KNI - Ukiumoortumik nalunaarut 2019-2020 by KNI a/s

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT KNI A/S 2019-2020

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

KNI A/S Â· ukiumoortumik nalunaarut 2019/20 Isikkulersuisoq / Assit: KNI pilerisaarinermut immikkoortortaqarfik Naqinneqarpoq: AKAPRINT A/S | Saqqummersinneqarpoq: august 2020 Ukiumoortumik nalunaarutip naqinneqarfia

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

NALUNAARUSIAQ SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

IMMIKKUT TAARUSUTAT

Ingerlatseqatigiiffik pillugu paasissutissat

Pisortaanerup siulequtsiussaa

50 Ilanngutassiat

Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu

KNI-p oqaluttuassartaa

Siulersuisut aamma pisortaaneq

Suliffeqarfiup aaqqissuussaanera

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Aningaasaqarnerup nikerarnera

Siunissamut takorluukkat

Niuernermi ingerlatat

Suliffeqarfiit pigisat

Kiffartuussinissamik Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiissut

Pisiniarfiit aamma Ikummatissaasiviit

Ullorsiutit

CSR

Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat

Avatangiiseq silallu pissusia

Suliffeqarfimmi peqquserlunnermik akiliillunilu peqquserlutsitsinermik akiuineq

70 Noqqaasarfiit 71

Inuiaqatigiinni sumiiffinni peqataatitsineq

Inuit pisinnaatitaaffii

Sulisoqarnermi pissutsit

Arnat pisortatut atorfillit

GOVERNANCE PERIUSISSIAQ

Inuit nutsernerat

Nalaannerlunneqaataasinnaasut

Siulersuisunut tunngatillugu paasissutissat

40 Aningaasaliinerit 42

Killingusaaq

KNI-mik nittarsaassineq

Taqqissuut

Suliassat Akisussaaffiillu

UKIUMUT NAATSORSUUTIT

Imai

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT SULIFFEQARFIUP AQQA: KNI A/S ULLUINNARNI TAANEQARTARTUT: Pilersuisoq Polaroil NAJUGAQARFIA: J. M. Jensenip Aqq. 2, Postboks 319 3911 Sisimiut Oqarasuaat: +299 86 24 44 Telefax: +299 86 23 96 E-mail: info@kni.gl Nittartagaq: www.kni.gl CVR-normua: 16 60 73 98 Kommune najugaq: Qeqqata Kommunia Ukioq naatsorsuiffik: 1. april â&#x20AC;&#x201C; 31. marts

Piginnittut

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, Postboks 1015, 3900 Nuuk - (100 % piginneqataassutigalugit)

Kukkunersiuineq

Deloitte Statsautoriseret Revisionspartnerselskab

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

PISORTAANERUP SIULEQUTSIUSSAA Ukioq naatsorsuiffiusoq KNI-mut aningaasaqarnikkut patajaallisaanermut atorneqaqqippoq, suliffigissaanermut, pisisartunillu qitiutitsinissamik kalaallit inuunerannik ilorlermik ataqqinninnermik tunngaveqartumik suliffeqarfimmik inger latsinisssamik pingaartitsiffiusoq. KNI patajaatsumik inissisimavoq periusissiorlutalu suliniutivut siunertaq eqquutsillugu atorlutik, taamaattumik siunnerfipput uniornagu ingerlalluta. Tamannalu ukiumut angusatta takutip paat. Ukiumi naatsorsuiffiusumi KNI-p aningaasaqarnikkut toqqammavini nukittorsarlugu ingerlateqqippaa. Akileraarutit suli ilanngaatigineqannginneranni 113,3 mio. DKK-nik sinneqartoornermigut ineriartorneq pitsaasoq ukiuni arfineq-marlunni ingerlatani allanngortinnagu suliffeqarfissuup ingerlatiinnarsinnaallugu uppernarsarpaa. Taama ililluni ukiumi angusat ukiuni kingullerni angusarineqartartunut pitsaasunut naapertuuttumik pitsaassusilimmik KNI angusaqaqqippoq. Nunarput allanngoriartorfiuvoq, taamatullu allanngoriartortoqarneranut pisisartut inuiaqatigiillu pisariaqartitaat eqquutsittuarsinnaajumallugit KNI naleqqussartussaavoq. Ullutsinni inuit illoqarfinnut anginernut nutserarput, inuillu nutsernerat nassuiaatissaqarluarluni pissusissamisuuginnarpoq. Illoqarfinnut anginernut nutsertoqarnerata kingunerissavaa KNI-p tuniniaavigisaani ulluinnarni nioqquteqarnermik ingerlatsiviata isertitassaasa ajornarsiartuinnavinnissai. Tamannarpiarlu tunngavigalugu KNI-p periusissiornermini Killingusaami ilumut inuit illoqarfinnut nutsernerat eqqarsaatigalugu pingaarnersiuilluni ingerlatsivoq, tamakkulu aqutsisoqatigiit nalunarutaanni nassuiarneqarput. Nunatta nukittunerunissaanut, avatangiisimut mianerinninnerunissaanut imminullu nappassinnaanerunissaanut KNI

akisussaaqataavoq. Taamaattuminguna akisussaaffipput suliaqarfigisavullu eqqarsaatigalutigit ineriartortitsinermut sukumiisumik suleriuseqartugut. Nunatsinni sulisussarsiortarneq suliinnartitsisinnaanerlu tamani ajornartorsiutigineqartarpoq, tamannali KNI-mut annerusumik ajornartorsiutaasarunarpoq. Nunatsinni sumiiffinni tamani suliavut inuuniarnermut annertuumik pingaaruteqartuusut pissutigalugit sulisunik amerlasuunik atorfissaqartitsisarpugut, pingaartumillu sumiiffinni mikinerusuni atorfiit inuttalerniartarneri ajornartorsiutigisarparput. Tassami sulisussaqarniaannarluta avataniit atorfinitsitsisassagutta suliamut aningaasaqarnermullu tunngatillugu isumaqanngilaq. Taamaattumik uagut upperilluinnarparput atorfiit pitsaanerpaamik inuttaqartinnissaannut sulisussat uagut nammineerluta piginnaanngorsarlutigit angusaqarluarfiginerusarlutigu. Tamannalu angujumallugu Taqqissuutip suliniutillu Suliassat Akisussaaffiillu iluini ilinniartitaanerit KNI-p nammineerluni ineriartortitai ingerlanneqarput. Ullutsinni ajoraluartumik nunarsuatsinni silap pissusaata allanngoriartornerata kinguneri takusalerpavut, aammali akisussaassusilimmik piujuaannartsitsinissamillu ataatsimoorluni sulisarnerit takusalerpavut. Tamannalu tunngavigilluinnarlugu piujuaannartitsinissaq atoqqiinissarlu KNI-mi sulinitsinnut ilaaginnartussaavoq. Isumaqarpunga avatangiisit eqqarsaatigalugit ulluinnarni sulinermi iliuuseqartoqartarnissaa piffissami aggersumi suli annertunerusumik eqqarsaatigineqartaleriartortoq. Peter Grønvold Samuelsen CEO

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

KISITSISIT PINGAARNERIT najoqqutassallu

Kisitsisit pingaarnerit

1/4 - 31/3 2019/20

1/4 - 31/3 2018/19

1/4 - 31/3 2017/18

1/4 - 31/3 2016/17

1/4 - 31/3 2015/16

2.535,0

2.474,6

2.428,2

2.367,4

2.393,9

Pingaarnertut ingerlatanit angusat (EBIT)

138,4

151,4

158,7

142,2

142,1

Aningaasanik nalilitsigut angusat

(25,1)

(36,0)

(55,2)

(38,8)

(40,9)

Akileraannginnermi angusat

113,3

115,4

103,4

101,2

76,1

77,7

69,3

70,6

68,5

Sanaartugaatinik pigisat

1.189,2

1.109,1

1.014,3

965,8

927,4

Nioqqutissat uninngasuutit

1.052,9

954,2

953,9

1.015,9

969,1

76,7

81,8

81,0

61,8

78,4

Piginnittumut nammineq aningaasaatit

1.139,2

1.173,2

1.215,6

1.061,2

786,9

Oqimaaqatigiissaakkat katillugit nalingi

2.375,6

2.235,3

2.226,2

2.209,3

2.251,5

141,8

154,3

110,6

102,4

74,9

(mio. DKK)

Angusat Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat

Ukiumut angusat

Oqimaaqatigiisitsineq

Nioqqutissarsisisatta akiitsui

Sanaartornermi atortussanut aningaasaliinerit

Kisitsisit najoqqutassat EBIT - margin (%) Aningaasaliissuteqarnermi iluanaarutit (%) Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat / aningaasaatinut aningaasaliissutit Attartorluni aningaasalersuutit Piginnittumut nammineq aningaasaatit erniaat (%) Akiliisinnaassuseq (%) Ilanngaatissat peereerlugit akiitsut erniallit / EBITDA

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

1/4 - 31/3 2019/20

1/4 - 31/3 2018/19

1/4 - 31/3 2017/18

1/4 - 31/3 2016/17

1/4 - 31/3 2015/16

5,5 %

6,1 %

6,5 %

6,0 %

5,9 %

14,5 %

16,3 %

17,6 %

17,7 %

19,0 %

1,9 %

2,0

2,1

2,2

0,7

0,6

0,7

0,9

6,7 %

6,6 %

5,7 %

6,7 %

8,7 %

48,0 %

52,5 %

54,6 %

48,0 %

35,0 %

4,0

3,6

3,4

3,5

3,4

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

KNI-P OQALUTTUASSARTAA

Piffissap ingerlanerani piumasaqaatinut allanngorartunut naapertuuttumik ukiut 240-t sinnerlugit KNI ineriartortitaasimavoq. Assissaqanngitsumillu oqaluttuarisaanerput 1774-imi, Den Kongelige GrĂ¸nlandske Handel-imik (KGH-mik) pilersitsinermik aallaaveqartoq, aamma Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaanut pingaaruteqarluinnartumut ilaalluinnartuuvoq. Naalagaaffiup ingerlataanik KGH-p kisermaassilluni ingerlatsinera 1950-imi atorunnaarsinneqarpoq, taamaasilluni KGH-p ingerlatsinera taamanikkut Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmit pituttugaanngitsumik ingerlanneqalerluni. Ukiumilu kisermaassilluni ingerlatsinerup atorunnaarfiani Polaroil KGH-p ilagilerpaa, kisiannili aamma kalaallit suliffeqarfii ilisimaneqarluartut ilaasimapput, soorlu Royal Arctic Line, Air Greenland, Royal Greenland kiisalu Allakkeriveqarneq. 1986-imi KGH Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq - atserneqarlunilu KNI (Kalaallit Niuerfiat).

Illoqarfinni nunaqarfinnilu niuernikkut ingerlanneqartutigut imminut akilersinnaanngitsuni, nioqqutissanik ulluinnarsiutinik taaneqartartunik kalaallit inuiaqatigiit pilersornissaat, KGH-p suliassarivikkaluarpaa. Ullumikkulli ingerlanneqartut tamakkua pisisartut piumasaqaataannut sumiiffinnilu najugallit sunniutaat naapertorlugit ingerlatsineqarpoq, qanga kisermaassilluni ingerlatseriaatsimut naleqqiunneqarsinnaanngitsumik. Ullumikkut KNI tassaalersimavoq suliffeqarfik niuernikkut periaatsit nutaaliaasut atorlugit ingerlanneqartoq. Oqaluttuarisaanerput tulluusimaarutigaarput, ukiullu 240-t sinnerlugit oqaluttuarisaanerput sivisooq taanna, ukiunut nutaanut eqqukkusupparput, taamalu isilluta Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni inuutissarsiornikkullu qaangerniagassanut annertoqisunut naleqqussarnissatsinnut piffissanngorsimavoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

SIULERSUISUT aamma qullersaq

Lars Borris Pedersen

Najaaraq Christiansen

Annette K. Sadolin

Søren Jakobsen

Lone Møller Olsen

Steen Montgomery-Andersen

Inuuik: 1975 2018-imiilli siulersuisunut siulittaasoq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Assartugalerisoq aamma CBS Executive-mi aqutsinermi pikkorissarnerit. Maannakkut atorfigisaq: Royal Arctic Line-mi Chief Commercial Officer / COO. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaaffilik. Piginnaasat: Assartuinermi aamma tuniniaa nermi, aaqqissuussinermik niuernermillu inger latsinermi ineriartortitsinermik, periusissiorluni suliaqarnermik atuutsitsilernermillu misilitta galik.

Inuuik: 1947. 2014-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.jur. Maannakkut atorfigisaq: Qallunaat Nunaanni suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut ilaa sortaaffilik. Piginnaasat: Nunat assigiinngitsut akornanni qullerpaani aqutsisuni siuttutut aamma suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut suliaqarneq. Taassuma saniatigut periusissiorluni suliaqarnermik, aaqqissuussinermik, sulisoqarnermilu pissutsinik, inatsisilerinermut tunngasunik, nalorninartoqarfiusuni aqutsineq kiisalu tuni niaanermik pilerisaarinermillu misilittagalik.

Inuuik: 1958 2019-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq, Cand.merc.aud., CBS. Maannakkut atorfigisaq: Qallunaat Nunaan ni suliffeqarfinni annerusuni siulersuisunut ilaasortaaffilik. Piginnaasat: Aningaasalersuinermik ilisimasaqarluinnartoq, tamatumani pineqarlutik nalorninartoqarfiusuni aqutsineq, naatsorsuuserineq, aningaasaliinerit/aningaasalersuinerit, akileraarutit il.il. Aqutsilluarnermik naleqarnerulersitsinermillu ilisimasalik kiisalu niuernermi periusissiornermik atuutsitsilernermillu misilittagaqarluartoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Inuuik: 1982 2016-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). 2018-imi piffissap ilaa siulersuisuni siulittaasumut tullersorti. Ilinniagarisimasaq: HD – Naatsorsuuserineq aamma aningaasaqarnermik aqutsineq kiisalu Cand.Scient.Adm. Maannakkut atorfigisaq: Nunami tamarmi naatsorsuuserinermi siunnersortaaneq. Piginnaasat: Aningaasaqarnerup iluani naatsorsueqqissaarnermillu suliaqarnermik misilittagalik.

Inuuik: 1963 2016-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.merc. aamma MBA. Maannakkut atorfigisaq: Siulersuisuni ilaasortaaffilik aamma siunnersuinermik suliaqartoq. Piginnaasat: Qullerpaani aqutsisuni siuttutut, periusissiornermi, niuernermik ineriartortitsinermi tuniniaanermilu annertuumik misilittagalik.

Inuuik: 1957 2019-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit toqqarneqartoq). Ilinniagarisimasaq: Cand.oecon. Aqutsisuni siuttussatut ilinniagaq CFL – Advanced Business Development. Maannakkut atorfigisaq: Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni allani aamma siulersuisunut ilaasortaaffilik. Piginnaasat: Periusissiorluni aqutsineq attaveqaqatigiinnerlu, aningaasalersuineq, aningaasaqarnermik aqutsineq, nunat allat aningaasaanik aqutsineq, ernianik aqutsineq, sillimasiinermut tunngasut, periusissiorluni pilersaarusiornerit, suliffeqarfinnik ineriartortitsineq, naatsorsuuserineq, naatsorsuinerit, aningaasartuutissanik misissueqqissaarneq (ABC).

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

Dorthea Isaksen

Inuuik: 1971 2015-imiilli siulersuisunut ilaasortaq (sulisut qinigaat). Ilinniagarisimasaq: Ilaqutariinnik peqqissaa nermik ilinniagalik, akuerisaasumik JTI-mik misilitsitsisarneq kiisalu HRM-imi Master Class. Maannakkut atorfigisaq: KNI A/S-imi ineriartortitsinermut pisortaq. Piginnaasat: Aaqqissuussinermik ilinniartitaa nermillu suliaqarnermi misilittagalik.

Jonas Aronsen

Inuuik: 1971 2019-imiilli siulersuini ilaasortaq (sulisut qinigaat). Ilinniagarisimasaq: Pre-MBA, Contra Lederuddannelse, niuerneq aaamma allaffissorneq. Maannakkut atorfigisaq: Nunap immikkoortuani Kitaani pisortaq, KNI A/S. Piginnaasat: Pisiniarfimmi aqutsineq ingerlatsinerlu. Sulisorisanik aqutsineq. Tuniniaaneq nioqqutissarsiniarnerlu kiisalu uninngasuutinik aqutsineq.

Majaq Heilmann

Inuuik: 1986 2019-imiilli siulersuini ilaasortaq (sulisut qinigaat). Ilinniagarisimasaq: Tuniniaanermi kiffartuussinermilu aqutsisutut ilinniarneq, niuerneq aamma allaffissorneq Maannakkut atorfigisaq: Nerisassaanngitsunik nioqquteqarnermi pisortaq, KNI A/S Piginnaasat: Nioqqutissanut aalajangersimasunut nioqqutissarsiniarnermullu aqutsineq. Tuniniaanermi nioqqutissanillu ineriartortitsineq aamma pisortaaqataasutut aqutsinermik misilittagalik.

PISORTAANEQ Peter Grønvold Samuelsen

Inuuik: 1960 2014-imiilli pisortaaneq / CEO Ilinniagarisimasaq: Cand.Scient.Adm. kiisalu Executive MBA – Business Institute kiisalu siulersuisuni sulinermi ilinniagaq Arctic Top Governance. Piginnaasat: Ingerlatsinermi, aaqqissuussinermik niuernermillu ingerlatsinermi ineriartortitsinermik, periusissiorluni suliaqarnermik atuutsitsilernermillu misilittagalik. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni siulersuisunut ilaasortaasarsimasoq – siulittaasutut ilaasortatullu.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

AAQQISSUUSSAANEQ PISORTAANEQ / CEO Peter Grønvold Samuelsen

ANINGAASAQARNERMUT PISORTAQ / CFO Jan H. Lynge-Pedersen Treasury

Naatsorsuutit

PISORTAANEQARFIMMI ALLATTOQARFIK

Najaaraq Thorin Lange, PA/CSR Manager Jonna Lynge, Attaveqaqatigiinnermut suleqat Julie Jensen, Pisortaanerup allattaa

USSASSAARINERMUT PISORTAQ Anders Stenbakken ILLUUTINUT SANAARTUGASSANULLU PISORTAQ Nuka Kristiansen

PILERSUISOQ PISORTAAGALLARTOQ Jan H. Lynge-Pedersen

SULISOQARNERMUT PISORTAQ Mikol Poulsen

POLAROIL PISORTAQ Githa Brask Olsen

NEQI A/S PISORTAQ Per Jensen

Pilersuisoq KNI-p ilagaa

Pisortaaneq aamma aqutsisut

Ukioq naatsorsuiffiusoq 2019/20 tamaat KNI A/S pisortaanermit Peter Grønvold Samuelsenimit aqunneqarpoq. Pisortaanerup saniatigut pisortat tassaapput: 808

Aningaasaqarneq & IT:

Aningaasaqarnermi pisortaq Jan H. Lynge-Pedersen

807

795

806 791

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik: Pilersuisup pisortaa Niels Andersen (1. april 2019 - 25. februar 2020) Pilersuisumi pisortaagallartoq Jan H. Lynge-Pedersen (26. februar - 31. marts 2020) 1. juni 2020 aallarnerfigalugu Brian Weuge Chemnitz Pilersuisumi pisortatut atorfinitsinneqarpoq

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik: Polaroilip pisortaa Githa Brask Olsen

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugit - ukioq kaajallallugu atorfillit amerlassusaat

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

ANINGAASAQARNERUP NIKERARNERA Suliffeqarfissuaq: Suliffeqarfissuaq tamaat isigalugu akileraarutit suli akilernagit angusat 113,3 mio. DKK-pput, ukiup naatsorsuiffiup siuliani 115,4 mio. DKK anguneqarlutik. Ukiumi naatsorsuiffimmi angusat ukiup naatsorsuiffiup siuliani angusat assigiinnarpai taamaallaat 2 %-imik nikingallutik. 115.400

101.200

103.400

113.300

2.535.000 2.474.600

2.428.200 2.393.900 2.367.400

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugu - aningaasartuutit peereerlugit angusat (t. DKK)

103.400

Suliffeqarfissuup suliffeqarfiit pigisaasa kaaviiaartitaat ukiumi naatsorsuiffimmi siuliani angusat assigiinnangajappai.

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugu - akileraarutit akilinnginnerini angusat (t. DKK) Ukiumi naatsorsuiffimmi angusat akileraarutit suli akilernagit sinneqartoorutit 76,1 mio. DKK-pput ukiup siuliani naatsorsuiffimmi 2018/19-imi 77,7 mio. DKK-sut. Taama ililluni akileraarutit suli akilernagit angusat ukiumi naatsorsuiffimmi 2018/19imi angusat assigaat. Nunatsinni ukioq 2020-mi akileraarutit apparneqarnerisa ki ngunerisaanik ukiumi angusat 1,0 mio. DKK-nik amerlanerupput. Akileraarutit apparnerisigut sinneqartoorut akileraarutinut kinguartitanut tunngavoq, taakkulu akileraarutinut 26,5 %-inngorlugu ilanngullugu naatsorsorneqarpoq ukiup siuliani 31,8 %-iusoq. Ukiumi angusat anguneqarput suliffeqarfiup nutaamik periusissiornermini, Killingusaami 1. januar 2017-imi aallartitamini, ukiullu naatsorsuiffissap tulliata 2020/21-p naanerani naammassisassamini, sukumiisumik ukkassineratigut.

Ukiup matuma naatsorsuiffiusup naalernerani KNI-p akiitsorsinnaanermini 742,2 mio. DKK-nik akiitsorpoq ukiumi siuliani 684,0 mio. DKK-soq – akiitsorsinnaanermik atuisinnaanerup iluani 58,2 mio. DKK-nik amerleriarlutik. Amerleriaat taamaallaat ingerlatsinermut aningaasaliissutinik tunngaveqarpoq. KNI katillugit

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

Ingerlatsinermi aningaasaliinerit

100,9

127,9

121,2

165,1

102,3

Aningaasaliussani aningaasaliinerit

-62,2

-99,0

-93,4

-147,3

-137,9

Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit

-31,9

-37,0

-22,6

Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

6,8

-8,1

5,2

-4,8

-58,2

(mio. DKK)

Ukiumi naatsorsuiffimmi 2019/20-imi kaaviiaartitat 2.535 mio. DKK-pput, ukiumut naatsorsuiffimmut siulianut sanilliussigaanni 60 mio. DKK-nik qaffariaateqarlutik.

Suliffeqarfissuup pingaarnertut ingerlataanut aningaasat i ngerlaarnerat 102,3 mio. DKK-pput aningaasaliinermilu ani ngaasartuutit 137,9 mio. DKK-llutik. Aningaasaliinermi ani ngaasartuutit ukiup naatsorsuiffiusup siulianut sanilliullugu allannguuteqaratik 22,6 mio. DKK-pput.

Kaaviiaartitat 2 %-it missaanniittunik qaffariarnerinut pissutaasoq tassaavoq nioqquteqarnermi ingerlatsivimmi ikummatissaqarnermillu ingerlatsivimmi ingerlanneqartut. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartitat 36 mio. DKK missaanniittunik qaffariarsimapput, ikummatissamillu nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi kaaviiaartitat 25 mio. DKK-nik qaffariarsimallutik.

Suliffeqarfissuarmi ingerlatsinermi aningaasat ingerlaarnerinut ilaavoq nioqqutissat uninngasuutit 2018/19-imut sanilliullugu katillugit 98,7 mio. DKK-nut amerleriarnerat. Taamatut amerleriaateqartoqarnissaa ilimagineqareerpoq - amerleriaallu pingaarnertut tunngaveqarpoq uuliap pisiarinerani akit qaffannerinik kiisalu assartuinermut akitsuutinullu akiliutissat qaffannerinik.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartumi aningaaserivinni atorsinnaasaminik suliffeqarfiup atuinerata nikerarnera matuma ataani titartaganngorlugu takutinneqarpoq. Ukiuni naatsorsuiffiusuni kingullerni tallimani nikerarneq takussutissiami ersippoq.

15/16

16/17

17/18

18/19

1.100,00

742,30

1.020,00

684,00

1.020,00

Akiitsorsinnaanermik atuineq

650,60

1.000,00

655,70

1.000,00

647,60

Annerpaamik akiitsorsinnaaneq

19/20

KNI katillugu - akiitsorsinnaanermik atuineq Akiitsorsinnaanerup annerpaaffiata kiisalu akiitsorsinnaanermik atuinerup inissisimanera pissuteqarpoq ukiup naatsorsuiffiup naalernerani akiitsorsinnaanermik atuineq annikinnerpaasarmat akerlianilli akiitsorsinnaanermik atuineq ukiap ingerlanerani qaffasinnerusarluni, tamannalu ukiuunerani uuliamik peqqumaatissamik avataaniit tikisitsilluni pisinermik pissuteqarpoq. Suliffeqarfiup ulloq 31. marts 2019 namminerisamik aningaasaatai 1.173,2 mio. DKK-niit ulloq 31. marts 2020 1.139,2 mio. DKK-nut ikileriarput, appariaat katillugu 34,0 mio. DKK, imaluunniit 2,9 %. Namminerisamik aningaasatit nikerarnerat katitigaavoq piffissami sinneqartoorutit kiisalu akileraarutissat kinguartinneqartut ilanngaatigereerlugit aningaasalersuinermi atorneqartut niuerfinni nalingisa nikerarnerannit.

1.215.598

Ernianut aningaasaleeriaatsit pilersinneqartarput ikummatissat imerpalasut tuniniarneqarneranni akii allanngorartippallaarumanagit nioqqutissat akiisa aningaasallu nalingi pillugit qularnaarinerit ingerlaavartumik isumaqatigiissuteqarfigineqarnerisigut. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni akii ullormi naatsorsuiffiusumi inissinneqartarput namminerlu aningaasaatitut inissinneqartarlutik. Niuerfinni erniaritinneqartup nikerarnerata suliffeqarfimmut sunniuteqannginnissaa siunertaralugu erniat pillugit isumaqatigiissutit suliffeqarfimmit aamma isumaqatigiissusiorfigineqartarput. Qularnaarinerit tamakku niuerfinni nalingat ullormi naatsorsuiffiusumi naatsorsorneqartarput namminerlu ani ngaasaatitut inissinneqartarlutik, tamanna pisarpoq qularnaarinerit suliffeqarfiup ingerlatsineranut pitsaasutut nalilerneqaraangata. Ernianut aningaasaleeriaatsit niuerfinni nalingat minusiuppat tamanna suliffeqarfiup akiliisinnaaneranut sunniuteqarnerlussaaq. Tamatumani pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu niuernerup iluani oqimaaqatigiissitsineq pitsaanngitsumik ingerlassagaluarpat – nioqqutissanik aningaasallu nalinginut sillimmartaarneq eqqarsaatigalugu – suliffeqarfiup ani ngaasaqarnerata nikerarneranut sunniuteqarnerlussanngitsoq, tassami nalingi atuisunut akigitinneqartunut ilanngullugit naatsorsuinermi ilanngunneqartuaannarput. Ernianut qularnaarisarnermut tunngatillugu ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmut atuisunut akigitinneqartunut ilan ngunneqartarput, akerlianilli nioqquteqarnermut ingerlatsivimmi aningaasaqarnerup nikerarnerani toqqaannartumik sunniuteqarumaarluni. 54,6

1.173.181

1.061.155

1.139.240

48,0

52,5

48,0

35,0

786.900

15/16

Ernianut aningaasalersuinermi atorneqartut akileraarutit illikartitat iluarsineqanginnerini niuernermi nalingat piffissami 31. marts 2019 - 1. april 2020 133,1 mio. DKK-nik appariarsimavoq. Ukiup naatsorsuiffiusup 2019/20-p naanerani nalingat minusimiilluni 224,0 mio. DKK-voq, ukiup naatsorsuiffiusup 2018/19ip naanerani nalingat minus 90,9 mio DKK-lluni. Ukiumi angusat suliffiup namminerisamik aningaasaataanut katillugit akileraarutit illikartitat ilanngaatigereerlugit minus 102,6 mio. DKK-nik sunnerneqarput.

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugu - nammineq aningaasaatit (t. DKK)

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugit - akiliisinnaassutsip annertussusaa (%)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Ukiup naatsorsuiffiusup 2019/20-p naalernerani suliffeqarfiup akiliisinnaassusaa 48 %-iuvoq. Akiliisinnaassuseq ukiup siulianut sanilliullugu appariarpoq ernianut aningaasalersuinermi niuerfinni nikerartoqarnera nassuiarneqareersoq tunngavigalugu.

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik:

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik akileraarutit suli akilernagit 54,2 mio. DKK-nik sinneqartoorpoq, ukiumi naatsorsuiffiup siuliani 48,4 mio. DKK-nik sinneqartooruteqarluni. Ukiumi naatsorsuiffimmi uani angusaq taama ililluni 6 mio. DKK-nik pitsaaneruvoq, assigalugu 12 %. Ingerlatsivimmi kaaviiaartinneqarput 1.425,4 mio. DKK, ukiumut siulianut piffissami pineqartumut sanilliullugu 36 mio. DKK missaaniittunik qaffasinnerullutik, qaffariaat tassaalluni 2,6 %. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aningaasat ukiumi inger laarnerat quppernermi 22-p naqqani takuneqarsinnaa voq. Pingaartutut maluginiagassaavoq aningaasalersuineq naatsorsorneqarsimammat tunngavilersuutit ilimagisallu assigiinngitsut tunngavigalugit, tamatumani pingaarnersaallutik: • ingerlatsinermi aningaasaatit (akiligassallit, akiligassaqarfiit, quini uninngasuutit assigisaallu) piffissap ingerlanerani allanngussannginneri • piginnittunut akiliutissat ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup akilissagaa • suliffeqarfiup isertitaminit akileraarutissaasa ingerlaannartumik akilerneqarnissaat Aningaasat tigoriaannaat ukiup siulianut sanilliullugit appariarsimanerat takussutissiami ersippoq - naligalugu 3,7 mio. DKK. Tamatumani pingaarnertut tunngaviuvoq aningaasaliinermi 8 mio. DKK-nik amerlanerusunik aningaasaliisimaneq.

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik:

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik akileraarutit suli akilernagit 53,8 mio. DKK-nik sinneqartoorpoq, ukiumi naatsorsuiffiusumi siuliani 66,9 mio. DKK-nik sinneqartooruteqarluni. Ukiumi naatsorsuiffimmi uani angusaq taama ililluni 13 mio. DKK-nik pitsaannginneruvoq, assigalugu 19 %. Ingerlatsivimmi kaaviiaartinneqarput 1.089,5 mio. DKK, ukiumut siulianut piffissami pineqartumut sanilliullugu 25 mio. DKK missaaniittunik qaffasinnerullutik, qaffariaat tassaalluni 2,4 %. Kaaviiaartitat qaffariarnerat ikummatissamik imerpalasumik avataaniit tikisitsinermi akit qaffariarnerannik taamaallaat tunngaveqarpoq - taamaattumillu akileraarutit suli akilernagit ukiumi angusanut sunniuteqarluarsimanatik. Ikummatissaqarnermik ingerlatsivimmi aningaasaliinerit quppernermi 18-imi takussutissiami takuneqarsinnaapput. Pingaartutut maluginiagassaavoq aningaasalersuineq naatsorsorneqarsimammat tunngavilersuutit ilimagisallu assigiinngitsut tunngavigalugit, tamatumani pingaarnersaallutik: • Ingerlatsinermi aningaasaatit (akiligassallit, akiligassaqarfiit, quini uninngasuutit assigisaallu) piffissap ingerlanerani allanngussannginneri • Piginnittunut akiliutissat ikummatissaqarnermik ingerlatsi viup akilissagaa • Suliffeqarfiup isertitaminit akileraarutissaasa ingerlaannartumik akilerneqarnissaat Aningaasat tigoriaannaat ukiup siulianut sanilliullugu amerleriarsimanerat takussutissiami ersippoq - naligalugu 11,5 mio. DKK. Tamatumani pingaarnertut tunngaviuvoq aningaasaliinermi 18 mio. DKK-nik ikinnerusunik aningaasaliivigineqarsimaneq.

Suliffeqarfiit pigisat:

Akileraarut akilereerlugu suliffeqarfiit pigisat angusaat – suliffeqarfiup pingaarnerup ataani suliffeqarfiit pigisatut ilan ngunneqartut - 5,3 mio. DKK-nik sinneqartoorfiupput ukiup naatsorsuiffiup siuliani sinneqartoorut tassaasoq 3,6 mio. DKK. Ukiumi naatsorsuiffimmi uani angusaq taama ililluni 1,7 mio. DKK-mik pitsaaneruvoq, assigalugu 47 %.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

SIUNISSAMUT takorluukkat Suliffeqarfiup periusissiorluni suliaqarnermini anguniagai - periusissiornermi pitsaasumik ingerlanneqartut - ukiumi naatsorsuiffiusumi 2020/21-mi ingerlateqqinneqassasut naatsorsuutigineqarpoq.

Nammineerluni aningaasaatit ernialersorneqarnerat kiisalu akiliisinnaassutsip annertussusaa kisitsisit najoqqutassat tun ngavigalugit, aningasaleeriaatsilli allat niuernerup iluani nali ngisa ineriartornerat ilanngunnagu, naatsorsorneqartarput.

Ineriartorneq pitsaasoq aamma aningaasaqarnermut aaqqissuussaanermullu tunngasoq, angusaqarluarfiusussatut naatsorsuutigineqartoq, suliffeqarfiup periusissiaani Killingusaami anguniakkat nassuiaatigineqareersut eqquutsinneqarnisaat suliffeqarfissuup qulakkiissavai.

