut alalla, hän tietää kerZZ Vakituisia työntekijöitä jutuista. toa jonkin verran uutistoimin2 786 (2017) nan muutoksista. Ajan henki ZZ 4 tv-kanavaa, 3 on toimintojen tehostaminen. Hinkula kertoo toimittajan työn kanavapaikkaa (Yle Teema Esimerkiksi televisiostudio- olevan sellaista, että se kulkee ja Yle Fem yhteisellä työskentely on siirretty Oulusta vapaa-ajallakin mukana ajakanavapaikalla) Tampereelle, paikallisuutisetkin tuksissa: ideoita voi tulla mistä luetaan siellä. Ne kirjoitetaan ja milloin vain. Hän kokee sen ZZ 6 radiokanavaa ja 3 valmiiksi Oulussa ja tietenkin luonnolliseksi osaksi ammattia. digitaalista radiopalvelua Haasteeksi hän nimeää ajoittaitelevisioraportit ovat paikalliZZ yle.fi ja svenska.yle.fi sesti tehtyjä. Hinkula kertoo, sen kiireen. Työssä käytetään että takavuosina uutistoiminta monenlaista tekniikkaa ja monia ZZ 24 aluetoimitusta (18 suomen-, 5 ruotsin- sekä oli “päivän päällistä”, eli uuti- ohjelmia. Hinkula kertookin saasaamenkielinen) saiheet saatiin työvuoron aluksi neensa medianomin koulutuksesta itsevarmuutta työhönsä, ja päivän työn lopputuotos oli ZZ Ulkomaankirjeenvaihtajien valmis uutisjuttu. Nykyään yk- sillä se on käytännönläheistä, joja avustajien verkosto sittäisten juttujen työstämiseen ten se valmentaa hyvin työhön. ympäri maailman aikaa on enemmän. Toimittaja ZZ Tavoittaa viikoittain noin tietää viikkoa etukäteen, milloin Stenka Vainio & Heidi Patronen 93 % ja päivittäin 76 % hänen raporttinsa lähetetään. suomalaisista Tämä mahdollistaa syvemmän paneutumisen aiheisiin. ZZ Toimii liikenne- ja Toimittaja Emma Hinkula tällä kerviestintäministeriön Nykyaikaa on tietenkin myös taa itse haastateltavana. Toimittajana hallinnonalalla internet ja sosiaalinen media. Stenka (ylempi kuva). ZZ Rahoitetaan Yle-verolla Tämä vaikuttaa paitsi siihen, joka yhdelle henkilölle missä uutisia julkaistaan ja mi- Pönkkäläiset saivat kattavan esittelyn Ylen toiminnasta (kuva alhaalla). korkeintaan 163 e/vuosi ten niitä tulee mukauttaa erilaisiin formaatteihin, moneen muuhunkin tekijään. Lukijoiden suhde uutisten seuraamiseenkin on varmasti hyvin erilainen kuin muutama vuosikymmen taaksepäin, jolloin ainoat mediat olivat televisio, radio ja sanomalehdet. Tämä täytyy luonnollisesti ottaa huomioon myös uutistuotannossa. Hinkulan mukaan Yle ei kuitenkaan koe tarvetta kilpailuun kaupallisten medioiden
9
#vaikuttaminen Oletko koskaan miettinyt, mitä vaikuttamisen muotoja on sosiaalisessa mediassa tai millaisia asioita somessa ajetaan kampanjoilla? Mihin ja missä vaikutetaan? Entä miten some vaikuttaa sinuun? Minä, Reetta, mietin aika paljon some-vaikuttamista. Minua niin kiinnostaa se.
Somen vaikutus meihin Näet ehkä uutisvirrassa, että paikassa X on mielenosoitus, tai vaikka jääkiekko-ottelua seuraa kutsu “Torilla tavataan!” Muunmuassa vaaleissa kampanjoidaan näkyvästi sosiaalisessa mediassa. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan huonoihin oloihin maailmalla näkyvillä eettisillä kampanjoilla. Monet tiedotteet kulkevat ja näkyvät somen kautta. Vaikuttamisen kanavia ja tapoja on monia. Monien seuraamat bloggarit ovat vaikuttajia tuottaessaan meille tekstiä ja muuta sisältöä, vaikuttaen samalla asioihin, ajatuksiin sekä mainostamalla. Sosiaalisessa mediassa yksityiset henkilötkin voivat vaikuttaa. Motiiveja vaikuttamiseen on useita mainonnasta eettisten asioiden esiin nostamiseen ja muutospyrkimyksiin.
