Numero 14/2019
Pääkirjoitus Aloitin opintovalmentajan työt Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkässä elokuun ensimmäinen päivä. Työsuhteeni päättyy nyt viisi kuukautta myöhemmin ja jatkan ohjaustyötä ammatillisen koulutuksen parissa vuoden 2020 alusta lähtien. Lähdöt ovat minusta aina vähän tunteikkaita, koska ne nostavat muistoja pintaan ja saavat meidät pohtimaan kulunutta aikaa. Lähdön hetkellä ja uuteen siirtymisen kynnyksellä onkin hyvä koota ajatuksia ja pohtia sitä, mitä on oppinut, nähnyt ja kokenut. Vuodenvaihde sopii ajankohtana tällaiseen ajatustyöhön erinomaisen hyvin, kun vanha vuosi jää taakse ja on aika siirtyä kohti uutta. Työnkuvani Klubitalo Pönkän opintovalmentajana on ollut monipuolinen. Olen ollut mukana kehittämässä Nuorten Ystävien Klubitalotoiminnan opinnollistamista, jonka myötä jäsenet saavat tulevaisuudessa osaamistodistuksen Klubitalolla tehdystä työstä. Lisäksi olen saanut arvokasta kokemusta erilaisten vertaistuellisten ryhmien vetämisestä.
Kohti jännittäviä tilanteita, Opinjanoiset sekä Opintoretriitti -ryhmät ovat kaikki olleet antoisia ja koen, että olen ohjaajana saanut ryhmistä vähintään yhtä paljon, ellen enemmän, kuin siihen osallistujat. Olen tehnyt Pönkässä yksilöohjausta ja olemme vierailleet eri yrityksissä, oppilaitoksissa ja tapahtumissa yhdessä. Olemme lisänneet yleistä tietoisuutta Klubitalojen tärkeästä toiminnasta ja ihmisten erityisen tuen tarpeista messuilla ja muissa tapahtumissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Kävin Klubitalo Pönkässä ensimmäisen kerran toukokuussa työhaastattelussa. Jo silloin Pönkästä välittyi ystävällinen, toisia kunnioittava ja välitön ilmapiiri. Tämä ensivaikutelma pitää edelleen paikkansa. Koen, että Pönkkä on paikka, jossa jokainen voi olla sellainen kuin on. Pönkkä on paikka, mihin voi tulla matalalla kynnyksellä ja missä toimitaan tasa-arvoisesti. Pönkästä jäsenet saavat tukea omaan hyvinvointiinsa eikä klubitalolla tarvitse olla kenenkään yksin.
Pääkirjoitus 2 Jäsentarina 3 Leffoja, tarinoita ja kourallinen säveliä 4 Runo 5 Matkakertomus 6 Vertaistuesta apua opintoihin 10 Jäsentarina 12 Taidetta: Anssi Seppänen 13 Pientä pohdittavaa kierrättämisestä 14 Kieliryhmä - avoin uusille jäsenille! 15 Yhteystiedot ja joulun & uuden vuoden aukiolot 16
Sivu 2
Kiitos tästä yhteisestä ajasta. Se on merkinnyt minulle paljon. Toivon teille hyvää uutta vuotta ja mielenkiintoista elämänmatkaa! T: Marianne
Kaikista parasta Pönkässä työskennellessäni on ollut arki ja sen jakaminen teidän jäsenten kans-
Tässä lehdessä:
Kannen kuva: Anna-Laura Ala-aho
sa. Teillä on paljon osaamista, lahjakkuutta ja luovuutta, joka on ilahduttanut minua joka päivä. Osa teistä on työllistynyt, valmistunut tai aloittanut opinnot. Osa on ollut mukana eri ryhmien toiminnassa ja osa työskennellyt talon eri yksiköissä sellaisella ammattitaidolla ja rohkeudella, josta voi olla todella ylpeä. Kaikki ne pienet hetket ja keskustelut ovat merkinneet minulle myös paljon. Pienet hetket ovat kuitenkin lopulta niin suuria! Ennen kaikkea arvostan teissä sitä taitoa ja herkkyyttä, jolla kohtaatte ja otatte vastaan toisenne ja uudet ihmiset joka päivä. Koen, että monilla ihmisillä olisi paljon opittavaa teidän ennakkoluulottomuudesta, solidaarisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.
