Matkailu kotimaassa.fi 3-2011 by Matkailu kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti â&#x20AC;˘ Nro 3/2011

ässä kesänumerossa olemme vilvoittavien vesien äärellä. Pääosin olemme merellisissä maisemissa, sillä alue-esittelyssä on Ahvenanmaa ja Turun saaristoseutu. Risteilyteemassa tutustumme myös Suomen Kultareitti -risteilyyn, joka kulkee Repoveden kansallispuiston jylhissä maisemissa.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Ahvenanmaa on mielenkiintoinen maakunta, jolla on Suomen oloissa poikkeuksellinen itsehallinto. Turusta Maarianhaminaan on linnuntietä vain noin 130 kilometriä, mutta meri erottaa saariryhmän jopa Turun saaristosta. Niinpä Ahvenanmaa on säilyttänyt vahvan omaleimaisuuden. Meri myös yhdistää Ahvenanmaata ja Turun saaristoa, alueellisista eroista huolimatta. Saaristossa meri on antanut ravinnon ja elannon. Sitä pitkin on kuljettu ja kuljetettu sekä vesitse että jäätä pitkin. Saaristoseudun historia ja oma saaristokulttuuri tekevät seudusta mielenkiintoisen.

Erikoishaastattelussa Kike Elomaa..................... 4-5 Alue-esittelyssä Ahvenanmaa ja Turun saaristoseutu........................................... 8-45 Veneily ja risteilyt............................................ 46-52 Ihana Suomen suvi........................................... 54-64 Reissun päällä....................................................... 67

Turun saaristoseudun esittelyn aloitamme itäosista, Kemiönsaarelta. Kemiönsaaren kuntaan kuuluvat Västanfjärd, Kemiö ja Dragsfjärd. Alue on erityistä kulttuuriseutua, josta kertovat alueen lukuisat kartanot sekä Sagalundin ulkomuseo. Paimionlahti tekee myös Paimiosta merenrantakaupungin, jossa matkailijat pääsevät tutustumaan sähköntuotannon historiaan ja Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Länsi-Turunmaan kaupunki muodostettiin vuonna 2009 Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnista sekä Paraisten kaupungista. Alueella voi viettää päivän jos toisenkin, siksi laajaa ja monipuolista on matkailutarjonta. Mielenkiintoisia ja jännittäviä kohteita ovat esimerkiksi lähes 100 metriä syvä avolouhos Paraisilla sekä Suomen vanhin majakka Utössä. Tutustumiskierroksemme jatkuu länsirannikkoa pitkin aina Uuteenkaupunkiin asti.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 3. vuosikerta

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Saaristossa voi nauttia kiireettömyydestä. Saaristomeri tuhansine pikku saarineen ja luotoineen on ainutlaatuinen koko maailmassa. Luonto on monimuotoista ja kiehtovaa. Sen omimpia erityispiirteitä ovat aaltojen hiomat silokalliot, kalliojyrkänteet, vehreät lehdot ja tuulen tuivertamat männyt. Kallioiden ainutlaatuiset muodot ovat rakentuneet tuhansia vuosia sitten, kun mannerjää liikkui kallioiden yli.

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Saaristossa tarjolla on myös erilaisia aktiviteetteja ja palveluja majoituksesta taksiveneisiin, ja asiakkaita palvellaan ammattimaisesti ja ystävällisesti. Lähiruoka on todellista lähiruokaa, sillä puhtaat raaka-aineet matkailuyrittäjille toimittavat alueen omat kalastajat ja maanviljelijät. Saaristo on vaikuttava kaikkina vuodenaikoina ja palveluja on saatavana ympäri vuoden. Syksyinen myrskyävä meri valtavine aallokkoineen on vaikuttava, ja saa ihmisen tuntemaan pienuutensa ja voimattomuutensa raivoavien luonnonvoimien edessä.

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Jälleen kerran kotimaan matkailutarjonta yllättää monipuolisuudellaan. Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin tarjonta yhdessä esiteltävän alueen tarjonnan kanssa ei jätä ketään kylmäksi. Nähtävää ja koettavaa riittää koko loma-ajaksi.

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Kansikuvassa Askaisten Louhisaaren linna. © Joni Rantasalo

Rentouttavaa ja antoisaa kesää kaikille!

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

arsinais-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan päässyt Kike Elomaa oli vaalien suosituin julkkisehdokas saamillaan 13 130 äänellä. Hurja äänisaalis on osoittaa, että moni luottaa Kikeen.

Erikoishaastattelussa tuore kansanedustaja

Kike Elomaa Eeva Oksman

Joni Rantasalo

Miten luonnehtisit itseäsi? Minulla on ollut lapsesta lähtien missio, että saisin työssäni edustaa oikeudenmukaisuutta tavalla tai toisella ja olla muille hyödyksi. Asiaa voidaan lähestyä niin fyysiseltä kuin henkiseltä kannalta. Haluan olla viemässä asioita eteenpäin, olla kansan äänitorvi. Olen ollut monessa mukana ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä tällaista työtä. Ammatiltani olen röntgenhoitaja ja sen lisäksi olen työskennellyt ammattiurheilijana, laulajana, juontajana sekä liikunnan ja ravintotietouden luennoitsijana. Yksi tärkeä asia on pyrkiä saamaan suomalaisten selät kuntoon. Politiikka on ollut minulle tuttua nuoruudestani asti mm. isäni kansanedustajuuden myötä. Nyt kansanedustajantyössä voin yhdistää kaiken sen, mitä olen elämän varrella oppinut ja kokenut. On arvokasta päästä paalupaikalle näkemään missä mennään.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Onko kansanedustajan työssä jokin asia yllättänyt sinut nyt, kun työ on alkanut? Täytyy myöntää, että yllätys oli se, että heti alusta lähtien työpäivät olivat pitkiä, yleensä kellon ympäri. Oletin, että työtahti olisi kiihtynyt vasta hallituksen muodostamisen jälkeen. Tietoa ei ole aikaa etsiä, vaan se pitäisi olla heti käytettävissä. Minulla ei ole vielä edes eduskunta-avustajaa, ja olen joutunut heittäytymään moniin tilanteisiin valmistautumatta. Olin muun muassa BBC:n toimituksen haastateltavana - englanniksi. Sivistysvaliokunnan vanhimpana tehtäväni oli kutsua valiokunta koolle sekä avata ensimmäinen kokous. Eli työ on paljon, paljon muuta kuin istumista eduskuntasalissa.

Miten oma elämäsi on muuttunut kansanedustajuuden myötä? Koska olen ollut yrittäjä, olen aiemminkin ollut ”aina työssä”, lähtövalmiina. Nyt kuitenkin pohdin asioita todella paljon, sillä vastuu maakuntaa kohtaan painaa. Monet yksittäiset ihmisetkin ovat ottaneet minuun yhteyttä, mikä osaltaan velvoittaa minua. Vastuu saa liikettä niveliin! Vaikka työtä on todella paljon, pyrin siltä huolehtimaan kunnostani, kuten olen neuvonut muitakin tekemään. Olen iltaisin kahdeksan aikaan mennyt Eduskunnan salille treenaamaan. On tärkeää pitää kroppa kunnossa, niin silloin pääkin pelaa paremmin. Itsekuria se kuitenkin vaatii, ja sitähän minulta löytyy.

Mitä muuta kesääsi mahtuu kuin rooli Samppalinnan kesäteatterissa? Minulla ei todellakaan ole vapaa-ajanongelmia! Olen iltaisin lukenut roolia ja treenejä pidetään kesäkuussa viikonloppuisin. Eduskunta on yleensä aloittanut kesälomansa juhannuksen jälkeen ja Samppalinnan Blondin esitykset alkavat 23.6., joten kiirettä pitää. Olen myös luvannut vetää muutamia keikkoja esim. Naantalin Merisalissa. Ne tietysti hoidan, kuten puheet kesätapahtumissa, joihin olen lupautunut menemään. Tietysti käyn myös Lokalahdella, jossa on lapsuudenkotini.

Missä ja miten rentoudut? Olen sellainen, oma itseni, etten vedä mitään roolia. Niinpä voin rentoutuakin melkein missä vain. Minulla on tuttavia ja ystäviä ympäri Suomea, joiden luona voin rentoutua. Hyviä paikkoja ovat tietysti lapsuudenkoti sekä oma koti.

siellä treenaamassa, ja minä olen ohjannut heitä ilmaiseksi. Siinä pysyy oma inspiraatiokin yllä, kun saan seurata innokkaita kuntoilijoita.

Mitä Suomi sinulle merkitsee? Olen erittäin isänmaallinen. Suomi merkitsee itsenäisyyttä, ja arvostan suuresti sota-veteraaneja.

Mitä esittelisit vieraillesi VarsinaisSuomessa? Saaristo on aivan huikea. Myös kaikki pikkupitäjät ovat ihania, vaikka olemmekin vähän tällaisia impivaaralaisia!

Mikä on suosikkisi Varsinais-Suomessa? Karjurock, täytyy vetää vähän kotiinpäin!

Mitä varsinaissuomalaisuus sinulle merkitsee?

Onko Suomessa jokin paikka, jossa haluaisit käydä, mutta et vielä ole käynyt?

Paljon. Olen halunnut pysyä täällä enkä lähteä maailmalle, vaikka minulla olisi ollut siihen hyvä mahdollisuus. Asun edelleen Varsinais-Suomessa, Maskussa.

Olen käynyt lähes kaikissa paikoissa vuosien varrella, mutta mielelläni käyn kyllä uudestaankin!

Sinut tunnistetaan kaikkialla Suomessa. Lomailetko silti kotimaassa? Ei minua häiritse, vaikka minut tunnistetaan. En muuten edes muista, koska olisin lomaillut…

Mitä esittelisit ulkomaalaisille vieraillesi Suomesta? Esittelisin saaristoa. Se on aivan upea. Ja Lappi on aina Lappi. Ympäri Suomen on aivan ihania paikkoja: Savonlinnassa Olavinlinna, Turussa Turun linna, ja Helsinki on ihan oma maailmansa. Luonto ja arkkitehtuuri ylipäätään ovat Suomessa upeita.

Minkälainen on tyypillinen varsinaissuomalainen? Sillä on murre hallussa. Tietää heti, missä ollaan, kun varsinaissuomalainen avaa suunsa! Minä en ikinä yritä vääntää sitä kirjakieleksi, vaikka osaan toki sitäkin. Murre on osa identiteettiä. Suurin osa varsinaissuomalaisista on sellaisia, ettei heihin heti ”pääse sisälle”. Mutta se onnistuu kyllä, ajan kanssa!

Kiteytä Varsinais-Suomi ja/ tai Turku kolmeen sanaan. Suomen kulttuurin kehto.

On rentouttavaa popsia jotain hyvää naposteltavaa ja talvella esimerkiksi katsella hyvää leffaa tai televisiota. Pippalotkin voisivat olla kivoja, kun elämäni muuten on ollut varsin kurinalaista keikkoineen. Ei rentoutumiseen tarvita muuta, sen kun on vaan. Treenitkin käyvät rentoutuksesta, enhän olisi muuten jaksanut niitä tehdä 35 vuotta! Itse asiassa työnikin on omalta osaltaan ollut rentouttavaa, sillä olen tykännyt työstäni, esiintymisistä ja terveysluennoista ja juontokeikoista. Se ei ole ollut minulle pakkoa.

Miten olet vuosien aikana huolehtinut kunnostasi? Meillä on autotallissa oma punttisali, jossa olen treenannut säännöllisesti monta kertaa viikossa. Joukko lähialueen ihmisiäkin käy

www.kotimaassa.fi

Puijolle! Ter vetuloa

Rauhalahteen - totta kai Rauhalahti on kesän unelmakohde. Tekemistä on koko perheelle aamusta iltaan, kylpylä, tanssia, tukkilaisiltoja, herkullista ruokaa ja hemmottelevia hoitoja.

Kesätarjoukset

Puijon Torni 017 255 5253

Alkukesän loma 1 vrk

• Matkamuistomyymälä • Tornikahvila • Torniravintola p. 017 255 5255

Puijon Maja 017 255 5250

• Hotelli • Ravintola • Sauna • Kokous

alk. 57 e / hlö / 2 hh. Perhe alk. 112 e. Voimassa 24.6.2011 saakka.

Keskikesän loma 1 vrk

alk. 70 e / hlö / 2 hh. Perhe alk. 130 e. Voimassa 24.6.-15.8.2011. Hinnat sisältävät aamiaisen, vapaan kylpylän ja kuntosalin käytön sekä monipuolista lomaohjelmaa arkisin. Perhehinta sisältää 2 aikuista ja 1-2 lasta alle 17 v.

Puijontie 135, 70300 Kuopio myynti@puijo.com 044 552 4810

KUOPIO www.rauhalahti.fi P. 030 608 30

www.puijo.com

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Lankapuh. 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkapuh. 0,19 e/min.

MAJOITUS KYLPYLÄ RAVINTOLAT HOIDOT RYHMÄT LIIKUNTA Sisältää kylpylän ja uimahallin vapaan käytön sekä herkullisen noutopöytäruokailun.

VESIPUISTO

Aikuinen 25 € Eläkeläinen, opiskelija, varusmies ja työtön 20 € Lapsi (4 - 15-vuotiaat) 15 €

LEIRINTÄALUE

IEM

ANIE

I.FI/

K E S A PA S S I

TUTUSTU ROV EN

KESÄ VA N TARJONTAAN - VISITRO

www.kotimaassa.fi

Ahvenanmaa

leensä väitetään, että Suomessa ei sama henkilö pysty harrastamaan sekä golfia että veneilyä, koska kummankin sesonki on lyhyt ja paras golfaus- ja veneilykausi osuu kesään. Ahvenanmaalla tämä ei pidä paikkaansa. Golfbägit voi pakata veneeseen ja saarta kiertäessään pelata kaikilla kolmella kentällä. Maarianhaminan vierassatamaa. Kuva: Peter Karlsson

Ahvenanmaa on

Anne Pentti

Visit Åland

Kastelholman vierasvenesataman suojaisesta laiturista on hyvä näkymä Ålands Golf-Klubb’in Linnakentälle ja tietysti myös toisinpäin. Omaa laiturissa keinahtelevaa venettään voi ihailla lahden toiselta puolelta, Linnakentän rantaa myötäileviltä väyliltä. Venesataman vieressä kohoava Kastelholman keskiaikainen linna ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo valottavat maakunnan historiaa ja ovat kävijöille auki kesällä päivittäin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Oik. Antoisan lomapäivän kokemuksia voi kerrata vaikka viihtyisällä Ravintola Indigon pihalla Maarianhaminassa. Alla väylän avauslyönti on juuri lähtenyt hienolla Kastelholmin Slottsbanalla. Kuvat: Daniel Eriksson

Lautasella vas. saaristoherkkua. Photo: Kjell Söderlund

Hotellin ympäristössä on ruotsalaisen arkkitehdin Thomas Sandellin suunnittelemia vapaa-ajan asuntoja, joita vuokrataan lomalaisille. Rantakallioiden huviloista avautuu koko päätyseinän kokoinen näkymä avomerelle ja terassit ovat suunnilleen yhtä suuria kuin tilavat huvilatkin. Havsvidden Geta-vuorilla Ahvenanmaan pohjoisinta osaa kutsutaan Geta-vuoriksi. Vuoret ovat punaisena auringossa hohtavia, toista sataa metriä korkeita graniittikallioita. Ylhäältä kallioilta avautuu aava Selkämeri vaalean sinisen usvaisena, kun aamusaunan jälkeen pulahtaa lämpimään porealtaaseen terassilla. Joku on jo ehtinyt irrottautua kallioiden alapuolella olevasta laiturista, mutta nostetut purjeet riippuvat mastossa ja keulavantissa eikä vene tunnu tuulen puutteessa liikkuvan juuri minnekään. Maisema on rauhallinen ja aika tuntuu pysähtyneen.

Havsviddenin hotelli ja vierasvenesatama sijaitsevat Ahvenanmaan pääsaaren pohjoisimmalla niemellä. Aallonmurtaja suojaa veneitä Selkämeren mainingeilta ja myrskytuulilta. Maarianhaminasta matkaa on 40 kilometriä. Kiireisimmät voivat laskeutua helikopterilla hotellin omalle kentälle. Tunnelma on hauska yhdistelmä ylellisyyttä ja rennon ystävällistä kodikkuutta. Illalla hotellin aulassa palaa takkatuli ja rantakalliot ovat lämpimät vielä auringon laskun jälkeenkin. Havsviddenin kehittämisen käynnisti pankinjohtaja Thorvald Eriksson, joka halusi rakentaa itselleen kesämökin niin kauas Ahvenanmaan muusta asutuksesta kuin suinkin mahdollista. Thorvaldille ja hänen Birgitta-rouvalleen syttyi ajatus virkistyskeskuksen perustamisesta. Erikssonit hankkivat lisää maata ja suunnitelma alkoi edetä.

Getan luontopolut kulkevat kallioisessa merimaisemassa ja vievät luonnon muovaamiin luoliin. Suuri siirtolohkare muistuttaa laivaa ja luontoäiti on murskannut graniitista portaittain nousevan katsomon, josta maisemaa voi ihailla. Djupvikenin lahti työntyy satoja metrejä pitkänä kallioiden väliin. Lahden pohjukka on melkeinpä suora kallionseinämä. Parhaimmillaan vuonomainen Djupviken on hyvä ankkurointipaikka huviveneilijälle, mutta kun pohjoistuuli alkaa puhaltaa Selkämereltä, on pois pääseminen kapeasta lahdesta tuulta ja aaltoja vastaan lähes mahdotonta.

www.kotimaassa.fi

Ahvenanmaa

Kastelholmin linna Kuva: Daniel Eriksson

Saariston Lasten satama Ahvenanmaan läntisellä rannalla on Eckerön vierasvenesatama, Käringsund. Satama on suojainen laguuni, jota ympäröivät 50-vuotiaat ranta-aitat. 60-luvulla tai sitä ennen syntyneet saattavat hyvinkin tunnistaa maiseman Astrid Lindgrenin kirjan ”Saariston lapset” pohjalta tehdystä mustavalkoisesta elokuvasta. Veneestä kannattaa jälleen kaivaa esiin golfbägi ja tilata taksi muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle kentälle. Kenttä on rauhallinen, metsäinen ja mukava. Loppukesästä palloa joutuu ehkä etsimään väylien vieressä kasvavilta sipulipelloilta, mutta lohdutukseksi seuraavan tiiauspaikan vieressä kasvaa muhkeita vadelmia, joita sopii napsia välipalaksi. Käringsundista matkaa jatkettaessa Ahvenanmeren ylittämiseen kannattaa valita lempeätuulinen päivä, sillä mainingit saattavat nousta korkeiksi ja tuuli pääsee puhaltamaan avoimelta mereltä. Maarianhaminan länsisatama on päivän purjehduksen matkan päässä Eckeröstä. Tietä pitkin matka kestää vajaan tunnin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Kobba Libre Maarianhamina on kansainvälinen ja merihenkinen kesäkaupunki. Kaksi vierasvenesatamaa, mielenkiintoinen merimuseo, laivaveistämön ympärille kasvanut merikortteli ja museolaiva Pommern saavat melkein kenet tahansa lauleskelemaan merimieslauluja. Pommern on maailman ainoa alkuperäisasussaan säilytetty nelimastoparkki. Alus on rakennettu Skotlannissa 1900-luvun alussa ja maarianhaminalainen laivanvarustaja Gustav Erikson osti sen osaksi maailman suurinta purjerahtilaivastoaan vuonna 1923. Maarianhaminassa matkat ovat lyhyitä, pyörätiet mukavia ja poljettavia kulkuneuvoja on vuokrattavana useassa paikassa. Polkupyörän vaihtoehdoksi tarjolla on myös kahden hengen polkuautoja, joissa on katto siltä varalta, että sadekuuro poikkeuksellisesti osuisi kesäiseen kaupunkiin. Maarianhaminaan tutustuminen käy helposti. Pyöräilyreittejä on paljon ja ne kulkevat hienoissa maisemissa. Polkupyörän voi pysäköidä ja lukita kaupungin eteläpuolella olevaan kalasatamaan, josta lähtee merikuljetus Kobba Klintarin luotsisaarelle. Luotsit eivät saarella enää

päivystä, mutta luotsituvassa voi syödä hyvän retkilounaan ja nauttia palanpainikkeeksi paikallisen sokerijuurikkaasta tehdyn Kobba Libre -snapsin.

Ahvenanmaan herkkuja Kalasatamassa, josta Kobba Klintarin alus lähtee, on pieni kalakauppa, josta voi ostaa joko suupalan kokoisen valkosipulilla maustetun lohenpalan tai sitten savukalafileen, josta riittää syötävää koko veneen miehistölle. Hyllyt ja kylmätiskit ovat täynnä erilaisia kala- ja äyriäisherkkuja. Kauppa menee kiinni normaalin työpäivän päättymisen aikoihin, joten iltaan ei ostosreissua kannata jättää. Maukkaat kermajuustot, pientuottajien lampaanmakkarat ja kirpakka tyrnimehu ovat myös saaren erikoisherkkuja. Tjudön viinitila valmistaa ahvenanmaalaista omenoista Ålvadosta, omenaviinaa, jota myydään niin hienoissa pulloissa, että kierrätyksen sijaan ne kannattaa tes-

Kuninkaan hirvimetsässä Lämpimillä ja sileillä rantakallioilla on mukava juosta. Kuva: Jacob Saurén Tienviitat Maarianhaminan aukiolla. Kuva: Kjell Söderlund

Maarianhaminasta on vajaan puolen tunnin ajomatka takaisin Kastelholman golf-kentälle, josta Ahvenanmaan kiertomatkamme alkoi. Nyt on aika pelata Ålands Golfklubb’in toinen kenttä, Kuninkaankenttä. Tällä kertaa tarjolla ei ole merellisiä maisemia, mutta sen sijaan runsaasti ahvenanmaalaisen maaseudun tunnelmaa. Väylien varsilla ammuvat lehmät ja lampaat vaativat omaa vuoroaan ”mää-mää” -huudoillaan. Kentällä havisee historia, sillä 1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa kävi hirvestämässä nykyisen golf-kentän maastossa. Kierroksen jälkeen maistuu klubin sauna. Täällä ei onneksi noudateta ruotsalaista saunomisperinnettä, vaan löylyä saa heittää. Klubiravintolan ruoka on mukavan kotitekoista ja terassilta voi seurata yhdeksännellä reiällä pelaavien onnistumisia.

tamentata perinnöksi. Vaikka sitten tyhjinä. Suupuhalletun pullon sisällä on lasinen omena. Tjudön viinitilan ravintolassa vieraat pääsevät maistamaan myös tilalla kasvatettujen strutsien lihaa, joko padassa kypsytettynä tai sitten hiilillä paistettuna fileenä. Ei nyt varsinaisesti ahvenanmaalaista perinneruokaa, mutta hyvältä maistuu.

Kentät ovat läntisestä Manner-Suomesta katsoen yllättävän lähellä. Pikaisimmillaan pelireissun ehtii tehdä Turusta lähtiessään runsaassa vuorokaudessa. Suuremman nautinnon matkasta kuitenkin saa, jos sille varaa hieman enemmän aikaa.

Jälkiruuaksi tai tuhdiksi välipalaksi sopiva Ahvenanmaan pannukakku maistuu kardemummalta ja se tarjoillaan tuoreen marjasurvoksen ja runsaan kermavaahdon kera. Pannukakkutaikinaan käytetään puuroksi keitettyjä mannaryynejä, joilla saadaan aikaan pannukakun ruokaisa koostumus.

Ahvenanmaalle pääsee päivittäin liikennöivillä Tallink Siljan tai Viking Linen laivoilla. Muita vaihtoehtoja ovat oman veneen lisäksi saariston yhteysalukset, jotka kulkevat Ahvenanmaan pääsaarelle joko Kustavista Brändön kautta tai sitten Korppoosta Kökarin kautta.

Käringsundin kylä Eckerössä Kuva: Thierry Martinez

golfia, ve a j o t n neilyä ja nauti 11

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Museona toimiva Söderlångvikin kartano on Amos Anderssonin perustama. Kuva: Söderlångvikin kartano

Kekseliäisyyttä kerrakseen S Eeva Oksman

uomen suurin rannikkosaari, Kemiönsaari, sijaitsee LounaisSuomen saaristossa. Maanteitse sinne pääsee joko Turun suunnalta komeaa Rungonsalmen siltaa pitkin, Salon suunnalta Strömman nostosiltaa pitkin tai leppoisasti lossilla Angelniemen reittiä käyttäen. Vesitse saapuvia vieraita vastaanottavat kolme täysimittaista vierassatamaa sekä useat palvelusatamat ja vieraslaiturit. Kemiönsaaren kunnan alue koostuu noin 3 000 saaresta, joista ympärivuotisesti asuttuja on 30. Runsaan 7 000 asukkaan lisäksi Kemiönsaarella viihtyy yli 10 000 kesäasukasta. Vierailijoita alueelle houkuttavat upeat merimaisemat, lukuisat historialliset kohteet sekä mielenkiintoiset kesätapahtumat. Kemiönsaari osaa myös yllättää. Vaikka yleisölle avoinna olevia varsinaisia kartanorakennuksia on vain yksi, kartanoiden mailta löytyy muuta nähtävää!

vieraat ovat tervetulleita tutustumaan tilan kartanomyymälään. Kartano on erikoistunut aitojen saaristolaislampaiden kasvatukseen. Tällä hetkellä tilalla on yli 300 emälammasta, jotka laiduntavat kesät perinteiseen tapaan vapaina saaristossa. Kartanokaupassa on myytävänä karitsanlihaa, taljoja ja oheistuotteita sekä erikoispuutavaraa ja koristekiviä. Kauppa on pääsääntöisesti avoinna perjantai-iltapäivisin, mutta keskikesällä ostoksille pääsee joka iltapäivä. Ennakkoon sopimalla puoti avataan aina tulijoille.

