Viinnit | Nr. 2/2011

Viinnit Nr. 2/2011, Ukioq arfineq-pingajussaat

Chateau Laroque

viinni aappaluttoq pitsaanerpaat ilaat

Viinni

oqaasertaleruk

Normumi uani Nerisassiani viinni: Aasarsiorner­ mi nerisassianut viinni

Chateau Laroque ­– viinni aap­ paluttoq pitsaanerpaat ilaat

Nunani kiattunit isumassarsianik aasarsiornermi nerisassianik mamarluinnartunik ilitsersuutit.

Side 12

Chateau Laroque-mukaqataagit, St. Emilion-imi viinnit illussaarsuat Grand Cru Classé-viinnilik.

Nutaarsiassat immikkullu neqeroorutit

Side 3

Clubvino.gl-imi viinnit toqqaannarlugit piniarneqarsinnaasut pillugit atuakkit.

Viinni oqaasertaleruk Viinninni susunnerit allanngorarneri assigiinngitsunik oqaasertalerneqarsinnaapput.

Side 20

Side 8

Siunertaq: Viinnit aviisii ataavartumik saqqummersinneqartarpoq, allaaserisanik, nutaarsiassanik nerisassiornermilu ilitsersuutinik imaqarluni, tassani viinnit amerlanertigut nalinginnaasumik sammisaallutik. Taamatuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq.

Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartarluni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@ kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup marketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.

Chateau Laroque

viinni aappaluttoq pitsaanerpaat ilaat

Jacqueline Jensen-imit St.Emilion-imi viinnit illussaarsuanut, Grand Cru Classé-viinnilimmut Chateau Laroquemukaqataagit. Viinnini viinnissat atorneqar­ tuni Merlot pingaarnertut atorneqarpoq, illussaarsuullu naqqup naalagaata aammalu viinniliortup, Bruno Sainson-ip nioqqusior­ neq nalornisiginagu ingerlataraa.

Viinnit – Nr. 2/2011 | 3

1

996-imi Chateau Laroque-p St. Emilion-ip Grand Cru Classé-viinnit pitsaanerpaat allattorsimaffianut ilan­ ngunneqarnissamut pilerineqarluartumut ilanngunneqarnissaminik iluatsitsivoq.

Nunap immikkoortuani viinnit illussaarsuisa nersorneqartanerinut annersaavoq, tamannalu aatsaat immikkut ittumik pisoqartillugu aatsaat anguneqarsinnaasarluni. Viinnit immikkoortoqarfia St. Emilion-i namminerisamik pitsaassutsimik nalileeriaaseqarpoq, taannalu 1955-imi pilersinneqarpoq. Piffinnilu viinnit pitsaanerpaanik pisortatigoortumik allattorsimaffiulluni, ukiuillu qulikkaarlugu nalilersorneqaqqittarluni. St. Emilion-imi Grand Cru Classé-viinnit akuerisaasut 53-iupput, taakkulu saniatigut aamma 13it pitsaanerpaaniittuullutik, Premier Grand Cru Classé-mik taaneqartartut.

Chateau Laroque viinniliorfiuvoq pisoqaasoq, piffissap ingerlanerani qummut ammullu ingerlaarfeqarsimasoq.

Sanaartukkat piusuni napasuliaq 12 hundrejukkunni sanaasimasoq kisimiippoq.

Sinneri 17 hundrejukkunni sananeqaqqitaapput. Kingusinnerusukkut aserfallakkiartulersimapput, kisiannili 1960-imi annertuumik iluarsaanneqarsimapput, ukiullu pingasut siornatigut viinnit naqqa nutarsarneqaqqissimavoq.

Allannguut malunnarnerpaaq 1982-imi pisimavoq, tassani naqqup naalagaanik nutaamik atorfinitsitsineqarmat, tassaalluni Bruno Sainson. Taassumalu ineriartortitsineq annertooq aallartissimavaa. Viinnissat narsaatini nutaanik naatitsinernik aammalu iluarsaasinerit ingerlanneqarput, viinnillu naqqani teknikkit atorneqartut pitsanngorsarneqarlutik.

Naqqup naalagaa Bruno Sainson Chateau Laroque isaariaani tikilluaqqusivoq 4 | Viinnit – Nr. 2/2011

Bruno Sainson viinniliortuuvoq isum­ mamigut allanngoriataartartoq tun­ niu­ tiinnarumanngitsorlu. Tamakku ta­marmik viinniliaani nioqqusiaalluartuni malugineqarsinnaapput. Ullumikkut Cha­ teau Laroque-p St. Emilion-ip nersornaasiisarnerata pitsaanerpaap angusimaneranut iluanaartitsisuuvoq.

