Viinnit | Nr. 2/2012

Viinnit Nr. 2/2012

Carmenere

– Chilep inuiattut viinniliassaataa

Viinnimut puiaasap

isikkui alutornartut

Club Vinomi Frankrigimeersunik tikeraarteqarneq

Normumi uani

Qupp. 3

Qupp. 12

September qaammat Club Vino Frankrig-imi viinninik nioqquteqartut annersaannit Les Grands Chais de France-mit tikeraarneqarpoq.

Viinnimut puiaasap isikkui alutornartut

Assigiinngiiaartitsilluni igaassat

Oqaluttuarisaanermi viinnimik puiaasanut igalaaminiusunut immiullugit toqqortaatiginnittarneq pillugu kingumut qivialaarneq.

Normumi uani nerisassiornermi ilitsersuutit illinnarluinnartut pingasut qeerlutuumik paarnanillu qernertunik nerisassiaapput.

Qupp. 14

Carmenere – Chilep inuiattut viinniliassaataa

Nutaarsiassat immikkullu neqeroorut

Chilep inuiattut viinniliaassaataa 1800-kkut qiteqqunnerani eqqunneqartoq pillugu atuarit.

Viinnit Italiameersut, Chile-meersut, Frankrig-imeersut Afrika Kujallermeersullu.

Qupp. 9

Siunertaq: Viinnit aviisii ataavartumik saqqummersinneqartarpoq, allaaserisanik, nutaarsiassanik nerisassiornermilu ilitsersuutinik imaqarluni, tassani viinnit amerlanertigut nalinginnaasumik sammisaallutik. Taamatuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq.

Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartarluni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Qupp. 20

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@ kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup marketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.

Viinnimut puiaasap

isikkui alutornartut Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen Qanga viinnit amminik puulianut, marrarnik qummuattalianut qisummillu nappartalianut ikillugit assartorneqartarput, apuuffissaminnullu apuukkaangamik imaat pitsaavallaarneq ajorput. Igalaaminermik puiaasaliorneq isumassarsiaralugu atorneqalermat, viinnimik assartuinermi siammarterinermilu viinnip pitsaassusaa ajornerulersinngikkaluarlugu allanik periarfissarpassuaqartoqalerpoq.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 3

Viinnimut puiaasap ineriartortinnera Romamiut pissaaneqarnerisali nalaannili igalaaminernik supooraluni puiaasaliorneq ilisimaneqarpoq, taamanili puiaasaliat aserujallutillu isikkui assigiinngiiaarsimaqaat, sananeqarnerit akisusimaqalutik taamaattumillu qaqutiguinnaq atorneqartarsimallutik. 1700-kkut naalerneranni aatsaat igalaaminermit puiaasaliat Frankrigimi viinniliortumiit atuisumut assartuinermi atorneqartussatut akuersorneqalerpoq.

Frankrigemiut viinniliullaqqeqisut tuluit viinnisullaqqissimaqaat.

Frankrigemiut niuillaqqissorsuusimapput, 1600-kkunnilu Bordeaux-imiit Tuluit Nunaannut viinninik qisummik nappartalianik 900 liiterilikkaaniitillugit assartuisoqartarsimaqaaq. 1634mi viinnimut puiaasat siulliit issusoorsuit qernertut Tuluit Nunaanni sananeqarput.

Viinnit puiaasanut 75 cl-inut kuillugit tuniuminarnerusimapput, taamanikkut viinni taamak imaqqortussusilik tuluit anguti-

4 | Viinnit – Nr. 2/2012

taasa ullormut imertagarisimammassuk.

Igalaaminermit puiaasaliap taartup ineriartortinnerani paasineqalertorpoq viinnip pitsaassusaa allanngujaannerujussuusoq.

Tuluit Nunaanni viinninut puiaasaliat pisortatigoortumik 1707-mi Frankrigimi akuerineqarpoq, 1723-mi franskit namminneq puiaasaliortalerput. 1750-imi iga­ laaminermit puiaasaliat viinninik Bour­gogne-meersunik assartuinermi ator­neqartussatut akuersaarneqarput, kiisalu Bordeaux-imeersut 1800-kkunni akuersaarlutik. Viinnit 75 cl-imik imaqarnissaannik Nunarsuarmi tamarmi 1866-imi pisortatigoortumik akuersaarneqarpoq.

Puiaasaliorneq 1800-kkut naalerneranni suliffissualersuunneqalerpoq, kiisalu 1900-kkut aallartinnerini sanaartornermik akikinnerulersitsisumik maskiinat puiaasaliuutaasinnaasut nassaarineqarput.

Isikkua puiaasallu nutaaliaat Viinnimik uninngatitsinissami maannamut nassaarineqartut igalaaminermit puiaasaliaq pitsaanersaraat. Ukiorpassuit puiaasap qangatut isikkua allanngornagu atorneqarpoq, nunarsuarmili tamanit viinninik soqutiginninneq annertusiartortillugu viinnimut puiaasaliat ilusaat ineriartortinneqarluarsimavoq – ukiunilu kingullerni 20-ni ilutsit assiginngiiaartunngorsimaqaat.