Tuoretta lampaanlihaa ja taidenäyttelyitä Mjösundintien varrella sijaitseva Westankärrin tila muodostui 1620-luvulla kuuden eri maatilan yhdistämisen kautta. Tilan historiallisiin tapahtumiin kuuluu mm. Suomen sodan aikainen Westankärrin taistelu vuonna 1808. Kartanon komea päärakennus on edelleen asuinkäytössä, mutta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Westers kukkii. Kuva: Westersin puutarha

Kemiönsaaren Musiikkijuhlat järjestävät konsertin Westankärrin juhlasalissa heinäkuun 13. päivä. Vanhaan navettarakennukseen on kunnostettu hulppeat näyttely- ja juhlatilat, jonne mahtuu jopa 300 ruokailijaa. Konsertin yhteydessä on kahvitarjoilu ja samalla voi tutustua Westankärrin tämän kesän taidenäyttelyyn, jossa on esillä Outi Heiskasen guassi- ja akvarellimaalauksia.

Söderlångvikin kartanon moderni kokousrakennus Villa Sundsvedja. Kuva: Söderlångvikin kartano

Elämyksiä metsän keskellä Storfinnhova Gård on monipuolinen kokous- ja koulutuspaikka. Navetan Ylisille mahtuu noin 100 henkeä pitämään palaveriaan, kun taas Villa Axel, Villa Cecilia ja Villa Ida tarjoavat tilat pienemmille tilaisuuksille majoitusmahdollisuuksineen. Storfinnhova Gårdin erikoisuus on vajaan kilometrin päässä tilalta sijaitseva elämyksellinen Metsäkylä, jonka ehdoton huippu on puron varrella sijaitseva maanalainen graniittinen savusauna. Soljuva metsäpuro kulkeutuu osaksi saunan läpi muodostaen saunaan kaksi vesiallasta. Ylemmästä altaasta puron vesi putoaa pienenä vesiputouksena alempaan altaaseen, joka toimii saunojien vilvoittelualtaana. Tunnelmallisen valaistuksen luovat vesiputouksen taakse asetetut valot, useat myrskylyhdyt sekä sadat tuikkukynttilät.

Metsäkylässä on 28-hengen saunan lisäksi komea Metsähovi-rakennus, joka toimii sekä kokoustilana että illallissalina korkeintaan 40 hengelle. Yöpyminenkin on ikimuistoinen kokemus, sillä Metsäkylän viisi mökkiä on rakennettu kelottujen ja parin metrin korkeudelta katkaistujen männynrunkojen päälle. Näihin kuusikulmaisiin puumajoihin kiivetään tikkaita pitkin ja niissä on jokaisessa kolme makuupaikkaa. Tummaksi tervatut majat ovat lämpöeristettyjä ja niissä on lattialämmitys, joten niissä voi yöpyä ympäri vuoden!

Amos Andersonin kartano Söderlångvikin kartano Kemiönsaaren eteläkärjessä on avoinna yleisölle toukokuun puolivälistä elokuun loppuun ja syyskuussakin viikonloppuisin. Söderlångvikin kartanon 47 metriä pitkä päärakennus toimii sekä taidemuseona että museon perustajan, Amos Andersonin, elämäntarinan kertovana henkilöhistorian museona. Suomalaisten taitelijoiden 1900-luvun alkupuolelta olevien noin 100 maalauksen lisäksi esillä on pienoisveistoksia ja grafiikkaa. Pääosin teokset olivat esillä jo Amos Andersonin aikana. Kesän 2011 vaihtuva näyttely on Ragnar Ekelundin ”Espanja”.

Kartanon kahvilan ohessa on käsityöpuoti ja kaksi taidegalleriaa, joissa kesällä on Kemiönsaaren taideyhdistyksen valokuva- ja taidenäyttely. Puodissa on myytävänä saariston käsityöläisten töitä, kuten koruja, keramiikkaa ja tauluja. Kesägalleria Almassa esillä on Gloria Badaraun koiraperspektiivistä tehtyjä piirustuksia ja maalauksia. Kivenheiton päässä kartanosta sijaitsee moderni kokousrakennus Villa Sundsvedja. Rauhallisten kokoustilojen lisäksi vieraiden käytettävissä ovat edustussauna ja tyylikkäät majoitustilat.

Storfinnhova Gårdin Metsäkylän graniittisessa savusaunassa virtaa puro vesiputouksineen. Kuva: Janne Vidfält

www.kotimaassa.fi

Tapahtumat

Turun saaristoseutu

Kesätapahtumia Kemiönsaarella 11.6. Puutarhapäivä

Söderlångvikin kartano www.soderlangvik.fi

11.–12.6. Retropäivät

Sagalundin museo www.sagalund.fi

18.6. Lövön siltajuoksu

Taalintehdas-Kasnäs www.siltajuoksu.com

28.6. Lasten aurinkojuhla

Westersin myymälässä on myynnissä myös koriste- ja sisustusesineitä. Kuva: Westersin Puutarha Söderlångvik on toimiva maatila, ja toukokuusta lokakuuhun avoinna olevasta tilan suoramyyntipisteestä voi ostaa tilan tuotteita. Tilalla on omenatarhoja sekä kasvihuoneita, joissa viljellään vuodenaikojen mukaan joko kukkia tai tomaatteja.

Yrttien huumaa ja kulinaristisia konsertteja Westersin puutarha sijaitsee Kiilankylässä, Kemiönsaaren koillisosassa, jonne suunnan löytää pääteiltä Angelniemen viittoja seuraamalla. Westersin ekologisessa puutarhassa kauneus ja hyöty ovat yhtä tärkeitä ja siellä kasvaa kukkia, yrttejä ja vihanneksia rintarinnan. Puutarhaan saa tilauksesta opastetun kierroksen, josta saa virikkeitä ja ideoita omaan puutarhaan. Westersin vanhaan navettaan on kunnostettu tyylikäs tilausravintola, joka kesäisin toimii kesäkahvilana. Westersin mielenkiintoinen taidenäyttely on nimeltään arSboretum 11. Myymälässä on taimien, kukkien, yrttien, vihanneksien lisäksi koriste- ja sisustusesineitä. Westers on avoinna yleisölle kesäiltapäivisin tiistaista sunnuntaihin ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Yrttipuutarhan lisäksi Westers tunnetaan kulinaarisista kesäkonserteistaan, jotka tarjoavat nautintoja niin sielulle kuin ruumiille. Jokaiseen konserttiin kuuluu illan teemaan liittyvä kolmen ruokalajin illallinen, joten osallistuminen edellyttää ennakkovarausta. Tänä kesänä Westersissä järjestetään jälleen myös suosittu Lasten Aurinkojuhla, jossa taide ja ekologia liittoutuvat saumattomasti yhteen. www.kimitoon.fi www.westankarr.fi www.storfinnhova.com www.soderlangvik.fi www.westers.fi

www.aurinkojuhla.net

2.7. Kalamarkkinat Taalintehdas

3.7. Huvila-elämää Sagalundin museossa www.sagalund.fi

5.7. Kapellimestarit konsertissa Hiittisten kirkko

7.7. Opera Meets Jazz

www.balticjazz.com

8.-10.7. Baltic Jazz festivaali

www.balticjazz.com

9.7. Traktorikavalkaadi 2011 Axxell, Brusaby

9.-10.7. Rosalan Viikinkipäivät www.rosala.fi

12.–17.7. Kemiönsaaren Musiikkijuhlat

www.kemionsaari.fi/musiikkijuhlat

15.–17.7. Kansainväl. ratsastuskilpailut Brusaby, Axxell

20.7., 27.7., 3.8. Taiteen puutarhassaKulinaariset konsertit www.westers.fi

23.7. Kasnäsin päivä

www.kasnas.com

29.–31.7. Konstrundan 2011 www.konstrundan.fi

Westankärrin lampaita. Kuva: Thomas Lindberg

30.7. Kemiönsaaren meripäivä ja Hiittisten soutu Hiittisissä

5.8. Saarimarkkinat Kemiön tori

6.-7.8. Nurmikenttäcup Ksf.sporttisaitti.com

27.8. Muinaistulien yö

Ohjelmaa kaiken ikäisille eri puolilla saarta

17.–18.9. Sadonkorjuujuhla

www.sadonkorjuujuhla.fi

Westankärrin vanhaan navettarakennukseen on kunnostettu hulppeat näyttely- ja juhlatilat. Kuva: Thomas Lindberg

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Kemiönsaaren matkailuneuvonta puh. (02) 426 0170, www.visitkimitoon.fi

KUUSISTON KARTANO

Varaa mökki

Everstin virkatalo omenapuutarhassa

Kuusiston kartano keskiaikaisten piispanlinnan raunioiden läheisyydessä houkuttelee tutustumaan alueen kulttuurimaisemaan ja rikkaaseen luontoon. Poikkea kahville tai ostoksille museokauppaan.

tai muu majoitus

saaristossa

helposti meiltä!

Avoinna 15.5.−31.8. ke−su 11−17 Linnanrauniontie 577, 21620 KUUSISTO (Kaarina) puh. (02) 255 7038 www.nba.fi

Varaa myös kesäretket, Saariston Rengastielle, Seiliin tai majakoille, kalastusmatkat, purjehdukset, kokous- ja ohjelmapalvelut sekä leirikoulut.

LOUHISAAREN KARTANOLINNA

Barokkilinna 1600-luvulta ja C.G.E. Mannerheimin synnyinkoti

Astu sisään Louhisaaren kartanolinnaan ja eläydy aatelisperheiden elämään Flemingeistä Mannerheimiin. Interiöörejä ja esineistöä kolmelta vuosisadalta. Englantilainen maisemapuutarha. Museokauppa ja kahvilapalvelut.

Onnistunut loma alkaa osoitteessa:

www.suomensaaristovaraus.fi

Avoinna: 15.5.–31.8. ma–su 11−17 Louhisaarentie 244, 21240 ASKAINEN puh. (02) 431 2555 www.nba.fi

PUKKILAN KARTANOMUSEO Ryytejä ja rokokoota

Tule vieraaksi maaherra Rappen maaseutukotiin. Tutustu 1700-luvun interiööreihin kartanossa, joka tarjosi viihtyisän kodin suurperheelle. Kävele puistossa ja anna ryytimaan yrttien valloittaa aistisi. Avoinna: 1.6.–14.8. ke–su 11–17

Puh. 02-410 6600 info@suomensaaristovaraus.fi

Littoistentie 114, 21500 PIIKKIÖ puh. (02) 479 5320 www.nba.fi

kotimaassa.fi.indd 1

www.kotimaassa.fi 27.4.2011 13:25:41

Turun saaristoseutu

Paimion tunnetuin rakennus – kansainvälisestikin kuuluisa Paimion sairaala – suunniteltiin suurella sydämellä. Tällä tavoin eri toiminnot oli jaettu omiin yksiköihinsä, minkä ansiosta potilaat saattoivat nauttia rauhasta potilassiivessään yleisten toimintojen aiheuttaman melun puuttuessa. Sairaalaan toi viihtyvyyttä myös runsas värienkäyttö sekä suuret ikkunat, jotka avautuivat etelään päin päästäen sisälle mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Potilashuoneissa ikkunat sijoitettiin riittävän alas jotta asukkaat pystyivät maatessaankin näkemään ulos. Käyttäjänäkökulma huomioitiin kaikessa kalustusta myöten. – Alvar Aalto suunnitteli sairaalaan lukuisia huonekaluja ja valaisimia. Niistä tunnetuin on Paimio-tuoli, jonka asennon hän suunnitteli keuhkojen kannalta mahdollisimman otolliseksi, Lehtiranta kertoo.

Inhimil ark Paimion kaupunki

Kuva: Kari Hongisto

Suvi Roselli

Myrskyluodon tarina Länsirannikolla, kuuluisan Kuninkaantien varrella, sijaitsevan kymmenen tuhannen asukkaan Paimion kaupungin suurena ylpeydenaiheena on kansalliseksi kulttuurimaisemaksikin nimetty Paimionjokilaakso, jossa maisemia elävöittävät laajat viljelyalueet, pikkukylät ja komeat kartanot peltoineen. Parhaiten Paimio tunnetaan kuitenkin Alvar Aallon suunnittelemasta vuonna 1933 valmistuneesta parantolasta, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se tunnetaan nykyään Paimion sairaalana. Parantolassa hoidettiin varsinaissuomalaisia, pääasiassa aikuisia, tuberkuloosi- eli keuhkotautipotilaita noin viidenkymmenen kunnan alueelta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Sairaalan 286 potilaspaikkaa tulivat kovaan tarpeeseen, sillä tuberkuloosi oli Suomessa maailmansotien välisenä aikana yleinen sairaus. Maahan perustettiin samoihin aikoihin useita muitakin hoitolaitoksia. Paimion parantola erosi niistä kuitenkin merkittävästi. – Tuberkuloosipotilaat viettivät sairaalassa tavallisesti pitkiä aikoja – kuukausia tai jopa vuosia. Siksi Alvar Aalto halusi painottaa suunnittelussa erityisesti potilaiden viihtyvyyttä, Paimion kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta kertoo. Toisin kuin muut sairaalat, jotka 1920-luvun lopulla olivat laatikkomaisia pitkiä nelikerroksisia rakennuksia, Paimion sairaala muodostui neljästä rakennussiivestä, jotka oli yhdistetty toisiinsa porrasosaston kautta.

Paimion Kesäteatterissa nähdään ensi kesänä rakastettu musikaali Myrskyluodon Maija, jonka elämänmakuisessa tarinassa korostuu kunnioitus ihmisiä ja luontoa, erityisesti merta, kohtaan. Musikaali kertoo saaristomeren asukkaiden ankarasta elämästä sekä heidän lannistumattomasta taistelustaan luonnonvoimien keskellä. Musikaalin tapahtumia siivittää Matti Puurtisen säveltämä musiikki, joka esitetään elävän orkesterin säestämänä.

Askalan voimalaitoksen pato

Mäntymetsän keskellä Lukuisat tarkkaan harkitut yksityiskohdat lisäsivät asukkaiden viihtyvyyttä, mutta pyrkivät myös aktivoimaan heitä toimintaan. – Portaikon porrasväli esimerkiksi tehtiin tavallista matalammaksi jotta potilaiden olisi helppo kiivetä rappusia ylös. Tämän tarkoituksena oli kannustaa heitä valitsemaan hissin sijasta portaat ylempiin kerroksiin noustessaan, Lehtiranta sanoo. Tuberkuloosin pääasiallisia hoitokeinoja 1930-luvulla olivat raitis ilma ja hyvä ruoka, sillä tautiin ei ollut vielä tuolloin keksitty lääkettä. – Potilaat vietiin Paimiossa päivittäin kolme kertaa suurelle 120-paikkaiselle kattoterassille hengittämään raitista ilmaa. Parantolat myös sijoitettiin mäntymetsikön keskelle, mikä perustui yleiseen ajatukseen, jonka mukaan männyt luovuttavat ilmaan keuhkojen kannalta suotuisia ainesosia, Lehtiranta kertoo. Tyylipuhdasta funktionalismia edustava Paimion sairaala oli Alvar Aallon ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö ja muodostui hänen urallaan läpimurroksi. Tänä päivänä se on kansainvälisesti tunnettu nähtävyys, joka houkuttelee paikkakunnalle vuosittain tuhansia turisteja. Paimion sairaala on toiminut vuodesta 1987 saakka osana Turun yliopistollista sairaalaa.

llistä kkitehtuuria

Sähköä joesta Paimion kaupungin halkaisevalla noin 110 kilometrin pituisella Paimionjoella on ollut historian saatossa suuri vaikutus paikkakuntalaisten elämään. Joki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Saaristomereen laskevista joista suurin. Vesivoiman tarjoamat mahdollisuudet tiedostettiin Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen. Paimiossa vesivoima valjastettiin käyttöön vuonna 1916, kun joen yläjuoksulle perustettiin ensimmäinen voimalaitos. Myöhemmin rakennettiin vielä kaksi muuta voimalaitosta. – Muun muassa Turun raitiovaunut kulkivat 1920-luvulla Paimionjoesta tuotetulla sähköllä, Jouni Lehtiranta mainitsee esimerkin.

”Uusia” keksintöjä Paimion ja samalla koko Suomen sähköiseen menneisyyteen voi tutustua Paimion Sähkömuseossa, missä on kuvattu sähkön tuottamisen, jakelun ja käytön vaiheita eri aikakausina. Esillä on muun muassa monia ”uutuuksia” ja kotitalouslaitteita jotka olivat aikanaan merkittäviä keksintöjä, mutta joita moni nykyajan ihminen pitää itsestäänselvyyksinä. – Esimerkiksi 1920-luvulla tulivat ensimmäiset pölynimurit, radiot ja leivänpaahtimet ja 1940-luvulla pulsaattoripesukoneet, jotka pesivät pyykin, mutta eivät vielä lingonneet, Lehtiranta kertoo. Kokoelmasta löytyy myös lukuisia erikoisuuksia, kuten vuoteenlämmitin ja kravatin silityslaite. Paimion Sähkömuseo sijaitsee kaupungin keskustassa kauppias C.A.Hallmanin 1800-luvun lopulla rakennuttamassa komeassa kivirakennuksessa. Se on avoinna yleisölle kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä muulloin sopimuksen mukaan. Museon yhteydessä toimii Museopuoti ja Holvikahvila.

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Länsi-Turunmaan saaristoon on Anne Pentti

antakaislikkoa keikuttaa lämmin kesätuuli. Ahven polskahtaa pintaan ja katoaa kirkkaaseen rantakivikkoon. Kallio on lämmin ja avatussa voipaperipaketissa on pala tuoksuvaa savukalaa. Laiturilta kuuluu lasten iloisia ääniä. Saariston kesä on parhaimmillaan. Nauvon rannoille pääsee mantereelta maantietä ja siltoja pitkin, yksi saarten välinen osuus ajellaan lossilla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

– Nauvosta pääsee sitten eteenpäin yhteysaluksilla kymmeniin saariin, kertoo Länsi-Turunmaan kaupungin matkailupäällikkö Niclas Gestranius. Saaristosta ja saarten maisemista nauttiakseen ei välttämättä tarvitse omaa venettä. Hyvät tiet, saarten väliset sillat, lautat, lossit ja yhteysalukset kuljettavat kesämatkaajia Turusta Paraisille, Nauvoon, Korppooseen, Houtskariin, Iniöön ja Rymättylään. Nauvon venesataman rannassa seisoo lähtövalmiina Rymättylään kulkeva yhteysalus, johon mahtuu toista sataa matkustajaa ja kaksi linja-autoa. Aluksella on ravintola ja yläkannelta aukenevat huimat maisemat kimmeltävälle merelle ja saarten rantojen idyllisiin pihapiireihin.

Kari Koski / trinimedia.com

Spitaalisairaalassa ja seilissä Matkan varrella Nauvosta Rymättylään alus pysähtyy historialliselle Seilin saarelle, joka aikanaan oli paikka, jonne mentiin, mutta pois ei tultu. 1600-luvulla spitaaliset eristettiin saareen ja lopulta haudattiin saaren kirkkomaahan, johon lukuisat taudin runtelemat onnettomat oli helppo peittää, sillä paikalla on hiekkaharju. Leprasairaalan asukkaat yrittivät parantaa taloudellista toimeentuloaan valmistamalla saaressa alkoholia, jota Turusta Tukholmaan matkalla olleet merenkulkijat kävivät ostamassa. Tarina kertoo, että humalatilaa kuvaava sana ”seilissä” on saanut alkuperänsä Seilissä poltetusta ja liiallisina annoksina nautitusta alkoholista.

Nauvon vierassatamaa

Saaristolautta kuljettaa saarelta saarelle.

helppo tulla 1700-luvulla saaren elämä ei ollut yhtään helpompaa, vaan saarelle perustettiin mielisairaala, joka toimi vuoteen 1962 saakka. Hoidot eivät olleet aivan nykykäytännön mukaiset, sillä lääkkeinä käytettiin lähinnä Jumalan sanaa ja terveyslähteen vettä. Sairaalan viimeisinä vuosikymmeninä potilaina oli vain naisia. Mielisairausdiagnoosin saamiseksi saattoi joskus riittää pelkkä aviorikos. Useimmat alueen saaret ovat historialtaan aurinkoisempia. Saaristokyliin voi polkea myös pyörällä.

Merelliseen tunnelmaan virittää myös Nauvon kirkonkylässä viime kesänä avattu Merenkulkutalo. Ennen huviveneilijöiden aikakautta merelle lähdettiin paremman toimeentulon toivossa. Kauppamerenkulku ja laivanrakennus keskittyivät 1800-luvulta lähtien Turunmaan saaristoon. Nauvossa rakennettiin uusia purjelaivoja vuosittain. Lähihistoriaa Merenkulkutalossa edustavat Paulinin ja Engshipin varustamot sekä Delfin Cruises.

Merenkulkutalossa on esillä myös myöhemmän ajan laivanrakentajan työkalut ja työpiste. Åke Sandvall on rakentanut lukuisia laivojen pienoismalleja sekä useita votiivilaivoja, jotka riippuvat kirkkojen katosta. Merenkulkutalossa on esillä useita Sandvallin rakentamia pienoismalleja, kuten esimerkiksi kaljaasi Svan, pelastusalus Protector, rahtialus Wiiri, rannikkotankkeri Esso Finlandia, autolautta Fix ja höyryalus Östern.

– Kaupunki hankki viime vuonna kahdeksankymmentä uutta polkupyörää, joita voi vuokrata alueen yrityksistä, Niclas Gestranius kertoo. Vuokrauspisteitä on kolmetoista ja pyörän voi lainata yhdestä paikasta ja jättää toiseen. Puolen päivän mittainen pyörälaina maksaa 7,50 euroa.

Uutta ja vanhaa purjehtijaperinnettä Nauvon vierasvenesataman laitureissa on pari sataa venettä. Suurimmat ovat lähes parinkymmenen metrin mittaisia ja mastot nousevat saman metrimäärän verran korkeuksiin. Lomalaiset nauttivat auringosta peräkansilla ja purjeveneiden avotiloissa. Hyvä ruuan tuoksu leijailee nenään sekä veneiden suunnilta että rannan lukuisista ravintoloista ja kahviloista.

Nauvossa rakennettiin 1800-luvulla oikeita isoja purjelaivoja vuosittain, kertoo Länsi-Turunmaan matkailupäällikkö Niclas Gestranius. Kuva: Anne Pentti

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Jari-Matti Solin valmistaa Nauvossa Hippoglass-yrityksessään suupuhallettuja hehkuvan värisiä lasiesineitä. Kuva: Anne Pentti

Hyttisilliä lasinpuhaltamossa Kahdeksan kilometrin päässä Nauvosta Paraisten suuntaan on tien oikealla puolella vanha meijeri. Oven avaa Jari-Matti Solin. Oven raosta kuononsa tunkevat esiin myös paimenkoirat Asla ja Leevi. Oven takaa aukenee lasipuhaltajan verstas ja monivärisinä hohtavien lasiesineiden paljous. – Olin seilannut täälläpäin aikaisemmin ja viisi vuotta sitten löysin tämän vanhan rakennuksen, kertoo Solin. Aika huonossa kunnossa tämä oli, monenlaisten toimintojen jäljiltä. Täällä on meijerin lisäksi toiminut vuosien mittaan suolakurkkutehdas, viljavarasto, sikala ja karttapaino. Viimeiset viisitoista vuotta rakennus oli tyhjillään. – Kyllä minä aluksi arvelin, että en mitenkään jaksa tätä valmiiksi asti kunnostaa, mutta nyt alan olla jo melko tyytyväinen,

Solin sanoo, ja aivan hyvällä syyllä. Alakerran myymälän päädyssä on kauniisti valaistu näyttelytila uniikeille lasiesineille. Seinän vierustan hyllyillä on värikkäitä lasipalloja, maljakoita, lasisia valkosipuleita ja yksilöllisesti hiukan kallellaan seisovia erivärisiä snapsilaseja. Rakennuksen toisessa kerroksessa on lasinpuhaltajan työpiste ja uuni. – Vuonna 2007 sain uunin ensimmäisen kerran kuumaksi ja seuraavana vuonna myymälässäkin alkoi jo olla vilskettä. Remontti siinä hiukan hidastui, kun piti puhaltaa lisää ja palvella asiakkaita. Yläkerran asuintilat valmistuvat viimeisenä. Kävijät pääsevät seuraamaan läheltä lasinpuhaltajan työtä. Keuhkojen on toimittava täsmälleen oikein. Liian nopeasti puhallettu esine hajoaa ja hitaus jättää työn alla

olevan esineen turhan pieneksi, koska sula lasi ehtii jähmettyä. Verstaan peräseinällä on jäähdytysuuni, johon puhalletut esineet asetetaan jäähtymään hitaasti, jotta rakenne ei rikkoutuisi. – 200 vuotta sitten Etelä-Ruotsissa skoonelaiset lasinpuhaltajat kiertelivät verstaalta toiselle töitä tekemässä ja yöpyivät lasinpuhaltamoissa eli lasihyteissä. Ruoka valmistettiin näissä jäähdytysuuneissa, jälkilämmössä. – Minulla on tarkoitus elvyttää samainen perinne täällä Nauvossa ja järjestää täällä Hyttisilli-iltoja. Katan pöydän tänne verstaalle ja vieraat saavat ennen ruokailua kokeilla leikkimielisessä kilpailussa lasipallojen puhaltamista. Suurimman pallon puhaltanut voittaa kisan. Tänne mahtuu 20–30 vierasta kerrallaan, Solin suunnittelee. Solin on selvästi innostunut työstään, verstaastaan ja lasinpuhaltamisesta kiinnostuneista vieraistaan. Yksi ainoa murhe kalvaa miehen mieltä.

Retkellä saariston vaelluspoluilla

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

– Purjehtimiselle ei aikaa oikein enää riitä. Tuossa juuri vähän aikaa sitten pistin polttopuiksi vanhan saaristolaiskryssarini, mies kertoo murhemielin. – 1940-luvun kosteri sentään tuolla vielä tulevaisuuden projektina odottelee vesille pääsyä.