Bruno Sainson-ip nappartani uninngatitsineq nuannarisaraa, viinninillu nioqqusiornermini nappartat orpinnik assigiinngit-

Bruno Sainson-ip qanoq viinniliortarnerminik oqaluttuarpoq

sunik sanaanik uninngatitsisarpoq. Bruno ukiumi nioqqusiornermi nutaami viinnimik sanileerisitsiniaraangami nappartat 500-t sinnerlugit misilittaavigisarpai. Oqarpoq: "Viinnip susunneranut pitsaassusaanullu nappartap orpimmik sanaap sunniutaa annertoorujussuuvoq.

Nappartanik toqqaaniartarnera pingaartitarisorujussuuvara.Nappartani viinninik ajunngilluinnartuniki sananissaq eqqumiitsuliaavoq.

Nappartaliortartut suliaminnik pitsaanerusumik paasisaqassagunik, viinnit unin­ ngatinnerani piffissani assigiinngitsuni misileraaqatiginissaat pingaaruteqarpoq."

Qisuk viinnit nappartaanut sananeqartussaq siullermik toqqarneqassaaq, nappartassanullu killorneqannginnerani uninngatinneqassaaq panertinneqarlunilu. Kingusinnerusukkut viinninut nappartat iluatungaatigut ikuallanneqartarput, qisuullu pitsaassusaa, pisoqaassusaa il.il. apeqqutaallutik iluatungaatigut innermut assigiinngiiaartumik sakkortussusilimmut sikanneqarlutik. Nappartat amerlanerit "medium toasting"-erneqartalutik. Viinnimut malunnaateqarpoq, kisiannili viinnissap susunnera tammartittussaanngilaa.

Bruno Sainson oqarpoq: "Ullumikkut viinni pitsaaneruneranut aamma peqqutaavoq, viinnit narsaatini sulisarnitsinnik pikkorinnerulernerput. Viinnissat kingusissukkut

6 | Viinnit – Nr. 2/2011

katersorneqartarput, taamaasillutik viin­nissat inerunnerusarlutik. Viinnissat sakkukinnerusumik issingerneqartarput, taamaaliornermilu viinnit mamarnerulersarlutik."

Chateau Laroque 61 hektar-inik viinnit narsaateqarnermigut St. Emilion-imi viinniliorfinni annersaavoq. Tassani piffinni narsaatit pisoqaanersaat 27 hektar-iullutik, tassanilu viinnissat illussaarsuup Grand Cru Classé viinniinut atorneqartartut naatinneqartalutik. Viinnimi viinnissat katiterneqarneri tassaapput 87 % Merlot, 11 % Cabernet Franc aammalu 2 % Cabernet Sauvignon. Viinnissat assammik katersorneqartarput, qappiortinneqan­nginerinilu aammalu issingerneqannginnerini peqqissaarullugit immikkoortiterneqartarput. Viinni nappartani beton-imik sanaajusumi aammalu kiassutip aqun-

neqarlutik qappiortinneqartarput, fransk­ illu manngertuminernik nappartaliani uninngatinneqartarlutik, nappartat atorneqartut ikittuinnaat nutaajusarput, nappartalli atorneqarnerusartut ukiumik ataatsimik marlunnillu missaani pisoqaatigisarlutik, puiaasanullu maqinneqan­ nginnerini qaammatini aqqanillit 18-illu akornanni viinni uninngatinneqartarluni.

Chateau Laroque-p viinnii malunnaatilerujussuupput, kimittuut, imaqarluarpaluttut naggataagullu kingoqqutillutik susunneri mamarlunilu sivisuujulluni. Nappartarsunnilaarpoq, kisiannili sakkukilluni mamarlunilu. Viinni Grand Cru Classé-p piumasaqaataannut annguppoq, taassumalu saniatigut St. Emilion-imi pitsaanerpaat immikkuullarinneranik malunnaateqarluni.

St. Emilion viinneqarfiuvoq pisoqaasoq, oqaluttuarisaanera ukiut hundrejukkaat aappaani aallartittoq, tassani ruumamiut tiguaaniarlutik angalanerminni aqqutiminni viinneqautinik ikkussuisimammata.

Viinneqarfik Bordeaux-p avannaa-kitaani 35 kilomiiterisut ungasitsigivoq. St. Emilion Bordeaux pigisaqarfiata ataaniippoq, kisiannili Bordeaux-p narsaannaaneranut allaanerulluni. St. Emilion-ip nunataa qattuneqarpoq, qattunerillu immamiit 3 miiterimiit 110 miiterit tungaanut portussuseqarlutik, silaannaa nunallu pissusaat aamma assigiinngiiaartuupput, taakkulu viinninut malunniuteqarlutik aamma. Merlot, viinnissani pingaarnersaasoq, nunami tassani immikkuullarissumik pissuseqarpoq, soorlu aamma viinnissaq Cabernet Franc taamaattoq. Piffimmi tamaani viinnissaq Cabernet Sauvignon atorneqartartuni allersaavoq.

Viinni

oqaasertaleruk Jacqueline Jensen-imit

8 | Viinnit – Nr. 2/2011

A

kunnerpaalunni susunneq oqallisigineqarsinnaavoq, qaqutiguunngilarlu amerlanerit assigiimmik isumaqartut, kisiannili assigiinngitsumik oqaasertaliisarlutik.

