Viinnit Nr. 1/2013
Viinnip sassaalliunnissaani kissassutsit pitsaanerit
Viinninut taaguutit assigiinngitsut
Normumi uani
Side 3
Viinninut taaguutit assigiinngitsut
Viinnip sassaalliunnissaani kissassutsit pitsaanerit
Viinnip puiaasartaata tunuani allagartami quppersagaaqqaniluunniit viinninut taagutit assigiinngitsut qanormita isumaqarpat?
Viinnisorfiup kissassusaa viinnip mamaanut assorsuaq sunniuteqartarpoq Side 12
Châteauneuf du Pape
Taamaallaat Club Vino-mi - amerlanngitsuinnaapput
Rødviinnit Frankrig-imi Rhône-p kujasissortaani Châteauneuf-du-Pape-meersut pitsassuarnut ilaapput Side 8
Siunertaq: Viinnit aviisii ataavartumik saqqummersinneqartarpoq, allaaserisanik, nutaarsiassanik nerisassiornermilu ilitsersuutinik imaqarluni, tassani viinnit amerlanertigut nalinginnaasumik sammisaallutik. Taamatuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq.Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartarluni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.
Side 16
Clubvino.gl-imi viinnit toqqaannarlugit piniarneqarsinnaasut pillugit atuakkit
Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@kni. gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup marketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput
Viinninut
taaguutit assigiinngitsut Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen Viinnip puiaasartaata tunuani allagartami quppersagaaqqaniluunniit viinninut taagutit assigiinngitsut toraartakkavut qanormita isumaqarpat? Nalinginnaanerpaat nassuialaassavavut. Taaguutit atorneqarnerpaat tulunninngaanneersuupput tulorutsininngaanneerlutilluunniit piffisap ingerlanerani ”qallunaanngorsariartuaarneqarnikuusut”. Kalaallisut qanoq nutserneqarnissaat eqqoriaannarsinnaavara, nutserisulli suliassaa annertuvoq pingaaruteqaqalunilu. Nunarsuarmili tamanit taaguutit atorneqartut ”vinifikation” (viinniliorneq n.o.) aamma ”Sur lie” (kinnikuniisitsineq n.o.) atoqqiinnaraanni pitsaanerussajunnarsivoq. Atuartussat taaguutinik piukkunnartunik Club Vino-mi allaaserineqartussanik piukkutaqarunik eqqartuisitserusukkunilluunniit Club Vino-mut allaffigikutsoorsinnaavaannga. Viinnit – Nr. 1/2013 | 3
Taaguutit atorneqarnerpaat ilai mak Nappartami uninngatitsineq: Viinni nappartani qisuusuni nutaajusuni qanganitsaniluunniit angisoorsuarni mikisunnguaniluunniit kimittusarlugit uninngatinneqarsinnaapput. Nappartani qisuusuni nutaani uninngatitsineq akisuvoq, tassami nappartaq qisuusoq nutaajutilluni akikinnerpaatilluni ataaseq 4.000 – 5.000 koruuninik akeqartarpoq. Nappartallu akia viinnip akianut aalajangiisooqataasarpoq. Nappartat uninngatitsiviit qanganitsat pisiaralugit akikinnerungaatsiarput. Nappartaq uninngatitsivik ukiunik pingasunik pisoqaatigileraangami nappartarsunnitsitsiunnaartarpoq.
4 | Viinnit – Nr. 1/2013
Nappartat qanganitsat silaannalersuivittut naammassitsiivittullu atorneqartarput. Viinninik akisuunik uninngatitsinermi nappartat nutaat qanganisaanerusullu paarlakaajaallugit atorneqarajuttarput. Nappartat: Viinninut nappartarineqartut manngertuminermit sanaajugajuttarput, qisuilli orpinnit allaneersut aamma atorneqartarput, soorlu qisuit orpik kaaveqqortuumeersut atorneqarsinnaa-
kkuupput: sarlutik. Nappartat qisummik sanaajusut angissusaat ilusaallu assigiinngitsorujussuusinnaasarput, mikininnguit 100 literinik imaqarsinnaasartut angisoorsuit 10.000 liiterinik imaqarsinnaasarput. Nappartaq atorneqarnerpaaq tassaavoq bordeaux-inut nappartaasartoq 225 literinik imaqarsinnaasoq, taaneqartarporlu ”barrique”, bourgogne-nut nappartaliunneqartartoq 228 literinik imaqarsinnaavoq.