Nauvo palaa keskiaikaan Pro Nauvo -yhdistys järjestää Nauvossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna keskiaikaiset Olavin markkinat. Tämän vuoden teemana on ”Meri ja merenkulku vuosien saatossa Nauvossa”. Olavi, joka on antanut nimensä markkinoille, oli viikinkikuningas ja eli keskiajalla. Ajanjakso antaa markkinoille tulijoille monta vaihtoehtoa pukeutumisen suhteen. Viikonloppuna Nauvossa esitellään keskiaikaisia käsityötaitoja ja ruokakulttuuria.

Maailman pisin saaristolaispöytä Loppukesän samettisista ja hämärtyvistä illoista osataan saaristossa nauttia. Elokuun viimeisenä viikonloppuna Nauvossa vietetään Muinaistulien Yötä, jolloin asukkaat ja mökkiläiset sytyttävät rannoille nuotioita, kokkoja, jätkänkynttilöitä ja tervapatoja. Venesatamassa esiintyy tulisirkus ja lapsille on tarjolla hiekkalinnakilpailu, johon toki aikuisetkin saavat osallistua. Syksykään ei autioita Länsi-Turunmaan saaria. Syyskuun puolivälissä juhlitaan ja herkutellaan kasvukauden tuoreella sadolla. Pääosassa ovat paikalliset, saarilla kasvaneet ruoka-aineet, perunat, porkkanat, kaalit, lantut sekä muut vihannekset, juurekset ja hedelmät. Torien tarjonta on runsaimmillaan ja saariston maatilat avaavat porttinsa ja ovensa ja kestitsevät vieraitaan ja myyvät tuotteitaan. Viikonloppu on todellisen lähiruuan juhlaa. Tuottajien kanssa pääse juttelemaan ja katsomaan tiloilla kasvatettuja eläimiä.

Rannoilla ja toreilla kalastajat kertovat saalistusmenetelmistään ja esittelevät kalansaaliitaan – joko tuoreena tai savustettuna. Lapset pääsevät harjoittelemaan maajussin elämää ajamalla rataa pienillä polkutraktoreilla. Kun Länsi-Turunmaalla katetaan sadonkorjuupöytä, ei kyse olekaan aivan pienen seurueen tarjoilusta. Tämän vuoden syksyllä Nauvoon katetaan maailman pisin saaristolaispöytä. – Meille tulee vieraaksi matkailuasiamiesten kongressi ja väkeä saapuu suunnilleen tuhat eri puolilta maailmaa ja me tarjoamme heille saariston herkkuja, kertoo matkailupäällikkö Niclas Gestranius. – Tukholmassa 25 vuotta sitten rakennettu saaristolaispöytä oli 729,26 metriä pitkä. Nauvon vierasvenesataman alueella tämä maailmanennätys lyödään tämän vuoden syyskuussa!

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Saaristokeskus Korpoström

Ympärivuotista toimintaa saariston sydämessä Eeva Oksman

aaristokeskus Korpoström on LänsiTurunmaan Korppoon saarella toimiva taiteen ja tieteen keskus. Vierailijoille Saaristomeren kansallispuiston alueella sijaitseva keskus tuo tutuksi saariston elämää ja arkea.

Talviaikaan saaristo hiljenee. Saaristokeskus Korpoströmissä tiedettä tehdään kuitenkin ympäri vuoden, sillä siellä työskentelevät mm. Åbo Akademin ja Metsähallituksen tutkijat. Massiivisessa puisessa päärakennuksessa sijaitsevat toimistotilojen lisäksi julkiset tilat, kuten ravintola ja kokoustilat. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee työntekijöiden työpajat sekä laboratoriot. Saaristossa vuodenaikojen vaihtelut on koettavissa voimakkaana. Jään ja lumen keskellä Koproströmissä on tunnelmallista ja rauhallista, joten se soveltuu silloinkin hyvin arkisista ympyröistä poikkeavaksi, intensiiviseksi kokouspaikaksi. Kokoustamisen lomaan tarjolla on ruokailujen ohella myös saaristoluontoon liittyvää oheisohjelmaa. Tilaa on jopa 200 hengelle ja käytettävissä on moderni kokoustekniikka. Ja vaikka Saaristokeskus sijaitseekin saarella, autolla pääsee perille ympäri vuoden.

Veneilijöiden keidas Kesän koittaessa elämä saaristossa vilkastuu, kun mökkiläiset, veneilijät ja muut lomalaiset saapuvat sinne. Korpoströmin vierasvenesatamassa on noin 70 kiinnityspaikkaa sekä palvelukeskus, jossa on uudistetut saunat, suihkut, wc:t, pyykkitupa ja seurustelutila. Ensisijaisesti palvelurakennuksen tilat on tarkoitettu veneilijöille, mutta ne ovat myös muiden vierailijoiden käytettävissä. Veneilijätkin voivat yöpyä välillä maissa, sillä vuonna 2009 valmistuneessa hotellissa on 16 modernia kahden hengen huonetta. Korpoströmin ravintola valmistaa maittavia annoksia aidosta lähiruuasta. Lihaa saadaan esimerkiksi korppoolaiselta tilalta ja vihannekset naapurisaarelta Houtskarista. 120-paikkaisesta ravintolasta on upea merinäköala. Lämpimällä säällä on mukava istua ravintola terassilla ihailemassa rannan veneitä. Ennen matkan jatkumista voi muonavarastot tankata Korpoströmin kiitellyssä kesäkaupassa ja tankit polttoaineen jakelupisteessä.

Pette Rissanen

Näyttelyjä ja tapahtumia Saaristokeskus Korpoströmin näyttelytilassa voi heinäkuun alkuun asti tutustua Artist in the Archipelago (Aia) -näyttelyyn, joka koostuu saaristolaistaiteilijoiden monimuotoisista teoksista. Loppukesän esillä on Maria Wolframin Pinta- ja alivirtauksia -näyttely. Saaristokeskus jakaa myös tietoa Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvästä, kansainvälisestä Contemporary Art Archipelago -nykytaidenäyttelystä. Maisemaan sijoitettu näyttely on koettavissa eri puolilla saaristoa, niin risteilijöiltä kuin pienveneistä, maanteitse ja virtuaalisesti, meressä tai vaikkapa radioaalloilla. Teokset saattavat saada muotonsa esimerkiksi kertomuksina muuttuvasta ilmastosta, saariston elokuvallisina sci-fi visioina, vedenalaisena kasvienhoitona tai särkyvän lasisena luonnonketona. Myös monenlaiset kesäiset konsertit ja tapahtumat tuovat väkeä Korpoströmiin. Tänä kesänä ohjelmassa ovat lasten taideleiri, Korpo Sea Jazz, Elokuvafestivaali, Motströms – Vastavirtaan -minifestivaali sekä 1700-luvun teemapäivä. Jokaiselle siis jotakin!

Korpoströmin hotelli

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Keidas matkasi varrella.

www.viherlandia.fi Avoinna ymp채ri vuoden! Kammintie 6, 40520 Jyv채skyl채 Puh. 010 617 1932

Kahvila-Ravintola Eeden (Lounas, A-oikeudet) Puh. 010 617 1920

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

askun yhteysjohtaja Pekka Määttäsen mukaan entisaikoina Suomen asioita hoidettiin Askaisista, joka nykyään on osa Maskun kuntaa. Maskulla onkin nyt tarjota sekä historiaan perustuvia että moderneja matkailuelämyksiä. Eeva Oksman

Askaisten Louhisaaren linna Kuva: Joni Rantasalo

Maskun kunta

Masku

– yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa Maskun historialliset kohteet johdattavat aina Ruotsin suurvallan ajoista viime sotiin asti. Askaisten Louhisaari, aateliskirkko ja Ritaripuisto sekä Kankaisten kartano KantaMaskussa kertovat kukin omalta osaltaan Suomen historiasta.

Mannerheimin Louhisaari Museoviraston hallinnoima Louhisaaren kartanolinna on rakennettu jo 1650-luvulla. Louhisaaren omistajina ovat olleet monet Suomen historian merkkihenkilöt Flemingeistä Mannerheimeihin. Ainutlaatuinen barokkilinna tunnetaan nykyään parhaiten Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Museona Louhisaari on ollut vuodesta 1967 lähtien. Kolmikerroksisessa kartanolinnassa on upeita interiöörejä kolmelta vuosisadalta. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa, mutta varsinainen asuinkerros on sisustettu 1700- ja 1800-lukujen tyyliin ja edustaa Mannerheimien aikaa. Keskiajalta periytyneiden asuintottumusten mukaisesti ensimmäinen eli pohjakerros oli linnanväen ja palveluskunnan valtakuntaa, kun taas herrasväki asusti keskikerroksessa eli varsinaisessa asuinkerroksessa. Ylin kerros oli juhlakerros.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Juhannusta lukuun ottamatta linna on avoinna toukokuun puolivälistä elokuun loppuun joka päivä klo 11–17. Opastuskierrokset alkavat aukioloaikoina puolen tunnin välein, mutta tilauksesta linnakierroksille pääsee myös muina aikoina. Mielenkiintoisia rooliopastuksia järjestetään tilauksesta korkeintaan 25 hengen ryhmille, jolloin Louhisaareen tutustutaan Helene Mannerheimin johdolla. Kierroksen aikana

Marsalkan äiti kertoo miehensä suvusta ja aatelisperheen elämästä.

Erityisohjelmaa lapsille Lapsiperheiden kannattaa olla etukäteen yhteydessä museonhoitajaan, ja sopia erikoisohjelmasta. Sisäpiika Bertan kierroksella oppaana toimii Berta, Louhisaaren puutarhurin tytär, joka työskenteli sisäpiikana Louhisaaressa 1870-luvulla. Bertalla on paljon mielenkiintoista kerrottavaa kartanon tapahtumista. Sivurakennuksessa sijaitsevassa idyllisessä työpajassa järjestetään lapsille vaakuna- ja kruunutyöpajoja. Samalla on mahdollisuus Kartanon lasten karderoopissa sovittaa entisajan lasten juhla-asuja ja vaikka ottaa valokuva muistoksi vierailulta Louhisaaressa. Tilaa vuokrataan linnan avoinnaoloaikoina. Koululaiset pääsevät Louhisaaressa itse selvittämään historian arvoituksia ja kokeilemaan kykyjään tutkijoina Nuoren tutkijan salkun avulla.

Kankaisten kartano Kuva: Pette Rissanen

Juhlaväkeä Askaisten aateliskirkolla Aateliskirkko Askaisten uusklassista tyyliä edustava kirkko on rakennettu vuonna 1653. Koska kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming rakennutti sen Louhisaaren kartanon kappelikirkoksi, johtaa kirkon ovelta lähes kolmen kilometrin pituinen tie suoraan linnanpihalle. Kirkossa on huomattava Flemingien, heidän voutiensa ja Mannerheimien lahjoittama esineistö. Hautausmaalla on Mannerheimsuvun hautakappeli. Askaisten aateliskirkko kuuluu Suomen vanhimpaan matkailureittiin “Seitsemän kirkon reittiin”. Kirkon lyijylasi-ikkunat on arvioitu Suomen vanhimmiksi. – Salmiakinmuotoisista paloista kootut 18 suorakaiteenmuotoista ikkunalasia antavat kirkkosaliin hyvin erikoisen ja juhlallisen tunnelman, tietää Pekka Määttänen.

Pekka Määttänen ja vas. aateliskirkon päätyikkuna.

Ritaripuisto Askaisten kirkkoa vastapäätä sijaitsee vuonna 2007 avattu Askaisten Ritaripuisto. Mannerheimristin ritarien ja sotaveteraanien kunniaksi perustetussa Ritaripuistossa on jokaisella 191 ritarilla Kurun mustaa graniittia oleva muistokivi, ja alueen keskuselementtinä on yhteinen kunniakivi. Noin 3400 m²:n Ritaripuisto on muistomerkkinä ainutlaatuinen.

– Ritaripuisto on kaikkien puisto, sotamiehestä kenraaliin, painottaa Määttänen. Mannerheimristi annettiin erityisistä sotilasansioista, sotilasarvoon katsomatta. – Puisto muistuttaa jälkipolviakin siitä työstä, jonka ansiosta Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä, toteaa Määttänen, joka on tehnyt aktiivista työtä Ritaripuiston hyväksi. Ansioistaan ritarien perinteiden vaalijana Määttäselle on myönnetty mm. Mannerheim-ristin ritarien säätiön pöytästandaari.

Ritaripuiston kunniakivi

Rantalomaa, golfia ja shoppailua Maskun Rivieran uimarannat ovat tunnettuja virkistyskeitaita, jonka hiekkarannoilla kesäpäiviä viettävät muutkin kuin maskulaiset. Määttäsen mukaan Rivieran aluetta ollaan kehittämässä edelleen tulevien vuosien aikana. Viime syksynä avattiin Rivieran kuntopolun lähistöllä polveileva maksuton frisbeegolf-rata. Golfin peluuseen tarjoutuu mahdollisuus läheisessä Kankaisten Golfpuistossa, jonka 18-reikäinen kenttä antaa haasteita kaikentasoisille pelaajille. Rantaloman ohessa Masku tarjoaa hyvät mahdollisuudet shoppailuun. Pekka Määttänen toteaa, että Maskun kauppakeskuksesta saa lähes kaikkea mahdollista. Sadepäivän yllättäessä liikuntaakin voi harrastaa kauppakeskuksen Kuntoilevilleliikuntakeskuksessa. Kesäistä ruusujen huumaa tarjoaa Masku-Seuran ylläpitämä Rosarium Maskuntien varrella.

Kankaisten Golfpuisto

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Eeva Oksman

Pette Rissanen

Kankainen heräsi eloon

ankaisten kartano Maskussa uinui kuin Ruususen unta lähes kaksikymmentä vuotta. Nyt kartano on herännyt uuteen kukoistukseen, sillä upeassa kartanomiljöössä sijaitsevan kartanolinnan navetasta on kunnostettu juhla- ja konferenssipaikka.

Vuodesta 1992 lähtien Kankaisten-säätiön hallinnoiman kartanon uudet suunnitelmat esiteltiin yleisölle huhtikuussa 2010, jolloin Kankaisissa järjestettiin avoin kevättempaus. Jo samana syksynä valmistui entiseen 120 lehmän navettaan upea juhla- ja kokoustila, jonka isoon 400 m²:n saliin mahtuu 200 henkilöä ja muihin tiloihin noin 50–100 henkilöä. Lähitienoon asukkaissa kartano herättää muistoja, sillä moni on aikanaan ollut kesätöissä tilan viljelmillä. Siksi Kankaisten uudet yleisötapahtumat, kevätmarkkinat, syyssatopäivä ja joulumarkkinat on otettu ilolla vastaan. Tapahtumat järjestetään yhdessä paikallisten tuottajien ja yhdistysten kanssa. Tarjolla on työnäytöksiä, ohjelmaa ja informaatiota sekä vihanneksia, kukkia ja lampaanlihaa paikallisilta tuottajilta. Joulumarkkinoiden aikaan naapurikunnassa Nousiaisissa on entisessä asemarakennuksessa ruokapainotteiset joulumarkkinat. Toimitusjohtaja Pia Relanto visioi jo yhteis-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

työtä sekä museojunakuljetusta tapahtumien välille. Relannon mukaan navetasta on tullut suosittu syntymäpäivien, yritysjuhlien ja hääjuhlien viettopaikka. Navetan etuina ovat tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus sekä upea ympäristö. Tarjolla on myös monenlaisia palveluja. – Meiltä voi vuokrata vain tilan, tai ottaa halutessaan koko paketin pitopalveluineen ja mahdollisine oheispalveluineen, kertoo Relanto.

Linnan asukkaat Kankaisten kartanon miljöö on erittäin hyvin säilynyt. Sen yli 500 vuotta päärakennus on maamme vanhimpia asuinlinnoja, jota asutettiin keskiajalta lähtien aina vuoteen 1992 asti. Kankaisten (ruots. Kankas) omistajasukuja ovat olleet mm. Djeknit, Dettloffit, Ribbingit, Hasselbom-Fredenskiöldit ja Hornit. Viimeinen omistajasuku oli Aminoff. Linnaa on uusittu raunioitumisen jälkeen 1750-luvulla, jolloin mm. kolmas kerros purettiin ja julkisivu sai symmetrisen ulkonäkönsä. Kolmas kerros jälleenrakennettiin vuonna 1935 silloisen omistajan Claes Fredrik Aminoffin toimeksiannosta. Myös vanhat kellariholvit on aikoinaan restauroitu. Toisessa kerroksessa interiöörit ovat 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa

rintapaneeleineen, pannoo-maalauksineen ja lasitettuine kaakeliuuneineen. Alakerrassa Kustaa Vaasasta ja Kustaa II Aadolfista teetetyt muotokuvajäljennökset muistuttavat arvovieraiden vierailusta linnassa. Kankaista pidetäänkin merkittävänä ruotsalaisen kulttuurin tyyssijana Suomessa. Viimeinen Aminoff jätti lähtiessään kaiken linnaan. Niinpä vierailu linnassa antaa todenmukaisen käsityksen siitä, minkälaista elämä kartanolinnassa on ollut. Linnaa esitellään tilauksesta ryhmille, joiden koko on rajoitettu 25 henkilöön. Pia Relannon mukaan suunnitelmia on myös linnan kehittämiseksi. Kaksi alinta kerrosta on Museoviraston suojelemia, mutta linnan kolmanteen kerrokseen suunnitteilla ovat kokoustilat ja henkilökunnan yöpymishuone. Toiseen sivurakennukseen kunnostetaan galleriatila ja kahvila, ja toiseen sivurakennukseen kokoustila. Tilan puistoalue on suuruudeltaan noin viisi hehtaaria. Ydinpihan ulkopuolella on useita rakennuksia, kuten kartanon oma meijeri, työväen asunnot, kasvihuone, talli ja useita huoltorakennuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi maaliskuussa 2011 tukea Kankaisten linnan peruskorjaukseen, joten linnan tulevaisuus vaikuttaa kaikin puolin valoisalta.

KANKAS KANKAISTEN KARTANO

Uusi kokous- ja juhlatila kartanomiljöössä vain 17 kilometriä Turusta. Tervetuloa Maskuun Kankaisten kartanon uudistettuun navettarakennukseen.

☎ 0400 104 309 | Pia Relanto www.kankas.fi

7.-19.6.2O11 ARto Noras Taiteellinen johtaja

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Naantalissa aurinko ja tähdet kohtaavat Naantalin Musiikkijuhlat tarjoilee jälleen upean kattauksen kauneinta kamarimusiikkia, tuttuja suosikkeja ja uusinta uutta, orkesterivierailuja, illalliskonsertteja, puistokonsertin Kultarannan puutarhassa, Loisto-konsertit Utön saarella, Makuukamarioopperaa, huipputaiteilijoita läheltä ja kaukaa.

Suomalaista lähiruokaa runsaasta pitopöydästä

Tervetuloa nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantalin auringon alla! Katso koko ohjelma osoitteesta

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi Okko Monica Kamu Groop

Muista edut ryhmille! Ravintola Kiisan-Pirtti Kiisankuja, 21250 Masku puh. 02 - 432 9708 email: info@kiisanpirtti.fi www.kiisanpirtti.fi

Noutopöytä Arkisin 9,5 € La 20 € Su 25 €

Liput Lippupisteestä

Elina Vähälä

Jaakko Kuusisto

Naantalin Matkailusta, puh. (02) 435 9800

Läsnäoloa ja konkreettisia tekoja. Fortum lahjoittaa Jean-Babtiste Vuillaume -arvoviulun sekä Noe Berke -jousen Sibelius Akatemian lahjakkaan opiskelijan käyttöön aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina 2009-2010 viulua soittaa Anssi Koskela.

FinnLink Fortum_JeanBabtiste_142x125_JI.indd 1

5/14/10 12:11 PM

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

että Mika Lehti kehuvat kuin luonnostaan toisiaan. Heidän puheestaan huokuu syvä keskinäinen kunnioitus ja luottamus. KiisanPirtin kuluneista toimintavuosista Leena Lehti osoittaa suurimman kiitoksen asiakkaille, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa Kiisan-Pirtille asiakkaiden tyytyväisyys on aina ollut kunniaasia.

Kiisan-Pirtti soveltuu hyvin ryhmämatkailijoiden taukopaikaksi Turun seudulla liikuttaessa.

Kuin mummolaan menisi Eeva Oksman

– Mikäli ryhmä vierailee vaikkapa Kankaisten ja Louhisaaren kartanoissa kannattaa retkiohjelmaan lisätä ruokailu tai kahvihetki KiisanPirtissä, vinkkaa Mika Lehti.

Ravintola Kiisan-Pirtti

askulainen Ravintola Kiisan-Pirtti oli alkujaan 24-paikkainen kahvitupa, josta 40 vuodessa on kasvanut 238-paikkainen ruokaravintola. Paikka on tullut tunnetuksi erinomaisesta ruuastaan ja hyvästä palvelusta.

Hyvien liikenneyhteyksien päässä, 8-tien varrella sijaitsevan Kiisan-Pirtin runsas noutopöytä on katettuna päivittäin klo 11–15. Noutopöydässä tarjolla on joka päivä maukkaita ja konstailemattomia makunautintoja kasviksista kalaan ja lihaan sekä perinteisiin laatikoihin ja kiusauksiin. Kiisan-Pirtissä perinteinen suomalainen ruoka on arvossaan, ja pääsääntöisesti kaikki ruoka tehdään omassa keittiössä tuoreista, lähellä tuotetuista raaka-aineista. Viikonloppuisin tarjoilu on entistäkin ruhtinaallisempi ja ravintola on auki tunnin pidempään.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Ravintolaa on laajennettu viisi kertaa, mutta kokonaisuus on säilynyt yhtenäisenä ja tyylikkäänä. Seinillä on suvun käsitöitä, kuten vanhoja ryijyjä. Viimeisimmän laajennuksen yhteydessä ravintola sai uudet, tilavat ja siistit WC-tilat inva-WC:ineen sekä lastenhoitopaikan. – Meillä kaikki muutokset on tehty harkiten ja toimintaa on kehitetty vähitellen, kertoo yrityksen perustaja ja paikan sielu, vanhaemäntä Leena Lehti, joka vajaa kymmenen vuotta sitten siirsi vastuun yrityksestä pojalleen Mika Lehdelle. Leena Lehden piti silloin siirtyä eläkkeelle, mutta puolison kuoltua työn jatkaminen antoi tekemistä pelkän murehtimisen sijaan. Edelleen hän häärää toiminnassa mukana 75-vuoden iästään huolimatta. Ja mikä on häärätessä, kun kunto näyttää huomattavasti paremmalta kuin monella työikäisellä! Ravintola Kiisan-Pirtin tunnelma on kotoinen ja ilmapiiri leppoisa ja ystävällinen, joka johtuu paikan yrittäjistä. Sekä Leena

Vaikka ruokailu maittavasta noutopöydästä sujuukin helposti ja nopeasti, on ryhmäruokailut parempi varata etukäteen. – Meillä onnistuu sujuvasti jopa kolmen bussilastillisen ruokailu yhtä aikaa, kunhan vain tiedämme tulosta etukäteen, vakuuttaa Mika Lehti. Linja-autolla pääsee helposti lähelle ovea ja pihalla ovat erinomaiset parkkitilat myös busseille. Ravintola soveltuu myös liikuntarajoitteisille. Ravintola Kiisan-Pirtti on myös suosittu perhejuhlien ja kokousten pitopaikka, sillä sen tunnelmalliset, valoisat tilat ja rauhallinen miljöö luovat oivat puitteet mukavaan yhdessäoloon. Pienemmille juhlille ja kokouksille soveltuu 30 hengen intiimi kabinetti. Kesäisin vierailijoiden käytössä on myös Kiisan-Pirtin tilava ja miellyttävän rauhallinen terassi, jossa on mukava juoda vaikka kahvit ruokailun päätteeksi.

JÄRJESTÄ HYVÄ KOKOUS Käytössäsi on kattava valikoima AV-välineitä. Viihtyisä ja toimiva 60 hengen takka-kabinetti ja maistuvat tarjoilut ovat olennainen osa onnistunutta kokousta.

HYVÄ RUOKA SAA HYVÄLLE TUULELLE Lounatuuli on tunnettu maukkaasta ITSE tehdystä ruoasta. Päivittäin tarjolla monipuolinen ja vaihteleva lounasbuffet. Myös Á la carte lista.

VIIHDY JA NUKU HYVIN Lounatuulen huoneet ovat kodikkaat ja vuoteet mukavat. Kaikissa huoneissa wc, suihku, tv ja wlan. Kaikki huoneet savuttomia.

RAVINTOLA - HOTELLI LOUNATUULI Tulolantie 23, 84100 Ylivieska Puh. 08-423 075 info@lounatuuli.com

Mainio ostospaikka

ivalkoskella

JAL AVAN KAUPPA Ta

Kaupan puolelta löytyy le minut ksi naisil Jalavan Kauppa on toi perinnevaatteiden lisä a. ott vu 8 12 llisiä jo silö na yk pa ja up a ka muodikkait tössä voit kenkiä. ja ita tte Perinteisessä ympäris vaa ukkaita konauttia kahvin kera ma lla vaikka lounasta. itto ke Itseään voi hemmote tileivonnaisia tai essamme. ne tila uo lle lah mi Järjestämme myös ryh kailut. käymällä suo ksi siellä lisä sen ruo mi ja t utu kse Rento uksesta kahvitu ma, ast ös hoituu my oireet. an nss flu tai iat erg all n myös Pihapiirissä valmistetaa ja lle sti pa ten uskovais voja. sau ko ruo n aja n ha ja van

ain aan nv m u u o ässä tkail p p a i ä t n i p m v Ki sen ista naise ee, k dy isimm . Pu Atelj h m rä py oima . Esi ution eo ov us ,A sta vet ohtei nitila ka-m eo. ii s k k r V u a an lim rim Tuv Ne ääkä J ja

KESÄTIET VIEVÄT KIVITIPPUUN!

