3 minute read
Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 17
NUNARSUARMI TAMARMI PEQATIGIINNERIT
SILAMIK KISSATSITSIARTOQATAANERMI NAATSORSUUTIT
KNI sinerissatsinni tamarmi illuuterpassuaqarpoq. Illuutit tassaapput pisiniarfiit, quersuit, quit, ikummatissaasiviit, sulisunut isersimaffissiat, illuaqqat pequusiviit sulisunullu inissiat. Illuutit tamakku nutarsarnissaannut pingaarnersiuinerit Pilersuisup KNI-mi illuutinut sanaartukkanullu immikkoortortaqarfik peqatigalugu akisussaaffigaa. Illuutit katillugit 670-it Illut b-normullit 497-it Illuutit 1000 m²-init anginerusut 24-t (pisiniarfiit angisuut quersuillu) Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi mingutsitsinermi scope 2 - sarfamiit imaluunniit ungasianiit kiassarnermiit KNI-p pisiarisartagaaniit atortagaaniillu toqqaannanngitsumik silaannarmut mingutsitseqataasarneranut tunngasoq kiisalu scope 1-ip ilaani, tassalu atortuutitta namminerlu kiassanermit nukissiornermillu pilersitsinerisigut CO2-mik aniatsitsisut, immikkut sammillutigit eqqummaariffiginikuuavut.
Scope 1 silaannarmik toqqaannartumik mingutsitsineq
Kiassarnermut uuliamik atuinitsigut silaannarmut CO2-mik mingutsitsinerput: KNI-p ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021/22-mi ikummatissaq 1.336.092 literi kiassarnermut atorpaa. Tamatuma nalingivaa CO2-mik 355 tonsimik aniatitsisimasugut.
Scope 2 silaannarmut toqqaannanngitsumik mingutsitsineq
Sarfaq KNI-p pisiaralugulu atorsimasaa: KNI-p ungasianiit kiassarnermik pisiaralugulu atorsimasaa:
KNI-p sarfamik 2021/22-mi katillugu atuinera tassaasimavoq 12.457.502 kWh.:
Scope 2-mi CO2-mik aniatitsinera katillugu: KNI-p ungasianiit kiassarnermut/sarfamut 2021/22-mi atuinera tassaasimavoq 3.755.606 kWh.
Kiassaatit uuliatortut/kiassaassuit pisoqqat (1990) kiassaatinik uuliatortunik/kiassaassuarnik nutaanerusunik taarsernerini uuliamik ikummatisssamik atuineq 35-45 %-imik annikillisitsivoq.
Qaammaqqutit
Qaammaqqutinik lysstofsrørinik pisoqqanik qaammaqqutinik LED-iusunik taarsersuinermi sarfamik atuineq (kWh-nngorlugu) 45-50 %-imik annikillisitsivoq. Qaammaqqutinik taarsersuineq aserfallatsaaliinissamut kinguaattorutinut tunngatillugu pilersaarut tunngavigalugu ingerlanneqarpoq. 2021/22-mi pineqartut tamarmik malinnaavigilluarneqarput kiisalu quersuarni angisuuni kiassaatinut uuliatortunut kiassaassuarnullu tunngatilllugu qanoq iliuuseqarnissamik pilersaaruteqartoqarpoq.
Takkunannga taarsersuinermi sarfamik atuineq 50-60 %-imik annikillisinneqarpoq. Nioqqutinik pileritsannermi pisiarineqarsinnaasunut atortunik pisoqqanik taarsersuineq naammassingajalerpoq, atortut pisoqqat maannakkut 95 %-ii taarserneqarsimalereerput.
CO2-mik silaannarmut mingutsitsinitta paasiniarnissaa pisariusumik suliassaavoq, taamaattumillu misissuilluartariaqarpugut allaat suliffiup iluani ingerlatseriaaserput suleriaatsivullu allanngortittariaqalernerinik kinguneqarsinnaalluni. Mingutsitsinitsinnut tunngatillugu scopet tamaasa paasisaqarluarfigeriarlutigit paasissutissanik katersineq assigiissaarnerusoq pitsaanerusorlu angujumaarparput.