Ukioq naatsorsuiffissaq 2020/21 tassaassaaq suliffeqarfiup periusissiornissamini Killingusaaq 2.0-mik taasamik periusissiorluni suliaqarfissaa. Periusissiassaq nutaaq piffissami 1. januar 2021 – 31. december 2024-mi atuuttussatut suliarineqassaaq.

Tamanna isumaqarpoq suliffeqarfissuup pingaarnertut anguniagai tassaassasut:

Ukiumi naatsorsuiffissami 2020/21-mi KNI-p ingerlatassani malunnaatilimmik allannguuteqartissallugit naatsorsuutigin ngilaa. Ukiumi naatsorsuiffiusumi tullermi angusassatut naatsorsuutigineqarpoq akileraarutit suli akilertinnagit sinneqartoorut 108 - 118 mio. DKK-nik aningaasartaqassasoq.

• akileraarutit suli akilerneqannginnerini angusat pitsaasumik ineriartornerat ingerlaannassasoq • piginnittumut nammineq aningaasaatit ernialersorneqarnerisa pitsaasumik ineriartornerat ingerlaannassasoq • akiliisinnaassutsip annertussusiata pitsaasumik ineriartornera ingerlaannassasoq

Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu nappaatigineqartup ki ngunerisaanik suliffeqarfissuup ingerlatsineranut naatsorsuutitigut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Ukiup naatsorsuiffiusup qaammataani siullerni marlunni Covid-19-ip aningaasaqarnikkut sunniuteqarnerlunneranik malunnartoqanngilaq. Pisoq qanimut malinnaavigineqarpoq, ki ngunerisinnaasaalu sapinngisamik annikinnerpaatinniarlugit qanoq iliuuseqartoqartarpoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

NIUERNERMI INGERLATAT KNI suliffeqarfissuaq sisamanik niuernermik ingerlataqarpoq tamarmik nutaaliaasumik periaaseqarluni aqunneqartut. Nioqqutissanik ikummatissanillu imerpalasunik Nunarput tamaat pilersorparput.

KNI-p ilagaa

Kalaallit Nunaanni uuliamik pilersuisut annersaat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni ineriartorneq sukkasooq ilutigalugu, ilaatigut atugassarititaasut ajornakusoortarnerat apeqqutaatinnagu pinngitsoorneqarsinnaanngitsunik isu maginnissinnaasumit nunarujussuaq ataatsimoortinneqassasoq pisariaqartinneqarpoq. Tamakkua ilagaat Polaroil, tassanilu isumannaatsuuneq anguniakkani aammalu sulisut paasinnissinnaassusianni peertussaajunnaarlugu inissinneqarsimavoq. Polaroil katillugit 70-inik ikummatissaasiveqarpoq, taakku nannga 16-it illoqarfinni 52-illu nunaqarfinni inissisimallutik, kiisalu peqqumaasivik ataaseq avataaniillu ikummatissanik tikisinneqartunut ataatsimik maqitsisarfeqarpoq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani perrassaatinut gassinullu inissiiveqartiterpoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ukioq kaajallallugu atuisartunut avatangiisinullu naleqqussarsimasunik ikummatissanik imerpalasunik Polaroil pisiortortuuvoq, assartuisuulluni, toq qorsivinniititsisuulluni tuniniaasuullunilu. Gasolia, timmisartup orsussaa, petroleum aamma benzina tassani pingaarnertut pineqarput. Polaroilip isumagisassaasa aamma ilagaat Kalaallit Nunaanni atuisunut aalaakkaallutillu appasinnerpaanik ani ngaasartuuteqartitsinissaq. Ikummatissanik imerpalasunik illoqarfinni pisianik assartuineq ilaatigut Polaroilimit isumagineqartarpoq, taamaattorli aamma sumiiffiit ilaanni isumaqatigiissuteqarluni ikummatissaarnianit isumagineqartarluni. Polaroil sinnerlugu niuernermik ingerlatsivik Pilersuisoq nunaqarfinni ikummatissanik tuniniaasuuvoq.

Polaroilimi isumagisassat ilagaat suliffeqarfissuit nunarsuup ilaaneersut Kalaallit Nunaanni uuliaqarneranik aatsitassanillu misissuillutik aallartissimasut pilersorneqarsinnaanerat.

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

64.096

66.881

65.477 54.107

53.813

Polaroilip Nunatta ikummatissamik pilersorneqarnera 1950-imiilli qularnaatsumik ingerlatilerpaa Polaroil 70-inik ikummatissaasiveqarpoq Ikummatissaq Polaroilip uninngasuutigisinnaasaa katillugu 280 mio. literiuvoq

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik katillugu - akileraarutit akilinnginnerini angusat (t. DKK) 1.095,6

1.089,5

Polaroilip ikummatissaasiviata anginerpaap imarisinnaavaa 25 mio. literi Ikummatissap akia maj 2019-imi literimut 25 øremik akitsorneqarpoq Polaroil ukiup naatsorsuiffiup ingerlanerani tallimariarluni ikummatissamik tikisit sisarpoq Oktober 2019-imi Polaroilip akuersissutaa tini ISO 14001 (avatangiisunut tunngasoq) aamma 9001 (pitsaassutsimut tunngasoq) misilinneqaatigigamigit angusivoq

1.063,9 1.040,7 1.015,8

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik ilanngaasereerlugit kaaviaartitat (t. DKK)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Imatut Poilaroilimi aningaasarsiortoqartarpoq 86 mio. DKK

-21 mio. DKK

Ikummatissaasivinni tuniniaaneq, aningaasartuutit ilanngaatigalugit

Ikummatissaasiviit atortullu nungullartarput naleerukkiartortarlutillu

Angusat tamarmiusut

Nalikilliliinerit

54 mio. DKK

-11 mio. DKK

65 mio. DKK

Akileraannginnermi angusat

Akileraarut suli akilernagu angusat Ikummatissaasivinni ikummatissamik imerpalasumik nioqqutigineqartussanik pisinermi aningaaserivinnut aningaaÂ sartuutit

Angusat tamarmiusut Nalikilliliinerit ilanngullugit

Imatut aningaasat Polaroilimi atorneqartarput 54 mio. DKK

-10 mio. DKK

Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat Namminersorlutik Oqartussanut akiliutit

-46 mio. DKK

-20 mio. DKK

Aningaasaliissutit

Ikummatissaasivinnut allanullu aningasaliinerit (nutarterineq imaluunniit nutaamik sananerit)

Piginnittunut akiliutissaq Piginnittumut akiliut (Namminersorlutik Oqartussat)

+21 mio. DKK

-1 mio. DKK

Isumakkeerinninnikkut utertinneqassapput

(aningaasanik tigoriaannarnik aningaasartaqanngillat)

Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

Piginnittumut nammineq aningaasaatit nalunaarsornerat Ikummatissaqarnermik ingerlatsivik

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

72,3

71,1

64,8

72,7

66,0

Aningaasaliussani aningaasaliinerit

-40,2

-55,2

-62,0

-64,9

-46,7

Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit

-30,0

-20,0

2,1

-4,1

-17,2

-12,2

-0,7

(mio. DKK)

Ingerlatsinermi aningaasaliinerit

Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Pilersuisoq KNI-p ilagaa

Kalaallit Nunaanni pisiniarfinnik ingerlatsisut annersaat Kalaallit Nunaat tamakkerlugu Pilersuisoq pisiniarfinnik 64-inik ingerlatsivoq. Avannarlerpaamiit kujallerpaamut isorartussuseq 2.000 km-iuvoq. Kangerlussuarmi mittarfimmi aamma akitsuuteqanngitsunik nioqquteqarneq, duty-free, ingerlapparput.

gummi pissutsit qanimut sumiiffinni ilisimaneqarnerupput, pisariaqartitsinerillumi Kalaallit Nunaat tamakkerlugu aamma assigiinngissuteqarput. Taamaattumik sumiiffinni pisisartut kissaatigisaat, qanoq inuttutigineq, nunap sukutsitaani inissisimaneq inuussutissarsiornerlu tunngavigalugit sumiiffinni sunniuteqartoqartariaqarpoq. Sumiiffinni innuttaasunut pisoqartitsinermi pisiniarfiit sunniuteqarluarnissaat Pilersuisup kissaatigaa.

Nioqqutissat sumiiffinnut tamanut, aamma nunaqarfinnut minnerpaanut, anngunnissaat Pilersuisup qularnaartarpaa. Pilersuineq umiarsuakkut timmisartukkullu assartuinikkut pisarpoq. Ukiukkut sikuunerata nalaani illoqarfinni nunaqarfinnilu kangerluit umiarsualiviillu tikikkuminaattarmata immikkut ittumik pilersaarusiorsinnaaneq pisariaqartarpoq. Taamaattumik assartukkanik pitsaasumik ingerlatsisinnaaneq aamma pisariaqartitsinermik siumut takunnissinnaassuseqarneq sulinitsinni pingaarnerpaasarput. Sumiiffinni arlalippassuarni pisiniarfik katersuuffiit pingaarnersarisarpaat, taamaattumik ukioq kaajallallugu nioqqutissanik pisiniarfitsinni pisiniarnissaminnut innuttaasut uatsinnit pisariaqartitaat mikinngilaq. Akisussaaffik nunarsuarmi allani nioqquteqarnermik ingerlatalinnit allaanerusoq - akisussaaffillu tamanna Pilersuisup sapinngisani tamaat eqquutsinniartarpaa. Pisiniarfinnik ingerlatsinerup saniatigut kiffartuussinerit arlaqartut pisiniarfinni aamma isumagisarpavut, soorlu ani ngaaseriveqarneq, allakkerineq, umiarsuit tikinnissaat, qulimiguulerinerit il.il. Illoqarfinni nunaqarfinnilu pisiniarfeqarfigisatsinni pisisartuvut kiisalu sumiiffinni sinniisuutitaasut suleqatigalugit ineriartorneq aammalu inuunerissaarneq pilersikkusuppavut. Atukkati-

66.412 54.242 48.441 34.339

15/16

38.271

16/17

17/18

18/19

19/20

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik katillugu akileraarutit akilinnginnerini angusat (t. DKK)

1.425,4 1.389,3 1.363,6 1.334,9

1.276,5

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

Nioqquteqarnermik ingerlatsivik ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat (t. DKK)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Sullivinnut suliffeqarfinnullu nuna tamakkerlugu KNI Engros Kalaallit Nunaat tamakkerlugu atuuffeqarpoq, tamatumunnga pissutaavoq suliffeqarfipput illoqarfinni nunaÂ qarfinnilu ingerlatsisuummat, aammalu umiarsuarnut kiisalu uuliaqarneranik aatsitassaqarneranillu misissuisut pisariaqartitaannik tuniniaasartuummat. Pisisartut ataasiakkaat piumasaqaataannut naleqqussakkanik akimikkullu unammilleruminartumik inissisimasunik nioqqutissanik suugaluartunilluunniit isumaginnissinnaavugut, taamalu isiorsinnaavugut KNI-p suliffeqarfissuata pisiniarfigisartagarpassui aammalu nioqqutissarsiarineqartartut annertussusiat iluaqutigalugit.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sullivinnut suliffeqarfinnullu KNI Engros tuniniaallunilu ingerlatitseqqiisarpoq. Niuernikkut ingerlatsiviit nuna tamakkerlugu immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyretalinnik ingerlatitseqqittarnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Pisisartuvut qanimut oqaloqatiginerisigut tassaarusuppugut Kalaallit Nunaanni quersuartigut pisiniarfigineqartartut orniginarnersaat, taamalu isiorsinnaavugut nioqqutissanik piniarnermi aaqqissuussaaneq pullavigiuminartuummat aammalu pisiniartartutsinnut toqqaannartumik eqaatsumillu pisiaannik ingerlatitseqqiisinnaagatta.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Imatut Pilersuisumi aningaasarsiortoqarÂ tarpoq 91 mio. DKK

-25 mio.DKK

Pisiniarfinni tuniniaaneq, aningaasartuutit ilanngaatigalugit

Illuutit atortullu nungullartarput naleerukkiartortarlutillu

Angusat tamarmiusut

Nalikilliliinerit

54 mio. DKK

-12 mio. DKK

66 mio. DKK

Akileraarut suli akilernagu angusat

Erniat

Angusat tamarmiusut nalikilliliinerit ilanngullugit

Pisiniarfinni nioqqutigineqartussanik pisiÂ nermi aningaaserivinnut aningaasartuutit

Imatut aningaasat Pilersuisumi atorneqartarput -10 mio. DKK

54 mio. DKK

Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa Namminersorlutik Oqartussanut akiliutit

-81 mio. DKK

+25 mio. DKK

Aningaasaliissutit

Isumakkeerinninnikkut utertinneqassapput

Illuutinut allanullu aingaasaliissutinut tunngasut (nutarterineq imaluunniit nutaamik sananerit)

(aningaasanik tigoriaannarnik aningaasartaqanngillat)

-12 mio. DKK

Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

Aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarsornerat Nioqquteqarnermik ingerlatsivik (mio. DKK)

Ingerlatsinermi aningaasaliinerit Aningaasaliussani aningaasaliinerit Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

56,8

54,3

66,9

65,4

69,5

-20,9

-38,4

-42,5

-73,2

-81,0

35,9

15,9

24,4

-7,8

-11,5

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarsornerat 15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

Ingerlatsinermi aningaasaliinerit

0,8

-10,1

-4,2

3,3

12,4

Aningaasaliussani aningaasaliinerit

-5,3

-2,0

-1,3

-1,8

-3,3

-4,5

-12,1

-5,5

1,5

9,1

Neqi A/S (mio. DKK)

Aningaasalersuinermi aningaasaliinerit Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat

Kalaallit Nunaata Kujataani toqoraavik KNI A/S-ip suliffeqarfiutaata Neqi A/S-ip ukiut tamaasa Kujataani savaatilinnit 38-nit savat savaaqqallu pisiarisarpai. 2019imi savat savaaqqallu 21.172-it Neqi A/S-imut tunineqarput. Uumasunik toqoraavik Neqi A/S 2013-imi 60 millioner DKK atorlugit nutarterneqarpoq, ullumikkullu tassaalersimalluni toqoraavik nutaaliaalluinnartoq EU-millu akuerisaq. Nioqqutissiornermi atortut nutaaliaasut periarfissiipput nioqqutissiat assigiinngiiaarnerusut suliarinissaannut, pisiniarfiillu Pilersuisoq, Pisiffik aamma Brugseni peqatigalugit nutaaliortuarnissaq ingerÂlapparput. Nunatta Kujataani nunaateqarnerup ineriartortinneqarneranut Neqi A/S naleqalersitsisumik suleqataarusuppoq. NunaaÂ teqarnerup nukittuup ineriartortinneqarneratigut periarfissat annertuut toqoraavimmiit takusinnaavavut, tassanilu eqqarsaatigaavut savat / savaaqqat, nersutaatit, umimmaat, tuttut naatitsinerlu.

Neqi A/S-ip ilisarnaatigaa nioqqutissiat pitsaasuujuarnissaannut savaaqqallu neqaata mamartuliarinissaanut suliniartuarnini. Neqi naatitallu Nunatta Kujataani naatinneqartartut naliitsumik pitsaalluinnartuupput. Septemberip qeqqaniit sapaatip akunneri aqqanillit missaanni uumasunik toqoraasoqarnerata nalaani Neqi A/S-imi sulisut 80-it missaanniittarput, Toqoraanerup avataatigut Neqi A/S-imi sulisut maannakut 30-t sulipput, suliffiilli ukioq kaajallallugu suliffiusinnaasut amerliniarlugit suliniutigineqartuarpoq. Sulisut Narsameersut eqqaanilu najugaqarfinneersut peqataalluarlutik tunniusimallutillu suleqataanerisigut uumasunik toqoraanermi ungasinnerusoq isigalugu ineriartortitsinissaq tunngavissilluarneqarpoq.

37.404 2.749 1.274

769

15/16

17/18

1.653

18/19

34.296

32.473 29.198 25.656

19/20

16/17

15/16 -4.543

Neqi A/S - akileraarutit akilinnginnerini angusat (t. DKK)

16/17

17/18

18/19

19/20

Neqi A/S - aningaasartuutit peereerlugit angusat (t. DKK)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

SULIFFEQARFIIT PIGISAT

NEQI A/S

KNI-p 100 %-imik pigaa

PITSAASUT ApS

KNI-p 100 %-imik pigaa

Piginneqataassutit 80 t. DKK

Piginneqataassutit 0,6 mio. DKK

SIUNERTAQ:

Neqi A/S Narsami toqoraavimmik ingerlatsivoq. Suliffeqarfik savaatilinnut qanimut suleqateqarpoq, ukiumullu savaaqqat savallu 20.000-it missaanniittut tunisassiarineqartarput. Tunisassiornermi neqi pitsaalluinnartoq 300 tons missaanni oqimaatsigisoq assigiinngitsunngorlugu tunisassiarineqartarpoq.

KNI EJENDOMME A/S KNI-p 100 %-imik pigaa

SIUNERTAQ:

Suliffeqarfik Aalborgimiippoq KNI-llu nioqqutissarsiniartarnermut atatillugu periusissiaanut ilaalluni. Siunertaq pingaarneq tassaavoq quersuaqarnermik ingerlatsinikkut nioqqutinik KNI-p Nunatsinni pisiniarfiinut nassiussuinissaamut ajornaallisaanissaq.

AKIA SISIMIUT

KNI-p 82,5 %-imik piginneqataaffigaa

Piginneqataassutit 1,0 mio. DKK

Suliffeqarfiup Sisimiuni inissiat 26-t pigai. Inissiat tamarmik suliffeqarfiup piginnittuani sulisunut inissiatut attartortittakkatut ingerlanneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Piginneqataassutit 3,0 mio. DKK

SIUNERTAQ:

Suliffeqarfiup Sisimiuni inissiat 16-it pigai. Inissiat tamarmik suliffeqarfiit piginnittuini sulisunut inissiatut attartortittakkatut ingerlanneqarput.

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

KIFFARTUUSSINISSAMIK ISUMAQATIGIISSUT Namminersorlutik Oqartussanut KNI-p ingerlataasa ilai niuernerpalaartumik niuernerullu iluani piumasaqaatit malillugit aaqqinneqarsinnaaneq ajorput. Tamatuma nassatarisaanik inuiaqatigiinnit suliakkiussat akilernissaannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamut isumaqatigiissusiorfigineqarsimapput.

imerpalasumik pilersuisussaatitaanermut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut aamma nioqquteqarneq pillugu isumaqatigiissummi piffissap atuuffigisaata asserluinnaanik tunnga veqarpoq, tassa isumaqatigiissut ukiuni sisamakkaartuni atuuffeqartarluni.

Nioqqutissanik pilersuinermi kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ima aaqqitaavoq ukiuni sisamani atuuttussamik isumaqatigiissutip ukiumik ataatsimik sivitsorneqartarnissaa qulakkiigaalluni, taama ililluni isumaqatigiissut ukiuni sisamani atuuttuaannalersillugu. Kiffartuussinissamillu isumaqatigiissut ukiumut akiliut maannakkut 18,0 mio. DKK-nik aningaasartaqartinneqarpoq.

Ikummatissat imerpalasut pillugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi pingaarnertut makku allaqqapput: • KNI gasoliamik issittumut naleqqussakkamik, motorgasoliamik, benzinamik, petroleumimik aamma Jet A-1-imik pilersuinissamik pisussaaffeqarpoq. • Nioqqutinik qulaani taaneqartunik pilersuisussaaneq kalaallini inuiaqatigiinni, tassalu nunaqarfinnut, illoqarfinnut, savaateqarfinnut tuttuuteqarfinnullu, kiisalu Kalaallit Nunaata Kujataani Kitaatalu sineriaani sakkortusaavinnut, atuuppoq.

Nioqqutissanik pilersuinermi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi pingaarnertut makku allaqqapput: • KNI-p nunaqarfiit tamaasa, Kangerlussuaq Narsarsuarlu ilanngullugit, kiisalu illoqarfiit Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit aamma Tasiilaq pilersussallugit pisussaaffigai. • Kiffartuussineq takussutissiami ataani ersippoq. • Peqqumaateqarfinni, kioskini, kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusuni nunaqarfinnilu pisiniarfinni KNI-p ingerlataani pinngitsoorani nioqqutigineqartussanut akit atorneqartut nioqqutissanut pineqartunut Nunatsinni akigitinneqartut 2,2 %-imik ukiumut tamarmiusumut qaangersinnaavaat. • Kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut ilaasut 600-t ataallugit inoqarfiusuniittunut taamaallaat attuumassuteqartut isumagineqarnissaannut akiliutigineqarput ukiumut 18,0 mio. DKK. Nioqqutissanik pilersuinissamik Isumaqatigiissut naapertorlugu KNI pisussaaffilerneqarpoq nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni pisiniarfinnik ingerlatsinissamik – sumiiffiillu pineqartut tassaapput pisiniarfinni nioqquteqarnermik imminnut akilersinnaasumik ingerlatsiviusinnaanngitsut. Ikummatissamik imerpalasumik pilersuisussaatitaanermut tunngatillugu suliffeqarfik akilerneqarneq ajorpoq, ingerlatsiviulli uuliamit isertitassai kiffartuussinissamik isumaqatigiissummi annerpaaffissalerneqarnikuupput. Ikummatissamik

• Uku pilersuisussaatitaanermut ilaatinneqanngillat:

1) Umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut, umiarsuit imarpik ikaarlugu angalasartut kilisaatillu avataasiortut, umiarsuit nunanut allanut angalasartut aammalu umiarsuit oliamik, gassimik aatsitassanillu misissuinermik/piiaaner- mik suliaqartut orsersorneqartarnerat.

2) Aalisariutit, taakkulu 200 BRT inorlugit oqimaassuseqar- pata aammalu taamaallaat GR-imut nalunaarsorsimappata. 3) Illoqarfiit killeqarfiisa avataanni aa tsitassarsiorfinnilu sanaartukkat annerusut. 4) Mittarfeqarfiit namminneerlutik ikummatissaasiviinut toqqaannartumik pilersuinerit. • Pilersuisussaatitaanermi pisussaaffeqarnermi atuisunut assigiimmik akeqartitsisoqassaaq, akigititassarlu sinneqartoorutissatut anguniarneqartut tunngavigalugit naatsorsorneqartassaaq. • Sinneqartoorutissatut anguniakkat agguaqatigiissillugit ukiumut 24 mio. DKK-t ikummatissanik nioqquteqarluni ingerlatsiviup aserfallatsaaliinermi kinguaattoorutitut 2009-mi naatsorsorlugit nalunaarsorsimasaanut angummaffiginninniarnermut atorneqartassapput. Aserfallatsaaliinissamik kinguaattoorutit 2025-mi angummaffigineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Peqqumaateqarfiit

Kiosk

Pisiniarfik sullissivik

Nunaqarfinni pisiniarfiit

Pisiniarfik Nanoq*

Innuttaasut

1-29

30-75

76-120

121-600

600 sinnerlugit

Ammasarfiit

Sap.ak. sivikinnerpaamik nal.ak. 2

Sap.ak. sivikinnerpaamik nal.ak. 10

Sap.ak. sivikinnerpaamik nal.ak. 20

Sap.ak. sivikinnerpaamik nal. ak. 20

Nammineq aaliangerneqarsinnaavoq

146

236

294

341

Nammineq aaliangerneqarsinnaavoq

Nioqqutissat pigisassat, nioqqutissat normui ikinnerpaamik

*Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit & Tasiilaq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

Takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq suliffeqarfiup aammalu Namminersorlutik Oqartussat akornanni ilan ngaatissat ilanngaatigereerlugit nammineq aningaasaatit nalunaarsornerat piffissami ukioq 2010/11-miit naatsorsuiffiup ukiup 2019/20-p naanissaata tungaanut.

sorlutik Oqartussanit akiliiffigineqarsimavoq, suliffeqarfiullu piffissap taassuma iluani 1.047,1 mio. DKK Namminersorlutik Oqartussanut utertissimavai. Taama ililluni KNI piffissami 2010/11-miit 2019/20-mut ani ngaasat kaaviiaartinneqarneranni Namminersorlutik Oqartussanut 723,1 mio. DKK-nik utertitaqarsimalluni.

Piffissami taaneqartumi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut tunngatillugu KNI 324,0 mio. DKK-nik Namminer-

MIO. DKK

10/11

11/12

12/13

13/14

14/15

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI A/S katillugu:

-39,3

-37,0

-36,0

-31,5

-18,2

-18,0

Namminersorlutik Oqartussanit akiliutit

-39,3

-37,0

-36,0

-31,5

-18,2

-18,0

8,4

12,1

24,5

29,2

24,5

70,0

71,5

79,9

74,5

80,9

85,0

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut:

Suliffeqarfiup akileraarutissaa Suliffeqarfiup akileraarutissaa - KNI A/S Sulisut akileraarutaat Sulisut akileraarutaat - KNI A/S

66,5

67,4

68,4

69,3

20,0

30,0

20,0

Namminersorlutik Oqartussanut akiliutit

66,5

87,4

88,4

89,3

108,4

103,6

124,4

119,5

130,1

129,5

Namminersorlutik Oqartussanut utertut

27,2

50,4

52,4

53,3

72,4

67,6

88,4

88,0

111,9

111,5

Suliffeqarfiup akiliutissaa Akiliutissat - KNI A/S

KNI-p ingerlatai immersukkami imaapput: Ingerlatsivik

Ingerlataq

Tuniniaavigisaq

Ingerlataq

Nioqquteqarneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani nioqquteqarneq

Nunaqarfiit, Narsarsuaq aamma Ka ngerlussuaq ilanngullugit

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani pilersuisussaatitaaneq. Kiffartuussinissamik Isumaqatigiissutit*

Qaanaaq, Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq, Qasigiannguit & Tasiilaq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani pilersuisussaatitaaneq. Kiffartuussinissamik Isumaqatigiissutit*

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani nioqquteqarneq

Nanortalik, Narsaq, Paamiut & Aasiaat

Brugseni & Pisiffik unammillernerini niuernerpalaartumik ingerlatat. Kiffartuussinissamik Isumaqatigiissutit*

Engros

Kalaallit Nunaat

Ilaatigut KK Engros aamma Arctic Import unammillernerini niuernerpalaartumik ingerlatat. Nuuk Imeq sinnerlugu immiaaqqanik/sodavandinik siammarterisuuneq, pisiniarfeqarfinnut mikinerusunut tunniussuineq, kiisalu igaffissuarnut, umiarsuit taqussersornerinut allanullu tunniussuisuuneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluani ikummatissanik nioqquteqarneq

Illoqarfiit & nunaqarfiit, kiisalu tuttuuteqarfiit savaateqarfiillu

Assigiimmik akeqartitsinissamik piumasaqaatitalimmik pilersuisussaatitaaneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip avataani ikummatissanik nioqquteqarneq

Kalaallit Nunaanni umiarsuarnut suliffeqarfinnullu ujarassiortunut

Niuernermi suliassat

Toqoraavik

Kalaallit Nunaat

Namminersorlutik Oqartussanut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu savaaqqanik uumasuutinillu toqoraaneq tunisassiornerlu

Ikummatissaqarneq

Neqi

*Kiffartuunnissaannik isumaqatigiissuteqarfigisat tassaapput suliffeqarfiup allap sullinnissaani assigiinngitsutigut sullinnissaat, isumaqatigiissuteqarfigisallu ukuupput:

1. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, aningaasanik pilersuineq , 2.Kalaallit Nunaat, Namminersorlutik Oqartussat, umiarsualiveqarnermi oqartussaaneq 3. Air Greenland, timmisartulerineq, allakkat nassiussallu allagartaannik suliaqarneq , 4. Mittarfeqarfiit, helistops , 5. Arctic Umiaq Line, umiarsuarnissamut billetsit 6. Royal Arctic Line, nassiussanik suliaqarneq, 7.POST Greenland, allakkerineq, 8.Polaroil, siammarterineq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMUT TUNNGASUT

PISINIARFIIT & IKUMMATISSAASIVIIT Naqinnerit tulleriiaarneri malillugit nalunaarsukkat PILERSUISOQ TUNGUJORTUT POLAROIL SUNGAARTUT

NUNAP IMMIKKOORTUA Avannaa

AAPPILATTOQ

Niuertoq: Simon Petersen Ukioq sananeqarfia: 1991 Annertussusaa: 480 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 152

NUUSSUAQ

Niuertoq: Arkaluk Karlsen Ukioq sananeqarfia: 1997 Annertussusaa: 495 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 175

SIORAPALUK

Ukioq sananeqarfia: 1968/94/97 Imaqarsinn.: 220 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

AAPPILATTOQ

INNAARSUIT

Ukioq sananeqarfia: 1984/97/20/14 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit: 7 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

Niuertoq: Mette Kristensen Ukioq sananeqarfia: 1990/00 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 172

NUUSSUAQ

QAANAAQ

Ukioq sananeqarfia: 1984/90/00 Imaqarsinn.: 350 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

TASIUSAQ

Niuertoq: Susanne Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1996 Annertussusaa: 440 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 258

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Pisiniarfiup pisortaa: Larsigne Kvist Ukioq sananeqarfia: 1999/00 Annertussusaa: 1.156 m2 Sulisut: 12 Innuttaasut: 630

TASIUSAQ

Ukioq sananeqarfia: 1980/97/06 Imaqarsinn.: 1070 m3 Tankit: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

INNAARSUIT

Ukioq sananeqarfia: 1986/97/01 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

QAANAAQ,

Ikummatissaasivilerisoq: Inukitsorujuk Henningsen Ukioq sananeqarfia: 1954/84/94/10/16 Imaqarsinn.: 3.126 m3 Tankit: 10 Sulisut: 3

UPERNAVIK

Pisiniarfiup pisortaa: Uthilie Karlsen Ukioq sananeqarfia: 1954/01 Annertussusaa: 2.240 m2 Sulisut: 35 Innuttaasut: 1.099

KANGERSUATSIAQ

Niuertoq: Jan Christiansen Ukioq sananeqarfia: 1997/98 Annertussusaa: 280 m2 Sulisut: 6 Innuttaasut: 151

QEQERTAT

Niuertoq: Nukagpiรกnguak Jerimiassen Ukioq sananeqarfia: 1965 Annertussusaa: 30 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 26

UPERNAVIK

Ikummatissaasivilerisoq: Roberth Juliussen Ukioq sananeqarfia: 1969/75/13 Imaqarsinn.: 5.800 m3 Tankit: 8 Sulisut: 5

KANGERSUATSIAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1982/2001 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit: 60 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SAVISSIVIK

Niuertoq: Helene Ivik Eliassen Ukioq sananeqarfia: 1974/98 Annertussusaa: 465 m² Sulisut: 3 Innuttaasut: 61

KULLORSUAQ

Niuertoq: Inuttaqanngikkallarpoq Ukioq sananeqarfia: 1964/97/12/16 Annertussusaa: 515 m2 Sulisut: 12 Innuttaasut: 422

SAVISSIVIK

Ukioq sananeqarfia: 1979/97 Imaqarsinn.: 350 m³ Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KULLORSUAQ

Ukioq sananeqarfia: 1969/83/99/08 Imaqarsinn.: 960 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SIORAPALUK

Niuertoq: Sauninnguaq Uvdloriak Ukioq sananeqarfia: 1992 Annertussusaa: 200 m² Sulisut: 3 Innuttaasut: 43

UPERNAVIK KUJALLEQ UPERNAVIK KUJALLEQ

Niuertoq: Justus Josvassen Ukioq sananeqarfia: 1973/97 Annertussusaa: 345 m² Sulisut: 5 Innuttaasut: 197

Ukioq sananeqarfia: NN/1982 Imaqarsinn.: 325 m³ Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

NUNAP IMMIKKOORTUA Kangia

ISERTOQ

Niuertoq: Peter Ignatiussen Ukioq sananeqarfia: 1967 Annertussusaa: 240 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 64

ITTOQQORTOORMIIT

ISERTOQ

Ukioq sananeqarfia: 1986/98/05 Imaqarsinn.: 250 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

ITTOQQORTOORMIIT KULUSUK

Ikummatissaasivilerisoq: Jan Lorentzen Ukioq sananeqarfia: 1976/83/11 Imaqarsinn.: 2.730 m3 Tankit: 2 Antal medarbejder: 2

KUUMMIUT

Niuertoq: Otto J. Umerineq Ukioq sananeqarfia: 1996 Annertussusaa: 350 m2 Sulisut: 9 Innuttaasut: 248

TASIILAQ

Pisiniarfiup pisortaa: Martha Mikaelsen Ukioq sananeqarfia: 2002 Annertussusaa: 2.984 m2 Sulisut: 50 Innuttaasut: 1.985

Niuertoq: Karoline Sianiale Ukioq sananeqarfia: 1980/01 Annertussusaa: 275 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 241

KUUMMIUT

Ukioq sananeqarfia: 1971/80/08 Imaqarsinn.: 1100 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

TASIILAQ

Ikummatissaasivilerisoq: Kaagaaq Uitsatikitseq Ukioq sananeqarfia: 1968/76/83/05 Imaqarsinn.: 7.074 m3 Tankit: 10 Sulisut: 5

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Niuertoq: Naja Pike (niuertuugall.) Ukioq sananeqarfia: 1964/99/12 Annertussusaa: 650 m2 Sulisut: 12 Innuttaasut: 345

KULUSUK

Ukioq sananeqarfia: 1971/1980/2006 Imaqarsinn.: 1010 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SERMILIGAAQ

Niuertoq: Harald Bajare Ukioq sananeqarfia: 1979/98 Annertussusaa: 460 m2 Sulisut: 5 Innuttaasut: 209

TIILERILAAQ

Niuertoq: Rosalia Korneliussen Ukioq sananeqarfia: 1981 Annertussusaa: 220 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 96

SERMILIGAAQ

Ukioq sananeqarfia: 1984/86/98/04 Imaqarsinn.: 520 m3 Tankit: 9 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