Nappartarsunnitsitsingasuaatit: Manngertuminernik nappartanit atuinermit ajornannginnersiorluni akikinnerusumillu viinnit nappartarsunnitsinneqalersinnaapput: tassa qisuaqqat, sannakulluunniit ”aqajaqqumut” ikeriarlugit imaluunniit manngertuminermit quassuttuuminersuit tankimut sisaasumut betoniusumulluunniit viinniliorfiusumut kininnerisigut. Periuseq tamanna viinninik akikinnerusunut atorneqarajunnerusarpoq.
Tulorutsit amerikamiulluunniit nappartaataat: Tulorutsit manngertuminernit nappartaliaat nutaajusut imaluunniit amerakamiut manngertuminernit nappartaliaat assigiinngitsunik mamaqartitsisarput. Tulorutsit manngertuminernit nappartaliaat akisunersaapput. Tulorutsit nappartaliaasa qisuttaat sannamikkut ipaguai mikinerusarput tungoqanngitsitsinerusarlutillu. Ameriamiut manngertuminermik nappartaliaat tungoqarnerutitsisarput vaniljesunnitsitsiallattarlutik tulorutsillu nappartaliaanniit akikinnerusaqalutik. Eurupap Kangisissuani manngertuminernit nappartaliat tulorutsit amerikamiullu nappartaliaasa akiisa akornanni akeqarajupput.
Viinni nappartani pisoqaanerusuni uninngatinneqartoq qisuaqqanik imaluunniit qisuaqqanik takkajaanik kinitsiviginerisigut qisussunnilersinneqarsinnaasarput. Nappartat qisuit nutaggariit aatsaat atorneqarsimatillugut taaguut ”nappartat nutaat” taamaallaat atorneqaqqusaavoq. Nappartarsunnitsitsingasuaatit nunarsuarmi tamarmi ukiorpassuarni atorneqartareerpoq. Matoqqasoq: Viinni mamamigut tipimigullu ”uumassuseqanngiusattoq” ”matoqqasuusinnaavoq”.
Viinnit – Nr. 1/2013| 5
Minutsilli 10- 15-it viinnisorfimmeereernermigut inerittorsunninnera malunnarninngorluni mamassuserisai saqqummeralertarlutik. Viinni mamamigut ”matoqqasuusisoq” sassaalliutiginnginerani karaffelimiiteqqaarlugu kannimiiteqqaarluguluunniit silaannalersoqqaarnermini mamarninngussaaq.
nakkartinneqartarput ilaatigulluunniimmi nakkartinneqanngivittarlutik. Viinnit nakkartinneqanngitsut +1 grad ataallugu nillertigisumiitikkaanni kinneqalertarput.
Vinifikation (viinniliorneq n.o.): Tassa allaqqasutut isumaqarpoq: viinniliorneq. Taaguut viinniliortartunit atorneqartarpoq, maannali viinnit tunuani allagartani viinninillu nassuiaatiginninnermi takussaaleriartorpoq. Taaguut tuluttut tulorutsitullu assigiippoq.
Kinnerit: Siuisinnerusukkut viinnit ullumikkornit kinneqarnersusarput, ullumikkummi viinnit tamapajaamik nakkartinneqaqqaartalernikuupput. Kinguleqqanut iggisissatut viinnit ilaatigut puiaasap iluani sukkunik manngerteruttoqarsinnaavoq, taakkulu puiaasap naqqanut kittarput innartinneqarsimatillugilluunniit puiaasap sinaanut kissinnaasarlutik. Sukkunik manngerteruttoorneq pisinnaavoq sivisuumik uninngatitsinermi imaluunniit viinni nillerpallaartumiissimatillugu. Rødviinnit pikkunartut nakkartinneqanngitsut Vintage Portviinnillu pisoqaanerit sivisuumik uninngatinneqarnerminni kinitalattumik kinneqalersinnaapput. Viinni ajoquteqanngilaq mianersortumilli karaffelimut viinnimut nakkartitsissutigoortiinnassaaaq alerserluunniit nyloniusoq atorlugu nakkartinneqarsinnaalluni. Melittamiit kaffit aqajarussai atorneqarsinnaanngillat ussippallaaramik viinnillu mamaanik allanngortitsisinnaallutik.