Lehden toimitus: Marianne, Sinikka, Virpi, Anssi, Anna-Laura, Teresa, Anu, Stenka, Jari, Janne, Jani, Janne-Pekka & Reetta SUURI KIITOS kaikille lehden tekoon osallistuneille! ****************
Me pönkkääjät 15 -lehti: Suunnittelua to 6.2.2020 klo 13.15! Voit osallistua myös lähettämällä piirroksia, kuvia & juttuja Pönkän sähköpostiin klubitalo.ponkka@nuortenystavat.fi
Jäsentarina
Pönkästä työmahdollisuus ja enemmänkin Hei, olen Reetta. Minä olen ollut mukana Klubitalo Pönkän toiminnassa vuodesta 2016. Pönkkä on tuona aikana antanut minulle paljon hyvää. Olen pitänyt täällä ryhmähengestä, täällä otetaan heti uudet mukaan. Minä olen sitä mieltä, että täällä on hyvä ryhmätoiminta. Ja vaikka porukka vaihteleekin paljon päivittäin, niin olen saanut täältä hyviä kavereita itselleni. Minulle Pönkkä on antanut paljon iloa. Pönkässä on hyvä puoli se, että täällä saa liikkua ja mennä kun haluaa, tarttee vaan käyttää tunnistautumisnumeroa, kun tulee tai lähtee talosta. Lisäksi pidän vapaasta työtoiminta-ajattelusta. Minä saan itse päättää, mitä teen tänään, se on mukavaa. Muissa kaupungin toimintakeskuksissa ei oo näin vapaata (tosin Pönkkä on klubitalo, että eroa on paljon). Vuonna 2016 Pönkkä oli tosi hyvä löytö minulle, kun etsin monta vuotta sitten uutta paikkaa itselleni. Käytiin tosiaan katsomassa tätä paikkaa, ja Pönkässä todettiin, että tuleppas huomenna. Eli näin alkoi matkani täällä, nyt on vuosi 2019 ja olen edelleen vakituinen kävijä Pönkässä. Näin kerroin tarinani ja kokemukset monen vuoden jälkeen. Teksti ja kuvitus: Reetta Tikka
Sivu 3
LEFFOJA, TARINOITA JA KOURALLINEN SÄVELIÄ Pönkän oma leffaryhmä aloitti toimintansa nyt syksyllä. Pitkään koitimme markkinoida sapluunaa väelle, mutta innostuneita ei tuntunut juuri löytyvän. Vetäjistäkään ei ollut varmuutta, koska toivoimme alun perin Jarin kanssa, että ryhmään olisi saatu joku henkilökunnasta. Niin vain lopulta kuitenkin kävi, että pieni ryhmämme otti ensimmäisen askeleensa ja aloimme pyörittämään sitä itsenäisesti. Pyrkimys on ollut järjestää suunnitelmallista toimintaa niin, että kaikilla on oma ääni ja jokainen tulee kuulluksi. Hyvä ilmapiiri, keskinäinen kunnioitus ja rauha ovat oleellisia lisukkeita. Ystävällisesti talo on tarjonnut ryhmämme käyttöön aina videotykin, kannettavan ja muut tarvittavat vempeleet. Näillä olemme voineet hyödyntää YouTubea, sekä muuta netin tarjontaa esityksissä. Esitykset ovatkin tärkeä osa ohjelmaamme. Esimer-
Sivu 4
kiksi Halloweenin aikaan kävimme lyhyesti läpi kauhuelokuvan historiaa aina 1900 luvun alusta melkein tähän päivään saakka. Esitelmiä on tarkoitus järjestää jatkossakin eri aiheisiin liittyen ja jokaiselle on jotakin. Nyt käymme lävitse kierrosta, jossa ryhmäläiset saavat ehdottaa omia suosikkejaan itsenäisesti katsottavaksi aivan kuin kotitehtävänä. Tämän jälkeen käymme niistä keskustelua ja pisteytämme vertailua varten. Tarkoitus on vähitellen kattaa kaikki genret, paitsi ne mauttomimmat. Pyrimmekin valikoimaan elokuvat niin, että ne olisivat yleisesti mahdollisimman monen mieleen. Tarkoitus ei kuitenkaan missään vaiheessa ole lähteä sille tielle, että katsoisimme elokuvia jatkuvasti. Ei suinkaan! Ryhmän yksi olennainen piirre on kannustaa ihmisiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta kuitenkin niin, ettei keneltäkään vaadita mitään.