Atuakkani, internetsimi aviisinilu viinninik ussiisartut ilisimasaqarluartut annertunerusumik imaluunniit annikinnerusumik qalipaasersuillutik oqaaseqartarput. Tamakku aliikkusersuinermi immikkoortortamiinnerusuupput, viinnillu allaaserininnermi takorluuilluarnerup iluani arlallit "atuartitsisarput". Ilaat naasunit oqaatsinik toqqaasarput, ilaasali uumasunit oqaatsinik toqqaasarlutik – soorlu oqaaseq "aallaaniap qimmia masattoq" bourgogne viinnit pisoqaanerit tikkanut atortaraat

– tamannalumi tulluartuuvoq. Kisiannimi inuit aallaaniap qimmia masattup eqqaaniinnikuun­ ngitsut?

Tunngaviusumik viinnit oqaasertalerniaraanni sapinngisamik oqaatsit annikittut atorneqarnissaat pitsaaneruvoq. Pingaarnerpaaq tassaavoq susunnerata mamarinera imaluunniit mamarinnginnera.

Ingerlaqqinniaraannili suullu mamarinerunerlugit imaluunnit suut ingalaniarlugit, taava oqaaserta­ liisinnaagaanni pitsaanerussaaq.

Viinninik naliliiniarnermi oqaatsit nalinginnaasut atorneqartartut pillugit uani nassuiaatissiissaagut.

Viinnit – Nr. 2/2011 | 9

Saagut/Gardiner Viinnip immiartorfimmi kaaviiaartinneqarnerani saqqummertartut.

Kinerneq/Fedme Viinnit tungusunnittut sananeqaatimikkut nerumittumik aammalu kinernerusumik ma­ lugineqaraangat. Viinnini qaamasuni sukkuisattuni ilaani aamma malugineqartarpoq.

Akuutissarsunnittoq/Krydret Sakkortuumik tikkatigut imaluunniit susunneratigut malunniut, amerlanertigut qasilitsusunnilaartumik malunnaatillit.

Qasilitsut/Peber Ersarissumik kingoqqutsilluni susunnera imaluunniit tikka qasilitsoq qernertusunnittoq.

Naasorsunnittoq/Urteagtig Susunnera imaluunniit tikka naasunik nutarsunnittoq.

10 | Viinnit – Nr. 2/2011

Orpik/Træ Tikka imaluunniit susunnera orpik nutarsunnittoq.

Orpik Ceder-i/Cedertræ Soorlu sikaat puua imaqanngitsoq – eqqaamaneqarsinnaaguni.

Paarnat/Frugt Aaliangeruminaattumik tikka paarnat nutarsunnittoq.

Solbær Tikka imaluunniit susunnera solbær-imik saftiliaq imaluunniit marmeladeliaq.

Peberfrugt qorsuk/Grøn peberfrugt Syria sakkortooq nutaamik naasorsunnittoq soorlu peberfrugti qorsuk ooqanngitsoq.

Viinnini aappaluttuni viinnissanik Cabernet Sauvignon-inik nioqqusiani nutaajusuni malugineqarsinnaasartoq.

Garvesyre Viinniliortartuni "tannin"-imik taa­ neqartartoq. Oqqami sinaanilu sakkortuumik misigititsisarpoq. Akuukkatut mamassusilimmit sakkortuutut sinilikkatut misigineqarsinnaavoq, viinnillu allanik susunneranik tammartitsineratigut viinnini nutaani atoruminaattutut misiginarsinnaalluni.

Viinnip imartuneranut paarnarsunninneranullu garvesyria oqimaaqatigiissaartussaavoq.

Paarnat syria/Frugtsyre Viinnip nioqqusiarineqarnerani suunera, viinnissat atorneqartut aammalu qanoq nioqqusiarineqarnera apeqqutaalluni paarnanik syreqarnerata viinni nutarsunnitsittarpaa. Atoruminartuusinnaavoq imaluunniit sakkortuujusinnaalluni.

Eucalyptus/Mint Viinni ilaat tikkatigut imaluunniit kingoqqutsilluni susunnerani akuutissarsunnillutik taakkuninnga assingusinnaapput.

Lakrids Lakridsit assigiinngitsuusinnaapput: Tu­luit lakridsii tungusunninnerulaarput, qal­ lunaallu lakridsii sakkortunerulaarsin-

naallutik. Franskit lakridsii sakkortunerusuupput susunnerilu kimittunerullutik.

Tungusunnitsuut/Honning Silarsuarmi viinninik nalunaarusiortartunit viinnini tungusunnissuseq pillugu nalunaarusioraangamik tungusunnitsuut atorneqartarpoq. Kisiannili mianersuutiguk. Qallunaat tungusunnitsuutaat susunneragut nunaannarmiorpaluttuuvoq akuutissarsunnillunilu.