Nakkartitsineq: Viinnit tamapajaamik puiaasanut maqinneqannginnerminni arlaleriarlugit nakkarteqattaaqqaarneqartarput. Viinnit akisunerit immannguaannaq
Sur lie (kinnikuniisitsineq n.o.): Taaguut tulorutsit taaguutaat isumaqaannarpoq ”kinnerit”. Taaguut tuluttut qallunaatullu assigiippoq. Viinnip allagartaani tunuaniluunniit taamatut
Pikkunaatsoq: immaqa imatut nassuiaruminarnerussaaq: Rødviinni najoqqaqqaalernerani mamarsinnarluni viinnisorfimmiileruni ”pikkunaallisinnaasarpoq”. Rødviinnit ilai kiappallaalaartillugit sassaalliunnerini mamai ”pikkunaassinnaasarput”. Ataguli puiaasaq qattamut imermik nilattalimmut ikillugu minutsini 8-10-ni nillorseriaruk, viinni qiimmaallalluni inerittorsunninnera saqqummissaaq.
allaqqappat tassa viinni qappiortinneqarnermini kinnikuuniitinneqarsimassaaq. Periuseq tamanna mamassutsimik pikkunarnerulersitsilluni, imaqqortunerusunngortitsivoq tipiginnerusunngortitsillunilu. Periuseq taanna akisuneruvoq viinnillu qaamasut ilaannut atorneqarneq ajorluni. Periuseq tamanna nunarsuarmi tamarmi atorneqartarpoq. Kingusinnerusukkut viinni naammatsilluni uninngareeraangat nakkartinneqanngikkuni mianersortumik nappartamiit tankimiilluunniit kinneri ilanngunnaversaarlugit nuullugu kuineqartarpoq. Narsaammit ataasinnarmit viinni: Viinnit amerlanersaat narsaatinit assigiinngitsunit viinnissatut naatitanit akuleriisitsilluni sananeqartarput. Ilaatigulli viinnissat narsaammiit ataasiinnarmeersut viinniliarineqartarput. Amerlanertigut viinnit taamak ittut akisungaatsiartarput. Narsaatit viinnissanik naatitsisarfiit angissusaat assigiinngissinnaasarput, soorlu narsaatit ilaat Bourgogne-mi hektarialuinnannguusinnaasarput Sardinien-imilu 600 hektarit sinneqarlutik, Sardinien-imi naatitsivik Europa-mi naatitsiviit imminnut atasut annersaraat. Viinnit narsaammiit ataasinnarmeeraluaruni arlariinniilluunniit akuleriisillugu viinniliaagaluaruni mamai pitsaanerusoqaratillu pitsaannginnerusoqanngillat, naak narsaatit ataasiinnaat inerittuinik viinniliortartut allatut isumaqartinniartaraluaraatigut. Viinnit mamaanut sunniuteqartartut tassaapput viinnissat
suminngaanneerfimminni toqqartorneqartut pitsaanersiungaasarnerat, naarsaatit viinnissanik naatitsiviit nakkutigineqarluarnerat viinniliornermilu peqqissaarussineq. Viinnissaq ataasiinnaq: Viinnip allagartaani allaqqappat viinnissap qanoq ittuussusaa ataasiinnaq atorneqarsimasoq oqartoqartarpoq ”viinnissaq ataasiinnaq” atorneqarsimasoq (tuluttut taasarpaat ”single grape”). Tamanna isumaqarpoq nunani pineqartuni viinniliorfiusunilu assigiinngitsuni aalajangersakkat apeqqutaallutik viinnissamik ataasiinnarmik viinniliornermi viinnissat allaanerit procentinngorlugu 15-25 akulerunneqarsinnaanerat akuersaarneqartarpoq. Californiami procentinngorlugu 25 akulerunneqarsinnaasoq Australia-mi 15-iinnaavoq. Viinni tamakkiisumik viinnissamik ataasiinnarmik sanaajusimappat viinniliortup puiaasap tunuani allagartaliussamini tamanna ersarissarajuttarpaa. Akuleriit: Viinnit viinnissanit akuleriinnit sanaat viinnissamik ataasiinnarmik sanaaniit ajornerunanilu pitsaanerunngillat. Assersuutissaqqissoq: Viinnit Bordeaux-imeersut mamarineqarnersaasut viinnissanik assigiinngitsunit pingasuunngikkunik sisamanit akuleriissitaasarput. Viinnissanik assigiinngitsunik akuleriisitsilluni atuisarneq nunap ilaani viinniliorfiusumi aalajangersakkanik aallaaveqartarpoq.