Paikalle saapuminen on jo iso asia itsessään ja jokainen onkin meille tervetullut, jos edes hivenen aihepiiri kiinnostaa. Tälle syksylle olemme pitäneet esitelmien ja leffojen ohella yhden levyraadin. Sen suosio vaikutti olevan niin suuri, että Jari ehdotti, että pitäisimme näitä aina syksyisin ja keväisin. Joulukuussa ohjelmassa oli leffatietovisailu, jossa kaikki osallistujat jaettiin kahteen ryhmään ja katsotiin kummat tietävät enemmän. Voittajatiimille oli tiedossa pieni yllätys.
”Pyrkimys on ollut järjestää suunnitelmallista toimintaa niin, että kaikilla on oma ääni ja jokainen tulee kuulluksi.”
Kevään suunnitelmiin kuuluu lyhytelokuvan tekeminen film-noir hengessä eli mustavalkoisena. Tuleeko siitä sitten klassikoiden tapaan dekkari vai jotain täysin muuta jää nähtäväksi. Voi hyvinkin olla, että jokainen halukas saa kirjoittaa lyhyen käsikirjoituksen, jota sitten lähdemme jalostamaan. Itse valmistusprosessikaan ei ole suoraviivainen vaan etenemme askel kerrallaan ja tehtäviä on monia. Kuka haluaa kuvata? Kuka äänittää? Entä valaistus? Mitä teemme näyttelijöiden, lavasteiden ja puvusteiden kanssa? Haluaako joku säveltää musiikkia? Aika näyttää. Onko sinulla kiinnostusta liittyä seuraamme? Tule tutustumaan, sillä meidän joukkoon mahtuu aina! Teksti ja kuva: Jani Jalosalmi
puumaja eräänä päivänä naapurikaverimme juhani kutsui minut ja veljeni käymään puumajassa jonka hän oli isänsä kanssa rakentanut lähelle heidän taloaan. oli pimeä syksyilta kun me kolme kaverusta kävelimme kohti puumajaa tuossa metsikössä pienessä syrjäkylässämme. saavuttuamme majan luo kiipesimme köysitikkaita pitkin majaan. juhani veti köysitikkaat ylös.
juhanilla oli majassa tilleylamppu. hän sytytti sen. istuimme hiljaa hämärässä tilleyn valossa puumajan lattialla. ympärillämme sykki mystinen, kaunis ja hirvittävän tuskallinen universumi ja äänetön metsä täynnä tarinoitaan. juhani kertoi jotain tilleylampun toiminnasta. kohta laskeuduimme alas köysitikkaita pitkin. lähdimme koteihimme. puumajakokemus oli ohi mutta jäi elämään vaikuttavana rakkauden puutteen ja kotiväkivallan runtelemiin sieluihimme. Anssi Seppänen
Anssi Seppänen: Parishers
Sivu 5
Matkakertomus...
...sieltä, missä pippuri kasvaa Kampodza voi olla monelle tuntemattomampi lomailupaikka, mutta maa on alkanut nostaa suosiotaan myös matkailijoiden keskuudessa. Kampodza on yli 15,7 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa, joka rajautuu idässä Vietnamiin, pohjoisessa Laosiin ja lännessä Thaimaahan. Etelässä Kampodzalla on rannikkoa Siaminlahdelle. Maan läpi virtaa Mekongjoki pohjoisesta etelään ja sen länsiosassa sijaitsee suuri Tonle Sap -järvi. Valtaosa maan asukkaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jotka puhuvat khmerin kieltä. Kambodzan pääkaupunki on Phnom Penh, jossa asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
vietimme yhden yön, jonka jälkeen lensimme AirAsian koneella Kampodzan Siem Reapiin. Se on Kampodzan neljänneksi suurin kaupunki, jossa asuu arviolta noin 140 000 ihmistä. Siem Reapissa vietimme kolme yötä. Tutustuimme kaupungissa muun muassa kuuluisaan hylättyyn temppelialueeseen Angkor Watiin, kävimme todella hienossa sirkuksessa (Phare) ja jokiristeilyllä katsomassa kelluvaa kylää (joka tosin ei kellunut, koska oli kuiva kausi). Siem Reapista ostimme liput yöbussiin, jolla matkustimme Sihanoukvilleen. Yöbusseissa on sängyt, joten lähes 10 tunnin bussimatka taittui mukavasti nukkuen. Jos olet yksinäinen matkaaja, varaudu siihen, että joudut jakamaan pedin tuntemattoman kanssa! Minulla onneksi oli petikaverina tuttu ihminen.