Viinnimut puiaasaq ullumikkut immikkut ilisimatusaatinngornikuuvoq uuttuutai, oqimaassusaa, isikkua, igalaamernup pitsaassussaa, qalipaataa allarpassuillu immikkut ilisimasaqarfigineqarnissaat aallunneqartarlutik. Sumiiffiit nunallu viinniliorfiusut assigiinngitsut ukiut ingerlanerini puiaasanik immikkuullarissutigalugu atortakkaminnik ilisarnaateqartarput.

Viinnip oqaluttuarisaanerani viinnimut puiaasap isikkua viinnillu pitsaassusaatut

takussutissiinera ukiut kingulliit 20-t ingerlanerini pingaaruteqarninngoriartuaarsimasaqaaq, kiisalu puiaasanik ilusilersuineq nutaaliaasutut sammineqalersimaqaluni.

Siusinnerusukkut viinnimut puiaasanik atuinermi immikkuullarissutitut atorneqartartuugaluit nunarsuarmi tamanit nalinginnaralugu atorneqalernikuupput.

Sulili najoqqutariuminartut ilaat suli ilisarnaatigineqarput: Bourgogne-miit Bordeaux-imiillu puiaasat atortagannaatik suli atorpaat, taakkuupputtaaq puiaasat sanaqqaarneqaramilli ilutsit atorneqartut ullumikkut takusarnakkatta amerlanersarisaat. 80-ikkulli naalernerini italiamiut puiaasaliaminnik torrallaasarnermikkut immikkuullarissuliornermikkullu sunniuteqarsimaqaat. Viinnimut puiaasaliornermi ilusiliunneqartartut alutornartorpassuit ajoraluartumik ajoqutigisarpaat viinniisivimmut ilioraruminaatsuusarnertik.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 5

Ilusaa, qalipaataa, oqimaassusaa nataavalu Nunarsuarmi tamarmi rødviinninut puiaasat atorneqartut suli Bordeaux-imeersut kiisalu Bourgogne-imeersut atorneqartarput. Viinninut puiaasaliunneqartartut nutaajunerusut Bordeaux-imeersunut atortagannaarineqartut isumassarsiorfigalugit sananeqarsimapput. Annikitsualuttortaanilli assigiinngissuteqartarlutik.

Qalipaatit atorneqartut qorsorpalunnerminni qernertuunerminnilu assigiin­ ngiiaaqisunik allanngorarsinnaapput, qa­lipaasersuinermi viinniliortup kissaataa tunngavigineqartarluni.

6 | Viinnit – Nr. 2/2012

Viinnimut puiaasap issussusaa imaata pitsaassusaanut tikkuussisuusarpoq, imaluunniit sanasup pitsaassutsimik paasinninnera tamatumani ersersinniarneqartarluni. Imaanngilarli viinnit akikinnerit saannerusunut maqinneqartut akisunerillu issunernut maqinneqartarlutik, akerlerluinnaanimmi iliortoqartuarpoq.

Viinnit sivisuumik uninngatitassat puiaasanut akuitsunut maqinneqartarnissaat pingaarnertut malinneqarujuppoq.

Puiaasap nataava immikkorluinnaq eqqartortariaavoq. Inuit annikitsualunnik

malussarissut malugisimassavaat puiaasap itissusaanik assigiinngitsunngortitsisumik nataava assigiinngitsunik qaffasissusilerlugu qaarajunnersaqartinneqartoq.

Qanga viinnit sukuluaiarlugit nakkartinneqartanngikkallarmata imaluunniit nakkartinneqarpiartanngikkallarmata na-­ taavanik qaajarunnersaliisarsimapput.

Qaa­ jarunnersaliinermi viinnip kinneranik katersuiffiunissaa siunertaasimavoq.

Ukiut ingerlanerini nataamik qaarajunnersaliisarneq ikkaliartorsimavoq, tassami amerlanerit viinni pisiaritsiaannarlugu imertalernikuummassuk. Viinnit akisuut ilaat sivisuumik uninngasussiat puiaasartaasa nataavi amerlanertigut itinerusarput.

Rødviinninut puiaasat ilusaat, qanoq ittuussusaat, oqimaassusilersuutaat angissusaallu immikkoortitaarlugit ataani allattoqqapput.

Piffisap ingerlanerani puiaasat angisuut assigiinngitsunngorlugit sanaartorneqartarsimapput:

Puiaasap Bordeaux-imeersup qangatoortup timitaa ulammarissuuvoq, amileriarnera kippaarinnerulluni torlualu nerukitsuulluni. Imaqqortussusaa 18.75 cl-imiit liiterinut arlalinnoorsinnaavoq.

75 cl-imik imaqqortussusilik iggisissiaavoq nalinginnaasumik iggisiussinermi qaqitassaq.

Anginersuaq 150 cl-imik imaqqortussuseqarpoq.

Marloriaammik anginersuaq 300 cl-imik imaqqortussuseqarpoq.

Bordeaux-imi puiaasaliortartut 1981-imiilli puiaasaq 5 literimik imaqqortussusilik Bordelaise-mik taasalersimavaat.