Bloggaus Sosiaalisessa mediassa on paljon suoraa mainontaa. Tämä johtuu
siitä, että kuluttajalle ilmaiset palvelut ovat usein mainosrahoitteisia. Tämän lisäksi olet varmasti törmännyt netissä piilomainontaan. Esimerkiksi blogeissa kerrotaan tuotteista ja palveluista. Bloggaajat tekevät yritysten kanssa sponsorisopimuksia, jolloin he sitoutuvat kehumaan sen tuotteita. Tämä on virallista mainontaa, jonka tulisi ilmetä selkeästi blogista. Lisäksi yritykset lähettävät kirjoittajille lahjoja toivossa, että nämä kirjoittavat heistä positiivisesti. Tällöin kyseessä ei ole sopimus. Tuotteiden vapaa-ehtoinen puffaaminen on oman mielipiteen ilmaisemista, mutta tuotteensa esiin saaneelle lahjoittajalle arvokasta näkyvyyttä. Nykyinen some-maailma mahdollistaa mainonnan rajojen hämärtymisen. Yrityksillä on omia edustajiaan, myös bloggareita, suurta yleisöä kiinnostavissa yhteyksissä, kuten urheilutapahtumissa.
Miten voimme itse vaikuttaa? Somessa tavallisilla ihmisillä on vaikutusmahdollisuus. Perinteisiin keinoihin verrattuna (esimerkiksi kirjeet päättäjille tai yleisönosaston kirjoitukset sanomalehdissä) somessa on helppo tuoda asioita esille ja löytää muita ihmisiä niiden taakse. Se ei ole kallista, se voi olla täysin ilmaista, ja on melko vaivatonta järjestää. Suuria teknisiä taitoja ei vaadita, tai omien taitojen tai mahdollisuuksien suhteen epäröidessä todennäköisesti löytyy apua läheltä. Me Too -kampanja maailmalla ja meillä on hyvä esi10
merkki yksittäisen - tosin julkisuuden - henkilön aloituksesta, josta lähti liikkeelle iso vyöry. Auttamalla jotain tiettyä ihmistä alkuun yhteisten juttujen kautta ja mainostamalla häntä ja hänen sivujaan voit edistää lähipiirisi tai mielestäsi tärkeää asiaa ajavan henkilön tai yhteisön näkyvyyttä. Sosiaalisen mediassa voi ottaa yhteyttä sopivaan vaikkapa julkisuuden henkilöön, jolla on vaikutusvaltaa johonkin meille tärkeään asiaan. Monet tahot, kuten kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, toivovatkin yhteydenottoja. Ideologisessa asiassa voi vaikuttaja olla idoli. Kannattaa kuitenkin muistaa, että feikkiprofiileja on helppo tehdä - jokainen Juha Sipilä ei välttämättä ole se oikea Juha Sipilä. Myös virallisten Facebook-profiilien ylläpitäjät todennäköisesti ovat muita kuin henkilö itse, joka kylläkin luultavasti seuraa julkisen profiilinsa viestintää.
Mikä some? ZZ Sosiaalinen media eli some: yhteisöllistä sähköistä viestintää, vuorovaikutusta toisten kanssa laitteiden välityksellä; puhelimellasi, tabletillasi, tietokoneellasi ZZ Somen periaatteita: avoimuus, osallistuminen, verkostoituminen ja vuorovaikutus ZZ Tunnettuja sosiaalisen median kanavia: WhatsApp, Snapchat, Instagram, Twitter, Facebook, YouTube, Pinterest
Reetta Tikka & Heidi Patronen
Herääminen Tänä aamuna en anna minkään häiritä minua. On niin kaunista ja hiljaista. Tietoisuuden tajunta on kietonut havahtumiseni hyväksymisen verkkoon.