Châteauneuf
du Pape
Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen Rødviinnit Frankrig-imi Rhône-p kujasissortaani Châteauneuf-du-Pape-meersut viinnitsialassuit Bordeaux-imeersut Bourgogne-meersullu inorsaatiginngivippaat. Nunap ilaanit Châteauneuf-du-Pape-mi (taaneqartarpoq: sjato-nøf-dy-pap) Frankrig-imi viinniliaasartunit aalakoornartortaqarnerpaanut ilaapput, tassami aalakoornartortaasa 15 qaangersinnaalluartarpaat. Aqqa, nutserlugu isumaqartup ”paavit illussaarsuat nutaaq,”nunap ukiut 900-t matuma siorna oqaluttuassartaanut tunngassuteqarpoq. Taamanikkut paaviusut Avignon-imut, Rhône-p kujasissortaani illoqarfiit pingaarnersaannut, nunassittarsimapput. Paavilli nunap immikkoortuanut nunassittalinngikkallarmatali viinnissanik naatitsisoqartarsimavoq, aatsaalli 1892imi nunap immikkoortua taaneqartalersimavoq ”Châteauneuf-du-Pape”.
8 | Viinnit – Nr. 1/2013
Ukiut 25-t matuma siorna Frankrig-ip killeqarfiata avataani viinninik taamak aalakoornartortaqartitigisunik tuniniaasinnaaneq ajornarsimavoq, taamaattumillu viinnit Châteauneuf-imeersut viinninik mamarisallit amerlanngitsuinnaat mamarsaatigisarsimavaat. Ukiuni kingullerni nunarsuarmi tamarmi viinnit aalakoornartortaat qaffakkiartuaarsimapput. Qaffakkiartuaarnerat ”paavit viinniannut” iluaqutaasimaqaaq, ilutigitillugulu viinni assorsuaq pitsannguuteqariarsimalluni. Mistralen – avannaq panernartoq Nunap ilaa allaanngilaq imarsuup akiani kiattuniilluni, tassa aasakkut assorsuaq kiattarpoq, ukiukkut isseqarpiassanani kiisalu unnuit kialaartuusarlutik. Anoraasuarsarnerillu taaneqartartut ”Mistralen” immikkuullareqqinnaat tamaani anoraasuatitsisarput. Anoraasuasarnerillu tassaapput avannaq suffarissoq panernar-
toq ukiumut ulluni 125 – 150-ini anorlitsitsisartoq. Avannap isugutak nuissallu nigortillugit nuna panertunngortittarpaa, akerlianilli viinnissanut aappalaartunut seqinnisaartitsilluni kialaartitsinermigut pitsassuarmik naatitsisinnaasoqalersippaa. Frankrig-imi sumiiffinnut allanut sanilliullugu tamaani nalunaaquttap akunnerini amerlanerusuni seqinnariffiusarpoq. Châteauneuf-du-Pape-mi nunat naatitsiviusut immikkuullarissuupput, tassami nunap naatitsiviup qaava tuapannik 30 cm angullugit angitigisunik qallersimavoq. Seqernup qinnguai nunalu siorartalik tuapaat paaraat. Nuna tamanna 3.200 hektarimik angitigisumik viinnissanik naatitsiviuvoq, tamaanilu 320 missaanniittut viinniliortuupput, taakkunannga 220 missaanniittut namminneq viinniumminnik maqitsillutillu namminneq atertik atorlugu tuniniaasuullutik. Ukiumut viinniliarineqartartoq 105.000 hl. missaaniippoq, taakkulu puiaasat 13,5 mio. missaanniipput. Frankrig-imi tamarmi viinnimik nioqqusiorneq 50 mio. hekto literimik annertussuseqarpoq. Italiami Spaniamilu nioqqusiaasartut aamma tamatuma missarluinnaaniipput. Nunat taakku pingasuullutik nunarsuarmi tamarmi viinniliornersaallutillu avammut tunisaqarnersaasarput.