Kampodzassa on käytössä kaksi valuuttaa: Usan dollari sekä riel. Isommat ostokset maksetaan dollareina, mutta vaihtoraha voi tulla rieleinä. Oli aika jännittävää pelata kahdella valuutalla, mutta äkkiä siihen tottui. Hauskaa oli myös se, että turisteille moni asia maksoi ”yhden dollarin”.
Sivu 6
Saarelta matkasimme taas lautalla takaisin Sihanoukvilleen ja hyppäsimme bussiin, joka vei meidät noin neljän tunnin erittäin pomppuisen ajomatkan jälkeen Kampo-
Siem Reap
KAMPODZA
Reissasin mieheni kanssa Kampodzassa kaksi viikkoa marras-joulukuun vaihteessa. Matka oli niin sanottu ”budjettimatka” tai ”omatoimimatka” eli hoidimme matkan järjestelyt itse. Matkasimme Kampodzaan Thaimaan Bangkokin kautta, sillä Oulusta Bangkokiin löytyi varsin edulliset meno-paluu -lennot Helsingin kautta. Bangkokissa
Sihanoukville oli meille vain välietappi, jossa pysähdyimme ainoastaan aamupalan verran. Kaupunki on kuuluisa rannoistaan, mutta meille se näyttäytyi sotkuisena, meluisena ja oli täynnä kiinalaisten liikkeitä. Ei hyvä. Olimmekin iloisia siitä, että jatkoimme matkaa aamupalan jälkeen. Olimme varanneet lauttaliput Sihanoukvillesta pienelle Koh Rong Samloemin saarelle, jossa tarkoituksena oli viettää ”rantaelämää” kolmen yön verran. Lauttamatka kesti reilun tunnin. Perillä meitä odotti paratiisisaari, jossa seikkailimme muun muassa patioiden majakalle ja eri rannoille. Saarella pääsi kyllä todella rentoutumaan kun nettikään ei toiminut kuin siellä täällä.
Phnom Penh
Kampot Koh Rong Samloem
Sihanoukville
tiin etelä-Kampodzaan. Kampot on Kampotin maakunnan pääkaupunki, jonka väkiluku on vajaat 40 000 asukasta. Kaupungin rakennuksissa näkyy ranskalaisten vaikutus. Ihastuimme Kampotiin. Kaupunki oli siisti, rauhallinen eikä turismi ole vielä päässyt pilaamaan kaupungin rauhaa. Kampotissa olisimme voineet viettää enemmänkin aikaa, jos emme olisi lyöneet matkasuunnitelmaa niin lukkoon Suomesta lähtiessä. Kampotissa kävimme pippuriviljelmillä. Olimme siis kirjaimellisesti siellä, missä pippuri kasvaa, sillä Kampotin pippuri on kuulemani mukaan rankattu maailman parhaaksi. Kävimme myös auringonlaskun aikaan jokiristeilyllä, vuokrasimme skootterin, jolla ajelimme vuoristoon sekä Kepin kylään. Kep on kuuluisa rapumarkkinoistaan. Kaupunki vaikutti myös todella uniikilta, jossa kukaan ei puhunut englantia eikä dollareista tiedetty mitään Jos joskus haluat Kampodzaan, suo-
sittelen ehdottomasti Kampotia ja Lensimme Phnom Penistä BangKepiä! kokiin, jossa vietimme kaksi yötä. Kampotissa kävimme myös Epic Arts Cafessa, jossa suurin osa henkilökunnasta on kuuroja tai kehitysvammaisia nuoria. Kahvilan tuotosta suuri osa suunnataan nuorten kouluttamiseen. Kahvilan yläkerrassa oli kiva myymälä, jossa paikalliset käsityöntekijät möivät tuotteitaan. Sieltä tuli ostettua kivoja tuliaisia itselle. Epic Artsin toiminta ei rajoitu kahvilaan ja myymälään vaan se antaa myös taidekasvatusta ja koulutus ta erityisnuorille.