Vaivannäkö Kun vitkastelun vaivaksi joutuu kuluttamaan monta kenkäparia yksinkertaiset asiat kirkastuvat. Nöyryys kasvattaa ajatuksen siitä miten rikas minusta on henkisesti tullut.
Portaikolla Pienen talon portaikolla istuu pieni tyttö. Auringonsäteet lämmittivät ja tyttö siristelee silmiään. Nenää nyrpistellen hän hätistelee kärpästä mikä ei meinaa jättää tytön varpaita rauhaan. Häntä harmittaa kärpäsen kiusa. Hän heilauttaa saparoitaan ja porstuasta leijaava marjapuuron tuoksu valtaa hänen mielen. Porraspuu narahtaa.- Äiti, esiliina kirkkaana seisahtaa portaikoille. Sulkee hetkeksi silmänsä, kohottaa kasvonsa aurinkoa vasten ja hymyilee. Hetkeksi pysähtyvät askareet. Äiti sipaisee hiussuortuvan otsaltaan, nostaa tytön rintaansa vasten. Rakkauden syli oli varma.
Runot: Raakel Väinämö Kuvitus: Pixabay
11
Jäsentarina
Pönkän avulla kohti valoisampaa ja merkityksellisempää elämää Moni kulkija on kävellyt erään kauniin pihan poikki isoon kartanoa muistuttavaan taloon. Usein kulkijat ovat myöskin lähteneet hyvillä mielin ja hymyssä suin tästä talosta päivän päätteeksi. Mutta mikä on tämän talon nimi, mitä siellä tapahtuu ja missä se on? Vastaus on Pönkkä, monien mahdollisuuksien ”aarrearkku”. Pönkkä sijaitsee Oulun Heinäpäässä. Se tarjoaa mahdollisuuksia tavata ja tutustua uusiin ihmisiin, valmentautua kohti koulutusta ja tehdä monia mukavia juttuja omien vahvuuksien ja voimavarojen mukaan. Itse olen Pönkän jäsen, ja aikaa on kulunut täällä käyden kohta vuosi. Olen työskennellyt keittiöllä. Kokkaaminen on ollut, ja tulee olemaan tulevaisuudessakin, minulle mieluista puuhaa. En muuten vaihtaisi yhtään ”pönkkäpäivää” pois.
Näytölle ilmestyy hymiö ja teksti: ”Onnistui!”. Niin, Pönkkä on paikka, jossa omia murheita ei koko ajan muista. Iloa ja hymyä saa vastaansa, kun täällä kulkee. Pönkän ovessa on kyltti, jossa lukee suomennettuna: diagnoosivapaa-alue. Se on hyvä muistaa. Pönkässä saa olla semmoinen kuin on: oma itsensä ajattelematta sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Kaikki ovat täällä ihmisiä toinen toiselleen välittämättä siitä, mikä ketäkin joskus voi vaivata. Ilmapiiri on raikas, kuin sää nyt auringon paistaessa sisälle Pönkän ikkunoista näin kevättalvella. Mutta on Pönkässä talvellakin valoisaa. Pönkän työntekijät muun muassa kannustavat, ohjaavat, tukevat ja etsivät ratkaisuja ongelmiimme. He tekevät paljon käytännön asioita yhdessä jäsenten kanssa.