Viinnit – Nr. 1/2013 | 9
Châteauneuf-ip viinnissaatai Rhône-mi rødviinniliornermi viinnissat assigiinngitsut akuleriisillugit atorneqartarnerat ileqquujuarsimavoq. Ukiulli 100-nnannguit matuma siorna viinnissanik naatitsisartut pitsaassutsimik piumasaqaatinik sakkortuiniarlutik aalajangersimapput, ilaatigut viinnissanit naatinneqartunit naatinneqartut aalajangersimasunit pissarsiarineqartartut apparneqarlutik. Ullumikkut viinnissat assigiinngitsut akuerisatut naatinneqartartut 13-iupput, taakunanngalu arfineq-pingasut aappalaartuullutik. Viinniisat akuerisatut naatinneqartartut tassaappt Grenache, Syrah, Mourvedre, Picpoul, Terret Noir, Counoise, Muscardin aamma Vaccarese, Picardan, Cinsault, Clairette, Roussanne kiisalu Bourboulenc. Rødviinniliornermi viinnissanik qorsunnik akulerussisoqarsinnaavoq, immannguaannarli atorneqartarlutik. Qangaanerusoq viinninik seernarnerulaalersitsissutissatut viinniisat qaamasut procenti aalangersimasunngorlugu akuliunneqartarput, maanna viinni sorliunersoq apeqqutaatillugu nioqqusiortut ilaasa suli akuleruttarpaat. Châteauneuf-du-Pape rødviinniliorfiuvoq roséviinninillu nioqqusiornissaq akuerineqarani. Nioqqusiornermi 10 | Viinnit – Nr. 1/2013
viinnip aalakoornartortaa minnerpaamik 12,5%-iussaaq, amerlanertigulli qaffasinnerusarpoq, viinnissanillu naatitsinermi inerittut katersorneqartut annerpaamik hektarimut 35 hl-iusussaalluni. Nunap ilaani tamaani naatitsivimmi immikkuullarequtaavoq viinnequtit agguaqatigiisillugit ukiunik 40-50-inik pisoqaassuseqartaramik. Ilaatigut naatitsivinni viinnequtit ilaat allaat ukiunik 100-nik pisoqaassuseqarsinnaasarput. Viinnequtit qanganisaanerit inerittukinnerullutik mamai viinnissarsunninnerullutik pikkunarnerusarput. Tamaani viinnit qaamasut 1500-kkunnili ilisimaneqarput, ullumikkulli immannguaannaq viinniliaasarlutik. Rødviinni immikkuullarissoq Viinnit aappalaartut Châteauneuf-du-Pape-meersut ilisarnaatigaat tungoqarluaramik, mamaa pikkunarluni inerittorsunnilluarlutillu. Taamatut immikkuullarillutik ilisarnarluarnerat inerittumit aallaaveqarpoq, viinnillu amerlasuunut naleqquffeqarlutik nerisassiornermi atoruminartuupput. Viinniliullammaat ilaasa viinnip pikkunarluni imaqqortorpalunnera immikkullarissuliarisarpaat. Tamaani nunap immikkoortuani viinniliortartut ilaqutariiugajupput viinnissanik naatitsinermi qangaaniilli ingerlataqartut.
Viinniliornerminni nappartatoqarsuit mikisut anginerilluunniit atortarpaat imaluunniit viinniliatik betonimik tankiliani uninngatittarlugit. Viinniliarisartagaanni mamassutsit malunnarnerpaat viinnissanit Grenache-neersuupput, Syrah kiisalu Mourvèdre. Viinnip qalipaataa viinnissamit malunnarnerpaamit sunnerneqartarpoq. Syrah aamma Mourvèdre-p qalipaataat pikkunarnerulluni taarneruvoq, Grenache-li sunniuteqarnerpaasimatillugu qalipaataa qaamanerulaartarpoq. Viinnip mamaata inerittorsunninnera viinnissat qanoq akuleriinneqarsimanerinik sunnerneqartarpoq : Syrah aamma Mourvèdre brombærisunnitsitsisarput, kigutaarnarsunnitsitsillutik kiisalu blommit tungujortorsunnittarlutik. Granache paarnat aappalaartorsunnittarput soorlu kirsebær-isunniallattarlutik jordbær-isunniallatsitsisarlutillu. Viinnip akuutissanik naasorsunnittarnera qasilitsorsunnittarneralu viinnip unninngatinneqarsimanerata sivisussusaa viinnissallu suminngaanneernerat apeqqutaasarpoq.
Allaaserinnittoq Jacqueline Jensen
Viinnip sassaalliunnissaani
kissassutsit pitsaanerit Viinnisorfiup kissassusaa viinnip mamaanut assorsuaq sunniuteqartarpoq, viinnip qanoq ittuunera apeqqutaatillugu kissassutsit naleqqussaraanni mamarnerpaaffissaa anguneqassaaq.