Kalaallit tungusunnitsuutaat – silarsuarmi pitsaanerpaasoq – susunnermigut akuukkatut mamassuseqarpoq, tipigilluinnartoq aammalu susunneqarluartuulluni. Akacie tungusunnitsuutit allallu assingusut susunnermigut neruminnerupput, tungusunninnerupput aammalu sakkortuunatik, kisiannili tungusunninnera akkortunersaalluni.

Sukkuisattoq/Tør Viinni qaamasot sukkuisattoq viinniuvoq tungusunnin­ ngitsoq. Viinni aappaluttuni kingoqqutsilluni susunnerata sukkuisattumik oqaatigineqaraangat, tassa imaappoq naggataatigut misigisaq tungusunneqanngitsoq aammalu annikittumik seernalaarluni. Sukkuisannera naalagaan­ ngippat ajunngilaq. Bordeauxviinnit arlallit kingoqqutsillutik susunneranni malunnaatilinnik sukkuisapput.

Sukkuisannera ingasappat, taava viinnip susunneranut misigisanut allanut ajoqusiisinnaavoq.

Illuatungerisaat tassaavoq, kingoqqutsilluni susunnera iluarusunnartoq, soorlu imavissuup akianiittut viinnit ilaani taamaattoq.

Viinnit – Nr. 2/2011 | 11

Aasarsiornermi nerisassianut viinni Jacqueline Jensen-imit Ukiup ingerlanerata aasarsiorluni nerisassiornissamik orniginarsi­ titsivoq, grillerivikkut imaluunniit igakkut siatsivikkullu nerisassiat, viinninik atoruminartunik illulerlu­ git.

Club Vino nunanit kiattunit isu­ massarsianik aallersimavoq, neri­ sassianillu oqittunik siunnersuu­ teqarluni, nerisassianut viinnit akuutissatut ilaasuni, taamaalillu­ tik nerisassiat isseqarnerusumik susunneqarlersillugit.

12 | Viinnit – Nr. 2/2011

NERISASSIANI VIINNI Kukkukuuaraq grilligaq illulerlugu | Qupp. 14

Kotiletsit viinni aappaluttumut marineerikkat | Qupp. 18

Aasaanerani suppi aalisagalerlugu | Qupp. 16

Viinnit – Nr. 2/2011 | 13

NERISASSIANI VIINNI

Kukkukuuaraq grilligaq illulerlugu

Nerisassiaq pillugu Kukkukuuaqqap neqaa viinni rosé-mit marinadeliami susunneqalersarpoq. Il­lus­ sai salaatit akulerutat aammalu iffiaq grilleriviup qamereernerata kissalaarneranit uunnatat.

Viinnimik siunnersuut Viinni rosé nillataartitsivimmi nillarsigaq imaluunniit viinni aappaluttoq oqittoq nutarsunnittoq nillataartillugu iluarusuutigiuk.

Suliarineqarnera Kukkukuuaraq piareersaruk. Marlunngorlugu aviguk. Sului meqquilu piikkit.

Fad-imut itisuumut marinade akulerutiguk. Kukkukuuaqqat marinademut ikikkit.

Neqit marinademiitillugit matullugillu nillataartitsivimmi akunnerit marluk pingasut missaani uninngatikkit.

Siatsineq: Siusinaarlutit grilli kissatsiguk.

Aamarsuit sivisuumik grillerinissamut piukkunnartut atukkit. Neqit kissalaartumik kissartigisumut ooqqinnissaata tungaanut illuttut grillikkit. Grilleriviup kissassusaa apeqqutaalluni minutsit 45-t missaanik sivisussuseqassaaq. Grillerivimmi neqit mumittarnerini marinademinermik tanittakkit.

Neqi grillerivimmi siaasarnerani salaati suliariuk: Skåålimut mikisumut dressingimut akussat akulerutikkit. Tarajuaralerlugu qasilitsulerlugulu ooqattaaruk. Dressing-ip atunngilaataa viinni rosé akulerutiguk.

14 | Viinnit – Nr. 2/2011

Tomaatit kitsikkit, guleruujut qalipaajakkit saattuaranngorlugillu qapiarlugit.

Majsit imermik annikittumik qalaartumik kuerakkit kusertillugillu. Salaati amitsuaranngorlugu kitseruk salilluarlugulu, imeq siluttuulluarlugit piiaruk. Radisit piareersakkit kitserlugillu. Agurki qalipaajaruk, qeqqatigut averiarlugu ilumiui piiakkit.

Agurki 1 cm.-isut silitsigisumik kitseruk.

Naatsiiat qalipaajakkat kipparissunngorlugit aggukkit. Fad-imut itisuumut naatitat tamaasa akulerutikkit.

Sassaalliunnissaanut minutsit 15-it sioqqullugit dressing-imik kuserarfigikkit.