Tervetuloa ostoksille!

Jalavan kauppa

Votkaturistien kyydissä!

Hulvaton musiikkikomedia Votkaturistit remuaa Halkosaaren kesäteatterissa. Teatteriloma 1 vrk alk. 88 €/hlö (2 hh:ssa, lippu kesäteatteriin ja buffet-ateria (esitykset 24.6.-13.8.).

ski Puh. 08-841 005 Mikonkuja 2, 93400 Taivalko vankauppa.inet.fi ari.jalava@jala www.jalavankauppa.net

Golf puraisee aina! Nykälänniemen 18-reikäinen PGA-palkittu kenttä saariviheriöineen haastaa kokeneimmankin golfaajan, katso lisää www.jgs.fi Kivitipun Golf-loma 79 €/hlö/vrk Superior-huoneessa 94 €/hlö/vrk. Su-ke Superior-huone kahden hengen huoneen hinnalla katso lisää www.kivitippu.fi Kylpylä Kivitippu Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi, (06) 561 5000, www.kivitippu.fi, kivitippu@kivitippu.fi

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

änä kesänä kannattaa Naantalin seudulla liikkuessa pitää silmät auki. Kulttuuriin ja taiteeseen saattaa törmätä lähes missä tahansa.

Kultarannan puutarha Kartanokierrokselle tai pirtutrokarien matkaan

NYT 2011 TOGETHER – Naantalin ja Raision nykytaiteen kesä levittäytyy 50 taiteilijan ja 23 näyttelypaikan voimin kahden kaupungin alueelle sekä ulko- että sisätiloihin. Päänäyttely on Raision museo Harkossa, mutta teoksia voi löytää yllättävistäkin paikoista, kuten uimarannalta, kirkkomaalta tai Rakkaudenpolulta. Pidennetty kevät -teos koostuu useista keinuista, jotka riippuvat Naantalin kaupungintalolta kirkolle vievän Puistotien saarneissa. Teos viittaa taiteilijan muistoihin Kökarista. Kirsi Niinimäen ympäristötaideteos ”Muistot” Naantalin Itsenäisyyden puistossa taas koostuu puiston puihin ripustetuista kehyksistä, joiden läpi voi peilata elämänsä muistoja.

Naantalin taidehuoneella esillä on Pia Männikön tilaan tehty silhuettiteos ”Déjà vu” sekä Saara Huovisen ”Suoritus”, joka koostuu lukuisista pienistä valokuvista, joissa jokainen suorittaa omalla ainutkertaisella tavallaan elämänsä hyppyä. NYT 2011 Together tuo nähtäväksi monimuotoisia näyttelyitä ja ympäristötaiteen teoksia nykytaiteen eri aluilta. Näyttely kuuluu Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Näyttelyn laajuuden takia kannattaa kierrokselle ottaa mukaan käsiohjelma, joka sisältää kartan, johon teosten paikat on merkitty.

Miehetkin saadaan innolla mukaan, kun lähdetään Pirturetkelle. Naantalista lähdetään salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle ryhmän omalla bussilla. Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Suuria seikkailuja pullollaan oleva retki vie saariston menneisyyden saloihin kieltolain aikakausille. Seikkailujen pääosissa ovat nokkelat saaristolaiset, virkavalta ja janoiset asiakkaat.

Merja Markkula tuo näyttelyyn ”Riippumaton” teossarjan, joka jakautuu sekä Raision että Naantalin alueille. Teos sisältää seitsemän erilaista Riippumatonta riippumattoa, joissa voi levähtää, katsella pilviä ja vaihtaa ajatuksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Naantalin Matkailu Oy järjestää mielenkiintoisia retkiä ryhmille. Kartanoiden viemää -retki johdattaa menneen ajan tunnelmaan upeissa, keskenään erityylisissä herraskartanoissa. Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna on Mannerheimin syntymäkoti. Louhisaaren vuonna 1655 valmistunut päärakennus on Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Vehmaalla Nuhjalan rokokootyylisen aateliskartanon päärakennus on vuodelta 1764 ja kellarikerros 1300-luvulta. Kartanossa ovat yöpyneet niin Kustaa III kuin Aleksanteri I. Maskussa sijaitseva Kankaisten kartano on ollut asuttuna keskiajalta vuoteen 1992 asti, ja vasta hiljattain avannut ovensa ryhmille. Retkipakettiin kuuluu lounas Louhisaaren Kartanon Kahvilassa ja kahvihetki Nuhjalassa.

Kultarannan puutarha

Nuhjalan kartano

Louhisaaren linna

Matkalla tutustutaan myös “Pirtua saaristosta” - näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Opastuksen lisäksi pakettiin kuuluu “kova tee” -paukku, muki ja lounas sekä sisäänpääsy Pirtu-näyttelyyn. Ryhmille järjestetään myös opastettuja teemakierroksia Naantalin vanhassa kaupungissa ja kävelykierroksia Kultarannan puutarhassa. Puutarhan kukkaloisto on värikkäimmillään loppukesällä, mutta kierros voidaan toteuttaa olosuhteet huomioiden ympäri vuoden. Vanha kaupunki ja Birgittalaisluostarin pienoisnäyttely -kierroksella uppoudutaan oppaan johdolla kiehtovaan luostarielämään Naantalin museossa esillä olevan pienoismallin avulla. Kierros päättyy lyhyen vanhan kaupungin kierroksen jälkeen teeman mukaiseen kahvihetkeen. Kierros tehdään kävellen, se kestää noin 1,5 tuntia ja voidaan toteuttaa ympäri vuoden tiistaista perjantaihin. Pakettihintaan kuuluu myös luostariaiheinen matkamuisto.

Lasten kanssa retkelle Varsinkin heinäkuussa Naantalissa on tekemistä kaikenikäisille. Kultarannassa järjestetään perjantaisin lasten kierros, jossa tarkastellaan elämää Kultarannassa lasten silmin. Aikuiset eivät edes pääse mukaan kierrokselle, vaan he voivat viettää sen aikaa itsekseen Kultarannan alueella. Kesällä Kultarannassa on säännöllisiä, koko perheelle sopivia opastuskierroksia, jonne on järjestetty Naantalin Kylpylästä lähtevä linja-autokuljetus. Portilla käy vain käteismaksu, mutta lipun voi ostaa ennakkoon Naantalin Matkailusta.

Maanantaisin Kultarannan puutarha on suljettu, mutta silloin koko perhe voi osallistua noin tunnin kestävälle Pyhän Birgitan kierrokselle, jossa kierrellään viehättävän vanhan kaupungin kapeilla kujilla. Keskiviikon Kummituskierroksella selvitetään, kummitteleeko Naantalin vanhassa kaupungissa. Luvassa on kummitustarinoita ja jännittäviä juttuja oppaan johdolla. Tarinoissa on paljon tarua ja hiukan tottakin! Tästä retkestä lapset saavat muistoksi ainutlaatuisen yllätyslahjan! Lauantaisin lähdetään Pientä palkkaa ja paloviinaa -kierrokselle, jossa kuullaan, miten lapset osallistuivat 1800-luvulla talon tärkeisiin töihin. Kierroksille voi lähteä myös hetken mielijohteesta, sillä lastenkierroksille ei tarvitse varata paikkoja etukäteen. Lähtöajat ja paikat on kuitenkin syytä tarkistaa etukäteen Naantalin Matkailusta tai internetistä. www.naantalinmatkailu.fi

Eeva Oksman

Naantalin Matkailu

www.naantalinmatkailu.fi | Puh. (02) 435 9800 | info@naantalinmatkailu.fi

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Tuli on irti Turussa Eeva OKsman

urun kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! sijaitsee Logomossa Turun ratapihalla. Logomo toimii kulttuuripääkaupunkivuoden erilaisten esitysten ja näyttelyiden keskuksena. Sen mielenkiintoiset näyttelyt ovat yhdessä tasossa ja soveltuvat siten myös pyörätuolilla liikkuville. Tuli on irti! -näyttelyn johdantona on Tuliportti, jonka seinille heijastettu animaatiotarina alkaa tulenkäytön alkumetreiltä, sen valjastamisesta luonnonilmiöistä ihmiskäyttöön. Läpi historian kulkeva tarina on ääniefekteineen hauska ja viihdyttävä, mutta silti myös asiasisältöinen. Kierros jatkuu lähellä Tuomiokirkkosiltaa sijainneelle, mukulakiviselle Tiirikkalankadulle, jonka rekonstruktio on rakennettu mahdollisimman tarkasti vastaamaan aikaan ennen Turun paloa vuonna 1827. Ajan asuinoloihin voi kuristaa leipurioltermanni Carl Wahlgrenin tuvan ikkunasta. Kujaa eteenpäin jatkettaessa väliverhon takaa paljastuu vasta palanut kuja. Hirsiseinät ovat hiiltyneet, ikkunat savuavat aika-ajoin ja mukulakivetkin hohkaavat vielä kuumuutta. Kujan päässä, vitriinissä esillä on ihmisten paloa paetessaan mukaansa kaappaamia tavaroita. Opas

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Matti Vahtera

heittää ilmaan kysymyksen, mitä itse kukin ottaisi mukaansa tulipalon sattuessa tai äkkinäisen tuhon kohdatessa. Turku palaa! -kohde kertoo Turun palon 1827 leviämisestä kaupunkikuvassa. Näyttelytilan teatterihuoneessa on katsomo sekä lähes sadan neliömetrin kokoinen pienoismalli Turusta. Esityksessä palo etenee pienoismallissa teatterisavuna ja valoefekteinä ja taustalla piirroshahmot kertovat asukkaiden reaktioista vanhaa Turun murretta puhuen. Todellisuudessa 4.9.1827 iltayhdeksän aikaan Aninkaistenmäeltä alkunsa saanut palo kesti lähes vuorokauden, mutta esitys tiivistää sen neljän minuutin pituiseksi tarinaksi.

Näyttelyssä on vaihtuvia teemoja ja niiden mukaisia erilaisia oheistapahtumia, jotka päivitetään aina näyttelyn internetsivuille. Kesäkuun loppuun asti näyttelyssä jatkuu Tulen voima-teema, joka esittelee monipuolisesti tulta eri näkökulmista. Yleisöopastuskierroksilla kerrotaan nyt enemmän tulen luonnontieteellisestä puolesta, historian lukuisista tuhoisista tulipaloista Suomessa ja maailmalla sekä turvallisuudesta ja pelastustyöstä eri aikoina. Sammutus- ja pelastustoiminnan kehittymisestä muistuttaa satavuotias pumppu, jota pumpatessa vesisuihku kohoaa korkeuksiin lähes samaa tahtia pumppaajan hikipisaroiden kanssa. Heurekan ja Turun museokeskuksen koko perheelle tarkoitettu Tuli on irti! -näyttely esittelee tulta monipuolisesti yhdistäen tulen luonnontieteellisen ja kulttuurihistoriallisen puolen. Teema on myös koettavissa vuorovaikutteisten ja elämyksellisten kohteiden kautta. Leimahduspiste on näyttelyn elämyksellinen työpaja, jossa on työpajaohjaajien opastuksella mahdollisuus kokeilla ja tutkia tuleen liittyviä asioita hauskan tekemisen kautta. Tee tuli -kohteessa jokainen voi puolestaan koettaa aikaansaada tulta käyttäen tuluksia, tulisahaa tai jousiporaa. Palkinnoksi onnistujat saavat paistaa sytyttämässään grillissä makkaraa tai tikkupullia. Kovin paljon ei taikinaa kuitenkaan ole kuulemma kulunut, sillä sen verran haastavaa homma primitiivisillä tulentekovälineillä on! www.tulionirti.fi

Keskiaikainen Turku on Suomen vanhin kaupunki. Vuonna 2011 se kokee yhden pitkän historiansa kohokohdista juhlien vuotta Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Hyviä syitä tulla Turkuun – ikivanhoja ja ihan uusia – riittää tänä vuonna joka päivälle.

Tervetuloa Turkuun,

Euroopan kulttuuripääkaupunkiin 2011

ulttuurin ystäviltä kysytään tänä vuonna Turussa kestävyyttä. Kaupungin ennestäänkin rikasta kulttuuritarjontaa täydentää kulttuuripääkaupunkivuotta varten valmistettu laaja Turku 2011 –ohjelma. Kokonaisuus muodostuu 160 ohjelmahankkeesta, joihin sisältyy tuhansia yksittäisiä tapahtumia. Valikoimasta löytyy omansa niin estradien loistokkuutta janoaville kuin pienimuotoisen, arkea piristävän kulttuurin ystävillekin.

Koko laajan Turku 2011 -ohjelman löydät osoitteesta: www.turku2011.fi

www.kotimaassa.fi

Sirkusta

www.turku2011.fi

Taistelu – spektaakkeli stadionilla Kaupunkitapahtumia Neitsytperunafestivaali Uudet perunat saapuvat kaupunkiin! Aitojen makujen ja lähiruoan oma kulttuurijuhla. 16.6. Torilla kokataan, kauppatori 18.–19.6. Neitsytperunafestivaali, Varvintori

Colourscape

Opera d’Alvilda in Abo

Taistelu vyöryy stadionille luonnonvoimien lailla Kari Heiskasen ohjaamassa suurteoksessa, joka kertoo eloonjäämistaistelusta ja haastaa pohtimaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Koreografia Ari

Cirque Dracula

Numminen. Musiikki Kimmo Pohjonen, Sami Kuoppamäki, Timo Kämäräinen ja Proton String Quartet. Tuotanto: Popzoo Promotions Oy.

Ooppera muinaisesta Turusta, Pohjolan vahvoista amatsoninaisista ja Turun linnaan sijoittuvasta kuninkaallisesta hääjuhlasta.

31.8., 2.9. ja 3.9. klo 21 Liput 34/30/20 € | www.lippu.fi

Elokuussa: 5. | 7. | 9. | 11. | 12. | 13. | 16. ja 17.8. klo 21 Liput 65/55/35 € | www.lippu.fi

Paavo Nurmen stadion

Turun linna, Linnankatu 80

Musiikkia

Mariinski-teatterin orkesteri ja Valeri Gergijev Odotettu vierailu maailman orkesteri- ja oopperaeliitin huipulta. 11. ja 12.8. klo 19 Liput 60/50/40 € ja 55/45/35 € www.lippupalvelu.fi

Ensimmäistä kertaa Suomessa! Sata värikästä kuplaa, joiden sisällä odottaa elämys. 23.7.–14.8. | Liput 8/5 € Kupittaanpuisto

Loisto: The Vanguard Jazz Orchestra

Colourscape: Music of the Spheres

New Yorkin Vanguard Clubin big band aloittaa Euroopan kiertueensa Turusta.

Aurajoella kelluvasta jättimäisestä kuplasta tarjoillaan musiikkiesitys jokirannan yleisölle. 22.7. klo 18 ja Taiteiden yönä 18.8. klo 22 | Vapaa pääsy

Turku Grand Prix -alamäkiajot Ekologinen ja vauhdikas koko perheen tapahtuma tuo omavalmisteiset mäkiautot ja ammattimaisesti rakennetut rinneautot kisaamaan Turun keskustaan. 20.–21.8. Taidemuseonmäki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Kesällä kaupunkiin saapuu sirkus. Cirque Dracula kertoo rakastuneen vampyyrin tarinaa Mannerheimin puistoon nousevassa Spiegeltentteatterissa. Kansainväliset sirkustaiteilijat, joilla useimmilla on Cirque du Soleil -tausta, tulkitsevat tarinaa henkeäsalpaavilla akrobatianumeroillaan. Sirkusteemaa jatkaa kymmenpäiväinen Future Circus –sirkusfestivaali, jonka aloittaa huikea Tivoli Sariolan esitys Aurajoen yllä. Muinaistulien yönä Aurajoen yllä ja rannoilla nähdään puolestaan Helsingin sirkusammattilaisten lumoava esitys The Elements.

Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9

Viva la Diva!

9.7. klo 19 Liput 26/22 € | www.lippu.fi

Maaginen varietee rakastuneesta vampyyrista. Kesäkuussa: 23. klo 19 | 26. ja 29. Heinäkuussa: 1. | 2. | 3. | 6. | 8. | 9. | 10. | 13. | 15. | 16. | 17. | 20. | 22. | 23. | 24. | 27. | 29. | 30. | 31. Elokuussa: 3. | 5. | 6. | 7. | 10. | 12. | 13. ja 14. Sunnuntaisin klo 16, muut klo 19 Liput 39/30 € | www.lippu.fi Spiegeltent-teltta, Mannerheiminpuisto

Future Circus festivaali 17.-26.8. Kymmenen päivää yhtä sirkusta!

17.8. klo 21 Akrobatiaa ja tulta Aurajoen yllä

Logomo, Köydenpunojankatu 14

Festivaalin avaustapahtumassa esiintyy Tivoli Sariola, vapaa pääsy

Alkumeri-festivaali Hyvän olon musiikkifestivaali tarjoaa ohjelmaa aamupäivän vesijumpasta iltayön tanssibileisiin. Artisteina mm. Jonna Tervomaa, Anna Puu, Emma Salokoski ja Kauko Röyhkä.

Oopperalaulaja, huippusopraano Karita Mattila saa seurakseen Turun oman kuningasbasson Matti Salmisen sekä tenori Jorma Silvastin. Säestyksestä vastaa Turun filharmoninen orkesteri Susanna Mälkin johdolla. Elokuussa: 19. | 22.8. klo 19.30 25.8. klo 20 | Liput: www.lippu.fi

6.8. klo 8–03 ja 7.8. klo 8–24 Liput 40/25 € | www.lippu.fi

Turun linnan puisto

Samppalinnan maauimala

Les Colporteurs Ranskalainen nykysirkusryhmä vierailee Turussa kahdella esityksellä: Les étoiles | 17.8. klo 15 ja 18.8. klo 19 Sur la Route | 18. ja 20.8. klo 22 Logomo, Köydenpunojankatu 14

Viimeinen ehtoollinen Quantum circus

Maallinen ja hengellinen, nykytaide ja kirkkotaide kohtaavat Leonardo da Vincin kuuluisan seinämaalauksen innoittamissa teostulkinnoissa. Näyttelyn taiteilijoita ovat Andy Warhol, Francine LeClercq ja Pauno Pohjolainen.

Löylyt taidesaunassa! SaunaLab kokonaisuus muodostuu neljästä taiteilijoiden suunnittelemasta saunasta, joihin yleisö pääsee tutustumaan tietysti saunoen. Tarjolla on niin yleisiä vuoroja kuin myös varattavissa olevia yksityisiä vuorojakin.

31.7. asti joka päivä klo 9-20 Vapaa pääsy Turun tuomiokirkko

Esitys avaa kvanttifysiikan lainalaisuuksia sirkuksen keinoin ja leikkii universumilla. 17.8. klo 18 | 19., 20., 21. klo 13 ja 18 | 22.8. klo 13 Logomo, Köydenpunojankatu 14

Jani Nuutinen - esitys koko perheelle | 20. ja 21.8. klo 15.30 Godspeed baby! 22., 23., 24. ja 25.8. klo 20 Köysiteatteri ja Naruteatteri, Linnankatu 56

Saunavuoron voi varata osoitteessa: www.lippu.fi

Contemporary Art Archipelago (CAA) Kansainvälinen nykytaidenäyttely tuo Turun saaristoon yli 20 uutta paikkasidonnaista teosta tai tapahtumaa kansainvälisiltä ja saaristossa asuvilta taiteilijoilta. Mukana ovat mm. Alfredo Jaar (US/CL), Renée Green (US) ja Minerva Cuevas (MX).

Hot Cube

18.6.–30.9.

Flux Aura 2011

Perhesirkustyöpajat (Piste ry) klo 10 ja 12, sirkusesitys koko perheelle (Sorin Sirkus) klo 17, sirkuksen avoin lava klo 18 | 20. ja 21.8. Sirkusjuhlat lapsille ja perheille | 26.8. klo 13-18 Seikkailupuisto, Kupittaankatu 2

Sirkus Finlandia 24. ja 25.8. klo 18.30 Kupittaanpuisto

Katso koko ohjelma: www.turku2011.fi/future-circusfestivaali Liput: www.lippu.fi

Näyttelyitä Vesi – tunteita ja aistimuksia Valokuvaan ja videotaiteeseen painottuvassa näyttelyssä on esillä suomalaista, virolaista ja ruotsalaista nykytaidetta.

The Sounding Dome Sauna

Kuvanveistäjä Harri Markkulan kuutiosauna kelluu Aurajoessa.

Sipulisaunan on suunnitellut JanErik Andersson, äänet Shawn Decker.

1.6.–31.8. ti–su klo 12–18

1.6.–21.8. ma–su klo 10–18.30

Koko saunan vuokraus (50 min.) 60 €, max. 2–4 hlöä

Sauna + uimalalippu 9 /6,5 /6 € (ei ennakkolippuja)

Aurajoki, WAMin edessä

Kupittaan maauimala

Sauna Solaris

Sauna Obscura

Kuvanveistäjä Hans-Christian Bergin ja teollisen muotoilija Mika Ihanuksen sauna on läpinäkyvä.

Heidi Lunabban kamera obscuran periaatteella toimiva maisemasauna.

1.6.–31.8. ti–su klo 12–18 Yhteissaunavuorot ti–su klo 12–12.50 ja 16–16.50, lippu 10/6 € Koko saunan vuokraus (50 min.) 100 €, max. 10 hlöä

Kansainvälinen ympäristötaidetapahtuma tuo taide-elämyksiä Aurajoelle ja sen rannoille. Turun Taiteilijaseuran koordinoiman kokonaisuuden taiteilijoita ovat mm. Kari Caven, Candy Chang (USA) ja Renja Leino.

Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38

1.6.–28.8. ma–su klo 13–18 Yhteissaunavuorot ma–su klo 13–13.50 ja 15–15.50, lippu 10/6 € Koko saunan vuokraus (50 min.) 100 €, max. 10 hlöä Ruissalo, Saaronniemen uimarannan edusta

20.6.–31.8.

2011 Kulma – liput, info, café ja design shop Kulmaan voi piipahtaa kyselemään lisätietoa tapahtumista tai ostamaan pääsylippuja. Samalla voi nauttia kahvilan antimista. Kulman Design Shop on projektikauppa, jossa muotoilualan eri tekijät myyvät tuotteitaan muutaman kuukauden kerrallaan. Tarjolla on paikallisia helmiä ja suomalaisen osaamisen tunnettuja huippuja.

Koko laajan Turku 2011 -ohjelman löydät osoitteesta:

2011 Kulma | Kristiinankatu 1 p. 02 262 2022

www.turku2011.fi

21.8. asti | Liput 6/4 € Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38

www.kotimaassa.fi

Logomosta kulttuurin löytää joka päivä Kulttuuripääkaupunkivuoden pääareena on näyttely- ja tapahtumakeskus Logomo. Aivan Turun päärautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan Logomoon sijoittuvat koko vuoden auki olevat näyttelyt ja osa suurista esityksistä. Menestyneen kansainvälisen kuvataiteen lisäksi Logomossa on esillä koko perheen kokemuksellisia näyttelyitä. Logomo, sen taidekahvila ja kauppa ovat avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä, myös juhlapyhinä.

The Elements

Logomon näyttelyt

Ilma-akrobatian, tulitaiteen, musiikin ja valoshown yhdistävä henkeäsalpaava esitys Aurajoella ja sen yllä. Helsingin Sirkusammattilaisten esityksen ovat ideoineet sirkustaiteilijat Mia Lindholm, Mia Silvennoinen ja Kaisa Pesonen.

Tuli on irti!

27.8. klo 22. Vapaa pääsy

Only a Game?

Teatterisillan ympäristö

UEFAn interaktiivinen koko perheen jalkapallonäyttely. Vapaa pääsy.

Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen kokemuksellinen näyttely tutustuttaa katsojan liekkien maailmaan. Liput 12/8 €, alle 7-vuotiaat maksutta.

Muinaistulien yö Kulttuuripääkaupunki Turku kutsuu kaikki Itämeren rannikon asukkaat ja saaristolaiset eri maissa osallistumaan Muinaistulien yöhön ja kehittämään omaa, paikallista ohjelmaa. Samalla ihmiset ja yhteisöt haastetaan tekemään lupauksia Itämeren hyväksi. Tulien sijainnit, illan tapahtumat ja annetut lupaukset kootaan karttamuotoon muun muassa Turku 2011 -nettisivuille.

Elokuun viimeinen viikonloppu on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Tuolloin on tarjolla muun muassa oopperaa Turun linnan pihalla ja jazzia Suomen Joutsenen edustalla. Aurajokirantaan lipuvat Culture 2011 Tall Ships Regatan suuret purjelaivat, joihin yleisö pääsee tutustumaan.

Tulien sytytys rannikkoalueilla 27.8. klo 21.30

Henrik ja Noitavasara The Culture 2011 Tall Ships Regatta Yksi vuoden suurimmista yleisötapahtumista tuo suuret purjelaivat Aurajokeen. 26.–28.8. 26.8. klo 23 ilotulitus

MILjazz

Historiallinen kansanooppera kerää Turun linnan pihalle yli 100 tekijää ja esiintyjää.

Suomen Joutsenen edusta tarjoaa upeat puitteet jazztapahtumalle, jossa jammailevat eturivin solistien kanssa Laivaston Soittokunta, Ilmavoimien Big Band sekä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta.

27.-28.8. ja 3.-4.9. klo 20 | Liput 45/35 € | www.lippu.fi

Kuvataidenäyttelyt Liisa ihmemaassa Suomen valokuvataiteen museon tuottama, suurin Suomessa koskaan nähty nykyvalokuvan näyttely.

Kiasma / ARS11: Ylistetty videoinstallaatio ensimmäistä kertaa esillä Suomessa: Isaac Julien: Western Union: Small Boats (17.6. alkaen)

Tom of Finland Kattava kokoelma Tom of Finlandina tunnetun kuvataiteilija Touko Laaksosen homoeroottisia töitä. Kuvataidenäyttelyiden yhteislippu 12/8 €, alle 16-vuotiaat maksutta. Kaikkien näyttelyiden yhteislippu 20/12 €.