TIILERILAAQ

Ukioq sananeqarfia: 1985/98/07 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NUNAP IMMIKKOORTUA Uummannap Sullua

IKERASAK

Niuertoq: Birthe Eriksen Ukioq sananeqarfia: 1970/96 Annertussusaa: 300 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 233

NIAQORNAT

Niuertoq: Thea MÃ¸rch Ukioq sananeqarfia: 2012 Annertussusaa: 250 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 35

QAARSUT

Ukioq sananeqarfia: 1969/82/88/99 Imaqarsinn.: 450 m3 Tankit: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

UKKUSISSAT

Ukioq sananeqarfia: 1984/1999 Imaqarsinn.: 345 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

IKERASAK

Ukioq sananeqarfia: 1968/71/84/00 Imaqarsinn.: 410 m3 Tankit: 9 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NIAQORNAT

Ukioq sananeqarfia: NN/1974/02 Imaqarsinn.: 180 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SAATTUT

Niuertoq: Marie Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1971/99 Annertussusaa: 600 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 226

UUMMANNAQ

Pisiniarfiup pisortaa: Ane Broberg Ukioq sananeqarfia: 1987 Annertussusaa: 1.200 m2 Sulisut: 33 Innuttaasut: 1.407

QAARSUT

Niuertoq: Ane Louise Jensen Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1979/95 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 174

SAATTUT

Ukioq sananeqarfia: 1977/20 Imaqarsinn.: 610 m3 Tankit: 8 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

UKKUSISSAT

Niuertoq: Elisabeth Hansen Ukioq sananeqarfia: 1972 Annertussusaa: 360 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 154

UUMMANNAQ

Ikummatissaasivilerisoq: Amos Pjetturson Ukioq sananeqarfia: 1968/74/84 Imaqarsinn.: 8.446 m3 Tankit: 11 Sulisut: 5

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

NUNAP IMMIKKOORTUA Qeqertarsuup Tunua

AASIAAT

Pisiniarfiup pisortaa: Ove Jeremiassen Ukioq sananeqarfia: 1961/82 Annertussusaa: 1.245 m2 Sulisut: 34 Innuttaasut: 3.069

IKAMIUT

Niuertoq: Cecilie L. Abelsen Ukioq sananeqarfia: 1988 Annertussusaa: 210 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 86

KANGAATSIAQ

Niuertoq: Aqissiaq Berthelsen Ukioq sananeqarfia: 2007 Annertussusaa: 1.409 m2 Sulisut: 17 Innuttaasut: 520

OQAATSUT

Ukioq sananeqarfia: NN/2001 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

AASIAAT

Ikummatissaasivilerisoq: SÃ¸ren Olsvig Ukioq sananeqarfia: 1948/67/82/14 Imaqarsinn.: 20.000 m3 Tankit: 10 Sulisut: 4

IKAMIUT

Ukioq sananeqarfia: 1984/ NA Imaqarsinn.: 200 m3 Tankit: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KANGAATSIAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1978/1998 Imaqarsinn.: 1765 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

QASIGIANNGUIT

Pisiniarfiup pisortaa: Kristian Lyberth Ukioq sananeqarfia: 1961/02 Annertussusaa: 1.386 m2 Sulisut: 22 Innuttaasut: 1.081

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

AKUNNAAQ

Niuertoq: Juliane Olsen Ukioq sananeqarfia: 1951 Annertussusaa: 275 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 66

IKERASAARSUK

Niuertoq: Marie Gerda Petersen Ukioq sananeqarfia: 1993 Annertussusaa: 358 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 90

KANGERLUK

Niuertoq: Jensine Olsen Ukioq sananeqarfia: 1984 Annertussusaa: 462 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 11

QASIGIANNGUIT

Ikummatissaasivilerisoq: Jens Aqqaluk Brandt Ukioq sananeqarfia: 1964/72 Imaqarsinn.: 8.570 m3 Tankit: 9 Sulisut: 2

AKUNNAAQ

ATTU

Ukioq sananeqarfia: NN/1983 Imaqarsinn.: 300 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

Niuertoq: Peter Alaufesen Ukioq sananeqarfia: 1959 Annertussusaa: 645 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 203

IKERASAARSUK

ILIMANAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1993 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KANGERLUK

Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 150 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

QEQERTARSUAQ

Pisiniarfiup pisortaa: Karl Brandt Ukioq sananeqarfia: 2006 Annertussusaa: 1.510 m2 Sulisut: 27 Innuttaasut: 839

Niuertoq: Jane Villadsen Ukioq sananeqarfia: 1959 Annertussusaa: 462 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 53

KITSISSUARSUIT

Niuertoq: Nanna L. Abelsen Ukioq sananeqarfia: 1945/03 Annertussusaa: 354 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 50

QEQERTARSUAQ

Ikummatissaasivilerisoq: Frederik Broberg Ukioq sananeqarfia: 1950/72/86/03 Imaqarsinn.: 5.130 m3 Tankit: 10 Sulisut: 4

ATTU

Ukioq sananeqarfia: 1987/2002 Imaqarsinn.: 440 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

ILIMANAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1996 Imaqarsinn.: 160 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KITSISSUARSUIT

Ukioq sananeqarfia: NN/993 Imaqarsinn.: 280 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

QEQERTAQ

Niuertoq: Edvard Frederiksen Ukioq sananeqarfia: 1963/85 Annertussusaa: 538 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 114

IGINNIARFIK

Niuertoq: Ulrikka Vetterlain Ukioq sananeqarfia: 1993 Annertussusaa: 150 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 76

ILULISSAT, ENGROS

Immikkoortortami aqutsisoq: Lars Wille Ukioq sananeqarfia: 2019 Annertussusaa: 195 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 4.442

NIAQORNAARSUK

Niuertoq: Kiistaaraq L. Frederiksen Ukioq sananeqarfia: 1969 Annertussusaa: 750 m2 Sulisut: 9 Innuttaasut: 249

QEQERTAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1994 Imaqarsinn.: 380 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

IGINNIARFIK

Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 140 m3 Tankit: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

ILULISSAT

Ikummatissaasivilerisoq: Flemming Karlo Lassen Ukioq sananeqarfia: 1957/66/76/15 Imaqarsinn.: 20.525 m3 Tankit: 8 Sulisut: 4

NIAQORNAARSUK

Ukioq sananeqarfia: NN/1987/2008 Imaqarsinn.: 444 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SAQQAQ

Niuertoq: Katrine Frederiksen Ukioq sananeqarfia: 1952/99 Annertussusaa: 738 m2 Sulisut: 7 Innuttaasut: 132

OQAATSUT

Niuertoq: Anine Olsen Ukioq sananeqarfia: 1990/94 Annertussusaa: 271.5 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 29

SAQQAQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1994/2013/2018 Imaqarsinn.: 500 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

NUNAP IMMIKKOORTUA Kitaa

ATAMMIK

Niuertoq: Anthonette Jakobsen Ukioq sananeqarfia: 2005 Annertussusaa: 592 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 190

KAPISILLIT

Niuertoq: Inger Lukassen Ukioq sananeqarfia: 1939/97 Annertussusaa: 556,9 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 52

PAAMIUT

Ikummatissaasivilerisoq Leif Kristiansen Ukioq sananeqarfia: 1962/72/04 Imaqarsinn.: 7820 m3 Tankit: 6 Sulisut: 2

ATAMMIK

Ukioq sananeqarfia: 2000/2015 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KAPISILLIT

Ukioq sananeqarfia: 1974/98/00 Imaqarsinn.: 240 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

QEQERTARSUATSIAAT

Niuertoq: Otto Larsen Ukioq sananeqarfia: 1969/09 Annertussusaa: 550 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 169

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

ITILLEQ

Niuertoq: Elias Dahl Ukioq sananeqarfia: 1987/97 Annertussusaa: 330 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 89

MANIITSOQ

Ikummatissaasivilerisoq: Finn Løvstrøm Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Imaqarsinn.: 16.400 m3 Tankit: 10 Sulisut: 3

QEQERTARSUATSIAAT

Ukioq sananeqarfia: 1974/15 Imaqarsinn.: 302 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

ITILLEQ

Ukioq sananeqarfia: NN/1984 Imaqarsinn.: 170 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NAPASOQ

Niuertoq: Nielsine Johnsen Ukioq sananeqarfia: 1978 Annertussusaa: 120 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 89

SARFANNGUIT

Niuertoq: Freda Kajussen Ukioq sananeqarfia: 1922 Annertussusaa: 230 m2 Sulisut: 5 Innuttaasut: 126

KANGAAMIUT

Niuertoq: Signe Kreutzmann Larsen Ukioq sananeqarfia: 1967/98 Annertussusaa: 401 m2 Sulisut: 12 Innuttaasut: 353

NAPASOQ

Ukioq sananeqarfia: 1983/ NN Imaqarsinn.: 320 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SARFANNGUIT

Ukioq sananeqarfia: NN/1975/96 Imaqarsinn.: 238 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

KANGAAMIUT

Ukioq sananeqarfia: 1982/2012 Imaqarsinn.: 950 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NUUK

Ikummatissaasivilerisoq: René Lyberth Møller Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Imaqarsinn.: 48.500 m3 Tankit: 10 Sulisut: 6

SISIMIUT

Ikummatissaasivilerisoq: Hans Johansen Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Imaqarsinn.: 26.500 m3 Tankit: 13 Sulisut: 5

KANGERLUSSUAQ

KANGERLUARSORUSEQ

Niuertoq: Marie T. Larsen Ukioq sananeqarfia: 1967 Annertussusaa: 506 m2 Sulisut: 16 Innuttaasut: 499

Ikummatissaasivilerisoq: Kim Davidsen Ukioq sananeqarfia: 1950/65/68/84/16 Imaqarsinn.: 43.700 m3 Tankit: 9 Sulisut: 3

NUUK, ENGROS

PAAMIUT

Quersuartigut tuniniaanermi pisortaq: Jens Bang Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Annertussusaa: 247,2 m2 Sulisut: 18 Innuttaasut: 17.635

Pisiniarfiup pisortaa: Jørgen Mørch Ukioq sananeqarfia: 1987 Annertussusaa: 411 m2 Sulisut: 17 Innuttaasut: 1.308

SISIMIUT, KIFFARTUUSSIVIK

Ukioq sananeqarfia: 1970 Annertussusaa: 6.479 m2 Sulisut: 102 Innuttaasut: 5.582

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

NUNAP IMMIKKOORTUA Kujataa

AAPPILATTOQ

Niuertoq: Isakke Benjaminsen Ukioq sananeqarfia: 1978/00 Annertussusaa: 627 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 103

ARSUK

Ukioq sananeqarfia: NN/73/11 Imaqarsinn.: 400 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NARSAQ

Pisiniarfiup pisortaa: Thomas Kristoffersen Ukioq sananeqarfia: 1958 Annertussusaa: 1.600 m2 Sulisut: 19 Innuttaasut: 1.374

QASSIARSUK

Ukioq sananeqarfia: 1972/96 Imaqarsinn.: 218 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

AAPPILATTOQ

Ukioq sananeqarfia: 1971/16 Imaqarsinn.: 240 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

EQALUGAARSUIT

Niuertoq: Kristine Poulsen Ukioq sananeqarfia: 1963/99 Annertussusaa: 195 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 50

NARSAQ

Ikummatissaasivilerisoq: Kristian Stach Olsen Ukioq sananeqarfia: 1970 Imaqarsinn.: 8.540 m3 Tankit: 8 Sulisut: 2

QASSIMIUT

Niuertoq: Angaju Lorentzen Ukioq sananeqarfia: 1938 Annertussusaa: 411 m2 Sulisut: 1 Innuttaasut: 18

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

ALLUITSUP PAA

Niuertoq: Aqqa Pavia Josefsen Ukioq sananeqarfia: 1952/98 Annertussusaa: 857 m2 Sulisut: 8 Innuttaasut: 194

EQALUGAARSUIT

Ukioq sananeqarfia: 1983/ NN Imaqarsinn.: 250 m3 Tankit: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NARSARMIJIT

Niuertoq: Julius Jakobsen Ukioq sananeqarfia: 1968 Annertussusaa: 281 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 62

QASSIMIUT

Ukioq sananeqarfia: 1982/ NN Imaqarsinn.: 220 m3 Tankit: 3 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

ALLUITSUP PAA

Ukioq sananeqarfia: 1972/01 Imaqarsinn.: 950 m3 Tankit: 5 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

IGALIKO

AMMASSIVIK

Niuertoq: Paniaraq Frederiksen Jensen Ukioq sananeqarfia: 1963/86 Annertussusaa: 283 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 36

IGALIKO

Niuertoq: Asa Egede Ukioq sananeqarfia: 1932/96 Annertussusaa: 247.2 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 24

Ukioq sananeqarfia: 1970/12 Imaqarsinn.: 116 m3 Tankit: 2 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NARSARMIJIT

NARSARSUAQ

Ukioq sananeqarfia: 1972/08 Imaqarsinn.: 203 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

SAARLOQ

Niuertoq: Kristine Poulsen (fung) Ukioq sananeqarfia: 1970 Annertussusaa: 240 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 23

Niuertoq: SÃ¸rine Isaksen Ukioq sananeqarfia: 1958 sioqqullugu Annertussusaa: 254 m2 Sulisut: 15 Innuttaasut: 124

SAARLOQ

Ukioq sananeqarfia: 1972/00 Imaqarsinn.: 123 m3 Tankit: 4 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

AMMASSIVIK

Ukioq sananeqarfia: 1972/13 Imaqarsinn.: 51 m3 Tankit: 2 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

NANORTALIK

Pisiniarfiup pisortaa: Henriette Josefsen Ukioq sananeqarfia: 1984 Annertussusaa: 1.345 m2 Sulisut: 21 Innuttaasut: 1.264

QAQORTOQ

Ikummatissaasivilerisoq: Ingivaq Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1961/78/15 Imaqarsinn.: 24.790 m3 Tankit: 10 Sulisut: 3

TASIUSAQ

Niuertoq: Mariane S. Heilmann Ukioq sananeqarfia: 1925 Annertussusaa: 441 m2 Sulisut: 2 Innuttaasut: 44

ARSUK

Niuertoq: Hanne Jakobsen Ukioq sananeqarfia: 1992 Annertussusaa: 410 m2 Sulisut: 4 Innuttaasut: 83

NANORTALIK

Ikummatissaasivilerisoq: Markus Eliassen Ukioq sananeqarfia: 1970 Annertussusaa: 4.960 m3 Tankit: 9 Sulisut: 2

QASSIARSUK

Niuertoq: Jakobine Nielsen Ukioq sananeqarfia: 1964 Annertussusaa: 298.6 m2 Sulisut: 3 Innuttaasut: 37

TASIUSAQ

Ukioq sananeqarfia: 1968/97 Imaqarsinn.: 81 m3 Tankit: 6 Isumaginnittoq: Pilersuisoq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

FOTO HORISONT

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

INUIT NUTSERNERAT KNI-p niuernermi ingerlatsinermini tunngavigisaa annerpaaq illoqarfinni nunaqarfinnilu mikinerni ippoq, sumiiffinnilu taakkunanni innuttaasut ukiuni kingullerni qulini ikiliartuinnarsimapput. Nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni ukiuni kingullerni tallimani innuttaasut 1.300-nik ikilinikuupput, assigalugu 5,5 %. Nunatsinni innuttaasut ulloq 1. januar 2020 amerlassusaat katillutik 2019-imut sanilliullugu 0,2 %-ip nalinganut amerlial lalaarsimapput, KNI-lli tuniniaaviini innuttaasut suli ikiliar torput, niuerfitsinni 2019-imiit 2020-mut inuit 416-inik ikileriarsimapput, assigalugu 1,9 %. Inuit allamut nutsernerat KNI-p isertitaanut siuariartornissamullu periarfissaanut assut ajornartorsiutsitsivoq. Suliffeqarfissuup aalajangersimasumik aningaasartuutigisartagai allan nguuteqanngillat, tassami sumiiffinni pisiniarfiit imminut akilersinnaanngitsumik ingerlasut matuinnarneqarsinnaan

ngillat. Pilersuisussaatitaaneq pillugu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfigineqarput, isumaqatigiissullu qaqugukkulluunniit eqquutsipparput. Sumiiffinni KNI-p tunininiaaffigisaani inuit ikiliartortuarnerisa suliffeqarfiup nioqqutissanik pilersuinermini aningaasartuutaanik matussutissaasunik naammaattunik isertitaqarnissaa ajornakusoortikkiartuinnartussaavaa. Nunatsinni ullutsinni inuit nutsernerat atugassat ilagiinnarpaat. Inuit nutserarnerat KNI-mi periusissiornermi piviusorsiortumik tunngavigalugu sulineq ingerlanneqarpoq.

Nikerarnerit Illoqarfiit

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2019-20

32.720

32.953

33.214

33.477

33.641

34.162

521

Illoqarfiit KNI-p unammillerfigisai

7.383

7.319

7.200

7.076

7.116

6.908

-208

Illoqarfiit KNI-p kiffartuunnissaannik isumaqatigissuteqarfigisai

7.156

6.951

6.923

7.021

7.050

Nunaqarfiit KNI-p kiffartuunnissaannik isumaqatigissuteqarfigisai

8.555

8.468

8.382

8.167

8.063

7.855

-208

169

155

141

136

122

106

-16

55.983

55.846

55.860

55.877

55.992

56.081

-0,2%

0,0%

0,2%

Illoqarfiit KNI-p nioqquteqarfiginngisai

Illoqarfiit / Nunaqarfiit avataanni Inoqarfiit katillugit Ukiup siulianiit nikerarneq

Nikerarnerit KNI-p tuniniaavigisai

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2019-20

Illoqarfiit KNI-p unammillerfigisai

7.383

7.319

7.200

7.076

7.116

6.908

-208

Illoqarfiit KNI-p kiffartuunnissaannik isumaqatigissuteqarfigisai

7.156

6.951

6.923

7.021

7.050

Nunaqarfiit KNI-p kiffartuunnissaannik isumaqatigissuteqarfigisai

8.555

8.468

8.382

8.167

8.063

7.855

-208

23.094

22.738

22.505

22.264

22.229

21.813

-416

-1,5%

-1,0%

-1,1%

-0,2%

-1,9%

KNI-p tuniniaavigisai katillugit Ukiup siulianiit nikerarneq

Paasissutissanik aallerfik: Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik ulloq 1. januar 2020

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

ANINGAASALIISSUTIT Nioqqutissanik ikummatissamillu tuniniaanermik ingerlatsiviit tamarmik iluarsaassinermut kinguaattoorfiupput. Kinguaattooqqaneq periusissiornermi Killingusaami tunngavigalugu qanorlu iliuuseqarfigalugu sulisoqarpoq - tassami iluarsaassinissamut kinguaattoorutaasut ikilisinneqartariaqarput. Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi kinguaattoorutit tassaapput illuutit 400-t sinnillit assigiinngitsutigut iluarsaanneqartussat. Ikummatissamik nioqquteqarluni ingerlatsivimmi kinguaattoorutit tassaapput ikummatissaasiviit isumannaallisaanerullu imminnut illersorsinnaasuunissaat anguniarlugu iluarsaassinermi aserfallatsaaliinermilu suliassat suliarineqartariaqartut. Ikummatissamik tuniniaanermi ingerlatsivimmi ukiuni kingul lerni qulini iluarsaassinermi pilersaarut tunngavigalugu suliso qarpoq, kinguattoorutillu katillugit 500 mio. DKK-it taama ililluni ikilisarneqarlutik. Ukiup naatsorsuiffiusup 2019/20-p naanerani 120 mio. DKK nalinganut suli kinguaattooqqasoqarpoq, taakkulu ukiut tulliuttut tallimat ingerlanerini suliarineqarniartussaapput.

paarutissaagaluanut sanilliullugu nalikilliliinerit amerliartuinnartussaanerat. Nalikilliliisarnermi annertusiartuinnartoq nioqquteqarnermik ingerlatsiviup siunissami isertikkumaagassaanik ilanngartuutaaginnartussaavoq. Ullumikkut nioqquteqarnermik ingerlatsiviup ukiumut ikinnerpaamik 40 - 50 mio. DKK aningaaliissutissatut illikartittarpai. Illuutit ullumikkutut isikkuat atuinnarniarlugu iluarsaas sinermut aserfallatsaaliinermullu, assersuutigalugu ukiuni 20-ni tulliuttuni, ukiut tamaasa 15 - 20 mio. DKK qaavatigut illikartinneqartariaqarput. Aningaasanik taamak amerlatigisunik aningaasaliisoqarnissaanut pisariaqartitsinermi suliffeqarfiup isertitamigut akiliutissaqarsinnaaneranut tunngatillugu periusissiornermi annertuumik ukkassineq pisariaqarpoq. Iluarsaassinermut aningaasaliisarnermi ukiut tamaasa ani ngaasarpassuit illikartinneqartaraluartut aningaasaliissutit tamaasa atornissaat ajornartorsiorfiugajuppoq, Tamannalu pissuteqarpoq sanaartornissami akuersissutit pissarsiarineqanngitsoorsimanerat imaluunniit sanasussat nunaqarfinnukarsinnaasut piukkunnartut pissarsiariuminaassimanerat.

Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi iluarsaassinermi aserfallatsaaliinermilu kinguaattoorutit ukiumi naatsorsuiffiusumi 2016/17-imi 300 mio. DKK-nut naatsorsorneqarput. Kinguaattoorutit nalingat ukiup naatsorsuiffiusup 2019/20-p naanerani 300 - 350 mio. DKK-it missanniipput.

Takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aningaasaliissutissatut missi ngersuusiarineqarsimasut ukiut naatsorsuiffiusut sisamat i ngerlanerini patsisaasutut qulaani taaneqartut pissutigalugut piviusunngortinneqarsinnaasimanngitsut.

Kinguaattoorutit suneqaratik ikilisarneqanngikkunik nioqquteqarnermik ingerlatsivimmi aningaasartuutit siunissami amerliartuinnassapput. Tamannalu tunngaveqarpoq ilaatigut nukissiuuteqarnermik atuilluarnerusunik ingerlatsinermi si-

Ukiuni kingullerni sisamani iluarsaassinissami 84 mio. DKK-t nalinganut kinguaattoorutit ukiuni naatsorsuiffiusussani aggersuni angummaffigineqarlutik suliarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Aningaasaliinerit - nioqquteqarneq (mio. DKK) Aningaasaliissutissatut missingersuutit Aningaasaliissutit atorneqartut Aningaasaliissutissatut missingersuutit atorneqanngitsut

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

2019/20

2018/19

2017/18

2016/17

I alt

107,8

81,7

58,8

70,5

318,8

81,0

73,3

42,5

38,4

235,2

26,8

8,4

16,3

32,1

83,6

PERIUSISSIAQ

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

KILLINGUSAAQ KNI-p periusissiaa KNI-p suliassaraa pisisartunut, sulisunut, piginnittunut inuiaqatigiinnilu imminut akilersinnaasumik ineriartornermi nuannaarutaasussamik niuernermik kiffartuussinissamillu ingerlatsinissaq.

suliniuteqarfigisallu sisamaasut iluini annertuumik angusaqartoqareernikuuvoq: Isertitat, Siuariartorneq, Taqqissuut aamma Aningaasaliinerit. Periusissiornermi suliniutitut ingerlan neqartut suliaqarfigiuarnerisigut qulakkeerneqarpoq KNI-p siumukartuaannar nissaa, taama ilillunilu pisisartut pisariaqartitaasa allanngorarnerat inuia qatigiillu tunngaviusumik ineriartornerat malinnaavigineqartuarluni. KNI-p pingaarnertut suliassaa soorunami tassaavoq pilersuinissamik qulakkeerinninnissaq, periusissiornitsinnili pingaarnersiuilluta qulaakkiissavarput siunissami suut ajornartorsiutigineqalersinnaasut nutaamik eqqarsarluta sillimaffiginissaat aamma pilersuinitsinni suli pitsaanerusunik aaqqiissuteqartarnissarput, pisisartutsinnut Nunatsinnilu inuiaqatigiinnut nuannaarutaasumik.

Anguniagaavoq KNI nutaaliortuullunilu nunarsuarmiooqataasutullu eqqarsassasoq kiisalu nunaqarfinni mikinerpaani ulluinnarni inuunermik aamma paasisimasaqarluinnassasoq. Killingusaaq KNI-mut pingaarnertut siunnerfiliivoq anguniagassiillunilu kiisalu suliffeqarfissuup suliaqarfigisaanut aaqqissuussineranullu siunnerfiliilluni. KNI-p periusissiaa ataatsimoortumik pilersaaruteqarnissamut kiisalu piffissami 2017- 2020-mi periusissiamik sulia qarnerup nalaani suliniuteqarnissamut qulakkeerinnippoq. Periusissiornerup nalaani suliniutissat pingaarnerit sisamat iluini suliat atuutsinneqalernissaannik sulineq ukiumi naatsorsuiffimmi 2019/20-mi ingerlatiinnarneqarpoq. Periusissiorluni sulinerup ingerlanerani piffissap atorneqartussap 75 %-ia ingerlareersimalerpoq,

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

KNI Nunatsinni sumiiffinni tamani niuernermik ataatsimik arlalinnilluunniit ingerlataqarnermigut tamani ippoq. Tassa Nunatsinni ulluinnarni qanorluunniit akuuvugut. Taamaattumik KNI-p inuiaqatigiinni ineriartornermi peqataa-

nissamut akisussaaqataalluinnarnera eqqummaariffigeqaarput, akisussaaffillu tamanna sunniuteqarluartumik suliarissagutsigu pisariaqarpoq KNI-p akilersinnaasumik ingerlatsinissaa. Periusissiornermi aalajangersimasuni ersarissumik suliniutit piviusun ngortinnerisigut ukiut naatsorsuiffiusut kingulliit arfineq-marluk ingerlanerini KNI ingerlalluarluni akilersinnaasumik pilernikuuvoq, ilutigalugulu pisisar tut pisariaqartitaat suli aamma an nertunerusumik eqqummaariffigilernikuullugit. Tamannali isumaqanngilaq KNI-p angu niakkani angugai, tassami inuiaqatigiinni ineriartorneq ilutigalugu anguniagaq aamma allanngoriartortarpoq, taamaattumik tamanna isumaqarpoq periusissiornikkut siunnerfigineqartoq eqqortumik suliarineqarsimasoq. KNI-mi ingerlatseriaatsit suleriaatsillu pitsan ngorsartuarlugit sulisoqartarpoq, soorluttaaq KNI-p ingerlatsinermi iluani Nunatsinni siuariartorfiusinnaasutut periarfissat misissortuaannarai.

PERIUSISSIAQ

Takorluugaq

KNI uummaarissumik akilersinnaasumillu ingerlatserusuppoq, pisisartut paasilluarlugit pisariaqartitaallu eqquutsillugit, imaaliorluta: • Pisiniarfigerusunnarnersaalluta • Nunatsinni suliffeqarfinni pitsaanersaalluta • Inuiaqatigiinni ineriartornermi peqataalluta

SULINIUTISSAT Isertitat • Nioqqutissanik piniartarneq nioqqutissanik aqutsineq • Assartuineq nioqqutissanik tikittunik nalunaarsuinerup pitsanngorsarnera • Illuutit quersuaateqarnermi pitsanngorsaaneq • Neqi isertitanik qaffassaaneq

Siuariartorneq • Pilersuisoq Unammillerfiusuni siuariartorneq • Pilersuisoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfigisani siuariartorneq • Engros siuariartorneq • Nittarsaassineq nittarsaassinermut periusissiaq siuariartornermut tunngavileeqataasoq

Taqqissuut

Aningaasaliinerit

• Piginnaanngorsaaneq niuertunut, quersuup ittuinut ikummatissaasiviillu pisortaannut sammititaq

• Aningaasaliissutissat qanoq atorneqartarnissaannik imalimmik politikki suliarineqassaaq

• Tuniniaanermik pikkorissarneq

• Nutartigassat pisariaqartut siuariarnissarlu eqqarsaatigalugit Pilersuisumut tunngatitamik sanaartugassat pillugit periusissiorneq

• Suliffeqarfimmi namminermit sulisussarsiortarneq nukittorsarniarlugu ilinniartoqarnerup nukittorsarnera • Sulisorisat eqqarsaatigalugit naleqartitanik atuuttuulersitsineq

• Sanaartugassanut periusissiorneq nangillugu, Polaroilimili namminermi assartuineq/ uninngasuuteqarneq pitsan ngorsarniarlugu aningaasaliineq Niuernermut pitsaasumut tunngaviliisut tapersersorniarlugit KNI-mi ERP systemip piginnaasaqarnerulernera

NALEQARTITAT

Pisisartunik qitiutitsineq | Akisussaassuseq | Nutaamik eqqarsarneq | Suleqatigiinneq

Suliassaq

KNI-p suliassaraa pisisartunut, sulisunut, piginnittunut inuiaqatigiinnilu ineriartornermi nuannaarutaasussamik niuernermik kiﬀartuussinissamillu ingerlatsinissaq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

KNI-MIK NITTARSAASSINEQ massarsiorfiusumillu attaveqaqatiginnittussaasugut. Pisisartut taama ilillutik malugalugulu takussavaat ilumut taakku pillugit atasugut pisariaqartitaallu paasisimagivut. Tamakkulu tamarmik aatsaat iluatsinneqarsinnaapput oqimaaqatigiisitsineq ajunngippat.

KNI ukiuni 246-ni Nunatta aqqutitigut ataqatigiissarneqarneranut inuunermilu tunngavissaqartitsisutut pingaarutilittut tunngaviusimavoq. Taamaattumik naleqquttuunissarput Nunatsinnilu innuttaasunut akuunissarput nammitsinneereerpoq, illoqarfissuarmi nuna qarfinnguamiluunniit najugaqaraluaruit. Suliassaq uagutsinnut suli taannaavoq: Inuiaqatigiinnut aamma sumiiffinni najugaqartunut ikinnerpaanut pilersuinerup inuuniarnermilu tunngavissanik qulakkeerinninnissaq. Imaanngitsoq aningaasatigut iluanaarutigiuaannaratsigu, kisiannili inuiattut kinaassutsitsinnut pingaaruteqarluinnarmat, aamma qanoq iliuutsitsinni ilaalluinnarmat. Minnerunngitsumillu attaveqaqatigiinnermut KNI-llu qanoq nittarsaanneqarneranut tunngatillugu.

Oqaasinngorlugu, assinngorlugu nioqqutillu atorlugit attaveqarneq Pisisartut KNI-llu akornanni attaveqaqatigiinneq ingerlalluassappat attaveqarneq tamatigut naleqquttuusariaqarpoq naligiissumillu piffiusariaqarluni. Oqaatsivullu iliuutsinik malitseqartissavavut: Suliassatta pingaarnerit ilagaat pisisartutta Pilersuisup pisiniarfiini angerlarsimasutut misigitinnissaat. Taama iliortarpugut assit Nunatsinni ulluinnarni inuunermi assilisartakkavut atorlutigit, assillu pisiniarfinni kusassaatitut atorneqartut nunap immikkoortuani sumiinneq apeqqutaatillugu allanngorartittarpavut, taamatullu iliornitsigut attuumassuteqarfiginninnerput pisiniarfitsigut aamma takutittarlutigu.

KNI tassaavoq Kalaallit Nunaat Oqaluttuarisaanerput qangaaniilli aal lartimmat unammillertitsinnut sanilliulluta kalaalerpalunnerusutut immitsinnut takutissinnaanerput periar fissarissaarfigineroqaarput. Taamaattumik KNI-p nittarsaassinerani sulinitsinni tunngavigaarput: ”Kalaallit inuunerat ilorleq”, ullutsinni kulturimik oqaluttuarisaanermillu paasisimasaqarfigilluinnagarput. Tamatumanilu kulturitsinnut ulluinnarnilu atukkanut nioqqutissior tarnerput sullissisarnerpullu aamma ingerlallutigu.

Kalaaliunitsinnik takutitsisarnerput KNI-mi ilusilersortakkavut atorlutigit pisarpoq, tassami Nunatsinni kusanartuliortartut eqqumiitsuliortartullu suleqatigalutigit nioqqutit assigiinngitsut saqqummiuttarpavut. Nioqqutit nammineq ilusilersortakkavut ulluinnarni nioqqutaaginnaratik aammali angerlarsimaffinni atorneqartuartussatut suliarisarpavut.

Taamaattumik nittarsaassinermik suliaqaraangatta avatangiisivut atorlutigit suliaqartarpugut. Sullinniakkatsinnut suna pingaaruteqarpa? Suna pisariaqartippaat? Ulluinnarni sunik ajornartorsiuteqartarpat? Apeqqutit tamakku tunngaviginerisigut qanoq oqarnerput iliuutsivullu pissusissamisuuginnartumik oqimaaqatigiisittarpavut. Pisisartut kiffartuunneqarnissaminnik pisariaqartitsinerini ulluinnarnilu nioqqutinik tunisassianillu pisariaqartitaannik sullittussaavavut, soorlu aamma paasissutissiisumik, atorsinnaasumik isu-

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Nioqqutit Polaroilimi pisiarineqarsimasut puukuinik utertitsisalernikkut pisisartut pisinerminni aningaasat atorsimasaasa ilaat utertittarpavut Nunatsinnik saligaatsitseqataanerinut qujassutitut. Timersoqatigiiffinnik qimuttunillu qimmeqarnerup pigiinnarneqarnissaanut tapiisarnitsigut Nunatsinni kulturitta pingaarutillip attatiinnarnissaanut inuiaqatigiinnut tapersersuisarpugut.