6 literimik imaqqortussusilik Bordeauximi Impériale-mik taaneqartarpoq Bourgogne-mi Methusalem-imik taasaraat.

Puiaasaq qanganisaaneq 15 literimik imaqqortussusilik Nebukanezar-mik taaneqartartoq qaqutiguinnaq takussaasarpoq.

SIUNNERSUUTIT

Viinni puiaasanut angisuunut maqinneqarsimasoq immisiutiginnginnerani silaannalersoqqaarluagassaavoq.

Viinnpi sassaannissaanut kuiuminarsarlugu puiaasarsuarnit angisuunit karaffelinut nooqqaartariaavoq.

Viinni puiaasarsuarni angisuuniittut naammassiartuaarnerat arriinnerusarpoq, viinnilli akunnattuni mikinerniluunniit puiaasaniittut imerneqariaannanngujaarnerusarput.

BORDEAUX

BOURGOGNE

Viinnit – Nr. 2/2012 | 7

Viinninut puiaasaliat oqinnerusinnaapput oqimaannerullutilluunniit.

Puiaasat imaqaratik oqimaassusaannik uani assersuusiorpugut. Maanili paasissutissiissutaasut saniatigut ataasiakkaani assigiinngiiaassutsit amerlasoruujuusinnaapput.

Assigiinngissutsinik paasiuminarsaaniarluta tilluuttartut oqimaassutsinik nassuiaatigisartagaat atorpavut.

Taaguutivinnut atorneqatartunut assersuusiavut attuumassuteqanngivipput, tassami taaguutit immikkorluinnaq ittut atorneqarput.

Rødviinninut puiaasat Bourgognemeersut nalinginnaasumik pingasunut immikkoortitaapput:

Rødviinninut puiaasat Bordeauximeersut oqimaassutsinut sisamanut agguataarlugit: Bordeaux oqinneq: 305 gram Bordeaux oqinnerup tullia: 432 gram Bordeaux oqimaannerulaaq: 580 gram Bordeaux Lourde-mik taaneqartarpoq, nutserlugu “Bordeaux oqimaatsoq”.

Bordeaux oqimaanneq: 896 gram.

Puiaasanik Bordeaux-meersunit assilisaavoq puiaasap igalaaminertaa issusuujulluni, amileriartuaarfikkaajulluni nataavalu assorsuaq qaarajunnersaligaalluni. Ataqqinaatitut viinnilliutinut atorneqartarpoq.

8 | Viinnit – Nr. 2/2012

Bourgogne oqinneq 379 gram, portuneruvoq igalaaminermilli saannerusumik sanaajuvoq taamaattumillu oqinnerulluni.

Oqinnerusunik puiaasaliortarneq nutaajuneruvoq, tamannalu viinninik Tysklandimut eqqussuinermi avatangiisinut akiliuteqartitsisoqartalerneranik pissuteqarpoq.

Bourgogne oqinnerup tullia: 406 gram.

Bourgogne oqimaannerulaaq: 556 gram.

Carmenere

– Chilep inuiattut viinniliassaataa Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen Chilimi viinnissat Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay pingaarnertut viinniliornermi atugannaajupput. Imarsuarli ikaarlugu nunat allat assigalugit Chili “namminerisaminik viinniliassaateqalerpoq”, tassalu viinnissaq Carmenere.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 9

1800-kkunni Chilemut viinnissanik Frankrig-imeersunut eqqussukkanut allanut akuulluni nunnippoq. Taamani narsaatini viinnissat akuleriissitaartorujussuullutik naasarsimapput, aatsaallu 1900-kkut aallartikatareersut viinnissat assigiinngisitaarlugit immikkoortillugit naatinneqartalersimallutik. Taamaattumik viinnissat narsaatini Merlotinik naatitsiviusartuni aamma Carmenerenik naasoqartartoq sianigineqarsimanngilaq, aatsaallu tamanna nalaatsornerinnarmi 1990-ikkut qiteqqunnerini paasineqarsimalluni. Tamatumanut patsisaalluarsinnaavoq Chilimiit viinnit Merlotsiusut immikkuullarilluinnarlutik imaqqortussuseqarluarnerinut.

Ullumikkut “Merlot Chilemeersoq”-mik oqaraangatta “qangatoortoq” Chilemi Merlot-Carmeneremik viinniliat pisarpavut, “Merlot Frankrigimeersoq” pigaangatsigu narsaatit Merlotinik naatsitsiviit allanik akoqanngitsuneersut pisarlutigit.

Ukiut qulit aqqaneq marlulluunniit matuma siorna Chilemi viinniliortartut viinnissaq Carmenere naatittalerpaat, viinnillu siulliit saqqummesut mamarineqarlualertorput.

10 | Viinnit – Nr. 2/2012

Cabernet Sauvignonimut Merlotimullu sanilliullugu Carmeneremik viinniliaq annertugisassaanngilaq. Carmeneremilli viinniliat tammaqqilertortussaajunaarput, siunissamilu toraartalillarumaarlutigit.