27.8. klo 18 | Vapaa pääsy

KULMA 2011

INFO | CAFÉ | DESIGN SHOP LIPUT/BILJETTER

HÖRNET CORNER

2011 Kulma | Kristiinankatu 1 | Turku | +358 02 262 2022 | info@turku2011.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Logomo Köydenpunojankatu 14 www.turku2011.fi/logomo Avoinna joka päivä 18.12. saakka klo 11-19

Bror Börjeson, Ester Toivosen muotokuva, 1936, öljy kankaalle, 93,5 x 70 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Tervehdys ystävä, ehtisitkö visiitille luoksemme Mänttään, taiteen ja tarinoiden pariin? Göstan kartanossa taiteen ystäville!

Gustafin pääkonttorissa elämyksiä koko perheelle!

Metsä

Metsästäjät

Göstan helmet

Lapsuuden tarinat

Metsän kuvia 1850-luvulta nykypäivään Rakastetuimpia teoksia, myös Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää

Puhutteleva näyttely tunteita nostattavasta harrastuksesta Aikuisille nostalgista historiaa, lapsille iloinen puuhamaa

Kotkan siipien suojassa Perusnäyttelyssä työläisten ja metsäpatruunoiden historiaa

Tervetuloa

SERLACHIUS-MUSEOT | MÄNTTÄ p. (03) 488 6800 www.serlachius.fi, www.facebook.com/serlachius GÖSTA, Joenniementie 47 | GUSTAF, R. Erik Serlachiuksen katu 2

Avoinna ympäri vuoden talvella 1.9.–31.5. ke 14–20, to–su 12–17 kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18 ja ke 10–20 Yhteislippu 8e / 5e / 1e / perhe 16e

MOOTTORIMUSIIKIN FESTIVAALI – moottorit kohtaavat luonnon – 6.-7.8. 2011 Rämsöössä

UNELA - hiljaisuuden musiikkia

Jukka Perko & Samuli Kosminen & Yona

Moottorimagiaa

Juhannus

Virroilla!

Kimmo Pohjonen, Ismo Alanko Reijo Kela, Ville Walo ja Rämsöön moottorimestarit koneineen

Ryhmämatkailua!

Ite-taidetta ja paikallista ohjelmaa www.juhannusvirrat.com

044-715 1263

Ohjelma on sama 6.8. ja 7.8. kello 17 – 21. Festivaalilippu 45 € ja 43 €

www.kaykylassa.fi

044-345 0416

www.ramsoo.fi

Rämsöön kyläkerho ry

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

uomen historia alkaa Taivassalosta, jota ei ole koskaan perustettu, vaan se on ollut olemassa aina. Jo viikingit purjehtivat sen vesillä, mutta kunnan syntyvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1155, jolloin piispa Henrik kastoi väkeä Viiasten kartanon lähteellä.

sia, jotka käsittelevät historiaa, merenkulua ja kovaa elämää saariston luodoilla. Tarinat suurista kalasaaliista, mahtavista aatelissuvuista, laivojen rakentamisesta sekä sodasta ja rakkaudesta tempaavat mukaansa.

Viiasten kartano Vanhaan kartanomiljööseen pääsee tutustuman Viiasten kartanossa, jossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Viiasten kartano sai alkunsa, kun aatelismies Anders Garp sai 1370-luvulla Wiialan kylän maat

Taivassalo-Seuran ylläpitämässä museossa on monipuolinen, yli 8 500 esineen kokoelma, joka on sijoitettu Viiasten kartanon päärakennukseen ja siihen liittyvään työväenasuntoon sekä näyttelyhalliin. Esineet liittyvät rakennusten sisustuksiin, perinteisiin elinkeinoihin sekä paikalliskulttuuriin ja -historiaan. Kartanossa on myös vaihtuvia teema- ja taidenäyttelyitä. Alueella sijaitsevassa kaluvajassa on erilaisia työvälineitä ja pajarakennuksessa toimiva paja entisajan sepän työkaluineen. Väentuvassa on museokahvio ja myymälä. Viiasten kartano on avoinna kesäisin ja muina aikoina ryhmille tilauksesta.

Taivassalo - meren partaalle syntynyt Eeva Oksman

Henkeäsalpaavan kaunis kirkko

Pimeitä pulloja Helsingistä? Nykyään merellinen Taivassalo koostuu 181 saaresta ja sillä on merenrantaa yli 300 kilometriä. Huikeita merimaisemia voi ihailla muun muassa ajellessaan 500 metriä pitkällä Kaitaisten sillalla. Ruotsi-Suomen aikaan, ja aina 1910-luvulle asti, Taivassalo oli tuhansien saarien hallintopitäjä. Taivassalon Helsingin kylä sijaitsee kuningatar Kristiinan määräämän Suuren Postitien varrella, jonka kautta Tukholman ja Turun välinen posti kulki lähes 300 vuotta. Helsinkiin oli muuttanut meren länsipuolelta ruotsalaisia uudisasukkaita Hälsinglandista. Helsingin kylää kutsuttiin myös Pimiäkulmaksi, mikä myöhemmin on selitetty johtuvan hitaasta sähköistymisestä tai sitten kieltolainaikaisista pimeistä pulloista. Taivassalossa kuuleekin kiehtovia kertomuk-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Kari Hirvo

Viiasten kartanossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Kuva: Mikko Savela haltuunsa. Garp-Karpelainen-Carpelan suvun hallussa kartano oli aina vuoteen 1796 asti. Nykyisen päärakennuksen rakennutti vuonna 1779 Gustav Malm, jonka vaimo oli syntyjään Carpelan. Viiasten kartanossa on yöpynyt muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf.

Taivassalon kirkko on vanhin kolmesta Pyhälle Ristille omistetuista, Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Se on myös ensimmäisiä, joissa kaikkiin pintoihin on tehty kuvallinen maalaus. 1460-luvun lopulla kirkon holveihin ja seinäpintoihin tehtiin Pietari Henrikinpojan johdolla kalkkimaalaukset, joiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kuvaesityksiä rajaavat kasviornamentiikka ja sabloninauhat. Mukana on myös lukuisia vaakunakuvia. Taivassalon kirkon keskiajan alttarikaappi ja puuveistokset luovutettiin vuonna 1890 Suomen kansallismuseolle, mutta alttarin yläpuolella, kuori-ikkunan edessä on edel-

leen korkealuokkainen triumfikrusifiksi. Se on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä krusifikseista ja kuuluu Suomen kansallisaarteisiin. Myös kirkon urut ovat vaikuttavan näköiset. Urkujen upea ja Suomen oloissa harvinainen rokokoo-julkisivu on säästynyt vuodelta 1767, vaikka urut onkin uusittu useampaan kertaan.

Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on rakennettu 1300-luvulla ja sen seinämaalaukset sekä kirkkotaide ihastuttavat. Kuva: Mikko Savela, sisäkuva: Vesa Rantala

Pohjoismaiden laajin pionivalikoima Pionien Koti on aito pionikeidas, joka on noussut yhdeksi VarsinaisSuomen suosituimmista kevät-kesän puutarhakäyntikohteista. Myös tavalliset puutarhanharrastajat ovat löytäneet tiensä Pionien Kotiin. Pionitaimien ohella Pionien Kodista saa kesäkukkia ja muita perennoja, joita asiakkaat hakevat varsinkin alkukesästä. Vielä heinäkuussa monet mökkiläiset saapuvat lomille tulleessaan hakemaan kesäkukkia kesämökin kaunistukseksi. Pionien Kodissa nähtävänä on Pohjoismaiden laajin pionivalikoima.

Lajikkeita on toista sataa erilaista, ja vuosittain mukaan otetaan muutamia uutuuksia joiden jäädessä taas pois. Aina löytyy ihmeteltävää myös pitkälle edenneille pioniharrastajille, sillä joukossa on todellisia harvinaisuuksiakin. Suoramyynnin lisäksi pionitaimia myydään eri puutarhatapahtumissa sekä internetin välityksellä, vaikka pääosa taimista menee tukkumyyjille. Pionien Koti on sopiva kohde myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten kesäisille bussiretkille. Erityisen mukavaa on, että sisäänpääsymaksua ei ole, ja ryhmille etukäteen tilattava opastuskin on maksuton. www.taivassalo.fi

Graniitinluja silakkapitäjä Taivassalo on kuuluisa punaisesta graniitistaan, joka on suosittu kivilaji monenlaisessa käytössä aina pöytätasoista hautakiviin. Silakkaa pyydetään Taivassalon vesiltä siinä määrin, että kunta kutsuu itseään silakkapitäjäksi. Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella ja silakka on ollut siellä kautta aikain tärkein pyyntikala. Herkulliset taivassalolaiset silakkajalosteet on palkittu useilla valtakunnallisilla silakkamarkkinoilla. Rysäsilakka on antanut nimensä myös taivassalolaiselle kesätapahtumalle, Silakrysäykselle, jota vietetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.

Kaitaisten silta on yksi maamme pisimmistä, lähes 500 metriä pitkä.

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

ustavi on monelle se ainoa oikea lomapaikka. Sen luonnonkauneus ja saaristo ovat kuuluja. Kunta koostuu yli 2000 saaresta ja luodosta ja sen pinta-alasta on 78 % merivesialuetta. Tien päättyessä matkaa voi jatkaa yhteysaluksilla, jotka kuljettavat sekä Ahvenanmaalle että Iniöön, Saariston Rengastielle vaikkapa päivän retkelle. Eeva Oksman

Esko Ruoranen

Kesällä Kustavin asukasmäärä nousee mökkiläisten ansiosta lähes kymmenkertaiseksi. Mökillä viihdytään muulloinkin kuin keskikesällä, sillä saaristossa eri vuodenajat ovat vaikuttavia. – Alkukesästä Kustavi on mitä parhain lomakohde heräävän saaristoluonnon keskellä, toteaa vapaa-aikasihteeri Maritta Jalonen. – Keskikesällä nautitaan kulttuurista, kuten Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikosta ja Teatteri TuulenHuutajien teatteriesityksistä Nissilän pihapiirissä. Elokuun lämpimät illat ja upeat kuutamoyöt sekä muinaistulet täytyisi jokaisen päästä kokemaan, huokaisee Jalonen Kustavista lumoutuneena.

Kesälomalla

Kustaviin

Illalla voi nauttia puulämmitteisen saunan leppeästä löylystä ja pulahtaa mereen tai vain istua rantakalliolla ihailemassa merimaisemia.

Lomakylässä palvelujen keskellä Vuosnaisten laivarannan tuntumassa on Kustavin Kalatupien talviasuttavia hirsimökkejä, jotka ovat varsinkin kalamiesten ja -naisten suosiossa. Kesäisin käytössä on myös vaatimattomampia mökkejä. Kalatupien ruokaravintolan runsaan lihakalapöydän antimet ovat tarjolla kesällä joka päivä.

Lomavalkama on viihtyisä ja päihteetön lomakeskus, jonka mökeissä voi majoittua ympäri vuoden. Talviaikaan ruokaa saa tilauksesta, mutta kesällä hyvää ruokaa on tarjolla joka päivä. Lisäksi alueella on vaunu- ja telttapaikkoja. Lomavalkamassa järjestetään erilaisia juhlia, leirejä ja tapahtumia. Lomavalkamasta 2,5 kilometriä Kustavin keskustaan päin sijaitsee Kustavin Lomapalvelut, joka myös tarjoaa mökkimajoitusta, vaunu- ja telttapaikkoja, saunoja, veneitä ja kalastusmahdollisuuksia.

Melkein kuin oma rantamökki Myös ne, joilla ei ole omaa mökkiä, voivat nauttia lomasta Kustavin kauniissa maisemissa. Mökkejä on vuokrattavissa koko kesäksi tai vaikka vain viikoksi. Osalla vuokramökeistä on oma ranta, kuten Juuvannin merenrantamökeillä sekä Tamminiemen lomamökeillä. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut hirsimökit tarjoavat oivan mahdollisuuden rentoutumiseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Laivarannassa sijaitsee myös Vuosnaisten Meriasema monine palveluineen. Ravintolan runsaasta saaristolaisbuffetista jokainen voi muodostaa haluamansa annoksen, jonka hinta määräytyy painon mukaan. Meriasemalla on myös kahvila-baari, vierasvenesatama, vuokrasauna sekä erikokoisia ja -tasoisia mökkejä. Veneilijöille myynnissä on sekä polttoainetta että nestekaasua.

Yöksi putkaan vai jurttaan? Aivan Kustavin keskustassa Gasthaus Roosa tarjoaa yöpymismahdollisuuden putkassa. Pikkuinen vuokramökki on aikanaan toiminut Saariston siirtovankilana

Keskustassa sijaitsee myös Kustavin Lomatuvan hirsinen päärakennus, joka on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Sen toisessa päädyssä on nykyaikainen majoitustila, jossa voi majoittua jopa 8 henkilöä. Itätalon talonpoikaiskartanossa voi saada luontaishoitoja, sillä sinne on kasvamassa Istro Hyvinvointi -hoitola. Itätalossa voi yöpyä edullisesti luhtiaitassa tai vilja-aitan nukkumasopeissa. Majoitusta on tarjolla myös kahdessa kahden tai kolmen hengen huoneessa. Lootholmassa on tänä kesänä ensimmäistä kertaa mahdollisuus yöpyä hyvin varustellussa jurtassa. Jurtta on kehän muotoinen, ikkunaton ja kupukattoinen paimentolaismaja, jonka runko on koottu ohuista puusäleistä ja katettu huovalla. Veneilijöitä palvelee vierassatama, ja telttailijoita ja karavaanareita varten Lootholmassa on leirintäalue. Lisäksi alueella sijaitsee ravintola.

Matkassa omalla veneellä

Tapahtumat

ja sen jälkeen Kustavilaisen seurojentalon putkana. Toinen vuokramökki vie leikkimökkitunnelmiin. Yöpyä voi myös luhtiaitassa, joka kätkee sisäänsä neljä kahden hengen kesähuonetta, tai entisessä sepänpajassa, jonka jykevien pariovien takaa löytyy vielä tilat 3-4 hengelle.

Veneilijöitä Kustavissa palvelee Lootholman ja Vuosnaisten vierassatamien lisäksi kaksi muuta vierassatamaa. Katanpään linnakesaari on oiva kohde luontomatkailijoille. Vierassatamasta järjestetään opastettuja kierroksia saarelle. Sataman kahvilassa myynnissä on kahvia ja virvokkeita, mutta myös ruokailu onnistuu ennakkovarauksesta. Laura Peterzénsin rannan vierassatamassa on 100 vieraspaikkaa, lasten peli- ja leikkikenttä, viihtyisä saaristolaisravintola/cafe sekä tehtaanmyymälä/näyttely ja designshop.

Ryhmäristeilylle Veneettömätkin voivat nauttia merielämästä osallistumalla Kustavin Matkailuyhdistyksen järjestämiin risteilyihin M/S Eufrosynellä. Isoonkariin risteillään lauantaina 23.7. klo 9-16. Tiistaina 12.7. ja torstaina 28.7. klo 16:15–21 kohteena on Sarvilinna. Lisätietoja näistä ja muista ryhmäretkipaketeista, kuten Kustavin Ströömin risteilyistä, saa Kustavin kunnan matkailuneuvonnasta, joka myös vastaanottaa ilmoittautumiset retkille.

Kesätapahtumia

Kustavissa 6.6.

Kustavi päivä

24.6.

Juhannussalkojen koristeluja

eri kohteissa 25.6.

Tanssit

Parattulan lava

2.7. ja 13.8.

Latotanssit

Peltolan lato

10.7.

Kesäjuhlat

13.–18.7.

Volter Kilpi – kirjallisuusviikko 6.8.

Lohimarkkinat ja Lohihölkkä vko 34

Saaristokulttuuriviikko 20.8.

Kirppispäivä

eri kohteissa 27.8.

Muinaistuli-tapahtumia eri kohteissa mm. 10-vuotisjuhlakonsertti

Iltakirppis järjestetään Kustavin kesätorilla keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 alkaen 8.6.2011. Kivimaalla kesätori palvelee juhannuksen jälkeen neljänä päivänä viikossa. Myynnissä on vihanneksia, juureksia, marjoja, savukalaa, kananmunia leivonnaisia, asusteita ym.

Kustavin matkailuneuvonta

puh. (02) 842 6620 ma-to 9-17, pe 9-18 ja la 9-15 matkailuneuvonta@kustavi.fi www.kustavi.fi www.vkkustavissa.fi

Volter Kilpi - kirjallisuusviikolla järjestetään myös talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu.

www.kotimaassa.fi

Turun saaristoseutu

Uudessakaupungissa tavataan sanoa, että ”meill o meri iha rannas”. Tänä kesänä idyllisen puutalokaupungin viihtyisästä rannasta pääsee entistä helpommin myös merelle.

u n p k i u a k i s Merellinen Uu

Eeva Oksman

Uudenkaupungin kaupunki

Santtionrannan leirintäalueen lapsiystävällinen uimaranta, leikkialueet, minigolfrata, kalastusmahdollisuudet sekä vesiurheilukeskuksen monenlaiset vuokravälineineet takaavat koko perheen viihtymisen. Kaupungin keskustan palvelutkin ovat vain kävelymatkan päässä. Vas. Sanni Winter (Riitta Kilkku)

Pakkahuoneen vierassatama on tullut tutuksi monille maitsekin Uuteenkaupunkiin tuleville. Nyt Pakkahuoneella puhaltavat uudet tuulet, sillä paikan isäntinä aloittivat tämän vuoden alussa pitkän linjan ravitsemusalan ammattilainen Tapio Pääkkö sekä veneilyyn ja merelliseen matkailuun erikoistunut Janne Laitinen. Pääkkö vastaa myös Pursiseuran ravintolasta ja Laitinen Haiduksen saaresta. Heidän toimestaan Pakkahuoneen sisätilojen ilme on muuttunut, kun muun muassa kalusteet on uusittu. Vaikka munkit ovat edelleen Pakkahuoneen ykköstuote, on tarjontaa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

monipuolistettu. Uutta on esimerkiksi salaattipöytä, josta löytyy myös aina kalaa jossain muodossa. Pakkahuoneelle on avattu myös oma terassi, jossa on ravintolatoimintaa. Pakkahuoneen iltatorit alkavat 28.6. jatkuen aina elokuun alkupuolelle asti. Keskiviikkoisin on luvassa ohjelmallinen iltatori, joka on jaksotettu siten, että alkuiltapäivästä on mukavaa ohjelmaa lapsille ja loppupuolen ohjelma on suunnattu aikuisemmalle väestölle esim. musiikin ja tanssin merkeissä. Mansikkakarnevaalit ovat tiedossa keskiviikkona 13.7. ja kesän päätöslauantaita 27.8. juhlistetaan rannassa Venetsialaisten merkeissä.

Meriretkelle Veneettömienkään ei tarvitse tyytyä merimaisemien ihailuun Kaupunginlahden rannalta, sillä Uudestakaupungista järjestetään juhannuksesta elokuun alkupuolelle asti säännöllisiä, aikataulun mukaisia meriristeilyjä peräti kuutena päivänä viikossa, tiistaista sunnuntaihin. Risteilyaluksina ovat muodonmuutoksen ja uudistuksen kokenut vesibussi Diana sekä upea purjealus, brigantiini Mary Ann. Aikanaan Turussa liikennöineeseen Dianaan mahtuu 70 henkilöä. Saman verran matkustajia saa kuljettaa kolmimastoinen Mary Ann, joka on kopio ensimmäisestä ruotsalaisesta kauppalaivasta, joka purjehti maapallon ympäri vuosina 1839–1841. Alus on rakennettu Luulajassa vuonna 1996 ja se tuotiin Suomeen vuonna 2001. Mary Ann risteilee Isonkarin majakkasaarelle perjantaisin ja sunnuntaisin ja vesibussi Diana puolestaan tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Katanpään linnakesaarelle brigantiini Mary Ann matkaa lauantaisin ja vesibussi Diana sunnuntaisin. Vesibussi Diana kuljettaa 30.6.–4.8. torstaisin ja perjantaisin myös Putsaaren piilokirkolle, jonka arvellaan olevan Rauman fransiskaanimunkkien 1500–1600-lukujen aikaan rakentama.

Opastetulla kierroksella poiketaan myös kuvataiteilija Heli Sammaliston työhuoneella. Sammalisto työskentelee kesäisin syntymäpaikassaan Putsaaressa. Lapsiperheiden kannattaa ilmoittautua Mary Annin hauskalle Merirosvoristeilylle, jonka ohjelma sisältää mm. merirosvoaterian, merirosvoksi naamioinnin, laivan kaappauksen sekä lipun laskun. Merirosvoristeilyt järjestetään 30.6.–4.8. aina torstaisin klo 12:00–15:00. Omaa aikaa aikuisille tarjoavat iltaristeilyt saaristossa 30.6.–7.8. torstaista sunnuntaihin klo 19:00–21:30. Aluksella voit nauttia vain kauniista maisemista ja merituulen hyväilystä tai sitten herkutella maittavan saaristolaispöydän antimista. Tilausajot saattavat aiheuttaa muutoksia risteilyjen aikatauluihin. Liput risteilyille myydään ja varataan ennakkoon Uudenkaupungin matkailutoimistosta.

Valloittavia värejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia Uuden hyväntuulisen taide-elämyksen tarjoaa Taidetalo Pilvilinna, joka on värikäs ja omaperäinen, Suomen ainoa naivistinen taidetalo. Raija Nokkalan ja hänen miehensä hammaslääkäri, näyttelijä Pentti Nokkalan pitkän työn tulos sijaitsee meren rannalla, vain kolme kilometriä torilta, yleisen uimarannan vieressä. Noin 250 neliön maalämpöisestä talosta vain 50 neliötä on perheen asuntona ja loppu on näyttely- ja työtiloja. Pilvilinnan pihapiiriä sekä sen ulko- ja sisäseiniä koristavat kuvitukset ovat taitelija Raija Nokkalan käsialaa. Talon terassilla voi kesällä juoda vaikkapa pullakahvit ja nauttia merinäköalasta. Taidetalon kupeessa on tunnelmallinen pitsimökki sekä taidepolku, joka tuo luonnon ja taiteen lähelle katsojaansa.

Tapahtumien kesäkaupunki Kesälauantaisin Uudenkaupungin menoa värittävät suositut Tul Toril -toritapahtumat. Aamuyhdeksästä kahteen iltapäivällä jatkuvissa toritapahtumissa paikalliset taitajat esittelevät ja myyvät tuotteitaan ja palvelujaan. Tapahtumilla on 15 erilaista teemaa, kuten Kierrätys ja tuunaus, Äijätori, Flikkatte tori, Tapahtumatori, Moottoritori, Taitotori, Tuoretori sekä Wanhantavaran tori. Viimeinen toriteema on 10.9. järjestettävä Puhtitori. Merefesti aloittaa Vakka-Suomen kesän. Festivaali järjestetään aina kesäkuun toisena viikonloppuna ja silloin Kaupunginlahden ympäristö täyttyy iloisista ihmisistä ja mukavasta kesätunnelmasta. Kesäkuussa järjestetään myös rataveneiden nopeuskilpailu Uusikaupunki Boat Race. Lapsiperheet kokoontuvat heinäkuun alussa Leijonapuistoon Uudenkaupungin Pelle- ja Nukkepäiville. Lapsille tarkoitetut Jaakko Jääkairan aarteenetsintäretket starttaavat heinäkuussa tiistaista lauantaihin joka päivä klo 11 Pakkahuoneen vierassatamasta. Retki kestää noin puolitoista tuntia ja niihin ilmoittaudutaan etukäteen matkailutoimistoon. Uudenkaupungin musiikilliseen kesätarjontaan kuuluvat puupuhallin musiikkiin keskittyvä Crusell-viikko sekä maalaishenkinen rock-festivaali Karjurock. Mielenkiintoinen on myös elokuinen Pytinkien Paris -puutalotapahtuma, jossa kahden päivän aikana on pientä pääsymaksua vastaan mahdollisuus vierailla noin kuudessakymmenessä yksityisessä kodissa ja pihassa sekä noin kolmessakymmenessä julkisrakennuskohteessa.

Crusell-viikko näkyy ja kuuluu.

Opastettuja kävelykierroksia Crusell-viikon opastetut kävelykierrokset ovat olleet niin suosittuja, että tänä kesänä Uudenkaupungin matkailuoppaat järjestävät opastuksia myös muina aikoina, kuten Merefesti-lauantaina kesäkuussa. Heinäkuussa kierroksia on joka keskiviikko klo 15 alkaen. Crusell-viikon ajan kierrokselle lähdetään jo klo 11, ja näiden historiapainotteisten kierrosten aikana pysähdytään torille kuuntelemaan ”Päivän Puhallusta”. Tiistain ja torstain kierroksien mielenkiintoa lisää oppaana toimiva Sanni Winter (Riitta Kilkku), kaupungissa vuosina 1859–1936 vaikuttanut porvarisrouva. Opastettuja kävelykierroksia järjestetään vielä elokuussa Pytinkien Paris -puutalotapahtuman yhteydessä.