Pönkän toiminta koostuu monista eri jutuista, joista saa valita itselleen mieluista puuhaa. Kaikki Pönkän jäsenet eivät ole talolla, vaan reippailevat eri tehtävissä talon ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoistöissä, koulutuskokeilussa ja ihan palkkatyössäkin, vaikkapa osa-aikaisesti. Pönkkään saa tulla päivän aikana milloin haluaa ja lähteä pois silloin kun haluaa. Joustavuus onkin Pönkälle tunnusomaista. Pönkkä on täynnä reippaita ihmisiä. Moni tulee valmiille ruoalle, ehkä porisemaan tai pelailemaan. Kenenkään päivä ei ole samanlainen. Olisi hyvä, että työt jakaantuvat tasaisesti ja siitä ohjaavat pitävät huolen. Jokainen on tervetullut tutustumaan Saunarantaan, siispä: Lämpimästi tervetuloa! Sakari Pikkarainen
Pönkkä on todella suosittu paikka. Sijainti on hyvä eikä tiloista ole puutetta. Pönkässä usein käyvät ovat jäseniä kuten minäkin. Jäsenet kirjaavat itsensä sisään sähköisesti tabletille talolle ullessaan ja lähtiessään talolta. 12
skaba traktoria vastaan olimme veljen kanssa yhdellä sadoista pyörälenkeistämme. kesä -84, kesän huikea runsas vehreys ympärillämme. oltiin Sarapirtin kohdalla matkalla kohti kotia ja takaamme alkoi tulla puuskuttaa reippaasti traktori. ”ehitäänkö ennen tuota rattoria kottiin?!” huudahdin veljelle. ”kokkeillaan!” veli vastasi ja poljimme pyörät vauhtiin. annoimme palaa. traktori pysyi takana tuon tarvittavan kilometrin matkan. kesä -84. lapsuuden maagiset kesälomat. vielä vailla totaalista tuhoa. huikean upea vehreys ja aurinkoinen sää. kurvasimme kotipihaan. traktori oli pysynyt takana, nyt se jatkoi matkaansa tiellä. käytiin ostamassa tien toiselta puolelta kyläkaupasta pullot dr.pepperiä. istuttiin keinussa limsaa naukkaillen. parempaa ei voinut saada. kiitos, kesä -84 ja aurinko. Anssi Seppänen
13
Tuunaa wc-papereille pussukka Teksti ja kuvat Raakel Väinämö
Käykö sinullekin näin: Huomaat istuvasi pytyllä ja “Auts” papru loppu? Nyt on ratkaisu ongelmaan. Tuunataan ompelemalla vessaan wc-papereille pussukka, jonka voi sitten laittaa roikkumaan vessan seinälle.
tyslauta, virkkuukoukku ja lan- lemmat reunat 1 senttimetrin kaa. verran. Reunat saa siistiksi silittämällä 1 senttimetrin kääntö. Kangas leikataan 13 senttimetrin Kun reunat on ommeltu jää lelevyiseksi. Tässä on otettu huo- veydeksi 11 cm. mioon 1 senttimetrin kääntövara. Kankaan pituus saa olla 130 Taita kangas yhteen ja ompele cm. kiinni, jolloin pituudeksi jää 65 Tarvitset seuraavat välineet: cm. Ompele yläreunaan 2 cm väli, kangasta, sakset, mittanauha, Sitten ompelemaan. Siks-saka- josta saa pujotettua virkatun lanompelukone, silitysrauta ja sili- taan reunat. Käännetään mo- gan. Mittaa pussukan välit, joihin tulee wc-rullat. Mittaa kolme väliä (19 cm/väli), joihin rullat tulevat. Ompele välit kiinni. Nyt pussukka on valmis! Muista vielä täyttää se ;)
Vinkki: Kerää kesällä ruusun terälehtiä ja kuivata ne. Voit laittaa lehdet harsomaiseen pussukkaan ja wc-paperirullan väliin, jolloin saat samalla ihanan tuoksun vessaan!
14
Luovisten satoa Jääpuikot
McQueen
Jääpuikot tuulessa helisevät, kristallinkirkkaasta vedestä ne muodostuivat, yhtenä pakkasaamuna.
Pikku auto renkaillansa keuli, vasta vauhdista, hurmaavasta, se eli. Mäet, mutkat tasaisiksi veti, kävyt, neulaset sikin sokin meni.
Pikkupojat räystään rajaan kurkottavat, yhden jääpuikon pienet kädet saavuttivat, ja miekkailijoita leikkivät. Jääpuikko suli pienien vanttuiden uumenissa, tippa tipalta hupeni, pieni jääpuikko, kunnes mitään ei ollut enää jäljellä. Mutta poikia nauratti.