Bangkok ei erityisesti hurmannut meitä. Kävimme kuuluisalla Khaosan Roadilla, joka oli kyllä turistirysä pahimmasta päästä. Onneksi toinen yömme oli lähellä Suvarnabhumin kansainvälistä lentokenttää rauhallisella alueella, jossa saimme nautiskella muun muassa hotellin uima-altaasta, spasta, rennosta shoppailusta ja hyvästä ruoasta ennen paluuta harmaaseen Suomeen. Matkalla olimme kaikkinensa 17 päivää, josta kolme Thaimassaa ja loput Kampodzassa.
Kampotista matkustimme taas bussilla Phnom Penhiin, joka on siis pääkaupunki. Pääkaupungissa Anu riittikin hulinaa rauhallisen Kampotin jälkeen. Kaupungissa meitä kiinnosti eniten Killing Fields eli Kuoleman kentät, joilla punakhmeriläiset tappoivat yli miljoona ihmistä vuosien 1970-1975 kansallissodan aikana. Phnom Penhin jälkeen oli aika ottaa kevyt lasku kohti Suomea.
Pippuriviljelmillä. Paahtavan auringon takia poltin itseni ja piti pukeutua mahdollisimman peittävästi. Huh! Ostin tuliaisiksi pippuria, totta kai. Kuulema torilla myytävät pippurit (pienempi kuva) ovat usein feikkiä. No, tiedä sitä, mutta toivottavasti suoraan viljelmiltä ostetut ovat aitoa tavaraa, maailman parasta pippuria!
Sivu 7
(Ylh. vas.) Kampot on kuuluisa hedelmästä nimeltä durian. Se haisee pahalle, mutta on kuulema maukas. Tässä liikenneympyrä. Durian oli kielletty hotelleissa, sen tuomisesta sisälle saattoi saada jopa 1000 dollarin sakon! (Ylh. oik.) Kuva saarelta. (Kesk.) Angkor Watista pieni pala. (Alh.) Kyläläinen ja kulkupeli Kampotissa. (Vier. sivu) Killing Fieldsin muistomerkkiin on koottu satojen uhrien kalloja, vauvoista vaareihin.
Sivu 9
Vertaistuesta apua opintoihin Matkakertomus Opintojen tuen päiviltä 7.-8.11.2019 Suomen Klubitalot ry järjestää vuosittain opintojen tuen päivät Klubitaloissa toimiville opintovalmentajille. Tällä kertaa kokoonnuimme Nurmijärven Klubitalolle noin 25 opintovalmentajan ja jäsenen joukolla. Päivä alkoi tervetuliaissanojen, kahvittelun ja esittäytymiskierroksen jälkeen pienryhmätyöskentelyllä, jossa pohdimme erilaisia kuvitteellisia jäsencaseja, joita Klubitaloille voisi tulla. Tarkoituksena oli miettiä ratkaisuja case-jäsenten erilaisiin opiskeluun liittyviin haasteisiin. Tämä oli hyvä tapa saada uusia näkökulmia ja ideoita omaan ohjaustyöhön sekä tutustua kollegoihin. Ensimmäisen päivän aikana kuulimme puheenvuoron neuropsykiatristen erityispiirteiden huomioimisesta opintovalmennuksessa. Keskustelimme myös vertaistuen merkityksestä opintovalmennuksessa. Erilaiset vertaistuelliset ryhmät auttavat jäseniä usein opintoihin liittyvissä haasteissa ja vertaisen antama tuki voi olla helpompi ottaa vastaan kuin ”yläviistosta annetut
neuvot”. Vertaistuellisten ryhmien aiheina voivat olla opiskelutekniikat, opinnoissa viivyttely, itsemyötätunnon kehittäminen, motivaatio, itseohjautuvuus opiskelussa jne. Tärkeää on, että aiheet lähtevät jäsenten tarpeista ja että niistä sovitaan etukäteen. Vertaistuelliset ryhmät toimivat hyvin, vaikka (tai ehkä juuri siksi) ryhmissä on mukana opiskelijoita eri kouluasteilta ja ikäryhmistä. Parhaassa tapauksessa vertaistuelliset ryhmät alkavat toimia itseohjautuvasti niin, että ryhmän jäsenet näkevät toisiaan ja opiskelevat yhdessä myös ryhmän ulkopuolella. Klubitalo Pönkässä toimii tällä hetkellä kerran kuussa kokoontuva Opinjanoiset -vertaistukiryhmä sekä opinto-