Nerisassiornermi ilitsersuutinik katersaateqarfipput Mamarisavut atorlutigu ulluinnarni nerisassioriaatsimut inooriaatsimullu isumassarsiortitsisarpugut, isumassarsiortitsinitsinnilu nerisassiassat ulluinnarnilu nioqqutit kikkunnit tamanit pisiarineqarsinnaasut atortarlutigit. Minnerunngitsumik pisisartuvut sapaatit akunnikkaartumik attavigiuartarpavut Pilersuisup neqeroorutaasa aviisitaasigut, ilannguttakkavummi tassaapput neriassiornissamut ilitsersuutit, susoqarnissaanik siunnersuutit paasissutissiinerillu kiisalu Nunatsinni nalliuttorsiutigisartakkavut.

Pitsaasumik isigineqarneq imaaliinnarluni pineq ajorpoq Tassa imaappoq, pisisartut Polaroilimut, Pilersuisumut, KNI Engrosimut, Neqimut, Pisisamut Kiffartuussivimmullu tunngatillugu pitsaasumik pitsaan ngitsumillu misisigartagaat ataatsimoortikkaanni tassaavoq isigineqaaterput. Pitsaasumik pisimagutta pisisartut suliavut, Nunatsinni inuunitsinnut tunngatillugu ataqatigiissumik saqqummiussavut, pisiniarfiliareerlutik pisiatik angerlaallugit nerriviup qaanut ilissavaat, iikkammut nivinngarlugit imaluunniit sunngiffimminni pinngortitamiluunniit atorlugit. Malugissavaat paasiumallutigit ulluinnarnilu nuannersumik misigitinniarlutigit ilungersuuteqarsimasugut. Uagutsinnut iluanaarutissaq alla tassaassaaq pitsaasumik isigineqarneq. Tassami pitsaasumik isigineqarnissaq nammineerluni takkunneq ajorpoq - ullulli tamaviisa sulissutigiuartariaqarparput.

PERIUSISSIAQ

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

PERIUSISSIAQ

TAQQISSUUT KNI-p piginnaanngorsaanermut suliniutaa Taqqissuut tassaavoq periusissiornermi Killingusaami suliniutinut sisamaa sunut iluaqutaasussaq. Taqqissuut sulisut tamarmik ilinniagaqarnissaannik piginnaan ngorsarnissaannillu pilersaarummik imaqarpoq. Inuttut sulisutullu ineriartornissaannik sulisut tamaasa neqeroorfigisarpavut. Ineriartortitsinissamik pilersaarusior toqartillugu inummut pineqartumut tassungarpiaq naleq qussarluarlugu pilersaarusiortoqartarpoq. Pilersaarusiornermi eqqummaariffigineqartarpoq sulisup sulianut piginnaasaanut tunngatillugu inuttullu siunnerfianut eqquutsitsinissaq. Ineriartortitsinermik ingerlatsineq pisiniarfitsinni, ikummatissaasivitsinni, toqoraavitsinni Kiffartuussivimmilu sulisunut tamanut atuuppoq.

KNI-mut pingaaruteqarluinnartuuvoq suliffeqarfiup kiffartuussineranik unammillersinnaaneranillu qaffassarsinnaanissaq siunertaralugu sulisut tamarmik piginnaanerminnik qaffassaajuarnissaat. Avatitsinni ineriartorneq nunarsuarmioqataanerpullu eqqarsaatigalugit maanna piginnaanerisavut naammagiinnarsinnaanngilavut. Avatangiisitta uagutsinnut piumasaqaataat eqquutsissinnaajumallugit sulisuvut ineriar tortittuaannartussaavavut.

79 71 56

62 50

Piginnaasanik ineriartortitsinissamik suliniummi piginnaas sassat assigiinngitsut sammineqartarput, tassami piginnaasat assigiinngitsut ataatsimoortinneqarunik sulisumik naleqquttumik pilersitsissapput. Piginnaasanik ineriartortitsineq imatut immikkoortitigaavoq: • Sulianut tunngasutigut piginnaasassat • Inuttut piginnaasassat • Inooqataanermi piginnaasassat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

15/16

16/17

17/18

18/19

19/20

KNI katillugu - ilinniartut amerlassusaat

PERIUSISSIAQ

SULIASSAT AKISUSSAAFFIILLU Aqutseriaatsimut tunngatillugu Leadership Pipelinemi isumaasoq KNI-mi suliarinissaa atorneqalernissaalu ukiumi naatsorsuiffiusumi 2018/2019-imili suliaralu aallartinneqarpoq. Leadership Pipelinemi periuseq atorlugu siunnerfeqarluartumik ataqatigiissumillu pitsaasumik aqutsinissami Suliassat Akisussaaffiillu ineriartortillugulu atuutsilerusupparput, tassami inissisimaffinni tamani sunniuteqarluartumik pisortaqarnissaq suliffeqarfimmillu ingerlatsilluarnissaq qulakkeerniarlugu suliffiup iluani nammineq pisortassarsiortarneq pisortatullu ineriartortitsinissaq pingaaruteqarpoq.

Siunertaq: • Pisortat suliffeqarfimmi sumiluunniit pisortaagaluarunik suliassatik akisussaaffitillu ilisimaarilluassagaat. • Suliffeqarfimmi pitsaasumik aqutsinissami pingaarutillit (kulturimut/suliamut tunngasut) nassuiarnissaat. • Pisortat tamarmik suliassaminnik akisussaaffimminnillu suliaqarnissaannut iluaqusernissaat pisortatullu nikinnermi ajornartorsiutaasartut nalinginnaanerpaat sungiusarnissaat.

Suliassat Akisussaaffinnilu siunertat pingaarnerit pingasut: 1. Aqutsilluarnissami suna aqunneqarnersoq apeqqutaavoq: Inissisimaffiit tamarmik sulinermi pingaartitaqarfiussapput (iluatsittumik suliassatit), pingaarnersiukkat (pingaarnersiuilluni piffissamik atuiffigisaq), pikkoriffigisassat (sapinngi- sassatit). 2. Pisortatut sulinermi nikilluni allami pisortaalernermi (ikaar- saarnermi) ajornartorsiortoqarsinnaavoq, tassami pisortatut sulinermi allatut pisortaaleraanni periutsit atortarsima- sat atorunnaarlugit allanik ilikkagassaqartarpoq. 3.

Sunniuteqarluartumik pisortaaneq pisortatut sulinermi ataqatigiissumik ingerlatsinerup pilersittarpaa. Leadership Pipeline atorlugu ataqatigiissumik aqutsisoqarnissaa, pisortat ineriartortinneqarnissaat periusissiamillu atuuttun- ngortitsineq anguneqarsinnaavoq.

• Suliffeqarfimmi pisortat pisortanngorumaartussallu suliassanut akisussaaffinnullu nassuiarneqareersunut atatillugu nalilersortuaannarneqarnissaasa malinnaavigineqartuarnissaasalu qulakkeernissaa.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

2019

Qupp. 52-imi atuaruk

KNI Niuffanneq 2019

KNI katerinneq qupp. 52-imi atuaruk

ineriartortitsineq

Piginnaasanik

qupp. 53-imi atuaruk

KNI-p aningaasaliiffigisai qupp. 50-imi atuaruk

Isikkulersuineq Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

qupp. 51-imi atuaruk

IMMIKKUT TAARUSUTAT

qupp. 55-imi atuaruk

Neqi pinngortitamik atuineq qupp. 58-imi atuaruk

ASA ULLUT TAMA EQ N PEQQISSUU

Polaroil isumannaallisaanerlu

ILLIT PILLUTIT ATAVUGUT Vi er til for dig

CSR Avis

qupp. 57-imi atuaruk

mamarisavut.gl

qupp. 52-imi atuaruk

CSR

KNI-mi ilusilersukkat

qupp. 54-imi atuaruk

2020

KNI avatangiisimik mianerinnittoq57-imi atuaruk

Ulluinnarni inuuneq tamanut akikinnerusoq qupp. 56-imi atuaruk

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

KNI-P ANINGAASALIIFFIGISAI Nunarput tamaat tapersersorparput - sumiiffinni ataasiakkaa ni Nunarpullu tamaat Kalaallit ulluinnarni inuunerat tassaavoq uagut suliffipput. Sulinitsinni suliassavut Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersanniit nunaqarfiit mikinersaannut tamani ipput. Taamaattumik ulluinnarni inuunermut akuuffigisatsinnut peqataanissarput pissusissamisuuginnarpoq. Tamatumani pineqarput suugaluit annertuut annikitsullu. Taamaattumik suliniutit isumassarsiallu ulluinnarni naapittakkavut tapersersortarpavut. Ani ngaasaliiffigisavut ataani taaneqartut aningaasaliiffigisartakkatsinni taakkutuaannaanngillat. KNI-p aningaasaliiffigisartagai nittartakkatsinni www.kni.gl-imi takuneqarsinnaapput.

tigiinnermullu tunngasutigut nammineq kajumissutsiminnik pimoorussilluinnarlutik annertuunik suliaqartarput. Pingaarnertut suliniuteqarfigisarpaat meeqqat inuusuttullu, aammali Nagdlúnguup utoqqarnut amerlasuunik sammisassaqartitsisarneq ingerlattarpaa. Timersoqatigiiffimmi qanorluunniit ukiullit inuunermilu sumut killinneq apeqqutaatinnagit tamaasa suliniuteqarfigisarpaat. Peqatigiiffimmi timersornerinnarmik sammisaqaratik inooqatigiinnermulli tunngasorpassuartigut aamma suliniuteqarluartartuupput. Nagdlúnguak´ aamma unnuarissani suleqataasarpoq, tassani meeqqat inuusuttullu unnuaannarmi angalaartut isumassortarlugit. Peqatigiiffiup suliai KNI-miit assut ataqqivavut, taamaattumik suliniutaannut tapersuiniarluta Nagdlúnguak´ pingaarnertut aningaasaliisuuffigaarput.

Nagdlúnguak´

Immikkuullarissumik malunnaatilimmik ataatsimuussutsimik tapersersuineq Nagdlúnguamut KNI pingaarnertut ani ngaasaliisuuvoq. Timersortartut peqatigiiffiat taanna timersornerinnarmik ingerlatsiviuneq ajorpoq. Peqatigiiffimmi ilaasortat timersornerup iluani inooqa-

AVANNAATA QIMUSSERSUA

Qimminik qimuttunik qimmeqartuaannarnissaq Nunatsinni kulturitsinni kusanartorpassuaqarpoq - soorlu umiat, qaannat, ulut naalikkallu. Qangaaniilli pigisatsinnut ilaavortaaq qimmeq qimuttoq ukiuni tusintilikkaani aalajaatsumik inuiaqatigiinni ingiaqatigiuarsimasarput. Qimmip qimuttup nukittunersuarmigut akiuulluarsinnaanersuarmigullu immitsinnut qanoq paasinerput assut pingaarutilimmik inissisimaffigaa. Qimmit qimuttut suli Nunatsinniipput, ukiunili makkunani suut tamarmik allanngoriartupiloorfianni ikiligaluttuinnarput. Ukiup sikua saaliartorpoq sikuiaarnerusaleriartorpugullu, taamaattumik qimmeqarneq pisariusoq amerlasuut qamuteralannik sukkanerusunik suliaqarnannginnerusunillu taarsernikuuaat. Nalunngilluarparput ukiuni nutaani pisariinnersiortoqartartoq, taamaakkaluartorli isumaqarpugut suut assigiin ngitsut kinaassutsitsinnut uaguutitsisut pigiinnarneqarnissaat pingaartuusoq. Taamaattumik Nunatsinni qimuttunik qimmeqarneq KNI-p tapersersorpaa Nunatsinni qimussersuarmik sukanniuttut tapiiffigisarnerisigut.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

ISIKKULERSUINEQ

PILERSUISOQ

KNI-P NUNATSINNEERSUTUT AVAMMUT KIINAA

Ulluinnarni inuuneq isumassarsiorfigalugu pisiniarfinnik isikkulersuineq Inoqarfinni tamani ippugut. Nunaqarfinnguami mikinerpaamiit illoqarfiit pi ngaarnersaannut. Inuiaqatigiinni inukinnerpaanut ilaagatta amerlanertigut pisiniarfituaasarpugut katersuuffituaasarlutalu. Ulluinnarni inuunermut ilaanitsigut taamaaginnartussatut isigineqartarnerput pinngitsoorsinnaaneq ajorparput. Tamanna nalunngilarput aammali kinaassutsitsinnut ilaasutut isigalutigu. Taamaakkaluartoq piviusorsiornissarput tulluartuuvoq kalaallillu immitsinnut paasinitsinnut nukittorsaaqataalluni. Taamaattuminguna Nunatsinni ulluinnarni inuuneq kulturilu isumassarsiorfigalutigit allanit assigineqanngitsumik Pilersuisumi pisiniarfiit isikkulersornikuugivut.

Tassami ulluinnarni inuuneq peqataaffigisarput inuillu kiffartuussavut pisiniarfinni ersersinneqartussaapput. Taamatullu iliornitsigut ataatsimoorullutigu kinaassuserput takutinneqartussaavoq aammali nunap immikkoortuini sumiiffinni assigiinngissutsitsinnik takutitsiviusussaalluni. Tamakku tamaasa taasarpavut: Kalaallit Inuunerat Ilorleq.

Pisiniarfiit tamavimmik assigiinngitsut Tunngavigineqartoq isumassarsiaasorlu tassaavoq pisiniarfeqarneq ataatsimoorfiusoq aammali nunap immikkoortuini tamani allaassuteqarfiusartoq. Ilusiler-

2019 suinitsinni Nunatsinni ulluinnarni atorneqartartut nalinginnaasut pingasut atorpavut: Iikkat qisuit, pinngortitamik inunnillu assit Nunatsinnullu tunngasunik titartagartalersuinerit. Iikkat qisuit tungujortut illoqarfinni nu naqarfinnilu illuliarineqartartutoqqat isumassarsiorfigalugit pilersitaapput. Tungujortorli taannarpiaq aamma KNI-p Pilersuisullu imminnut ataqatigiinnerinik takutitsisuuvoq. Pisiniarfiit ilisiviisa qulaani allagartat pisisartunik, pinngortitamik ulluinnarnilu Nunatsinni pisartunit tamaneersunik assiliartaqarput. Allagartarsuit anginerit nunap immikkoortuaneersunik assitaqartarput. Iikkani tungujortuni allagartanilu nivin ngartorneqartartuni Nunatsinnut tun ngasunik assiliartalersuisarpugut. Nunap immikkoortuini pisiniarfiit assigiinngitsut iseraanni misigineqassaaq tamarmik assigiittut aammali assigiin ngissuseqalaartartut. Iikkat tungujortut Nunatsinneersunillu assilisat assiliartalersuutillu Pilersuisup pisiniarfiini tamani atorneqarput. Pisiniarfiilli tamavimmik nunap immikkoortuini sumiiffigisaminneersunik assitaqartarput.

2020

2019

PISINIARFINNIK ISIKKULERSUINEQ

IKKUSSUIVIGINEQARTUT April: Nuummi Engrosimik pisiniarfik Maj: Pilersuisoq Alluitsup Paa Maj: Polaroil Kiosk Qeqertarsuaq Juni: Polaroil Kiosk Kangaatsiaq September: Ilulissani Engrosimik pisiniarfik Oktober: Pilersuisoq Paamiut Oktober: Pilersuisoq Qeqertarsuaq November: Pilersuisoq Narsaq November: Pilersuisoq Nanortalik

Tamaattumik pisiniarfiit tamarmik nutaamik misigisassarsiorfissaapput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

KNI KATERINNEQ 2019 10. – 14. juni KNI-mi sulisut sinerissamit tamaneersut 130-t Ilulissani kateripput. Suliffeqarfissuarmi pisortat pisortaaqataasullu ulluni tallimani ukiumut ataasiarlutik katerittarput, ukiullu ingerlasimanera nalilersortarlugu siunissamilu suliassat saqqummiunneqartarlutik oqaloqatigiissutigineqartarlutillu. Sulianut tunngatillugu katerinnerup saniatigut ataatsimoorneq kinaassutsimut assut pingaaruteqarpoq, taamaattumillu KNI-mi aamma ataqatigiinnermut assut iluaqutaasarluni.

KNI NIUFFANNEQ 2019

Katerinnermi peqataasut amerlasuut suleqatitik ukiumut ataasiaannarlutik takusarpaat.

Niuffatsitsinerit tassaasarput KNI-p angalalluni niuffatsitsisarneri ukiut tamaasa aasaanerani ukiaaneranilu agguaqatigiisillugu sinerissami illoqarfinni pingasuni ingerlanneqartartut.

Taamaattumik katerinnermi assigiinngitsorpassuit pillugit ullut oqalliffiusarput allallu misilittagaat ulluinnarnilu ajornartorsiutigisartagaat tusarnaarneqarsinnaasarlutik.

Niuffatsitsinermi Pilersuisoq aamma Polaroil, KNI Engros aamma Neqi tamavimmik ataatsikkut illoqarfiup timersortarfiani ulloq ataaseq aaqqissueqatigiillutik niuffatsitsisarput. Niuffatsitsinermilu alakkaasut amerlasaqisut niuerfigilluartarpaat. Niuffatsitsinermilu qiniataagassarpassuaqartarpoq. Nioqqutigineqartarput Poca umiatsiaaqqat aallaasillu, savaaqqat affakkaat arabakaffillu kiisalu oqorutit qalii softicellu. Alakkaasut ne-

KNI NIUFFANNEQ 2019 • 15. juni - Ilulissat • 29. juni - Qasigiannguit • 31. august - Qeqertarsuaq

Isumannaallisaaneq

nal. ak. 4

Pilersaarusiorneq & ikummatissaasivimmik saliineq

nal. ak. 8

Ikummatissaasivimmik saliinermi isumannaallisaanermi atortut

nal. ak. 8

Ikuallatsaaliuineq

nal. ak. 4

Issittumi ikiueqqaarneq

nal. ak. 24

Inummik ikummatissaasiviup iluaniittumik annaassiniarneq

nal. ak. 16

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

qerooruterpassuit qiniataagassamik saniatigut nipilersortartunik aliikkusersuisartunillu tusarnaajutigalutik KNI cafémi neriutigalutik najoqqaasinnaapput.

Niuffatsitsisarnerit KNI-p nittarsaanneqarneranut assorsuaq iluaqutaasarput, tassami alakkaasut KNI nuannersumik ataqatigiissumillu misigisaqarfigisarpaat. Ulloq niuffatsitsivik iluatsillugu pisisartut sulisullu naapissinnaapput, sunalu pitsanngorsagassaanersoq sunalu KNI-p torrallattarneraa oqaloqatigiissutigalugit paasisaqarfiulluarsinnaalluni.

POLAROIL ISUMANNAALLISAANERLU Ikummatissaasivimmi sulineq navianaatsuinnaanngilaq, ilinniartitsinikkulli periutsinillu sungiusartitsinikkut suliffeqarfik isumannaatsunngortinneqarsinnaavoq. Oktober 2019-imi Polaroilimi sulisut isumannaallisaanermi annaassiniarnermilu KNI-p pikkorissartippai. Pikkorissarneq atuagarsornertaqarlunilu suliaqarnermik ingerlanneqartoq ulluni arfineq-pingasuni Maniitsup ikummatissaasiviani ingerlanneqarpoq.

IMMIKKUT TAARUSUTAT

PIGINNAASANIK INERIARTORTITSINEQ Nunatta imminut nappannerunissaa inuiaqatigiit tamatta akisussaaffigaarput, taamaattumik angunissaanut ilinniartitaanerup naleqqussarneqarnissaa tunngaviliisussaavoq. Inuusuttatta Nunatsinni sumiiffippassuarni siunissaqarnissaannut ilinniarfiusinnaasunik, sulinermut atatillugu sungi usarluni suliffiusinnaasunik sulinermilu ineriartorfiusinnaasunik KNI pilersitseqataarusuppoq. Suliffeqarfitsinni ilinniarneqarsinnaasut amerlaqaat, taamaattumik niuernermik pikkoriffillit aamma suliaqarluni inerititsinermik soqutigisallit uagutsinni ilinniagaqarsinnaapput.

KNI-mi atorfigisinnaasat amerlasuut Ilinniartut 70-it ukiut tamaasa ilinniartuutigisarpavut. KNI-p ataani suliffeqarfinni assigiinngitsuni ilinniartuuteqarnissamik akuersissutaativut 163-it sinnillit pilersinnikuuavut. Akuersissutillu taakku Nunatsinni amerlanersaapput. Sulisussat piginnaasamikkut piukkunnartut sulisorilernissaannut qulakkeerinninnissaq KNI-mut ajornakusoortuannartuuvoq. Taamaattumik sulisutta piginnasaminnik qaffassaanissaat ilinniarteqqinneqarnissaallu siunnerfe-

qarluarluta suliniutigiuartarparput. Ilinniartitaanerit tamarmik Sisimiuni Kiffartuussivimmi ingerlanneqartarput, ilinniartitseqqinnerit pikkorissaanerillu Kiffartuussivimmi aamma ingerlanneqartarlutik. Tassalu pikkorissaanerni ilinniartitaanernilu truckersinnaanermut pikkorissarnermiit MBA-nissamut aaqqissuussat ingerlanneqartarput.

NIUERTUNNGORNIARNEQ

Tassaavoq suliitigaluni atuagarsorluni ilinniartitaaneq periusissiornermi Taqqissuutip ataaniittoq, taannalu niuertunut niuertunngortussanullu piginnaasanik qaffassaavissatut naatsorsuussaavoq. Niuertunngorniarneq qaammatinik qulingiluanik sivisussuseqarpoq, peqataasullu pingasoriarlutik Sisimiunut atuagarsoriartortinneqartarput, atuagarsoriartoqqinnissamillu tungaanut najukkaminni suliassaqartinneqartarlutik. Niuertunngorniarneq 2016-imili pilersinneqarmat niuertut maannamut 62-it ilinniakkaminnik naammassinninnikuupput.

IKUMMATISSAASIVILERISUN NGORNIARNEQ

immikkoortunut pingasunut agguagaa voq, immikkoortoq siulleq KNI-p Kiffartuussiviani ingerlanneqartarpoq. Immikkoortut aappaat Danmarkimut Sverigemullu paasisassarsioriartornertut ingerlanneqartarpoq. Immikkoortullu pingajuat kingullerlu misilitsinnertalimmik Kiffartuussivimmi ingerlanneqartarpoq. Ilinniartitaanerup 2018-imi aallartinneraniit 16-it ikummatissaasivilerisutut ilinniakkaminnik naammassinninnikuupput.

AQUTSISUNNGORNIARNEQ

Ilinniartitaaneq KNI-p nammineerluni Taqqissuutip ataani aaqqissuussaa nutaaq aamma pingasunik immikkoortulik Kiffartuussivimmi ingerlanneqartarpoq. Ilinniagaq maannakkut KNI-mi aqutsisunut, siunissamiluunniit aqutsisunngorumaartussanut, sammititaavoq, siunertaavorlu ilinniartut suliaannut tunngatillugu pisortatullu piginnaasaannik ineriartortitsinissaq. Aqutsisutut ilinniagaq 2019-imi pilersinneqarpoq ukiumullu ilinniartooqatigiinnut aqqaneq-marlunnut inissaqartitsisoqarluni. Aqutsisunngorniarlutik ilinniartut siulliit ukiakkut 2020-mi naammassissapput.

Tassaavoq Polaroilip ikummatissaasiviini sulisunut tamanut sammitinneqartoq. Ilinniartitaanerup siunertaraa ikummatissaasivinni aqutsisutut piginnaanngorsarneq aammalu isumannaallisaanermut tunngasut. Ilinniartitaaneq

2019/2020-MI ILINNIARTITAANERIT PIKKORISSARNERILLU INGERLANNEQARTUT • 190-it suliffiup avataani pikkorissarput • 223-t suliffiup nammineq aaqqissuussaa ni ilinniagaqarput/pikkorissarput • 45-t inatsisit tunngavigalugut pikkorissarfissanut ilinniagaqarnissamilluunniit ingerlatsipput • 17-it suliffiup avataani ilinniagaqarnermik ingerlatsipput • Aqqanillit Pre MBA-mi naammassipput • Marluk MBA-mi naammassipput

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

Atortussat, annoraamernit atisallu KNI-mi ineriartortinneqarsimasut 2019-imi ataatsimoortippavut taallutigit KNI-mi ilusilersukkat. Nioqqutissiavut assigiinngitsut atorlutigit inunnut amerlasuunut saaffiginnissinnaavugut, taamalu ililluta nioqqutissiavut nammineq ineriartortitavut nittarsaalluarsinnaanerullutigit.

Ulluinnarni ilaaginnarani annerusumilli akuuneq

Oqorutit qalii KNI-mi ilusilersorneqartut assigiinngitsut marluupput - aappai angutinut aappaalu arnanut. Arnanut oqorutit qalii ulumik angutinullu tuukkarmik allaqarput. Oqorutit qaliisa allaani puisi takujuminaalaartunngorlugu ilanngullugu allaliunneqartarpoq.

Nioqqutit KNI-mi ilusilersorneqartut kalaallisut kinaassuserput tunngavigalutigu ineriartortittarpavut. Kalaalerpalummata inuit amerlasuut nuannarisarpaat, nioqqutissiavullu nutaat saqqummiukkaangatsigit piumaneqarnerujussuat assullu soqutigineqarnerat malugisarlutigu. Taamaammat Nunatsinni angerlarsimaffinni aatsaat iluamik akuulersarluta. Nillataartitsivimmiinnaannngitsoq aammali kaffisortitsinermi atortutigut iikkamilu assiliassatigut. Tassa nioqqutissanik ulluinnarni inuuniarnermut pi ngaarutilinnik ikummatissamillu tuniniaanerup saniatigut kalaallit imminnut qanoq paasinerannut KNI ilaaleratarpoq.

Isikkulersuineq tutsuiginartitsisoq

KNI-mi ilusilersorneqartartunut piumasaqaatit tallimat

Ulluinnarni atugassanik asseqanngitsunik pilersitsisarnitsigut Nunatsinni ullutsinni kulturimut imminullu paasinermut tunniussaqartarpugut. Taama ililluta unammillertitsinnut sanilliulluta nutaaliornerusutut kalaalerpalunnerusutullu immitsinnut takutittarluta. Ataatsimut isigalugu immitsinnut nittarsaannitsinnut pisisartullu uteqqiattuarnissaannut nukittorsaataasarput. Nioqqutillu taakkorpiaat atorluarlugit KNI-p nittarsaanneqarneranut nukittorsaataasaqaat.

KNI-mi ilusilersorneqartut tamatigut: • ilisarnartunik nuannaalersitsisussamillu kalaalerpaluttuussapput. • inunnut amerlasuunut tunngatinneqassapput. • nittarsaassinertut atorneqassapput unammilleqatigiinnermilu KNI-mut naleqartitsissallutik. • kikkunnit tamanit akissaqartinneqassapput. • taamaallaat KNI-mi tuniniaavinnilu aalajangersimasuinnarni tuniniarneqassapput.

2019-imi Nunatsinni nallukattat kulturitsinnut nersorinnissutaasut siulliit KNI-mi ilusilersorneqartut saqqummerput. Nallukattani inuttaritinneqartut Avanersuarmi, Tunumi, Kitaani Kujataanilu kalaallisuut atisalersortariaatsillu tunngavigalugit assitalersorneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

NITTARTAGAQ NUTARTIGAQ

mamarisavut.g

Pilersuisup pisisartui amerlasuut kabelimik immap naqqatigoortumik sukkasuumik atuisinnaanngillat. Taamaattumik 2020-mi qaammatit mamarisavut.g siulliit pingasut ingerPeqqinnartunik nerisaqarlanerini Mamarisavut nissaq ajornaatsuussaaq sukkanerusumik aallerfiMamarisavut tassaavoq nerisassiornergineqarsinnaasoq qinaa- mut ilitsersuutinik Pilersuisup katersaateqarfia 2018-imi pilersinneqartoq. siffigineqarsinnaasorlu Pisisartuvut nittartakkakkut tikippavut ulluinnarnilu atugaanni akuuffigalutigit. atulersinneqarpoq.

1. april 2019 - 31. april 2019.

Tassa Pilersuisup nunaqarfinni mikinerusuni allaat nioqqutit tuniniagai tunngavigalugit nerisassiornermi ilitsersuutinik Mamarisavut imaqarpoq. Nerisassat Nunatta avataaniit eqqunneqartut ilaannanngui pissarsiarisinnaagaluaraanniluunniit ulluinnarni allanngorartunik peqqinnartunillu nerinissamut nerisassiornermut ilitsersuutit aamma atorneqarsinnaapput. Taamaattumik nittartagarput Mamarisavut kikkunnit tamanit atorneqarsinnaavoq. Nittartakkakkulli siunniunneqartut tassaapput ilaqutariit nukangasunik meerartallit ulluinnarni ulapputissaqartuartartut imaluunniit inuusuttut nerisassiornissamut misilittagaqannginnerusut.

Nereriaannarnut taarsiullugu qinigassat peqqinnarnerusut

1. marts 2020 - 31. marts 2020.

Nerisassat piariikkat nereriaannartullu suliat Pilersuisup inuusuttunut tunisartagai amerlapput. Nerisaqarnermut tunngatillugu uagut politiiusaartussaan ngilagut, peqqinnarnerusunilli pisariinnerusunillu qinigassaqarsinnaanermut isumassarsiortitsisinnaavugut. Taamaattumik nerisassianik nalunaaquttap akunnerata affaa ataallugu piareerneqarsinnaasunik Mamarisavut qiniataagassarpassuarpoq.

ULLUT TAMAASA PEQQISSUUNEQ Mamarisavut pisariillisarneqarmat iluatsillugu peqqinnartumik inooriaaseqarnissamik suliniuteqarneq Pilersuisup annertunerusumik ukkatilerpaa: ”Peq qinneq ulluinnarsiutinngortiguk”. Suliniummi ulluinnarni inuulluataarutissat piinngikkaluarlugit peqqinnarnerusumik inuuneqarsinnaaneq sammineqarpoq. Tassami ulluinnarni peqqinnartumik inuuniarneq akisusariaqanngilaq pikkunaattariaqaranilu. Nerisassat pitsaasut peqqinnartullu ulluinnarni pisariitsutut atorneqartarsinnaanerat suliniummi sammineqarput. Sammineqartut ilagaat aamma nerisassiornermi ilitsersuutit pisariitsut ilaqutariinnit nukangasunik meerartalinnut ulapputissaqartuartunut, imaluunniit aningaasanik naammattusaarlutik inuuniartunut, naleqqussakkat.

Suliniutip immikkoortui Suliniutip atuisunut saqqummiunneqarnera: ”Peqqinneq ulluinnarsiutinngor tiguk” saqqummiunneqartarpoq Pilersuisup neqeroorutaasa aviisitaasigut, allagartarsuartigut, Facebookikkut, TV-kkut allallu nittartagaasigut pilerisaarutitut ilanngussisarnertigut. Tamakku saniatigut Mamarisatta nittartagartaatigut, Facebookitaatigut nutaarsiassatullu saqqummiussisarnikkut ingerlanneqarluni. Suliniut ulluinnarni pisariitsunik nerisassiornissamut ilitsersuutitigut, ulluinnarni nioqqutit qanoq atorluarneqarsinnaanerinut siunnersuutitigut kiisalu angerlasimaffimmi minutsit qulit atorlugit timikkut eqqarsartaatsikkullu sungiusaatigineqarsinnaasunik iltsersuutinik pisariitsutigut.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

ULLUINNARNI INUUNEQ TAMANUT AKIKINNERUSOQ Nunarput inuuffigissallugu akisuvoq aningaasallu naammattusaarneqartariaqartarput. Tamanna pingaartumik atuuppoq illoqarfinni nunaqarfinnilu mikinerusuni, sumiiffinnimi taakkunani aningaasaqarniarnikkut atugassarititaasut ajornakusoornerusarput. Taama ittoqarnera KNI-mi ilisimaaraarput, tassami sumiiffinni isorliunerusuni ulluinnarni inuunermut akuulluinnarpugut. Sumiiffinni isorliunerusuni pisisartutta amerlanersaat namminerlu sulisuvut najugaqarput. Sumiiffippassuarni Pilersuisoq inuussutissanut pisiniarfituaasarpoq, tamannalu KNI-mut marloriaammik pisussaaffiliivoq. Pisisartut ulluinnarni nioqqutinik atorfissaqartitaminnik pisisinnaanissaat pitsaanerpaamillu akeqartinneqarnissaat qulakkeertussaavarput.

Ulluinnarni pisiassat akikillineqarnerat 2018-imi KNI-mi aalajangerpugut pisisartutta sumiluunniit najugaqaraluarunik ulluinnarni inuuniarnerat akikinnerulersinniarlutigu. Pilersuisumi pisortat nioqqutit tamaviisa ataasiakkaarlugit misissorpaat. Misissuinerminni nioqqutit tunisaanerpaasartut ilisarnaasersoriarlugit pisiniarfinni allani akigitinneqartut aamma naleqqersuinissaminni misissorpaat, misissuereerattalu nioqqutit

Akisuallaanngitsumik pilersuisussaatitaaneq Soorunami Nunatsinni illoqarfiit pi ngaarnersaannut sanilliullugu nunaqarfinnut isorliunerusunut assartuineq akisuneruvoq. Nioqqutillu apuukkaangata ukiup affaata ingerlanerani tullissaanik umiarsuaqarnissaanut annertuunik uninngatitsinissamut quersuaqartariaqarpugut. Taamaattumik nioqqutissamut ataatsimut aningaasartuutigisartagarput akisunerusarpoq. Pilersuisorli nioqqummut ataatsimut sapinngisamik iluanaaruteqarnerpaanissaanut pilersinneqarnikuunngilaq. Pilersuisup Nunatsinni 64-iusunik pisiniarfeqarneratigut pisisartut pisiassaannik qulakkeerinninnissaq KNI-p akisussaaffigaa. KNI-mi niuernermi ingerlatsinermi tunngavigineqartarpoq suliffeqarfissuup iluanaaruteqarnissaani pisisartullu ulluinnarni pisiassaasa akiisa akisussaassusilimmik oqimaaqatigiisinneqarnissaat.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

akeqqataannik, akikinnerusumilluunniit, akilersorpavut. Kinguneraalu nioqqutit ulluinnarni pisiarineqarnerpaasartut 146-t akikilligatsigit. Akinik appaanitsigut Nunatsinni isorliunerusuni inuuniarneq akikinnerulaalerpoq. Nioqqutit aalajangersimasut Pilersuisup pisiniarfiini akikilliuartarpavut, aamma illoqarfimmi/nunaqarfimmi pisiniarfituaagaluaruttaluunniit. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2019/20-mi nioqqutit 10 mio. DKK-it nalinganut akikilliliinitsinnut atorpavut.