Myynnissä on tietysti myös Raijan värikkäitä ja hauskoja postikortteja. Pilvilinna on avoinna kesä- ja elokuussa torstaisin ja sunnuntaisin klo 14–18 sekä heinäkuussa näiden päivien lisäksi myös tiistaisin. Crusell-viikon aikaan Taidetalo on suljettu. Ryhmät voivat varata vierailuja Taidetalo Pilvilinnaan ympäri vuoden. Varauksia hoitaa kaupungin matkailutoimisto.

www.kotimaassa.fi

KARI KRIIKKU

Turun saaristoseutu

Ennen Kuulumatonta! Crusell-viikko 23.–30.7.2011 Crusell-viikko on kansainvälisestikin tunnettu, ja sillä on oma vahva asemansa yksilöllisenä, selkeän linjan valinneena tapahtumana kesäisen Suomen musiikkitapahtumien joukossa. Tänäkin vuonna se kokoaa suuren joukon kotimaisia ja kansainvälisiä puupuhaltimien huippuja konsertoimaan, opettamaan ja kilpailemaan kesäiseen Uuteenkaupunkiin. Vaikka tapahtumasta on kehittynyt yksi maailman tärkeimmistä puupuhaltajien foorumeista, on se aina pitäytynyt olennaisessa ja siten säilyttänyt kotoisen luonteensa. Kesän 2011 teemana on Ennen Kuulumatonta! Nimi viittaa paitsi moniin uusiin, juuri Crusell-viikolle tilattuihin teoksiin, mutta myös vanhojen säveltäjien hienojen, usein kantaohjelmiston varjoon jääneiden sävellysten esille tuomiseen tämänvuotisessa konserttiohjelmistossa. Säveltäjä B.H. Crusellin elämäntyön kunnioittamiseksi on festivaali tilannut

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

juhlavuotenaan kahdeksalta suomalaiselta hyvin erityyppistä musiikkia tekevältä säveltäjältä pienimuotoiset teokset kantaesitettäviksi juhlaviikon aikana. Harri Ahmas, Perttu Haapanen, Johanna Juhola, Jukka-Pekka Lehto, Minna Leinonen, Kerkko Koskinen, Mikko Nisula ja Aija Puurtinen edustavat tämän päivän luovan suomalaisen säveltaiteen kenttää. Luvassa on mielenkiintoinen ja yllättäväkin uutuuksien kavalkadi. On virkistävää kuulla uusia teoksia tuttujen suosikkien lomassa. Crusell-viikko tulee olemaan jälleen runsas, värikäs ja monipuolinen. Kansainvälinen fagottikilpailu tarjoaa kosolti jännitystä ja mahdollisuuden todeta maailman parhaiden nuorten fagotistien tämänhetkinen taso. Kilpailun maineikas jury myös esiintyy itse omassa konsertissaan. Oboisti Christian Wetzel, klarinetisti Charles Neidich ja huilisti-kapellimestari Benoit Fromanger tuovat tuulahduksen maailman kärkikaartin musisoinnista. Meta4-jousikvartetti, Il Vento -puhallinkvintetti, RSO:n kamariyhtye, Timo Lassy Band, Total Cello Ensemble yhdessä Kari Kriikun kanssa, tango nuevo -yhtye Johanna Juhola Reaktori sekä gambialainen Jambedula Cultural Group tuo-

JUKKA-PEKKA LEHTO

JOHANNA JUHOLA

Crusell-viikko viettää tänä kesänä 30-vuotisjuhlia, sillä sitä on vietetty Uudessakaupungissa jo vuodesta 1982 lähtien. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävä tapahtuma on puupuhaltimien juhlaa.

vat kuulijoiden iloksi monipuolisen kattauksen musiikin eri lajeja ja luonteita. Viikon loppuhuipentumana kuullaan Kuhmon Virtuoosien ja Osmo Vänskän ensimmäinen yhteinen konsertti, solistina sopraanotähti Helena Juntunen. Pianon ihmemies Iiro Rantalan esittämänä kuullaan mm. Mozartin ja 100-vuotissyntymäpäiväsankari Nino Rotan musiikkia. Parhaiten elokuvamusiikistaan tunnetun Rotan mainiota musiikkia esitellään useissa muissakin konserteissa. Lapsille on tarjolla aitoa lastenmusiikkia Ammuu! -lastenmusiikkiorkesterin mukaansatempaavien esitysten myötä.

Soiva saari – Sound of the Island Perjantaina 22.7.2011 Crusell-viikko järjestää ennen kokemattoman konsertin Isokarin majakkasaaren jylhillä rantakallioilla. Saaren luonto on ainutlaatuista ja näkymät merelle vertaansa vailla. ”Soiva saari – Sound of the Island” on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon kuuluvaa Loisto-konserttisarjaa, jossa kansainväliset huiput ja nousevat tähdet vievät jazzia ja klassista musiikkia historiallisille majakkasaarille, idyllisiin saaristolaiskirkkoihin ja veden äärelle. Isokarin konsertissa esiintyvät sopraano Helena Juntunen, klarinetisti Kari Kriikku ja Uusi-Helsinki -kvartetti. Osa Loisto-konserttien lippujen tuotosta lahjoitetaan Saaristomeren suojeluun.

Gasthaus Pookin

Kesä-elokuussa

JOKA PÄIVÄ 12-18 MAJOITU MUKAVASTI 4 kodikasta 2 hengen huonetta keskelle merellistä Uuttakaupunkia mukavuuksin runsaalla aamiaisella!

VAKKA-SUOMEN PANIMO OSAKEYHTIÖ Pohjoistullikatu 11, 23500 Uusikaupunki Puh. 02 8400 400 www.vasp.fi

Ylinenkatu 21 Uusikaupunki Puh. (02) 8477 100 www.gasthauspooki.com

Miehille kenkiä kokoon 53 asti ja naisille 45 asti.

Pidämme huolta myös pikkuväen jaloista.

Naisille iloisia, asiallisia sandaaleja ja kesäkenkiä. Voit myös tilata kenkiä postitse!

Kenkäkauppa Alina

Alinenk. 36 Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 Avoinna (kesällä) Ark. 9-17.30 (19) La 9-14 (15)

Kenkäkauppa Alina on...

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä) Avoinna ark. 10-17, la 9-14

www.kotimaassa.fi

Veneily ja risteilyt

Suomen Kultareitti on yksi Suomen vanhimmista sisävesien risteilyreiteistä. Risteily tarjoaa rentoa tunnelmaa, haitarimusiikkia, kansallispuiston upeita järvimaisemia, kulttuuria ja historiaa.

Kesän mukavin retki Eeva Oksman

Orilammen Lomakeskus

Huojuva riippusilta Vakioristeily alkaa Vuohijärveltä ja suuntaa Repovedelle kulkien läpi kapeikoiden ja salmien. Lapinsalmessa Tuuletar II alittaa Lapinsalmen riippusillan, joka on osa Valkealan yli 100 kilometrin mittaista ulkoilureittiä. Vuonna 1987 valmistunut silta on 50 metriä pitkä ja painaa viisi tonnia. Kymmenen metrin korkeudessa roikkuva silta on matkailijoiden suosiossa, sillä kävely hiljaa huojuvalla sillalla on vaikuttava elämys. Kapealla sillalla voi kulkea vain yksi henkilö kerrallaan, joten ylitystä joutuu usein jonottamaan. Sillan itäpuolella on laivalaituri.

Orilammen Lomakeskuksesta lähtevä Tuuletar II on puinen vesibussi, johon mahtuu maksimissaan 130 matkustajaa. Kauniilla säällä väki kerääntyy ylätasanteelle nauttimaan auringonpaisteesta ja vilvoittavasta kesätuulesta, mutta sateen sattuessa maisemia voi ihailla sisätiloista. Vakioristeily kestää noin kolme tuntia. Vuoroajojen lisäksi ryhmille on tarjolla tilausristeilyjä sekä Kultapaketti, joka sisältää risteilyn lisäksi runsaan aterian Orilammen Lomakeskuksen herkullisesta maalaispitopöydästä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

– Tilausristeilyllä kuljetaan ja pysähdytään siellä missä asiakas haluaa, kertoo Helena Salminen Orilammen Lomakeskuksesta.

näkötornista. Vakioristeilylläkin vesibussi pysähtyy Mustalamminvuoren laituriin. Laiturilta lähtevä puolen kilometrin kivinen reitti nousee jyrkkää vuorenrinnettä ylös. Vuoren laella on 20 metrinen näkötorni, josta hyvällä ilmalla on esteetön näköala melkein koko Repoveden alueen yli. – Kävelymatka ei sovellu kovin huonojalkaisille, mutta se on sitäkin palkitsevampi huikaisevien maisemien myötä, vakuuttaa Helena Salminen. Alueen uittoperinteestä kertoo Kuutinlahden entisöity uittokanava. Kuutinlahden pohjukkaan laskeva historiallinen uittoränni on osa uittoreittiä Mäntyharjulta Kuusankoskelle. Uittoränni oikaisi tukkien uittomatkan Tervajärveltä suoraan Repoveteen.

Kuutinkanavalla on pituutta 270 metriä ja se on rakennettu vuonna 1912. Viimeisen kerran tukit uivat rännissä 1968. Uittoränni kunnostettiin vuonna 1996 muistoksi uittohistoriasta ja se tervattiin uudelleen kesällä 2003. Ryhmä voidaan viedä vesibussilla esimerkiksi Lapinsalmen riippusillalle, josta se kävelee polkureitistöä pitkin Kuutin kanavalle joko itsenäisesti tai erikseen tilatun oppaan kanssa. Uittokanavalle on mahdollista sopia eräruokailu odottamaan saapujia, ja ruokailun jälkeen jatketaan seuraavaan kohteeseen vesibussilla tai palataan takaisin Orilammelle.

Upeita maisemia ja uittohistoriaa Vesibussista on hyvä ihailla Repoveden jyhkeitä kallioseinämiä sekä jylhiä maisemia. Parhaat näköalat on Mustalamminvuoren

Tarinoita ja yhteislaulua Vesibussissa matka sujuu mukavasti, sillä matkan varrella aluksen kapteeni ja nykyinen Orilammen isäntä Heikki Vesalainen kertoilee alueen historiasta ja taruista. Välillä ruoriin vaihtuu nuori kippari Jere Vesalainen, kun isä-Heikki laulattaa merimieslauluja haitarilla säestäen. Ja jos laulaminen kuivaa suuta, on vesibussissa tarjolla niin virvokkeita, kahvia, pikkulämpimiä, olutta kuin viiniäkin.

Hautausmaa saaressa Risteilyn viimeinen pysähdys on Mäntysaaressa, joka on yli 700 vuotta vanha saarihautausmaa. Virallisen hautausmaastatuksen Mäntysaari sai 1800-luvulla, jonka jälkeen sinne on haudattu jokainen kyläläinen. Pienen ja herkänkauniin hautausmaan keskellä on sankarihautoja, joissa lepää yksitoista kylän poikaa sekä yksi lotta. Tutustumaan pääsee myös Mäntysaaren pieneen valkoiseen kappeliin, joka on rakennettu vuonna 1910. Mäntysaaresta vesibussi jatkaa takaisin järvenselän toisella puolella sijaitsevan Orilammen Lomakeskuksen laituriin. Suomen Kultareitti -risteilyjä tehdään 10.6.–20.8.2011, jolloin joka keskiviikko, perjantai, lauantai ja sunnuntai Tuuletar II lähtee Orilammen Lomakeskuksen laiturista kello 14:10. Tilausristeilyt ovat mahdollisia toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.

Kalliomaalauksia Vakioristeilyillä nautitaan nokipannukahvit Löppösen luolalla, Ruskiansalmen eteläpäässä. Löppösen luola ei ole varsinainen luola, vaan kallion sisään kaartuva kovertuma. Nimensä paikka sai erakkoluonteisen rautatieläisen Löppösen mukaan, joka kesäisin kalasteli Repovedellä ja yöpyi kallion suojissa. Luolan vasemmalta puolelta on vuonna 1978 löydetty lähes tuhoutunut kalliomaalaus. Maalauksesta jäljellä olevista kohdista tarkkasilmäiset voivat havaita kämmenkuvion sekä ihmisen ja hirven hahmoja. Mäntysaaren kappeli

www.kotimaassa.fi

Veneily ja risteilyt

Itämeri innoittaa

otkan Meripäivät kuuluu erottamattomasti Suomen kesään. Vuonna 1962 ensimmäisen kerran järjestetyn tapahtuman alkuperäinen idea oli esitellä koti- ja ulkomaisille vieraille sitä, miten suomalainen satamakaupunki elää. Ohjelmaelementteinä tuolloin olivat meri ja merenkulku, satamatoiminta, laivastovierailut, urheilu ja kulttuuri. Matleena Ikonen

Kotkan kaupunki

Tulevan kesän Meripäivien teemana on Itämeri, mikä näkyy niin festivaalin ilmeessä kuin sisällössäkin. Tapahtuma-alueen sydämeen, sataman laiturialueelle pystytetään Itämeri-kylä, jossa esitellään aiheeseen liittyviä eri toimijoita. Itämeri-kylä tarjoaa tietoa, toimintaa ja oivalluksia koko perheelle: siellä pääsee mm. tutustumaan merentutkimuksen tuoreimpaan tietoon sekä vierailemaan kuvitteellisessa Itämeren kaupungissa. Merikeskus Vellamossa järjestetään lisäksi kansainvälinen ympäristöfoorumi, ja Itämerta paljon kyntänyt merentutkimusalus Aranda vierailee satamassa. Itämeri-teeman ytimeen pääseekin parhaiten tutustumalla Arandaan paikan päällä.

Ei kesää ilm Tapahtuman alkuvuosista on kuljettu pitkä taival, ja vaikka Meripäivät nykyisin onkin alkuperäisestä melko lailla poikkeava koko kansan kesäjuhla, jotain alkuvuosien perimmäisestä ajatuksesta on edelleen tallella: Kotkassa halutaan markkinoida kaupunkia Meripäiväyleisölle myös ympärivuotisena kohteena. Kotkaahan pidetään yleisesti vain kesäkaupunkina, vaikka siellä tapahtuu paljon myös

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

muina vuodenaikoina. Yhteistä on myös tapahtuman saama suosio: jo ensimmäiset Meripäivät keräsivät yli 30 000 kävijää, ja nykyisinkin tapahtuma on maan toiseksi suurin festivaali Helsingin Juhlaviikkojen jälkeen. Viime vuonna Meripäivillä vieraili neljän päivän aikana lähes 200 000 kävijää. Ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun viimeinen viikko.

Merip

man

päiviä

Eturivin näyttelijät Yleisessä saunassa Meripäivien ohjelmassa nähdään jo viidentenä kesänä peräkkäin Suomen nimekkäitä näyttelijöitä lavalla – mutta ei näyttelemässä niin kuin yleensä, vaan laulamassa Juha ”Watt” Vainion tuotantoa. Yleisessä saunassa -viihdekonsertti Kotkan kaupunginteatterissa tuo yleisön eteen tänä vuonna mm. Martti Suosalon, Riitta Havukaisen ja Otto Kanervan, joka yhdessä Kalle Torniaisen kanssa vastaa konsertin annista. Torniainen on myös tehnyt laulujen sovitukset, ja hänen bändinsä on säestänyt Yleisessä saunassa -konsertit alusta, vuodesta 2006, saakka. Bändissä soittavat lisäksi Ako Kiiski, Peter Enberg, Petri Ikkelä ja Lenni-Kalle Taipale.

Torilla tavataan! Tämän vuoden Meripäivillä myös paikalliset yritykset ovat aiempaa enemmän mukana tapahtuman toteuttamisessa. Tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta osallistua tapahtumaan ja hyödyntää tapahtuman tuomaa potentiaalia oman yritystoiminnan markkinoinnissa. Kotkan matkailutoimisto, Kotkan Kauppatie ry ja Kotkan Yrittäjät toteuttavat yhdessä kulttuuriasiainkeskuksen kanssa kaupunkiin Kotkatorin: matkailun, vapaa-ajan, hyvinvoinnin, kalastuksen, käsitöiden ym. kotkalaisten yritysten ”messualueen” Kotkan kauppatorille. Kotkatori sijoittuu jo viimevuonna toteutetun saunamaailman yhteyteen.

Meripäivät Areenalla Laadukkaat esiintyjät ja hyvä meno kuuluvat olennaisesti Meripäivien antiin. Tänä vuonna menosta vastaavat MeripäiväAreenalla mm. nostalgiset Joe Cocker, Twisted Sister ja Village People sekä lukuisa joukko maamme eturivin artisteja ja yhtyeitä, kuten alkuperäinen Pelle Miljoona Oy, Michael Monroe, Jukka Poika, Paula Koivuniemi, Yö ja Popeda. Pauli Hanhiniemi & M.A.D. esiintyy GekkonenStagella sunnuntaina 31.7., ja legendaarisessa merimieskapakka Kairossa voi nauttia melodisista Meripäiväjatseista jo 18. kertaa. Päivitettyä ohjelmaa voi käydä katselemassa osoitteessa www.meripaivat.com. Laaja esiintyjäkaarti ja monet mielenkiintoiset oheisohjelmat takaavat sen, että Meripäivät on tänäkin vuonna yksi Suomen suosituimmista kesätapahtumista.

www.kotimaassa.fi

Veneily ja risteilyt

Kotkan

Meripäivät 28.–31.7.2011 Since

1962

Merelliset meiningit – kesän parhaat mainingit Neljä päivää raikasta menoa koko perheelle Itämeri-kylä Kantasatamassa torstaista lauantaihin Merimeininkiä jokaiselle: Merimarkkinat, Areenan suurkonsertit, Vuoden Merilaulu -kilpailu, Juha Vainio -konsertit, Jazz by the Sea, Lasten Meripäivät, urheilutapahtumat, katuteatteria, tivoli ja paljon muuta.

Kuva: Ilkk a Last

Itämeriteeman ytimeen pääset tutustumalla Merentutkimusalus Arandaan torstaina ja perjantaina!

www.meripaivat.com

Se Aidompi Kesä • Avoimet puutarhat Loviisassa 29.5., 5.6. ja 12.6. klo 12–16 • Loviisan kesäravit 30.5., 20.6., 4.7., 11.7. ja 25.7. klo 18.30 • Rootsinpyhtaa Bluegrass & Rendezvous 2011 Strömforsin ruukissa 10.–12.6. • Kuningas saapuu Loviisaan -viikonloppu 1700-luvun hengessä 2.–3.7. • Ruusujen hurmaa 8.–10.7. • Ruukki-päivä Strömforsin ruukissa 9.7. • Small Ships’ Race -venefestivaali 16.–17.7.

LOVIISA

• Kansainvälinen kaupunkisuunnistus, Vanha Porvoo 16.6. • Avanti!XXVI Suvisoitto – Sattumuksia ja kohtaamisia 29.6.–3.7. • Kesäteatteri, Viulunsoittaja katolla, Vanhassa Porvoossa 6.–24.7. ke, to, pe, su • Emäsalon musiikkijuhlat 11.–17.7. • Tirmo Blues 15.–16.7. • Osla – Live musiikkifestari, Kokonniemen puistoalue 23.7. • Aasipäivät Tukkilan tilalla 7.8.

• Backyard Rock 22.–23.7. • Loviisan Rauhanfoorumi 5.–7.8. • Kymijoki-päivä 6.8. • Loviisan laulujuhlat 6.–7.8. • Loviisan Sibeliuspäivät 25.–27. 8. • Loviisa City Shopping by Night 26.8. • Loviisan Wanhat Talot – valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät 27.–28.8. • Vanhan ajan päivät Jokelan kotiseutumuseossa 27.–28.8.

• Sadonkorjuu – Olutfestivaali 19.–20.8. • Täti Monika kierroksia 1.7.–31.7. pe, su • Viikinkiseikkailu Linnamäellä 5.7.–9.8. ti • Albertin taikasivellin 8.6., 15.6., 3.8.,10.8. • Pikku Elinan retki Vanhassa Porvoossa 9.7.– 6.8. la

Lisää tapahtumia: www.porvoo.fi/matkailu 0 www.loviisa.fi 0 www.evenemax.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

ITÄ MERI

PORVOON JA LOVIISAN KESÄ

LÄHDE RYHMÄRETKELLE www.porvootours.fi PORVOO

umä ki

Saariston museoväylä vie Oolannin sodan aikakauteen Anne Pentti

”

Ja se oolannin sota oli kauhia”, lauleskelee moni kesäveneilijä ja huikkaa perään ”sunfaraa”. Britannia ja Ranska yrittivät 1800-luvun puolivälissä eristää Venäjän ulkomaankaupan tekemällä laivaston toimintakyvyttömäksi. Oolannin sodan tuhoista suuri osa kohdistui Suomeen ja sota vei mennessään Turunmaan saariston eteläpuolen merimerkit. Piirustukset useimmista näistä turvalliselle merenkululle välttämättömistä rakenteista ovat onneksi säilyneet eri arkistoissa. Kuva: Kari Koski/trinimedia.com Kolmenkymmenen viime vuoden aikana seitsemäntoista historiallisten merimerkkien kopiota on rakennettu ja pystytetty reitille Korpoströmistä Nauvon ja Airiston kautta Turkuun. Merkkien pystyttäminen on tehty pääosin talkootyönä ja hankkeessa ovat olleet mukana lukuisat merihistoriasta ja merenkulusta kiinnostuneet tahot sekä yhdistykset, säätiöt ja yksityiset ihmiset.

vaan myös huviveneilijöiden iloksi, kanootilla melojien katseenvangitsijoiksi ja yhteysaluksella kulkijoiden kiinnostuksen kohteiksi. Merkit on pyritty sijoittamaan siten, että ne näkyisivät hyvin pienveneistä ja jopa matalista kanooteista ja kajakeista. Suuri osa museoväylän merkeistä näkyy yhteysalukselle, joka liikennöi Nauvosta Seilin saaren kautta Rymättylään.

Historialliset merimerkit eivät ole ainoastaan kauppamerenkulkijoiden opastukseksi,

Tulikoppeja ja riukurovioita Merimerkit ovat kaikki erilaisia. Suurimmat ovat toistakymmentä metriä korkeita. Merkit ovat tulikoppeja, luotsitupia, puukumpeleita, keilapookeja, hirsitorneja, lyhtypuomipookeja ja riukurovioita. Saaristossa aikanaan melko yleiset riukuroviot sijoitettiin kallioiden laelle. Riukorovion mastoon sijoitettu tynnyri sisälsi öljyä tai tervaa, jonka avulla puisen merimerkin sai tarvittaessa nopeasti täyteen roihuun. Historiallisten merimerkkien ketjun aloittaa Korpoströmissä Årklobb, jonka riukorovion huipulla on peräti neljä tynnyriä. Saariston merkkitulista on kuvauksia jo rautakaudelta. Useat vanhat merimerkit perustuivatkin tulen käyttämiseen laivoja oikeille reiteille ohjatessa. Lyhtypuomipookin takorautainen kori vivuttiin puomilla korkealle ja korissa poltettiin puuhiiltä. Dominikaanimunkit aloittivat Itämeren tulipookijärjestelmän luomisen jo 1200-luvulla. Silloin tällöin saariston vähemmän kunnialliset asukkaat sytyttelivät merkkitulia vääriin paikkoihin ohjatakseen arvokkaat kauppalaivat sopivasti karikkoihin ja ryöstivät niiden lastit. Seitsemäntoista merimerkin ketjun viimeinen sijaitsee Turussa, Aurajoen rannassa. Se on lyhtypuomipooki eli vippfyr, jonka kaltaisia käytettiin 1700-luvun loppuun asti merkitsemään Itämeren halki Venäjälle johtavaa valtaväylää. Vippfyrejä on 2000-luvulla rakennettu Suomeen muitakin. Yksi Vaasan edustan luodolle ja toinen Utön saarelle. Utön alkuperäinen tulimajakka perustettiin jo vuonna 1753. Saariston matkailuneuvontapisteistä saa ilmaisia karttoja, joista merimerkkien sijainnit, ulkomuoto ja historiallinen tausta ja merkitys selviävät.

Skärgårdscentrum Saaristokeskus

Korpoström

Upea hotelli, laadukas ravintola, kokoustilat ja vierasvenesatama. Tervetuloa! Hotell, restaurang, mötesrum, utställningar och gästhamn i den vackra skärgården. Välkommen!

www.skargardscentret.fi 51

☎ 0400 599 319

www.kotimaassa.fi

Veneily ja risteilyt

Vaikutus isäntäkaupungin tunnelmaan saattaa olla myös pysyvä. Aikanaan laivanrakennuskaupunki Newcastle muutti vanhan ja ruosteisen imagonsa kokonaan suuren purjelaivojen vierailun ansiosta ja jos katsoo Turun jokirantamaisemista otettuja kuvia vuodelta 1996, jolloin laivat vierailivat kaupungissa ensimmäisen kerran, on muutoksia parempaan suuntaan tapahtunut melkoinen määrä.

urun Aurajoki saa rannoilleen kymmeniä purjelaivoja elokuun viimeisenä viikonloppuna. Suuret purjelaivat muuttavat niitä isännöivän kaupungin ulkonäön kerralla. Mastot kohoavat korkeammalle kuin jokirannan rakennukset ja joen Turkuun saapuvat mm. venäläiset, yli partaat ovat täynnä eri puolilta maailmaa tulleita merenkulkijoita. Yleisö pääsee tu- sadan metrin mittaiset Kruzenshtern, Sedov ja Mir sekä puolalainen Dar Mlodziezy, joka tustumaan aluksiin ja jopa mukaan purjeh- sekin on 109 metrin mittainen. duksille. Harvaan kaupunkiin suuret purjelaivat ilmaantuvat yhtä tiheään tahtiin kuin Turkuun. Kaupunki ja rannikon lähipaikkakunnat ovat päässeet isännöimään kilpailua vuosina 1996, 2003 ja 2009. Euroopan Kulttuuripääkaupunkivuosi muutti tämän vuoden suunnitelmia ja kesän kulttuuriregatta, The Culture 2011 Tall Ships Regatta, purjehditaan Liettuan Klaipedasta Turun kautta Puolan Gdyniaan. Euroopan vesillä purjehdittavat kilpailuosuudet ovat useamman sadan merimailin mittaisia. Kilpailun järjestää Sail Training International.

Merielämää 1700-luvun malliin Purjehduskilpailun tarkoitus on rohkaista nuoria purjehtimisen pariin. Suuri osa jokaisen aluksen miehistöstä on nuoria. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita, mutta alaikäraja on 15 vuotta. Laivoissa opitaan navigoimaan, lukemaan merikarttaa ja muita merimiestaitoja. Miehistö osallistuu kaikkiin laivan töihin, mukaan lukien kokkaaminen ja siivoaminen. Majoitusolosuhteet vaihtelevat aluksen mukaan. Esimerkiksi Pietari Suuren aikaisen purjealuksen kaksoiskappaleeksi rakennetussa venäläisessä 35-metrisessä Shtandartissa majoittuminen tapahtuu 1700-luvun olosuhteiden mukaisesti.