Neqi grillerivimmit niukkit, sassaalliun­ nginnermilu fad-imi alufolie-mik matullugit minutsini tallimani uninngatikkit.

Flutes-ilerlugit sassaalliutikkit – flutes-it grilleriviup qamereernerani kissalaarneranut uunnanneqassapput.

Akussat

(inunnut sisamanut) 1 kukkukuuaraq (miss. 1,1 kilo) Marinade: 3 dl viinni rosé sukkuisattoq Hvidløg immikkoortut marluk sequtsikkat 3 alussaatit HP Sauce 3 alussaatit engelsk sauce (Worcester sauce) Citruunip affaata issera 2 dl vindruekerne- imal. olivenolie Salaati rosémit dressinngilerlugu Dressing: 3 alussaatit imeq nillertoq 3 alussaatit rødvinseddike 5 alussaatit olivenolie 1 alussaateeraq tungusunnitsuut 2 alussaatit mild Dijon sennep Hvidløg immikkoortoq ataaseq sequtsigaq Tarajuaqqat Qasilitsut 2 alussaatit viinni rosé Salaati: 4 tomaatit 2 guleruujut 3 dl majs (qerisut) ½ iceberg salathoved 1 ataatsimoortut radisit ½ agurk 4 uutat, nillertut qalipaajakkat naatsiiat

Akussat

(inunnut marlunnutpingasunut) ¼ spidskål 2 guleruujut 2 dl ærter 3 naatsiiat uutat qalipaajakkat 2 kanaartat bladselleri 1 peberfrugt aappalaartoq 2 chalotteløg 2 immikkoortut hvidløg Hvidløg-imik creme: 1 dl immuup qalipaa 2-3 alussaatit creme fraiche 38% 1 immikkoortoq hvidløg aserortigaq ½ purløg-it ataatsimoortut killukkat Qasilitsut qernertut aserortillaat 2 liter aalisakkamit fond-iliaq (imaluun­niit nersorsuaaqqamit fond-iliaq) ½ liter viinni qaamasoq sukkuitsoq 2 alussaatit mild karry 1 laurbærblad 2-300 gram aalisagaq nutaaq Tarajuaqqat Qasilitsut qaqortut 100 gram raajat uutat qalipaajakkat Illussat: Flutes-it imaluunniit lanbdbrød kitsikkat sikatsitat

NERISASSIANI VIINNI

Aasaanerani suppi aalisagalerlugu

Nerisassiaq pillugu Aalisagaq viinnimik qaamasumik akuukkamik fond-iliamik naasunik iga natilerlugu qalaaterusaassaaq. Nerisassiornermi ilitsersuummi, Imaq akullersuarmi iggavimmiit isumassarsiami, aalisakkat suulluunnit fast-imik nerpillit atorneqarsinnaapput.

Kalaallit aalisagaataat pitsaasut aammalu nutarsunnittumik susunneqartut piukkunnarluinnartuupput. Aalisakkamik suppiliaq imartorpaluttoq inunnut marlunnut pingasunut pingaarnertut nerisassatut naammappoq, imaluunniit siuleqqiutitut inunnut arfinilinnut naammappoq.

Viinnimik siunnersuut Nerisassiamut uunga viinni qaamasoq nutarsunnittoq sukkuisappallaanngitsorlu iluarusuutigiuk – soorlu Tyskland-imiit imaluunniit Australiamiit Riesling-i.

Suliarineqarnera Naatitat piareersakkit: Peqqissaarlugit errorneqassapput. Spidskåli amitsuaran­ ngorlugu kitseruk, guleruujut saattuaranngorlugit aggukkit, naatsiiat kipparissunngorlugit aggukkit, bladselleri qalipaajaruk 1 cm.-isut silitsigisunngorlugu kitserlugu. Peberfrugt-i ½ cm.-isut saatigisumik kitseruk. Chalotte uanitsut qalipaajakkat seqummarluttunngorlugit aserortikkit, hvidløg-it qalipaajakkat saattuaranngorlugit kitsikkit.

Immuup qalipaa qerattartivinnagu aalateruk, creme fraiche-minermik, hvidløg-imik purløg-imillu akullugu. Qasilitsulerlugu ooqattaaruk.

Sassaalliutiginissaata tungaanut matullugu nillataartitsivimmi uninngatinneqassaaq.

Aalisakkamik fond-iliaq qalatiguk, viinnimillu qaamasumik akulaarlugu.

Karrylerlugu ooqattaaruk, laurbærblademillu akullugu. Naatitat qajumut ikikkit, minutsinilu tallimani matoqqatinnagit qalaartilaarlugit.

Aalisagaq salitaq naammattunngorlugu aggoruk. Aalisagaq igami naasunut ikiguk qajuanut matutillugu. Matunagit minutsini qulini–tallimani qalaartilaakkit. Qamikkit minutsinilu tallimani uninngatillugit. Tarajuaqqanik aammalu qasilitsunik qaqortunik amigaateqarnersoq ooqattaaruk.