Professorip franskip viinnissat pilutaanik ilisimatuup 1998-imi uppernarsivaa viinnissaq Carmenere viinnissaasoq immikkorluinnaq ittoq, taamaattumillu Merlotimut ilimagineqaraluartutut ilaqutaanani. Viinnissat Carmenerenit naaffiusartut inerittui Merlot-ip inerittuinit sapaatit akunneri pingasut angullugit kingulliullutik inerissinnaasarput, pilutaalu sikkertiteraangamik allaanerusumik qalipaarteqartarlutik.

Qanga viinnimut Médoc i Bordeauximut viinnissaq Carmenere isseqarnerussutaasussatut mamaqarnerulersitsisussatullu akuliunneqartarpoq. Viinnissalli isugutak nillerlu naaffigerpiarsinnaanngimmagit viinnissanit allanit pissarsiarineqartartunut sanilliullugu pissarsinannginnerupput.

Bordeaux-p silaani nillataartumi allanngorartumilu tammakarluinnarpoq, Chilemili kiattumi, panernerusumi

seqineqarluartumilu naggorissaaqaluni.

Tamaani Carmenere atorluarneqarsinnaanini tamakkerlugu naatinneqarsinnaavoq, kiisalu nunagisamini Frankrigemi atorneqarsinnaanerinik ilimaneqanngitsunut sanilliullugu atorneqarsinnaaffii ilisimaneqalerlutik. Viinniissaq kisimiitillugu viinniliaatilluni nakernarluinnartumik, imaqqortussuseqarluartumik paarnarsunniffaarissumillu mamaqartarpoq, viinnissanilli allanik akoorneqartillutik viinni immikkuullarissumik imaqqortussuseqalersarpoq paarnarsunninnerulersitsilluartarlunilu. Carmenere allanik akunagu viinniliaanera suli Chilimi misilerarneqarpoq, kiisalu allanik akullugu, soorlu Cabernet Sauvignoninik, misilerarneqarluni.

Kingusinnerusukkut Carmenere Italiap kangisissortaani New Zealandimilu sumiiffiit ilaanni toraarneqarpoq.

Viinniissaq Californiami naatinneqatarportaaq USA-milu Washingtonimi naatinneqalaartarluni, viinnissarli Frankrigimi nunguusavinnikuuvoq.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 11

Club Vinomi

Frankrigimeersunik

tikeraarteqarneq

Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen Septembari qaammat Club Vino Frankrigimi viinninik nioqquteqartut annersaannit Les Grands Chais de France-mit tikeraarteqarpoq, tassami avammut tuniniaanermi pisortaq Elisabeth Strub kiisalu pisortaq Poul Juul tikeraartigineqaramik. Club Vinomik atuartartut kiisalu atuisut soqutiginnittut ulluni arlariinni Nuummi Kangerlussuarmilu viinniumminnik mamarineqarnerpaanik ussuutitsisaarput.

Les Grands Chais de France viinninik nioqquteqartut avammullu tunisaqartartut Frankrigimi annersaraat, kiisalu nunarsuarmi viinnit tunisaanerpaat ilaannik viinniliortarlutik.

Elisabeth Strub Frankrigimi Alsacep eqqaani najugartoq siullermeerluni nunat­ sinniippoq, tikeraarnerminili nuannisangaarami tikeraaqqilersaarpoq. Tikeraaqataa qallunaat viinneerniat aallartitaat Poul Juul nunatsinni ilisarisimaneqarluarpoq.

Unnukkut ualikkullu ussiisitsisaarnerit ilinniarfioqaat, tassami Elisabeth franskit viinnii pillugit assigiinngitsunik oqaluttuaqattaarpoq.

Ussiisoqaqattaarpoq, oqaaseqarfiginnittaarluni kiisalu soqutiginnillutik ussiisaartut apeqquteqaaterpassui akineqartarlutik.

Viinnit usserneqaqattaartut tamarmik nunatsinni tuniniagaapput.

12 | Viinnit – Nr. 2/2012

Makku usserneqaqattaarput: JP Chenet Colombard-Chardonnay 2011 JP Chenet Grenache-Cinsault 2011 JP Chenet Cabernet-Syrah 2011 JP Chenet Brut skumvin u/årgang Domaine de la Baume Chardonnay 2011 Domaine de La Baume Sauvignon Blanc 2011 Domaine de La Baume Merlot 2011 Domaine de La Baume Pinot Noir 2011 Domaine de la Baume Cabernet Sauvignon 2011 Domaine de la Baume Syrah 2011 Terres de la Baume Viognier-Chardonnay 2011 Terres de la Baume Syrah-Cabernet 2011 Château de Pena 2011 Château Boissezon 2011

Viinnit – Nr. 2/2012 | 13

NERISASSIANI VIINNI

Assigiinngiiaartitsilluni igaassat Qeerlutooq paarnallu qernertut ataatsimut igaassaapput, nunani ungasissuni viinninik akooraluni mamartuliorluni igariaatsinik isumassarsiorluta ukiumi nerisannaavut allaaninngulaarsinnaavavut.