IMMIKKUT TAARUSUTAT

ILLIT PILLUTIT ATAVUGUT Inuiaqatgiinni akisussaaqataanermut tunngatillugu nalunaarusiarput 2019-imi Sermitsiap ikeranut ilillugu aviisitut saq qummiupparput. KNI pilersuisussaatitaaginnanngilaq nassiussanillu ataqatigiissaariviuinnarani. Suliffeqarfiugatta angisooq inuiaqatigiinni akisussaassusilimmik peqataanissarput pissusissamisuuginnarpoq, qanorli tunniussaqartarnersugut amerlasuut iluamik ilisimaneq ajorpaat. Taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinni suliarisartakkatta 2019-imi nalunaarusiarinerat Nunatsini aviisit saqqummersartut annersaanni Sermitsiap ikeranut ilillugu saqqummersipparput qulequtserlutigu ’Illit pillutit atavugut’. KNI-p suliaqarfigisai, naleqartitai inuiaqatigiinnilu akisussaaqataanera aviisitut saqqummersinneqarput assitalersuinikkut, paasissutissartalinnik assiliartalersuinikkut ulluinnarnilu oqaatsinik atorneqartartunik oqaasertalersukkanik allaaserisatigut apersuinertigullu. Aviisitut ilanngussaq taama ililluni uummaarissumik Nunatsinnilu innuttaasut tamarmik paasisinnaasaannik saq qummiunneqarpoq.

KNI pillugu KNR-ikkoortitsineq KNI-mit pingaarnertut saqqummiussat inuusuttunut inunnullu amerlanerusunut saqqummiukkumallugit KNI 2019-imi KNR-ikkortitsilluni ilaatigut titartagartalersukkamik filmimik nittarsaassissummik saqqummiussivoq. Isiginnaartut KNI-p pingaarnertut suliaanik minutsit pingasut atorlugit ilisarititsivigineqarput, minutsillu kingulliit marluk inuiaqatigiinni suliatsinnik ilisarititsissummik filmeeraq naggaserneqarluni.

KNI AVATANGIISIMIK MIANERINNITTOQ KNI-mi sulinitsinni piujuaannartitsineq atoqqiinerlu sulinitsinnut inuiaqatigiinnilu akisussaaqataanitsinnut ilaaginnartussaavoq. Plastikkinik ulluinnarni atuinerup annikillisinneqarnissaa tamatsinnit akisussaaffigineqartariaqartutut isigaarput. Tamannalu isumaqarpoq plastikkit atorneqarnissaannut pisariaqanngitsut peerlugit avatangiisinut mianerinninnerusunik taarserneqassasut. Taamaattumik plastik atortagarput avatangiisimut ajoqutaasussaajunnaarlugu katersorneqartarpoq atoqqinneqarlunilu. KNI-mi allannguilluta pinitsinni avatangiiserput eqqarsaatigalugu iliuuseqartarnerput ulluinnarsiutigilernikuuarput.

Plastik atorunnaarlugu bambus bomuldilu taarsiullugit 2019-imi nerinermi atortut ataasiartakkat plastikkiusut atorunnaarlutigit ataasiartagaativut pappialarsuarnik qeratasuunik bambusinillu taarsersornikuuavut. Puussiat plastikkit atortussianik pinngortitamik innarliinnginnerusutut sanaat suli tuniniagaraavut, aammali pisiniarfiliutit bomuldinik sanaat pisisartut pisiarisinnaavaat.

Igitassaniit iluatinnartunut Nunarsuarmi sumiiffippassuit allat assigalugit Nunatsinni aamma plastik pin ngortitamut ajoqutaavoq. Avatangiisimut tunngatillugu eqqarsartariaatsip allanngortinnissaa nukittorsaaviginiarlugu 2019-imi november qiteqquttoq Polaroil utertitsisitsisalerpoq. Avatangii simut akitsuusiinermut taarsiullugu motoorinut gearinullu perrassaatissat puukui utertinneqaraangata pisisartumut 3 kr.-inik akiliisalerpugut. Taama ilillutik atoqqiinikkut pisisartut aningaasanik sipaaruteqarput. Perrassaatit uuliat puukuinik ulloq 11. november 2019 utertitsisalernermiit ulloq 1. april 2020-p tungaanut perrassaatit Texacomeersut puukui 4.052-it utertinneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

NEQI PINNGORTITAMIK ATUINEQ August qaammat naatsiiat 105 tonsit Neqimut tunineqarput, taamalu ililluni Nunatta Kujataani 2016-imi 2017-imilu naatsiianik tunisassiorneq nallerneqaqqippoq. Naatsiiat sivikitsumik panerserneqalaariarlutik naatsiianut puussanut nutaanut pappiaraasunut netsinilluunniit poortorneqartarput, poortuutillu nutaat siusinnerusukkut poortuutigineqartartunut sanilliullugit avatangiisimut innarliin nginnerusarput, puussianullu plastikkiusunut sanilliullutik naatsiianik ajortiatitsinnginnerusarlutik. Naatsiiat sinneri nunap immikkoortuini KNI Engrosimi quersuaqarfitsinnut tuniniagassatut nassiussoqqitassatullu nassiussuunneqartarput.

tunineqarneraniit pisiniarfinnut apuunnissaasa tungaanut pitsanngorsaanerput ingerlapparput. Naatsiianik Neqimeersunik nassiussoqqitassanik uninngatitassanillu KNI Engrosip nunap immikkoortuini assigiinngitsuni quersuinut nassiussuisoqarpoq, tassa Nuuk, Sisimiut aamma Ilulissat nassiussuivigineqarlutik. Taama iliornikkut nioqqutissat Neqimeersut pisisartunut sukkanerusumik apuunneqarsinnaapput.

Pitsaanerpaamik naatsiianik suliaqarnerup, uninngatitsinerup nassiussueq qinnerullu kingunerissavaa naatsiiat amerlanerit pitsaanerunissaat sivisunerusumilu piusinnaanissaat. Taama iliornitsigut naatsiiat Nunatta Kujataa neersut isertitsissutaasarnerat annertusiartussaaq. Taamaattumik naatsiianik suliaqartarnerput 2019-imi pitsanngorsaavigeqqinnikuuarput. Naatsiiat assartorneqarnerminni uninngatinneqarnerminnilu ajoqusernissaat isugutsernissaallu pinngitsoortinniarlugu

Ukioq

Savaaqqat (qassit)

Piffissami septemberimiit oktoberimut savaaqqanik toqoraasoqartarpoq, uumasullu toqorarneqartartut 20.000-it taakkuupput Neqip pingaarnertut ingerlatarisai. Ukiup ingerlanerani qaammatit sinnerini savaaqqat neqaanik uullineq agguinerlu kiisalu tunisassiorneq su-

Savat (qassit)

Oqimaass. agguaqati giiss. (kg.)

Savaaqqat katillugit (qassit)

Tuttut (qassit)

liarineqartarput. 300 tons neqit pitsassuit assigiinngitsunik aggorneqartarput nioqqutissiarineqarlutillu, soorlu pølsiliaralugit, tinguaraliaralugit allatullu suliaralugit. Neqimiit nioqqutissiat assigiinngitsunngorlugit amerlisarneqarnissaannut nioqqutissiortarneq tassaavoq periusissiornerup nalaani aalajangerneqartoq. Nioqqutissiassanik ineriartortitsineq pissaaq tuniniaasartut qanimut suleqatiginerisigut, taama ilillunilu Nunatta Kujataani nunaateqarnermi pitsaasunik tunisassiornerup aamma unammilleqatigiinnerup iluani eqqummaariffigineqartuarnissaa anguneqarsinnaaqqullugu.

Umimmaat (qassit)

Nersutaatit (qassit)

Naatsiiat (ton)

2014

20.072

2.258

14,68

294.657

2015

18.425

1.513

13,36

246.158

2016

17.458

1.183

15,93

278.108

100

2017

18.818

1.758

15,38

289.468

111

2018

18.020

1.680

15,05

271.144

2019

19.396

1.776

14,95

289.986

159

105

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

IMMIKKUT TAARUSUTAT

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

KNI-P INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERA Illit pillutit atavugut KNI inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq, taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanerput suliatsinnut ilaalluinnartarpoq. Siunertaraarput sapinngisamik annertunerpaamik inuiaqatigiinnut tunniussaqarnissarput, aamma suliffik kajuÂ ngernartunngortissallugu sulisunillu aallussilluartunik ineriartortitsitsissalluta. Tunniussaqarneq ikiuunnerlu kulturitsinni pingaarnersaajuarsimapput, tamannalu anguneqartarpoq ikioqatigiinnikkut ataatsimoornikkullu. Siulivummi ataatsimoorsinnaasimanngikkaluarunik inuuginnarsimasinnaanavianngikkaluarput. Tunniussassaqartarneq pingaartittuaannarsimavarput, inuiaqatigiinnili akisussaaqataanermik oqartoqartanÂ ngikkallarmalli ataatsimuussutsimut akisussaaqataaneq kultureralutigu pingaartittuarsimavarput.

KNI inuiaqatigiinni akisussaaqataanerup iluani suliaqartuaannarpoq, inooqatigiinnermut, kulturikkut timersornikkullu suliniutit tapersersornissaat annertuumik aalluttuaannarlutigu. Nunami killilimmik atugassaqarfiusumi angalaniarnerullu akisunerujussuani inuiaqatigiinnilu ingerlatat pingaarutillit siuarsarneqarnissaannut tunniussaqarnissarput uagutsinnut pissusissamisuuginnarpoq. KNI-mi eqqarsartaaseraarput inuiaqatigiinni akisussaaqataanerput kiisalu pilersuinermi kiffartuussinermilu suliassatta

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

isumaginissaannut tunniusimalluinnarluta ingerlatsinissarput. Nunaqarfiit qanorluunniit mikitigigaluarpata sumiiffinnilu ukioq kaajallallugu unammilleqatigiinnertalimmik ingerlatsinngikkaluaruttaluunniit. Nunatsinni tamarmi pilersuinerup qulakkeernissaanut KNI atavoq.

Nunatta pitsaasumik ineriartortinneqarnissaani inuiaqatigiinni Nunarput tamaat sumiiffinnilu ataasiakkaani suleqataaffigerusupparput. Taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik suli nukittunerusumik peqataaffiginninnissatsinnut soqutigisallit allat KNI-mi suleqatigisarpavut.

Suliffeqarfiup akisussaassuseqartumik, suleqatigiiffiusumik, pisisartunik qitiutitsiffiusumik nutaamillu eqqarsarfiusumik ineriartortinneqarnissaa KNI-mi eqqummaariffigaarput. Suliffeqarfimmi pingaarÂ titavut Kalaallit Inuunerat Ilorlermik paasisimasaqarfiginninnermik ataqqinninnermillu tunngaveqarput.

KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut politikkiani pingaarnertut sammineqarput piginnaanerit pigisavut atorlutigit inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut qanoq ililluta iluaqutaaffigisinnaanerivut.

CSR

Piujuaannartitsineq KNI-p kissaatigaa ineriartornerup piujuaannartitsiffiusumik ingerlanneqarnissaanut iluaqutaasussanik tunniussaqarnissani. Tamanna isumaqarpoq ulluinnarni suliarisartakkatta avatangiisimut sapinngisamik sunniuteqarnerlunnginnissaa suliniutigiuaripput.

Isumaqarpugut piujuaannartitsinissamut suliniaqataalluarnitsigut KNI-p isertitassai pitsanngorsaavigineqarsinnaasut kiisalu avatangiisimut inuiaqatigiinnilu ingerlatseqataalluarluta inooqataanikkullu tunngavisseeqataalluta.

Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani piujuaannartitsinissamut KNI-p periusissiaa immikkoortortaqarfiit tamarmik peqataaffigisaat suliarineqarpoq. Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi suliaqartut tassaapput pisortaaneq, sulisoqarnermut pisortaq, nittarsaassinermut pisortaq kiisalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut suliniuteqarnermut sulialik CSR manager, taak-

Siulersuisut (akuersisussat)

Pisortaaneq pisortaa qatigiillu (aalajangiun neqartussanik aalajangiisus sat)

kulu qaammatit pingasukkaarlugit ataatsimiittarput. Suliaqartut taakku pisortaarnermik aqutsisuuffigineqarput CSR managerilu ingerlatsisuulluni ataqatigiissaarisuuvoq. Piujuaannartitsinissamut suliniutinut suliffeqarfissuup tamarmi peqataatinnissaa qulakkeerniarlugu suliniutit inger lanneqartartut qanoq ingerlanneqartarnerat takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq.

Inuiaqatigiinni akiussaaqa taanermi suleqatigiit pisortaanermit aqunneqartut (suliniutit aam ma killiffiit)

Piujuaannar titsinermut su leqatigiit CSR managerimit aqunneqartut (ingerlatsine rit, atuuttun ngortitsinerit nalunaarusior nerillu)

Ingerlatsiviit immikkoor tortaqarfiillu (ingerlatsisus sat)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

NUNARSUAQ TAMAKKERLUGU ANGUNIAKKAT KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanermini piujuaannartsitsinissamillu suliaqartarnera Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu piujuaannartitsinissami ineriartortitsinissamilu anguniagaanit pissusissamisuuginnartumik tunngaveqarpoq.

ILIUUSISSAQ

Ukkassineq

Sunniuteqarnerunissamik suliniaqataaneq

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

SULIFFISSUAQARNEQ NUTARTERINEQ ATTAVEQARNERLU

NALIGIISSITAANEQ

ILLOQARFIIT ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT ATAJUARSINNAASUT

SULIFFISSUAQARNEQ NUTARTERINEQ ATTAVEQARNERLU

PIITSUUSSUSEQ PIITSUUSSUSEQ ATORUNNAARSINNEQARLI ATORUNNAARSINNEQARLI

EQQISSINEQ EQQISSINEQ NAAPERTUILLUARNEQ NAAPERTUILLUARNEQ KIISALUSULIFFEQARFIIT SULIFFEQARFIIT KIISALU QAJANNAATSUT QAJANNAATSUT

ASSIGIINNGISSUSEQ ANNIKILLISARUK

NUNAMI UUMASSUSILLIT

KAATTOQARUNNAARLI

SILAP PISSUSAANUT SULIAQ

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

IMMAMI UUMASSUSILLIT

IMEQ SALIGAATSOQ EQQILUISAARNISSAMILU ATORTUT

NUNARSUARMI TAMARMI PEQATIGIINNERIT

NUKISSIUUTIT AKIKITSUT MINGUTSITSISUUNNGITSULLU

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

ILIUUSISSAQ

Ineriartornermik malinnaaviginninneq

Ukkassiinnarneq sunniuteqarluarnerusumillu suleqateqarsinnaanermik periarfissarsiorneq

Takussutissiami qulaaniittumi takuneqarsinnaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanni sisamat KNI-p immikkut ukkanniarlugit aalajangiussimasai. Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkani KNI-p suliniutai immikkoortuni tullinnguuttuni nassuiarneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

NR. 3 Peqqinnissaq atugarissaarnerlu

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 3-mi anguniarne qarpoq peqqissuunissap atugarissaarnerullu qulakkeerneqarnissaa aammali ukioqatigiinngitsunut tamanut inuulluarneq siuarsassallugu. Nerisassanik inuussutissanik amerlasuutigut pisiniarfituaasa ratta pisisartut peqqissuunissaannut annertuumik akisussaaf feqarpugut. Taamaattumik pisisartutta peqqinnartumik inuuneqarnissaat nerisaqarnissaallu assut pingaartipparput. Pisisartutta peqqinnartumik inuuneqarnissaannut isumassarsiortinnerisigut atugarissaarnissaat qulakkeersinnaavarput. Sulisut peqqissuunissaat atugarissaarnissaallu aamma pi ngaartilluinnarparput ukiorlu tamaat timimik aalatitsinissaat aaqqissuussiffigisarlutigu kiisalu sulinerminni atugarissaarlutik pitsaasumik avatangiiseqaraangamik angusarissaartitsisarmata katersuutsittarlutigit allanillu atorluarsinnaasaannik neqeroorfigisarlutigit. • Nunatsinni peqqinnerunissamik atugarissaarnerunissamillu siunertaqarfiusumik Ullut Tamaasa Peqqissuuneq qulequtsiullugu KNI arlariinnik suliniuteqarpoq. • Mamarisavut tassaavoq Nunatsinni ulluinnarni akikinnerusumik, pisariitsumik nerisassanillu peqqinnartunik nerisassiornissamut ilitsersuutinik isumassarsiorfissaq.

• Nerisaqarnissamut Pilersuisup siunnersuutai tallimat meeqqanut atuartunut angajoqqaavinullu sammititaapput ullaakkorsiutit taquassallu sammineqartarlutik. • Nioqqutit peqqinnartut kikkunnit tamanit pisiarineqarsinnaasut atorneqarnissaat siuarsaaffiginiarlugu, nereri aannaat peqqinnannginnerusut pinnagit, nioqqutissat ulluinnarni pisiarineqarnerpaasartut 146-t Pilersuisup pisiniarfiini tamani nioqqutaasut 2018-imi KNI-p akikillivai. Tamatumap saniatigut ukiumi naatsorsuiffiusumi 2019/20mi nioqqutit 10 mio. DKK-t nalinganut akikillineqarput. • Maajimi Peqqissuusamik suliniuteqarnermut atatillugu arpatsitsinermi Nunarput tamaat aaqqissuussivigineqartarpoq. Taamatut aaqqissuussineq iluatsillugu kattuffik Neriuffiit KNI-p aningaasanik katersuiniuttarpaa. • Ukioq allortarlugu sulisut sulinerminni atugarissaarnersut Nunarput tamaat KNI-p misissuivigisarpaa, tamatumani sulisut suliaminnut naammagisimaarinninnersut suleqatigiinnerallu nalilersorneqartarluni.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

NR. 4 Ilinniagaqarneq pitsaasoq Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 4-mi anguniarneqarpoq ilinniagaqarsinnaanerup pitsaasuunissaa kikkullu tamarmik ilinniagaqarsinnaanerannut periarfissanik pilersitsi nissaq. Sulisuvut tassaapput isumalluutit pingaarnersaat. Sulisummi suliaqarnerisigut pitsaassuseq naammassisaqarsinnaassuserlu aatsaat pilersissinnaavavut. Taamaattumik sulisut piginnaasaasa qaffassartuarneqarnissaat aaqqissuussaasumik sulissutigiuarparput. Tamannalu angussavarput sulisutsinnik ineriartortitsinitsigut ilinniartitsinitsigullu, kisianni soorunami aamma nutaanik atorfinitsitsisarnitsigut.

mineerluta sulisutta piginnaanerisa qaffarsarneqarnissaat pingaartilluinnagaraarput, taamatummi iliornitsigut aalajaannerusunik qularnaannerusunillu sulisussaqartarpugut.

Kalaallit inuusuttorpassuit ilinniagaqarnissaminnik aallartitsineq ajorput. Kalaallit amerlanerit ilinniagaqarnissaannut KNI suleqataavoq, taama ililluni inuiaqatigiinni nukittorsaa nissaq tunniussaqaqataaffigisarlugu. Suliffeqarfitsinni sulisus sarsiortilluta sumiiffinneersunik sulilersitsisarnissarput pingaartittuaannarparput, taamaattumik piginnaanngorsarnissamik aaqqissuussinikuuvugut taallutigu Taqqissuut. Nam-

• Suliniut Suliassat Akisussaaffiillu atorlugu ilinniartuarnissamut piumasaqaatit pitsaanerulersippavut sulisullu taama ilillutik KNI-mi sulinerminni qaffassarsinnaalersillugit.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

• Ilinniartitaanerit KNI-p nammineq ingerlatai pingasuupput: Niuertunngorniarneq, Ikummatissaasivilerisunngorniarneq aamma Aqutsisunngorniarneq kiisalu piginnaanngor saanermi pikkorissartitsinerit assigiinngitsorpassuit.

CSR

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

NR. 11 Illoqarfiit inuiaqatigiillu atajuarsinnaasut Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 11-mi anguniarneqarpoq illoqarfiit, inuiaqatigiit najugaqarfiillu tamarmik peqataatinneqarnissaat, qularnaatsuunissaat, nukittuujunissaat atajuaannarnissaallu. Pitsaanerpaamik avatangiiseqarnissatsinnut tamatta akisussaaqataanissamut inuiaqatigiit sumiiffinni tamaniittut peqataatinneqassapput. KNI Nunatsinni inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimammat maligassiuisuunissarput, avatangiisitsinnik sapinngisamik innarliinnginnissarput piujuaannartitsinissamillu eqqarsarnissarput pingaaruteqarpoq. Taamatullu iliornitsinnut atatillugu avatangiisit pillugit Polaroil akuersissutaateqarpoq.

• KNI-p Nunatsinni tamarmi illuuterpassuani nukissamik atuilluarnerunissaat siuarsaaffigeruttulerpaa, taamaattumik nutarsaanermi nukissamik atuinikinnerpaat atorneqartarput. • KNI-p ukiut tamaasa illoqarfinni/nunaqarfinni eqqagassanik katersuinissaq aaqqissuussivigisarpaa ataqatigiissartarlugulu. • November 2019-imi perrassaatit Polaroilimi Pilersuisumilu pisiat puukui utertinneqarsinnaalerput. Taamatullu utertitsisitsisarneq uuliat puukui nunami maaniinnarmiittut ikilisarniarlugit suliniutaavoq. Utertitsinermi KNI nammineerluni akiliisarmat pisisartoq sipaaruteqartarpoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

NR. 12 Akisussaassumik atuineq tunisassiornerlu

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 12-imi anguniarne qarpoq piujuaannartitsisumik atuinissaq tunisassioriaaseqarnissarlu. KNI-p anguniagaraa suliatsinni tamani piujuaannartitsilluta eqqarsartarnissarput. Akisussaassuseqarnerusumik atuinitsigut avatangiisitsinnut sunniutikinnerunissaq anguniarlugu piujuaannartitsinissamut periusissiorpugut, aatsaammi taama iliornitsigut siunissami piujuaannartitsinissaq angusinnaavarput. Igitassanngortitsisarnerput minnerpaaffianiitissavarput, igittakkavullu annertuut pinngortitap nammineq arrortissinnaassavai imaluunniit atoqqinneqarsinnaallutik. Neqi A/S-imi toqoraanermi sinnikunik igitsinissaq annertuumik piumasaqaatitaqarpoq. Suliffeqarfik avatangiisit pillugit akuersissummik 2019-imi tunineqarpoq, akuersissuteqarnerlu tunisassiornermi sapinngisamik annertunerpaamik atorluaanissamik pisussaaffiliivoq. Neqi A/S 2017-imiilli savaaqqanik savanillu toqoraanermi sinnikut qimminut nerukkaatissiaralugit tunisassiarisalernikuuai. Taamatut tunisassioriaaseqalerneq avatangiisimut pitsaasumik sunniuteqarpoq suliffissanillu nutaanik pilersitsiviulluni. Naatsiiat Neqimiit tunisassiarineqartartut plastikkimik poortorneqartarnikuugaluartut maannakkut puussanik pappiaraasunik silaannaqartitsinerusunik netsinilluunniit taarserneqarnikuupput. Taakku avatangiisimut innarliinnginnerupput naatsiianillu uninngatitsinissamut iluarnerullutik, kingunerissavaalu naatsiianik ikinnerusunik igitsinissaq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

• 2019 naalersoq nerinermi atortut ataasiartakkat plastikkit Pilersuisumi atorunnaarpavut nunamilu naasunut asiulersunut ilanngullugit naggorissaatissatut tamakkiisumik atorneqarsinnaasunik taarsernikuullutigit. • 2018-imili Pilersuisup neqeroorutaasa aviisitaat Nunatsinni naqinneqartalerput. Taamaaliornikkut Co2-mik aniatitsinerup annikinnerunissaa qulakkeerinneqataaffigaarput sumiiffimmilu suliffissaqartitseqataalluta. • Nioqqutissat KNI-mi ilusilersorneqartut kalaalerpaluttunik suliaapput Nunatsinni ilaatigut ilusilersuisartut kusanartuliortartullu suleqatiginerisigut pilersinneqartartut. KNI-mi ilusilersorneqartartut Nunatsinni kinaassutsitsinnut ullutsinnut naleqquttumik tunniussaqarfiusarput suliffissanillu pilersitsisarlutik. • Suliffeqarfiutigisaq Neqi A/S 2019-imi siunissami toqoraanermi sinnikunik suliaqartarnissamut atatillugu avatangiisit pillugit akuersissummik tunineqarnikuuvoq. Akuersissut tunniunneqartoq ukiuni arfineq-pingasuni atuutissaaq.

CSR

AVATANGIISIT SILALLU PISSUSIA Nukimmik atuinitsinnik ilaatigut annikinnerulersitsinikkut avatangiisimut sunniinerlunnerit appartinniarlugit siunnerfilimmik suliniuteqarpugut, kiisalu teknologi nutaaliaanerusoq avatangiisumullu mianerinninnerusumik atuisinnaanerput misissortuakkata ilagalugu. Suliatsinnut sunulluunniit tunngatillugu mingutsitavut suugaluartulluunniit sulisut pisisartuvullu suleqatigalugit annikillerusuppavut, nioqqutissanillu eqqornerusumik piniartarneq, qaammarsaaneq ingerlatallu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit, sumiiffinni saligaannerutitsinissaq peqataaffigerusullutigu.

NALAANNERLUNNEQAATAA SINNAASUT

Nerisassanik maangaannartitsinnginnissaq ulluinnarni sulinitsinnut ilaajuaannarsimavoq. Nerisassanik maangaannartitsinnginnissami pineqarput nerisassat akikillilluarneqaraluaraangamilluunniit suli nerineqarsinnaasartut.

Polaroilip utertitsinermi akiliisarnera

´KNI avatangiisimik mianerinninnerusoq´ qulequtaralugu perrassaatit Texacomeersut Polaroilimi Pilersuisumilu pisiarineqarsimasut puukui utertinneqartillugit KNI puukumut ataatsimut 3 kr.-inik akiliuteqartarpoq. Utertitsisitsisarneq november 2019-imi atorneqalermat ingerlaannartumik iluatsilluartumik atorneqalerpoq.

Polaroilip ISO 14001-imik akuersissutaateqarnera

Akuersissut avatangiisimik mianerinnilluni aqutsinermut tunngavoq. Avatangiisit pillugit politikkikkut pisussaaffigineqartut naapertorlugit Polaroil ukiut tamaasa avatangiisimut pitsan ngorsaataasussanik angusaqartarpoq.

Ukioq

Nerisassat nerineqarsinnaalluartut asiutinneqassanngillat, taamaattumik ullussaminnik qaangiilersut akikillineqartarput. Maangaannartitsinaversaarnermik suliniuteqartarneq allagartalersuinikkut assigiinngitsutigullu paasissutissiisarnertigut ersarissarneqartarpoq. Nerisassanik pisiniarfinni maangaannartitsineq annikinnerpaatinniarlugu akikillineqartut pisisartunit nassaariuminartinneqartussaapput.

Ingerlaavartumik

Nerisassanik maangaannartitsineq

Anguniagassat

Puukut Pilersuisumut Polaroilimullu utertinneqartut qassiunersut qaammatit tamaasa nalunaarutigineqartarpoq. Perrassaatit uuliat puukuinik ulloq 11. november 2019 utertitsisalernermiit ulloq 31. marts 2020-p tungaanut perrassaatit Texacomeersut puukui 4.052-it utertinneqarput. Tamanna isumaqarpoq perrassaatit tunineqartut 61 %-iisa puukui utertinneqarsimasut.

Ingerlaavartumik

Suliniut

December 2013-imi Polaroil akuersissummik allamik aamma tunineqaqqippoq tassaasoq ISO 14001:2004 (maannakkut nutaamik pinikuuvoq tassaasumik ISO 14001:2015-inernisaq), tamannalu isumaqarpoq: Avata ngiisimik mianerinnittumik aqutsinikkut avatangiisimut tunngasunik pingaarutilinnik KNI suliniuteqartarpoq, tassalu eqqagassalerineq aamma kemikaliat. Angusatigut takuneqarsinnaasunik pitsanngorsaataasussanik suliaqartuuannarpugut - aamma naqqani angusassatigut.

Ingerlaavartumik

Nalaannerlunneqaataasinnaasut: Nioqqutissiornermi, nioqqutissanik ikummatissamillu assartuinermi kiisalu pisiniarfinni ikummatissaasivinnillu ingerlatsinitsinni silap pissusaanut avatangiisitsinnullu sunniuteqartarpugut. Silap pissusaata sunnerneqarsinnaanera avatangiisinullu tunngatillugu ajornartorsiortitsisoqalersinnaanera eqqarsaatigalugit sunniuteqarsinnaanitta annikillisinnissaa KNI-mi akisussaaqataaffigaarput.

Killiffik

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

100%

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

70%

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

100%

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

Plastikkimik atuinikinneruneq

Suliniut Â´KNI avatangiisimik mianerinninnerusoqÂ´ tassaavoq suliniutit ilaat ataasiartakkat Pilersuisup atortagaasa avatangiisimut sunniuteqannginnerusunik taarsersorneqarnerinik kingunilik. Ataasiartakkat nutaat plastikkitaqanngivipput pinngortitallu nunguillugit arrortissinnaasarai. Puuguttat, imerfiit allallu bambusimit sanaajupput nerillunilu atortut orpimmit avaalaqiakuluumit sanaajullutik. Puussiat plastikkiusut puussianik atoqqitanit naasunillu sanaanik avatangiisimut innarliinnginnerusunik taarserneqarnikuupput. Puussiarsinianngikkaanni pisiniarfiliutinik bomuldinik atoqqitaniit sanaat pisiarineqarsinnaapput.

Avatangiisimik mianerinninnerusumik nukissiuuteqarneq Pisiniarfitta illuutittalu avatangiisimik mianerinnittumik nukissiuuteqarnerunissaat pitsanngorsaavigalutigu suliniutigiuarparput.

Plastikkiunissaanik pisariaqanngitsut KNI-miit atorneqarunnaariartornerat. Ataasiartakkat avatangiisimik innarliineq ajortut nereriaannarnik tuniniaanermi atorneqartarput pisiniarfinnilu nioqqutigineqarlutik. Nerinermi atortut plastikkiusut suli uninngasuutigineqartut nungunniarsarineqarput nioqqutissarsiniarnermilu pisiarineqartarunnaareerlutik.

Ukioq

Killiffik

Ingerlaavartumik

Anguniagassat

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

60% Suliniutittalu ilagaat qaammaqqutit LEDmik taarsersulernikuugatsigit. Qerititsivivut pisoqqat avatangiisinik atorluaanerusunik taarsersortuarpavut. Aamma illuutitta pitsaanerusumik oqorsaasersorneqarnissaat suliniutigaarput.

Ingerlaavartumik

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

Sinerissatsinni sumiiffigisatsinni tamani ukiumoortumik torersaaqataanissarput eqqagassanillu katersueqatigiinnissarput aaqqissuuttarparput.

Nunarput saligaannerusoq

Nunarput alianaalluinnartuuvoq, alianaattuaannarnissaanullu KNI-mi tamatta ataatsimoorluta akisussaaqataavugut.

Ukiut tamaasa

50% AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

100%

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

SULIFFEQARFIMMI PEQQUSERLUNNERMIK AKILIILLUNILU PEQQUSERLUNNERMIK AKIUINEQ Suliffeqarfiit allat assigalugit niuernermi ingerlatsinermi peqquserluttoqannginnissaanik KNI aamma akisussaaffeqarpoq.

NALAANNERLUNNEQAATAA SINNAASUT

Whistleblowerimik aaqqissuussineq

Akilersilluni peqquserlunneq suliffeqarfinnilu pinerlunneq akiorparput. Inatsisinik unioqqutitsinerit nalunaarutigineqartarnissaat pingaaruteqarpoq aningaasatigullu annaasassaraluanut isiginerlunneqaatigisassaraluatsinnillu pinaveersaartitsisinnaallutik.

Suliffiup nammineerluni kukkunersiu isui Suliffeqarfik ”suliffiup nammineerluni kukkunersiuisui”-nik pilersitsisimavoq, ilaatigut siunertaralugu sulisut, pisisartut imaluunniit allat pinerluuteqarnerannik pissuteqartumik annaasaqaateqarnissap killilersimaarneqarnissaa.

Anguniagassat

Ukioq

KNI-mi whistleblowerimik aaqqissuussakkut ilungersunartut nalunaarutigineqarsinnaapput, assersuutigalugu akiliilluni peqquserlutsitsineq, pinngitsaaliilluni akiliisitsinerit, aningaasanik paarisanik tillinneq, tillinniarneq, aningaaserinermi nalunaarusianik uukapaatitsineq/allan ngortiterineq allanullu tunngasut.

Suliffiup nammineerluni kukkunersiuisoqarneratigut peqquserluttuliorsinnaanerit minnerpaamiitinneqarput, aqutsisunut nalunaarusiortarneq nukittorsarlugu niuernermilu suleriutsit pitsanngorsaavigineqartarlutik.