Aalisakkat puugutanut itisuunut imaluunniit skåålinut ikillugit sassaalliutigikkit.

Naasut ataanut agguaateqqaakkit aalisakkallu qaavanut ilillugit. Hvidløg-imik creme-liamik alussaammik ataatsimik suppimut ikisigit, qaavasigullu raajanik nakkalaffigalugit.

Iffialerlugit ingerlaannaq sassaalliutigikkit.

Viinnit – Nr. 2/2011 | 17

NERISASSIANI VIINNI

Kotilitsit

viinni aappaluttumut marineerikkat Nerisassiaq pillugu Italiami Toscana-mi neqi Chianti-mi nutaami marinererneqartarpoq, kisiannili viinnit aappaluttut nutarsunnittut tamangajammik atorneqarsinnaapput.

Suliarineqarnera Neqip orsortaa annikittumik agguusersoruk. Neqi tarajuaqqanik qasilitsunillu akuutissalersorik, minutsinilu 15-ini unin­ ngatillugu.

Neqi siatsivikkut sianneqassaaq, viinnimilu aappaluttumi hvidløg-inik persille-nillu akusami naammatsillugu qalaartinneqassalluni. Taamaaliornikkut miseqqamik qajuusalerneqanngitsumik mamarluinnar­ tumik pilersitsisarpoq.

Ooliami (imaluunniit punnermi) kissartorujussuami minutsini sisamani, mumingi tamaasa kajortisiguk.

Viinnimik siunnersuut Viinni aappaluttoq imartorpalaartoq nu­tar­sunnittoq, paarnarsunnittoq, akuu­ tis­sarsunnippallaanngitsoq aammalu nap­partarsunninngitsoq.

Italiamit Valpolicelleca-sinnaavoq imaluunniit Chile-mit imaluunniit Frankrigmit Merlot-i.

18 | Viinnit – Nr. 2/2011

Hvidløg-it immikkoortui qalipaajakkat aammalu seqormarluttumik aserortikkat aammalu persille-t aserortikkat akulerutikkit. Siatsivimmi annikitsunnguamik siaasakkit. Viinnimik akuguk sukkasuumillu qalatillugu.

Kissarnera sakkukilliuk neqilu matulerlugu minutsini qulini-aqqaneq-marlunni qalaartilaarlugu. Neqi ataasiarlugu mumisinneqassaaq.

Neqi qaqiguk, fad-imullu kissalaartumut ilillugu. Miseraq qalaartiguk, affaannan­ ngornissaatalu missaanut aalartillugu.

Minutsiaalunnguit ingerlanerani naammassissaaq.

Miseraq qajuusalerneqanngitsoq neqimut kuiguk, erngertumillu sassaalliutigalugu.

Illussai: Qaqorteqqasut uutat imaluunniit naatsiiat nutaat siatsivikkut siaasakkat.

Akussat

(inunnut sisamanut) 4 puulukiminermit kotilitsit issusuut Tarajuaqqat Qasilitsut qernertut 2-3 alussaat olivenolie (imal. punneq) 2-3 hvidløg-ip immikkoortui 3 spsk. Kruspersille-t seqummarlut­tumik aserortikkat 2-3 dl viinni aappaluttoq nutaaq

Nutaarsiassat immikkullu neqeroorutit N ormumi uani Club Vino NUTAARSIASSANIK arlaqartunik neqerooruteqarpoq, tassunga ilaallutik franskit viinnii aappaluttut akimarpasissut, spaniamiut viinnia ulluinnarsiut pissanganartoq aammalu viinni rosé alianaatsoq.

Viinnit rosé-t Frankrige-p avannaanit kujataaniillu.

IMMIKKUT NEQEROORUTIT tassaapput qinigassani aaliangersimasuni viinnit, pigineqarneranni pitsaasumik akikillillugit neqeroorutaasut.

NUTAARSIASSAQ

Frankrig: Rosé d’Anjou Remy Pannier 2008 Frankrige-p avannaa-kangiani Loire-p pigisaqarfianiit viinni rosé immikkut sanaannaajuvoq, viinnimullu tassunga una atoruminarneranut imminullu tulluartuuneranut assersuutitsialaavoq. Viinnissat aappaluttut atorneqartut tassaapput Cabernet Franc, Grolleau aammalu annikittumik Gamay. Qappiortereernermi nappartanilu saviminerni uninngatereernermi viinni puiaasanut maqinneqartarpoq.

Viinni rosé paarnarsunnittuuvoq nutarsunnilaarluni, kingoqqutsillunilu susunnera akuukkatut susunneqarluni. Viinni atoruminartuuvoq, tikilluaqqusinermi, nuannisaarnermi, ullup qeqqasiutinut imaluunniit aalisakkanut akuukkanut, pizza-mut, neqinut chili-lerlugit grillikkanut allarpassuarnullu. Nillataartitsivimmi nillarsersimallugu sassaalliutigineqassaaq.