Inip kissassusaani nalinginnaasumi viinni viinnisorfimmut kuinerani minutsit qulit ingerlanerini kiassusaa 4 gradinik sukkaannaq kissassaaq. Viinnip sassaalliunnissaani kissassusissaa kiisalu inip kissassusaanik oqartarneq assigiinngitsumik paasisassaapput. Tassami inip kissassusaa ukiup qanoq ilinera, nerisassat uunarnerat, inuit inimiittut naneruutillu nerrivimmiittut apeqqutaallutik 18-iniit 24-nut kiatsigisinnaavoq. Viinnit tungoqannginnerusut seernarnerillu nillertillugit sassaalliuttariaapput, nillernerulaarlutimmi seernarunnaamisarput. Rødviinnit sivikinnerusumik uninngatinneqarnikut aamma taamaapput, tassami amerlasuutigut seernajaarnerulaartaramik. Kinguleqqanut viinnit iggisiussassat tungoqarluartut sannamikkut kinernerupput seernannginnerullutillu. Sassaalliunnerani kiannerulaartinnerani inerittorsunninnera tungusunniaartoq malunnarninngortarpoq. Viinnit – Nr. 1/2013 | 13
Viinni puiaasaq taannarpiaq – kissassutsit mamaalu assigiinngitsut Viinnip taassumarpiaap puiaasamiittup sassaalliunnerani kissassusaa assigiinngitsiinnarlugu allanngorartinneqarsinnaavoq. Assigiinngitsunik nuanneqqinnaamik atorneqarsinnaavoq: Viinni qaamasoq tungoqanngitsoq 7 gradenik nillertigitillugu siuleqqamut iggisiuguk. Rødviinnimik iggiserluni nereriarluni viinni qaamasoq siulerartuutigisaq nerereernermi immussuarnut iggisiunneqarsinnaavoq, tamatumuunali kissassusaa 11-12 gradiussaaq. Imaluunniit: Rødviinni nillataartoq siulerartuutigiuk. Rødviinni taannarpiaq kiannerulaartillugu – immaqa karaffelimut nooriarlugu – nerinivimmut iggisiuguk. Kueqqaarnerani mamaa usseqqaallaqqunarpoq. Minutsit 10-15-it missaat qaangiuppata viinni immiartorfimmi allanngorsimanersoq qanorlu innerunersoq kianneralu maluginiarlugit usseqqeriaruk. Viinnit assigiinngitsut sassaalliunnissaanni kissassutsit innersuutigineqartut ataani takusinnaavatit. Viinnisorfik initut kissartigisartoq naatsorsuutigaarput.
Viinnit qaamasut puaasalaannguit
Temparatur
Viinni qaamasoq puaasalaanngualik tungoqanngitsoq
5 - 9°
Viinni qaamasoq puaasalaanngualik tungoqarluartoq
5 - 9°
Viinnit qaamasut
Temparatur
Uninngatinnera sivikitsoq, tungoqanngitsoq, nutaarsunngitsoq
8 - 10°
Uninngatingaatsiagaq, tungoqanngitsoq, imaqqortorpasissoq Kinguleqqamut iggisissaq tungoqarluartoq
Rødviinni
Temparatur
11 - 14°
Uninngatinnera sivikitsoq, tungoqanngitsoq, nutaarsunnitsoq
14 - 17°
12 - 15°
Akunnattumik imaqqortussusilik najoqqariaannaq
17 - 18°
Rødviinni pikkunartoq
17 - 19°
Uninngatingaatsiagaq inerittorsunnitsoq
18°
Sivisuumik uninngatinneqarnikoq pisoqaaneq
18 - 19°
Rosé viinnit
Temparatur
Rosé tungoqanngitsoq
7 - 10°
Rosé tungoqarluartoq
7 - 10°
Viinnit – Nr. 1/2013 | 15
Taamaallaat Club Vino-mi
- amerlanngitsuinnaapput
Neriniartarfitsialassuup Era Ora-p naqqup ataaniit viinniisivianiit Club Vino rødviinnitsialassuarnik Italiameersunik pisitinneqarnikuuvoq. Neriniartarfitsialassuup Era Ora-p naqqup ataani viinnisivianiit Club Vino-p ilaasortani rødviinnitsialassuarnik Italiameersunit pisiniunnikuuai. Tikisitavut kingulliit nungupallanneqartorujussuupput. Era Ora nammineerluni nuniallugit nioqqusiortartut viinniliaannik eqqussuisarpoq, neriniartarfimminnilu viinninik allattorsimaffiutaat nunarsuarmi tusaamaneqaateqarput. Viinnit pisiniarfinni pisiarisinnaanngilatit, taamaallaat Club Vino-mi pisiassaapput.