Ukiut tamaasa

Suliniut

Ingerlaavartumik

Peqquserluttoqartillugu suliffeqarfiup patajaannissaanut akornutaasinnaavoq. Nunatta angalanermi attaveqaasersorneqarsimanera pissutigalugu pisiniarfiit isorartuumi siammasissorujusuupput. KNI-p nioqqutissani amerlanerpaat qallunaat noqqaasarfiisigut pisiarisarpai nerisassaanngitsullu ilai nunani allani pisiarisarlugit. Nunarsuaq tamakkerlugu nalilersuinermi nalilerneqarpoq nunat ilaanni sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqarsinnaasartut.

Killiffik

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

100%

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

100%

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

NOQQAASARFIIT Noqqaasarfiit akisussaassusilimmik aqunneqarnissaat nioqqutissarsiniartarnitsinni politikkitsinni tunngaviliivoq. Tamannalu isumaqarpoq inooqatigiinnermut, avatangiisimut pissuserissaarnermullu tunngatillugu noqqaasarfiit pissuserisaat ilanngullugit isummerfigisarivut.

NALAANNERLUNNEQAATAA SINNAASUT Nunarsuaq tamakkerlugu nalilersuinermi nalilerneqarpoq nunat ilaanni sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqarsinnaasartut. Taamaattumik suliffeqarfimmi akisussaassusilimmik ingerlatsilluarnermillu nalilersuutissatut tunngavissat suliaraavut, taakkulu atorlugit nunarsuaq tamakkerlugu sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit noqqaasarfiit eqquutsinneraat nalilersuisinnaalissaagut.

Anguniagassat

Nioqqutissarsiniartarnermut politikki

Nioqqutissarsiniartarnermi politikkeqarnitsigut nioqqutissanik ikummatissanillu pilersuinermi qularnaarinninnissamut pisussaaffipput eqquutsissavarput kiisalu Nunatsinni Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiissut tunngavigalugu nunaateqarnermik nioqqutissiassat pisiarisassallutigit. Tamanut iluaqutaasussamik sapinngisamik akikinnerpaamik nioqqutissatsinnik sullissinissanillu pisiortortarnissamut periarfissaqarnissarput.

Nioqqutissanik aamma/imaluunniit kiffartuussinernik noqqaasarfimmut ataatsimut uteqqiattumik kr. 250.000,sinnerlugit pisisaraanni illua-tungeriit tamarmik pisussaaffii pisinnaatitaaffiilu isumaqatigiissummi nassuiarneqarsimassapput. Isumaqatigiissutit suliaqarfiup iluani tunngaviusumik malitassat eqquutsissavaat.

Ukioq

Killiffik

Ingerlaavartumik

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

70% Taamaattumik ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut najoqqutassat siunissami pingaartillugit pissaagut.

Code of Conduct - ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut najoqqutassiat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

2021

Pisisartutta pisiniarfitsinni qularnaatsumik pissuserissaartumillu pisiniarsinnaanissaat qulakkeerusupparput. Taamaattumik noqqaasarfitta pitsaasuunissaat pissuserissaarfiunissaallu uagutsinnut pingaaruteqaqaaq.

20%

CSR

INUIAQATIGIINNI SUMIIFFINNI PEQATAATITSINEQ Nunatsinni tamarmi illoqarfinni nunaqarfinilu ineriartortitsineq KNI-p tapersersorlugu tunniussaqartarpoq. Peqataanerpullu pisarpoq soqutigisaqaqatigiit suleqatigalutigit inuit inooqatigiinnermut tunngatillugu suliaannut akuusarnitsigut suleqataasarnitsigullu.

NALAANNERLUNNEQAATAA SINNAASUT KNI sumiiffinni tamani ippoq. Nunatsinni innuttaasut 2019-imi 56.000-it missaanni amerlassusillit annerusumik minnerusumilluunniit attuumassuteqarfigaavut. Taamaattumik nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni ineriartorneq tapersersorniarlutigu suliaqarnissatsinnut immitsinnut pisussaaffilertarpugut, taamalu ililluta meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissaat siuarsaaqataaffigalutigu. Inuiaqatigiit pitsaasumik peqqinnartumillu ineriartornissaannut peqataaniarluta iliuutsitsinni innuttaasut aamma peqataatittarpavut.

Niuffatsitsinerit

KNI-p niuffatsitsisarneri KNI-mi niuernermik ingerlatsiviit assigiinngitsunik neqerooruteqarnerisigut ingerlanneqartarput, sutugassaqartarluni, aliikkusersuisoqartarluni pisisartunillu peqataaffigineqarsinnaasunik sammisassaqartitsisoqartarluni.

Aningaasaliinerit

Peqatigiiffiit naleqartitatsinnut Kalaallit Inuunerat Ilorlermut naapertuuttumik suliallit KNI-p aningaasaliiffigissallugit pingaartippaa. KNI-p aningaasaliiffigisaasa ilagaat timersoqatigiiffik Nagdlúnguak´. Timersoqatigiiffiup tapersersorneranut pingaarnertut tunngavigineqarpoq timersoqatigiiffiup meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu ineriartortitseqataanissamut annertuumik suliniuteqartarnera.

Pilersuisup arpatsitsisarneri

Suliniut Maajimi Peqqissuugit ukiumoortumik ingerlanneqartartoq. Pisisartunik allatut peqateqarneq kikkullu tamarmik peqqinnartumik inuuneqarnissaat anguniarneqarpoq.

Ingerlaavartumik

Nerisassiornermut ilitsersuutinik katersaateqarfik Mamarisavut.gl kalaaliminernik nerisassanillu avataaniit eqqunneqartunik akoorlugit nerisassiorsinnaaneq pingaarnertut ilitsersuutinik imaqarpoq.

Killiffik

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100% Peqataatitsineq eqqarsaatigalugu niuffatsitsinerit Nunatsinni sumiiffinni assigiin ngitsuni ingerlanneqartarput.

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

2019

Nerisassiornermi ilitsersuutinik malitaqarluni nerisassiornissami akussat nunaqarfinni imaluunniit illoqarfinni mikinerusuni pisiassaajuaannarneq ajormata KNI Pilersuisoq 2018-imi aalajangerpoq nerisassiornissamut ilitersuutinik isumassarsiorfissanik katersiniarluni. Nerisassiornermi akussat amigaatigineqartartut ilaatigut pisiniarfinni pigineqarneq ajorput imaluunniit akisuallaartarlutik.

Ukioq

100% Peqatigiiffiit KNI-p naleqartitaasa assinginik pingaartitsisut, KNI-llu tapersersorlugit aningaasaliiffiginiagai, sapinngisamik Nunatsinni sumi tamanersuutinniarneqartarput.

Ingerlaavartumik

Mamarisavut

Anguniagassat

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

70% Sumiiffinni tamani innuttaasunit peqataaffi gineqarsinnaasunik Pilersuisoq ukiut tamaasa arpatsitsisarpoq. Sumiiffippassuarni Pilersuisoq pisiniarfituaasarpoq, taamaattumik sumiiffinni ornigassaalluarnissarput kissaatigaarput.

Ingerlaavartumik

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100%

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

Anguniagassat

Sumiiffinni Pilersuisup pisiniarfiini siunnersuisoqatigiit

Innuttaasut sumiiffimminni peqataatinneqarnissaat Pilersuisup pingaartitaraa. Pisisartullu peqataatinnerisigut sumiiffimminni Pilersuisup nioqqutissatut qiniataagassaataanut sunniuteqarnissaminnut periarfissinneqartarput.

Pisiniarfinni siunnersuisoqatigiit Pilersuisorlu qaammatit pingasukkaarlugit ataatsimiittarput.

Ukioq

Killiffik

Ukiut tamaasa

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

60%

INUIT PISINNAATITAAFFII Nioqqutit KNI-mi nioqqutigineqartut nunarsuarmi assigiinngitsuni nioqqutissiarineqartarput. Taamaattumik nunani aalajangersimasuni inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutillugit sulisoqarsinnaanera kiisalu nioqqutissioriaatsit isornaatillit atorneqaratarsinnaasarlutik. Uagut noqqaasarfitsinnut tunngatillugu akisussaaffeqarnerput atorlugu inuit pisinnaatitaaffiisa unioq足qutinneqannginnissaat paasiniartuartarparput.

NALAANNERLUNNEQAA足TAA足SINNAASUT Nunatsinnut Danmarkimullu sanilliullugu nunani allani kulturit, inatsisit ileqqullu allaanerusarput. Taamaattumik sumiluunniit kikkunnilluunniillu niueqateqartarnitsinni inuit pisinnaatitaaffiisa eqquutsinneqarnissaat qulakkiissallugu akisussaaffigaarput. Inuit pisinnaatitaaffii ataqqineqartussaapput, uagullu suliffeqarfittut akisussaassusilimmik pinissatsinnik takutitsisussaavugut. Ukioq naatsorsuiffiusoq 2020/21 tassaassaaq Ingerlatsinermi Ileqqorissaarnermut najoqqutassianik aaqqissuussaanerusumik sukumiinerusumillu suliaqarfissarput.

Suliniut

Anguniagassat

Noqqaasarfinnik akisussaassusilimmik aqutsineq

Inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqannginnissaat eqqarsaatigalugu akisussaassuseqarluartumik noqqaasarfeqarnissarput qulakkiigassaraarput - tamatumunngalu ilaavoq noqqaasarfitta inuiaqatigiinni akisussaassulimmik pinissaasa qulakkeernissaa.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Noqqaasarfiit inuit sulisullu pisinnaatitaaf足fi inik, avatangiisimik mianerinninnissamik peqquserlunnermillu akiuiniarnermik suliniutinik suliffeqarfiit ataqqinninngitsut niueqatiginissaannut isumaqatigiissusiorfigineqannginnissaat misissuisarnerup qulakkiissaavaa.

Ukioq

Killiffik

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

2021

20%

CSR

SULISOQARNERMI PISSUTSIT KNI Nunatsinni suliffeqarfiit annersaasa ilagivaat. Taamaattumik sulisutta allallu uagutsinnik suleqatiginnittut toqqissisimasumik sulisarnissaat qularnaassavarput – eqqortunik atortussaqartissallugit, sungiusartittassallugit ilisimasaqartissallugillu, taama isillutik ajutooratik, ajunaarnermilluunniit nalaanneqaratik, sulisinnaaqqullugit. Suliffiup nuannersuunissaa sulisuttalu atugarissaarnissaat sulissutigaarput – sulisut suliartornissaminnut qilanaarnissaat kiisalu pisisartutta uagutsinni pisiniarnissaminnik kajungerinninnissaat. Sulianik piginnaasaqarfissat inuttullu ineriartorneq pitsaasoq sulisutta akornanni, inuit ataasiakkaat suliffeqarfiullu pisariaqartitai aallaavigalugit qularnaarusupparput. Taamatut periarfissiineq tamanut atuuppoq, arnaagaanni angutaagaanniluunniit, sumiuussuserlu apeqqutaatinnagu.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT KNI sinerissami tamarmi 1000-it missaanniittunik sulisoqarpoq. Sulisoq ajoquseraangat inuttaanut KNI-mullu annernarlunilu akisusinnaavoq, taamaattumik sulinermi tarnikkut timikkullu ajoqusertoqaratarsinnaanera annikinnerpaatinniarlugu isumannaallisaanermik aaqqissuussinikuuvugut. KNI-mi sulisut isumalluutitut pingaarnertut isigaavut. Sulisummi suliaqarnerisigut pitsaassuseq naammassisaqarsinnaassuserlu aatsaat pilersissinnaavarput. Taamaattumik siunissami pitsaanerpaat akornannut pisinnaaqqulluta sulisut pisariaqartitavut sulisoriniassallugit anguniartuarparput. Tamannalu angussavarput sulisutsinnik ineriartortitsinitsigut ilinniartitsinitsigullu.

Sulisut pisussaaffii, pisinnaatitaaffii naleqartitallu KNI-p sulisunit ilisimaqqusai sulisut quppersagaanni nassuiarneqarput. Malitassat taakku aalajangersimasuupput suliffeqarfiup piumasaqaataasa malinneqarnissaannut kiisalu sulisut assigiimmik aaqqissuussaalluar tumillu pineqarnissaannut qulakkeerinnissutaasussat.

KNI-p isumannaallisaanermik aaqqissuussinera

Sullivinni avatangiisit pillugit inatsit tunngavigalugu suliffeqarfiit sulisuminnut sulinerminni peqqissuunissaat isumannaatsunillu avata ngiiseqarnissaat qulakkiigassaraat. KNI suliffeqarfiuvoq sinerissami isorartoorsuarmiittoq assigiinngitsunik niuernermik ingerlataqartoq, taamaattumillu suliassarpassuaqartoq. Suliffeqarfik peqqinnartoq isumannaatsorlu angusinnaavarput sulisut suliffeqarfimmi tamarmi sulisut sullivinni avatangiisit pillugit inatsimmik eqquutsitsiniarlutik iliuuseqartarpata.

Sulisunut quppersagaqarnerup siunertaraa sulisut tamarmik suliffeqarfimmi pisussaaffimminnik pisinnaatitaaffim minnillu ilisimasaqarnissaannik qu lakkeerinninnissaq, taamalu ilillutik sulisoqarnermut politikkip suliffeqarfimmi piviusunngortinnissaanut akisussaaqataallutik. Isumannaallisaanermi aaqqissuussinikuuvugut tassaasunik pingaarnertut isumannaallisaanermut peqqinnissamullu ataatsimiititaliaq, ingerlatsiviit tamarmik immikkut isumannaallisaanermi ataatsimiititaliaat kiisalu nunap immikkoortortaani assigiinngitsuni isumannaallisaanermik suliaqartut. Isumannaallisaanermi aaqqissuussineq imatut aaqqitaavoq isumannaallisaanermut peqqinnissamullu tunngatilllugu suleqatigiinneq pisariillunilu ajornaatsuussasoq. Tamanna isumaqarpoq suliffeqarfissuar mi ingerlatsivinni aaqqissuusaasuni tamani suleqatigiittoqartartoq. Taamatut aaqqissuussinitsinni suliffeqarfiup sulisullu ajutoornissaat minnerpaamiitinnissaat qulakkeerniarparput.

Ukioq

Killiffik

Ingerlaavartumik

Sulisut quppersagaat

Anguniagassat

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

70%

Ingerlaavartumik

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

70%

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

CSR

Sulisut piginnaanerisa ineriartortinnissaat KNI-p annertuumik ukkataraa, taamaattumillu ukiup ingerlanerani pikkorissartitsinerit ilinniartitaanerillu ukiumut arlallit ingerlanneqartarput.

KNI-mi katerinneq

KNI-mi sulisut 130-t missaanniittut imminnut ilisarilluarnerujumallutk katerittarput, katerinnerlu iluatsillugu isumasioqatigiittoqartarpoq, sammisaqartoqartarpoq arlaannullu nikeqatigiittoqartarluni. Sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik katerinnermi sulisut ineriartornermik ilisimasanillu avitseqatigiinnermik misigisaqartarput ilikkagaqarlutillu.

Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq

KNI A/S 2014-imiilli sulisut naammagisimaarinninnerat pillugu ukioq allortarlugu misissuisalernikuuvoq.

Leadership Pipeline - Suliassat Akisussaaffiillu

Pitsaasumik aqutsinissaq ataqatigiissuserlu ineriartortinniarlugit atuutsilerniarlugillu KNI Suliassat Akisussaaffiillu atorlugu ineriartortitserusuppoq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Niuertunngorniarnermi, Ikummatissaasivilerisunngorniarnermi aamma Aqutsisunngorniarnermi ilinniaqatigiit ikinnerpaamik ataatsit ukiumut ilinniartinneqartartussaapput. KNI-mi ukiumoortumik katerinneq sulisut sinerissami tamaneersut peqataafÂ figisarpaat.

Ingerlaavartumik

Taqqissuut tassaavoq KNI-mi sulisut piginnaasaasa qaffassarneranni taaguutaasoq, tassanilu pineqarput pikkorissaanerit ilinniartitsinerillu tamarmik.

KNI ukiuni kingullerni ilinniartitsinernik suliffiup nammineq aaqqissuussaanik Taqqissuutip ataani pilersitsinikuuvoq, maannakkuugallartorlu ilinniartitaanerit aalajangersimasut pingasut ingerlanneqartarput: Niuertunngorniarneq, Ikummatissaasivilerisunngorniarneq kiisalu Aqutsisunngorniarneq.

Killiffik

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

100%

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100% Sulisut naammagisimaarinninnerat pillugu ukioq allortarlugu misissuineq ingerlanneqartarpoq.

Ukiut tamaasa

Piginnaasanik ineriartortitsineq

Ukioq

Ukiut tamaasa

Anguniagassat

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100% Suliniummi ersarinnerusumik aqutsinissaq paasisimasaqarfiginninnissarlu anguniagaavoq, tassanilu immikkut sammineqarput suliassat akisussaaffiillu.

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

2021

Suliniut

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

50%

CSR

ARNAT PISORTATUT ATORFILLIT SULINIUT

ANGUNIAGASSAT

UKIOQ

Siulersuisut

Arnat angutillu amerlaqatigiisinneqartarnissaat innersuussutigaarput. Siulersuisuni ilaasortat tamat oqaasissaqartitaanerat atorlugu qinerneqartarput.

Ingerlaavartumik

Pisortaaneq

KNI-mi pisortaaneq inuk ataasiinnaavoq, taamaattumik anguniagaqarfiusutut immikkut maana nalunaarneqanngilaq.

Ingerlaavartumik

Pisortaqatigiit

Piukkunnarnerpaat.

Ingerlaavartumik

Nunap immikkoortuini pisortat nunallu immikkoortuini ikummatissaasivinni pisortat

Pisiniarfinni pisortat ikummatissaasivinnilu pisortat

Piukkunnarnerpaat.

2019/20 44 % arnat 55 % angutit

30 % arnat 70 % angutit

Ingerlaavartumik

Nunap immikkoortuini pisortat 33 %-it arnaapput kiisalu 66 %-it angutaallutik Nunap immikkoortuini ikummatissaasiviit pisortaat tamarÂmik angutaapput

Ingerlaavartumik

67 %-it pisiniarfiit pisortaat arnaapput 33 %-illu angutaallutik ikummatissaasivinnilu pisortat tamarmik angutaallutik

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

GOVERNANCE

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT Suliffeqarfiup nammineq ilumini misissuisui aamma niuernermi ileqqorissaarneq Suliffeqarfik ”suliffiup nammineerluni kukkunersiuisui”-nik pilersitsisimavoq, ilaatigut siunertaralugu sulisut, pisisartut imaluunniit allat pinerluuteqarnerannik pissuteqartumik annaasaqaateqarnissap killilersimaarnissaa. Ulluinnarni atugassanik, ilanngullugit immiaaqqat, viinnit aamma tupat, nioqquteqartuunermigut aningaasanillu akiliisoqartarneratigut pissusissaanngitsumik pisoqarsinnaaneranut KNI-mi pisoqariataarsinnaavoq. Peqquserluttoqarsinnaanera paasiniarlugu, pinaveersaartinniarlugu killilersimaarniarlugulu ingerlaavartumik nakkutilliineq KNI-mit ingerlanneqartarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi sulisut peqquserlunneri arlaqanngitsut paasineqarput, tamatumalu kingorna taama iliorsimasut akisussaatinneqarput. KNI-mi sulisut tamarmik pisussaaffeqarput pissusissamisuunngitsunik pasitsaassaqarunik tamakku pisortanut nalunaarutigissallugit. Nalunaarutigineqartut tamaasa suliffiup nammineerluni kukkunersiuisuisa paasiniartarpaat, aamma peqquserlunnerujunnartunik paasiniaanissaminnut namminneq iliuuseqartarput. Tamakkununnga ilaapput nalunaaruteqaqqaarnani pisiniarfinnut kukkunersiuiartortarnerit aamma aningaasanut karsinik ilisimatitseqqaarnani misissuisarnerit. Ukiumi naatsorsuiffimmi 2018/19-imili pissutsinik eqqunngitsuusorisanik nalunaarsinnaanermut nittartakkakkut tamanit atorneqarsinnaasumik KNI pilersitsinikuuvoq.

Nalaannerlunneqaataasinnaasunik aqutsineq Ikummatissanik imerpalasunik nioqqutissianik uuliamillu tunngaveqarluni nioqqutissianik KNI pisiortortuuvoq. Nioqqutis siat taama ittut nunarsuarmi niuernermi akigitinneqartut, assut nikerartuusut, tunngavigalugit pisiarineqartarput. Akigitinneqartut nikerarneranni nalaannerlunneqaataasinnaasut paasiniarlugit, aamma atuisartunut akigitinneqartut aalaakkaasut qulakkeerniarlugit, KNI-mit uuliap akiata nikerarnerani nalaannerlunneqaataasinnaasut, taamatuttaaq nunat allat aningaasaasa atorneqartut nikerarnerat, misissorneqartarput. Akit siusinnerusukkut piffissami sivisunerusumi qularnaarneqartaraluartut maannakkut ukiut ataasiakkaarlugit qularnaarneqartarput. Suliffeqarfiup allanit aningaasalersorneqarnerata annersaa nikerartumik erniaqarpoq. Nalaannerlunneqaataasinnaasoq tamanna minnerpaaffilerniarlugu suliffeqarfik isumaqatigiissuteqarpoq sillimmasiinertalinnik erniat nikerartut aalaja ngersimasumik ernialerneqarnerannut inissiisartumik. Ukiumoortumik naatsorsuutit naammassineqarneranni erniatigut nalaannerlunneqaataasinnaasut affai matussutissaqartinneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Suliffeqarfiup aningaasanik tigoriaannarnik sillimmateqarnera nalilerneqarpoq ima annertussuseqartoq tamanna naammassalluni suliffeqarfiup sukkulluunniit pisussaaffimminik naammassinnissinnaaneranik. Atuisinnaanermut pisinnaatitaaffiit atorneqanngitsut sillimmatitut inissisimapput. Allanit aningaasalersorneqarnerup atorunnaarsinnaaneranut ernumassuteqarsinnaaneq minnerpaaffilerniarlugu KNI-mit suleqatigineqarput aningaaseriviit aningaasaliisarfiillu iluarineqartut tutsuiginartullu Nunatsinniittut avataaniittullu. Ani ngaaseriviit arlaalluunniit KNI-p aningaaserivinni attartugaasa tamakkiisut 33 procentii sinnerlugit taarsigassarsititsisinnaan ngillat. Ajutoornerit pisinnaasullu suulluunniit sillimmaserneqarsinnaasut pillugit KNI ataatsimoortumik annertuumik sillimmasiinikuuvoq. Sillimmasiisarneq pillugu pitsaanerpaamik inissisimanissaq siunertaralugu sillimmasiinermik suliaqartut KNI-mit suleqatigineqarput. Suulluunniit niuernermik ingerlatsinermi nalaannerlunneqaataasinnaasut suussusersineqarnissaat minnerpaaffilerneqarnissaallu siunertaralugu siulersuisut aamma pisortaaneq ingerlaavartumik suliaqarput. Nalaannerlunneqaataasinnaasut maluginiagassat pingaarnerit ukiumi naatsorsuiffiusumi nalunaarsorneqarput. Taanna aallaavigalugu pisinnaasut ilimanarnerusut, taakkulu kingunerisinnaasaat, suussusersineqartarput, pinaveersaartinnissaallu siunertaralugu iliuusissat aallartinneqartarlutik.

GOVERNANCE

PAASISSUTISSAT SIULERSUISUNUT TUNNGASSUTILLIT Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamut najoqqutassiai KNI-p malippai. OECD-ip ingerlat seqatigiiffinnut naalagaaffimmit pigineqartunut kaammattuutai, taamatuttaaq ingerlatseqatigiiffinnut børsimi allattuiffinni nalunaarsorneqarsimasunut sukumiisumik kaammattuutai, najoqqutassiani naapertorneqarput. KNI-mi aqutsisut tassaapput siulersuisut aamma pisortaaneq. Siulersuisut inunnik qulingiluanik inuttaqarput, taakkunan nga pingasut sulisunit ukiut sisamakkaarlugit qinerneqartarput, ilaasortallu arfinillit ataatsimeersuarnermi qinerneqartartut ukiut tamaasa qinerneqartarput. Siulersuisuni ilaasortat arfinillit ataatsimeersuarnermi qinigaasut sumulluunniit attuumassuteqanngillat, tamannalu inassuteqaammut “Ingerlatsivimmik pitsaasumik aqutsinissamut komité”-mut naapertuuppoq. Siulersuisunut ilaasortaanissami ilaasortat ukiui killilerneqanngillat. Siulersuisuni ilaasortat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nuna nilu allani inuussutissarsiornermik misilittagartuujupput, nunani tamalaani soorunami aamma Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ingerlatsivinneersuullutik. Siulersuisut siuliersuisuni siulittaasumit Lars Borris Pedersenimit siulersorneqarput. Siulittaasumik ukiut tamaasa qinersisoqartarpoq. Siulersuisut suleqatigiissitanik marlunnik pilersitsinikuupput: Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq Akissarsiarititat pillugit ataatsimiititaliaq Pisortaaneq tassaavoq CEO Peter Grønvold Samuelsen. Siulersuisut pisortaanerullu atuuffii allat innersuussutini 22-mi allattorsimapput.

Akissarsiat

Siulersuisut akissarsiaat suliffeqarfimmi ileqquusumik ataatsi meersuarnermi akuerineqartarput, taakkulu innersuussutini 4-mi ersarissarneqarput. Akissarsiaritinneqartoq tunngaviusumik taamaallaat akiliutaavoq. Pisortaanerup akissarsiai siulersuisunut isumaqatiginninniutaanikuupput, tassaallutik tunngaviusumik akissarsiat, angusat tunngavigalugit tapisiat kiisalu aningaasaanngitsunik ajunngitsorsiat soorlu biileqartitaaneq allallu. Pisortaanerup akissarsiai innersuussutini 4-mi ersipput. Pisortaanerup atorfinitsinneqarnerani suliunnaarnissaanut immikkuullarissunik isumaqatigiissuteqarfiunngilaq.

Nalilersuineq Ukiumut ataasiarluni siulersuisut nalilerneqartarput. Ukioq allortarlugu naliliineq suliffeqarfiup avataaneersunit ingerlanneqartarpoq.

Ingerlatat Ukiumi naatsorsuiffiusumi siulersuisut sisamariarlutik ileq quusumik ataatsimiipput. Ataatsimiinnerit ilaat ataaseq oqarasuaatikkut ingerlanneqarpoq sinnerilu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu ingerlanneqarlutik. Kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaq marloriarluni ataatsimiippoq. Ukiumoortumik nalunaarusiamik kukkunersiuisullu nalunaarutaannik nalilersuinerup saniatigut naliliiffigalugillu suliarisarpaat aningaasaqarnermut politikki, isumannaallisaaneq sillimmasiinerlu pillugit politikki, suliffeqarfissuarmi kukkunersiukkat, aningaasaqarnermi pissutsit kiisalu kukkunersiuinermik naliliineq. Siulersuisuni ilaasortanit, taakkuluunniit qanigisaaniit, nioqqutissanik imaluunniit sullissinernik suliffeqarfissuaq pisiaqartanngilaq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

GOVERNANCE

UKIUMUT NAATSORSUUTIT 80

Aqutsisut uppernarsaasiinerat

Kukkunersiuisut sumulluunniit attaveqanngitsut uppernarsaasiinerat

Angusat nalunaarsornerat

84 Oqimaaqatigiissitsineq 86

Piginnittumut nammineq aningaasaatit nalunaarsornerat

Aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarsornerat

89 Innersuussutit 100

Niuerfiit angusaasa nalunaarsornerat

104

Naatsorsuuserinermi suleriaaseq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

UKIUMUT NAATSORSUUTIT

AQUTSISUT UPPERNARSAASIINERAT KNI A/S-ip ukiumi naatsorsuiffimmi 1. april 2019 – 31. marts 2020-imi naatsorsuutit tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaa rusiaa siulersuisunit pisortaanermiillu ullumi oqaluuserineqarlunilu akuerineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsit tunngavigalugu suliarineqarpoq. Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31. marts 2020-imi pigisai nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimaneri kiisalu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2019 - 31. marts 2020-imi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatatigut angusai, taa matuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai, eqqortumik takussutissiisut nalilerpavut. Aammattaaq nalilerparput aqutsisoqatigiit nalunaarutaat suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlataannik aningaasaqarnikkullu inissisimaneranik, ukiumut angusanik kiisalu suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu aningaasaqarnikkut inissisimaneranik eqqortumik takussutissiisoq. Ukiumoortumik nalunaarutip ataatsimeersuartuniit akuersissutigineqarnissaa innersuussutigineqarpoq.

Sisimiut, ulloq 26. juni 2020

Pisortaaneq:

Siulersuisut:

Siulittaasoq

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Siulittaasup tullia

KUKKUNERSIUISUT SUMULLUUNNIIT ATTAVEQAN NGITSUT UPPERNARSAASIINERAT KNI A/S-imik piginnittumut Naliliineq Ukiumut naatsorsuiffiusumut 1. april 2019 - 31. marts 2020 suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-illu ukiumoortumik naatsorsuutai kukkunersiorpavut, tamatumunnga ilaapput naatsorsuinermi suleriaaseq atorneqartoq, naatsorsuutit inernerat, oqimaaqatigiissitsineq, piginnittumut nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat, kiisalu innersuussutit suliffeqar fissuarmut taamatullu suliffeqarfimmut piginnittuusumut pingaarnermut tunngasut aammattaaq suliffeqarfissuarmut nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat. Suliffeqarfissuup naatsorsuutai ukiumoortumillu naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuusiortarnermut inatsit naapertorlugu suliarineqarput. Suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu 31.03.2020-mi pigisai nalillit, akiligassai aningaasalersuinikkullu inissisimanera kiisalu ukiumi naatsorsuiffiusumi 1. april 2019 - 31. marts 2020-mi suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatatigut angusai, taamatuttaaq suliffeqarfissuarmut nammineq ani ngaasaatit pillugit suliffeqarfissuup naatsorsuutai ukiumoortumillu naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu eqqortumik takussutissiisut nalilerparput.

Inerniliinermut tunngaviusoq Nunani tamalaani tunngaviusumik kukkunersiueriaatsit aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut allat naapertorlugit kukkunersiuivugut. Tamatumani maleruagassat piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit akisussaaffivut kukkunersiuisut uppernarsaasiineranni immikkoortumi ”Kukkunersiuisut suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik ukiumoortumillu naatsorsuutinik kukkunersiuinermut akisussaaffiini” (kingorna naatsorsuutinik taagorneqartut) annerusumik nassuiarneqarput. Uagut paasinninnerput tunngavigalu kukkunersiuinermi uppernarsaatit angusat naammaginarput, inerniliinissamilu toqqammavigissallugit naammapput.

Arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq Kukkunersiuisunut ileqqorissaarnermut maleruagassat nunani tamalaani atuuttut (IESBA’s Etiske regler) taamatuttaaq kukkunersiuisunut piumasaqaatit allat Kalaallit Nunaanni atuuttut naapertorlugit suliffeqarfissuarmut arlaannaatigulluunniit attuumassuteqanngilagut, soorluttaaq maleruagassat piumasaqaatillu pineqartut naapertorlugit ileqqorissaarnermut pisussaaffivut allat aamma eqquutsikkivut.

Aqutsisut naatsorsuutit pillugit akisussaaffiat Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu sulif feqarfissuup naatsorsuutaanik ukiumoortumillu nalunaaru siamik eqqortumik takutitsisuusunik suliarinninnissaq aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Taamatuttaaq peq quserlulluni kukkusumilluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu suliffimmi nakkutilliinerit tunngavigalugit naatsorsuutinik suliarinninnissaq aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Naatsorsuutit suliarineranni aqutsisoqatigiit akisussaasuupput suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiullu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naliliisoqarnissaanut, pisariaqarpat pissutsinik ingerlatsiinnarnissaannut tunngasunik paasissutissiisoqarnisaanut kiisalu ingerlatsiinnarnissaat pillugu naatsorsuusiornermi periuseq tunngavigalugu ukiumoortumik nalunaarusiortoqarnissaanut, tamatumani suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit matuneqarnissaat ingerlanneqarnerannillu unitsitsi soqarnissaa aqutsisunit pilersaarutaanngippat imaluunniit piviusorsiorpaluttumik allatut iliortoqarsinnaanngitsoq aqutsisoqatigiinnit aalajangerneqarpat.