Club Vinomi nerisassiornermi ilitsersuutit soqutiginaqisut pingasut ilannguppavut, nerisassiat viinniliorfiit nunaannarmi nerisassiarisannaavinik akuugaapput.

14 | Viinnit – Nr. 2/2012

Qeerlutuumit terrinimik tinguliaq Terrine tinguliaavoq uutsivimmi marrarmik sanaami matuagut silaannalimmi pâtéliaq. Qeerlutuumit tunguliaq inunnut arfinilinnut siuleqqiusiarineqarsinnaavoq, imaluunniit inunnut pingasunut-sisamanut uuliamik seernartumilluunniit dressingilimmik salaatilerlugu ullup-qeqqasiutigineqarsinnaalluni.

Uanitsuaqqat perleløgit, agurkiaqqanik tarajornitsunik, oliveninik qernertunik flutesilinnillu illulerlugu sassaalliutigiuk.

Uani iganermi ilitsersuummi nammineq aalajangissavat viinni qaamasoq rødviinniluunniit atorniarnerlugu. Viinni qaamasoq oqinnerusumik pitsavimmik mamaqartitsivoq, rødviinnilu pikkunarnerusumik mamaqartitsilluni.

Qeerlutuumik tinguliaq kissalaartillugu nillertilluguluunniit nerineqarsinnaavoq.

Sassaalliunnerani viinnimik qaamasumik imaqqortussuseqarluartumillu mamalimmik nappartarsunniaartumik iggisiigit, imaluunnit rosé-mik iggisiisinnaavutit.

Iggisiunniakkat rødviinniussappat oqinnerussaaq nutaarsunnilluni nillataalaan­ nguarlunilu.

Suliarineqarnera Qeerlutuup puulukillu neqaa orsutalerlugit ataasiarlugit neqimik aniatitsivikkut aserortikkit. Aserortigaq qajuusanik nakkalaarfigeriarlugu aalaterluaruk. Manniit aalaterutikkit. Uanitsuaqqat qalipaakkat aggorluakkallu hvidløgilu singartitaq aalatamut akulerutikkit. Rosmarinimik ingefærimillu akukkit kiisalu taratserlugit qasilitsulerlugillu. Viinni aalateruguk. Aalataq asserlugu nalunaaquttap akunnerata ataatsip missaani nillataartitsivimmiitiguk.

Uutsivissap naqqa sinaalu punnermik tanikkit aalatarlu immiullugu. Silaannaaqqat alatamiittut peerniarlugit uutsivissat nerriviusap qaanut anagguttaatilaassaaq.

Qaavanut orsuminerit ilioqqakkit piloqutinillu kusassarlugu.

Uutsivissaq matuani aalap aniavissaanik silaannalerfilimmik matuguk, stanniol aamma atorneqarsinnaavoq. Stanniolilissagukku qeqqatigut putulaarnissaa eqqaamassavat.

Kissarsuummi uutsiviup alliup tulliani 165 grademut uunnariikkamut nalunaaquttap akunnerini marlussunni uussaaq.

Inunnut

(sisamanut-arfinilinnut) Qeerlutuup qatii orsutaqanngitsut 700 g Puulukip neqaa neqqarissoq 700 g Orsoq ooqartinnagu pujuugaq qaqqulaartaqanngitsoq 40 g Qajuusaq alussaatit marluk missaani Manniit marluk Uanitsuaqqat skalotteløgit aggorluakkat pingasut Hvidløgi immikkkoortuaraq singartitaq ataaseq Rosmarin panertitat alussaateeqqat marluk (Seqummarissunngugaq) Ingefær nutaaq kiliugaq 2 cm missaani Taratsut Qasilitsut qaamasut Qasilitsut Viinni qaamasoq tungoqanngitsoq (rødviinniluunniit) 1 dl.

Uutsivissanut punneq tarnutissaq 50 g Pinnersaatissat Piloqutit 4-6 Orsumit amitsuaraliat arfinillit

Minutsini kingullerni 20-ni 170 grademut sakkortuallasavat.

Uutaq qaqeriarlugu kissalaartillugu sassaalliunniarukku asserlugu sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerani ataatsimi nerriviusamiitissavat. Aqagumut aamma utaqqinneqarsinnaavoq.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 15

NERISASSIANI VIINNI

Qeerlutooq siataq

inerittunik Capemeersunik akulik

Iganermik ilitsersuut una Afrikami Kujallermi Capep eqqaaninngaanneersuuvoq, europamiusullu igariaatsit tamaani malaysiamiut igariaasaannit unammillerneqarlualernikuupput. Igaami akuutissaliussat qeerlutuup mamaanut naleqqulluarput, tassami oqitsumik alutornartumillu mamassulisiipput. Qeerlutuup amia sikannerutinniaraanni uulliat minutsialunni sikaasarneqarsinnaapput.

Qanoq qalitsiginissaani qeerlutooq sorleq nerisassiarineqarnersoq apeqqutaavoq.

Qallunaat nunaannarmi qeerlutuujutaasa amiat sikallaqqinneruvoq Frankrigimeersut Tuluit Nunaanneersullu qerisut amii issunerugamik sikatsikkuminaannerusut.