Pikkukivet lasista kimposi, kun auto pitkin teitä sinkosi. ”Heiii!” huusi jaloilla kulkija, kun sai kurat naamallansa tuntea. ”Pidä silmäs auki, sinä senkin kurja tauti!” ”En mä voi, mä kamala. Oon se MäcQueenin SALAMA!” Runot Virpi Kurkela Kuvitus L.S.
Mursu Pursu oli pikkuinen mursu. Sen koko keho rutisi, kun se mursu ittekseen puhisi.
15
: t i t p e s e R
Proteiiniletut
Teksti ja kuvat: A.L.
Joskus tekee mieli makeaa ja tässä on ohje, jota voi nautiskella ”hyvällä omallatunnolla”, nimittäin proteiiniletut, joita myös protskuletuiksi kutsutaan. Voit lisätä proteiinia jauheena. Tämä ohje on ns. luksusversio, sillä mukana on leivinjauhe ja vanilliinisokeri, mutta ne voi jättää toki myös pois.
Tarvikkeet 1 banaani (ylikypsä sopii hyvin!) 2 kananmunaa öljyä (tai muuta paistorasvaa) (2-4 rkl proteiinijauhetta) (vaniljan makua) (leivinjauhetta) Laita banaani, kananmunat (sekä proteiinijauhe) blenderiin ja surauta tasaiseksi. Jos sinulla ei ole tehosekoitinta, voit survoa ainekset myös kulhossa haarukkaa apuna käyttäen. Laita öljyä paistinpannulle ja kaada taikinaa pannulle. Paista lettuja 1-2 min per puoli. Tarjoile pakaste- tai tuoreiden marjojen kera! Herkullisia hetkiä! 16
Huom! Tästä ohjeesta tulee pieniä lettuja useampi pannullinen! Ilman proteiinijauhetta lettutaikina on hyvin ”höttöistä”, joten kääntämisen kanssa saa olla tarkkana :)
17
Satu harakasta kun tarvitsivat jonkun kovaäänisen örkin lentämiseen. Toisaalta taas he ihmettelivät, miten ihmiset selviytyvät hengissä niiden örkkien uumenissa. Olivatkohan ihHarri Harakka asui Raksi- miset vielä pahempia kuin lan hautausmaalla. Sen lem- ne örkit? Harrin vanhemmat pipaikka oli hautausmaan kielsivätkin tiukasti lähesreunalla kasvavan pitkän tymästä ihmisiä. Ken tietää, koivun latva, josta se mielel- kuinka vaarallisia ja ehkä lään seuraili ohi huristele- arvaamattomiakin he voivat via autoja ja bussipysäkille olla! vaeltelevia ihmisiä. Silloin tällöin se tähysti myös Rak- Vaikka Harria pelotti, niin silan marketteja, joissa kävi hän ei oikein uskonut vanmonesti aikamoinen hulina. hempiensa puhetta. He ovat varmaan vain katselleet liiKoivun latvassa oli ihana is- kaa luonto-tv:tä, hän pohti. tuskella, varsinkin tuulisella Yhtenä viikonloppuna Harsäällä. Silloin Harri Harakka ri rohkaisikin mielensä ja oikein ummisti silmänsä ja lensi hyvissä ajoin Raksilan pörhisti sulkansa. Tuuli muo- Prisman katolle. Harri kaudosti pienen pieniä pyörteitä histui suuresti näkemäänsä. sulkien ympärille. Harri ihan Vanhemmat olivatkin oikeiltunsi, kuinka tuuli helli sen la jäljillä! Kovaääniset örkit joka ikistä sulkaa ja untuvaa. olivat nielaisseet ihmispoSe oli Harrin mielestä lentä- loja kitusiinsa ja ne ihmiset misen jälkeen maailman iha- yrittivät kovasti taistella nin tunne. örkkejä vastaan! Se näky oli TO-DEL-LA kamala. *** *** Viikonloppuiltaisin markettien parkkialueelle kerääntyi Harri mietti, että miten hän ammattikoululaisia viritet- voisi auttaa, tai ainakin tyine autoineen. Silloin Harri yrittää auttaa, nuita ihmislensi kauemmaksi kummas- polosia. Harri