retriitti, joka pidetään viikoittain. Jäin pohtimaan, että voisiko Pönkän opintoihin liittyvä vertaistuellinen ryhmä kokoontua useammin? Tai voisiko työssäkäyville tai työllistymistä suunnitteleville olla tarjolla oma ryhmä, jossa keskusteltaisiin työelämään liittyvistä kysymyksistä? Toisena koulutuspäivänä keskustelimme opintovalmentajan työnkuvasta ja siitä, miten se on toteutunut eri taloissa. Huomasin, että Suomen Klubitaloissa ollaan menossa eri vaiheissa opintovalmennuksessa. Osassa taloista opintovalmennusta ollaan aloittelemassa tai se on käynnistynyt kuluneen vuoden aikana. Osassa taloista opintovalmennus toimii
”Parasta opintojen tuen päivillä oli kollegoiden ja jäsenten kohtaaminen.”
puolestaan täyspäiväisesti lukuisten opiskelijajäsenten ja opintovalmentajan kera. Vaihtelua aiheuttaa kyseisen Klubitalon ikä, sijainti, henkilöstörakenne sekä opiskelevien jäsenten määrä. Opintovalmennuksen perusperiaatteet ja suuret linjat ovat kuitenkin samat talosta riippumatta. Kaikkien talojen toiminta perustuu yhteisiin klubitalostandardeihin, jotka antavat raamit taloissa tehtävälle opintovalmennukselle. Yksilövalmennus on kaikissa taloissa käytössä oleva opintojen tuen muoto. Kohtaaminen, kannustus, ohjaus opiskelutekniikoissa sekä aikataulutus ovat teemoja, jotka toteutuvat eri taloissa. Suomen Klubitalojen opintovalmennuksessa korostuu lisäksi jäsenten asioiden selvittely kokonaisvaltaisesti niin, että jäsenten muu elämänkenttä tulee huomioiduksi osana opintovalmennusta. Opintovalmennusta on tärkeä tehdä näkyväksi koko klubitaloyhteisössä. Opintovalmennus ei ole erillinen saareke taloissa, vaan näkyvää toimintaa kaikille jäsenille sekä osa yksilön elinikäistä oppimista. Tämän vuoksi työ- ja opintoasioista on tärkeä tiedottaa Klubitalon kaikkia jäseniä sekä tarjota opintoihin tukevaa ryhmätoimintaa ja koulutuksia. Jäsenten oppimisen ja osaamisen näkyväksi tekeminen on myös merkityksellistä tässä prosessissa. Klubitalo Pönkässä aloitettu opinnollistaminen antaa tähän loistavat mahdollisuudet. Opinnollistamisen myötä klubitalon jäsen voi saada osaamistodistuksen talon eri yksiköissä tehdystä työstä. Tästä dokumentista on jäsenelle hyötyä, kun hän hakee opintoihin tai työtä. Erilaisten opiskeluun ja työhön liittyvien vertaisryhmien pitäminen sekä vierailut oppilaitoksiin ja työpaikoille on jatkossakin
tärkeä osa opintovalmennusta. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa opiskella talolla yhdessä uusia asioita esim. avoimia ammatillisia verkko-opintoja sekä juhlistaa näkyvästi opintonsa päättäneitä jäseniä. Oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyö nähtiin niin ikään tärkeänä osana Suomen Klubitalojen opintovalmennusta. Paikalla olleet jäsenet toivoivat Klubitaloilta entistä enemmän yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Eräs jäsen kertoi, kuinka hän olisi tarvinnut Klubitalon tukea jo toisen asteen opintojen aikana, mutta hän kuuli Klubitalotoiminnasta vasta vuosia myöhemmin korkeakouluopintojensa aikana. Jäsenen näkökulmasta opintovalmennuksessa tärkeintä on se, miten hänet otetaan vastaan ohjaustilanteissa. Se, että ihminen kohdataan ja että