16 | Viinnit – Nr. 1/2013
Sportoletti, Assisi Rosso 2008 Aalakoornartua 14,5% Assisi, Umbrien Viinnissat: 60 % Sangiovese, 20 % Merlot aamma 20 % Cabernet Sauvignon. Viinnissanik taakkuninnga akooreriaaseq taaneqarajuppoq "super Toscana blend", tassami nunap ilaani sumiiffiit ilaannit viinnitsialassuit Toscana-meersut akoorneqartarnerat assigalugit akoorisoqartarpoq. Viinnip nassuiarnera: Kirsebærit taartutut tipigeriartarpoq, mamaa iluffataarilluni qarnup iluani mamarsiartuaariarluni eereerneragut naggataagut sivisuumik oqimaappallaarani viinnisunniffaarissoq. Rødviinni pitsassuaq. Akia ajunngeqaaq – akisunerusutulli mamartigisoq. Naleqquffii: Pastanik igaat neqitaqanngitsunut, neqinut siatanut, soorlu frikadelliniit savanut, pulukimernernut, nersussuamerninernut timmissanullu. Immussuarnut pikkunarnerulaanut kitsertakkanut kiisalu immussuarnut rødkitilikkanut hvidskimmelinullu iggisigiuminaqqissaartoq.
Pingasut kr. 499,-
98,- sipaakkit Viinnit – Nr. 1/2013 | 17
Barone Pizzini, Rosso dei Poderi 2010 Aalakoornartua 13,5 % Maremma, Toscana Viinnissat: Sangiovese Viinnip nassuiarnera: Tipigeqqinnaamik brombærisunnialaannguaq blommesunnialaannguarlu. Brombærisunnippoq, sveskeblommesunnilluni kigutaarnarsunnillunilu. Rødviinni tungoqarluaqqissaarluni imaqqortorpasilluartoq, eereerneragut sivisuumik mamaqarluni nutaarsunnitsoq. Iiuminartoq. Viinnitsialak. Akia eqqarsaatigalugu viinnisiatsialak. Sassaalliutinnginnerani silaannalersorteqqaalaarlugu viinni pitsaanerusarpoq. Naleqquffii: Timmiarussat, nersussuaq siataq, bøffit, tuttu, kiisalu flæskesteginut qeerlutuunullu siatanut iggisigiuminaqqissaartoq. Immussuarnut kitsertakkanut pikkunarnerulaanut naleqquttoq.
Pingasut kr. 549,-
108,- sipaakkit
18 | Viinnit – Nr. 1/2013
Immikkut neqeroorut - amerlanngitsuinnaat
Châteauneuf du Pape 2009 Pasquier DesVignes Aalakoornartua 15 % Châteauneuf, Frankrig Viinnissat: Grenache, Syrah, Mourvedre allallu. Viinnip nassuiarnera: Viinni aappaluttoq taartoq rubinitut qalipaatilik mamaffaarissoq immikkuullarilaarlunilu. Ammarneqaqqaarnermini matoqqarpasuusisinnarluni nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani mamassusinngui saqqummeralertarput. Sallaatsumik iluartumilli inerittorsunnilluni seernalaarnera oqimaaqatigiissoq, viinnini taamak ittuni viinnisunninneranik kusanarnerusunngortitsisumik naammassinnittunik, ilaatiguinnaq toraarneqartartuni, mamalik. Viinni eereerneragut sivisuumik nutaarsunnilluartitsisarpoq. Viinni najoqqartariaannaavoq pitsaanerpaaffimminiillunilu. Naleqquffii: Timmiarussat, qangatut ataatsimoortillugit igaat, nersussuaminermut siatamut, bøffinut, nersussuaaqqamut kukkukuuaqqamulluunniit siatamut. Immussuarnut kitsertakkanut pikkunajaanut iggisigalugu mamartoq.
Pingasut kr. 549,-
108,- sipaakkit
clubvino.gl
-imi maannakkut piniarit