Pingasut kr. 329,20 | Viinnit – Nr. 2/2011

Viinnit qaamasut Italiamit Australiamiillu.

IMMIKKUT NEQEROORUT

IMMIKKUT NEQEROORUT

IMMIKKUT NEQEROORUT

Frankrige-p kujasik-kangisissuanit viinnit narsaatinit, viinni rosé-mut uunga viinnissat atorneqarput. Sukkuisattuuvoq iluarusunnartoqarluni, qalipaataa qaamasuulluni inerilluartumillu kingoqqutsilluni susunneqarluni.

Viinnimi uani viinnissat qaamasut pingaarnertut atorneqartut tassaapput italiamiut viinnissaat Trebbiano, Garganega aammalu Cortese, viinnissanik Riesling-imik aammalu Tokay-imik akusaapputtaaq.

Sananeqaataa kimikittuuvoq, susunnera paarnarsunnilluni imartullunilu.

Australiamiut riesling-iat pitsaaqutilik viinnissanillu akuukkatut mamassusilik pitsaalluinnartoq.

Frankrig: Rosé de la Chevalière 2008

Ukiuaaluit uninngatitaavoq salaatinillu nerisassianut piukkunnarluinnartuulluni, soorlu salat-ost-inik akuukkamut, pâtemut, aalisakkanik siuleqqiutilianut oqittunut assigisaannullu. Nillataartitsivimmi nillarsersimallugu sassaalliutigineqassaaq.

Nalinginnaasumik puiaasamut akia: Kr. 129,-

Marluk kr. 219,-

Italien: Bianco di Custoza 2004, Le Vigne di San Pietro

Viinni atoruminartuuvoq sukkuisaganilu tungusunninngitsoq, kisiannili ajornaatsuulluni. Aasaanerani ullup qeqqasiutinut, sandwich-inut, siuleqqiutinut, neqinut qaamasunut, pasta-nik tomaatitaqan­ ngitsunik nerisassianut, immussuarut kimikittunut, pingaarnertut hvidskimmelimut imaluunniit nuannisaarutiginissamut piukkunnarluinnartoq. 10-12 gradinik kissassusilerlugu sassaalliutigineqassaaq.

Australien: Jacobs Creek Riesling 2009

Kimikittuuvoq, nutarsunnittoq tamulugassanut tarajortikkanut kisimiitillugu imerneqarsinnaasoq, imaluunniit manninnik nerisassianut, salaatinut neqinik aammalu aalisakkanik kimikittunik nerisassianut sassaalliutigineqarsinnaasoq. Immussuarenut brie-nut flutes-ilerlugu aamma iluarusuutigineqarsinnaavoq. Viinni allamut saasaarinngitsoq ajornaatsuusorlu.

Nalinginnaasumik puiaasamut akia: Kr. 109,-

Pingasut kr. 279,-

Nalinginnaasumik puiaasamut akia: Kr. 164,-

Pingasut kr. 399,Viinnit – Nr. 2/2011 | 21

Viinnit aappaluttut Spaniamit, Italiamit Portugal-imiillu.

NUTAARSIASSAQ

Spanien: Don Lucia Merlot 2008 Viinni aappillarissoq atoruminartumik paarnarsunnittoq, kingoqqutsillunilu su­ sunnerani nutarsunnittoq. La Mancha pigisaqarfianeersuuvoq, tassani viinnit ulluinnarsiutinik atoruminartunik nioqqusiortarnerminnik tusaamasaallutik.

16 – 18 gradimik kissassusilerlugu sassaalliutigineqassaaq. Pizza-mut, frikadelle-nut imaluunniit pasta-nik nerisassianik akuukkanut piukkunnarluinnartoq.

Arfinillit kr. 529,-

22 | Viinnit – Nr. 2/2011

IMMIKKUT NEQEROORUT

IMMIKKUT NEQEROORUT

Una viinni Amarone-p nukaatut taaneqakkajuppoq, tassungalu peqqutaavoq viinnissat seequluttuaqqatulli panertigisunit qalipaannit nioqqusiaammat, viinnissat atorneqartut Amarone-mik nioqqusiornermi atorneqarnikuusarput.

Viinni aappaluttoq una viinnissanit makkunannga nioqqusiaavoq Touriga Franca, Touriga Nacional, Tinta Barroca aammalu Tinta Roriz, piffinni viinnissat portvin-imik nioqqusiornermi aamma atorneqartartut.

Franskit amerikamiullu nappartaani qaammatit aqqaneq-marluk missiliorlugit uninngatitaasarpoq.

Italien: Sartori Valpolicella Ripasso 2006

Viinni aligoq aappilasutut qalipaatilik kirsebĂŚr-isunnittuuvoq, kingoqqutsillunilu susunnera akuutissarsunnilaartuulluni, paarnat tungusunninnerannit naggaserneqartumik. Nerumittuuvoq nutarsunnillunilu, kisimiitillugu imerneqarsinnaavoq aammalu neqinik nerisassianut akuutilersukkanut assigiinngtsunut, immussuarnullu kimittulaartunut piukkunnarluinnartuulluni.