hänet otetaan vastaan sellaisena kuin hän on, on koko opintovalmennuksen lähtökohta. Klubitalojen vahvuus on juuri aidossa ja kiireettömässä kohtaamisessa sekä jäsenten elämänkentän kokonaisvaltaisessa huomioimisessa Parasta opintojen tuen päivillä oli kollegoiden ja jäsenten kohtaaminen. Vertaistuki sekä kokemusten jakaminen ovat tärkeitä asioita myös opintovalmentajalle. Lähdin päiviltä monta ajatusta ja ideaa rikkaampana kohti kotia. Uskon, että päivien anti tulee näkymään Klubitalo Pönkän toiminnassa tulevana vuonna 2020. Kehittämisterveisin, Marianne
Jäsentarina Hei, Olen 30-vuotias mies. Käytän pyörätuolia ja avustajaa päivän askareissani. Olen hyötynyt Pönkän tarjoamasta toiminnasta. Suosittelen uusillekin jäsenille tulemista Pönkkään. Pönkän tilat ovat esteettömät. Pidän pajan ilmapiiristä. Pönkkä sijaitsee Saunaranta 12 Oulussa. Itse Pönkän aloitin elokuun lopussa. Pönkän ruoka on hyvää ja ruoka valmistetaan itse. Harrastan uintia ja kesäisin ratsastusta. Käyn viikolla usein kahviloissa
ja
koulutuksis-
sa. Kävimme avustajan kanssa 2.10.2019 Oulussa Sexpo säätiön järjestämässä koulutuspäivässä. Koulutuksesta jäi hyvä ja positiivinen mieli. Mielestäni tarvetta olisi jatkokoulutukselle ja jakaa tietoutta ihmisille. Tiedon koulutuksesta sain sosiaalisesta mediasta. Janne Oikarinen
Sivu 12
Anssi Seppänen: Formation
Sivu 13
Pientä pohdittavaa kierrättämisestä Tutkijoiden mielestä ilmastollemme tulisi julistaa hätätila, ja meistä jokaisen tulisi tehdä kaikkea mitä voisimme tehdä vielä maapallomme hyväksi. Ilmastonmuutos vain kiihtyy, jos emme aloita tiukempia toimia. On ollut hienoa huomata, miten ihmiset ovat heränneet taistelemaan paremman ilmastopolitiikan takia. Greta Thunberg aloitti viime vuonna lakkoilun ilmaston puolesta, ja Oulussakin järjestettiin ilmastolakko 27.9. Tänä vuonna Helsingissä on myös järjestetty joka perjantai ilmastolakko. #FridaysForFuture
Vaikuttaa siltä, että kierrätys on vielä lapsen kengissä joka puolella maailmaa. Paljon tulisi parantaa, jotta muovi saataisiin kiertoon uudelleen eikä se päätyisi valtameriin. Maapallon lämpötilan nousu aiheuttaa kuivuutta eri puolille maailmaa ja vedestä on tulossa kallis kauppatavara. Sen sijaan, että täällä rikkaassa pohjoisessa tuhlattaisiin vettä, voisimme sulkea hanan, kun emme tarvitse vettä, muun muassa suihkussa saippuaa tai shampoota laittaessa.
Näin joulun alla on myös hyvä pohtia kierrättämistä ja kuluttamista. Tarvitsemmeko todella kaikkea tavaraa ja palvelu tai aineeton lahja ilahduttaa varmasti. On myös selvää, että ruokahävikkiä tulisi vähentää ja suosia kasviksia sekä vastuullisesti pyydettyä kalaa. Näin meillä olisi joka vuosi turvallinen ja hyvä joulu. Teksti ja kuvat: Teresa Häkki
Maapallon keskilämpötila ei saisi nousta yli 2 astetta ja olemme jo todistaneet, miten ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Etelä-Suomessa on ollut yllättävän lämmintä, kun taas Pohjois-Suomessa yllättävän paljon lunta ja tavallista kylmempää loka-marraskuussa. Joulukuu on ollut tavallista vaihtelevampaa Oulussakin.