Kukkunersiuisut naatsorsuutit kukkunersiorneqarnissaannut akisussaaffiat Naatsorsuutit ataatsimut isigalugit kukkusumik peqquserlulluniluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu eqqortumik takutitsisuusumik suliarineqarsimanissaasa qulakkiivinneqarnissaat, taamatuttaaq inerniliinertalimmik kukkunersiuisut uppernarsaasiinerannik saqqummiussinissarput anguniarparput. Qaffasissumik isumannaallisaaneq assut pingaartinneqarpoq, taamaattorli nunani tamalaani kukkunersiuinermi tunngaviusumik malittarisassat aamma Kalaallit Nunaanni piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit kukkunersiuisoqarnera qulakkiivillugu oqaatigineqarsinnaanngilaq, taamaattorli malunnaatilimmik kukkusoqarsimatillugu tamatigut qulaajarneqartartussaapput. Peqquserluttoqarnerata kukkusoqarnerataluunniit kingunerisaanik kukkusumik paasissutissiisoqarsinnaasarpoq, peqquserlunnerillu kukkunerilluunniit ataasiakkaat tamarmilluunniit naatsorsuusiortut ukiumoortumik nalunaarusiaq tunngavigalugu aningaasaqarnermut tun ngasunik aalajangiinerannut tunngaviulluinnarpata annertuutut nalilerneqarsinnaapput. Nunani tamalaani kukkunersiuinermi tunngaviusumik malitta risassat Kalaallit Nunaannilu piumasaqaatit allat atuuttut tunngavigalugit kukkunersiuinermut ilinniagalittut kukkunersiuivugut aamma kukkunersiuinermi suliamut ilinniagalittut isornartorsiuilluta. Tamakku saniatigut:

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

• Naatsorsuutini kukkusumik peqquserlulluniluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu annertuumik kukkusumik paasissutissiisoqaratarsimasinnaaneranik misissuillutalu naliliisarpugut, annertuumik kukkusumik paasissutissiisoqaratarsimasinnaanerit qisuariarfigalugit kukkunersiuinermi iliuusissanik isumaliuteqarlutalu aala jangiisarpugut, kiisalu inerniliinitsinnut naammattunik naapertuuttunillu tunngavissatsinnik kukkunersiunermi uppernarsaatinik pissarsiortarluta. Malunnaatilimmik kukkunerit paasissutissiissutigineqarnerinik takunngitsuuinerit peqquserlunnerujussuarmik peqquteqarnerusinnaasarput kukkunerminngarniit, tassami isumaqatigiilluni peqquserluttoqartarmat, uppernarsaatinik eqqunngitsumik suliaqartoqartarmat piaaralunilu nalunaarsuinngitsoortoqartarmat, allamut saasaarisoqartarmat imaluunniit suliffeqarfiup iluani nakkutilliinngitsoortoqartarmat. • Pissutsit naapertorlugit kukkunersiunermi iliuusissanik isumaliuteqarnissatsinnut kukkunernersiuinermut attuumassutilinnik nammineq nakkutilliinernut tunngasunik paasiniaasarpugut, tamatumanili suliffeqarfissuarmi ingerlatseqatigiiffimmilu nammineq nakkutilliinerit sunniuteqarnerat pillugu inerniliissuteqarneq ajorpugut. • Aqutsisut suleriaasiat naatsorsuutini eqqoriakkat paasissutissallu attuumassuteqartut aqutsisut suliarisimasaat naammaginartutut naleqquttuunersullu isummersorfigisarpavut. • Aqutsisoqatigiit ingerlatsiinnartoqarnissaanut tunngaviu sumik naatsorsuusiornermi naapertuuttunik naatsorsuusiornersut kiisalu kukkunersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut tunngavigalugit pisut, pissutsilluunniit suliffeqarfissuup ingerlatseqatigiiffiulluunniit ingerlatsiinnarnissaannut qulalernermik kinguneqartitsisut, annertuumik nalorninartoqarfiunersut inerniliiffigisarpavut. Isumaqarutta annertuunik nalorninartoqartoq paasissutissat tamatumunnga tunngasut kukkunersiuisut uppernarsaataanni naatsorsuutiniittuni erseqqissaatigisussaavavut, imaluunniit tamatumani paasissutissat naammanngippata inerniliinerput allanngortissavarput. Ullormi kukkunersiuisutut uppernarsaaffitsinni kukkunersiuisutut uppernarsaatit tunngavigalugit inerniliivugut. Siunissamili pisussat pissutsilluunniit atuutilersussat suliffeqarfissuup ingerlatse qatigiiffiullu ingerlatsisinnaajunnaarnerannik kinguneqartitsisinnaapput. • Naatsorsuutit tamarmiusut, aaqqissuussaaneri imarisaallu, tamatumani innersuussutit kiisalu tunngaviusumik nuussinerit pisullu ukiumoortumik nalunaarusiami eqqortumik saqqummiunneqarsimanersut naliliinitsinni, ersarissumik takutitsisut nalilerparput. • Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik inerniliinissatsinnut suliffeqarfissuarmi ingerlatsinerit aallutalluunniit pillugit paasissutissanik naammattunik naapertuuttunillu aningaa saqarnermut tunngasunik pissarsiaqartarpugut. Suliffeqarfissuaq pillugu kukkunersiuinerup aqunneqarnissaanut, nakkutigineqarnissaanut naammassineqarnissaanullu akisussaasuuvugut. Kukkunersiunermik inerniliinissatsinnut kisitta akisussaasuuvugut.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Pilersaarutaasumik kukkunersiuinissap annertussusaa qaqugulu ingerlanneqarnissaa kiisalu misissugassat pingaarutillit kukkunersiuinissamut tunngasut, tamatumani kukkunersiuinitsinni paasigaangatsigu nammineq nakkutilliinermi minitat annertuujusut, aqutsisoqatigiinnut ilisimatitsissutigisarpavut.

Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat pillugu oqaaseqaat Aqutsisoqatigiit nalunaarutaat aqutsisoqatigiinnit akisussaaffigineqarpoq. Naatsorsuutit pillugit inerniliinitsinni aqutsisoqatigiit nalunaarutaat ilanngunneqanngilaq, aqutsisoqatigiillu nalunaarutaannut tunngatillugu qulakkeerisumik inerniliinngilagut. Naatsorsuutinik kukkunersiuinitsinnut atatillugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaannik atuarnissatsinnut, tamatumanilu naatsorsuutinut annertuumik naapertuutinnginneranik imaluunniit paasissutissat kukkunersiuinitsinni allatigulluunniit pissarsiarisatta eqqunngilluinnartuunerannik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Tamatuma saniatigut ukiumoortumik naatsorsuuserinermut inatsit naapertorlugu aqutsisoqatigiit nalunaarutaata paasissutissanik piumasaqaataasunik imaqarneranik isumaliutiginninnissatsinnut pisussaaffeqarpugut. Kukkunersiunerput tunngavigalugu isumaqarpugut aqutsisoqatigiit nalunaarutaat naatsorsuutinut naapertuullunilu ukiumoortumik naatsorsuusiornermut inatsimmi piumasaqaatit naapertorlugit suliarineqarsimasoq. Aqutsisoqatigiit nalunaarutaanni kukkusumik paasissutissiinernik immikkut taasarialinnik nassaanngilagut. Nuuk, ulloq 26. juni 2020 DELOITTE Statsautoriseret Revisionspartnerselskab

Morten Speitzer Statsautoriseret revisor MNE-nr. mne10057

Claus Bech Statsautoriseretrevisor MNE-nr. mne31453

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 PINGAAR. SULIFFEQARFIK Innersuussutit

Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

2.514.914

2.453.245

2.534.969

2.474.554

18.015

18.181

23.015

23.181

85.977

83.612

86.238

83.757

(1.999.288)

(1.944.339)

(2.002.081)

(1.951.834)

(170.659)

(157.246)

(169.270)

(156.758)

448.960

453.453

472.871

472.900

Inuiaqatigiinnut kiffartuussinermut Nunatta Karsiata akiliutai Ingerlatsinermi isertitat allat Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit Aningaasartuutit allat

SULIFFEQARFISSUAQ

Angusat tamarmiusut Sulisunut aningaasartuutit

(264.462)

(257.594)

(276.031)

(269.025)

Nalikilliliinerit appaanerillu

10,11

(53.465)

(47.629)

(58.453)

(52.488)

131.033

148.230

138.387

151.387

5.303

3.585

Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Suliffeqarfinni pigisani angusat

Erniatigut isertitat

3.249

2.293

1.799

570

Erniatigut aningaasartuutit

(26.226)

(35.201)

(26.932)

(36.599)

113.358

118.907

113.254

115.358

(34.999)

(37.812)

(36.887)

(37.454)

78.359

81.095

76.367

77.904

Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat Ukiumut angusanut akileraarut

Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat Akileraarut akilereerlugu suliffeqarfiit pigisat angusaanniit, soqutigisani annerutinngisani pissarsiassat Ukiumut angusat

(303)

(216)

78.359

81.095

76.064

77.688

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. MARTS 2020 PIGISAT

PINGAAR. SULIFFEQARFIK Innersuussutit

Nioqqutit ilisarnaatillit Software Tigoriaannanngitsut pigisat nalillit

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

1.269

1.692

20.377

25.307

20.377

25.307

20.377

25.307

21.646

26.999

Illuutit

391.561

381.055

520.243

511.942

Nioqqutissiorfiit maskinallu

382.774

309.300

387.987

312.249

Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

94.970

84.453

101.994

91.742

Pigisat nalillit suliarineqartut

157.152

165.072

157.201

165.938

1.026.457

939.880

1.167.425

1.081.870

21.697

16.394

Sanaartukkatigut pigisat

Suliffeqarfiit pigisat aningaasaataanniit pissarsiat Pissarsiassat allat Pigisat aningaasanik nalillit

Atortuutinik pigisat katillugit Ingerlatsinikkut atortussat Nioqqutissiassaatit tapertatullu atortut

164

203

164

203

21.861

16.597

164

203

1.068.695

981.784

1.189.235

1.109.072

7.664

5.505

7.664

5.505

16.277

10.572

Pisiniarfinni engrosimilu nioqqutissaatit

611.672

572.540

633.821

595.681

Ikummatissat imerpalasut il.il.

395.129

342.466

395.129

342.468

1.014.465

920.513

1.052.891

954.226

73.764

79.052

76.745

81.759

1.924

6.658

8.040

23.981

21.424

23.981

21.424

6.552

28.897

6.838

41.262

18.209

14.270

18.237

14.309

124.430

143.643

132.460

166.794

107

5.220

966

5.220

Pigisat kaaviiaartitat katillugit

1.139.002

1.069.376

1.186.316

1.126.240

Atortuutinik pigisat katillugit

2.207.697

2.051.160

2.375.552

2.235.312

Nioqqutissat uninngasuutit Tunisatigut sullissinermilu pissarsiassat Suliffeqarfiutigisanit pissarsiassat Akileraarutitigut pigisat illikartitat

Termin-imi USD-t niuerutissat Pissarsiassat allat Piffissanut tulliuttunut nuutassat Pissarsiassat Aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. MARTS 2020 AKILIGASSAT

PINGAAR. SULIFFEQARFIK Innersuussutit

Aktiatigut aningaasaatit

Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat Angusat nuutat

Piginnittut pissaattut siunnersuut Nammineq aningaasaatit katillugit Soqutigisat annerutinngisat katillugit Akileraarutinut kinguartikkallakkanut illuartitat

Illuartitat katillugit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut Aningaasanik attartortitsisarfiit allat Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit

Akiitsut sivisuumik akilersugassat ilaat, sivikitsumik akilersugassat

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

310.000

17.621

12.318

283.163

519.998

557.677

526.077

560.018

20.000

1.150.782

1.183.158

1.139.240

1.173.181

1.822

1.519

5.249

32.514

9.184

36.427

5.249

32.514

9.184

36.427

42.396

45.095

550.000

592.396

595.095

2.699

2.673

Aningaasanik attartortitsisarfiit

76.064

193.226

139.237

Nioqqutissanik pisiniarfigisartakkat sullissisartullu

107.873

92.548

108.590

93.282

2.147

19.957

24.146

20.442

24.526

45.408

49.799

48.389

52.525

13.117

27.909

13.117

27.909

234.829

84.437

234.829

84.437

4.418

4.502

11.618

4.502

501.666

285.488

632.910

429.091

Akiitsut katillugit

1.051.666

835.488

1.225.306

1.024.186

Akiligassaatit katillugit

2.207.697

2.051.160

2.375.552

2.235.312

Suliffeqarfiutigisanut akiitsut Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa Akiitsut allat

Ernianut qulakkeerutit Tunisassianut qulakkeerutit Piffissanut tulliuttunut nuutassat Akiitsut sivikitsumik akilersugassat

Pisussaaffigisinnaasat, qularnaveeqqusiinerit Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit

18 19 14

Qanittumik suleqatit piginnittuunermullu tunngasut

Aqutseqataaffiit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Aktiatigut aningaasaatit

Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat

Angusat nuutat

Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat

Piginnittut pissaattut siunnersuut

Katillugit

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIUP NAMMINEQ ANINGAASAATAASA INISSITSITERNERAT

(tkr.)

310.000

8.733

593.702

283.163

20.000

1.215.598

Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat

3.585

57.510

61.095

Piginnittut pissaattut siunnersuut

20.000

Piginnittunut akiliutigineqarnikut

(20.000)

Piginnittunut akiliutigineqarnikut akileraarutitaat

6.360

Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit

(99.895)

310.000

12.318

557.677

283.163

20.000

1.183.158

Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat

5.303

53.056

58.359

Piginnittut pissaattut siunnersuut

20.000

Piginnittunut akiliutigineqarnikut

(20.000)

Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit

(102.605)

Akileraarutit allannguutaasa kingunerat

11.870

310.000

17.621

519.998

283.163

20.000

1.150.782

31. marts 2018 namm. aningaasaatit

31. marts 2019 namm. aningaasaatit

31. marts 2020 namm. aningaasaatit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Aktiatigut aningaasaatit

Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat

Angusat nuutat

Sillimmatit immikkut ittut ataatsimeersuarnissamut illuartitat

Piginnittut pissaattut siunnersuut

Katillugit

PIGINNITTUMUT NAMMINEQ ANINGAASAATIT NALUNAARSORNERAT

(tkr.)

310.000

602.435

283.163

20.000

1.215.598

Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat

57.688

Piginnittut pissaattut siunnersuut

20.000

Piginnittunut akiliutigineqarnikut

(20.000)

Akileraarutit allannguutaasa kingunerat

6.360

Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit

(99.895)

Periuseq naapertorlugu nalit aaqqiiviginerat Pitsaasut ApS

(6.570)

310.000

560.018

283.163

20.000

1.173.181

Akileraarutit akilereerlugit ukiumut angusat

56.064

Piginnittut pissaattut siunnersuut

20.000

Piginnittunut akiliutigineqarnikut

(20.000)

Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit

(102.605)

Akileraarutit allannguutaasa kingunerat

11.870

Periuseq naapertorlugu nalit aaqqiiviginerat Pitsaasut ApS

730

310.000

526.077

283.163

20.000

1.139.240

31. marts 2018 namm. aningaasaatit

31. marts 2019 namm. aningaasaatit

31. marts 2020 namm. aningaasaatit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUARMI ANINGAASAT INGERLAARNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 Innersuussutit

Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Nalikilliliinerit appaanerillu Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat

Pingaarnertut ingerlatamut aningaasat ingerlaarnerat Erniatigut akilerneqaatit assigisaallu Erniatigut akiliutit assigisaallu Ernianut qulakkeerutit

2020

2019

(tkr.)

138.387

151.387

58.453

52.488

(44.866)

26.436

151.974

230.311

1.799

570

(18.211)

(18.266)

(8.721)

(18.333)

(24.526)

(29.206)

102.315

165.076

Atortuutinik pisiat

(141.757)

(154.320)

Atortuutit tunisat

3.833

6.685

Ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaa Ingerlatsineq aqqutigalugu aningaasaliinerit

Pigisanik aningaasanik nalilinnik atukkiineq

376

Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit

(137.885)

(147.259)

Iluanaarutit akiliutigineqarnikut

(20.000)

Sivisuumik akilersugassanut akilersuutit

(2.673)

(2.649)

Aningaasartuutit aqqutigalugit aningaasartuuteqarnerit

(22.673)

(22.649)

Aningaasat atoriaannaat allannguutaat

(58.243)

(4.832)

(684.017)

(650.553)

Aningaasat tigoriaannaat primo Ukiup aallartinnera Pitsaasut ApS-imut tunngasumik ilanngussineq Aningaasat tigoriaannaat ultimo

(28.632)

(742.260)

(684.017)

Aningaasat tigoriaannaat ultimo Piffissap naanerani tigoriaannaatit Aningaasanik attartortitsisarfiit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

966

5.220

(743.226)

(689.237)

(742.260)

(684.017)

INNERSUUSSUTIT PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat Nioqqutissat

1.422.562

1.387.759

1.422.562

1.387.759

Ikummatissat imerpalasut il.il.

1.089.475

1.063.934

1.089.475

1.063.934

2.878

1.552

2.878

1.552

19.563

20.826

Pisisa Neqi Inimi attartortitsinikkut isertitat

492

483

2.514.914

2.453.245

2.534.969

2.474.554

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit

32.088

28.903

32.088

28.903

Attartortitsinikkut isertitat

31.098

28.376

31.742

28.938

Gebyr-itigut isertitat

13.666

14.887

13.666

14.887

5.857

5.985

5.857

5.985

300

2.967

5.161

2.885

5.045

85.977

83.612

86.238

83.757

Atorfimmut atatillugu angalanerit

13.549

13.210

13.792

13.362

Pikkorissarnermut aningaasartuutit

10.676

11.720

10.676

11.725

Pilerisaarimermi aningaasartuutit, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit

16.380

14.377

16.380

14.377

8.980

9.982

9.045

10.081

Sumiiffinni aalajangersimasuinnarni KNI A/S ingerlaqartuuvoq

2 Ingerlatsinermi isertitat allat

Attartortitsinikkut isertitat Suliffeqarfissuup tapiissutaa Assigiinngitsut

3 Aningaasartuutit allat

Allaffissornermut aningaasartuutit Sillimmasiinernut Allanit kiffartuunneqarneq Annikitsunik pisinerit

7.242

6.825

7.554

7.132

21.945

21.063

22.928

21.934

6.640

5.341

6.693

5.398

37.525

38.456

39.594

40.855

Iluarsaassineq aserfallatsaaliinerlu

23.175

20.084

23.618

20.579

Illunik attartorneq

23.533

14.721

17.634

9.886

1.015

1.467

1.356

1.429

170.659

157.246

169.270

156.758

Ingerlatsinermut atortut atornerat aserfallatsaalinerallu

Assigiinngitsut

4 Sulisunut aningaasartuutit Sulisut akissarsiaat sulisunullu aningaasarsiarititat

236.453

229.706

247.221

240.500

Soraarnerussutit

17.180

16.273

17.837

16.905

Sulisunut aningaasartuutit allat

10.829

11.614

10.973

11.620

264.462

257.594

276.031

269.025

1.418

1.391

1.418

1.391

3.468

3.373

3.468

3.373

307

290

307

290

3.775

3.663

3.775

3.663

773

759

806

791

Taakkunannga pisortaanermut siulersuisunullu akissarsiarititat: Siulersuisunut Pisortaaneq: Aalajangersimasumik akissarsiat soraarnerussutissat ilanngullugit Akissarsiat nikerartut (ajunngitsorsiassanik akiliutit)

Agguaqatigiissillugu sulisut amerlassusii

Pisortaaneq ukiumut aalajangersimasumik aningaasarsiaqartinneqarpoq soraarnerussutisiassallu 10 %-iusut biileqartitaanerlu ilaallutik. Pisortaanerup tapisiai tunngavigalugit soraarnerussutisiassanik akilerneqarneq ajorpoq. Pisortaaneq aalajangersimasumik ukiumut aningaasarsiat qaavisigut 10 %-imik bonusitinneqarsinnaavoq. Pisortaaneq aningaasarsiatigut atorfinitsitsinermilu atugassarititaasuni, atorfimmiit tunualernermi immikkut ajunngitsorsiassaqartitsineqanngilaq, taamaallaalli qaammatinik aqqaneq-marlunnik sioqqutsilluni suliunnaartitsinissamik ilisimatitsineqartussaalluni.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA PINGAAR. SULIFFEQARFIK

5 Suliffeqarfiit pigisat angusaanniit pissarsiat Akia Sisimiut A/S Neqi A/S KNI Ejendomme A/S Suliffiup iluani iluanaarummut allannguut

6 Erniatigut isertitat Erniat, naafferarlugit akilersukkatigut isertitat Aningaaserivinniit erniatigut isertitat Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat

7 Erniatigut aningaasartuutit Aningaaserivinnut erniatigut aningaasartuutit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkat erniaannut aningaasartuutit Erniatigut aningaasartuutit allat Ernianut qulakkeerutit Aningaaserivinnut aningaasartuutit allat

8 Ukiumut angusanut akileraarut Ukiumi matumani akileraarutit Ukiumi matumani akileraarutit illikartitat Akileraarutit allannguutaasa kingunerat

9 Angusat atornissaannut siunnersuut: Piginnittut pissaattut siunnersuut Periuseq naapertorlugu nalit qaffannerannut atugassatut immikkoortitat Ukiumut tullermut nuutat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

1.428 1.367 1.830 678 5.303

1.019 1.126 1.327 113 3.585

0 0 0 0 0

313 1.486 1.450 3.249

470 100 1.723 2.293

313 1.486 0 1.799

470 100 0 570

11.998 0 0 8.721 5.506 26.226

10.911 0 0 18.333 5.957 35.201

12.042 591 29 8.721 5.550 26.932

11.250 663 21 18.333 6.331 36.599

19.957 16.091 (1.049) 34.999

24.146 13.666 0 37.812

20.442 17.776 (1.330) 36.887

24.516 12.939 0 37.454

20.000 5.303 53.056 78.359

20.000 3.585 57.510 81.095

20.000 56.064 76.064

20.000 57.688 77.688

Software

Nioqqutit ilisarnaatillit

Katillugit

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA

(tkr.)

1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

127.750 0 824 0 128.574

0 0 0 0 0

127.750 0 824 0 128.574

Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2019 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2020

102.443 5.754 0 108.197

0 0 0 0

102.443 5.754 0 108.197

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

20.377

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

25.307

10 Tigoriaannanngitsut pigisat nalillit

Software

Nioqqutit ilisarnaatillit

Katillugit

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK

(tkr.)

1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

127.750 0 824 0 128.574

2.115 0 0 0 2.115

129.865 0 824 0 130.689

Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2019 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2020

102.443 5.754 0 108.197

423 423 0 846

102.866 6.177 0 109.043

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

20.377

1.269

21.646

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

25.307

1.692

26.999

10 Tigoriaannaanngitsut pigisat nalillit (nangillugu)

SULIFFEQARFISSUAQ

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Illuutit

Nioqqutissiorfiit maskinallu

Allat sanaart. pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

Pigisat nalillit suliarineqartut

Katillugit

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA

(tkr.)

698.882 0 28.857 (2.927) 724.812

616.158 0 89.403 0 705.561

399.969 0 27.051 (2.913) 424.107

165.072 138.215 (146.135) 0 157.152

1.880.081 138.215 (824) (5.840) 2.011.632

Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2019 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2020

317.827 16.003 (579) 333.251

306.857 15.930 0 322.787

315.515 16.534 (2.913) 329.136

0 0 0 0

940.201 48.466 (3.492) 985.175

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

391.561

382.774

94.970

157.152

1.026.457

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

381.055

309.300

84.453

165.072

939.880

2020

2019

(tkr.)

16.003 15.930 16.534 (755) 47.711

15.817 14.845 13.391 (3.101) 40.952

11 Sanaartukkatigut pigisat

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK 1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

Nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput:

Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Illuutit

Nioqqutissiorfiit maskinallu

Allat sanaart. pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

Pigisat nalillit suliarineqartut

Katillugit

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA

(tkr.)

1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ingerlareersuniit nuutat Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

857.496 0 29.847 (2.927) 884.416

636.163 0 92.138 0 728.301

412.556 0 27.685 (2.913) 437.328

165.938 141.757 (150.494) 0 157.201

2.072.153 141.757 (824) (5.840) 2.207.246

Nalikilliliinerit appaanerillu 1. april 2019 Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut anisunit utertitat Nalikilliliinerit appaanerillu 31. marts 2020

345.554 19.198 (579) 364.173

323.916 16.401 0 340.317

320.814 17.434 (2.913) 335.335

0 0 0 0

990.284 53.032 (3.492) 1.039.823

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

520.243

387.987

101.994

157.201

1.167.425

511.942

312.249

91.742

165.938

1.081.870

2020

2019

(tkr.)

19.198 16.401 17.434 (755) 52.276

19.069 15.058 14.362 (3.101) 45.388

11 Sanaartukkatigut pigisat (nanginnera)

SULIFFEQARFISSUAQ

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

Nalikilliliinerit appaanerillu Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu imatut immikkoortitersinnaapput:

Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Sanaartukkat tuninerisigut annaasat /(pissarsiat) Ukiumut nalikilliliinerit appaanerillu

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Suliffeqarfiit pigisat aningaasaataanniit pissarsiat

Pissarsiassat alla

Katillugit

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA

(tkr.)

8.792 0 0 8.792

733 0 (39) 694

9.525 0 (39) 9.486

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019 Ukiumut isertut Ukiumut anisut Angusani pissarsiat Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

9.069 0 0 4.625 13.694

(530) 0 0 0 (530)

8.539 0 0 4.625 13.164

Ukiup aallartinnerani suliffiup iluani iluanaarut 1. april 2019 Suliffiup iluani iluanaarummik nikisitsineq Suliffiup iluani iluanaarut 31. marts 2020

(1.467) 678 (789)

0 0 0

(1.467) 678 (789)

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

21.697

164

21.861

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

16.394

203

16.597

12 Pigisat aningaasanik nalillit

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK 1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

Piginneqataas. % Najugaq

2020

2019

100 82,5 100 100

Nammineq Suliffeqarf. aningaasaatit aningaasaatai 31/3 2020 (tkr.) (tkr.)

Suliffeqarfiutigisat makkuupput: Neqi A/S Akia Sisimiut A/S KNI Ejendomme A/S Pitsaasut ApS

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

Kommuneqarfik Kujalleq Qeqqata Kommunea Qeqqata Kommunea Aalborg Kommune

600 3.000 1.000 80

6.817 10.409 7.082 (16.525)

Pissarsiassat allat

Katillugit

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA

(tkr.)

733 0 (39) 694

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019 Ukiumut isertut Ukiumut anisut Angusani pissarsiat Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

(530) 0 0 0 (530)

Naatsorsuutit nalingat 31. marts 2020

164

Naatsorsuutit nalingat 1. april 2019

203

2020

2019

(tkr.)

310.080

310.000

12 Pigisat aningaasanik nalillit (nanginnera)

SULIFFEQARFISSUAQ 1. april 2019 aningaasart. ilanngutereerl. aki eqqortoq Ukiumut isertut Ukiumut anisut Pisiat akii 31. marts 2020

13 Aktiatigut aningaasaatit Pingaarnertut suliffeqarfiup aningaasaatai aktiaapput 1.000 kr.-ikkaartut, taakkunanngaluunniit aningaasartaqarnerusut Aktiat immikkut ittumik pisinnaassusiliisinnaanngillat. Ukiuni kingullerni tallimani suliffeqarfiup aningaasaatai allannguuteqarnikuunngillat.

14 Angusat nuutat Ernianut aningaasaleeriaatsinut allanut aaqqiissutit

PINGAAR. SULIFFEQARFIK / SULIFFEQARFISSUAQ

Ammasut: Tunisassianut qulakkeerutit Ernianut qulakkeerutit Termin-imi USD-t niuerutissat Akileraarutissat kinguartitat Aningaasanik aqutsinermi akileraarutissat kinguartitat

Nikingasoorut katillugu

2020

2019

(tkr.)

(234.829) (13.117) 23.981 (223.965)

(84.437) (27.909) 21.424 (90.922)

(150.392) 14.792 2.557 (133.043)

59.351 (164.614)

28.913 (62.009)

30.438 (102.605)

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA 15 Akileraarutip kinguartitap inissitsiterneri Naatsorsuutit nalingi

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Pigisat aningaasanik nalillit Nioqqutissat uninngasuutit Pissarsiassat Suliffeqarfissuarmut akiligassat annaaneqarsinnaasut illuartitat Piginnittunut akiliutissatut nalunaarutigineqartoq Naatsorsorneranni tunngavigisat

Akileraarutit nalingi

(tkr.)

391.561 382.774 115.347 21.861 0 0 0 0 911.543

261.457 325.755 60.549 9.486 6.000 4.522 20.000 (20.000) 667.769

130.104 57.019 54.798 12.375 (6.000) (4.522) (20.000) 20.000 243.774

31. marts 2019 illuartitat, 26,5 % Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk innersuussut 13 Akileraarutit kinguartikkallakkanut illikartitat 31. marts 2020

64.600 (59.351) 5.249

Naatsorsuutit nalingi

SULIFFEQARFISSUAQ Nioqqutit ilisarnaatillit Illuutit Nioqqutissiorfiit maskinallu Allat sanaartukkat pigisat, ingerlatsinermut atortut pisattallu Pigisat aningaasanik nalillit Nioqqutissat uninngasuutit Pissarsiassat Piffissanut tulliuttunut nuutassat Akiitsut pisussaaffigisat Suliffeqarfissuarmut akiligassat annaaneqarsinnaasut illuartitat Piginnittunut akiliutissatut nalunaarutigineqartoq Amigartoorutit saqqummiutassat Naatsorsorneranni tunngavigisat

Assigiinngissutsip nalinga

Akileraarutit nalingi

Assigiinngissutsip nalinga

(tkr.)

60 520.243 382.774 127.583 21.861 9.832 11 28 0 0 0 0 1.062.392

71 377.930 325.755 79.728 9.486 15.832 22.516 0 90 20.000 (20.000) 11.909 843.317

(11) 142.313 57.019 47.855 12.375 (6.000) (22.505) 28 (90) (20.000) 20.000 (11.909) 219.075

31. marts 2019 illuartitat, 26,5 % 31. marts 2020 illuartitat, 22 % Akileraarutit suli akilerneqanngitsut nammineq aningaasaatinut tunngasut, takuuk innersuussut 13 Akileraarutini kinguartitani pigisanut ilanngunneqartunut aluarsiissut - Pitsaasut ApS Akileraarutit kinguartikkallakkanut illikartitat 31. marts 2020

66.004 (6.599) (59.351) 2.472 2.526

Ukiumut akileraarut kinguartitaq imatut katitigaavoq: PINGAAR. SULIFFEQARFIK

Ukiup aallartinnerani akileraarut kinguartitaq Ukiumut angusaniit akileraarut kinguartitaq Akileraarutit kinguartitat nikinnerat, takuuk innersuussut 13 Ukiunut siuliinut akileraarutit illikartitat iluarsiivigineqarneri Iluanaarutit akileraarutitigut nalingi Akileraarutit allannguutaasa kingunerat Ukiup naanerani akileraarut kinguartitaq Imatut naatsorsorlugu: Pigisat Akiligassat

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

32.514 16.091 (42.308) 0 0 (1.049) 5.249

78.147 13.666 (46.579) (6.360) (6.360) 0 32.514

28.387 17.776 (42.308) 0 0 (1.330) 2.526

76.810 12.939 (46.579) (8.424) (6.360) 0 28.387

0 (5.249) (5.249)

0 (32.514) (32.514)

6.658 (9.184) (2.526)

8.040 (36.427) (28.387)

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA 16 Sivisuumik akilersugassanut pisussaaffiit

PINGAARNERTUT SULIFFEQARFIK Aningaasanik attartortitsisarfiit Ukiunik tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit

Akiitsut akuttoqaUkioq 1 Ukioq 1 tigiissumik ataallugu qaangiuppat akilersugassat akilersugassat akilersugassat katillugit (tkr.) (tkr.) (tkr.) 0 0

Akiitsut nalingi katillugit (tkr.)

550.000 550.000

550.000 42.396 592.396

743.226 45.095 788.321

0 0

SULIFFEQARFISSUAQ Aningaasanik attartortitsisarfiit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut Ukiunik tallimanik sivisunerusut qaangiuppata akiligassat Aningaasanik attartortitsisarfiit Pigisat tunuliaqutaralugit atukkanut akiitsut

193.226 2.699 195.925 0 31.334 31.334

PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

18.821 18.775 7.812 45.408

17.883 12.973 18.943 49.799

19.938 19.666 8.785 48.389

18.770 13.434 20.321 52.525

17 Akiitsut allat Sulinngiffeqarnersiutissanut akiitsut A-skat-imut soraarnerussutisiassanullu il.il. akiitsut Akiitsut allat

18 Pisussaaffeqaataalersinnaasut, aningaasatigut pisussaaffiit allat qularnaveeqqusiinerillu Suliffeqarfiutigisat Neqi A/S-ip, Akia Sisimiut A/S-ip, KNI Ejendomme A/S-ip kiisalu Pitsaasut ApS-ip GrĂ¸nlandsbankenimi akiitsuinut, pingaarnertut suliffeqarfik akiliussisussamaatinngorpoq Ukiumoortumik nalunaarut 2019/20 tunngavigalugu suliffeqarfiutigisaq Pitsaasut ApS 16,5 mio. DKK-nik amigartoorpoq. Nammineerluni isertitassai tunngavigalugit aningaasaatit pilerseqqinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussaniit piumaffigineqarnikkut, KNI piffinni ingerlatsinermik isumagisaqarpoq, taakkunanilu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangiinerat naapertorlugu, siunissami illuutit atortullu matuneqarnernik nalaassineqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni nunaminertanik atuisinnaanermut inatsit malillugu, nunaminertamik atuisinnaatitaaneq atorunnaarpat, illuutinik atortunillu atuisinnaatitaasoq pisussaavoq nunaminertami saliliineq ingerlatissallugu taama isilluni nunaminertaq atorneqarsinnaasunngorteqqillugu. Kalaallit Nunaannilu Namminersorlutik Oqartussanit nioqqutissanik pilersuineq pisussaaffigineqarmat aammalu illoqarfiit nunaqarfiillu suut KNI-mit isumagineqassasut aalajangiivigineqartarmat, pissutsit maannakkut atuuttut tunngavigalugit nunaminertani saliinernut atoqqinneqarsinnaanerannullu pisariaqartitsineq, aningaasartuutissat annertussusiat imaluunniit piffissaq naleqqunnerpaaq qaquguussanersoq, tatiginartumik pisussaaffiup annertussusiata nalunaarusiornissaanut, KNI isumaginnissinnaanngilaq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA PINGAAR. SULIFFEQARFIK

SULIFFEQARFISSUAQ

2020

2019

2020

2019

(tkr.)