SULEQATIGISARTAGAQARNEQ
2030-mut nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat nunarsuarmiut tamarmik akisussaaffigaat, anguniakkallu angunissaanut annerusumik minnerusumillu suleqatigisartagaqarnikkut anguneqassaaq - aamma maani nunatsinni. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnut tunngatillugu suliniutitsinnut pingaarnersiuinitsinni suliniutivut sukumiisuusussaapput, innuttaasullu ulluinnarni inuunerinut toqqaannartumik saaffiginnittussaallutik. Tamanna aamma inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnut suliniutitta qanoq piviusunngortinnissaannut siunnerfiliisussaapput. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinni suliniutitsinni pisisartut peqataatissinnaagaangatsigit peqataatittarpavut, imaanngitsoq suleqatigisartakkatut, kisiannili suliniut ataatsimoorluta soqutigisaralutigit ingerlattarnerini peqataatittarlutigit.
Assersuutit tassaapput:
• Ulluinnarni peqqissuunissamut tunngasut kiisalu mamarisavut.gl-imi nerisassiornermi ilitsersuutitigut ulluinnarni peqqinnarnerusumik inuuneqarnissamut nerisassiornermi ilitsersuutit isumassarsiorfissatut suliarisarpavut. • Perrassaatinut puukunik utertitsisarnermik suliniut plastikkit pinngortitamiittut piiarnerini atuisut peqataatinnerisigut aningaasanik kajumissaasiisarneq. Pisortat namminersortullu ingerlataanni arlariinnik KNI suleqatigisartagaqarpoq.
Suleqatigisartakkanik, attavigisartakkanik pingaarnertullu aningaasaliiffigisanik assersuutit:
PEQQINNISSAQ PILLUGU NIOQQUTEQARNERUP ILUANI PAARISAMIK SULEQATEQARNEQ
Inuiaat peqqissuunissaasa nukittorsaaviginissaanik suliaqarnissaq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq annertullunilu - iluatsittumillu ingerlatissagutsigu assigiinngitsunik suleqatigisartagaqartariaqarpugut. Paarisap aallarnisaaneratigut, kiisalu peqqissuunissamut suliniutaasa assigiinngitsut iluini, Brugseni aamma Pisiffik peqqissuunissaq pillugu nammineerluta suliniutitta ataqatigiissaarnissaannut suleqatigiiffigisinnaasatsinnik nassaarnikuuvugut. Peqqissuunissamut tamatta assigiinngitsunik suleriuseqaraluarluta, illoqarfinnilu arlariinni unammillertitut inissisimagaluarluta, tamatta nunatsinni peqqissuunissamut suliniaqataanissamut tunniussaqarusunneq ataatsimoorutigaarput. • Qaammatit pingasukkaarlutigit teamsikkut ataatsimiittarpugut, ataatsimiinnitsinnilu peqqinnissamut suliniutivut suleqatigiinnerpullu ataatsimiissutigisarlutigit. • Tamatta immikkoorluta peqqinnissamut tunngatillugu suliniutitta sunniutaat uuttorsinnaajumallutigu kisitsisit najoqqutassat siullilit pillugit isumaqatigiissusiornikuuvugut. Tassalu paarnat naatitallu qerisut tunisimasavut kisitsisinngorlugit Paarisamut nalunaarutigisarnissaannut tunngasoq. Peqqissuunissaq pillugu suliniutit sukumiisumik uuttorneqarsinnaatillugit pisisartut nioqqutissanik peqqinnartunik pisisarnerinut pitsaasumik sunniuteqartarpoq. • Suleqatigiinneq ataatsimoorussamik ilisarnaateqartillugu, kiisalu ataatsimoorussamik filimialiaq atorlugu, KNR-ikkut inuillu attaveqatigiittarfiisigut avammut saqqummiunneqartarpoq.