Oulussa järjestettiin ilmastolakko 27.9.2019
Sivu 14
Kierrätys on asia, johon jokainen voi kiinnittää huomiota niin kotona kuin työpaikallakin!
Kieliryhmä - avoin uusille jäsenille! Pönkän perjantaiaamuisin kokoontuva Kielinerot on rennon ilmapiirin ryhmä, jossa sinulla on mahdollisuus harjoittaa vieraiden kielten taitojasi.
Ryhmässä kommunikoidaan enimmäkseen englanniksi ja suomeksi, mutta muutkin kielet käyvät. Ryhmään osallistuminen ei edellytä kielitaitoa, ainoastaan kiinnostusta kieliä kohtaan. Ryhmässä keskustellaan vapaasti, pelataan pelejä, käydään läpi eri aiheisiin liittyvää sanastoa ym.
Ryhmää vetävät Pönkän jäsen Jari Leinonen sekä Aaltje ”Ata” Bos. Ata on kotoisin Alankomaista, Oulussa hän on asunut 20 vuotta. Taustaltaan Ata on sairaanhoitaja. Oulussa hän on työskennellyt maahanmuuttajien parissa, perustaen heidän sopeutumistaan helpottavia palveluja ja järjestäen esimerkiksi bisnesfoorumin sekä kaksi konferenssia expatriaateille. Ata on myös perustanut ContextCare-yrityksen, joka auttaa yksinäisyyden kanssa kamppailevia ihmisiä. Kieliryhmän vetämisessä Ataa motivoi hänen sosiaalinen luonteensa sekä se, että hän oppii ryhmäläisiltä suomen kieltä. Hyöty on siis molemminpuolinen.
Jari Leinonen on aina pitänyt kielistä. Hän on opiskellut englantia yliopistossa pääaineena. Jari pitää erilaisten ihmisten kanssa kommunikoimisesta sekä erilaisiin kulttuureihin ja paikkoihin tutustumisesta. Jos haluat harjoituttaa kielitaitoasi ilman paineita tai keskustella monikielisesti, tervetuloa! Tiedotamme kevään kokoontumisistä myöhemmin. Ideoita otetaan vastaan! Jari Leinonen
OMAKUVIA Pönkän luovan toiminann ryhmän maalauksia ja runoja Konst O. Delissä (Kulttuuritalo Valve) 6.1.2020 saakka! Sivu 15
Tähtien tuikkeessa illan pimentyessä lumihanget hohtaa valkeaa lunta. Tontut alkaa illan tullen heräämään ja aloittaa työnsä vilkkaan. Loistaa illassamme kynttilät valoa tuoden pimeään. Ihanaa jouluntaikaa kaikille! -Jani Visuri-
Yhteystiedot: Pönkkä Saunaranta 12 90100 Oulu p. 050 5206 065 (info) Aukiolojat: ma 8.30 - 15.00 ti-to 8.30 - 15.30 pe 8.30 - 14.30
Vastaava työhönvalmentaja Taija Hirvonen p. 044 7341 114 Työhönvalmentajat Anu Levä p. 044 7341 866 Marko Kokko p. 044 7341 829 Anne-Mari Koret p. 040 723 2124
Joulun ja uuden vuoden aukiolot: 24.12. Jouluaatto - talo kiinni 25.12. Joulupäivä - talo kiinni 26.12. Tapaninpäivä - talo kiinni 27.12. Talo auki 9-14 30.12. Talo auki 8.30-15 31.12. Talo auki 8.30-14.30 1.1.2020 Uudenvuodenpäivä - talo kiinni 2.1. alk. norm. aukioloajat 6.1. Loppainen - talo kiinni
Ohjaajat Meeri Tiikkaja p. 040 480 6694 Sanni Ukkola p. 044 7260072 ATK-ohjaaja Juha Kyllönen p. 044 7341 659 Palveluesimies Lahja Leiviskä p. 044 7341 830
Löydät meidät myös täältä:
www.nuortenystavat.fi