645 442 1.087

629 519 1.148

789 521 1.310

769 596 1.365

(98.665) 35.510 18.289 (44.866)

(300) 18.216 8.520 26.436

19 Ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqakkamut akissarsiarititat Kukkunersiuisunut akissarsiassat Ikiuuttunut allanut

20 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Nioqqutissanik uninngasuutinik allannguinerit Pissarsiassanik allannguinerit Pisiniarfigisartakkanut akiitsut akiitsunullu allanut allannguutit

21 Pingaarnertut suliffeqarfiup qanittumik suleqatai piginnittuunermullu tunngasut Aalajangiinissanut sunniuteqarfiusartut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat

Tunngavik Kisimik aktiatigut piginnittut

Qanittumik suleqatit allat Neqi A/S Akia Sisimiut A/S KNI Ejendomme A/S Pitsaasut ApS

KNI-p suliffeqarfiutigisai KNI-p suliffeqarfiutigisai KNI-p suliffeqarfiutigisai KNI-p suliffeqarfiutigisai

Lars Borris Pedersen Najaaraq Christiansen Annette K. Sadolin Søren Jakobsen Lone Møller Olsen Steen Montgomery-Andersen Dorthea Isaksen Jonas Aronsen Majaq Heilmann

3905 Nuussuaq 3905 Nuussuaq 2900 Hellerup 2950 Vedbæk 1911 Frederiksberg 3900 Nuuk 3911 Sisimiut 3911 Sisimiut 3911 Sisimiut

Siulersuisuni siulittaasoq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq

Peter Grønvold Samuelsen

3911 Sisimiut

Pisortaaneq

Nuussinerit Ukiup ingerlanerani – suliffeqarfissuup nammineq ilumini nuussisarneri eqqaassanngikkaanni, suliffeqarfissuup naatsorsuutaaniit piivillugit piikkanik soqanngilaq – siulersuisunut, pisortaanermut, sulisunut qaffasinnerusumik inissisimasunut, piginnittunut, suliffeqarfinnut pigisanut imaluunniit qanittumik suleqatigisanut nuussineqarsimanngilaq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

INNERSUUSSUTIT NANGINNERA 22 Aqutseqataanermi isumagisassat Suliffeqarfimmi aqutsisut ilaat suliffeqarfinni allani, 100 %-imik suliffeqarfiutaanngitsuni, aqutseqataaffii makkuupput: Peter Grønvold Samuelsen

Neqi A/S – siulersuisuni siulittaasoq Akia Sisimiut A/S – siulersuisuni siulittaasoq KNI Ejendomme A/S – siulersuisuni siulittaasoq Pitsaasut ApS - siulersuisuni siulittaasoq

Lars Borris Pedersen

Sikuki Harbour Nuuk A/S - siulersuisuni ilaasortaq

Annette K. Sadolin

DSV A/S - siulersuisuni ilaasortaq DSB - siulittaasup tullia

Lone Møller Olsen

BankInvest - siulersuisuni ilaasortaq Karnov Group AB (publ) - siulersuisuni ilaasortaq Jetpak Top Holding AB (publ) - siulersuisuni ilaasortaq

Steen Montgomery-Andersen

Illuutinik tuniniaasarfik Suliffik A/S - pisortaq

23 Ukiup naatsorsuiffiup naareernerani pisut Ukiumoortumik nalunaarusiap nalilerneqarneranik allanngortitsisinnaasunik ullup oqimaaqatigiissitsiffiusup kingorna pisoqanngilaq. 2020-p aallartilaarnerani COVID-19-ip nappaatigineqalernera tunillatsittoqartarneralu pissutigalugit assigiinngitsutigut killilersuinerit pinikuupput inuiaqatigiinnilu ingerlatat ilaat matuneqarlutik. Killilersuisimanerit suliffeqarfiup aningaasaqarneranut ataatsimullu isigalugu ukiup ingerlanerani ineriartornissamut annerusumik sunniuteqarnissaa ilimagineqanngilaq.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat

2020

2019

(tkr.)

1.425.440

1.389.311

Inuiaqatigiinnut kiffartuussinermut Nunatta Karsiata akiliutai

18.015

18.181

Ingerlatsinermi isertitat allat

77.209

72.637

Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit

(1.078.874)

(1.053.714)

Aningaasartuutit allat

(168.505)

(156.696)

Angusat tamarmiusut

273.284

269.719

Sulisunut aningaasartuutit

(182.405)

(176.773)

Nalikilliliinerit appaanerillu

(25.076)

(24.142)

65.803

68.804

Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Erniatigut isertitat

313

466

(2.929)

(2.651)

Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat

(8.944)

(18.178)

Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat

54.242

48.441

2020

2019

(tkr.)

1.046.649

965.134

75.410

50.167

Erniatigut aningaasartuutit

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. marts 2020 NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

Pigisat pisussaaffiillu uku nioqquteqarnermi ingerlatsiviup naatsorsuutaanut toqqaannartumik attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit Pisussaaffiit katillugit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

100

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 IKUMMATISSAMIK NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

Aningaasartuutit peereerlugit kaaviiaartitat Ingerlatsinermi isertitat allat

2020

2019

(tkr.)

1.089.475

1.063.934

2.620

3.170

(920.414)

(890.626)

Aningaasartuutit allat

(49.846)

(43.549)

Angusat tamarmiusut

121.835

132.929

Sulisunut aningaasartuutit

(35.388)

(34.132)

Nalikilliliinerit appaanerillu

(21.292)

(19.379)

65.155

79.418

Nioqqutissanik atuinermut aningaasartuutit

Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Erniatigut aningaasartuutit

(210)

(180)

Suliffeqarfissuup nammineq iluani erniat

(11.132)

(12.357)

Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat

53.813

66.881

2020

2019

(tkr.)

Atortuutinik pigisat katillugit

957.032

878.275

Pisussaaffiit katillugit

256.057

103.078

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. marts 2020 IKUMMATISSAMIK NIOQQUTEQARNERMIK INGERLATSIVIK

Pigisat pisussaaffiillu uku ikummatissaqarnermik ingerlatsiviup naatsorsuutaanut toqqaannartumik attuumassuteqarput:

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

101

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 SULISORISAT

Ingerlatsinermi isertitat allat

2020

2019

(tkr.)

5.848

7.505

Aningaasartuutit allat

47.992

43.300

Angusat tamarmiusut

53.841

50.805

Sulisunut aningaasartuutit

(46.670)

(46.688)

Nalikilliliinerit appaanerillu

(7.096)

(4.107)

Aningaasanik nalillit pitinnagit angusat Erniatigut isertitat

23.013

31.912

(23.087)

(31.920)

2020

2019

(tkr.)

204.016

207.751

Nammineq aningaasaatit katillugit

1.150.782

1.183.158

Pisussaaffiit katillugit

725.448

714.757

Erniatigut aningaasartuutit Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. marts 2020 SULISORISAT

Nioqquteqarnermik ingerlatsivimmut imaluunniit ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmut toqqaannartumik attuumassuteqanngitsut uku pigisat akiitsullu sulisoqarnermut naatsorsuutinut attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

102

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT 1. april 2019 - 31. marts 2020 SULIFFEQARFIIT PIGISAAT 2020

2019

(tkr.)

Suliffeqarfinni pigisani angusat

5.303

3.585

Akileraarut suli akilernagu ukiumut angusat

5.303

3.585

2020

2019

(tkr.)

167.855

184.152

1.822

1.519

166.033

182.636

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ 31. marts 2020 SULIFFEQARFIIT PIGISAAT

Pigisat akiligassallu uku suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutaannut toqqaannartumik attuumassuteqarput: Atortuutinik pigisat katillugit Soqutigisat annerutinngisat nammineq aningaasaataat Pisussaaffiit katillugit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

103

SULIFFEQARFIK PILLUGU PAASISSUTISSAT

NAATSORSUUSERINERMI SULERIAASEQ KNI A/S-ip suliffeqarfissuani Ukiumoortumik Nalunaarut ukiumoortumik naatsorsuusiornermut tunngatillugu inatsimmi regnskabsklasse D-nut aalajangersakkat tunngavigalugit ingerlanneqarpoq. Ukiumoortumik naatsorsuusiornermut inatsit nutaaq ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 1. juli 2018-imi kingusinnerusukkulluunniit aallartinneqartumi atuutilersumik akuerineqarpoq. Ukiumoortumik naatsorsuusiornermut inatsimmi nutaamiittut tamaasa atorlugit ukiumi 2019/20-mi naatsorsuutit suliarineqarput. Ukiumoortumik naatsorsuutit saqqummiunneqarnerinut klassenullu immikkoortinneqarnerini allannguutit saniatigut inatsisip nutaap atuutsilernerani qanorlu paasisariaanerata kingunerisaanik piginnittunut akiliutit akileraarutitaasa naatsorsuutitaannut tunngatillugu naatsorsuuserinermi suleriaaseq allannguiffigineqarnikuuvoq. Akileraarutitigut nalinga siusinnerusukkut akiliutit ukiumi naatsorsuiffiusumi pineqartumi piginnittumut namminermut aningaasaatinut ilanngullugu naatsorsorneqartarnikuuvoq. Akileraarutitigut nalingat ukiumi naatsorsuiffiusumi piginnittunut akiliutissap ataatsimeersuarnermi akuerineqareerneratigut angusat nalunaarsornerini isertitatut ilanngullugu naatsorsorneqartalissaaq. Qulaani taaneqartut eqqarsaatigissanngikkaanni Ukiumoortumik Nalunaarut naatsorsuuserinermi suleriaaseq siorna atorneqartoq atorlugu saqqummiunneqarpoq. Pigisat nalillit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput siusinnerusukkut pisimasut kingunerisaanik ilimagineqarsinnaappat siunissami aningaasaqarnikkut suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaasoq, aammalu pigisaq nalilik tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

104

Pisussaaffiit oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput suliffeqarfissuaq siusinnerusukkut pisimasoq tunngavigalugu inatsisitigoortumik imaluunniit piviusut tunngavigalugit pisussaaffilerneqarsimappat, ilimagineqarsinnaappallu siunissami suliffeqarfissuup aningaasaqarniarnermigut iluaqutigisassai ilanngarneqassasut, aammalu pisussaaffiup nalinga tutsuiginartumik nalilerneqarsinnaappat. Ilanngussinermi siullermi pigisat nalillit aamma pisussaaffiit pisiarineqarneranni akiviat tunngavigalugu nalilerneqartarput. Ilanngussinerup siulliup kingorna naliliinerit naatsorsuutini kisitsisit ataasiakkaat pillugit matuma kingulianiittuni nassuiarneqarput. Ilanngussinermi aamma naliliinermi nalaannerlunneqaataasinnaasut aammalu annaasaqaatit siumut takorloorneqarsinnaagaangata ukiumoortumik nalunaarusiap suliarineqannginnerani nalunarunnaartut naatsorsuutigineqartarput, taakku pissutsit taamaannerat uppernarsisimappassuk imaluunniit eqqunnginnerat takutippassuk, ullormi oqimaaqatigiissitsinerup suliarineqarfiani. Naatsorsuutit inernerannut isertitat ilanngunneqartarput isertinneqarnerat ilutigitillugu, aningaasartuutilli ilanngunneqartarput kisitsisit ukiumut naatsorsuutinut attuumassuteqartut tunngavigalugit.

Suliffeqarfissuup naatsorsuutai Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilaapput suliffeqarfiit KNI A/S-ip (suliffeqarfik pingaarneq) aamma suliffeqarfiit (suliffeqarfiit pigisat) suliffeqarfimmit pingaarnermit aqunneqartut. Aqutsisinnaaneq anguneqartarpoq suliffeqarfiup pingaarnerup toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit

taasisinnaatitaanerit 50 %-iinik taakkuluunniit sinnerlugit pigisaqarneratigut imaluunniit allatut piviusut tunngavigalugit aalajangiisinnaasutut sunniuteqarsinnaassuseqarpat. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuup toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngikkaluartumik taasisinnaatitaanerit 20 %-iisa aamma 50 %-iisa akornanni pigisaqarfigisai aammalu annertuumik aalajangiisinnaassuseqanngitsumilli sunniuteqarfigisinnaasai suliffeqarfittut piginneqataaffigisatut isigineqartarput.

Patajaallisaanermi periutsit Suliffeqarfissuup naatsorsuutai KNI A/S-ip suliffeqarfiutigisallu naatsorsuutaat tunngavigalugit suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanik suliarinninneq pisarpoq naatsorsuutini kisitsisit inissitsitikkat imminnut attuumassuteqartut katiternerisigut. Patajaallisaanermi immikkut ersersinneqartanngillat suliffeqarfissuup iluani isertitat aningaasartuutillu, suliffeqarfiit akornanni akiligassat aamma sinneqartoorutinit agguagarsiat, aammattaaq iluanaarutit annaasaqaatillu suliffeqarfiit patajaallisaavigineqartut akornanni. Naatsorsuutit patajaallisaanermut atorneqartut suliffeqarfissuup naatsorsuusiornermini suleriaaseq atugaa tunngavigalugu suliarineqartarput. Suliffeqarfinni pigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit nalinganut nalimmassarneqartarput, piffissami piginnittunngorfiusumi suliffeqarfiit pigineqartut nalilinnut ilanngaaseriikkanut naleqqiussinikkut ullormi tassani nalinginik naatsorsuineq tunngavigalugu.

Soqutigisat annerutinngisat Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutaat suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut 100 %-imik ilanngunneqartarput.

Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit oqimaaqatigiissitsinermut ilannguteqqaarneranni nalerpiaat uuttuutigineqartarpoq, kiisalu tamatuma kingorna ullormi pineqartumi naliviat tunngavigineqartarluni. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit immikkut inissitatut pissamaatinut kiisalu akiitsunut sivikitsumik akilersugassatut pisussaaffinnut ilanngunneqartarput. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit ullormut nalingisa allanngornerat, ullormut naligitinneqartumik qulakkeerinnissimanermut ilaatinneqartutut nalilerneqartut, kiisalu siunissami nuussinissamut qulakkeerinninnermi piumasaqaatinik naammassinnissinnaasutut isigineqartut, nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngunneqartarput. Nuussinerit qulakkeerneqareersimasut piviusun ngortinneqarunik, allannguutit katiterneqarsimasut naatsorsuutini ilanngussanut pineqartunut pisiarineqarnerani akiannut ilanngullugit inissinneqassapput. Aningaasarsiornermi aningaasaliissutissatut sillimmatit, qulakkeerinninnissamut piumasaqaatinik sillimmatitut naammassinnissinnaanngitsut, ullormut nalingisa allanngorarnerat ingerlaavartumik angusat nalunaarsornerannut aningaasarsiornermi aningaasaliissutitut inissinneqartarput.

ANGUSAT NALUNAARSORNERAT Ilanngaasereerlugit kaaviiaartitat

Suliffeqarfiit pigisat naatsorsuutitigut angusaannit aamma namminerisamik aningaasaanniit pigisat, soqutigisanut anne rutinngisanut attuumassuteqartinneqarsinnaasut naatsorsuutit inernerinut oqimaaqatigiissitsinermullu ilanngunneqartarput immikkut nalunaarlugit.

Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitanut ilaapput ukiup ingerlanerani tunisat aningaasanik akilerneqartut aamma akiligassiissutitut tunisat, ilanngaatigineqartarlutik nioqqutissat utertinneqartut aamma akikilliliinerit tunisaqarnermut toq qaannartumik attuumassuteqartut.

Nunat allat aningaasaannik naatsorsuisarneq

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inuiaqatigiinni pisussaaffiliinerat tunngavigalugu suliassanut akiliutigineqartut

Nunat allat aningaasaasa nalingat tunngavigalugu nuussinerit, ullormi nuussiffiusumi aningaasat pineqartut nalingi tun ngavigalugit, naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaasa nalingat tunngavigalugu pisiareriikkat, akiitsut aningaasatigullu inissitat allat, ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi akilerneqarsimanngitsut, ullormi oqimaaqatigiissitsiffiusumi nunat allat aningaasaasa nalinginut, imaluunniit nunat allat aningaasaasa naligisassaattut qulakkeersimasatut naleqartillugit, naatsorsorneqartarput. Nunat allat aningaasaasa nalingisa nikingassutaat, ullormi nuussiffiusumi naligititaasup ullormilu oqimaaqatigiissitsiffiusumi naligititaasup assigiinnginnerisigut pilersut, angusat nalunaarsornerinut aningaasaliiffigisanut ilanngunneqartarput. Sanaartukkanit pigisat aamma pigisat sanaartugaanngitsut nunat allat aningaasaannik akilerlugit pissarsiaasimasut nalitoqaat tunngavigalugit naatsorsorneqartarput.

Aningaasaqarnermut Inatsimmi kisitsit aalajangersarneqarsimasoq tunngavigalugu Namminersorlutik Oqartussat inuiaqatigiinni pisussaaffiliinerat tunngavigalugu akiliutit ilanngunneqartarput.

Ingerlatsinikkut isertitat allat Ingerlatsinermi isertitanut ilaapput isertitat aamma aningaasartuutit suliffeqarfissuup ingerlataanut pingaarnernut naleq qiussilluni pingaaruteqannginnerusut.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

105

Aningaasartuutit allat Aningaasartuutinut allanut ilaapput siammarterinermut, tuniniaanermut, pilerisaarinermut, allaffissornermut, ininut, akiligassalinnit annaasaqaatinut il.il. aningaasartuutinut tunngassuteqartut.

Sulisoqarnikkut aningaasartuutit Sulisoqarnermut aningaasartuutinut ilaapput akissarsiat aamma isumaginninnermut aningaasartuutit, soraarnerussutisiassat il.il. suliffeqarfissuarmi sulisunut tunngasut.

Isumakkeerinninnerit aamma nalikilliliinerit Sanaartugaanngitsunik sanaartukkanillu isumakkeerinninnerit aamma nalikilliliinerit pipput ukiumi naatsorsuiffimmi pigisat nalingisa sinneri, atuuffissaattut piffissamik naatsorsuutigisat aamma nalikillilernissaannut misiliinerit, kiisalu sanaartugaatit tuninerini iluanaarutaanissaat annaasaqaataanissaalluunniit nalilersoreernerisigut.

Aningaasalersuinermi naatsorsuutit Aningaasalersuinermi inissitat tassaapput erniatigut isertitat aamma erniatigut aningaasartuutit, pappiaqqat aningaasanik nalillit niuerutigineranni nalinginit iluanaarutigineqartut aamma annaasaqaatit, taarsigassarsiat aamma nunat allat aningaasaannit niuernermi nuussinerit.

Akileraarutit

OQIMAAQATIGIISSITSINEQ Pigisat sanaartugaanngitsut Qarasaasiani programmit (software) nioqqutissallu ilisarnaatillit pisiarineqarneranni akiattut uuttorneqartarput nalikilliliinerit aamma nalinginik appartitsinerit naatsorsorneqarsimasut ilanngaatigalugit. Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqarneranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik aniÂngaasartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap piareersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut. Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit ukiuni pingasuniit qulinut atornerani akianik nalikilliartuaartitsineq. Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat.

Atortut sanaartukkat Illut toqqavii illuutillu, tunisassiorfiit maskiinallu, kiisalu sanaartukkat allat, ingerlatsinermut aningaasat pisattallu akiviusunut uuttortarneqarput isumakkeerinerit nalikilliliinerillu ilivitsunngukkat ilanngaatigalugit. Toqqaviit sanaffigineqarsimasut nalikillilerneqartanngillat.

Ukiumoortumik akileraarutit ukiumut akileraarutiviusut akileraarutissallu kinguartitat allannguutigisaat angusanik naatsorsuinermut, ukiumut angusanut tunngatinneqarsinnaasunut, kiisalu nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik nalunaarsuinermut tunngatinneqarsinnaasunut, ilanngunneqarput.

Pisiarineqarnerannit akiviannut ilaatinneqarput pisiarineqarneranni akiat, pisiarineqarnerannut toqqaannartumik aniÂngaasartuutit attuumassuteqartut, aammattaaq pisiap piareersarneranut aningaasartuutit naliliutip atorneqarnissaminut piareernissaata tungaanut.

Akileraarutitigut pisussaaffippiaat, taamatullu akileraarutit pisassareriigarpiaat ukiumi isertitat akileraarusigassat akileraarutissaattut naatsorsorneqareerneranni oqimaaqatigiissitsinermut inissinneqartarput.

Piffissaq nalikilliliiffiusoq naliusutullu sinneruttoq piffissaq pisiffiusoq tunngavigalugu aalajangerneqarlutillu ukiut tamaasa nalilersorneqaqqittassapput. Naliusutut sinneruttoq pigisamut nalilimmut tunngatillugu naatsorsuutitigut naliusumit qaffasinneruppat nalikilliliineq unittarpoq. Nalikilliliinermi tunngavigineqartarpoq pisiarineraniit atoreernerani nalinga sinneruttussaq ilanngaatigalugu.

Akiitsut oqimaaqatigiisereernerisigut akileraarutit kinguartitat ilanngunneqartarput naatsorsuutitigut aamma akileraarutitigut naliliutit nalingisa aamma pisussaaffiit assigiinngissutigigallagaat tunngavigalugu, tassani naliliutit ataasiakkaat pilersaarutaasutut atorneqarnissaat akileraarutitigut naliliutit nalingisa naatsorsorneqarneranni aallaavigineqartarlutik. Akileraarutit annertussusiini allannguutit kingunerisaannik naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartup allanÂ nguutaa naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugu naatsorsorneqassaaq. Akileraarutitigut pissarsiassat kinguartitat, taakkununnga ilanngullugit akileraarutitigut amigartoorutit saqqummiunneqartussaatitaasut akileraarutitut nalingi, pigisat akileraarutitigut pisussaaffinnut kinguartitanut ilanngaatigalugit imaluunniit akileraarutitigut pissarsiassatut ilanngaaseriikkatut piviusunngortinneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartunut oqimaaqatigiissitsinermut ilanngunneqartarput.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

106

Pigisat nalillit atuuffissaattut piffissamut naatsorsuutigisanik ima naliliinermik tunngaveqarluni nalikilliliisoqartarpoq: Illuutit

ukiut 20-50

Tunisassiorfiit maskiinallu

ukiut 10-40

Sanaartukkat allat, ingerlatsinermut atortut pisattallu

ukiut 3-10

Sanaartornermi atortutigut pigisat nalillit atueqqinnermi naligitinneqartumut nalikillineqassaaq, taanna naatsorsuutitigut nalinganit appasinneruppat. Pigisanik nalilinnik tunisaqarnermi iluanaarutit aamma annaasaqaatit naatsorsornerini, tunisaqarnermi akiusoq tunisaqarnermut atatillugu aningaasartuutit ilanngaatigalugit aamma tunisaqarnerup nalaani naatsorsuutitigut naligititaasup assigiinngissutaat naatsorsuutinut ilanngunneqartarpoq.

Iluanaarutit imaluunniit annaasaqaatit angusat nalunaarsorneranni nalikilliliinermut aamma nalilinnik nalikilliliinermut iluarsiissutitut ilanngunneqartarput, imaluunniit ingerlatsinermi isertitanut allanut tunisaqarnermi akigitinneqartoq pisiarinerani nalingat qaangerneqarsimappat.

Suliffeqarfinni pigisani aamma piginneqataaffigisani aningaasaliinikkut piginneqataassutit Suliffeqarfinni pigisani aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutit ilanngunneqartarput, piginneqataassutit nalerpiaat (equitymetoden) tunngavigalugu naliliisoqartarluni, tamatuma nassatarisaanik aningaasaleeqataassutit suliffeqarfinnik naleqqiussinikkut naatsorsuutitigut nalingat suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaaneranik iluaqutaannginnerataluunniit nalinganik, aammalu suliffeqarfissuup iluani iluanaarutinik annaasaqaatinilluunniit, aningaasanngortinneqanngitsunik ilanngarlugit ilallugilluunniit. Naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarput suliffeqarfiup piginnittup suliffeqarfiit naatsorsuutitigut angusaatigut pissarsiassai, taakkuninnga ilanngaatigineqareerlutik suliffeqarfissuup iluani iluanaarutit aamma annaasaqaatit kiisalu ilan ngaatigalugit imaluunniit ilassutigalugit suliffeqarfissuarmut iluaqutaasinnaanerata iluaqutaannginnerataluunniit nalikillilerneqarnerat. Suliffeqarfiit pigisat aamma suliffeqarfiit piginneqataaffigisat naatsorsuutitigut nalerpiaat naleerutivissimatillugu noor´lin ngorlugit nalilerneqartarput, suliffeqarfinnilu taakkunani pissarsiassat allat annaasassatut nalilerneqartarput, pi ngaarnertullu suliffeqarfiup piginneqataassutaasa nalerpiaat tunngavigalugu nalingat appartinneqassallutik, taakku isertinneqarsinnaanngilluinnarpata. Naatsorsuutini suliffeqarfimmi piginneqataassutit nalerpiaat naleerutivissimasoq pissarsiassanit annertunerusutut allanneqarsimappat aningaasat sinneruttut pisussaaffinnut illikartitanut ilanngunneqassapput, qitiusumik piginneqatigiiffiup inatsisitigut imaluunniit pissusiviusut naapertorlugit suliffeqarfiup pineqartup pisussaaffiisa matussusernissaat pisussaaffigippagu. Suliffeqarfinni pigisani aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutinut ilanngaaseriikkanut qaffaatit, piginneqataassutit qaffaassutissaannut sillimmatitut nuunneqassapput, naatsorsuutitigut nalingisa pisinermi akiviusoq qaangersimappagu.

Nioqqutissat uninngasuutit Nioqqutissaatit pisiarineranni akiviat tunngavigalugit nalilerneqartarput, periuseq FIFO malillugu naatsorsueriaaseq naatsorsuinermi tunngavigalugu, imaluunniit taanna appasinerusimappat tunisinermi nalingi ilanngaaseriikkat tunngavigineqassallutik. Nioqqutissat nioqqutigisassat, nioqqutissiarineqanngitsut aamma atortussat iluaqutissat pisiarineqarnerannut akianut ilaapput tassunga ilanngunneqarlutik tikisinneqarneranni aningaasartuutit. Nioqqutissanut suliarineqartunut aammattaaq nioqqutissat suliarineqarneranni aningaasartuutinut ilaapput nioqqutissiassat, atortussat iluaqutissat aamma toqqaannartumik akissarsiat aammattaaq toqqaannanngitsumik nioqqutissiornermut aningasartuutit.

Tunisassiornermut toqqaannanngitsumik aningaasartuutinut ilaapput toqqaannanngitsumik atortut akissarsiallu, maskiinanik, tunisassiorfiit illutaannik atortunillu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit tunisassiornermilu atorneqartunik taakkuninnga nalikilliliinerit kiisalu tunisassiorfimmi allaffissornermut aqutsinermullu aningaasartuutit. Aningaasalersuinermut aningaasartuutit akiviusumut ilanngunneqanngillat. Nioqqutissaatinut pigisat piviusunngortitassat uninngasuutaasut ilanngaaseereerluni nalingi tunisanut akigititassatut naatsorsuutigisatut naatsorsorneqarput, naammassinerannut aningaasartuutit aningaasartuutillu tunisinermik piviusun ngortitsinermut atugassat ilanngaatigalugit.

Pissarsiassat Aningaasat pisassareriikkat annertussusilerneqartarput akilersorneqarnissaannut nalingat tunngavigalugu, taakkulu nalinginnaasumik assigisarpaat akigisassaasutut allassimasoq, ilanngaatigineqartarpullu nalikilliliissutit annaasaqarsinnaanermut sillimmataasussat.

Piffissamut killilerlugit inissitat Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilan ngunneqartartut, tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput.

Aningaasaat tigoriaannaat uninngasuutit Aningaasat tigoriaannaat tassaapput aningaasanik uninngasuutit aningaaserivimmiittuutillu.

Piginnittumut nammineq aningaasaatit Piginnittunut akiliutissat ataatsimeersuarnissamut ulluliussaq aalajangiiffiusussanngorlugu akiitsutut pisussaaffittut ilan ngunneqartarput. Ukiumi naatsorsuiffiusumi piginnittunut akiliutissatut siunnersuutaasimasoq piginnittumut nammineq aningaasaatit ataannut immikkut inissillugu takussutissiissutigineqarpoq.

Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffiit Taarsigassarsiaqarnermut pisussaaffinnut uuttuutigineqartarpoq piffissami taarsigassaqarnerup pinerani nalingat, taassuma assigaa tiguneqartussat taakkuninnga ilanngaatigalugit nuussinermi aningaasartuutit atorneqartut. Tamatuma kingorna taarsigassarsianut uuttuutigineqartarpoq pissarsiarineqarnerini nalingat taarsersuinissatut naatsorsorlugit. Tamanna imatut isumaqarpoq, taarsigassarsinermi tiguneqartut aamma ernialersuereerluni nalinga akilersorlugu taarserneqartussap assigiinngissutigigaat, taanna naatsorsuutit inernerannut ilanngunneqartarpoq piffissami taarsigassarsiaqarnerup ingerlanerani aningaasalersuinermi aningaasartuutitut erniat naatsorsorneqartarnerannut naatsorsueriaaseq tunngavigalugu.

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

107

Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat Aningaasarsiornikkut pisussaaffiit allat pisinermi akivii akilersukkat ilanngaatigereerlugit ilanngunneqassapput, tamatuma nalinginnaasumik nalitut allassimasoq annertoqatigisarpaa.

Pisisartut siumoortumik akiliutaat Pisisartut siumoortumik akiliutaat tassaapput pisiamik tigun足 nginnerini siumoortumik akiliutaat.

Piffissamut killilerlugit inissitat Piffissamut killilerlugit inissitat, pigisat nalillit ataannut ilan足 ngunneqartartut tassaapput ukiumi naatsorsuiffiusussami tullermi aningaasartuutissat. Piffissamut killilerlugit inissitat pisinermi akit naleqqussakkat malillugit nalilerneqartarput.

Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerannik nalunaarsuineq Aningaasaleeriaatsinik nalunaarsuineq toqqaannanngitsumik periuseq atorlugu saqqummiunneqartarpoq, tamatumanilu ersersinneqartartut tassaapput aningaasaleeriaatsit ingerlatsinermi, aningaasaliinermi aningaasalersuinermilu, aammattaaq suliffeqarfissuup aningaasaatai tigoriaannaat ukiup aallartinnerani naaneranilu. Aningaasat kaaviiaarnerat ingerlatsinermut tunngasut ingerlat足 sinermi angusatut nalunaarsorneqartarput ingerlatsinermut inissitanut aningaasanngortinneqarsimanngitsunut iluarsiivigalugit, ingerlatsinermut aningaasaatinit allannguutitut aammattaaq suliffeqarfiup akileraarutaatut akilikkatut. Aningaasat kaaviiaarnerat aningaasaliissuteqartarnernut tunngasut tassaapput suliffeqarfinnik pisinermut aamma tunisaqarnermut atatillugu akiliutit aamma ingerlatsinerit kiisalu aningaasaleeriaatsini sanaartukkat aammattaaq pisineq, ineriartortitsineq, pitsanngorsaaneq aamma sanaartugaan足 ngitsunik aamma sanaartukkanik naliliutinik tunisineq il.il., taakkununnga ilaapput aningaasalersuinikkut attartukkanik naliliutinik pissarsineq.

Aningaasaleeriaatsinut tunngasut tassaapput suliffeqarfissuup aktiatigut aningaasaataasa amerlassusiisa allanngorarnerat, imaluunniit katiterneqarnerisa allanngorarnerat, aningaasartuutillu taakkununnga tunngasut, aammattaaq aningaasanik atorniarluni akiligassarsineq, aningaasaleeriaatsini attartornissamik isumaqatigiissuteqarnerit, akiitsunik ernialinnik akilersuineq, nammineq aktiaatinik pisiaqarneq aamma agguagarsititsinermi akiliuteqarneq. Aningaasat tigoriaannaat tassaapput aningaasat uninngasuutigineqartut aamma pappiaqqat nalillit piffissami sivikitsumi atuuttut nalingisalu annaasaqaataanissaat mianersornanngitsut, tamakkununnga ilanngaatigineqarlutik aningaaserivimmi taarsigassarsiat sivikitsumik taarsersugassat.

Niuerfiit pillugit paasissutissiineq Niuernermut tunngatillugu niuerfiit pillugit paasissutissiisoqarpoq. Niuerfiit pillugit paasissutissani malinneqarput suliffeqarfissuup naatsorsuusiortarnermini suleriaaseq atugaa aamma suliffeqarfimmi namminermi aningaasanik aqutsinera. Niuerfinni sanaartukkanik naliliutinut ilaapput sanaartukkanik naliliutit niuerfiit ataasiakkaat ingerlanneqarneranni toqqaannartumik atorneqartut, taakkununnga ilanngullugit sanaartugaanngitsunik naliliutit, sanaartukkanik naliliutit aamma suliffeqarfinni piginneqataaffigisani aningaasaqarnikkut soqutigisat. Niuerfinnut tunngatillugu pisussaaffinnut ilaapput taarsigassarsiaqarnermi pisussaaffiit aamma pisussaaffiit allat illuartinneqarsimasut, taakku niuerfigisami ingerlatsinermit attuumassuteqartut taakkununnga ilanngullugit pisiffigisanut akiitsut aammattaaq akiitsut allat. Akileraarutit kinguartitat niuerfigisani pisussaaffinnut ilaanngillat.

Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu takussutissiami ataaniittutut suliarineqarput:

EBIT-margin (%)

EBIT x 100 Ilanngaasereerluni kaaviiaartitat

Aningaasalersuinermi pissarsiat (%)

EBITDA x 100 Aningaasaliissutit

Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat / Aningaasaliissutit

Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat Aningaasaliissutit

Aningaasalersuinerup annertusiartornera

Ilanngaaseereerluni akiitsut ernialersorneqartut Piginnittumut nammineq aningaasaatit

Namminerisamik aningaasaatit ernialersorneqarnerat (%)

Ukiumi angusat x 100 Piginnittumut nammineq aningaasaatit

Akiliisinnaassutsip annertussusia (%)

Namminerisamik aningaasaatit x 100 Pigisat naliliutit tamakkerlugit

Ukiumoortumik nalunaarut 2019-20

108