Qeerlutooq inerittunik akullugu qalataq qaqorteqqasulerlugu flutesilerlugulu sassaalliuguk.

Suliarineqarnera Qeerlutooq piareersaruk aggorlugulu.

Qungasia isarualu piikkit, amerlu qungasianiittoq peeriarlugu orsortaajaruk. Orsua amialu iginneqassapput.

Viinni qaamasoq tungoqarnerulaaq, soorlu Liebfraumilch imaluunniit viinnimik Alsacemeersut arlaat, igaamut kaariataqalaartumut akuugaaneranullu nalequlluassaaq.

Uutsivik alliup tullianut 180 grademik uunartigisumi nalunaaquttap akunnerani ataatsimi minutsinilu 15-ini siakkit.

16 | Viinnit – Nr. 2/2012

Meqqui piikkit. Qatia sakiaalu avissaartikkit aggoqqinnaguli. Neqit taratsikkit qasilitsulerlugit karrylerlugillu.

Qeerlutuumernit akunnattumik uunaassusilimmi siatsivimmi kissarsuummut ikineqarsinnaasumi uuliamut kajortikkit.

Amia allinngorlugu kajorteqqaakkit. Minutsini 15-20-ni kajortikkiartortarput.

Appelsiinap isseranik, qajumik viinnimillu qaamasumik kuitsivigikkit. Uanitsuaqqat qalipaakkat akulerutikkit.

Inerittut panertitat imermik nillertumik kuutsitsivigikkit qeerlutuullu eqqaani qajumut ilioqqarlugit. Akuutissat qorsuit aggorluakkat akulerutikkit. Siataq suli minutsini 30-ni siaguk.

Siunnersuut: Kissarsuummi siannerani imertakippat viinnimik qaamasuminermik qajumilluunniit ilalaarsinnaavat. Siatsilluni paarnat qernertut kigutitallit atorlugit pitsaaneruvoq isseqarnerusaramik.

Qeerlutooq inerittullu qaqikkit niutsivimmilu kissassimaartillugit. Minutsini 15-ini uninngateqqaakkit.

Utaqqiisaa qajua nakkartiguk orsualu qajorlaajarlugu.

Qajua igaaqqamut kuiguk. Maizena qajuminermik nillertumik akullugu aalateruk.

Qajoq aalatiutigalugu kuiguk kingaatsunnguamillu qalatsillugu. Miseqqap kinaarsuttunngornissaata tungaanut aalatiinnavissavat, kinerpallaassanngilarlu.

Minutsit pingasut-sisamat ingerlanerini qalassaaq. Taratseqqitassaanersoq qasilitsuleqqitassaanersorluunniit misiliguk.

Neqi inerittullu qaavi miseqqamik kusertivigilaariarlugit sassaalliukkasuakkit.

Inunnut (sisamanut)

Qeerlutooq angisooq ataaseq, 2,8-miit 3 kilomut oqimaatsigisoq Taratsut Qasilitsut qaamasut Kaaria kimikitsoq alussaat ataaseq Solsikkemit uulialiaq ½ dl-p missaa Appelsinap issera 3 dl Kukkukuup qajua 2 dl Viinni tungoqanngitsoq 1 dl Uanitsuaraq skalotteløg ataaseq Akuutissat qorsuit aggorluakkat 1 dl: basilikum, persille, purløg tupaarnarlu Abrikosit panertitat 60 g Seqquluttut 30 g Paarnat qernertut kigutitallit 75 g Maizena alussaat ataaseq-marluk Qeerlutuup (nersuteeqqap/kukkukuup) qajua nillertoq 1 dl-ip missaa

Viinnit – Nr. 2/2012 | 17

NERISASSIANI VIINNI

Inunnut

(sisamanut-tallimanut) Paarnat qernertut kigutitaqanngitsut 500 g Sioraasat 100 g Cognac ž dl Husblasit pingasut Cognac aluussaatit marluk Immuup qalipaa 2,5 - 3 dl. missaani Flormelis 50 g Vaniljep qupisap affaa Immuup qalipamerna kusassaatissaq Sukkulaat immuttaqanngitsoq kiliugaq kusassaatissaq 40 g missaa

18 | Viinnit – Nr. 2/2012

Paarnanik qernertunik mousseliaq cognacilik

Paarnat qernertut sinneqarpata una Frankrigemi viinniliortartunit Cahorsimeersunit kinguleqqiarineqartartoq sananeqartariaannaavoq. Sapernanngitsuaraavoq nalunaaquttallu akunnerinik arlalinnik sioqqutsilluni sananeqarsinnaalluarluni.

Paarnat qernertunik moussiliaq kaffisuutissaqqissuuvoq. Issuagassiami cognaci armangacimik imaluunniit creme de cassisimik (franskit solbærimi likøriliaannik) taarserneqarsinnaavoq.

Suliarineqarnera Paarnat qernertut errortukkit imermilu sioraasalimmi cognacimillu ¾ dl-imik angitigisumi qalatikkit.