yritti kerätä telemaan ihmisnuorison il- rohkeutta, ennen kuin se lanviettoa. Kaikki nuo kovat syöksyi hurjaan lentoon. Se äänet olivat pienen linnun alkoi villisti nokkia yhden mielestä kovin pelottavia, örkin selkää. Harri ihmetteli, mutta jostain syystä ne myös että miksi örkki ei vuotanut kiehtoivat häntä suuresti. verta... Oliko se joku ylimaallinen olento? Mutta sitten Harri mietti, miltä tuntuisi örkki pysähtyi yllättäen. Harolla ihminen. Lentää kuin ri hihkaisi mielessään ontuuli, ilman siipiä. Harrin nesta! Minä autoin! Nyt tuo vanhemmat olivat aina sur- ihminen on varmaan todella kutelleet ihmispolosia. – He iloinen! 18
Ihminen vapautui örkin vallasta, mutta… Miksi tuo ihminen vaikuttaa vihaiselta? Hän puisteli nyrkkiä ja alkoi viskoa Harria tyhjillä tölkeillä. Kaksi viuhahti täpärästi ohi, mutta viimeinen osui kipeästi pienen harakan päähän. Täyskymppi, ihminen hihkaisi! Harri tömähti maahan ja oli hetken vähän tokkurainen. Ihminen nauraa räkätti. – Ja Harria suututti. Eikö tuo ihminen ymmärtänyt, että yritin auttaa häntä?!? Vanhemmat olivat täysin oikeassa! Nuo ihmiset ovat yhtä pahoja kuin ne örkit – ihan mahdottomia! *** Harri on luonteeltaan kiltti lintu, mutta tietyissä tilanteissa pitää sisuuntua. Onhan Harri sentään suomalainen lintu! Harri päättikin kostaa tuolle ihmishirviölle lintujen tavaramerkillä, eli ruikkaamalla pitkin sen pläsiä. Suunnitelman toteuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja hiukan onnea. Paras tulos saadaan, jos ihminen ei pidä sillä hetkellä lakkia tai silmälaseja – silloin sotkun siivoaminen on ällöttävämpää. Kosto on suloisin, jos tavara on juoksevaa ja jos sitä saa menemään kohteen silmiin tai korviin. Harri lensi takaisin marketin katolle ja odotti, että ihmiset lopettivat iltarallinsa. Sitten Harri seurasi tuota hirveää ihmistä hänen kotiinsa ja kun hän astui ulos örkin uumenista, niin Harri valmistautui hurjaan syök-
syyn – biopatruunat ladattui- aiemmin, jotenkin lempeälna. Vaikka Harri oli vikkelä tä… Ehkä tuomitsin ihmiset lintu, niin se ei aivan ehtinyt liian aikaisin, hän pohti… toteuttaa suunnitelmaansa. Ihminen ehti livahtaa ovesta sisälle ja plöröt levisivät pitkin ulko-ovea ja kynnysmattoa. Harria harmitti, mutta olihan tuokin jo jotain. Oven ja maton puhdistaminenkin käy koston välineestä. *** Harri mietti, että miksiköhän sillä ihmisellä oli niin kiire. Hänhän suorastaan lensi kotiin ja viuhahti ovesta sisälle kuin saluunan ovista konsanaan. Tämä täytyy selvittää, pohti Harri. Harri istahti ikkunalaudalle ja samassa Harrin silmät suurenivat järkytyksestä lautasen kokoisiksi. Mitäh! Tuolla sisällä on lintu! Mitä täällä tapahtuu?? Onko tuo ihminen ottanut linnun vangikseen? Järkyttävää! Tästä minun vanhemmatkaan eivät tienneet…
Harri meinasi jo lähteä hakemaan apuvoimia, mutta viime sekunnilla hän kuitenkin huomasi, että tuo lintu ei vaikuttanut ahdistuneelta. Eikö tuo lintu tiedä paremmasta vai tykkääkö se oikeasti olla tuolla?? Se ihminenkin vaikutti ihan erilaiselta kuin