Miehistöt järjestävät konsertteja Varvintorilla ja Forum Marinumin ympäristössä. Vapaa-aikanaan he pääsevät tutustumaan paikallisiin olosuhteisiin sekä asukkaisiin. Aikaisempien purjelaivavierailujen mukaisesti jokirannoilla parveilee viikonlopun aikana satoja tuhansia ihmisiä.

Yli 50 vuotta vanha perinne Ensimmäinen suurten purjelaivojen regatta järjestettiin vuonna 1956. Kilpailu oli alun perin tarkoitettu kunnianosoitukseksi maailman viimeisille purjelaivoille, joiden aikakauden uskottiin olevan ohitse. Yleisön kiinnostus oli onneksi niin suuri, että jäähyväistapahtumasta muodostui yli 50 vuotta jatkunut hieno perinne. Myöskään purjelaivojen rakennusperinne ei ole kuollut, sillä uusimmat kilpailuun osallistuneet alukset on rakennettu 2000-luvulla. Regatta järjestetään Turussa 26.– 28.8.2011 ja se starttaa kilpailuosuudelle kohti Gdyniaa 29.8. maanantaina Utön vesiltä. Samana viikonloppuna saaristossa vietetään Muinaistulien Yötä, jolloin vanhan perinteen mukaisesti sytytetään rannoille tulet ja hyvästellään mennyt kesä. Samalla hyvästellään etelää kohti purjehtivat suuret laivat.

Anne Pentti

Maailman

suurimmat purjealukset

saapuvat Turkuun

Yli satametrinen venäläinen Mir nähdään taas kesällä Turussa. Kuva: Pertti Suurhasko

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

KESÄN 2011 RUNSAUDENSARVI • Taide on totta 2011 – Kotimaan eturivin graafikot tänä kesänä täällä! • Kotimeri – Itämerivalokuvia • Perämoottorin kyydissä Moottoriveneilyä sadan vuoden ajalta • Saimaan luontoa ja kulttuurihistoriaa

Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto

• Museohöyrylaivat • Yleisöristeilyt saimaannorpan kotivesille • Nukketeatteria museolaivassa

Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari • puh. 044 417 4466 www.savonlinna.fi/museo • Avoinna kesä-elokuussa joka päivä klo 10-17 Pääsymaksut 5 € / 2 €. Yhteislippu Olavinlinnan kanssa 8 € / 3 €.

www.runoviikko.fi

Lieksan Vaskiviikko 22. - 30.7.2011

Retkikohde: www.metsakartano.com

Gomalan Brass Mediterranean Chamber Brass Warsaw Brass & Zoltan Kiss Allen Vizzutti Euphoria Brass Sextet Sinfoninen puhallinorkesteri Sisu…

Teatteripaketit Metsäkartanolle

Tervetuloa välimerelliseen tunnelmaan! Kaikki konsertit ja konserttiliput: www.lieksabrass.com puh. 045 132 4000, info@lieksabrass.com

Rautavaaran Harrastajateatteri; Poikamiehen pesäpuu

Teatteri + ruokailupaketti Hinta 26,-/hlö. Sis. noutopöytäruokailun ja talon esittelyn Metsäkartanolla sekä teatterilipun. Min. 20 hlöä. Teatteri + majoituspaketti Hinta 66,-/hlö/ majoitus lomahuoneistossa. 50,-/hlö/ majoitus erähotellissa Sis. yhden yön majoituksen talon liinavaatteilla, saunan ja aamiaisen sekä teatterilipun. Min. 20 hlöä Karaoketanssit lisähintaan 200,-. Kysy lisää p. 040 8396 350 Tutustu nettisivuihimme:

Mainosyhteistyössä Pohjois-Karjalan Taidetoimikunta

www.metsakartano.com

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

ohjajärven rannalla sijaitseva Vivamo on Kansan Raamattuseuran keskus, jossa järjestetään erilaisia kursseja, tapahtumia ja lomaviikkoja sekä rippileirejä. Vivamossa sijaitsevat myös Pyhän Birgitan kappeli ja Pohjoismaiden ensimmäinen Hiljaisuuden puutarha sekä Särkyneen sydämen kirkko, jossa vietetään jumalanpalveluksia ympäri vuoden.

Vivamon Raamattukylä on mielenkiintoinen kristillinen teatteri, jossa Raamatun tutut kertomukset heräävät eloon kaikilla aisteilla koettaviksi draaman, musiikin, nukketeatterin ja tanssin keinoin. Kunakin esityspäivänä on kaksi eri näytelmää. Aamupäivällä esitetään koko perheelle suunnattuja Luomisen

Ahti Oksman

puutarha ja Nooan arkki -näytelmiä. Lounaan jälkeen vuorossa on vielä yksi raamatullinen esitys. Vierailijat voivat olla mukana koko päivän tai osallistua vain aamu- tai iltapäivän ohjelmaan. Jo yli 56 000 ihmistä on päässyt kokemaan Raamatun kertomusten heräävän eloon meidänkin ajassamme sen jälkeen kun Raamattukylä avattiin kuusi vuotta sitten.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Vivamon Raamattukylä, Seppo Paldanius

Luomisen puutarha ja Nooan arkki Luomiskertomus esitetään Vivamon Raamattukylän hivelevän kauniissa omenapuutarhassa, josta näkymä avautuu kauas Lohjajärvelle. Kertomuksen kerronta on visuaalisesti vahvaa tanssia ja liikettä Vivaldin musiikin myötäilemänä. Esitys etenee

Raamatun kertomuksen mukaiTuhlaajapoika sesti alkaen pimeydestä ja luomisKesä- ja elokuussa Raamattutyöstä aina paratiisin porttien sulesitetään tuttua kemiseen asti. Onneksi tuo asiain kylässä tila ei kuitenkaan ole lopullinen ja Tuhlaajapoika-kertomusta, jonka Jeesus puhui aikanaan fariseuktoivo elää. sille ja kirjanoppineille, kun nämä Nooan arkissa puolestaan ker- syyttivät Häntä syntisten suosirotaan hauskasti ja lapsenmieli- misesta. Kahdesta veljeksestä sesti Nooa elämästä, arkin raken- nuorempi haluaa nähdä ja kokea tamisesta ja vedenpaisumuksesta. muutakin kun kodin jokapäiväiset askareet. Saatuaan osuuten-

vuotta

18.–22.8. TÄÄLLÄ VIIHTYVÄT KAIKKI!

Harmaakivikirkon tapaan rakennettu Pyhän Birgitan kappeli on mielenkiintoinen nähtävyys. sa perinnöstä matkustaa hän vieraille maille, joka on tyystin erilainen kuin turvallisen kodin ilmapiiri. Aikaa myöten koko pojan omaisuus menee, eikä hänellä ole ruokaa eikä majapaikkaa. Sikojenkaan ruokaa ei hänelle anneta. Niissä elämäntilanteissa päättää poika palata kotiin isän luo. Mutta voiko hän palata? Riittääkö isän rakkaus ja anteeksiantamus? Tuttu kertomus tuo eteemme teatterin keinon väärät valinnat ja epäonnistumisen, mutta myös anteeksiantamisen ja isän rajattoman rakkauden.

Tien kulkijat Tämän kesän uutuusnäytelmä Tien kulkijat saa ensi-esityksensä 8.7.2011. Apostolin tekojen yhdeksään ensimmäiseen lukuun pohjaava näytelmä vie katsojat seuraamaan seurakunnan alkua ja kehitystä. Jeesuksen opetuslapset olivat eläneet vaikuttavia aikoja. Heidän Herransa oli naulittu ristille, ylösnousemuksensa jälkeen Hän oli näyttäytynyt opetuslap-

silleen ja vihdoin otettu ylös taivaaseen. Nyt tuo pieni joukko ensimmäisenä helluntaipäivänä oli koolla yläsalissa lukittujen ovien takana odottamassa opettajansa lupausta Pyhästä Hengestä.

Teemoina: vapaa-aika • muoti • hyvinvointi • rakentaminen • sisustaminen • ympäristö • harrastukset NO BERTI 2011! KYSY RYHMÄO R STA E D O ja 961 JO VU TARJOUSTA: lavalla 1 uohjelma: ! ss 1961 Koko me messut.fi puh. (02) 337 111 n ia Uutuuks siä k y m lä ja e

www.tu

Tien kulkijat –näytelmä kertoo meille, kuinka tuo päivä muutti mukana olleiden ihmisten elämän. Se kertoo meille voitoista, mutta myös epäluuloista ja vihasta, joka huipentui Stefanuksen kivittämiseen. Tien kulkijat tuo eteemme Saulus Tarsolaisen, joka vihaa uhkuen vainosi Jeesuksen seuraajia. Mutta se näyttää meille myös Jumalalan rakkauden ja muuttavan voiman, joiden vaikutuksesta entisestä seurakunnan vihollisesta tuli Paavali, väsymätön seurakuntien perustaja ja uskovien opettaja. Tien kulkijat on esitys, joka jokaisen pitää nähdä, sillä se antaa meille oivaa taustatietoa moniin tämänkin ajan hengellisiin tapahtumiin. www.vivamonraamattukyla.fi

Nooan arkki -teatteridraama on suunnattu koko perheelle.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

Blondin pääosassa nähdään Eeva Vilkkumaa.

amppalinnan Kesäteatterissa nähdään 23.6.–15.8.2011 uuden musikaalikomedian Blondi -Legally Blonde Pohjoismainen kantaesitys. Ohjaaja Heikki Sankarin mukaan on erittäin harvinaista, että saadaan uusia musikaalioikeuksia Suomeen ja varsinkin kesäteatteriin. Teoksen musiikin 9-henkiselle orkesterille on sovittanut kapellimestari Jussi Vahvaselkä. Suuren musikaaliorkesterin lisäksi lavalla nähdään yhteensä 26 esiintyjää.

Kaunis ja fiksu Blondi valloittaa Turussa Eeva Oksman

Joni Rantasalo

Vaikka Blondi – Leagally Blonde on huumorintäyteistä kesäteatteria, antaa se aihetta myös pohdiskeluun. Musikaali pureutuu komedian keinoin tärkeisiin teemoihin, kuten sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaaliseen häirintään ja ennakkoluulojen voittamisen tärkeyteen. Vaaleaverikkö Ellen Woodsin tulee jätetyksi, kun poikaystävä aloittaa lakiopinnot Harvardissa. Syyksi mies ilmoittaa etsivänsä vakavasti otettavamman vaimoehdokkaan. Tästä sisuuntuneena Ellenkin pyrkii ja pääsee myös lukemaan lakia samaan yliopistoon. Hauska ja vauhdikas musikaali perustuu Amanda Brownin kirjaan sekä siitä tehtyyn elokuvaan Blondin kosto. Pääosassa loistaa Eeva Vilkkumaa – Blondi-Ellen on sympaattinen hahmo. Meille on yhteistä positiivisuus sekä kiinnostus muotia ja pop-musiikkia kohtaan, toteaa Vilkkumaa. Näiden lisäksi löytyy muutakin yhteistä. Myös Vilkkumaa on kauneudestaan ja blondiudestaan huolimatta älykäs nainen, joka suurimman osan vuotta tekee väitöskirjaa Aalto-yliopiston systeemianalyysin laitok-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

sella. Vilkkumaalle sekä tiede että taide ovat tärkeitä ja ne täydentävät toisiaan. Musiikki ja musiikkiteatteri tuovat hänen elämäänsä mukavaa vaihtelua. Juhani Laitala esittää musikaalissa yliopiston naisiin menevää professoria, Mikko Vihma Ellenin ex-poikaystävää ja Sami Uotila Harvardin oikeustieteen opetusassistenttia. Heidän mielestään Blondi on mitä parhainta kesäteatteriviihdettä ja sopii kaikenikäisille. Kike Elomaa tekee esityksessä musikaalidebyyttinsä murhasta syytettynä entisenä fitnesstähtenä. Ohjaaja Heikki Sankarin mukaan ainoa sopiva vaihtoehto rooliin oli juuri Kike, joka laulajanuran lisäksi on niittänyt mainetta kehonrakennuksessa. Elomaa on nuoruudesta asti haaveillut pääsevänsä musikaalirooliin, vaikka näytteleminen vähän jännittää, Kike on luottavainen.

– En pelkää haastetta, sillä uskon oppivani uudetkin asiat kovalla treenaamisella. Olen erittäin pedantti tyyppi, hän toteaa. Kike kehottaa musikaalin sanoman tavoin hylkäämään ennakkoluulot. – On ihminen sitten minkä painoinen, minkä näköinen, tai minkälainen vain ulkonaisesti, hän voi olla sisäisesti huippu vahva ja saada aikaan vaikka mitä! edelleen trimmatulta näyttävä Kike sanoo ponnekkaasti. Itsekin Kike on varmasti törmännyt ennakkoluuloihin tultuaan valituksi eduskuntaan. Rohkeutta häneltä ei kuitenkaan puutu, sillä kuka muu kansanedustaja uskaltaisi ryhtyä kesäduuniin, jossa edessä on yli 50 täyspitkää esitystä! www.samppalinnanteatteri.fi

Uudessakaupungissa sijaitseva Bonk-keskus ei ole tavallinen museo, vaikka se aluksi siltä vaikuttaakin Rakkautta ja draamaa

Eeva Oksman

Bonkin suvun historia ei kerro vain yrityksestä ja koneista, vaan myös perheen koskettavista elämänkohtaloista. Yhtiön perustaja Pär Bonk ja hänen perulainen vaimosa Popoletta Vuh saivat pojan, Pärren, joka avioitui kiinalaisen jazz-laulajattaren kanssa. Heidän poikansa Barry vaikutti Amerikassa. Bonkin suvun elämänkohtaloihin sisältyy niin palavaa rakkautta kuin onnettomia tapaturmia ja mystisiä katoamisia.

Bonk-keskus

Humpuukia vai hauskaa huijausta?

Bonkin häikäilemättömästi faktaa ja fiktiota sekoittava tarina tempaa mukaansa niin suuret kuin pienet kuulijat. Vaikka yleisö ”Bonk Business Inc. on multiglobaali teollisuusjätti, joka ny- nauraa pitkin matkaa, pysyy opas kyään työllistää 13 000 työntekijää 52 maassa. Yhtiö sai alkunsa roolissaan, ilme peruslukemilla. Helgolandista (nyk. Pyhämaa), joka on nykyään osa Uuttakaupunkia. Yhtiön perustaja Pär Bonk syntyi 1853 köyhään kalastajaperheeseen. Poika oli keksijänero, joka kaiken vapaa-aikansa rakenteli erilaisia Lasten konepaja koneita ja laitteita”, aloittaa Assistant Compressor Liisi Vapanen esiKierroksen jälkeen piharakentyksensä Bonk-yhtiöiden huimasta historiasta. nuksen Baby Bonk -konepajassa lapsilla ja muilla lapsenmielisillä on mahdollisuus rakentaa omia mielikuvituslaitteita oikeista koneenosista, oikeilla työkaluilla. Teoksia ei viedä kotiin, vaan valmiit vempaimet laitetaan nimi- ja tuotetiedoilla varustettuina hyllyille muiden ihasteltaviksi. Bonk tarjoaa oivaltamisen riemua. Mitä siis siitä, vaikka Bonk olisikin humpuukia, sillä Bonkkierros saa aina hyvälle tuulelle! www.bonkcentre.fi

Paranormaali kanuuna. Kesäoppaana toimiva Vapanen esittelee Bonkin historiaan liittyviä, toinen toistaan erikoisempia laitteita. Seinillä olevat suuret valokuvat täydentävät esitystä. Vapanen kertoo Itämeren anjoviksesta jalostetuista tuotteista ja ilmiöistä ja puheessa soljuu erikoisten laitteiden nimiä, kuten öljyntislauslaite, kuumaöljyannostelija, mekaaninen garumtarjoilija, anjovisnuuskamylly, haahkanpelätin, enokiittipora, hydrofoninen epäkeskohöyrypumppu, anjovisten syöttökärry, enokiittisydäminen sähköfati, elektromagneettinen ilmapallo ja paranormaali kanuuna. Siirryttäessä kakkoshalliin laitteet muuttuvat yhä modernimmiksi, ja nähtävänä ovat muun muassa Surf-skootteri, Atomic Telemotion, friikkiaaltomuunnin sekä Raba Hiff -laitteet. Nykyään Bonk Business Inc. on maailmanjohtaja muun muassa LBH-teknologiassa, täysin toimintavapaiden koneiden sovelluksissa sekä disinformaatiojärjestelmissä.

Ote Bonkkeskuksen vieraskirjasta.

www.tvo.fi

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

Outokummun Vanha Kaivos johdattaa kaivostoiminnan kiehtovaan historiaan

Kiisu ja karbidi? Koe kaivos itse! Vanhan Kaivoksen alue koostuu useista, vanhoista rakennuksista, joiden historia pohjautuu kaivostoimintaan. Suurin osa rakennuksista on rakennettu 1920-luvulla. Rinnerikastamo, jota käytettiin rikastustoiminnassa 1950-luvulle saakka, käsittää tällä hetkellä mm. rikastusprosessia esittelevät tilat ja laitteet sekä useita näyttely- ja juhlatiloina toimivia saleja. Myös lipunmyynti, matkailuneuvonta ja museokauppa sijaitsevat kesäsesonkina rikastamon alimmassa salissa.

Nykyisessä Kaivosmuseossa on aikanaan toiminut kaivosmiesten tupa, jossa on ollut mm. puku- ja pesutiloja. Juuri remontoituun me merkittävin kaivoskaupunki. museoon valmistuu tulevaksi keVuosikymmenten ajan jatkunut säksi täysin uusitut näyttelyt. toiminta jätti paikkakunnalle mieVuonna 1985 louhittu museolenkiintoisia muistomerkkejä kai- tunneli kulkee Outokummun vosmiesten kulta-ajasta. Matleena Ikonen Outokummun kaupunki mäen läpi. Kunnostetussa museoOutokummussa toimi kaikki- tunnelissa voi tehdä joko opasaan kätköissä Outokummun Vanhalla Kaivoksella avautuu aan neljä kaivosta, joista Vanha tetun tai omatoimisen kierrokainutlaatuinen ja kiehtova maailma: matkailukohteeksi Kaivos on nimensä mukaisesti sen, jonka aikana kokee elävästi kaivoshistoriaa ja kaivosmiehen muutettu kaivosalue kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti vanhin ja tällä hetkellä myös ai- työpäivää aidoissa olosuhteissa. noa museoitu kohde. Toiminta kaivosmiesten kulta-ajasta ja suomalaisen kaivostoiminnan histori- Vanhalla Kaivoksella alkoi jo sata Tuntumaa kaivosmiehen arkeen asta. Outokummun mäen ympärille levittäytyvä Vanha Kaivos on laa- vuotta sitten, ja vaikka nykyään tuovat mm. vanhat kuvat ja koja museoalue ja matkailukohde, jollaista ei löydy muualta Suomesta. toimintaa ei enää olekaan, Vanha neet. Tunneli mahdollistaa myös Kaivos seisoo paikallaan kertoen jännittävät kierrokset otsalamptyminen alueelta vuonna 1910. Se jälkipolville tarinaa siitä kovasta pujen valossa. Kaivoshistorian kehto oli mullistava käännekohta, sillä työstä, tahdon voimasta ja periksi Museotunneliin on pystytetty 1900-luvun alussa Outokumpu siitä käynnistynyt kaivostoimin- antamattomuudesta, joka aikojen valokuvanäyttely Työpäivä kaioli pieni kylä Kuusjärven pitäjäs- ta toi töitä, ihmisiä ja kehitystä saatossa löi Outokumpuun lei- voksessa, joka haluaa kunnioittaa sä, Savon ja Karjalan rajamailla. pikkupaikkakunnalle, josta yli 70 mansa. Vanha Kaivos on ikimuis- niitä kaivosmiehiä, jotka voimiHiljaisen kylän tulevaisuuden vuotta jatkuneen kaivostoimin- toinen ja ainutlaatuinen vierailu- aan säästämättä ottivat perheilmuutti täysin kuparimalmin löy- nan ansiosta muodostui maam- kohde koko perheelle. leen elannon kivestä kaivoksen rankoissa olosuhteissa. Tunneliin on tuotu valokuvia mainarin arjesta kaivoksen ankarissa ja välillä ankeissakin olosuhteissa – ajattelemisen aihetta nykypäivän ihmiselle!

Museotunnelin toisessa päässä, vielä maan alla sijaitsee ravintola Karbidi, joka palvelee sesonkiaikana päivittäin ja muuten tilauksesta. Karbidi on erikoisen ja kiehtovan ympäristönsä vuoksi suosittu juhlapaikka. Ravintolan erikoisuus on varmasti lähialueiden ainoa maanalainen avotulisija keskellä ravintolasalia.

Dieselveturin vetämistä koppivaunuista saa kokonaiskuvan Vanhan Kaivoksen alueesta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Trooppinen puutarha Helsingin Viikissä

GARDENIA

YMPÄRIVUOTINEN KÄYNTIKOHDE Trooppisessa puutarhassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja

�

Ulkopuutarhassa ruusuja, pioneja, kärhöjä, perennoja ja japanilainen kivipuutarha

�

Vanhan Kaivoksen alueesta saa parhaan kokonaiskuvan aluetta kiertävällä, noin kilometrin mittaisella kaivosrautatiellä, joka jäljittelee alkuperäistä, kapearaiteista rautatietä. Kesäaikaan radalla liikennöi vanha dieselveturi, jonka perässä kulkevilla koppivaunuilla asiakkaat pääsevät matkustamaan mäen toiselle puolelle. Kierroksen päätteeksi voi kiivetä alun perin nostotornina toimineeseen kaivostorniin, josta avautuu huikea maisema yli kaivoskaupungin.

Kaivoksen kainalossa Mieleenpainuvien kaivoskierrosten lisäksi Vanhalla Kaivoksella ja sen läheisyydessä järjestetään monenlaista muuta tekemistä.

Kaivoksen vanhassa kiisukuivaamossa, joka ennen toimi rikasteen kuivatus- ja varastointitilana, on nykyisin teatteri, joka on käytössä ympärivuotisesti. Tänä kesänä Vanhan Kaivoksen suositussa teatterissa esitetään klassikko Juhani Ahon Rautatie.

Myös ruokailu on elämys Vanhalla Kaivoksella. Luolaravintola Karbidin lisäksi kaivosvieraita kestitsee kesäravintola Wanha Paja, ja jäätelönhimonsa voi sammuttaa Vuonoksen jäätelökahviossa, jossa tarjoillaan Vuonoksen Jäätelön oman tilan maidosta valmistamia jäätelöitä ym. tuotteita. Museotunnelin suulla sijaitseva jäätelökahvio tarjoaa Kaivoksen kesävieraille maistuvia muistoja erilaisten jäätelöiden, jäätelöleivosten, erikoiskahvien ja muun pikkupurtavan merkeissä.

Ryhmille kaivosvierailun yhteyteen järjestetään tilauksesta erilaisia ohjelmanumeroita kuten teatteriesityksiä, konsertteja ja kaupunkikiertoajeluja. Vanhan Kaivoksen historiallisessa ympäristössä on myös kiehtovia tiloja erilaisten kokousten ja juhlien järjestämiseen. Lähellä sijaitseva Vanha Kaivos on avoinna 16.5.erä- ja luontokeskus tarjoaa mo- 31.8. klo10-18, muulloin tilauknenlaista tekemistä – maan pääl- sesta. lä: mm. patikointi-, melonta- ja kalastusmahdollisuudet sekä lasten kalakeidas täydentävät maan alla vietetyn kaivospäivän.

OPASTUKSET RYHMILLE � �

Tropiikissa Viikin luonnossa Opastusvaraukset p. (09) 3478 4050

myynti@gardenia-helsinki.fi

AUKIOLOAJAT ma-to klo 10-18 pe suljettu la-su klo 10-17 Tarkista poikkeavat aukioloajat Gardenian internet-sivuilta.

SISÄÄNPÄÄSYMAKSUT Aikuinen 4,00 € Lapsi 2,00 € Opiskelija 2,00 € Eläkeläinen 2,30 € Perhelippu 9,00 €

YHTEYSTIEDOT Gardenia-Helsinki Koetilantie 1, Helsinki puh. (09) 3478 400 www.gardenia-helsinki.fi

Museotunneli

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

elsingin maantieteellisessä keskustassa sijaitsee – ei kerrostalo tai liikekeskus – vaan tunnettu lintuparatiisi. Yhdessä Viikin peltojen ja Vantaanjoen kanssa Vanhakaupunginlahti muodostaa ainutlaatuisen luontokokonaisuuden, jossa nähtävää ja koettavaa riittää jokaisena vuodenaikana. Viikissä matka tropiikin lämpöön on lyhyt, kun astuu vain sisään Gardenian trooppiseen puutarhaan.

Tropiikin eksotiikkaa ja Suomen luontoa Eeva Oksman

Gardenia on tänä keväänä 10 vuotta täyttävä toiminta- ja vihertietokeskus, joka tarjoaa kaikenikäisille kävijöille monenlaisia palveluja, kuten opastettuja puutarhakierroksia ja luontoretkiä, tyhy-toimintaa, viherja ympäristöalan kursseja sekä kotipuutarhaneuvontaa. Saman katon alle trooppisen puutarhan kanssa mahtuvat upeat juhla- ja kokoustilat, lounasravintola-kahvila Gardenia ja Töyhtöhyypän luontokoulu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Gardenia-Helsinki

Pinta-alaltaan 600 m²:n Gardenian trooppisen puutarhan kasvillisuus on pääasiassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja, joita ihmiset voivat hyödyntää erilaisiin tarpeisiin kuten syötäväksi, rakennusmateriaaliksi, mausteeksi, lääkkeeksi ja talouspuuksi. Puutarhassa on erilaisia mausteita ja yrttejä, hedelmäpuita, kuitukasveja, metsätalouspuita sekä Aasialle tyypillisiä bambuja. Puutarhassa on tällä hetkellä noin 300 eri kasvilajia, ja määrää lisätään jatkuvasti. Puutarhan vesialtaissa asuu koristekarppeja ja punakorvakilpikonnapariskunta.