Iga illikaruk matoqartillugulu minutsini tallimani uninngatiguk. Paarnat qernertut aserorterummik tigummiartakkamik sequtseruk.

Husblas minutsini qulini imermi nillertumi kinikkit. Imertaa eqillugu kuutseriarlugu paarnat qernertut suli kissalaartunut akulerullugu aatsiguk. Paarnat qernertuliaq nerriviusap qaani nillorseruk.

Immuup qalipaa niaquusamut kueriarlugu flormelisinik nakkartitsivikkoorlugit nakkalataarfigiuk. Vanilje qupiguk iluaniittullu immuup qalipaanut kiliortuullugit.

Immuup qalipaata tungaanut aalateruk.

issortilaarnissaata

Cognaci alussaatit marluk paarnat qernertuliamut nillorsilaakkamut akuliuteriarlugit mianersorlutit aalatilaaruk.

Pingaarutilik: Immuup qalipaa paarnallu qernertuliaq akuleriinnissaanni assigiimmik kissassuseqassapput, taamaanngippat immuup qalipaa issoqqatitaarneqalissaaq. Paarnat qernertuliaq kissarpallaarpat immuup qalipaa iluani aaginnassaaq.

Immuup qalipaata aalatap sisamarterutaa aalateruguk sinneralu mianersuullugu iluanut akulerullugu – annikitsunnguakkaarlugu akuleruttassaaq oqimaarluni silaannartaqarluaannarniassammat.

Sassaalliivissannut mikisunnguakkaanut angisuumulluunniit kuisinnaavat.

Piaarnerusumik sassaalliutiginiarukku: angisuumut kuisimagukku nalunaaquttap akunnerani ataatsimi qerititsivimmiitissinnaavat – mikisunnguakkaarsimagukku minutsini 30-ni qerititsivimmiissaaq.

Kinissusaa moussitut nerumaassaaq qerissanngilarli. Sassaalliutiginnginnerani qerititsivimmiit anillaateriarlugu nillataartitsiviimmiitissaaq.

Sassaalliutigilerukku qaavanut sukkulaammik kiliukkamik nakkalaassavat immuullu qalipamineranik kusassarlugu.

Viinnit – Nr. 2/2012 | 19

Nutaarsiassaq Club Vino viinninik Italiameersunik mamarluinnartunik, neriniartarfiup ulloriakkaap tusaamasaasup Era Ora-p naqquani viinniisivianiit, rødviinninik marlussunnik aallernissaminik akunerineqarnikuuvoq.

Sportoletti, Assisi Rosso 2008 Aalakoornartua 14,5 % Assisi, Umbrien Viinnissat: 60 % Sangiovese, 20 % Merlot kiisalu 20 % Cabernet Sauvignon. Viinnissanik taakkuninnga akooreriaaseq taaneqartarpoq ”Toscanamiusut akoorinitsialak”, tassami eqqaamiuusup Toscanap viinniutaasut mamarnerpaat assigalugit akuugaammat taamak taasarpaat.

Viinnip allaatiginera: Kirsebær taartutut tipigissoq, qarnup iluaniinnermini iluaqqinnaamik mamaqariarluni eereerneragut pikkunartunngunngikkaluarluni viinnisunniffaarissiartuaartoq.

Rødviinni pitsaalluinnaqqissaartoq. Akia ajunngivissoq – mamaali akisorpasissoq.

Naleqquffii: Nerisassianut pastalinnut neqitalinnu neqitaqanngitsunulluunniit, frikadellinut, savaaqqat neqaannut, puulukiminernut, nersussuup neqaanut timmissanulluunniit siatanut piukkunnarluarpoq. Immussuarnut kitsertakkanut pikkunalaartunut kiisalu immussuarnut rødkitsinut hvidskimmelinullu iggisigalugu ajunngilluinnartoq.

Pingasusinermi: kr. 499,Kr. 98,- sipaaruk

Barone Pizzini, Rosso dei Poderi 2010 Aalakoornartua 13,5 % Maremma, Toscana Viinnissaq: Sangiovese Viinnip allaatiginera : Brombærisunnilluni blommesunnillunilu tipigilluinnartoq.

Mamaa brombærisunnippoq, paarnarsuarsunnilluni kigutaarnarsunnillunilu.

Rødviinni tungoqarluaqqissaartoq, eereerneragut sivisuumik nutaarsunnilluartoq.

Iiuminarluinnartoq. Akianut naleqqiullugu viinnitsialassuaq.

Iggisiutinnginnerani silaannaleqqaalaarlugu aatsaat mamarnerullualertarpoq.

Naleqquffii : Timmiarussanut, igaanut akuleriillugit qalatanut, nersussuarmut siatamut, bøffinut, tuttumut, puulukip saneramineranut siatamut qeerlutuumullu siatamut aatsaat tassa iggisissatsialak.

Immussuarnut kitsigassanut pikkunalaartunut mamarluinnarpoq.

Pingasusinermi: kr. 549,Kr. 108,- sipaaruk

Viinnit – Nr. 2/2012 | 21

El Emperador, Cabernet-Carmenere 2011 Aalakoornartua 13 % Chile Viinnissaq: Cabernet Carmenerelu.