Siellä ikkunan takana Harri nähtiinkin monet monituiset kerrat usean vuoden aikana. Siellä se katseli kaihoisasti lintua, joka ei koskaan huomannut Harria. Kaikki Harrin kaverit menivät naimisiin ja saivat pikku tipuja, mutta ei Harri. Koko Oulussa ei ollut yhtäkään sirkkua, joka olisi vetänyt vertoja Harrin sydämen valitulle. ***
Harri katseli lintua lumoutuneena. Hän ei ollut ennen nähnyt samanlaista olentoa. Sen sirot sulat olivat kirkkaan sateenkaaren väriset ja sillä oli mitä viehkein ääni. Kaunein Harrin tietämä lintu oli naapurin Silvia-sinitiainen, mutta edes Silvia ei vetänyt vertoja tälle kaunokaiselle! Harri tunsi, kuinka sen pieni sydän pamppaili tuhatta ja sataa. Se ei ollut koskaan aiemmin tuntenut mitään tällaista. *** Harri viipyi ikkunan takana hyvän tovin ennen kuin se lähti liitelemään kotia kohti. Ilta alkoi nimittäin hämärtyä ja se halusi ehtiä takaisin kotiin ennen kuin vanhemmat huolestuisivat. Harri päätti, että hän pitäisi suunsa supussa, eikä kertoisi vanhemmilleen tästä mitään. Hehän voisivat säikähtää turhaan, laittaa hänet kotiarestiin ja kieltää Harria lähtemästä enää omille retkilleen. Harri nimittäin huomasi, että sen ajatukset palasivat vähän väliä tuohon kaunokaiseen, ja hän halusi palata takaisin sinne ikkunalaudalle jo heti huomenna. 19
Sitten eräänä surullisena päivänä, kun Harri tapansa mukaan liihotteli ja laskeutui tuolle ikkunalaudalle, sitä lintua ei enää näkynytkään ikkunan takana. Harrin sydän musertui, kun se lopulta tajusi mitä oli tapahtunut! ”En edes tiedä hänen nimeään”, Harri voihkaisi surkeana. Harri lensi murheellisena Raksilan hautausmaan reunalle ja istahti siellä kasvavan pitkän koivun latvaan. Se ei enää koskaan vilkaissutkaan Raksilan markettien suuntaan. Harrista tuntui, että elämällä ei ollut sille enää mitään annettavaa. Siellä se vain istui ja suri. Harri ei enää koskaan tuntenut iloa lentämisestä tai tuulen tuiverruksesta sen sulissa. Vuosien kuluessa siitä tuli sellainen vanha, vihainen, katkera harmaasulka, jollaisen kaikki tuntevat. Kun siis seuraavan kerran tapaat tällaisen vanhuksen, ole ymmärtäväinen! Katkeruuden takana voi piillä suuri sydänsuru. Teksti: Virpi Kurkela Kuvat: L.S.
20
21
22
23
Kevätseminaaria vietettiin Porin Yyterin kauniilla hiekkarannoilla. Varpaiden väliin tarttui hiekkaa...
24
...sekä klubitalojen kevätseminaarin viiri, sillä...
OULU
PORI
Viiri matkasi Ouluun junalla
25
...klubitalojen kevätsempan järjestävät Roihula, Tönäri ja Pönkkä YHDESSÄ Oulussa keväällä 2019! MAHTAVAA NYn KLUBITALOT! 26
27
Anssi Seppänen: Rannalla
Lämmintä & aurinkoista kesää sekä runsaasti rantapäiviä kaikille pönkkäläisille tasapuolisesti! Toivovat tämän lehden tekijät: Sinikka P., Laura, Heidi, Anu, Reetta,Virpi, Anssi, Raakel, Hanna, Stenka & Sakari Saunaranta 12, 90100 Oulu Info: 050 520 6065 klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi www.nuortenystavienklubitalot.fi Löydät meidät myös täältä:
Talo avoinna: ma 8.30-15 ti-to 8.30-15.30 pe 8.30-14.30 Poikkeuksellisista aukioloajoista ilmoitetaan talokokouksissa sekä kotisivuillamme viikko-ohjelmassa
28