Ulkopuutarhaan vapaa pääsy Gardenian ulkopuutarhan erikoisuus on 500 m²:n suuruinen japanilainen karesansuikivipuutarha, jonka on suunnitellut ja rakentanut japanilainen puutarhuri ja maisemataitelija Kazuo Makioka ryhmineen yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kuivan kivipuutarhan lisäksi ulkopuutarhassa on ruusuja, pioneja, iiriksiä, rinnekasveja, hedelmäpuita ja kesäkukkia. Pihapiirin kol-

mea sivua reunustavat suuret perennapenkit, jotka kukkivat keväästä syksyyn. Keskipuutarhassa oleva noin 60 lajikkeen pionikokoelma on parhaimmillaan heinäkuussa, jolloin kukintansa aloittavat myös vieressä olevat ryhmäruusut jatkaen kukintaansa aina syyskuun alkuun asti. Ulkopuutarhasta löytyy myös pieni kokoelma kärhöjä, havukasveja sekä kukkivia pensaita. Perennakasvit on Gardenian kokoelmissa kasvava teema. Gardeniasta voi varata opastetun kierroksen trooppiseen puutarhaan tai opastetun retken Viikin luontoon. Myös lapsille on tarjolla erilaisia ohjattuja ohjelmapaketteja, kuten Kasvien salaisuus -kierros, jolla etsitään kartan ja opasvihon avulla puutarhaan kätkettyjä kuutta aarrearkkua. Luontoretkillä tähyillään lintutorneista lahdelle, kuljetaan pitkin lahtea kiertäviä, valaistuja ulkoiluteitä tai kierrellään luontopoluilla Kivinokassa ja Pornaistenniemessä. Puulajipolku esittelee eri puolilta maailmaa kotoisin olevia puulajeja. Puulajipuiston 20 hehtaarin alue on jaettu viiteen kasvimaantieteelliseen osastoon käsittäen satoja eri puu- ja pensaslajeja. Gardenia on auki maanantaista torstaihin klo 10–18, ja lauantaina ja sunnuntaina klo 10–17. Perjantaisin puutarha on suljettu. Varsinkin kesälauantaisin kannattaa tarkistaa puutarhan aukioloaika mahdollisten yksityistilaisuuksien varalta. www.gardenia-helsinki.fi

Ahti Oksman

Sagalund

– ruusuinen satulehto S

agalundin museo sijaitsee Kemiönsaaren Vretan kylässä. Opettaja Nils Oskar Jansson perusti puutarhan vuonna 1886 Vretan kansakoulun yhteyteen. Jo lapsuudesta lähtien Janssonin ehdoton ihastus oli suuri ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné, jonka kirjoittamaa kirjallisuutta Jansson keräsi elämänsä aikana huomattavia määriä. Hän vieraili myös Linnén maatilalla Hammarbyssä Uppsalassa. Suurta puutarhainnostustaan Jansson sovelsi koulutyöhönsä jo 1880-luvulla. Oppilailla oli omat kukka- ja kasvimaat, joita he hoitivat kotoa tuoduilla pienillä puutarhavälineillään. Vuosittain toukokuun 1.päivänä pidettiin ”katsastus”, jossa rivissä seisten jokainen oppilas esitteli omat työvälineensä. Näistä ajoista Sagalundin puutarhassa muistuttaa ns. koulupuutarha.

Sagalundin pääopas Jarmo Kujala tietää kertoa, että vuonna 1900 Jansson perusti koulun yhteyteen kotiseutumuseon. Sagalundin museo on maamme vanhin ulkoilmamuseo. Museossa on nähtävissä Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista kulttuuria ja rakennusperinnettä. Alueen 26 rakennuksessa voi nähdä torppareiden, säätyläisten ja talonpoikien elinolosuhteita aina 1750- luvulta alkaen. – Museon alueella on muun muassa koulu, museo, puisto ja Kemiön Nuorisoseuran omistama seurantalo, luettelee Kujala. Alueelta löytyy myös tyypillinen talonpoikaistalo viljelmineen, humalatarhoineen, lammasaitauksineen ja kanoineen sekä entisajan lääkekasveineen. Puutarhassa esillä on kolme eri aikakautta, joista vanhin on nähtävissä 1790-luvulta olevan Käräjätalon ympäristössä. Puutarhan yhteydessä oleva ryytimaa oli siihen aikaan vain säätyläisillä. Villa Sagalund valmistui vuonna 1911 Nils Oskar Janssonin ja hänen opettajakollegansa Adèle Wemanin yhteiseksi eläkeasunnoksi.

myös vanhoja omenalajikkeita kuten Kaneli, Åkerö ja Antonovka.

Tätä rakennusta ja vanhaa pedagogiota ympäröivät 1900-luvun alun tapaan perennaistutukset, kymmenet sipulikasvit ja koristepensaat. Talon puutarhaan on pyritty hankkimaan juuri ne vanhat lajikkeet, jotka on mainittu Janssonin muistiinpanoissa. Nykyinen päärakennus, Sagalundgården, toimi aikaisemmin Vrethallan emäntäkouluna. Sen ympärille on istutettu 1950–1960-luvun puutarha viiniköynnöksineen, perennapenkkeineen, luumupuineen ja marjapensaineen. Puutarhaan on istutettu

Sagalundin rosariossa on arviolta 120 ruusulajiketta. Monet alueen yksityishenkilöistä ovat antaneet sinne ruusuntaimia omista erikoisista ruusulajeistaan. Huomattavan lahjoituksen teki turkulainen ruusumatami Toini Grönqvist lahjoittaen Sagalundiin lukuisia kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia lajeja, joista monet ovat peräisin jopa keskiajalta. Sagalundin puutarhaa kehitetään ja rekonstruoidaan Nils Oskar Janssonin aikakauden mukaiseksi piirustusten, muistiinpanojen ja valokuvien avulla. Alueesta on kehittymässä miellyttävä ja rikastuttava kokemus puutarhan lähihistoriasta kiinnostuneille. Sagalundgårdenissa sijaitsevassa kahvila ja lounasravintola Café Adélessa tarjolla on kotitekoisia kahvileipiä ja pikkuleipiä 1910-luvun henkeen sekä lounaaksi maittavaa kotiruokaa.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

Kesä asuu

Viherlandiassa Matleena Ikonen

Viherlandia

uutarhakeskus Viherlandia Jyväskylässä on kiehtova miksaus matkailukohdetta, puutarhamyymälää ja sisustusliikettä. Ympäri vuoden avoinna oleva Viherlandia on mielenkiintoinen vierailukohde niin multasormille, ruokailijoille kuin kodin sisustajillekin. Monipuolisen ja laadukkaan kasvi- ja puutarhatarjonnan lisäksi kotiaan voi somistaa myös Viherlandiassa sijaitsevan Iittala Outlet -myymälän valikoimilla.

No onkos tullut kesä..? Kyllä on, sillä Viherlandiassa on aina kesä, vuodenajasta riippumatta. Viherlandian sydän, Vihermyymälä, tarjoaa monipuolisen kukka- ja kasvivalikoiman sekä sesonkien mukaan muuttuvia ajankohtaistuotteita. Perusvalikoimaan kuuluvat kodin sisustustuotteet, ruukut, silkkikasvit ja puutarhatuotteet – jokaiselle jotakin. Leikkokukkien myyntipisteessä kannattaa piipahtaa jokaisen, joka haluaa ilahduttaa vaimoaan, ystäväänsä – tai itseään: Viherlandian floristit sitovat valmiita kimppuja ja valmistavat upeita asetelmia asiakkaiden toiveiden mukaan. Viherlandian ehdoton vetonaula on sen viidakkosiipi, jonka trooppisessa ilmastossa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

erikoisempien ja vaativien kasvien lisäksi majailevat puutarhakeskuksen suulaat maskotit, kakadupapukaijat Kalle ja Torsti. Kuka tietää, jos mielikuvituksen päästää oikein valloilleen, viidakosta voi kuulla vaikkapa itsensä Tarzanin huudon.

Viherlandian neljä vuodenaikaa Kevät – mikä ihana syy työntää sormet multaan ja tuoksutella lumen alta paljastuvaa maata. Puutarhan hengettären keväthuumaukseen apua saa Viherlandian Vihermyymälästä, jonka hyllyistä löytyvät siemenet, sipulit ja juurakot jokaiseen puutarhaan. Viherlandian siemen- ja kukkasipulivalikoimasta löytyy useita satoja lajikkeita, ja se onkin yksi maan laajimmista. Ruukkunuppulassa voit haistella mullan tuoksua ja ihastella kasvun ihmettä kun tuhannet pienet taimet työntyvät mullasta kasvaakseen näyttäviksi kukiksi kesäsesonkia varten. Kukkien pistokkaita myydään myös asiakkaille, joten keväällä on hyvä mahdollisuus kokeilla kotona pienten taimien kasvatusta. Kesällä Viherlandin taimimyymälästä kannattaa hakea puutarhaan laadukkaat taimet ja suuret puut pihan tarpeisiin. Kasvien lisäksi puutarhan rakentamiseen ja sisustamiseen löytyy laaja valikoima kiviä ja katteita, ja kesäkukkamaailman kasvihuoneissa kukoistavat Viherlandiassa viljellyt amppelit, orvokit, perennat ja vihannesten taimet. Myös omaa tuotantoa olevat maukkaat kotimaiset omenat saapuvat vihermyymälään heinäkuussa. Kun syksy saa, Viherlandia kiihdyttää tahtia ja juhlistaa sadonkorjuuaikaa näyttävästi. Sadonkorjuujuhlaa varten Viherlandiassa syttyvät puutarhalyhdyt, joiden loisteessa nautitaan kesän antimista – ja valmistaudutaan jo seuraavaan kevääseen: laaja valikoima kukkasipuleita tulee myyntiin elokuun lopussa, ja

tarjolla on mm. tulppaaneita, krookuksia ja narsisseja. Kasvun ihmeet jatkuvat syksylläkin, sillä joulutähtien taimet puskevat jo kovaa vauhtia itseään ylöspäin Viherlandian kasvihuoneen suloisessa lämmössä. Talvi antaa puutarhalle sen kaipaaman hengähdystauon, mutta Viherlandia ei nuku talvellakaan. Upeat viljellyt joulutähdet ja kauniit istutukset täyttävät puutarhamyymälän joulusesongin aikaan. Joulu Viherlandiassa onkin sellainen joulu, joka kannattaa kokea: talven pimeyden keskellä hehkuva kukkaloisto, jouluun pukeutunut myymälä ja tunnelmallinen kuusimetsä ovat juuri sellainen kokemus, joista joulumieli syntyy.

Herkkuja kielelle ja mielelle Ostosten ja luonnon ihmeiden ihailun keskellä on hyvä hengähtää hetki toisen kerroksen Kahvila-Ravintola Eedenissä, josta avautuu upea näköala alakerran kukkatoreille. 120-paikkaisessa kahvila-ravintolassa on A-oikeudet, ja runsas lounas tarjoillaan joka päivä noutopöydästä. Ryhmien käytössä on kokoustila Viherniekkaa, jossa vihreä ympäristö, nykyaikainen tekniikka ja Eedenin lounas- ja kahvilapalvelut luovat kokouksille onnistuneet olosuhteet. Viherlandiassa järjestetään asiakkaille tapahtumia, kilpailuja ja luentoja ympäri vuoden. Kesän 2011 uudessa Tuunaa parvekkeesi -kilpailussa haetaan kauniita parvekkeita. Kilpailuun osallistuva parveke voi olla iso tai pieni virkistäytymispaikkana tai hyötypuutarhana palveleva keidas – vain mielikuvitus on rajana. Asiantuntijatuomaristo valitsee 15 parveketta jatkoon, ja yleisö voi äänestää omaa suosikkiparvekettaan. Tuomaristo palkitsee kolme parasta parveketta ja myös yleisön suosikki saa oman palkintonsa.

SUOMEN KANSALLISMUSEO MUSEO TÄYNNÄ AARTEITA SUOMEN HISTORIASTA

Unelmien koti

avoinna 6.11.2011 asti NUKKEKOTEJA Suomen kansallismuseossa

KALLIOSSA KÄDENJÄLKI

Esihistoriallisia kalliomaalauksia 17.6. – 18.9.2011

USKOLLISET

YSTÄVÄT

Kuninkaallisia hevosia ja koiria

12.5.2011 – 29.1.2012 Näyttelyyn liittyy toiminnallinen RITARIPAJA – eläydy, kokeile, tee itse!

yö

Museo del desierto Humanoides

www.kansallismuseo.fi

Mannerheimintie 34 HELSINKI AVOINNA ti 11 – 20 ke-su 11 – 18 ma suljettu

VINTTI WORKSHOP

V E

S T A

AVOINNA ti-su klo 12 – 16

www.heureka.fi

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

yväskylässä sijaitseva seikkailupuisto Peukkula on kaikkien lapsiperheiden toivekohde. Toiminnallisessa teemapuistossa on tekemistä kaikenikäisille, ja puiston monet satuhahmot saattavat vierailijan suloisten satujen maailmaan.

Peukkulassa päivä on yhtä satua Matleena Ikonen

Seikkailupuisto Peukkula

Hyppää toiveidesi satuun Peukkulan toiminnan perusajatus on lapsen ja satuhahmon kohtaaminen. Puiston sesonkikaudella kesällä koko puiston ohjelma perustuu satuhahmoihin, jotka ottavat lapset aktiivisesti mukaan leikin ja satujen maailmaan. Peukkulan satuhahmot asuvat alueen ulkopuiston Satukylässä, jokainen omassa talossaan. Kylän raitilla voi viettää kesällä vaikka koko päivän ja tehdä tuttavuutta sen asukkaiden, Peukkiksen, Pinnin, merirosvo Arpinaaman, noita Nokkosen, prinsessa Vivianin, Kekko keksijän, linnan tontun ja peikon, kanssa. Kylän asukkaat ottavat lapset mukaan toimintaan, ja päivä kuluu kuin siivillä näytelmien, satujen, seikkailujen ja pelien merkeissä. Päiväohjelmaan kuuluvat mm. Peukkiksen ja Pinnin tanssikoulu, Arpinaaman aarrejahti ja Peukkula Rock.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

avoinna olevan sisäleikkipuiston tilat sopivat niin vauhdikkaaseen menoon kuin rauhallisempaan leikkiin. 114-paikkaisen Peukkula Kinon ja Pikku Perunan ravintolatilat voi myös varata yksityistilaisuuksiin: suosittuja tilaisuuksia ovat mm. teeman mukaiset syntymäpäiväjuhlat.

Elämyksiä sisällä ja ulkona Peukkula sijaitsee Jyväskylän Viherlandian vieressä alueella, joka aiemmin tunnettiin Hilarius Hiiren kotina ja nimellä Viherlaakso. Vuodesta 2009 lähtien nimellä Peukkula toiminut teemapuisto tarjoaa tekemistä niin sisällä kuin ulkonakin: 2,5 hehtaarin suuruisella ulkoalueella riittää satuhahmojen lisäksi myös muuta näkemistä ja tekemistä, kuten seikkailurata ja polkuautorata. Erilaisia kaloja voi ihastella akvaariossa, ja kesäajaksi Peukkulaan muuttaa kotieläimiä, joiden puuhastelun katselemiseen tuskin koskaan kyllästyy. Seikkailu Peukkulassa jatkuu sisäpuistoon, josta löytyy sisäseikkailurata, kiipeilyseinä, naperonurkkaus sekä leikki- ja satupuoli. Rakennuksessa on myös aikuisten oleskelutila ja Peukkula Kino, jossa näytetään koko perheelle sopivia elokuvia. Myös talvisin

Ohjelmaa ympäri vuoden Kesäaikaan Peukkulassa järjestetään erilaisia tempauksia, konsertteja ja teemapäiviä, kuten keskiaikaiset markkinat ja meriaiheinen musiikkipäivä. Muutaman vuoden päästä Jyväskylässä pidettäviin asuntomessuihin Peukkula otti varaslähdön alkuvuodesta: Olipa Kerran … -nukkekotinäyttely esittelee menneiden aikojen rakentamista käsityönä tehtyjen nukkekotien voimin. Näytillä on mm. Vaahteranmäen Eemelin kotitalo ja Turun Muumitalo. Peppi Pitkätossun Huvikumpu, Hannun ja Kertun noidan mörskä ja Väkitupalaisen torppa ovat lisäksi käytössä lasten leikkejä varten. Kesä 2011 avataan Peukkulassa 7. kesäkuuta.

Suosittu animaatiohahmo sai lapsiperheiden iloksi uuden viehättävän kodin Rokualta Suvi Roselli

Hertan Maailma

– Hertta voi esimerkiksi pohtia miksi hänen täytyy pukea vaatteita ylle tai harjata hampaat. Animaation lopussa hän oivaltaa vastauksen kysymykseen. Halusin tehdä animaatioiden aiheista sellaisia, että lapsi voi tarvittaessa katsoa niitä myös silloin, kun vanhemmat eivät ole läsnä ilman, että häntä pelottaa. Myöskään nettipeleissä näyttöruudulle ei pumpsahda kesken pelin mitään arveluttavaa, Veittikoski kertoo.

ikku Kakkosesta tuttu pieni ja reipas animaatiohahmo Hertta on ilahduttanut televisiokatsojia arkisilla touhuillaan jo reilun kolmen vuoden ajan. Lasten rakastama tytöntyllerö on seikkaillut lisäksi lukuisissa lastenkirjoissa. Nyt Hertan Maailmasta voi nauttia myös tunnin ajomatkan päässä Oulusta sijaitsevassa Rokua Health&Spassa.

Hertan Maailmaan sisältyy myös kasvatuksellinen puoli. – Tavoitteenani on animaation kautta rohkaista lapsia itseilmaisuun, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Rokualla Hertan maailman ytimen muodostaa animaatiosta tutuin elementein sisustettu 80-neliöinen lasten leikkihuone, jossa perheen pikkuväki voi laittaa ruokaa Hertan keittiössä tai nukkua Hertan sängyssä. Teeman mukainen sisustus jatkuu edelleen ruokasalissa. Health&Spassa järjestetään myös monenlaista lapsiperheille suunnattua toimintaa, joka on räätälöity Hertan Maailman mukaiseksi. Lapsille on tarjolla muun muassa ohjattuja luontoretkiä, vesileikkikouluja, musiikkituokioita ja satuhetkiä. Kotiin lähtiessään lapset saavat muistoksi animaatioon perustuvan kirjan. Palvelukokonaisuutta laajennetaan ja kehitetään koko ajan ja sen pitäisi olla valmis viimeistään parin vuoden sisällä.

Hertan Maailma on suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille, mutta nettipelejä pelaavat ala-asteikäisetkin. Musiikkilevyjä kuuntelevat lasten lisäksi myös vanhemmat ja isovanhemmat.

Samat arvot ja tavoitteet Hertan mentävä aukko Hertan Maailma sai alkunsa, kun animaation luoja Niina Veittikoski, joka on itsekin pienten lasten äiti, huomasi että lapsille suunnatussa ohjelmatarjonnassa on Hertan mentävä aukko ja että Internetistä puuttuu sisältöjä, joissa lapset voivat turvallisessa ympäristössä harjoitella mielenkiintoisia asioita. Niinpä hän otti yhteyttä Yleen, joka innostui ideasta välittömästi. Ensimmäinen animaatio esitettiin Pikku Kakkosessa vuoden 2008 tammikuussa. Samoihin aikoihin julkaistiin myös ensimmäiset nettipelit. Nykyään ne kuuluvat Ylen Internet-sivujen suosituimpiin sisältöihin. Animaatioon perustuvia kirjoja on myyty Suomessa enemmän kuin Muumi-kirjoja. Riimimuotoon kirjoitetuissa kahden ja puolen minuutin mittaisissa animaatiotarinoissa pureudutaan tavallisiin lapsia koskettaviin arkipäiväisiin asioihin.

Rokuan Health&Span ja Niina Veittikosken välinen yhteistyö käynnistyi, kun Health&Spa alkoi suunnitella ympäristöönsä lapsiperheille suunnattua toimintaa. – Emme halunneet lähteä huvipuistolinjalle. Mietimme löytyisikö jostain valmis konsepti, jonka voisi yhdistää meidän toimintaamme niin, ettei meidän tarvitsisi rakentaa kaikkea aivan alusta asti, toimitusjohtaja Heli Kaikkonen kertoo. Hertan Maailman arvot ja tavoitteet osoittautuivat samanlaisiksi kuin Health&Spalla. Animaatio oli myös jo valmiiksi erittäin tunnettu juuri siinä kohderyhmässä, jota Health&Spa tavoitteli. Yhteistyö alkoi viime vuoden puolella. Ensimmäiset teeman mukaiset toimintatuokiot järjestettiin vuodenvaihteessa. Samaan aikaan avattiin myös lasten leikkihuone. Hertan Maailma on saanut asiakkailta runsaasti myönteistä palautetta jo nyt, vaikka palvelukokonaisuus ei ole edes vielä täysin valmis. Siksi sillä onkin erittäin hyvät edellytykset nousta lähivuosina valtakunnallisesti merkittäväksi lapsiperheiden kohteeksi, kun kehitystyö saadaan päätökseen.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

SEURAAVA NUMERO 4/2011 ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 38 Alue-esittelyssä

POHJOIS-KARJALA JA KAINUu Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Teatterit • Konsertit ja oopperat • Kokousmatkailu • ym. ym.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2011

Reissun päällä h e a l t h &s p a

Oletko heinäsirkka vai muurahainen? – Mä olin tänään viistoista tuntia työssä, kehaisee tilitoimiston tyttö veroilmoitusten tekoaikaan. -Ei yrittäjä voi pitää lomaa, sanoo kukkakauppias kun kevättulppaanit kukkivat. -Koko viikonloppu meni ikkunoita pestessä ja parkettia vahatessa, toteaa perheenäiti marttyyrin äänellä.

Koko perheeN

Kesäloma 14o € / 1 vrk / perhe

Vanha lastentarina kertoo ahkerasta muurahaisesta ja huolettomasta, viuluaan soittelevasta heinäsirkasta. Suomalainen on perusluonteeltaan muurahainen. Mitä enemmän töitä tehtynä, sitä kunniakkaampi päivä on ollut. Olisiko Suomen valoisassa kesässä mahdollista muuttua heinäsirkaksi? Edes hetkeksi. Nauttia olemassaolosta tekemättä mitään, ilman huonoa omaatuntoa. Voisitko lojua nurmikolla ja ihailla keltaisia voikukkia ahdistumatta rikkaruohoista? Osaisitko nauttia kesäravintolan pitopöydän runsaista antimista miettimättä, että kellarissa on vielä viimevuotisia perunoita? Pystyisitkö lekottelemaan matkailukartanon aitassa muistelematta, että eteisen matot pitäisi pestä? Antaisiko muurahaisen luonne periksi istua ongella koko päivän ja mennä illalla pitsalle, jos Ahti ei tarjoaisi illalliskalaa? Olisiko mahdollista ajella ympäri saariston satamia yhteysaluksilla, ilman sen kummempaa aikataulua tai suunnitelmaa? Suomen saaristo on maailman kaunein ja kotimainen kesä on maailman paras vuodenaika. Harvemmat tulevat ajatelleeksi, että Suomen saaristo on myös helppokulkuinen, uskomattoman monipuolinen ja vieläpä edullinen lomakohde. Suurin osa yhteysaluksista ottaa kulkijat kyytiinsä ilmaiseksi ja tiet ovat hyviä, liikkuipa kulkija sitten autolla tai kaksipyöräisellä kulkupelillä. Majoituskohteita löytyy kaikista hintaluokista. Pöydissä on tarjolla tuoretta lähiruokaa.

h e a l t h &s p a

Älä tuhlaa lomaasi

miettimällä mitä sillOIN tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi

Nauvon savustettu kala, Rymättylän uudet perunat, Pohjoisen Jurmon saaren kasvattama ylämaan karjan murealihainen pihvi ja Ahvenanmaan Ålvados-omenaviina vetävät takuulla vertoja Välimeren maiden rantaravintoloiden ruokalistoille. Syksyn sadonkorjuun aikaan ruokapidot paranevat entisestään ja ilmaisia herkkuja pääsee poimimaan korin täydeltä mustikkametsistä ja sienipoluilta.

kertoo mitä SILLOIN KOKISIT.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Seikkailuelämyksiä ei tarvitse lähteä etsimään savannien viidakoista tai päiväntasaajan vesiputouksilta. Suomen saaristosta voi vuokrata muutamalla eurolla polkupyörän tai kanootin. Tai pistää jalkaan hyvät lenkkikengät. Lähimmästä matkailuneuvonnasta löytyy kartta, joka ohjaa ennen näkemättömille metsäniityille, rannoille, luodoille ja näköalapaikoille. Niillä on heinäsirkan hyvä soitella viuluaan.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

www.kotimaassa.fi

No jos mää otan yölinjan, ni tuukkona kyytii?

MOBILIAN AUTOKYLÄSSÄ NYT SUOMALAISEN TAVARALINJALIIKENTEEN HISTORIAA . TULE YSTÄVIEN SEURAAN.

YÖLINJALLA ON LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITON 60 -VUOTIS- JA MOBILIA SÄÄTIÖN 25-VUOTISJUHLANÄYTTELY. MUKANA YHTEISTYÖSSÄ MYÖS:

vuotta

MOBILIAN AUTOKYLÄ

KUSTAA KOLMANNEN TIE 75 (KISARANTA), KANGASALA

PUHELIN (03) 3140 4000