Nalinginnaasumik puiaasamut akia: Kr. 139,-

Pingasut kr. 359,-

Portugal: Quinta de Ramozeiros Tinto 2005

Viinni aappaluttoq imartorpalaartuuvoq paarnarsunnittoq, kingoqqutsillunilu susunnera sivisooq isseqarluartoq. Ullumikkut imerneqarnissaminut inerittuuvoq puulukimillu, timmissamit, mersussuarmit aammalu nujuartamit neqaanik siatamut imaluunnit lasagne-mut akuutissalersukkamut piukkunnarluni.

Nalinginnaasumik puiaasamut akia: Kr. 119,-

Pingasut kr. 319,-

Viinnit – Nr. 2/2011 | 23

Viinnit aappaluttut pitsaanerpaat ilaat Bordeaux-mi St. Emilion-imi pitsaanerpaanut viinnit aappaluttut marluk ilan­ ngunneqarput. Viinnit pitsaanerpaani kinguaariit nutaanut ilaasuupput, taakkulu nunani assigiinngitsuni niuernermi qaffakkiartortuullutik, kisiannili suli akissaqarfigineqarsinnaallutik.

NUTAARSIASSAQ

Frankrig: Grand Cru Classé Chateau Laroque 2006, Saint Emilion Ukioq 2006-imi illussaarsuup viinnia pitsaanerpaaq St. Emilion-ip Cru Classé naliliisarneranut ilanngunneqarpoq.

Immikkoortortami viinnit pitsaanerpaanut taamaallaat nersornaat taanna tunniunneqartarpoq, nersornaallu taanna imaaliallaannaq angujuminaattuuvoq.

Taamaalilluni ukiorpaalunni pitsaasumik suliaqarsimaneq nersorneqarpoq. Atuisut taamatuttaaq immiartorfimmut viinnimik kuisinerminni nersorneqarput. Immikkut pisoqartillugu nuannisaaqatigiinnermi viinni pitsaasoq, imaluunniit imminut nukatsinniarnermi.

Chateau Laroque 2006 viinniuvoq pitsassuaq. Viinnissat nioqqusiornermi atorneqartut tassaapput Merlot 87 %, Cabernet Franc 11 % aammalu Cabernet Sauvignon 2 %. Viinnissat issingerneqannginnermi

24 | Viinnit – Nr. 2/2011

assammik immikkoortitigaapput, viinnilu puiaasanut maqiterneqannginnerani nappartani nutaajusuni qaammatini 18ini uninngatitaavoq. Viinni pitsaasuuvoq stiligissoq. (Chateau Laroque pillugu qupp.

3-mi atuaruk.)

Viinni paarnanik taartunik, blomme-mik aammalu brombær-imik allanngorarpaluttuuvoq imartusoq aammalu kingoqqutsilluni susunnerani imartorpaluttuulluni. Viinni kusanartoq kimittulaartoq nappartarsunnilaartorlu, sassaalliutinnginnerani minnerpaamik akunneq ataaseq silaannalersorneqassaaq. Nersussuarnik, umimmannit, tuttunit kalaallillu savaaraanit nutaanngilisussaanngitsunik siatanut piukkunnarluinnartoq. 19 gradimik kissassusilerlugu sassaalliunneqassaaq.

Ataaseq kr. 289,-

NUTAARSIASSAQ

Frankrig: Saint Emilion Grand Cru, Les Tours de Laroque 2006 Chateau Laroque-imiit viinni aappaa, tassa imaappoq viinni viinnequtinit ukiunik 25nik pisoqaatigisunit viinnissanit nioqqusiaavoq, immikkut ”Cru Classé pigisaqarfiup” avataanit viinnit narsaatineersut.

Taamaattorli piffimmi Grand Cru viinnit allattorsimaffianut ilanngunneqarnissaminik anngussimavoq. (Viinnip illussaarsua pillugu qupp. 3-mi atuaruk.)

Viinnissat issingerneqannginnerminni assammik immikkoortitigaapput, puiaasanullu maqinneqarnnginnerini nappartani nutaani uninngatitaallutik. Viinni kusanartuuvoq imartorpaluttumik isseqarluartoq, paarnarsunninneratalu akimarpalunnera ersersippaa. Kingoqqutsilluni susunnera akuukkatut mamassuseqarpoq aammalu nappartarsunnilaarluni. 18-19 gradit missaani kissassusilerlugu sassaalliutigineqassaaq. Nersussuit kalaallillu savaaraanik nerisassiaannut nutaanngilisussaan­ ngutsunut piukkunnarluinnartoq, soorlu aamma immussuarnut kimittulaartunut piukkunnartoq.

Ataaseq kr. 199,-

Viinnit – Nr. 2/2011 | 25

clubvino.gl -ikkut piniarit