Viinnissaq nutaaq Club Vinomi siullermeerluni saqqummiunneqarpoq – tassa nassaarineqaqqammersoq viinnissaq Carmenere, Chilimi inuiattut viinnissaataat aappalaartoq nutaaq

Viinnip allaatiginera: Rødviinni oqitsunnguaq nutaarsunnitsorlu, eereerneragut inerittorsunnilluarluni tungoqarluartoq.

Viinnissaq Carmenere viinnissanik allanik akuneqarajuppoq, viinnissarlu Cabernet Sauvignon akugitillugu mamaqutigilluinnartarpaa.

Naleqquffii: Ulluinnarni igaanut, pizzanut allarpassuarnullu iggisigiuminarluinnartoq. 16-17 grademik kissartigitillugu pitsaaneruvoq.

Arfinilissinermi: kr. 549,Kr. 165,- sipaaruk

22 | Viinnit – Nr. 2/2012

Immikkut neqeroorut uninngasuutiginerani

Les Charmes de Kirwan 2003 Aalakoornartua 13% Bordeaux, Frankrig Viinnissat atorneqartut: Cabernet Sauvignon 40%, Merlot 30%, Cabernet Franc 20%, Petit Verdot 10%.

Viinnip allaatiginera: Viinnit pingasut tusaamasat Cru Classé-slot Château Kirwan i Margaux-imeersut aappassaraat.

Inerittut viinnip akui mamarluinnarput eereerneragullu nappartarsunniallalaannguarluni iluarusunnartoq. Maanna najoqqariaannaavoq.

Naleqquffii : Neqinut qaamasunut soorlu koteletsinut, savaaqqanut, kukkukuuaqqanut siatanut, krebinetsinut immussuarnullu kitsertakkanut pikkunalaannguartunut naleqquppoq.

Marlusinermi: kr. 329,Kr. 29,- sipaaruk

Viinnit – Nr. 2/2012 | 23

Chateau de CaĂŻx 2000 Aalakoornartua 13% Cahors, Frankrig Viinnissat atorneqartut: Malbec 85 %, Merlot 10 % og Tannat 5 %. Qaammatit aqqaneq-marluk missaanni frankrigemiut nappartaataanni uninngatitaq.

Viinnip allaatiginera: Rødviinnit Cahorsimeersut aatsaat tassa pigiuminartut.

Uninnganikikkaluarluni eereerneragut kimeqarluarpoq tungoqarluarlunilu,

inerittorsunninnermini akuugaanerminilu alutornartumik mamalik.

Cahorsimi viinniliaasartutoqqat pitsassuit ilaat. Najoqqariaannaavoq, iggisiutinnginneranilu nalunaaquttap akunnialuini silaannaqarteqqaalaarlugu suli pitsaaninngortarpoq.

Naleqquffii: Qeerlutuunut, nerlernut, timmiarussanut tuttumillu igaanut piukkunnarluinnarpoq.

Umimmaap nersussuullu neqaanut kiisalu puulukip saneramineranut paarnat qernertulikkamut ajunngilluinnarpoq.

Marlusinermi: kr. 299,Kr. 59,- sipaaruk

Graham Beck Brut Methode Cap Classique Aalakoornartua 12% Sydafrika Viinnissat atorneqartut: Chardonnay kiisalu Pinot Noir.

Viinnip allaatiginera: Tipigissoq puaasaqarluartorlu, citrussisunnilluni iipilusunnitsoq.

Iluarusunnarpoq iiuminarluni eereerneragullu tungoqanngitsumik pikkunartumillu mamaqartoq. Viinni qaamasoq oqummiullugu iluaqqinnaamik puaasalaartoq.

Naleqquffii: Iserluaqqusinermi tikilluaqqussutitut tamussiussassaminernut piukkunnartoq, siuleqqanut aalisakkanut pâtelianut uutanulluunniit ajunngilluinnartoq. Ukiortaamullu iserluaqqussutitut piukkunnarluinnartoq.

Marlusinermi: kr. 269,Kr. 69,- sipaaruk

Juullimi unammisitsineq Eqqugassat pingasuupput, eqquisullut tamarmik rødviinnit puiaasat pingasut eqqussavaat – Santa Carolina Cabernet Sauvignon 2011 eqqugassaalluni

Ulloq 7. december makitsineqassaaq, eqquisullu toqqaannartumik nalunaarfigineqassallutik.

Apeqqutit: Chilip suna inuiattut viinnissaatigaa?

Viinnimut puiaasaq anginersuaq centiliterinik qassinik imaqqortutigaa?

Vinnissap Carmenere nunamit suminngaanneerpa?

Akissutit mailikkut uunga nassiutikkit: webmarketing@kni.gl Eqqaamallugu makku nalunaarutigissagakkit: Club Vino-mi ilaasortaanermut normu Aqqit Najugaq, postnr. aammalu illoqarfik/nunaqarfik Oqarasuaatip normua

Viinnit – Nr. 2/2012 | 25

Clubvino.gl

-imi maannakkut piniarit