![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/d74f69ec5d058307ec56382b5a4ee7c8.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
2 minute read
MERIKOTKA – SAARISTON ULJAS NÄHTÄVYYS
from Örö Kompass 2021
Merikotka on palannut saaristoon. Laji oli 1970-luvulla häviämässä rannikoiltamme, mutta suojelutoimien ansiosta merikotka ei ole enää mikään harvinaisuus. Merikotka on iso petolintu: siipien kärkiväli on yli kaksi metriä. Veneilijä näkee merikotkan toisinaan lentämässä iso lokkien ja tiirojen saattue perässään. Tai sitten se kaartelee ylväästi korkealla taivaalla. Toisaalta kotka osaa myös pysyä piilossa, sillä se on arka lintu ja pakenee ihmistä jo kaukaa.
TEKSTI JOUKO HÖGMANDER JA LUSSI JÄRVINEN KUVA SHUTTERSTOCK
Advertisement
Havsörnen
WWF FINLAND påbörjade sitt arbete med att skydda havsörnen för över 40 år sedan och den då så gott som helt utrotade havsörnens bestånd har nu vuxit till 450 örnpar. Vill du vara med och dra ditt strå till stacken, kan du exempelvis betala en donation till WWF eller bli fadder på www.wwf.fi.
Örössä merikotkia näkyy ympäri vuoden.
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/b6c491f89695411dc7b91cde3c8ed8ed.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
Aikuisen merikotkan tunnistaa helposti kokovalkeasta pyrstöstä. Kiikareilla voi myös nähdä suuren, kirkkaankeltaisen nokan. Nuori lintu viiteen ikävuoteen saakka on tummapyrstöinen ja -nokkainen. Merikotka saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi.
Turun saaristossa pesii nykyään jo yli sata paria merikotkia. Lintu tekee pesänsä tavallisesti ison männyn latvaan ja voi käyttää samaa pesää monia vuosia. Pesimäaikana helmikuusta kesäkuuhun merikotka on hyvin arka häiriölle. Etenkin pesinnän alkupuolella voi yksikin tahaton käynti pesällä aiheuttaa sen tuhoutumisen, sillä korpit ja varikset saattavat rikkoa munat emon paettua pesästä. Merikotka on Suomessa rauhoitettu, kuten myös säännöllisessä käytössä olevat pesäpuut.
Esimerkiksi Örössä merikotkia näkyy ympäri vuoden. Keväällä nuoret, vielä pesimättömät linnut viihtyvät usein ulkoluodoilla saalistamassa, sillä siellä on hyvät mahdollisuudet kaapata ruoaksi vesilintuja tai lokkeja. Merikotkan tiedetään käyttävän ravinnokseen myös hylkeen kuutteja, merimetsoja ja jopa minkkejä. Talvella saaristossa on ruokaa vähemmän tarjolla, mutta ennen meren jäätymistä Saaristomerelle kerääntyy muuttomatkalla olevia kotkia myös pohjoisesta ja idästä. Loppusyksyllä ja talvella onkin usein parhaat mahdollisuudet merikotkan näkemiseen Turun saaristossa. Jos talvesta tulee kylmä ja meri jäätyy, jäävät vain vanhat pesivät merikotkat kotiseuduilleen talvehtimaan nuorien ja muuttomatkalla olevien siirtyessä jään reunan mukana etelämmäksi.
Mikäli sinä haluat kantaa kortesi kekoon merikotkan suojelussa, voit esimerkiksi lahjoittaa haluamasi rahasumman WWF:n keräykseen tai liittyä WWF:n kummiksi. www.wwf.fi
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/b84538057113fd8895e07cb2ad3c9cd0.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/7402b48a044696df1d0744280182ef34.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/b197cdde6626c55f44a026eb63adf6b2.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/e8c61ec5a603c915f85e15c213783186.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
Kauppa täynnä merellisiä ihanuuksia. Tervetuloa tekemään jännittäviä löytöjä. Paljon mallipoistoja sekä outlet-tuotteita
![](https://assets.isu.pub/document-structure/210708191836-d66764b932e8761f5ff40b2a82bb0309/v1/3f5c7471cb5bfe93fb159243c0a0cae6.jpeg?width=720&quality=85%2C50)