• KNI • Royal Greenland • Royal Arctic Line • Nukissiorfiit • Tusass • Air Greenland • Brugseni • Sikuki • Polar Seafood • LNS Greenland
CO2-mut tunngatillugu attaveqatigiittarfiit
KNI CO2-mut tunngatillugu attaveqatigiittartunut akuuvoq, tassani silamik kissatsitsiartoqataanermik naatsorsuutit assigiissaarnerunissaannut nunatsinni suliffeqarfiit anginerusut ataatsimoorluta suleqatigiissuteqartuulluta. Suleqatigiinnermi anguniarneqarpoq suliffeqarfiit CO2-mik aniatitsinermikkut silaannarmut mingutsitsinerat ataatsimoorlutik qanoq paasiniartarnissaannut assigiimmik periuseqalernissaq, taamalu ililluta immitsinnut sanillersuussinnaanitta periusissiornikkullu aaqqiissuteqarsinnaanitta ataqatigiissarneqarnissaat qulakkeersinnaassallutigu.
Attaveqatigiittarnitsinni nunarsuarmi tamarmi atorneqartoq Greenhouse Gas Protocol (GHG Protocol) tunngavigissallutigu aalajangernikuuvugut, tassalu taanna atorlugu CO2-mik qanoq aniatitsitigisarnitta paasiniarnissaanut naatsorsornissaanullu nalunaarsuiffittut sakkussaasoq. Nalunaarsuiffik atorlugu scopet pingasut paasiniarsinnaavavut: Scope 1: Toqqaannartumik silaannarmik mingutsitsineq Scope 2: Toqqaannanngitsumik silaannarmik mingutsitsineq. Scope 3. Toqqaannanngitsumik silaannarmik mingutsitsinerit allat.
Aaqqissuussamut ataatsimut tapersersuinerput ukiuni pingasuni aningaasaliiffigisarput annerpaaq tassaavoq Timersoqatigiiffiit Kattuffiat aamma UNICEF-ip peqatiigillutik meeqqanut suliniutaat Aalasa. Suliniummi siunertarineqarpoq meeqqat timersornerup silarsuaani toqqissisimanartumik peqataatitsiffiusumillu ilaatinneqartarnissaat. Ukiumut aningaasaliissutigisartakkatta pingajorarterutaat ukiuni pingasuni suliniummut taningaasaliissutigisassallutigit tapersersuinerput ingerlapparput.
Suliniummut tapersersuinerput aningaasanik tapiissuteqartarnikkut ingerlapparput, tapiissutivullu atorneqartarput makkununnga: • Suliniutip aallartinnerani Kalaallit Nunaanni Inuit Peqqissuunissaannut Suliniaqatigiiffiup meeqqat timersornermut isiginnittaasaat meeqqallu pisinnaatitaaffiinik eqquutsitsisoqarneranik misissuisimaneq tunngavigineqarpoq. • Suliniutip kikkunnut tamanut saqqummiunneqarnera. • Sisimiuni suliniut sungiusaasunut namminerlu kajumissutsiminnik suliaqartunut pikkorissaanermik ingerlataq aqqutigalugu timersornermi pitsaasumik ataqqeqatigiiffiusumillu ingerlanneqarnissaanik pingaartitsilluni sammineqartoq.
Suliniut decemberimi naammassineqassaaq, kingornalu misilittagarineqalersut nunatsinni tamarmi suliniarnissamut tunngavigineqassapput.
Aningaasaliinerit
KNI-mi aningaasaliisarnitsigut siunertaraarput:
• nunatsinni ataatsimuussutsip nukittorsarnissaa nuannaartitsinissarlu • peqqinnissamut, kulturimut avatangiisimullu suliniutit pitsaasut tapersersornissaat
Aningaasaliiffigisartakkavut:
• Kalaallit Nunaanni UNICEF • Neriuffiit • Avannaata Qimussersua • Kangiata Qimussersua • Nágdlúnguak´ • Arctic Sport Qaarsut • SSP Langrend • Avannaani Dommerit • Ilisimatusarfik • Kulturikkut illorsuaq Taseralik • Nanu Meeqqat - Meeqqat juulliat • Kalaallit Meerartaat – Kullorsuaq, Qeqertarsuaq, Qaanaaq aamma Kangaamiut • Arctic Elder Games • Nemo Thomsen • Berit Jakobsen – Sommercamp Tasiilaq • Kommandør G. de Lichtenbergs fond • Innarluutillit sisoraatinik ujakkaarlutik nunatsinni pissartanngorniuunnerat • Efterskolimiinnermut AFS-ernermullu tapiissutit
